DOKUMENTAARISEN RADIO-OHJELMAN KÄSIKIRJOITTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DOKUMENTAARISEN RADIO-OHJELMAN KÄSIKIRJOITTAMINEN"

Transkriptio

1 DOKUMENTAARISEN RADIO-OHJELMAN KÄSIKIRJOITTAMINEN Saara Henriksson Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Henriksson, Saara. Dokumentaarisen radio-ohjelman käsikirjoittaminen. Turku, syksy s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Käsittelen tässä työssä dokumentaarista radioilmaisua käsikirjoittajan kannalta. Tarkastelen käsikirjoittajan tekemiä valintoja ja sitä, millä keinoin syntyy radiodokumentin tarina. Pohdin myös lineaariselle tarinankerronnalle vaihtoehtoisia malleja dokumentin tekemiseen ja radion mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Rajat eri ohjelmatyyppien ja faktan ja fiktion välillä ovat usein veteenpiirrettyjä ja keinotekoisia, mutta keskityn tässä työssä kuitenkin journalistisen radio-ohjelman, eli dokumentin ja featuren käsikirjoittamiseen. Radiodokumentti ja -feature ovat teosmuotoisia radio-ohjelmia, joissa käsikirjoittamisen kysymykset tulevat esille paljon laajemmassa mielessä kuin lyhyen haastattelun tai radiojutun tekemisessä. Tarkastelen käsikirjoittamisen prosessia: premissin laatimista, haastatteluja ja leikkauskäsikirjoituksen tekemistä. Tämä opinnäytetyö on laadittu mukaillen audiovisuaaliselle medialle tarkoitettuja, yleisiä ohjeita käsikirjoituksen tekemiseen. Dramaturgiaa, näkökulmaa ja ohjelman rakennetta koskevat periaatteet ovat samoja, kirjoittipa teostaan sitten televisiolle tai radiolle. Olen lisäksi tätä opinnäytettä varten tutustunut kotimaiseen radiodokumenttia käsittelevään kirjallisuuteen sekä kuunnellut Yle Radio 1:n dokumenttiryhmän tuotantoa. Käsittelen oman Sidos -radiodokumenttini lisäksi miltei kokonaan fiktion keinoin kerrottua radiodokumenttia Täydelliset olennot, sekä Vain joet virtaavat vapaina ja Alajärvi antautuu -radiodokumentteja. Visuaaliseen mediaan verrattuna radioilmaisu näyttäisi olevan otollisempi vaikeasti kuvitettavan muiston, unelmien ja yleensä ihmisen sisäisen, vaikeasti tavoitettavan kokemuksen esittämiseen. Pohdin myös, onko olemassa erityisesti radiodokumentille ominaista tapa käsitellä näitä asioita. Kiinnitän huomiota käsikirjoittamisen prosessiin, kirjoittajan henkilökohtaisiin lähtökohtiin ja haastateltavan kohtaamiseen. Radiolle käsikirjoittaminen on prosessi, joka jatkuu viimeisen editointiversion valmistumiseen saakka. Sähköisen viestimen tarina toimii välineen ehdoilla, ja käsikirjoittajan on huomioitava keskeytyksen ja toiston mahdollisuudet, tai niiden puuttuminen. Käsikirjoittajan on myös hyvä olla tietoinen mielikuvista, joita hän radion keinoin pyrkii äänimaailmalla ja tarinaan valitulla dialogilla välittämään. Asiasanat: käsikirjoittaminen, radio, dokumenttiohjelmat, feature, mielikuva, haastattelu, kirjoittaminen.

3 ABSTRACT In this paper I will discus documentary expression in a radio programme in the point of view of a scriptwriter. I will discus the scriptwriter s choices and the means in which the story of a radio documentary is created. I shall also consider alternative means for a linear story. The borderline between different types of radio programmes and fiction/non-fiction are often arbitrary and difficult to distinct, but in this work I shall focus on a journalistic radio programme, and scriptwriting of a documentary and a feature. Radio documentary and a feature are a body of work, in which the problems of script writing are more eminent than in a brief interview or a radio story. I shall look at the scriptwriting s process, the determining of the premise, building of the synopsis, interview and editing. This paper has been outlined using the literature written for audiovisual media and for screenwriters in general. The principals considering dramaturgy, point of view and the structure of a programme are the same for radio and television as well. For this paper I have also explored Finnish literature covering radio documentary and listened to the works of Finnish radio documentary makers. I will analyse my own documentary Sidos and discus the features of radio documents Vain joet virtaavat vapaina, Alajärvi antautuu, and Täydelliset olennot, which is a radio documentary using almost solely fictional means for telling a story. The conclusion in my paper is that radio seems to be more convenient media for telling a story dealing with memory, dreams and generally a person s inner experience. I shall also consider if there is a means specific for radio for telling these stories. I will point out, that writing for radio is useful for developing writer s imagination, and that scriptwriting is an ongoing process, which goes on until the last version is being edited in the studio. Key words: Scriptwriting, radio, documentary programmes, radio feature, image, interview, writing.

