Talvivaara Projekti Oy
|
|
- Tuomas Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IVc Sedimentin laatu Geologian tutkimuskeskus
2 RAPORTTI Dnro K583/42/2008 Kuopio Hanke Markku Tenhola Talvivaara Projekti Oy Heikki Kovalainen Lahnasjärventie Tuhkakylä TALVIVAARAN JÄRVISEDIMENTTINÄYTTEIDEN OTTAMINEN JA NIIDEN LAADUN SELVITTÄMINEN Viite Tarjouspyyntö sekä neuvottelu Talvivaarassa Heikki Kovalaisen (Talvivaara Projekti Oy) ja Markku Tenholan (Geologian tutkimuskeskus) kesken. Aineisto Alueen neljästä järvestä otettiin yhteensä 35 järvisedimenttinäytettä. Näytteet otettiin profiilinäytteinä seitsemästä profiilista. Näytteistä tehtiin kemialliset analyysit, ph-määritykset ja hapetuspelkistyspotentiaalimittaukset. Kemialliset analyysit käsittivät kuivatusta näytteestä tehdyt kokonaisanalyysit (typpihappoliukoinen) sekä osittaisliuotukseen (ammoniumasetaattiliukoinen) perustuvat analyysit. Metallianalyysien lisäksi näytteistä määritettiin hiili, typpi, kuiva-aineen määrä ja hehkutushäviö %. Taustaa Talvivaara Oy:lle on myönnetty kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa. Luvassa edellytetään, että kaivostoiminnan vaikutuksia järvisedimentteihin tarkkaillaan Kalliojärvessä, Kolmisopessa, Jormasjärvessä ja Kivijärvessä. Sedimenteistä määritetään vähintään joka viides vuosi metallipitoisuudet, kuiva-ainepitoisuudet, hehkutushäviö ja ph. Talvivaara Oy:n toimeksiannosta Geologian tutkimuskeskus (GTK) otti järvisedimenttinäytteitä edellä mainituista neljästä järvestä (kuva 1). Aikaisemmat GTK:n tekemät järvisedimenttitutkimukset Talvivaarassa käsittävät Härkälammen, Kaivoslammen, Hakosen, Salmisen, Kuusilammen ja Raatelammen (Uutela ym., 1995, Loukola- Ruskeeniemi ym., 1996, Loukola-Ruskeeniemi ym., 1998). Lisäksi Nuasjärven, Jormasjärven ja Kolmisopen alueella on tehty järvisedimenttejä käsittelevä tutkimus (Mäkinen ja Kauppila, 2006). GTK:n tekemistä geokemiallista tutkimuksista vuosina on valmistumassa raportti (Tenhola ym., 2008). Edellä mainittuja tutkimuksia käytetään hyväksi tulkittaessa kesän 2008 tuloksia.
3 2 Järvien kuvaus ja näytteenotto Jormasjärvi ja Kolmisoppi sijaitsevat Talvivaaran liuskejaksossa, jossa vallitsevat kivilajit ovat kiilleliuskeet, mustaliuskeet ja kvartsiitit. Kuusilammen ja Kolmisopen Ni-Cu-Zn -mineralisaatiot sijaitsevat mineralisoituneessa mustaliuskeessa. Kivijärvi ja Kalliojärvi sijaitsevat graniittigneissialueella edustaen kallioperän suhteen ns. taustapitoisuuksien alueita. Osa Jormasjärven valuma-aluetta on maatalousaluetta, mutta suurin osa talousmetsää ja suota. Järveen ei tule kuormitusta Lahnaslammen kaivosalueelta (Mäkinen ja Kauppila, 2006). Jormasjärvi sijaitsee kiilleliuskejaksossa, jossa välikerroksina on kapeita mustaliuskekerroksia. Näytteet otettiin järven pohjoisosasta, jossa veden syvyys oli 9,2 m ja eteläosan syvänteestä (syvyys 21,3 m, kuva 1). Kolmisopen valuma-alue on lähinnä talousmetsää ja suota. Järvi sijaitsee kiilleliuske- ja mustaliuskejaksossa sekä koillisosalta kvartsiitin päällä. Näytteet otettiin järven pohjois- ja luoteisosista, missä veden syvyydet olivat 11,5 ja 13,8 m (kuva 1). Kivijärvi on matala, karikkoinen ja karu järvi, jonka valuma-alue on osittain lajittunutta maalajia. Asutusta järven rannoilla ei ole. Kivijärvestä näytteet otettiin syvyyksiltä 6,3 m (eteläosa) ja 10,4 m (pohjoisosa). Kalliojärvestä otettiin vain yksi profiili keskeltä järveä (syvyys 5,6 m). Myös Kalliojärvi on karu ja asumaton järvi (yksi kesämökki). Kivijärvi ja kalliojärvi sijaitsevat pääosin graniittigneissejä käsittävällä kallioperäalueella. Kivijärvi ja Kalliojärvi ovat laajojen ojitettujen suoalueiden ympäröimiä. Kuva 1. Näytteenottopisteiden sijainnit Talvivaaran ympäristössä.
4 3 Mäkisen ja Kauppilan (2006) mukaan sedimentaationopeus on Jormasjärvessä n. 0,4 cm vuodessa. Näin ollen syvyys 9-10 cm vastaa noin vuotta Kolmisopessa sedimentaationopeus on hieman pienempi, 0,3 cm vuodessa. Ikämääritykset on tehty 210 Pb ajoitusmenetelmällä. Viidessä vuodessa (mahdollinen seurantajakso) sedimenttiä kertyy 1,5-2 cm. Sedimentaationopeus vaihtelee kuitenkin eri osissa järviallasta. Järvisedimenttiprofiileita otettiin Jormasjärvestä (2 kpl), Kolmisopesta (2 kpl), Kalliojärvestä (1 kpl) ja Kivijärvestä (2 kpl, kuva 1). Jokainen profiili muodostui viidestä osanäytettä, joten kokonaisnäytemäärä oli 35. Pintanäyte otettiin 0-2 cm:n syvyydeltä. Tämä, hyvin vesipitoinen näyte, kerättiin kolmesta samalta kohdin otetusta osanäytteestä. Tällä tavoin lisättiin näytteen edustavuutta sekä saatiin analyyseihin riittävä määrä ainesta. Näytteet yhdistettiin näytteenottopaikalla ottamalla ne samaan näytepussiin. Muut näytteet otettiin yksittäisinä näytteinä syvyyksiltä 2-4 cm, 4-6 cm, 6-10 ja cm. Näytteet otettiin LIMNOS-näytteenottimella, jolla oli mahdollista ottaa häiriintymätön näyte sedimentin pinnasta sekä jakaa näyte 1 cm:n siivuihin (kuva 2). Sedimenttinäytteiden lisäksi otettiin vesinäyte välittömästi sedimentin yläpuolelta. Näytteestä tehtiin geofysikaaliset mittaukset, mutta vesinäytettä ei analysoitu. Sedimenttiprofiilit pyrittiin ottamaa järvien syvännekohdista. Näytteet pidettiin pakastettuina niiden analysointiin asti. Näytteet otettiin välisenä aikana. Kuva 2. Limnos-tyyppinen näytteenotin (vasen kuva) ja redox- ja ph arvojen mittaus sedimentistä (oikea kuva). Hapetus-pelkistyspotentiaali (redox) ja ph mitattiin paikan päällä sedimentistä. Mittaus tapahtui työntämällä mittaelektrodeja sedimentin pinnasta alaspäin häiriintymättömään sedimenttiin (kuva
