Tuija Mononen, Itä-Suomen yliopisto, & Toni Eerola, Geologian tutkimuskeskus

Transkriptio

1 DESCRIPTIONS OF THE SESSIONS Geographies of Mining (ENG) Tuija Mononen, Itä-Suomen yliopisto, & Toni Eerola, Geologian tutkimuskeskus Mining industry is a highly diverse actor in terms of materials, processes, places, and of social contexts. In the global economy, mining activities can be understood as a complex struggle between global and local actors in utilizing local natural resources. Mining is often global, dependent on the market and typically ruled by large-scale multinational enterprises. But it also is a significant local and regional actor bringing new global actors to rural and remote areas. Mining has traditionally been seen as a vital part of economic growth. Nowadays it is widely recognised that the concern for environmental and social consequences must also be included as an important component in the mining activities. The actors in the field are mainly foreign corporations that expand their activities to increasingly remote areas while at the same time actively seeking new ore rich areas to exploit. Therefore, a debate on sustainability and corporate social responsibility of mining has recently also started in Finland. Finland considers mining industry as an important economic activity for the country, and intends to become a leader in sustainable mining. There is, thus, a need for academic research on the subject. Geography has a fundamental role to play in the research and discussion on mining. One may say that new kinds of geographies of mining are emerging. We welcome presentations on studies of mining with variety of empirical, theoretical, and conceptual approaches from Finland and abroad on economy, social and environmental aspects, and the role of mining in the current global, national and local scenarios. Presentations may answer, for example, following questions: What kind of differences there is between mines and localities? How the context of mining in Finland differs from contexts in other countries? What kind of approaches has been used in mining research? Is it possible to apply similar approaches between different countries and contexts? What is meant by sustainable / responsible mining, which are the indicators for sustainability / responsibility? Examples of so called good mining practices and community relations? What kind of conflicts exists, where, why, and by whom? How these conflicts has been solved? Geographies of Tourism Development and Destinations (ENG/FIN) Jarkko Saarinen, Oulun yliopisto In many places tourism and related patterns of production and consumption have emerged as characteristic features and processes influencing regional transformation. Tourism is increasingly conceived as a viable tool for regional development and employment creation, and many governments and various development agencies are supporting the industry by planning and constructing tourism infrastructures. In this respect the key role of tourist destinations has been

2 strongly emphasised in strategy and governance levels as a catalysis tool for wider regional development. However, the desired goals of regional or local development may not necessarily be the same as the tourism industry s destination-centric goals and views. Tourism may also have social, economic and environmental costs and tourism development may involve major set of inequalities e.g. by contributing mainly to those regional and local actors that least need it. This session aims to discuss the nature and impacts of tourism development and evaluate critically connections between tourism and regional development. In addition the session welcomes conceptual and/or empirical papers overviewing the emerging research issues and perspectives in tourism geographies. The presentations can be either in English or Finnish: please pre-contact the session organizer (jarkko.saarinen@oulu.fi) GIS ja yhteiskunta / GIS and Society (FIN) Venla Bernelius, Helsingin yliopisto Sessiokuvaus lisätään lähipäivinä. / Description of the session will be added soon. Kaupunkitutkimus / Urban Studies (FIN) Venla Bernelius, Helsingin yliopisto Sessiokuvaus lisätään lähipäivinä. / Description of the session will be added soon. Maantieteen opetuksen pedagoginen muutos Sähköisen materiaalin ja arvioinnin edellytykset / Pedagogical Change in Teaching Geography preparing for the Use of Electronic Teaching Materials and Grading (FIN) Sirpa Tani, Helsingin yliopisto, & Anne Pellikka, Oulun yliopisto Aihepiiri koskettaa maantieteen tieteenalan ja opetuksen sähköistymisen aiheuttamia muutoksia. Tulevaisuudessa niin kouluissa kuin yliopistoissa tulee miettiä kuinka siirrytään opettajajohtoisesta tiedon muistamisen kulttuurista yhteisöllisyyttä korostavaan tiedon hankintaan, luomiseen ja jakamiseen. Maantieteen opetuksessa tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden taidot (21st century skills), jolloin yhteisöllinen oppiminen, kommunikaatiotaidot, kriittinen ajattelu ja luovuus sekä teknologiset perustaidot olisivat luonnollinen osa oppimis- ja opetusprosessia. Millaisia muutoksia koulumaailmaan on sitten tulossa? Mitä tämä edellyttää sekä maantieteen opettajilta että yliopistojen opettajankoulutukselta? Yksi keskeinen tehtävä yliopistoille onkin innovoida kuinka uudet opettamisen mallit ja sähköistymisen luomat edellytykset saadaan siirrettyä yhteiskunnan ja koulujen käytänteisiin.

