Nimi Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä,terveysala, Kuntayhtymän johtaja Mervi Vidgren

Transkriptio

1 HAKEMUS TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA Hakemus on lähetetty :18:57 HANKKEEN LUONNE Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö, toimeenpanorakenteet) Työkalujen kehittämiseen (mallit, toiminta- ja työtavat ja ohjeet) Yhteistyön kehittämiseen eri sektoreiden välillä Tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen (tutkimukset, hyvinvointitedon seuranta, terveyden edistämisen arviointi ym.) PAINOPISTEALUEET Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisyyn ja vähentämiseen Mielenterveyden edistämiseen ja/tai syrjäytymisen ehkäisyyn (esim. lähisuhdeväkivallan ehkäisy, osallisuus, varhainen puuttuminen) Terveellisen ravitsemuksen edistämiseen ja/tai toimintakyvyn edistämiseen ja liikunnan lisäämiseen Ympäristön turvallisuuden ja esteettömyyden tukemiseen (esim. kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen Muuhun terveyden edistämiseen, mihin? Lisätietoja painopisteestä Hankeyhteistyö ja kolmannen sektorin yhteistyö HAKIJA Hanke-ehdotuksesta vastaava organisaatio, yhteistyöhankkeen koordinaattori Nimi Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä,terveysala, Kuntayhtymän johtaja Mervi Vidgren Hakijan arvonlisäverovelvollisuus Kyllä VASTUUHENKILÖ Hankkeen vastuuhenkilöllä on päävastuu hankkeen toteutumisesta ja taloudenhoidosta valtionavustuksen ehtojen mukaisesti. Vastuuhenkilöllä on nimenkirjoitusoikeus organisaatiossa, jolle avustus myönnetään. Nimi Vidgren Mervi Asema Kuntayhtymän johtaja Yhteystiedot (puhelin, ) , Postilokero / Katuosoite PL 6, Mikrokatu Kuopio YHTEYSHENKILÖ Hankkeen yhteyshenkilö on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja voi tarvittaessa tiedottaa hankkeen etenemisestä. Nimi Hoffren Päivi Asema Lehtori, seksuaalineuvoja Yhteystiedot (puhelin, ) , paivi.hoffren@savonia.fi Postilokero / Katuosoite PL 6, Mikrokatu Kuopio HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen hanke Hankkeen kokonaiskesto Hanke koordinoi useampaa osahanketta Hanke on osa suurempaa kokonaisuutta Hanke on saanut aiemmin rahoitusta terveyden edistämisen määrärahasta Haettu ,67 Esitys Myönnetty Hakemus Sivu: 1

2 HANKKEEN TIEDOT Lyhyt kuvaus hankkeesta. Tiivistelmä voidaan julkaista THL:n nettisivuilla. Päämääränä on edistää seksuaaliterveyttä osallistamalla kohderyhmät(tytöt,naiset,erityisesti pojat/miehet ja ikäihmiset) toimintaan ja kehittämällä matalankynnyksen palveluja.vahvistetaan eri ammattilaisten ja ammattiin valmistuvien seksuaaliterveyden osaamista.tuotoksena 1)Turvataitojen lisääminen 2) Seksuaalisuusputki;mobiiliteknologian ja muotoilun hyödyntäminen 3) Liikkuva ja eri-ikäisille muuntuva SeksLoota 4) Pop In- vastaanotto 5) Koulutus ja koulutusmateriaalin tuottaminen 6) 8lk nuorten seksuaalineuvonta 7) Arviointi,kyselyt ja julkaisut 8) Alueellisten verkostojen yhteistyö Hankkeen tarve. Miksi juuri tätä hanketta tarvitaan ja mihin näyttöön tai kokemukseen tarve perustuu? Millaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen hanke vastaa? Kouluterveyskyselyt(Kuopio) ja muut tutkimustulokset osoittavat, että poikien ja miesten seksuaalitietoutta(pk pojat 13%,vs tytöt 20%,aol pojat 18% vs tytöt 34%) on vahvistettava ja tyttöjen seksuaalisen häirintää (pk 55%,lukio 51%) ja väkivaltaa (pk/lukio14%,aol19 %), tytöt ennemmän kuin pojat) on ennaltaehkäistävä ja saatava vähenemään.turvataitoja tulee käydä läpi jo päivähoitoikäisten kanssa(mll2014).matalan kynnyksen ja liikkuvien palveluiden avulla mahdollistetaan aktiivinen seksuaalisuus- ja lisääntymisterveyden palvelujen käyttö.seksuaaliterveyteen liittyvää tietoa tulee välittää eri menetelmillä ja tähän asti nuorten omaa näkökulmaa on painotettu vähän. Nuorten omien tiedontarpeiden tunnistaminen on tärkeää(rinkinen 2012).Poikien(Kuortti 2012),miesten näkemykset ja vaihdevuosi-ikäisten seksuaalinen haluttomuus(>55 yli 50%) ovat jääneet vähälle huomiolle(kontula 2008, GSSAB). Ikäihmisten seksuaalisuuden tukemiseen tarvitaan ohjeistuksia ja uusia käytänteitä.(thl2014) Hankkeen päämäärä. Päämäärä on hankkeen pitkän aikavälin tavoite. Mitä hankkeella halutaan saavuttaa? Pitkänaikavälin tavoitteena on lisätä seksuaali- ja lisääntymisterveyden tietoutta ja taitoja vähentää seksuaalista häirintää ja väkivaltaa.tuloksena ovat1)opetuksen ja ops:n kehittäminen2)hyvät seksuaalisuuden turvataidot varhaiskasvatuksessa ja kouluikäisillä3)nuorten ja poikien/miesten oman näkokulman esille tuominen ja hyvät tiedot seksuaaliterveydessä 4)Kehitetään uusia innovatiivisia mobiileja ja muunneltavia matalankynnyksen palveluja5)palvelujen kohdentaminen ja helppo muunneltavuus vaihdevuosi-ikäisten ja ikäihmisten seksuaalisuuden tukemiseen sekä syrjäytymisvaarassa oleviin6)uudet toiminmallit ja toiminnallisuus tulevat eläviksi niin koulutuksessa kuin käytännön toiminnassa7)hanke-,verkosto- ja kolmannen sektorin yhteistyön tuloksena luodaan, juurrutetaan ja levitetään uusia käytänteitä 8)Jatkuvan arvioinnin avulla saadaan tietoa hankkeen vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista9)hankkeen avulla yhdistetään eri seksuaaliterveyden edistämisen alueelliset hallinnolliset tahot HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä Lapset ja nuoret Lapsiperheet Työikäiset Ikääntyneet Muu kohderyhmä, mikä? Pojat ja miehet Mikä on kohderyhmäsi suuruus toiminta-alueella? Kuinka suuren osan kohderyhmästä aiot tavoittaa hankkeen toiminnalla (arvio prosentteina)? 10 Miten kohderyhmä on mukana hankkeen suunnittelussa? Hankkeen kohderyhmät osallistetaan seksuaalikasvatustiedon tuottamiseen ja käytännön toimintamallien kehittämiseen toiminnallisin menetelmin. Tämä mahdollistaa kohderyhmien näkemyksien, toiveiden ja kokemuksien esille tuomisen toimintamallien kehittämisessä, esimerkiksi Seksuaalisuusputki, SeksLoota. Lisäksi hyödynnetään kohderyhmiltä aikaisemmin ja hankkeen aikana kerättyjä asiakaspalautteita ja aikaisemmin koottua tutkimustietoa. Kohderyhmä osallistuu materiaalien ideointiin ja tuottamiseen. Hankkeen yhteistyötahot ovat mukana hankkeen käytännön toteuttamisen arvioinnin suunnitelussa. Hyödynnetään ja jatkokehitetään myös aikaisemmin kehitettyjä, hyväksi todettuja toimintamalleja alueellisiin asiakaslähtöisiin palveluihin. Huomiodaan kohderyhmiltä saatu palaute ja sen avulla kehitetään uusia innovatiivisia palveluja ja ne juurrutetaan jo olemassa oleviin toimintamuotoihin, jolloin ne esim. matalankynnyksen palvelut kehittyvät. Kohdennetaanko toimenpiteitä erikseen erilaisille väestöryhmille perustuen seuraavaan jaotteluun? Sukupuoli Ikä Alue Koulutustaso Muu, mikä? Hakemus Sivu: 2