5 4 2). Mittaukset tehtiin kaikista osanäytteistä sekä myös välittömästi sedimentin päällä olevasta vedestä. ph- ja redox määritykset tehtiin Mettler Toledo tyyppisellä mittauslaitteistolla. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 3. Näytteiden analysointi Laboratoriossa näytteet kylmäkuivattiin ennen analyysejä. Alkuainemääritykset tehtiin ICP-OES laitteistolla typpihappouutoksesta (EPA Method 3051). Myös ammoniumasetaattiuuttoon (ph 4,5) perustuvat määritykset tehtiin ICP-OES laitteistolla. Uraanipitoisuudet analysoitiin ICP-MS laitteistolla sekä elohopea Hg-analysaattorilla. Näytteistä analysoitiin seuraavat alkuaineet, joiden pitoisuudet ylittivät määritysrajat: Al, As, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, S, Sr, Ti, V, Zn, U ja kokonaisrikki (Leco). Hiili- ja typpipitoisuudet määritettiin C-N-analysaattorilla ja kokonaisrikki Leco-analysaattorilla. Lisäksi näytteistä määritettiin hehkutushäviö % sekä kuiva-aineen määrä. Näytteet analysoitiin FINAS-akreditoidussa LABTIUM geolaboratoriossa Kuopiossa. Analyysitulokset on esitetty keskeisten alkuaineiden osalta taulukoissa 1-7 sekä kaikkien analysoitujen alkuaineiden osalta liitteessä 1. Väkevä typpihappouutto hajottaa kiilteet, savimineraalit, saostumamineraalit (esim. rauta-mangaanisaostumat) sekä sulfidimineraalit. Lisäksi uutossa hajoavat orgaaniset yhdisteet. Sen sijaan kestävät mineraalit kuten kvartsi, maasälvät, amfibolit ja pyroksenit eivät hajoa typpihappouutossa. Voidaan katsoa, että happoliukoiset alkuainepitoisuudet edustavat riittävän hyvin järvisedimenttien kokonaispitoisuuksia. Ammoniumasetaattiuutto (kemiallinen adsorptio) liuottaa vaihtokykyiset kationit, jotka ovat sitoutuneet (adsorboituneet) mineraaliaineksen tai orgaanisen aineksen pintakomplekseihin, sekä hajottaa myös karbonaatit sekä hydroksisaostumat. Tulokset Fysikaaliset ominaisuudet Järvisedimenttien hehkutushäviöprosentti vaihtelee välillä % ja orgaanisen hiilen määrä välillä %, mikä osoittaa että näytteet sisältävät runsaasti orgaanista ainesta (taulukot 1 ja 2). Keskimääräinen hehkutushäviöprosentin määrä Suomen järvissä on 40 % (järven pituus m) ja 21,3 % (järven pituus yli 1000 m, Tenhola, 1988). Vesipitoisuus ylimmässä näytteessä oli yleensä % ja alemmissa näytteissä noin %. Järvisedimentti oli kaikissa järvissä tummanruskeata liejua, jossa voitiin havaita n. 1-2 cm:n punaruskea pintakerros (taulukko 3). Hapettunutta kerrosta ei ollut Kalliojärvestä otetussa profiilissa. Kolmisopen keskiosan näytteissä todettiin sulfidiraitoja välillä 2-6 cm. Jormasjärven eteläosan syvänteestä (21,3 m) otettujen näytteiden ph-arvot (6,76-7,17) ovat selvästi suuremmat kuin pohjoisosan (9,2 m) näytteissä (6,37-6,70, taulukko 1). Sen sijaan välittömästi sedimentin yläpuolella olevan veden ph (7,02) on suurempi pohjoisosassa kuin eteläosan
6 5 Taulukko 1. Jormasjärven ja Kolmisopen järvisedimenttien kosteus %, kuiva-aine %, hehkutushäviö % (LOI) ja hiilen sekä typen määrät (%). Kosteus % Kuiva-aine % LOI % C % N % Jormasjärven pohjoisosa JOP 0-2 cm 93,0 7,00 25,6 11,3 1,00 JOP 2-4 cm 87,2 12,8 19,7 10,2 0,85 JOP 4-6 cm 86,1 13,9 20,7 11,6 0,89 JOP 6-10 cm 88,8 11,2 21,4 11,7 0,96 JOP cm 87,2 12,8 19,3 10,4 0,90 Jormasjärven eteläosa JOE 0-2 cm 93,7 6,30 24,6 13,1 1,07 JOE 2-4 cm 93,8 6,20 26,9 14,3 1,13 JOE 4-6 cm 91,8 8,20 22,8 12,3 1,01 JOE 6-10 cm 88,6 11,4 19,7 10,5 0,84 JOE cm 88,4 11,6 22,5 12,1 0,94 Kolmisopen koillisosa KOP 0-2 cm 95,1 4,90 30,7 15,9 1,25 KOP 2-4 cm 88,4 11,6 23,0 12,3 0,96 KOP 4-6 cm 84,5 15,5 20,6 11,3 0,85 KOP 6-10 cm 89,0 11,0 26,0 14,6 1,06 KOP cm 87,3 12,7 30,4 17,0 1,26 Kolmisopen pohjoisosa KOE 0-2 cm 90,8 9,20 29,8 16,1 1,10 KOE 2-4 cm 84,6 15,4 21,1 11,4 0,76 KOE 4-6 cm 82,5 17,5 20,4 11,5 0,73 KOE 6-10 cm 84,8 15,2 23,4 13,1 0,84 KOE cm 86,9 13,1 30,5 16,9 1,14 Taulukko 2. Kivijärven ja Kalliojärven järvisedimenttien kosteus %, kuiva-aine %, hehkutushäviö % (LOI) ja hiilen sekä typen määrät (%). Kosteus % Kuiva-aine % LOI % C % N % Kivijärven pohjoisosa KIP 0-2 cm 94,9 5,10 40,7 22,5 1,88 KIP 2-4 cm 90,2 9,80 39,1 22,0 1,83 KIP 4-6 cm 89,8 10,2 38,5 21,7 1,79 KIP 6-10 cm 91,5 8,50 40,9 23,2 1,85 KIP cm 90,7 9,30 36,9 21,0 1,70 Kivijärven eteläosa KIE 0-2 cm 95,7 4,30 41,3 23,0 2,11 KIE 2-4 cm 89,1 10,9 41,1 22,7 2,11 KIE 4-6 cm 89,7 10,3 38,7 21,4 1,91 KIE 6-10 cm 92,0 8,00 40,3 22,9 2,03 KIE cm 90,2 9,80 32,0 18,3 1,55 Kalliojärven keskiosa KA 0-2 cm 93,9 6,10 32,2 17,8 1,42 KA 2-4 cm 90,8 9,20 41,4 22,8 1,76 KA 4-6 cm 90,3 9,70 44,0 24,2 1,77 KA 6-10 cm 92,0 8,00 45,7 25,5 1,97 KA cm 91,7 8,30 47,2 26,5 2,08
7 6 Taulukko 3. Järvisedimenttien ph, redox, järven syvyys, havainnot sedimentistä ja näytteenottopisteiden koordinaatit Talvivaaran alueella. Tunnus ph Redox Järven Havainnot mv syvyys m Sedimentistä ja koordinaatit Jormasjärven pohjoisosa Vesinäyte 7, ,2 x: y: JOP 0-2 cm 6,70 50,0 Hapettunut pintaosa, punaruskea JOP 2-4 cm 6,56 15,5 Ruskea, normaali JOP 4-6 cm 6,54 36,8 Ruskea, normaali JOP 6-10 cm 6,51 30,6 Ruskea, normaali JOP cm 6,37 20,0 Ruskea, normaali Jormasjärven eteläosa Vesinäyte 6, ,3 x: y: JOE 0-2 cm 7,15-39,0 Hyvin tumman ruskea, ei juurikaan hapettumista JOE 2-4 cm 7, Hyvin tumman ruskea JOE 4-6 cm 6,89-80,0 Mustan ruskea JOE 6-10 cm 6,92-61,3 Mustan ruskea JOE cm 6,76-52,5 Tumman ruskea Kolmisopen koillisosa Vesinäyte 5,69 85,4 11,5 x: y: KOP 0-2 cm 6, Hapettunut pintaosa, punaruskea KOP 2-4 cm 6,55 98,1 Ruskea, normaali KOP 4-6 cm 6,56 54,1 Ruskea, normaali KOP 6-10 cm 6,54 51,4 Ruskea, normaali KOP cm 6,38 47,1 Ruskea, normaali Kolmisopen pohjoisosa Vesinäyte 5,68 x: y: KOE 0-2 cm 6,48-40,2 13,8 Hapettunut pintaosa, punaruskea KOE 2-4 cm 6,48 Ruskea, normaali, paikoin sulfidiraitoja KOE 4-6 cm 6,45-46,0 Ruskea, normaali, paikoin sulfidiraitoja KOE 6-10 cm 6,53-24,4 Ruskea, normaali KOE cm 6,46-24,1 Ruskea, normaali Kivijärven pohjoisosa Vesinäyte 5, ,4 x: y: KIP 0-2 cm 6,20 59,0 Hapettunut pintaosa, punaruskea KIP 2-4 cm 6,20 46,0 Ruskea, normaali KIP 4-6 cm 5,95 38,0 Ruskea, normaali KIP 6-10 cm 5,97 45,0 Ruskea, normaali KIP cm 6,27 34,6 Ruskea, normaali Kivijärven eteläosa Vesinäyte, eteläpää 5, ,3 x: y: KIE 0-2 cm 5, Hapettunut pintaosa, punaruskea KIE 2-4 cm 5,90 43,1 Ruskea, normaali KIE 4-6 cm 5,93 20,3 Ruskea, normaali KIE 6-10 cm 5,82 24,8 Ruskea, normaali KIE cm 6,11 40,0 Ruskea, normaali Kalliojärven keskiosa Vesinäyte 6, ,6 x: y: cm 6,45 92,0 Ruskea, normaali 2-4 cm 6,28 38,0 Ruskea, normaali 4-6 cm 6,44 52,9 Ruskea, normaali 6-10 cm 6,50 32,6 Ruskea, normaali cm 6,45 20,6 Ruskea, normaali