3 Migration and borders (ENG) Eeva-Kaisa Prokkola, Oulun yliopisto & Eveliina Lyytinen, Turun yliopisto Abstracts are invited for the session Migration and borders at the Geography Day s The possibilities of geography in a globalizing world. The conference is held in Oulu, Finland, the October One of the key questions in human geography and social sciences today is transnational migration and how migrants are confronted with international borders. Additionally, internal migration and displacement, and the associated sub-regional and local border-crossings are of increasing interest. It is argued that the possibility to cross international borders has become highly exclusive due to securitization and neoliberalization, among others, and this has led to a range of ethical dilemmas. Strict border regulations are focused on particular groups and nationalities, while at the same time there are attempts to facilitate border crossing among rich western elites and tourists. Yet the function of borders is not merely to exclude unwanted populations but border control provides a means to map and control human mobility across state territory. Borders are channeling the movements of migrants, discovering their presence and categorizing them according to their status in the political system. This has consequences for their legal status and well-being. For instance, protection granted for forced migrants, such as refugees and internally displaced persons, depends and differs on the very fact of whether the person has crossed an international border or not. Also, the role of the states in protecting the rights of migrants and asylum seekers is ambivalent as it is the strict state border control that constructs the vulnerability of immigrants and asylum seekers in the first place. At a local level, borders also contribute to the politics of containment, and refugees may find different levels of protection depending on whether they stay inside the bordered camps or move to cities and towns. The intention of the session is to bring scholars together to discuss how we could best understand and conceptualize the geographies of migration and borders. Paper topics may include, but are not limited to: - Globalization and migration - Border policy and securitization - Immigration policy - Categorization of forced migrants - Local borders and forms of exclusion/integration - Extra-territorial processing of asylum applications and non-places of refugeehood - Migration, citizenship and belonging - Organizations of migration and border management The session will be chaired by Eveliina Lyytinen (evlyyt@utu.fi) and Eeva-Kaisa Prokkola (eevakaisa.prokkola@oulu.fi). Please do not hesitate to contact us if you have further questions!