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO s RADIO KÄSIKIRJOITTAJAN VÄLINEENÄ s Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? s Dokumentaarisen radio-ohjelman muodot s RADIODOKUMENTIN KÄSIKIRJOITTAMINEN s Käsikirjoituksen lähtökohdat s Synopsis s Haastattelu s Kertojaääni s Leikkauskäsikirjoitus s DOKUMENTAARINEN RADIOILMAISU s Muiston pysyvyys: sisäisen maailman käsikirjoittaminen s Radiodokumentti ja muisto s Metaforan käyttö radio-ohjelmassa s Fiktion käyttö dokumentaarisessa radioilmaisussa s Tarinallinen malli s Epälineaarinen malli s YHTEENVETO s. 27 LÄHTEET s. 29

5 1. JOHDANTO Tarkastelen tässä työssä radiodokumentin työprosessia oman opinnäytetyöni tuoteosan, Sidos-dokumentin kautta. Sidos on pitkä, 50 minuutin radiodokumentti, jossa erilaiset sisarukset kertovat toisistaan. Dokumentissa pyritään löytämään erilaisia merkityksiä sille mitä on olla toiselle sisko tai veli. Dokumentti ei sisällä lainkaan kertojaääntä tai asiantuntijapuhetta, vaan se on rakennettu täysin sisarusten haastatteluista editoitujen, dialogimuotoisten kohtausten varaan. Käsittelen lyhyesti myös muiden suomalaisten radiodokumentaristien töitä. Pyrin tätä kautta löytämään vertailukohtia omalle työlleni sekä esittämään esimerkkejä toisenlaisista ratkaisuista. Käsikirjoitusta ei voi erottaa valmiista ohjelmasta (ks. esim. Aaltonen 2002, 12). Analysoidessani valmiiden ohjelmien käsikirjoituksia analysoin sitä, miten eri palaset on valittu tähän kokonaisuuteen. Olen vakuuttunut siitä, että äänet vaikuttavat meihin hyvin eri tavoin kuin kuvat. Myös monissa sähköisen median ääntä ja kuvaa yhdistelevissä teoksissa äänen merkitys tarinan luojana on keskeinen (Siltanen 2003, 17). Esimerkiksi Peter Greenawayn elokuvat olisivat latteita ilman Michael Nymanin luomaa musikaalista maailmaa. Nymanin musiikki ei ole vain elokuvan taustamusiikkia, vaan se luo dramatiikkaa ja alleviivaa elokuvan teemoja. Kun katson televisiosta kauhuelokuvan jännittävää kohtausta ja minua alkaa pelottaa, äänen kääntäminen pois päältä auttaa. Kauhuelokuva ilman ääntä on lattea. Kuvat yksin eivät riitä pelottamaan katsojaa. Tekaistuihin kuviin tottuneina uskomme ja luotamme siihen, että ääni kertoo meille totuuden tapahtumista. Ohjaaja Orson Wellesin sovittama kuunnelma H.G. Wellsin klassikosta Maailmojen sota nostatti paniikin Yhdysvalloissa 1940-luvulla. Radion totuudenmukaisuuteen luottavat amerikkalaiset uskoivat marsilaisten todella laskeutuneet. Radio Yle 1:n pitkien radiodokumenttien sarjan nimi on Todellisia tarinoita. Dokumentin tulee tarjota näkökulma ja herättää tunteita. Jos katsoja ei voi itse punnita sen arvoja, kyse on propagandasta. Radiodokumentin tekijä pyrkii vaikuttamaan kuulijaansa, mutta ei tarjoamaan valmiita vastauksia. Kun ohjelman viestit ovat rivien välissä, kuulija tulee kosketetuksi tunnetasolla. Radio-ohjelman vastaanottamisessa