3 Miten? Kehitettävät toimintamallit-, ja menetelmät ovat helposti muunneltavissa eri ikäryhmille. Jo mallien kehittämisvaihessa otetaan tämä huomioon(varhaiskasvatus, koulukäiset ja nuoret,vaihdevuosi- ja ikäihmiset). Lisäksi erikseen huomioidaan erityisesti poikien ja miesten näkemykset seksuaalitarpeiden tunnistamisessa ja interventioden kehittämisessä Itä- Suomessa. Laajat yhteistyökumppanuudet hankkeessa mahdollistavat kohderyhmien osallistamisen. Hankkeen toimenpiteitä kohdennetaan Itä-Suomen alueelle. Lisäksi kaupunkialueella aiemmin kerätyn palautteen perusteella toimintaa kohdennetaan tietyille valituille alueille esim. nuoret, ikä ihmiset ja vaihdevuosi- ikäiset,pojat ja miehet. Hankkeessa on myös mukana kolmannen sektorin toimijat, jotka erityisesti kohtaavat ja huomioivat sosioekonomisia tai sukupuolten välisiä eroja ja tuovat esille "pienimmän ihmisen näkökulman". Tavoitellaanko näillä toimenpiteillä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista ja miten? Hankkeen toimenpiteillä kavennetaan väestöryhmien terveyseroja kehittämällä uusia innovatiivisia toteutustapoja,matalankynnyksen kohtaamispaikkoja ja osallistamalla kohderyhmät toimintaan. Palvelut ovat kohderyhmille sopivia,esteettömiä ja muunneltavissa olevia soveltuen eri väestöryhmille. Lisäksi hankkeessa toimintamallien kehittämisessä huomioidaan sukupuolisensitiivisyys ja tyttöjen poiken erot seksuaalitiedoissa,kokemuksissa ja näkemyksissä.hankkeella tavoitellaan kansalaisten eriarvoisuuden ja syrjäytymistä ehkäisemistä luomalla liikkuvia ja matalan kynnyksen palveluja. Erityisesti luodaan ja testataan miesten,vaihdevuosi- ikäisten ja ikäihmisten seksuaalineuvonnan tarpeen ja tunnistamisen interventioita.ikäihmisten seksuaaliterveyden edistämisessä huomioidaan enemmän ikäihmisten keskinäiset lämpimät ihmissuhteet, seksuaalisuus muuttuu esim. kumppanuuden ja aistillisuuden suuntaan.poikien ja miesten seksuaalinevonnan tarpeita on tutkittu vähän.(thl 2014,Väestöliitto 2014) HANKKEEN TOIMINTA-ALUE Mikä on hankkeen toiminta-alue niiden toimenpiteiden osalta, mitä hankkeessa tehdään tai mitä hankkeessa kehitetään/testataan? Koko Suomi Alue/maakunta Kunta Muu, mikä? Hakemus Sivu: 3

4 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMET, TULOKSET JA ARVIOINTI Hakemus Sivu: 4