4 Pohjoinen geopolitiikka muutoksessa / Northern Geopolitics in Transition (FIN) Kaj Zimmerbauer, Oulun yliopisto Pohjoiset, arktiset alueet ovat muuttuneet geopoliittisista objekteista subjekteiksi ja kansainvälisen politiikan merkittäviksi näyttämöiksi. Lisääntynyt valtioiden rajat ylittävä yhteistyö on synnyttänyt uusia verkostoja ja nostanut esiin uusia kehittämisen kohteita myös perifeerisessä pohjoisessa. Esimerkiksi Koillisväylä, pohjoisen luonnonvarat ja erilaiset infrastruktuurihankkeet ovat olleet kehittämisessä keskeisellä sijalla. Toisaalta ensiarvoisen tärkeä arktisen alueen yhteistyön motivaattori on ollut myös kylmän sodan jälkeisten geopoliittisten jännitteiden vähentäminen. Tämä on näkynyt selkeästi esimerkiksi Barentsin alueen formaalin yhteistyön alkuvaiheessa 1990-luvulla. Kehitykseen yhdistyy kiehtovasti valtioiden muuttuva rooli. Vaikka yhtäältä voidaan väittää, että pohjoisen geopoliittista kehitystä on leimannut kansallisvaltioiden häivyttäminen taka-alalle Euroopan Unionin ajaman aluevetoisen ja supranationaalin painotuksen tieltä, viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että pohjoinen geopolitiikka voi olla kaikesta huolimatta hyvinkin valtiovetoista. Niinpä EU:n ja ylikansallisten alueiden asemaa suhteessa valtioihin ja niiden suvereniteettiin onkin jouduttu määrittelemään jälleen uudelleen. Samalla myös keskustelu Suomen geopoliittisesta asemasta on kiihtynyt. Työryhmään ovat tervetulleita alustukset, jotka tarkastelevat pohjoista geopolitiikkaa esimerkiksi vallan uudelleenskaalautumisen, keskus-periferiasuhteiden, geoekonomisaation, suvereniteetin tai kansallisen identiteetin näkökulmasta. Työryhmä on toisin sanoen avoin alustuksille, joissa tarkastellaan pohjoisen muuttuvaa asemaa moninaisilla kansainvälisen päätöksenteon foorumeilla. Pohjoinen luonto muutoksessa / Northern Environment in Transition (FIN) mm. Jukka Käyhkö, Turun yliopisto, & Janne Alahuhta, Oulun yliopisto Pohjoiset luonnonjärjestelmät, sijaitsivat ne sitten erämaassa tai kaupunkialueilla, ovat perinteisesti olleet keskeisiä luonnonmaantieteellisiä tutkimuskohteita. Ennustettu ilmastonmuutos ja ihmistoiminnan lisääntyminen ovat nostaneet arktiset ja boreaaliset alueet kansainvälisen tutkimuksen keskipisteeksi. Pohjoisen luonnon tutkimustarvetta korostaa muutosherkkyyden ja haavoittuvuuden lisäksi se, että nämä alueet tuottavat keskeisiä ekosysteemipalveluja niin paikallisella, alueellisella kuin globaalillakin tasolla. Tieteellisen merkityksen ja yleisen kiinnostavuuden takia tulee suomalaisten luonnonmaantieteilijöiden enenevässä määrin panostaa pohjoisten alueiden ja niiden muutosten tutkimiseen johtuivat muutokset sitten luonnon normaalista syklisyydestä ja dynamiikasta tai ennustetusta globaalimuutoksesta. Pohjoinen luonto muutoksessa -teemaryhmä kutsuu esityksiä, jotka käsittelevät erityisesti arktisten ja boreaalisten alueiden luonnonjärjestelmiä eri näkökulmista. Tutkimuskohteina voivat olla niin luonnon monimuotoisuus ja eliöyhteisöt, geosfäärin prosessit, hydrologiset kysymykset, ekosysteemipalvelut kuin rakennettujen alueiden luonnonmaantieteelliset ilmiöt. Tervetulleita ovat myös esitykset liittyen muiden maantieteellisten alueiden ympäristömuutoksiin sekä luonnonmaantieteen metodologisiin kysymyksiin.