8 7 syvänteessä (6,09). Kolmisopen koillisosassa ph vaihtelee välillä 6,38-6,72 ja pohjoisosassa välillä 6,45-6,53. Arvot ovat lähellä Jormasjärven koillisosan ph-arvoja. Vesinäytteiden ph-arvot ovat Kolmisopessa alhaiset 5,68 ja 5,69. Kalliojärvessä vesinäytteen ph on 6,03 ja sedimenttien 6,28-6,50. Kivijärvessä sedimentin ph-arvot ovat keskimäärin alhaisemmat kuin muissa järvissä, etenkin eteläpäässä, jossa ph-arvot vaihtelevat välillä 5,88-6,11 (taulukko 3). Hapetus-pelkistyspotentiaalin (redox) arvot ovat yleensä suurimmat sedimentin pintaosassa (0-2 cm), josta ne laskevat syvyyssuuntaan (taulukko 3). Negatiiviset redox-arvot osoittavat sedimentissä olevan pelkistävät olosuhteet Jormasjärven eteläosan syvänteessä (-39, mv) sekä Kolmisopen pohjoisosan näytteissä (-24, mv). Kolmisopen pohjoisosan pelkistäviä olosuhteita indikoivat myös sulfidiraidat. Suurin redox-arvo (189 mv) mitattiin Kalliojärven sedimentin yläpuolella olevasta vedestä. Yleensä sedimentin redox -arvot vaihtelevat muutaman kymmenen ja noin 100 mv:n välillä (taulukko 3). Alkuainepitoisuudet Järvisedimenttien As-, Cd-, Co-, Cu-, Ni-, Fe-, Mn-, Zn-, Pb-, U-, Hg- ja S -pitoisuudet on esitetty taulukoissa 4-7 sekä kaikkien analysoitujen alkuaineiden osalta liitteessä 1. Jormasjärvi Raskasmetallipitoisuudet ovat hyvin lähellä toisiaan molemmissa Jormasjärven profiileissa (taulukko 4). Pohjoisen profiilin pintaosan (0-10 cm) keskimääräinen happoliukoinen nikkelipitoisuus on 75 mg/kg ja eteläisen profiilin vastaava pitoisuus on 90 mg/kg. Pintaosan nikkelipitoisuudet ovat selvästi suuremmat kuin syvyydeltä cm otettujen taustanäytteiden pitoisuudet, vastaavasti 67 ja 57 mg/kg. Suurimmat happoliukoiset nikkelipitoisuudet 105 mg/kg ja 98 mg/kg ovat pintanäytteissä, ja pitoisuudet pienenevät lähes tasaisesti (etenkin eteläsyvänteen profiilissa) siirryttäessä syvemmälle sedimenttiin (taulukko 4, kuva 2). Etenkin Jormasjärven pohjoisosassa syvyysvälillä 10 cm-pinta pitoisuudet kasvavat jyrkästi sedimentin pintaa kohti. Myös Co-, Mn-, Fe- ja Hg -pitoisuudet lisääntyvät pintaa kohti. Pitoisuuksien kasvu voi liittyä valuma-alueen metsien ja soiden ojituksen lisääntymiseen 1970-luvulta lähtien. Tällöin runsaasti orgaanista ainesta kuten myös rautaa ja mangaania kulkeutuu järveen. Sedimentin hapettunut pintaosa tulee näkyviin molemmissa profiileissa suurina rauta- ja mangaanipitoisuuksina. Tämä näkyy myös selvästi heikkouutokseen perustuvissa Fe- ja Mn -pitoisuuksissa. Myös pääalkuaineiden (esim. K, Na, Ca) pitoisuudet kasvavat pintaa kohti indikoiden orgaanisen aineksen lisäksi myös minerogeenisen aineksen kulkeutumista järvialtaaseen (liite 1). Myös Jormasjärven aikaisemmissa tutkimuksissa raskasmetalli- ja rikkipitoisuuksien on todettu olevan suuremmat sedimentin pinnassa kuin syvemmällä sedimentissä (Mäkinen ja Kauppila, 2006). Heidän mukaansa pitoisuudet kasvavat lähes tasaisesti noin 30 cm:n syvyydeltä pintaa
9 8 kohti, mutta aivan pintaosassa pitoisuudet pienenevät jyrkästi. Syynä tähän voi olla ylimmän sedimentin sekoittuminen (aallokko, virtaukset) ja sitä kautta alkuaineiden liukenevuuden kasvu sedimentistä veteen. Taulukko 4. Alkuainepitoisuudet Jormasjärven järvisedimenttiprofiileissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. Vertailuaineistona esitetään Jormasjärven pohjoisosan keskiarvopitoisuudet syvyyksiltä 0-8 cm ja 8-20 cm vuonna 2005 (Mäkinen ja Kauppila, 2006). As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Jormasjärven pohjoisosa Kokonaispitoisuudet, mg/kg JOP 0-2 cm 9,26 2,24 31,9 35, ,0 2,14 0, JOP 2-4 cm 9,64 2,16 23,1 38,8 83, ,5 2,44 0, JOP 4-6 cm 5,93 2,23 12,8 32,5 56, ,7 2,44 0, JOP 6-10 cm 5,92 2,32 11,2 38,5 55, ,0 2,63 0, Keskiarvo 0-10 cm 7,69 2,24 19,8 36,4 75, ,3 2,41 0, JOP cm 5,81 2,25 10,8 41,9 66, ,31 3,06 0, Keskiarvo 0-8 cm, ,00 0,10 29,0 32,0 73, Keskiarvo 8-20 cm, ,00 0,10 32,0 27,0 60, Jormasjärven eteläosa JOE 0-2 cm 9,51 2,05 34,7 40,6 97, ,4 2,14 0, JOE 2-4 cm 9,32 1,88 32,0 39,5 95, ,8 2,09 0, JOE 4-6 cm 7,06 2,05 35,6 41,5 93, ,2 2,22 0, JOE 6-10 cm 9,29 1,28 35,4 37,0 71, ,9 2,14 0, Keskiarvo 0-10 cm 8,80 1,82 34,4 39,7 89, ,8 2,15 0, JOE cm 7,11 0,88 26,1 29,4 56, ,5 1,87 0, Jormasjärven pohjoisosa Kemiallinen adsorptio, mg/kg JOP 0-2 cm <0,5 0,84 5,51 0,56 19, , JOP 2-4 cm 0,60 0,39 4,76 0,22 12, ,2 10,2 70,1 JOP 4-6 cm 1,04 0,19 1,96 <0,1 5, ,7 11,3 46,3 JOP 6-10 cm 1,13 0,08 1,24 <0,1 3, ,0 5,81 40,8 Keskiarvo 0-10 cm 0,92 0,38 3,37 0,39 10, ,7 7,89 63,8 JOP cm 1,04 <0,05 0,99 <0,1 3, ,8 1,39 41,6 Jormasjärven eteläosa JOE 0-2 cm 0,71 0,05 14,5 <0,1 26, ,7 9, JOE 2-4 cm <0,5 0,08 12,3 <0,1 23, ,2 6, JOE 4-6 cm 0,86 <0,05 15,4 <0,1 25, ,4 10,9 560 JOE 6-10 cm 1,22 0,06 11,6 <0,1 13, ,4 19,4 331 Keskiarvo 0-10 cm 0,93 0,06 13,5 22, ,4 11,5 423 JOE cm <0,5 <0,05 5,71 0,12 6, ,5 5,30 87,9 Keskiarvo 0-8 cm, ,00 0,10 9,00 0,10 16, ,0 444 Keskiarvo 8-20 cm, ,00 0,10 9,00 0,10 10, ,0 238 Kokonaisrikkipitoisuudet ovat keskimäärin 2-3 kertaa suuremmat pohjoisessa profiilissa kuin eteläprofiilissa eikä niissä ei voida todeta pitoisuuksien nousua pintaa kohti (taulukko 4). Kuitenkin, päinvastoin kuin kokonaisrikin kohdalla, liukoisen rikin (sulfaattisen rikin) määrät ovat moninkertaisesti suuremmat eteläprofiilissa kuin pohjoisprofiilissa. Molemmissa profiileissa helppo-