5 Tavoitteet. Minkälaista muutosta tavoitellaan? Hyvä tavoite on täsmällinen, aikataulutettu, realistinen, mitattavissa oleva ja oleellinen. Toimenpiteet ja keinot. Mitä tehdään konkreettisesti ja kuinka paljon? Kuka tekee, kenelle ja minä hankevuonna? Miten kohderyhmä saadaan mukaan? Ovatko toimet sellaisia, että ne vakiintuvat osaksi normaalia toimintaa? Tulokset ja vaikutukset. Mitä saadaan aikaiseksi? Mikä muuttuu? Arviointisuunnitelma. Miten osoitatte, että hankkeen tavoitteet on saavutettu? Mitkä ovat hankkeen onnistumisen kriteerit? Nuorten(10-29v.) seksuaaliterveyden edistäminen osallistamalla ja nuorten oman näkökulman esille tuominen. Sunnittelu 2015 kevät Pilottitoteutus 2015 syksy Laajempi juurruttaminen palautteen pohjalta vuonna Liikkuvien palvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen (Pop In) kehittäminen(seksuaalisuusputki, SeksLoota) Seksuaaliohjaus kaikille 8lk pysyväksi toiminnaksi vuonna Savonia-amk:n, Tyttöjen Talon ja Herraxhanke koordinoi Toteutus koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, Tyttöjen Talot, Rehti- hanke, Terve Kuopio kioski, Savonia-amk Nuorten hyvät seksuaalitiedot lisääntyvät ja nuoret innostuvat mukaan toimintaan Kyselyin ja palautteiden avulla Kouluterveyskyselyn tulokset alku- ja loppumittauksina Kuinka monta kertaa on seksuuaalisuusputkea ja SeksLootaa käytetty ja kokemukset menetelmistä Ei toivottujen raskauksien määrä, Sukupuolitautien määrän väheneminen Pop- In vastaanottotoiminnan käyntien määrä ja käyttötyytyväisyys Vertaispalaute Kohderyhmän osallistaminen ja innostuneisuus innovatiivisin ja toiminnallisin menetelmin Koordinointi mobiilisovellukset: Savonia amk, tekniikka ja muotoilu, Kuopio Innovation, Koordinointi toiminnallisuus: Tyttöjen talo ja tupa Osallistaminen ja osallisuus yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa Uudet innovatiiviset mobiili ja matalan kynnyksen muunneltavat ja liikkuvat palvelut on liitetty matalankynnyksen palveluihin Kohderyhmien kokemuksellisen tiedon kerääminen ja raportointi Uudet palvelut ja toimintamallit voidaan monistaa ja siirtää osina uusille alueille Mies /Poika näkökulman kokemusten ja näkemysten huomioiminen seksuaaliterveyden edistämisessä Suunnittelu 2015 kevät Toteutus Menetelmien muuntaminen kohderyhmän kokemuksia ja näkemyksiä ottamalla huomioon ja vakiinnuttaminen osaksi jatkuvaa käytännettä. Herrax hankkeen kanssa yhteistyössä Savonia-amk:n, nuorisotoimen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa Poika/mies näkökulma on otettu huomioon seksuaaliterveyden edistämisessä ja kohderyhmä rohkaistuu tulemaan mukaan toimintaan ja puhumaan seksuaalisuudesta. Puolustusvoimat -Karjalan lennosto seksuaali-ja lisääntymisterveyden tiedot lisääntyvät Kohderyhmien kokemuksellisen tiedon kerääminen, haastattelut ja raportointi Kyselyt ja palautteet Seksuaalinen häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisy Seksuaali-identiteetin tukeminen Suunnittelu 2015 syksy Toteutus Asian puheeksiottaminen osana kehitettyjä menetelmiä (Pop In, Seksloota, seksuaalisuusputki) ja uuden koulutusmateriaalin tuottaminen. Kaikki yhteistyökumppanit yhdessä. Savonia amk ja Kuopion kaupunki koordinoi Seksuaalinen häirintä ja väkivalta vähenee Nuorten seksuaali-identiteetin huomioiminen ja tukeminen lisääntyy Kouluterveyskyselyn tulokset toimivat alkuja loppumittauksena Kyselyt ja palautteet Hakemus Sivu: 5

6 Uuden seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman mukaisesti alle kouluikäisten (tässä hankkeessa 5-vuotiaat) ja nuorten seksuaalikasvatuksen tulee luoda hyvä pohja hyvälle itsetunnolle ja ihmissuhteille sekä toisen ihmisen kunnioittamiselle (seksuaalisuuden turvataidot). Seksuaalikasvatuksen (erityisesti seksuaalisuuden turvataidot) materiaalin ja ohjauksen tuottaminen ja ammattihenkilöstön kouluttaminen nuortenja varhaiskasvatuksen (5-vuotiaiden) pariin. Päävastuu kouluterveydenhuolto, varhaiskasvatus ja Savonia amk yhteistyössä hankkeen muiden tahojen kanssa. Vahvat seksuaaliturvataidot varhaiskasvatusikäisillä ja nuorilla. Kyselyt ja palautteet sekä asiakaskyselyt varhaiskasvatusikäisten ja nuorten vanhemmille Seksuaalitietoisuuden lisääminen kouluttamalla ja ohjaamalla, seksuaaliopetuksen kehittäminen ja opetussuunnitelman kehittäminen Syksy toteutus 2017 laajentuminen ja vakiintunut toiminta Koulutus ja opetus, opetussuunnitelmien kehittäminen, uudet koulutusmateriaalit, ohjaus, ohjausmenetelmät, pelillisyys, toiminnallisuus ja osallisuus Savonia amk terveysala, KYS, seksuaalineuvojat ja Itä-Suomen yliopisto, Tervis-hanke, Terve Kuopio kioski Seksuaali.ja lisääntymisterveyteen liittyvän tiedon lisääntyminen ja koulutus seksuaaliterveydestä lisääntyy Opetussuunnitelmien kehittäminen Koulutusmateriaalin arviointi monialaisesti Palaute kohderyhmältä Julkaisun työstäminen Vaihdevuosi-ikäisten ja ikäihmisten seksuaaliterveyden edistäminen ja kohderyhmän osallistaminen menetelmien luomiseen ja oman näkökulman esille tuomisee Suunnittelu 2015 syksy Toteutus Seksuaalisuusputki ja SeksLoota muunneltuna kohderyhmälle Seksuaalineuvojien antama seksuaaliohjaus Toteuttajat: yhteistyössä Savonia-amk:n jatyttöjen Talon kanssa Ikäneuvola, Terve Kuopio kioski, Asukastuvat, Perheneuvolat Asenteet vaihdevuosi-ikäisten ja ikäihmisten seksuaalisuuteen alkavat muuttumaan myönteisemmäksi ja asia otetaan puheeksi Finsex-tukimusten tulokset Tavoitteiden saavuttaminen: palautteet ja kyselyt Osallistuminen kehittämistoimintaan Uudet toimintatavat ja toiminnallisuus juurretaan jatkuvaksi käytänteeksi ja niitä kehitetään eteenpäin vuonna 2015 alkukyselyt vuonna 2016 välikyselyt vuonna 2017 loppukyselyt Osallistetaan ja sitoutetaan toimijat alusta lähtien suunnitteluun ja toteutukseen. Kerätään jatkuvaa palautetta toiminnan kehittämiseksi. Koordinointi kansalaistoiminnan aktivoinnin yksikkö, Kuopion kaupunki, Savonia-amk, yhdessä yhteistyötahojen kanssa Uudet toimintatavat ja toiminnallisuus tulevat eläväksi koulutuksessa ja käytännön toiminnassa. Hanke-, verkosto- ja kolmannen sektorin yhteistyön tuloksena luodaan, juurrutetaan ja levitetään uusia käytänteitä Palautteet ja kyselyt Toimintamallien ja käytänteiden toimivuus Käyttäjätyytyväisyys Yhteistyön tiivistäminen seksuaaliterveyden edistämisessä ja kouluttamisessa v Tavoitteena v.2017 yksi yhteinen alueellinen työryhmä seksuaaliterveyden edistämiseksi Hankkeen ohjausryhmän kokoaminen jo alueella toimivista seksuaaliterveyden edistämisen osaajista. Yhteistyökokoukset ja uuden yhteisen toimintamallin suunnittelu ja painopistealueiden määrittäminen Koordinointivastuu: Hankepäällikkö ja Hyvinvointikoordinaattori, Kuopion kaupunki Yhdistetään eri seksuaaliterveyden edistämisen alueelliset hallinnolliset tahot yhteen Hankkeen lopussa meillä on yksi yhteinen työryhmä usean alueellisen työryhmän sijaan ja tavoitteellinen suunnitelma seksuaaliterveyden edistämiseksi alueellisesti Hakemus Sivu: 6