5 Talousmaantiede uusien haasteiden edessä / Economic Geography Facing New Challenges (FIN) (Jarmo Kortelainen, Itä-Suomen yliopisto) Yhteiskunnan rajut rakenteelliset muutokset asettavat talousmaantieteelle aivan uudenlaisia haasteita luvulta lähtien talousmaantieteelisen kirjallisuuden ydin rakentui tietoyhteiskunnan yhdyskuntajärjestelmien ja "talousmaisemien" tutkimuksen ympärille. Suomessa Nokian varaan rakentunut aluejärjestelmä ja sen yhdyskunnat toimivat pitkään kasvun moottoreina. Nyt tuo rakenne on pitkälle murentunut ja suomalaiset piilaaksot vaikeuksissa. Samanaikaisesti perinteinen metsäteollisuus on ollut rajussa murroksessa, ja uudet luonnonvara-alat (esim. kaivostoiminta ja bioenergia) ovat nostaneet päätään. Rajojen läheisyydessä ja kauempanakin ulkomaalaisten, erityisesti venäläisten taloudellinen vaikutus on ollut vahvaa. Samalla keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin on jatkunut vahvana. Tähän ryhmään toivotaan esityksiä, jotka lähestyvät meneillään olevaa rakennemuutosta talousmaantieteellisistä näkökulmista. Esitykset voivat perustua paikallisiin tapauksiin, laajempiin tarkasteluihin tai kasainvälisen talouden tutkimiseen. Myös muissa maissa tapahtuvien rakennemuutosten talousmaantieteelliset tutkimukset ovat tervetulleita. Tieteen ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu (VERSUS) / Dialogue Between Research and Society (FIN) Kirsi Pauliina Kallio, AYS & Heli Ponto, Helsingin yliopisto Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran Versus-ryhmä järjestää Maantieteen päivillä keskustelutilaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa kriittisen alue- ja ympäristötutkimuksen ja muun yhteiskunnan välistä vuoropuhelua. Haluamme paitsi herätellä kriittisiä ja monitieteisiä keskusteluja tiedeyhteisössä, myös laajentaa tiedetapahtumassa käytävää keskustelua ja saada mukaan eri tahoja tiedeyhteisön ulkopuolelta. Mukaan keskustelemaan ovat tervetulleita kaikki kaupunkien ja niissä elävien kulttuuristen käytäntöjen ja identiteettien kehitysmahdollisuuksista erilaisissa alueellisissa ja globaaleissa verkoissa kiinnostuneet toimijat. Maantieteen mahdollisuuksia kansainvälistyvässä maailmassa etsitään muun muassa käyttäen esimerkkinä Oulua ja Pohjois-Suomea. Jäljitämme yhteyksiä paikallisista ja erityisistä kysymyksistä yleisiin, globaaleihin teemoihin ja teoreettisempiin kysymyksiin. Kiinnittämällä keskustelua paikalliseen kontekstiin pyrimme pohtimaan ajankohtaisia ja konkreettisia kysymyksiä, joista löytyy tarttumapintaa kriittisille äänille niin tutkijoiden kuin paikallisten toimijoiden yhteisöissä. Keskustelijoiksi tullaan kutsumaan sekä paikallisen ympäristön ja arjen että globaalin tason kysymyksiin keskittyneitä toimijoita, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, alueellisten verkostojen, asukasyhteisöjen ja viranomaistahojen edustajia. Vuoropuheluun asettuvat erilaiset maantieteelliset mittakaavat sekä niillä toimivat kansalaiset, asukkaat ja tutkijat.

6 Mitä Pohjois-Suomessa merkitsevät maahanmuutto ja monikulttuurisuus, ilmastonmuutos tai Nokia? Millaisia ovat kansainvälisyyden vaikutukset kaupungin reunoilla ja maaseudulla? Kuinka syntyy pohjoisuus? Entä Oulun paikan henki ja identiteetti tai ulossulkeminen ja rasismi? Keskustelussa lähestymme konkreettisten teemojen kautta esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Kuinka syntyy paikka paikallisten ja globaalien virtojen ja vuorovaikutusten solmukohtana? Mitä merkitsee kuuluminen tällaiseen monipaikkaiseen tai virtojen paikkaan? Millaisia ongelmia ja mahdollisuuksia sen kehittämiseen liittyy? Mitä ristiriitoja joudutaan käsittelemään? Miten maantiede voi osallistua näiden kysymysten pohtimiseen? Tila, laki ja spatiaalinen oikeudenmukaisuus / Space, Law and Spatial Justice (FIN) Päivi Rannila, Turun yliopisto, & Jukka Keski-Filppula, Oulun yliopisto Spatiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset ovat jääneet etenkin suomalaisessa maantieteessä varsin vähälle huomiolle. Työryhmään kaivataan papereita, jotka käsittelevät oikeudenmukaisuutta, lakia tai niiden välisiä suhteita erilaisissa tilallis-ajallis-sosiaalisen kehityksen leikkauspisteissä. Papereissa spatiaalisen oikeudenmukaisuuden tai lain tilallista ilmenemistä toivotaan lähestyttävän useista toisiaan täydentävistä näkökulmista käsin. Lähestymistapoina voivat olla muun muassa spatiaalisen oikeudenmukaisuuden suhde kaupunkimaantieteeseen, aluemaantieteeseen, sukupuolitutkimukseen, lainsäädäntöön, talousmaantieteeseen, segregaatioon, ympäristötutkimukseen tai julkisten palveluiden tilalliseen sijoittumiseen. Myös spatiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tieteellisen tiedon välisiä suhteita avaavat paperit ovat tervetulleita.