10 9 liukoisen rikin pitoisuudet ovat huomattavan suuret pintanäytteessä (0-2 cm). Jormasjärvessä luontainen taustapitoisuus (syvyys cm) on nikkelillä mg/kg, kuparilla mg/kg ja sinkillä mg/kg. Jormasjärvessä useimmat happouuttoon ja heikkouuttoon perustuvat raskasmetallipitoisuudet, kuten myös rikkipitoisuudet, ovat lähellä vuonna 2005 todettuja arvoja (taulukko 4). Pitoisuuksien vertailu on kuitenkin vaikeata, koska vuoden 2008 näytteet on otettu eri kohdista kuin vuonna 2005, joskin samasta osasta järveä. Vertailua vaikeuttaa myös se, että vuonna 2005 näytteet otettiin talvella ja vuonna 2008 kesällä. Metallit ovat pääosin niukkaliukoisessa muodossa, joko Fe-Mn-oksihydraateissa ja/tai sulfideina. Osa metalleista on kemiallisesti adsorboituneena orgaaniseen ainekseen, jota sedimentissä on runsaasti. Jormasjärven eteläprofiilin pintaosassa suurin osa (yli 70 %) mangaanista on sitoutunut löyhästi adsorptiofraktioon (taulukko 4), mistä johtuen se reagoi helposti mm. vuodenaikojen vaihteluun hapetus-pelkistys -olosuhteiden muuttuessa järven pohjalla. Syvyys cm Jormasjärvi, pohjoisosa Ni mg/kg Syvyys cm Jormasjärvi, eteläsyvänne Ni mg/kg Kuva 2. Järvisedimenttiprofiilien nikkelipitoisuudet Jormasjärven pohjoisosassa ja eteläsyvänteessä. Kolmisoppi Raskasmetallipitoisuuksissa ei ole suurtakaan eroa Kolmisopen koillisosan ja pohjoisosan välillä (taulukko 5). Happoliukoiset nikkelipitoisuudet koillisosan profiilissa vaihtelevat välillä 33,4-104 mg/kg ja pohjoisessa välillä 44,2-174 mg/kg. Suurimmat pitoisuudet (104 ja 174 mg/kg) todettiin pintanäytteissä. Koillisosan profiilissa (syvyys 0-10 cm) happoliukoiset nikkelipitoisuudet kasvavat lähes tasaisesti pintaa kohti tausta-arvosta 33 mg/kg arvoon 104 mg/kg ja pohjoisosassa arvosta 44 mg/kg arvoon 174 mg/kg (taulukko 5, kuva 3). Jyrkintä kasvu on syvyysvälillä 5 cm pinta. Nikkelin ohella kadmiumin, kuparin, raudan ja sinkin, uraanin ja rikin happoliukoiset ja heikkoliukoiset pitoisuudet nousevat pintaa kohti. Hapettunut sedimentin pintaosa tulee esiin kohonneina rautapitoisuuksina sekä happo- että heikkouutosmenetelmissä. Jormasjärvestä poiketen Kolmisopen mangaanipitoisuudet eivät ole muuta sedimenttiä suuremmat sedimentin pinnassa. Raudan ja mangaanin muodostamien oksihydraattien metalleja adsorboiva vaikutus näkyy selvimmin kohonneina arseeni- ja sinkkipitoisuuksina.
11 10 Molempiin uuttomenetelmiin perustuvat raskasmetallipitoisuudet ovat lähellä vastaavia pitoisuuksia Jormasjärvessä ja kuvastavat mustaliuskeita sisältävää kallioperää. Kolmisopen pohjoisen profiilin rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat huomattavasti suuremmat vuosina 1993 ja 2005 kuin vuonna Erot voivat johtua siitä, että näytteet on otettu eri vuosina eri kohdista, jolloin sedimentaatio-olosuhteet voivat olla erilaiset järvialtaan rakenteen sekä veden virtauksen myötä. Taulukko 5. Alkuainepitoisuudet Kolmisopen järvisedimenttiprofiileissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. Vertailupitoisuuksina esitetään Kolmisopen keskiosan pitoisuudet syvyyksiltä 0-8 ja 8-20 cm vuonna 2005 Mäkisen ja Kauppilan (2006) mukaan sekä syvyyksiltä 0-9 cm ja cm vuonna 1993 Uutela ym. (2006) mukaan. As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Kolmisopen koillisosa Kokonaispitoisuudet mg/kg KOP 0-2 cm <5 1,19 14,3 41, ,4 2,46 0, KOP 2-4 cm <5 0,90 21,6 34,3 88, ,8 2,23 0, KOP 4-6 cm <5 0,93 20,5 31,7 65, ,1 2,21 0, KOP 6-10 cm 5,65 1,50 25,9 28,9 50, ,6 2,19 0, Keskiarvo 0-10 cm 1,13 20,6 34,2 77, ,7 2,27 0, KOP cm <5 0,59 18,1 24,9 33, ,2 2,18 0, Kolmisopen pohjoisosa KOE 0-2 cm <5 1,45 23,3 62, ,7 2,93 0, KOE 2-4 cm <5 0,58 19,3 30,9 66, ,8 2,04 0, KOE 4-6 cm <5 <0,5 22,7 29,5 51, ,6 2,36 0, KOE 6-10 cm <5 1,01 28,5 27,1 44, ,5 1,99 0, Keskiarvo ,01 23,5 37,6 84, ,2 2,33 0, KOE cm <5 0,94 30,1 25,7 44, ,4 2,07 0, Keskiarvo 0-8 cm, ,00 1,00 46,0 27,0 55, Keskiarvo 8-20 cm, ,00 1,00 64,0 26,0 49, Keskiarvo 0-9 cm, ,25 2,15 33,9 27,0 61, ,5 0,12 Keskiarvo cm, ,39 2,10 85,8 29, ,65 0,09 Kolmisopen koillisosa Kemiallinen adsorptio, mg/kg KOP 0-2 cm <0,5 0,51 3,89 0,73 21, ,85 2, KOP 2-4 cm 0,55 0,17 6,74 0,23 17, ,6 10,0 2, KOP 4-6 cm 0,76 0,27 5,13 0,37 9, ,3 14,1 2,21 83,6 KOP 6-10 cm 0,93 0,08 3,77 0,18 3, ,3 11,8 2,19 49,7 Keskiarvo 0-10 cm 0,74 0,26 4,88 0,38 13, ,3 11,2 2, KOP cm <0,5 0,06 3,38 0,15 2, ,2 5,03 2,18 34,6 Kolmisopen pohjoisosa KOE 0-2 cm <0,5 0,13 6,67 0,25 42, , KOE 2-4 cm 0,63 0,15 4,64 0,23 11, ,5 10,5 128 KOE 4-6 cm 0,70 0,06 5,57 0,10 7, ,9 12,1 133 KOE 6-10 cm 0,95 0,06 4,60 0,10 4, ,2 12,2 86,4 Keskiarvo 0-10 cm 0,76 0,09 5,11 0,17 13, ,6 9, KOE cm <0,5 0,07 4,06 0,14 2, ,3 5,65 45,4 Keskiarvo 0-8 cm, ,00 0,10 19,0 1,00 14, ,0 262 Keskiarvo 8-20 cm, ,00 0,10 26,0 1,00 10, ,0 135
12 11 Syvyys cm Kolmisoppi, koillisosa Ni mg/kg Syvyys cm Kolmisoppi, pohjoisosa Ni mg/kg Kuva 3. Järvisedimenttiprofiilien nikkelipitoisuudet Kolmisopen koillis- ja pohjoisosassa. Kivijärvi Kivijärvi sijaitsee n. 15 km Talvivaaran liuskejakson länsipuolella, jossa valuma-alueen kivilaji on graniittigneissiä. Näin ollen järvi edustaa ns. taustapitoisuus järveä. Järvi on laajojen ojitettujen suoalueiden ympäröimä (mm. Iso- ja Pieni Juurikkasuo). Tällöin runsaasti orgaanista ainesta kulkeutuu järveen, mikä näkyy mm. orgaanisen hiilen selvästi suurempina määrinä kuin Jormasjärvessä ja Kolmisopessa (taulukot 1 ja 2). Orgaanisen aineksen vaikutus näkyy mm. kohonneina Hgpitoisuuksina, koska elohopea adsorboituu voimakkaasti humukseen. Kivijärven raskasmetallipitoisuudet ovat erittäin alhaiset (taulukko 6). Esimerkiksi pohjoisosan nikkelipitoisuuksien keskiarvo syvyysvälillä 0-10 cm on 22 mg/kg, kun se Jormasjärvessä on 75 mg/kg ja Kolmisopessa 77 mg/kg. Sama voidaan nähdä myös kobolttipitoisuuksissa, jotka ovat Kivijärvessä noin kolme kertaa pienemmät kuin Jormasjärvessä ja Kolmisopessa. Erot selittyvät sillä, että Kivijärvi sijaitsee graniittigneissialueella, kun taas Jormasjärvi ja Kolmisoppi sijaitsevat kiilleliuskeita ja mustaliuskeita käsittävällä alueella. Kuparipitoisuuksissa ei ole mainittavaa eroa eri järvien kesken. Kuten Jormasjärvessä ja Kolmisopessa myös Kivijärvessä eräät alkuainepitoisuudet (Cd, Co, Cu, Ni, Fe, Zn) nousevat lähes tasaisesti pintaa kohti. Kuvassa 4 on esitetty nikkelipitoisuudet Kivijärven sedimentin yläosassa. Mangaanipitoisuudet ovat Kivijärvessä erittäin alhaiset. Tämä johtuu alueen kallioperän alhaisista mangaanipitoisuuksista, mutta mahdollisesti myös verrattain alhaisista ph-arvoista (5,82-6,11), mikä puolestaan edesauttaa mangaanin liukenemista sedimentistä veteen. Orgaanisen aineksen osuus on selvästi suurempi Kivijärven sedimentissä kuin Jormasjärvessä ja Kolmisopessa. Myös Kivijärvessä sedimenttien rautapitoisuudet ovat selvästi suuremmat hapettuneessa ja vesipitoisessa pintaosassa kuin muualla sedimentissä (taulukko 6).