7 Seksuaaliterveyden edistämisen toiminnan jatkuva kehittäminen Alkumittaukset kevät 2015 Jatkuva arviointi Päävastuu: Hankekoordinaattori, Savonia amk ja Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kaupunki Jatkuvan arvioinnin avulla saadaan tietoa hankkeen vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista Kyselyt, palautteet, haastattelut, raportointi, julkaisut Hakemus Sivu: 7

8 HANKKEEN LISÄTIEDOT Hankkeen järjestäytyminen ja hallinnointi toimet ja aikataulut. Esim. ohjausryhmän perustaminen, hankkeen johto, yhteistyöverkostojen rakentaminen Hankkeen johto: Mervi Vidgren, Kuntayhtymän johtaja, Savonia-amk. Sopimusta ei voi siirtää ilman muiden Sopijapuolten kirjallista suostumusta kolmannelle osapuolelle. Savonia-ammattikorkeakoululla on kuitenkin oikeus siirtää tämä sopimus muodostettavalle osakeyhtiölle sen mukaisesti kuin osakeyhtiö rekisteröidään tai sille oikeushenkilölle, joka muodostetaan yhtiöittämisen (omistusjärjestelyjen) seurauksena ammattikorkeakoulua koskevan lainsäädännön muutoksen johdosta. Ohjausryhmä: Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä. Savonia-ammattkorkeakoulu koordinoi hanketta ja kutsuu ohjausryhmän koolle. Ohjausryhmä kootaan Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan, tekniikan ja muotoilun, Kuopion kaupungin perusterveydenhuollon ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen, Tyttöjen Talon/Puijola Setlementti ry:n, Kuopion yliopistollisen sairaalan, Siilinjärven kunnan, Puolustusvoiminen (Pohjois-Karjalan lennoston) ja Itä-Suomen yliopiston edustajista. Ohjausryhmä valitsee puheenjohtajan.ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Ohjausryhmä järjestäytyy 2015 vuoden alussa, Savonia amk:n kutsumana. Savonia-amk nimeää projektipäällikön. Alatyöryhmät perustetaan suunnittelemaan, työstämään ja raportoimaan eri teemojen mukaista toimintaa. Alatyöryhmien toimijoiden ja niiden vastuuvetäjien nimeäminen 2015 vuoden alussa. Projektiryhmä koostuu hankkeen projektipäälliköstä ja kunkin alatyöryhmän vetäjästä. Alatyöryhmien teemat myötäilevät hankkeen tavoitteita ja ovat seuraavat: a)koulutuksen ja opetuksen ja ops-työn alatyöryhmä, teema: Koulutuksen, opetuksen kehittäminen Savonia-amk b)turvataidot alatyöryhmä, teema:turvataidot varhaiskasvatuksessa ja kouluikäisille c)nuorten seksuaaliterveyden edistäminen alatyöryhmä, teema:nuorten seksuaaliterveyden edistäminen (Pop In, seksuaalisuusputki, SeksLoota, seksuaaliohjaus 8.lk:lle jne.) dvaihdevuosi-ikäisten ja ikäihmisten alatyöryhmä, teema:vaihdevuosi-ikäisten ja ikäihmisten seksuaaliterveyden edistäminen (Seksuaalisuusputki, SeksLoota) e)seksuaalisen häirinnän, -väkivallan ja seksuaali-identiteetiin alatyöryhmä, teema: Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ehkäisy,seksuaali-identiteetin tukeminen Projektiviestintä:Alatyöryhminen vetäjät raportoivat projektipäällikölle, joka raportoi ohjausryhmälle. Projektipäälikkö koostaa alaryhmien teemojen mukaisesti koosteet ohjausryhmällle. Hankkeen viestinnästä vastaa ohjausryhmän puheenjohtaja ja projektipäällikkö.viestinnästä tiedotetaan Savonia-amk:n viestinnän vastaaville, jotka vastaavat viestinnän monipuolisesta laadusta. (Media viestintä ym.) Ohjaus-ja projektiryhmä kutsuu asiantuntijoita tarvittaessa mukaan totettamaan eri ikäryhmien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Kaikki edellä mainintut alatyöryhmät sisältävät -Mies/poikanäkökulman esille tuominen - Seksuaalitietoisuuden lisääminen koulutus, ohjaus, neuvonta ja kehittäminen, jatkuva arviointi. - Uuden seksuaali- ja lisääntymisterveysden toimintaohjelman mukaisesti alla kouluikäisten ja alakouluikäisten seksuaalikasvatuksen tulee luoda hyvä pohja itsetunnolle ja ihmissuhteille sekä toisen ihmisen kunnioittamiselle, poikien ja miesten seksuaalisuuden sekä vaihdevuosien ja ikääntyvien seksuaalisuuden tukemiselle. - Yhteistyön tiivistäminen seksuaaliterveyden edistämisessä ja kouluttamisessa - Seksuaaliterveyden edistämisen toiminnan jatkuva kehittäminen - Kohderyhmän osallistaminen ja innostuneisuus innovatiivisin ja toiminnallisin menetelmin Yhteistyöverkostojen rakentaminen aloitettu hankesuunnitelmaa laadittaessa. Yhteistyötahot Savonia -ammattikorkeakoulu, Terveysala, Tekniikka ja Muotoilu Kuopion kaupunki, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perhesuunnittelu- ja ikäneuvolat, nuorisotoimi mm. Rehti, varhaiskasvatus, asukastuvat, Terve Kuopio kioski, hyvinvoinnin edistämisen palvelualue; kansalaistoiminnan aktivointi Herrax-hanke Kuopio Innovation Tyttöjen talot/tuvat, Kuopio, Helsinki, Turku, Tampere, Joensuun Tyttöjen tupa, Rovaniemi Itä-Suomen yliopisto Siilinjärven kunta Kuopion yliopistollinen sairaala Tervis-hanke Apteekit Puolustusvoimat, Pohjois-Savon aluetoimisto, Pohjois- Karjalan lennosto Hakemus Sivu: 8

9 Hankkeen tuotokset. Mitä esitteitä, julkaisuja ym. hanke tuottaa? Hankkelle perustetaan omat www-sivut, avataan blogi ja tehdään Facebook- sivusto. Projektipäällikkö ja alatyöryhmien vetäjät tuottavat yhdessä hankkeen tiedotteet, esitteitä ja postereita. Näitä hyödynnetään hankkeen väli- ja loppuseminaareissa, kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja verkostotapaamisissa. Hankkeessa tuotetaan kansallisia ja kansainvälisiä julkaisuja esim.julkaisuja ammattilehtiin (Tehy, Sairaanhoitaja lehti, Kätilölehti, jne.),tieteelliset lehdet ja kansainväliset tieteelliset lehdet. Hankkeen toiminnasta tuotetaan blogitekstejä ja sähköistä materiaaalia. Hankkeessa tuotetaan myös pelejä seksuaalikasvatukseen ja -ohjaukseen. Kustakin alatyöryhmän teemasta raportoidaan toimintaa sähköisesti blogiin tms. sosiaalisen median sovelluksen kautta kuvin, tekstein ja videoilla huomioiden asianmukaiset luvat kuvattavilta. Hankkeen tuloksena syntyneet Seksuaaliputki ja SeksLoota, Pop In-vastaanotto toiminta ja koulutusmateriaalit jäävät tuloksina käytännön toimintaan ja ne liittyvä jo olemassa oleviin matalan kynnyksen toimintamalleihin ja palveluihin (kuten esimerkiksi osaksi Terve Kuopio kioskin, Tyttöjen Talon, Rehti, asukastupien jne. toimintaa). Väli- ja loppuraportit kirjoitetaan THL:lle ohjausryhmän ja projektipäällikön koordinoimina. Materiaalia tuotetaan myös kohderyhmiä osallistaen. Tuotettava aineisto soveltuu aistivammaisille Suoraan Muokattuna Sokeille Kuuroille Kuurosokeille Hankkeen vaikutusten arviointi. Mitä saadaan aikaiseksi suhteessa hankkeelle asetettuun päämäärään ja miten sitä suunnitellaan arvioitavan? Hankkeen pitkän aikavälin päämääränä on lisätä seksuaaliterveyden tietoutta hankkeen kohderyhmissä ja vähentää seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Suhteessa edellä mainittuun hankkeelle asetettuun päämäärään saadaan aikaiseksi: 1) Ammattilaisten ja ammattiin valmistuvien seksuaaliterveyden edistämisen tietojen lisääntyminen, opetuksen ja opetusssuunitelman kehittäminen - Arviointi: koulutusmateriaalin arviointi ja osaamisen arviointi mm. opiskelevien näytöt, palautteet. 2) Vahvat seksuaalisuuden turvataidot varhaiskasvatuksessa ja kouluikäisillä - Arviointi: kyselyt, palautteet, asiakaskyselyt 3) Nuorten ja poikien/miesten oman näkokulman esille tuominen ja hyvät tiedot seksuaaliterveydessä - Arviointi: kouluterveyskyselyn tulosten muutos, kohderyhmän palautteet 4) Kehitetään uusia innovatiivisia mobiileja ja muunneltavia matalan kynnyksen palveluja ja toimintamalleja seksuuaaliputki, SeksLoota, Pop-In-vastaanotto toiminta - Arviointi: palautteet ja kyselyt, mallien ja käytänteiden toimivuus ja käytettävyysarvioinnit, ohjelmointi- ja mobiilisovellusten arviointi ja muotoilun arviointi 5) Palvelujen kohdentaminen ja helppo muunneltavuus vaihdevuosi-ikäisten ja ikäihmisten seksuaalisuuden tukemiseen sekä syrjäytymisvaarassa oleviin - Arviointi: jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen menetelmin, kohderyhmän kokemuksellisen tiedon kerääminen ja raportointi, käyttötyytyväisyyskyselyt, palvelujen monistamisen käytettävyysarvioinnit ammattilaisilta 6) Uudet toimintatavat ja toiminnallisuus tulevat eläviksi niin koulutuksessa kuin käytännön toiminnassa - Arviointi: palautteet koulutukseen osallistuvilta ja käytännön työstä 7) Hanke-,verkosto- ja kolmannen sektorin yhteistyön tuloksena luodaan, juurrutetaan ja levitetään uusia käytänteitä: Arviointi: jatkuva palaute, toimintamallien ja käytänteiden levinneisyys ja toimivuus (käytettävyysarvioinnit), 8) Jatkuvan arvioinnin avulla saadaan tietoa hankkeen vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista: kyselyt, palautteet, haastattelut 9) Hankkeen avulla yhdistetään eri seksuaaliterveyden edistämisen alueelliset hallinnolliset tahot yhteen - Arviointi: Hankkeen päättyessä yksi yhteinen työryhmä usean alueellisen työryhmän sijaan Hankkeen päämäärää ja kokonaisuutena hanketta arvioidaan resurssien, tavoitteiden saavuttamisen, toiminnan ja toteutuksen sekä tulosten ja vaikuuttavuuden näkökulmista. Hakemus Sivu: 9