13 12 Syvyys cm Kivijärvi, pohjoisosa Ni mg/kg Syvyys cm Kivijärvi, eteläosa Ni mg/kg Kuva 4. Järvisedimenttiprofiilien nikkelipitoisuudet Kivijärven pohjois- ja eteläosassa. Taulukko 6. Alkuainepitoisuudet Kivijärven järvisedimenttiprofiileissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Kivijärven pohjoisosa Kokonaispitoisuudet, mg/kg KIP 0-2 cm < KIP 2-4 cm KIP 4-6 cm KIP 6-10 cm < Keskiarvo 0-10 cm KIP cm < Kivijärven eteläosa KIE 0-2 cm KIE 2-4 cm KIE 4-6 cm KIE 6-10 cm < Keskiarvo 0-10 cm KIE cm <5 < < Kivijärven pohjoisosa Kemiallinen adsorptio, mg/kg KIP 0-2 cm KIP 2-4 cm < KIP 4-6 cm KIP 6-10 cm <0.5 < < Keskiarvo 0-10 cm KIP cm <0.5 < < Kivijärven eteläosa KIE 0-2 cm < KIE 2-4 cm < KIE 4-6 cm < KIE 6-10 cm < < Keskiarvo 0-10 cm KIE cm <0.5 < < <
14 13 Kalliojärvi Kalliojärvi sijaitsee Kolmisopen länsipuolella noin 1 km:n päässä liuskejakson länsikontaktista. Ympäristön kivilaji on graniittigneissiä. Järvi on karu, oligotrofinen järvi, jossa ranta-asutusta ei juuri ole. Järvisedimentti on normaalin ruskeata liejua, jossa muista järvistä poiketen ei todettu hapettunutta sedimentin yläosaa (ks. taulukko 3). Kuten Kivijärvessä myös Kalliojärven ympäristössä on runsaasti ojitettuja suoalueita, joista orgaanista ainesta kulkeutuu runsaasti järveen. Kalliojärven orgaanisen hiilen määrät ja LOI-arvot ovat vielä hieman suuremmat kuin Kivijärvessä (taulukko 2). Kalliojärven raskasmetallipitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin Kivijärvessä (taulukko 7). Pintaosan nikkelipitoisuuksien keskiarvo on 17 mg/kg, kun se Kivijärvessä oli 22 mg/kg. Jormasjärvessä nikkelipitoisuuksien keskiarvot olivat mg/kg ja Kolmisopessa mg/kg. Kivijärven tavoin mangaanipitoisuudet ovat erittäin alhaiset Kalliojärvessä. Myös Kalliojärvessä nikkelipitoisuudet kasvavat sedimentin pintaa kohti (kuva 5). Vertailujärvenä on esitetty Salminen, joka sijaitsee noin 500 m Kalliojärven eteläpuolella. Näytteet tästä järvestä otettiin GTK:n toimesta vuonna 1993 (Uutela ym., 1995). Alkuainepitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa molemmissa järvissä, joskin pintaosan keskimääräiset As-, Co, Ni-, Fe-, Mn- ja Zn pitoisuudet ovat noin kaksi kertaa suuremmat Kalliojärvessä kuin Salmisessa. Taulukko 7. Alkuainepitoisuudet Kalliojärven järvisedimenttiprofiilissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. Vertailujärvenä esitetään Salminen, joka sijaitsee noin 500 m Kalliojärven eteläpuolella (Uutela ym., 1995). Salmisen keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysväleillä 0-9 cm ja 9-23 cm. As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Kalliojärven keskiosa Kokonaispitoisuudet, mg/kg KA 0-2 cm 6.20 < KA 2-4 cm KA 4-6 cm KA 6-10 cm Keskiarvo 0-10 cm KA cm <5 < Keskiarvo 0-9 cm, cm, Salminen (1993) Kemiallinen adsorptio, mg/kg KA 0-2 cm 0.53 < KA 2-4 cm 1.16 < KA 4-6 cm 0.91 < < KA 6-10 cm <0.5 < < Keskiarvo 0-10 cm, KA cm <0.5 < <
15 14 Syvyys cm Kalliojärvi, keskiosa Ni mg/kg Kuva 5. Kalliojärven järvisedimenttiprofiilin nikkelipitoisuudet. Tulosten tarkastelua ja suositukset Järvisedimenttinäytteet pyrittiin ottamaan järvien syvännekohdista, koska tällöin sedimentaatioolosuhteet ovat rauhalliset ja alkuaineiden pysyvyys sedimentissä on suurempaa kuin matalan veden alueilla. Myös syvänteiden usein pelkistävät olosuhteet edesauttavat metallien sitoutumista sedimenttiin. Rantavyöhykkeissä tai matalissa järvissä esim. tuulen pintasedimenttiä sekoittava vaikutus voi olla merkittävää, mikä vaikeuttaa pitoisuusvaihtelujen seurantaa. Edustavan näytteen saamiseksi pintasedimentti (0-2 cm) yhdistettiin kolmesta osanäytteestä. Tarkat koordinaatit tekevät mahdolliseksi uusintanäytteenoton tekemisen samoista pisteistä. Järvisedimenttien ph-arvot vaihtelivat jonkun verran eri järvien kesken, mutta saman profiilin näytteiden ph-arvot olivat yleensä hyvin lähellä toisiaan. Suurimmat arvot (ph 7,2) mitattiin Jormasjärven eteläsyvänteen pintaosassa ja pienimmät arvot (5,8-6,1) Kivijärven eteläosan sedimentissä. Pelkistävät olosuhteet todettiin Jormasjärven eteläsyvänteessä (redox välillä -39 mv ja -112 mv) sekä Kolmisopen pohjoisosan profiilissa (välillä -24 m ja -46 mv). Kallioperän kivilajit heijastuvat järvisedimenttien kemiallisessa koostumuksessa. Jormasjärvi ja Kolmisoppi sijaitsevat kiilleliusketta ja mustaliuskeita käsittävällä kivilajialueella, jossa metallipitoisuudet (esim. Ni, Cd, Co, Zn) ovat moninkertaiset verrattuna graniittigneissialueella sijaitseviin Kivijärveen ja Kalliojärveen. Keskimääräiset happoliukoiset nikkelipitoisuudet vaihtelivat eri osissa Jormasjärveä välillä mg/kg ja Kolmisopessa välillä mg/kg, kun taas Kivijärvessä pitoisuudet olivat mg/kg ja Kalliojärvessä 17 mg/kg. Jormasjärven ja Kolmisopen happoliukoiset nikkelipitoisuudet vastaavat lähes Talvivaaran alueen kiilleliuske- ja mustaliuskejaksossa sijaitsevien järvisedimenttien taustapitoisuuksia esim. Kolmisopessa (85 mg/kg), Kaivoslammessa (124 mg/kg) ja Raatelammessa (72 mg/kg, Tenhola ym., 2008).. Yleensä raskasmetallipitoisuudet olivat suurimmat vesipitoisessa pintanäytteessä, jossa myös orgaanisen aineksen määrät olivat suuremmat kuin muualla sedimentissä. Punertavan ruskeaa pintasedimenttiä luonnehtivat myös suuremmat rautapitoisuudet sekä usein myös suuremmat mangaanipitoisuudet kuin alempana sedimentissä.