10 Hankkeen tulosten hyödyntäminen ja juurtuminen. Miten hankkeen toimenpiteet mahdollistavat juurtumisen? Miten taataan se, että toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen Hankkeessa kehitetyt uudet toimintamallit ja toiminnalliset menetelmät tulevat eläväksi koulutuksessa ja käytännön toiminnoissa, kun ne liitetään jo olemassa oleviin toimintoihin ja rakenteisiin, kuten Tyttöjen Talon toiminta, Kuopion kaupungin tai Siilinjärven kunnan erilaisiin toimintoihin esim. kouluterveydenhuollossa. Hanke-, verkosto- ja kolmannen sektorin yhteistyön tuloksena luodaan, juurrutetaan ja levitetään uusia käytänteitä kiinteäksi osaksi jo olemassa olevia palveluja esim. osaksi Rehti hankkeen nuorten matalan kynnyksen palveluja sekä Tyttöjen talon ja Terve Kuopio kioskin matalan kynnyksen toimintaan ja integroida lisäksi Pop In vastaanottotoimintaan. Hankkeessa hyödynnetään jo aikaisempi tietotaito mm. seksuaalisuuden portaat, seksimittari, Mimmistä Mummoksi opinnäytetyö ja seksuaalineuvonnan ohjaus kolmella Kuopion yläkoululla. Hankkeen jälkeen työryhmissä toimineet jatkavat yhteistyötä ja ylläpitävät hankkeen saavutettuja tuloksia. Hankkeen toimenpiteet mahdollistavat juurtumisen, sillä kohderyhmiä osallistetaan ja sitoutetaan alusta lähtien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lisäksi uusien toimintojen kehittämisen yhteydessä otetaan huomioon jo olemassa olevat käytänteet ja integroidaan uudet toiminnot jo hyväksi havaittuihin käytänteisiin. Hankkeen kohderyhmien oma vastuu ja sitoutuminen omahoitoon lisääntyy osallistavien työmenetelmien kautta. Lisäksi kerätään jatkuvaa palautetta toimintamallien ja palveluiden kehittämiseksi. Kohderyhmän seksuaalineuvonta, -ohjaus ja interventiot kirjataan asianmukaisin luvin Kanta -palveluun niissä toimipisteissä joissa se on mahdollista. Opetuksen,opetussuunnitelmien kehittämisen ja koulutuksen avulla seksuaali- ja lisääntymisterveyden tieto ja taidot lisääntyvät ja ne levittyvät työelämään. Hankkeessa tuotetaan innovatiivisia uusia toimintamalleja ja palveluja, jotka ovat muunneltavissa ja liikuteltavissa. Niitä voidaan monistaa ja siirtää helposti seuraavaan ympäristöön, kuten esim. toiseen kaupunkiin tai alueelle. Hankkeen eri alatyöryhmät toimivat kiinteässä yhteistyössä, joten hankkeessa luodaan synergiaa. Hankkeessa tuotetut mallit ja uudet palvelut jäävät osaksi normaalia toimintaan ja näin lisäävät väestön seksuaali- ja lisääntymistietoutta eri ikäryhmissä. Nykyiseen tilanteeseen tulee lisää seksuaali-ja lisääntymisterveyden osaamista ja se tukee palvelujen kehittämistä yhdessä kohderyhmän ja hankkeen toimijoiden kesken. Hankkeen tuloksena muodostettu uusi alueellinen seksuaaliterveyden edistämisen työryhmä hyödyntää hankkessa kehitettyjä toimintamalleja sekä hankkeen tuloksia. Alueellinen seksuaaliterveyden edistämisen työryhmä jatkaa hankkeessa saavutettujen tulosten ylläpitoa ja edelleen innovointia. Tämä mahdollistaa myös jatkossa uusien innovaatioiden löytämisen ja seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen edelleen. Miten hankkeen tuloksia levitetään? Hankkeen tuloksia levitetään tuottamalla eri tasoisia julkaisuja ja sähköisiä materiaaleja mm www-sivujen avulla. Lisäksi tehdään hanke- ja verkostoyhteistyöstä mm. Tervis-hankkeen kanssa Pohjois- ja Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Lisäksi Tyttöjen Talojen / tupien ja ammattikorkeakouluverkoston kautta tietoa ja toimintoja levitetään valtakunnallisesti,kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi tuloksia levitetään Kuopion kaupunkiin kuuluvien verkostojen, kuten esimerkiksi WHO:n Healtycity -verkoston(thl) kautta kansainvälisesti ja Terve Kunta -verkoston kautta. Hankkeen tuloksia esitetään Nuorten seksuaaliterveyden edistämisen verkoston valtakunnallisissa tapaamisissa ja seksuaalineuvojien valtakunnallisissa tapaamisissa.hankkeen aikana tuloksia esitettään aluellisissa seksuaaliterveyden edistämisen työryhmissä ja hankkeen tuloksena syntyneessä uudessa alueellisessa työryhmässä tulokset esitellään yksityiskohtaisesti. Hankkeen edetessä sen tuloksia esitetään myös erilaisten seksuaalisuuteen liittyvien koulutusten yhteydessä. Hankkeen tuloksia levitetään myös seksuaalineuvojien kouluksessa Savonia-amk:lla. Hankkeen tuloksia tarjotaan esitettäväksi myös valtakunnallisille ehkäisevän työnpäiville ja TERVESOS päiville jne. Hankkeessa kehitetyt uudet innovatiiviset toimintamallit ja palvelumallit viedään myös THL:n Innokylän hyvät käytänteet ja mallintaminen sivuille. Hankkeelle tehdään näyttävä logo, joka lisätään face bookiin, blogiin, postereihin sekä julkaisuihin. Toimijat ovat itse kehittämisessä mukana ja levittäminen jää toimintaan, jolloin kaikki osallistujat voivat antaa palautetta ja vievät tuloksia käytäntöön. Savonia-amk:n, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö mahdollistaa toiminnan levittämisen, esh:n ja perusterveyden kuilua saadaan lähennettyä kokonaisvalaiseen toimintaan ja tulosten esittäminen tulee vahvemmaksi. Sosiaalisen työn näkökulman ja toiminnallisten menetelmien ja kolmannen sektorin sitouttaminen terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen tulee vahvemmin esille. Alueellisen seksuaalineuvojien verkoston osaaminen saadaan paremmin mukaan toimintaa ja heidän saaminen mukaan aktiiviseen toimintaan on merkityksellistä. Hanke on esillä voimakkaasti ja näkyvästi. Hakemus Sivu: 10

11 Eettiset näkökohdat. Millaisia eettisiä kysymyksiä hankkeeseen mahdollisesti liittyy? Miten ne otetaan hankkeessa huomioon? Tutkimusten osalta selvitetään, milloin tutkimus on käsitelty eettisessä toimikunnassa, ja liitetään mukaan toimikunnan lausunto. Eettisyys seksuaalisuudessa sisältää tavan kohdella itseämme ja muita. Seksuaalisuuden eettinen ulottuvuus otetaan hankkeessa huomioon kaikessa toiminnassa tiedostamalla seksuaalisuuteen liittyvät eettiset osa-alueet, tarkastelemalla omia asenteita seksuaalisuuteen, kriittisesti tarkastelemalla omaa käyttäytymistä ja suhtautumista seksuaalisuuteen. Osana seksuaalisuutta nousevat esille eettiset kysymykset, kuten mikä on hyväksyttävää, mikä tuomittavaa. Suhtautumisemme, arvomme ja rajamme näkyvät siinä, mitä pidämme myös seksuaalisuuden alueella normaalina, hyvänä ja oikeana. Käsitykset seksuaalisuudesta vaihtelevat eri kulttuureissa, eri sukupolvien parissa ja eri aikoina ja tämä vaatii hankkeessamme eettistä pohdintaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että tehtyihin päätöksiin voivat oman ajattelun ohella vaikuttaa uskonnolliset, humanistiset tai käytännölliset seikat. Hanke edistää seksuaalisuuden eettistä tietoisuutta ja suhtautumista itseen ja muihin seksuaalisena olentona. Hankkeen toiminnassa huomioidaan myös monikulttuurisuus ja seksuaalisuuden käsitykset eri sukupolvissa ja eri sukupuolten näkemykset ja näiden tuomat haasteet seksuaalisuuden käsittelemisessä. Hankkeessa toteutetuissa seksuaaliohjaustilanteessa huomioidaan aina myös eettiset seikat. Seksuaalietiikan ja ammattietiikan risteämiskohdassa on seksologian ammattietiikka, jota voidaan soveltaa mm. neuvonta- ja terapiatyöhön, kasvatukseen sekä valistustyöhön. Seksologian ammattietiikan ohjeet antavat hankkessa toimmijoille hyvän tarkastelukohdan intiimien asioiden käsittelyyn eri ikäryhmillä. Näissä ammattietiikan ohjeissa keskeisinä periaatteina ovat itsemääräämisoikeus, luottamuksellisuus, koskemattomuus, asiakkaan etu, arvoneutraalius ja ammatillisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvollisuudesta on säädetty laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.hankkessa toimijat sitoutuvat salassapitovelvollisuuteen Terveydenhuoltolain mukaisesti. Mahdolliset riskit. Millaisia riskejä tai odottamattomia vaikutuksia hankkeeseen voi liittyä? Millä ehdoilla hanke voi toteutua tai mikä voisi vaarantaa hankkeen toteuttamisen osittain tai kokonaan? Hankkeen riskitekijöinä ovat: - henkilöstö ja raharesurssien aliarviointi - hankehenkilöstön vaihtuvuus useasti Hankkeemme toteutuu hyvällä suunnittelulla ja riittävillä resursseilla sekä innokkailla tekijöillä ja ennenkaikkea hyvällä johtamisella. Avoimuus ja osallistuminen suunnitteluun ovat avain onnistuneeseen hankkeeseen. Hankkeemme hyvä toteutuminen edellyttää strategista sopivuutta ja osuvuutta valtakunnalliseen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaan. Hankkeen toimijat sitoutuvat toimimaan hyvin yhdessä, hallitsevat riskit ja toimivat tehokkaasti toiminnan suunnittelun ja aikataulun mukaisesti. Hankkeen toimijat ovat innokkaita luomaan uutta ja saavat osallistujat innostumaan oman innostuksen kautta. Hankkeen vaarantavat edellä mainittujen tekijöiden toimimattomuus. Uhkana hankkeissa voi olla myös se, että siihen ei löydetä riittävästi osaajia tai heidän sitoutuminen on löyhää tai hankekokemus on vähäistä tai hankekoordinointi on heikkoa. Tätä vaaraa ei hankkeessamme kuitenkaan ole, sillä jo suunnitteluvaiheessa meillä on ollut mukana keskeiset osaajat, joilla on vahva aikaisempi hankeosaaminen, substanssiosaaminen ja johtamisosaaminen. Lisäksi sitoutuminen on vahvaa ja yhteistyö sujuvaa, mikä on jo todettu vuosia toimivan seksuaaliterveyden edistämisen työryhmän toiminnan kautta. Hakemus Sivu: 11

12 HANKKEEN RESURSSIT JA TALOUS Henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen kuvaus. Kuvataan toimijan erityisosaaminen ja esitetään puitteet (tilat, välineet ja laitteet), toimintaympäristö, taloudelliset voimavarat, palkattava henkilöstö ja heidän työkuukausiensa määrä henkilöittäin, vakituisen henkilöstön osallistuminen (työkuukaudet), vapaaehtoistyön osuus/määrä sekä mitä toimintoja/tehtäviä aiotaan korvata palkkioperusteisesti tai ostaa muualta Savonia-amk:n vahva hankeosaaminen,terveyden ja seksuaaliterveyden edistämisen osaaminen, terveysalan painopistealueena on käyttäjälähtöiset hyvinvointipalvelut. Savonia-amk on ollut tuottamassa seksuaalineuvojien oppisopimustyyppistä koulutusta yhdessä viiden ammattikorkeakoulun kanssa. Savonian tutkinto-ohjelmien yhteistyö tuo vahvuutta hankkeeseen. Savonia-amk Päivi Hoffrén, lehtori,tutkinto-ohjelma vastaava kätilötyö, TtM, seksuaalineuvoja, kätilö. Seksuaalineuvoja koulutuksen vastuukouluttaja. Seksuaaliterveyden edistämisen työryhmiin kuuluminen, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Kuopion kaupunki, Nuorten seksuaaliterveyden edistämisen verkoston edustaja Savonia-amk THL,valtakunnallisen seksuaalineuvoja verkoston jäsen. Koulutusmateriaalin tuottaminen seksuaaliterveyden opetukseen, opetussuunnitelman kehittäminen.kouluterveydenhuollon 8 lk seksuaaliohjauksen ohjaus toteutus Kuopion Kaupunki, 6 htkk x3 Savonia-amk Eeva Berg, lehtori, THM, kouluterveyslähettiläs, Seksuaaliterveyden edistämisen työryhmä Kuopion kaupunki, Kouluterveydenhuollon 8 lk seksuaaliohjauksen ohjaus toteutus Kuopion Kaupunki, 1 htkk x3 Kuopion kaupunki, Säde Pirttimäki, sh-amk,ttm,hyvinvointikoordinaattori, vahva tvt-, hanke ja verkosto-osaaminen, laajat sidosryhmät,1 htkk x 3, seksuaaliterveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja. Kuopion kaupunki,hanna-mari Tanninen, TtM, palveluesimies, koulu- ja opiskeluterveyden hoito, perhesuunnittelu 2 htkk x 3 Siilinjärven kunta, Maija Halonen, sh,mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaalineuvoja. Osa työajasta seksuaalineuvontaa,1 htkk x 3 Kuopion kaupunki, Annu Hiekka-Aho, terveydenhoitaja, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti,1 htkk x3 Kuopion yliopistollinen sairaala, Pirkko-Liisa Laitinen, kätilö, seksuaalineuvoja, seksuaali- ja psykoterapeutti,1 htkk x3 Setlementti Puijola ry/tyttöjen Talo, johtaja Johanna Luomala, YtK, sukupuolisensitiivinen työ, toiminnallliset menetelmät, draama- ja tanssipedagogiikka, osallistava työorientaatio, yhteistyö Savonia-amk kätilökouluksen kanssa, kolmannen sektorin yhteistyö, sosiaalinen nuorisotyö. Seksuaaliputken ja SeksLootan ja PopIn toiminnan kehittämistyö, kohderyhmien osallistaminen,3 kk x3 Kätilö Tyttöjen Talolle, Heli Nissinen, kätilö,väriterapeutti/elämän värit koloristi, 3 htkk x 3 Itä-Suomen yliopisto, proff Anna-Maija Pietilä, preventiivinen hoitotiede, terveydenedistäminen painoalue,sivuvirka Kuopion kaupunki 10 tuntia Savonia-amk tekniikka, ohjelmisto, mobiili- ja tietotekninen osaaminen 3 htkk Savonia-amk muotoilu, muotoiluosaaminen 2,5 htkk Tilat: kunkin yhteistyötoimijataho tuo omat tilat käyttöön. Asiantuntijateemojen työryhmien työpanos työajasta. Kuopion kaupunki, hyvinvinvoinnin edistämisen palvelualue, kansalaistoiminnan aktivointi (sis. asukastuvat):kansalaisten aktivointi itse- ja omahoitoon, hyvinvoinnin edistäminen kokonaisvaltaisesti, kansalaisten osallisuuden ja osallistumisen edistäminen, yhteisöllisyys (sekä järjestöyhteistyö) ja ennakoivat, ennalta ehkäisevät toimenpiteet painopisteet vauvasta vaariin Nuorisotyö (mm. Rehti): Painopiste vuotiaille nuorille. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja helpottaa palveluihin ohjautumista. Toiminta keskittyy nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, ja sen kautta yksilöllisen palvelutarpeen hahmottamiseen sekä tarkoituksenmukaiseen jatko-ohjaukseen tuetusti saattamalla. Keskeistä on panostaa ennaltaehkäisevään työhön nuoren elämän erilaisissa nivelvaiheissa. Terve Kuopio kioski: tarjoaa itsehoitoa edistävää palvelua. Toiminnalla tuetaan henkilön omia kykyjä terveytensä edistämiseen,kohderyhmä kaikki ikäryhmät Tervis-hanke: terveyden edistämisen hanke. Hanke toimii Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueella,tavoitteena: Kansalaiset huolehtivat omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä, ammattilaiset vahvistavat terveyden edistämisen osaamista ja ottavat käyttöön vaikuttavaksi todettuja työmenetelmiä, kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla on toimiva hyvinvointijohtamisen ja terveyden edistämisen koordinaatio ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kesken Herrax-hanke:kohderyhmänä ovat Kuopion seudulla asuvat alle 29-vuotiaat pojat ja nuoret miehet, jotka tarvitsevat arjenhallinnassaan ohjausta, neuvontaa ja tukea sekä poikien ja nuorten miesten parissa työtä tekevät tahot.tavoitteina on luoda ennaltaehkäiseviä toimintamalleja poikatyöhön, perustaa matalan kynnyksen kohtaamispaikka, kerätä tietoa toimintaympäristön vaikutuksesta nuoren miehen kasvuun ja kehitykseen, tukea ja opastaa poikien ja nuorten miesten parissa työskenteleviä huomioimaan sukupuolinäkökulma, luoda toimivia moniammatillisia verkostoja. Ikäneuvola:ikäihmiset, terveyttä edistävät kotikäynnit ja terveyttä edistävien valintojen edistämien ja neuvonta, ohjaus, opastus Varhaiskasvatus:lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, tavoitteena edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista Hakemus Sivu: 12