16 15 Yhtenä selvänä tuloksena oli alkuainepitoisuuksien, etenkin nikkelipitoisuuksien, voimakas kasvu pintaa kohti. Kasvu alkaa yleensä jo cm:n syvyydeltä, mutta on voimakkainta välillä 10 cm ja pinta. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää suo- ja metsäalueiden ojituksen sekä yleensä maankäytön lisääntymistä valuma-alueella. Tällöin myös minerogeenista materiaalia kulkeutuu runsaasti järveen, mikä näkyy mm. kohonneina Na, K ja Ca pitoisuuksina. Metallipitoisuuksien kasvu kohti sedimentin pintaa on todettu myös aikaisemmissa tutkimuksissa Jormasjärvessä ja Kolmisopessa (Mäkinen ja Kauppila, 2006), joskin heidän mukaansa pitoisuudet laskevat aivan ylimmissä näytteissä. Eri vuosina otettujen järvisedimenttinäytteiden pintaosan raskasmetallipitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja. Kuitenkin rauta- ja mangaanipitoisuudet Jormasjärvessä ja Kolmisopessa olivat huomattavasti suuremmat talvella vuosina 2003 ja 2005 kuin kesällä vuonna Erot voivat johtua alusveden ja sedimentin erilaisista hapetus-pelkistysolosuhteista talvi- ja kesänäytteenotossa. Myös se, että näytteitä ei ole otettu täysin samoista paikoista eri vuosina aiheuttaa tuloksiin erilaisuutta. Jatkossa seurantatutkimukset tulisi kohdistaa ennen kaikkea sedimentin yläosaan (0-2 cm), missä voidaan todeta mahdolliset ihmisen toiminnasta aiheutuvat muutokset. Tämä myös sen vuoksi, että sedimentaationopeus on järvisedimenteissä alhainen (Jormasjärvessä ja Kolmisopessa 0,3-0,4 cm vuodessa). Kuitenkin syvemmältä otettuja näytteitä tarvitaan vertailunäytteinä. Jotta seurantanäytteet olisivat vertailukelpoisia, tulisi ne ottaa kesällä ja mahdollisimman samoista kohdin kuin vuonna Kuopiossa Markku Tenhola geologi Kirjallisuus: Loukola-Ruskeeniemi, K., Tenhola, M., Paukola, T., Uutela, A., (1996). Mustaliuskeiden vaikutus vesistöihin Sotkamon Talvivaarassa. English summary: Environmental impact of black shales on watercourses at Talvivaara, Sotkamo, eastern Finland. Vuoriteollisuus 54. vuosikerta. Vuorimiesyhdistys, Loukola-Ruskeeniemi, K., Uutela, A., Tenhola, M., Paukola, T., Environmental impact of metalliferous black shales at Talvivaara in Finland, with indication of lake acidification 9000 years ago. J. of Geochem. Explor. 64,
17 16 Mäkinen, J., Kauppila, T., Nuasjärven, Jormasjärven ja Kolmisopen geokemialliset ja paleolimnologiset tutkimukset. Raportti no. S 41/3433/2006/1. Geologian tutkimuskeskus, 59 s. Tenhola, M., Alueellinen geokemiallinen järvisedimenttikartoitus Itä-Suomessa. English summary: Regional geochemical mapping based on lake sediments in eastern Finland. Report of Investigation 78. Geological Survey of Finland, 42 s. Tenhola, M., Loukola-Ruskeeniemi, K., Einsalo, K., Environmental impact of the Talvivaara Ni-Cu-Zn deposit during , eastern Finland. Käsikirjoitus. Uutela, A., Tenhola, M., Loukola-Ruskeeniemi, K., Diatom flora and chemical composition of lake sediments in the vicinity of the Talvivaara Ni-Cu-Zn deposit, Finland: evidence for acidification 9000 years ago. Current Research (toim. S. Autio), Special Paper 20. Geological Survey of Finland,
18 GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA :06:59 Kuopio Tenhola Markku PL Kuopio FINLAND ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: va402Tenhola Markku PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: 402 NÄYTETYYPPI: Järvisedimentti NÄYTTEITÄ: 35 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ P M P L G G L L Labtium Oy Lea Hämäläinen Laboratoriopäällikkö Labtium Oy Labtium Oy PL 57 PL ESPOO KUOPIO Puh Puh Fax Fax Kansilehti /9
19 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :06:59 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 13 Näytteen kuivaus kylmäkuivaustekniikalla M ammoniumasetaattiuutto, ph Mineraalisen näytteen seulonta <2mm fraktioon 503 Typpihappoliuotus mikroaaltouunissa, EPA Erillinen punnitus 94 Märkäpunnitus + 503M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 201P Monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla + 503P Monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla + 810L S:n määritys rikkianalysaattorilla 814G 818G Kosteuden tai kuiva-aineen määritys gravimetrisesti Hehkutushäviön määritys gravimetrisesti (550 C) + 820L C- ja N-määritys hiili-typpianalysaattorilla + 822L Hg:n määritys pyrolyyttisesti Info /9
20 Labtium Oy Laboratorion Tilaajan Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu Fe K Mg Mn Mo Na Ni P näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P L JOP ,0 <0.5 <0.5 83,1 0, ,84 5,5 1,1 0, <0.2 64,8 19,6 27 L JOP ,0 0,6 <0.5 81,9 0, ,39 4,8 1,1 0, <0.2 37,6 12,1 30 L JOP ,0 1,0 <0.5 69,4 0, ,19 2,0 1,5 < <0.2 30,8 5,5 43 L JOP ,0 1,1 <0.5 71,7 0, ,08 1,2 1,7 < <0.2 36,0 3,8 71 L JOP ,0 1,0 <0.5 89,6 0, <0.05 1,0 1,6 < <0.2 42,2 3,9 86 L JOE ,0 0,7 <0.5 80,7 0, ,05 14,5 2,2 < <0.2 51,4 26,2 85 L JOE ,0 <0.5 <0.5 76,7 0, ,08 12,3 2,1 < <0.2 43,6 23,4 88 L JOE ,0 0,9 <0.5 85,8 0, < ,4 2,6 < <0.2 40,5 25,8 94 L JOE ,0 1,2 <0.5 74,2 0, ,06 11,6 1,9 < <0.2 29,9 13,3 62 L JOE ,0 <0.5 <0.5 70,9 0, <0.05 5,7 1,7 0, <0.2 30,4 6,4 54 L KOP ,0 <0.5 <0.5 42,0 0, ,51 3,9 1,4 0, <0.2 50,7 21,5 93 L KOP ,0 0,6 <0.5 52,8 0, ,17 6,7 1,5 0, <0.2 29,3 17,5 62 L KOP ,0 0,8 <0.5 55,7 0, ,27 5,1 1,8 0, <0.2 26,8 9,9 54 L KOP ,0 0,9 <0.5 50,5 0, ,08 3,8 0,8 0, <0.2 35,6 3,6 52 L KOP ,0 <0.5 <0.5 53,3 0, ,06 3,4 0,8 0, <0.2 56,6 2,3 57 L KOE ,0 <0.5 <0.5 48,1 0, ,13 6,7 1,4 0, <0.2 29,8 42,3 94 L KOE ,0 0,6 <0.5 47,6 0, ,15 4,6 0,9 0, <0.2 24,3 11,5 63 L KOE ,0 0,7 <0.5 41,9 0, ,06 5,6 0,8 0, <0.2 22,5 7,5 53 L KOE ,0 1,0 <0.5 39,1 0, ,06 4,6 0,8 0, <0.2 28,6 4,1 44 L KOE ,0 <0.5 <0.5 44,2 0, ,07 4,1 0,8 0, <0.2 52,3 2,6 51 L KIP ,0 0,5 <0.5 88,1 0, ,19 2,0 1,4 0, <0.2 62,6 3,2 79 L U KIP ,0 <0.5 <0.5 86,1 0, ,15 1,9 1,1 0, <0.2 59,3 3,1 72 L KIP ,0 <0.5 <0.5 73,7 0, ,12 1,5 0,9 0, <0.2 44,2 1,8 54 L KIP ,0 0,5 <0.5 63,9 0, ,12 1,3 0,8 0, <0.2 44,2 1,3 46 L KIP ,0 <0.5 <0.5 56,9 0, <0.05 1,0 0,8 < <0.2 47,2 0,6 48 L KIP ,0 <0.5 <0.5 44,9 0, <0.05 0,9 0,6 < <0.2 54,0 0,3 56 L KIE ,0 <0.5 <0.5 71,0 0, ,25 2,4 1,0 0, <0.2 61,8 7,1 62 L KIE ,0 <0.5 <0.5 72,3 0, ,09 1,8 0,9 0, <0.2 38,3 4,9 52 L KIE ,0 <0.5 <0.5 56,2 0, ,12 1,2 0,7 0, <0.2 37,2 1,9 34 L KIE ,0 <0.5 <0.5 46,3 0, ,09 1,0 0,7 < <0.2 39,1 0,9 35 L KIE ,0 <0.5 <0.5 35,9 0, <0.05 0,8 0,6 < <0.2 31,9 0,4 51 L KA ,0 0,5 <0.5 54,4 0, <0.05 0,9 0,6 0, <0.2 49,7 0,5 52 L KA ,0 1,2 <0.5 61,3 0, <0.05 1,7 1,2 0, <0.2 48,3 1,3 66 L KA ,0 0,9 <0.5 55,8 0, <0.05 1,5 0,6 < <0.2 48,2 0,7 62 L KA ,0 <0.5 <0.5 46,3 0, <0.05 0,8 0,5 < <0.2 61,2 0,3 49 L KA ,0 <0.5 <0.5 47,0 0, <0.05 0,6 0,5 < <0.2 76,3 0,3 61 Tulokset /9