13 BUDJETTI Haettava TE-määräraha eriteltynä Yhteensä Palkat Palkkojen sivukulut (22,22 %) Palkkiot Palkkioiden sivukulut (22,22 %) Matkakulut, kotimaa Matkakulut, ulkomaat Palvelujen ostot Aineisto- ja tarvikekulut Raportointi- ja julkaisukulut Laitteet- ja laitevuokrat Muut kulut Hallintokulut (15 %) Haettava TE-määräraha yhteensä Lisätietoja haettavasta avustuksesta. Esim. työntekijä+työkuukaudet, matkat, palkkioperusteet, palvelujen ostot Päivi Hoffrén TtM, kätilötyön tutkinto -ohjelma vastaava, seksuaalineuvoja, 6 htkk/v x3, kansalliset ja kansainvälinen konferenssi hankkeen tulosten levittäminen. Säde Pirttimäki, Ttm, hyvinvointikoordiaattoori ja kansalaistoiminnan aktivointi 1 htkk/v x 3 Hanna-Mari Tanninen: Koulu-ja opiskeluterveyden hoito, perhesuunnittelu 2 htkk/v x 3 Johanna Luomala,Sentlementti Puijola ry/tyttöjen Talo 3 htkk/v x3 Heli Nissinen, kätilö,väriterapeutti/elämän värit koloristi, Kätilö Tyttöjen Talolle 3 htkk/v x3 Eeva Berg, TMT,terveydenhoitaja, kouluterveyslähettiläs,1 htkk/v x3 Maija Halonen, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja 1 htkk/v x3 Pirkko-Liisa Laitinen, kätilö, seksuaalineuvoja ja seksuaali- ja psykoterapeutti 1 htkk/v x 3 Annu Hiekka-Aho, terveydenhoitaja, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti 1 htkk/v x 3 Savonia-Tekniikka: 3 htkk Savonia muotoilu: 2,5 htkk Anna-Maija Pietilä,TTT, preventiivinen hoitotiede 10 tuntia Omarahoitus Kululaji Rahoituksen tilanne Yhteensä Palkat Myönnetty Omarahoitus yhteensä Lisätietoja omarahoituksesta. Omarahoitukseen on laskettu palkoista 10% yhteensä 32,862 euroa. Omarahoitus on laskettu työpanoksena. Työajanseuranta ohjeistetaan toimijoille ja se liitetään hankkeen kirjanpitoon ja todennetaan sen kautta. Yhteistyökumppaneilta on saatu alustavat suulliset tai kirjalliset suostumukset hankkeeseen osallistumiseen. Muu rahoitus Rahoituslähde Kululaji Rahoituksen tilanne Yhteensä Muu rahoitus yhteensä Lisätietoja muista rahoituslähteistä. Ilmoita tässä haetko samaan tarkoitukseen rahoitusta muualta vai onko muualta haettu rahoitus tarkoitus käyttää hankkeen johonkin toiseen, erilliseen osioon. Ei ole haettu rahoitusta muualta. Hakemus Sivu: 13

14 Hankkeen kokonaisrahoitus Yhteensä Haettava TE-määräraha yhteensä Omarahoitus yhteensä Muu rahoitus yhteensä Hankkeen kokonaisrahoitus yhteensä Kolmen viime vuoden aikana saadut avustukset tämän hankkeen osalta. Avustuksen myöntäjä, määrä, myöntövuosi ja tarkoitus. Jokainen avustus omalle rivilleen. HAKEMUKSEN LIITTEET Hakemus Sivu: 14