21 Labtium Oy Laboratorion Tilaajan näytetunnus näytetunnus L JOP L JOP L JOP L JOP L JOP L JOE L JOE L JOE L JOE L JOE L KOP L KOP L KOP L KOP L KOP L KOE L KOE L KOE L KOE L KOE L KIP L U KIP L KIP L KIP L KIP L KIP L KIE0-2 L KIE2-4 L KIE4-6 L KIE6-10 L KIE18-22 L KA0-2 L KA2-4 L KA4-6 L KA6-10 L KA18-22 Pb S Sb Sr Ti V Zn U Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P + 503M + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P 4,2 120,0 <2 15,70 0,59 0,5 111,00 2, <5 219,0 1, ,2 31,9 55,2 35,7 10,2 70,1 <2 13,40 0,58 4,2 82,20 2, <5 203,0 1, ,2 23,1 59,2 38,8 11,3 46,3 <2 12,30 0,62 6,0 29,70 2, <5 154,0 0, ,2 12,8 47,9 32,5 5,8 40,8 <2 12,70 0,80 7,5 24,00 2, <5 178,0 1, ,3 11,2 54,5 38,5 1,4 41,6 <2 12,70 0,53 7,8 21,80 3, <5 184,0 1, ,3 10,8 60,1 41,9 9,3 479,0 <2 14,30 2,43 11,9 62,70 2, <5 205,0 1, ,1 34,7 55,5 40,6 6,3 322,0 <2 14,00 2,29 10,5 78,20 2, <5 204,0 1, ,9 32,0 52,7 39,5 10,9 560,0 <2 13,60 2,82 14,1 56,40 2, <5 209,0 1, ,1 35,6 59,4 41,5 19,4 331,0 <2 10,50 2,00 11,7 36,40 2, <5 199,0 1, ,3 35,4 60,2 37,0 5,3 87,9 <2 9,17 1,53 7,8 37,50 1, <5 194,0 1, ,9 26,1 48,3 29,4 8,9 301,0 <2 12,00 3,27 8,5 106,00 2, <5 <5 172,0 0, ,2 14,3 47,6 41,7 10,0 158,0 <2 10,80 2,62 9,8 66,60 2, < ,0 0, ,9 21,6 48,3 34,3 14,1 83,6 <2 9,67 2,24 8,7 71,30 2, <5 <5 162,0 0, ,9 20,5 48,8 31,7 11,8 49,7 <2 10,30 1,64 7,3 37,30 2, <5 149,0 0, ,5 25,9 40,7 28,9 5,0 34,6 <2 10,80 1,67 7,6 22,20 2, <5 <5 146,0 0, ,6 18,1 34,6 24,9 8,7 247,0 <2 11,10 3,79 10,8 119,00 2, <5 <5 164,0 0, ,5 23,3 43,0 62,7 10,5 128,0 <2 9,68 2,59 9,6 54,50 2, <5 <5 136,0 0, ,6 19,3 39,8 30,9 12,1 133,0 <2 8,26 2,17 8,6 28,90 2, <5 <5 133,0 0, <0.5 22,7 42,7 29,5 12,2 86,4 <2 8,51 1,67 7,1 31,20 1, <5 <5 121,0 0, ,0 28,5 38,2 27,1 5,7 45,4 <2 9,72 1,72 7,7 24,30 2, <5 <5 129,0 0, ,9 30,1 30,2 25,7 18,2 136,0 <2 21,90 2,79 9,7 26,30 3, <5 <5 234,0 0, ,9 8,1 40,8 40,4 17,2 132,0 <2 21,40 2,64 9,2 24,30 3, <5 233,0 0, <0.5 8,0 40,9 40,4 21,3 85,6 <2 23,30 2,33 9,1 22,10 2, <5 169,0 0, ,6 6,2 29,4 30,2 23,4 64,9 <2 21,60 2,17 8,7 15,90 2, ,0 0, ,9 6,7 29,0 27,5 16,6 40,5 <2 21,20 2,21 9,4 6,07 2, <5 <5 149,0 0, ,7 4,9 27,0 21,7 0,9 25,1 <2 16,80 1,34 7,6 3,52 1, <5 <5 124,0 0, ,5 4,5 23,5 15,2 16,2 163,0 <2 22,60 2,11 7,9 51,30 2, <5 190,0 0, ,1 8,9 37,3 43,4 14,4 88,1 <2 21,90 1,70 7,0 25,30 2, <5 175,0 0, ,8 6,7 32,8 38,2 22,8 54,0 <2 18,70 1,72 6,6 14,50 1, <5 132,0 0, ,1 5,0 28,1 28,3 11,9 28,5 <2 16,70 1,87 7,2 4,43 1, <5 <5 105,0 0, ,7 4,0 27,4 24,4 <0.5 16,7 <2 11,80 1,26 7,1 1,04 1, <5 <5 84,1 0, <0.5 3,9 24,1 15,5 11,5 52,2 <2 16,60 1,73 7,1 6,46 3, <5 150,0 0, <0.5 5,0 32,8 27,7 19,0 80,1 <2 20,50 1,95 10,2 11,00 3, <5 172,0 0, ,7 9,9 25,1 28,0 19,3 70,3 <2 19,20 1,55 7,8 8,98 3, <5 155,0 0, ,8 11,1 24,3 25,1 14,1 43,9 <2 18,70 1,47 6,6 3,35 3, <5 127,0 0, ,0 4,9 19,5 22,8 3,7 30,3 <2 18,00 1,23 5,9 0,79 3, <5 <5 135,0 0, <0.5 3,1 20,3 23,7 Tulokset /9
22 Labtium Oy Laboratorion Tilaajan näytetunnus näytetunnus L JOP L JOP L JOP L JOP L JOP L JOE L JOE L JOE L JOE L JOE L KOP L KOP L KOP L KOP L KOP L KOE L KOE L KOE L KOE L KOE L KIP L U KIP L KIP L KIP L KIP L KIP L KIE0-2 L KIE2-4 L KIE4-6 L KIE6-10 L KIE18-22 L KA0-2 L KA2-4 L KA4-6 L KA6-10 L KA18-22 Fe K Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb Sr Ti V Zn S Kosteus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % % + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 810L 814G , , , <10 33, ,6 422,0 0,16 93, , , , <10 32, ,5 447,0 0,16 87, , , , <10 25, ,1 326,0 0,28 86, , , , <10 27, ,9 461,0 0,26 88, , , , <10 24, ,3 514,0 0,17 87, , , , <10 31, ,9 378,0 0,55 93, , , , <10 30, ,4 360,0 0,44 93, , , , <10 31, ,6 363,0 0,61 91, , , , <10 29, ,4 313,0 0,50 88, , , , <10 24, ,1 271,0 0,28 88, , , , <10 33, ,8 258,0 0,28 95, , , , <10 32, ,4 234,0 0,29 88, , , , <10 31, ,3 231,0 0,31 84, , , , <10 27, ,1 295,0 0,44 89, , , , <10 25, ,0 189,0 0,27 87, , , , <10 27, ,6 403,0 0,44 90, , , , <10 23, ,4 191,0 0,28 84, , , , <10 23, ,7 174,0 0,39 82, , , , <10 22, ,2 213,0 0,35 84, , , , <10 20, ,7 209,0 0,35 86, , , , <10 36, ,0 102,0 0,36 94, , , , <10 36, ,8 106,0 0, , , , <10 36, ,6 103,0 0,34 90, , , , <10 35, ,6 110,0 0,33 89, , , , <10 35, ,0 102,0 0,32 91, , , , <10 29, ,1 76,3 0,23 90, , , , <10 37, ,0 160,0 0,35 95, , , , <10 35, ,4 124,0 0,33 89, , , , <10 30, ,2 119,0 0,27 89, , , , <10 25, ,9 55,0 0,25 92, ,3 86 8, < <10 18, ,0 35,0 0,18 90, , , , <10 33, ,0 57,5 0,25 93, , , , <10 36, ,6 91,3 0,36 90, , , , <10 33, ,3 99,3 0,36 90, , , , <10 30, ,2 86,4 0,30 92, , , , <10 30, ,6 43,5 0,28 91,70 Tulokset /9
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotTahkolahden vesistösedimentin koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotAuri Koivuhuhta Sonkajärvi
Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Toukokuu, 2016 TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotRaportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotTaustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus
Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotTERRAFAME OY NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU, SEDIMENTIN LAATU
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä 11.4.2018 TERRAFAME OY NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU, SEDIMENTIN LAATU TERRAFAME OY NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKUTUSTARKKAILU,
LisätiedotKokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus
Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara Kaisa Lehto Maaperägeologian osasto Maantieteen ja geologian laitos Turun Yliopisto 3.2.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotSedimenttianalyysin tulokset
Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan
LisätiedotKannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
Lisätiedot#!$! # # 1 3 %!!$ " & ' #
%&'( )! ## * *, -(,.(( %/ (+ ## 0! """##$ # 1/ # '2/ # // #3 # )((/, #!,.(+/, # )!!!!! # 4. # /2/, # *2/,., #3, # 1 "!!! #!$! # # 1 3 %!!$ " & ' # &&55 6,.( ).( 3 5.7 % # 1/ # # #.( 1 (()!*+,)-!!!!!$.//#
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotMaaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti
Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti 27.11.2017 1 (6) Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti Hanko, Koverhar Maiju Juntunen 27.11.2017 Tarkistanut: Tiina Vaittinen 7.11.2017 YKK62781 2 (6)
LisätiedotNuasjärven, Jormasjärven ja Kolmisopen geokemialliset ja paleolimnologiset tutkimukset
Yksikkö S 41/3433/2006/1 Kuopio 24.02.2006 Nuasjärven, Jormasjärven ja Kolmisopen geokemialliset ja paleolimnologiset tutkimukset Jari Mäkinen Tommi Kauppila 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 3 2 Tutkimuksen
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015
Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE0005.720L3 30.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma
LisätiedotSEDIMENTTISELVITYKSET 2014
KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotEsikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok
Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotKK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000
Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotWESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotSuurpellon purosedimenttinäytteen analyysitulokset Timo Tarvainen ja Mikael Eklund
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 150/2013 Suurpellon purosedimenttinäytteen analyysitulokset Timo Tarvainen ja Mikael Eklund GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
LisätiedotPuolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010
1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239
LisätiedotKarkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet
Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Valokuva: Stefan Mattbäck Stefan Mattbäck 1,2, Anton Boman 2, Andreas Sandfält 1, Jaakko Auri 2, and Peter Österholm 1 1 Åbo Akademi, Geologi och
LisätiedotLUIKONLAHDEN PALOLAMMEN KEMIAL- LINEN NYKYTILA VUONNA 2005
Itä-Suomen yksikkö Kuopio LUIKONLAHDEN PALOLAMMEN KEMIAL- LINEN NYKYTILA VUONNA 2005 Markku Tenhola, Marja Liisa Räisänen ja Jouni Lerssi Palolampi 1965 Palolampi 1995 Ilmakuvat Palolammen ympäristöstä
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla Matti Leppänen, SYKE 4.12.2018 Osatehtävän 3 (Biologiset vasteet) tavoitteet Pintavesien riskinarviointi
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE0005.720L3 30.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma
LisätiedotEspoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva
Etelä-Suomen Yksikkö 1/2012 9.1.2012 n kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Pintamaan taustapitoisuus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Jaana Jarva Raportin
LisätiedotPienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat
17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
LisätiedotTutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola
Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue 16.12.2014 Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola Toimeksiantonumero: Päivätty: 16.12.2014 Tarkastettu: Käsittelijä:CTa Status: Draft
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/36 24.6.2008 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Tampereen seudun taajamat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotSuomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin
LisätiedotStandardien merkitys jätelainsäädännössä
Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS
P843 PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 Finnsementti Oy Purettu sementtiterminaali, Pitkänmöljäntie 23, Oulu MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 1(6) Copyright Pöyry Finland
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ
Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiraportti 2014 Päivämäärä 27.3.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA IX: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PÖLYLASKEUMATARKKAILU VUONNA
LisätiedotTampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön
Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/31 19.5.2009 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit
LisätiedotPysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)
LisätiedotAlkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa. Päivi Niemistö Turun yliopisto
Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Turun yliopisto Tutkimuksen tavoitteet 1. Kuvata Pirkanmaan ja Satakunnan moreenin geokemialliset yleispiirteet
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu
1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää
LisätiedotEspoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/39 9.1.2012 Espoo Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti
LisätiedotTutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus
Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
Lisätiedot1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4
EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
Lisätiedot51/17/AKu (9)
51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotLAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotLumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.
Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014
Katsaus Julkaisuvapaa 15.5.2014 klo 10.00 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut kalkkikäsiteltyjä jätevesiä vesistöihin tammi huhtikuussa 2014 yhteensä
Lisätiedot