6 6 nimenomaan tunteet ovat tärkeitä tiedon ja ajatusten omaksumisen kannalta (Karisto 1997, 25). Ohjelma toimii yhdessä kuuntelijan arvojen, asenteiden ja hänen hallussaan jo olevan tiedon kanssa. Se valmistuu vasta, kun kuuntelija on muodostanut siitä oman totuutensa 2. RADIO KÄSIKIRJOITTAJAN VÄLINEENÄ Kirjailija Douglas Adamsilta kysyttiin kerran, minkä neuvon hän antaisi kirjailijan urasta haaveilevalle kirjoittajalle. Adams vastasi, että hänen täytyisi tietenkin kirjoittaa jotakin. Jos hän ei ole omistautunut pelkästään romaanien kirjoittamiseen, hänen kannattaisi aloittaa kirjoittamalla jotakin radiota varten. Radio oli Adamsin mukaan loistava kanava kirjoittajille siksi, että se toimii niin paljon mielikuvituksen varassa. (Adams 2003, 32.) Kirjoittaminen tarkoittaa maailmoja, jotka vielä tulevat. Niitä ei ole olemassa ennen kuin kirjoittaja on laittanut ajatuksensa paperille tai tallentanut ne tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmaan. Perinteinen radiodokumentti on sisäisesti yhtenäinen, suljettu maailma, joka syntyy dokumentaristin valintojen perusteella. Kirjoittaminen on mukana radiodokumentin valmistumisen jokaisessa vaiheessa. Dokumentin kirjoittamisessa käsitellään totuutta etäännytettynä, aineistona, ja alitajuisesti haetaan ja synnytetään tulevaa tyyliä ja muotoa (Cederström 2003, 101). Radiodokumentti voi myös käsitellä aihetta kuten muistoa, abstraktia käsitettä tai tunnetta, joka ei ole konkreettisena asiana olemassa ennen kuin se esitetään jollakin tavalla. Ymmärrän dokumentaarisen radioohjelman käsikirjoittamisen yhtenä luovan kirjoittamisen muotona, jossa tekstinkäsittelyohjelman sijaan työskennellään äänimateriaalin ja puheen muodostamien palasten kanssa. Radiodokumentin koostaminen ääniraidalle on yhtä lailla osa käsikirjoitusprosessia, vaikka jokaista ääntä ei purkaisikaan nauhalta paperille. Kirjoittaminen ei edellytä kynän ja paperin käyttöä, vaan siinä jäsennetään ajatuksia ja luodaan jotakin kokonaan uutta.

7 Dokumentaarisen radio-ohjelman eri muodot Radiolla on kaksijakoinen luonne: se on toisaalta joukkoviestin, toisaalta ilmaisuväline (Karisto 1997, 7). Suomalaisessa kirjallisuudessa radiodokumentarismia on käsitelty lähinnä tekijän kannalta, ilmaisukeinona pikemmin kuin vastaanottajan näkökulmasta. Radiodokumentti ja feature ovat teosmaisia tuotteita, joissa tekijän henkilökohtainen panos näkyy muita journalistisia ohjelmia selkeämmin. Niiden laatijasta käytetään tässä työssä nimitystä tekijä pelkän toimittajan sijaan. Radiodokumentti on perusteltu tulkinta todellisuudesta materiaalinsa saavasta aiheesta, ohjelma joka käyttää hyväkseen radion keinoja ja jossa on dramaturgisesti viimeistelty rakenne (Karisto 1997, 20). Radiodokumentilta voidaan myös edellyttää että se tuo aiheen käsittelyyn jotakin uutta, siinä on uusi käsittelytapa tai tulkinta. Radiodokumentti on myös tekijänsä rehellinen ja henkilökohtainen tulkinta valitsemastaan aiheesta. Riippuu maasta, koulukunnasta ja kielestä, puhutaanko dokumentista vai featuresta (Kuusela Ylen Radio 1:ssä). Feature-ohjelmalle on suomalaisessa käytössä ollut useita määritelmiä. Martti Silvennoisen mukaan feature on alun perin ollut radioselostuksen toinen muoto, jossa spiikki ohjaa ja vie eteenpäin materiaalia (Silvennoinen 1993, 18). Featureksi voidaan kutsua myös radiodokumenttia, jossa käytetään fiktiivisiä, tekijälle alisteisia aineksia (Talonen 2003). Itse väittäisin, että ero näiden kahden ohjelmatyypin välillä on yhtä kuin kahden eri ohjelmapaikan välillä Yle Radio 1:ssä. Feature-ohjelmia tuottaa Radioateljee ja radiodokumentteja Dokumenttiryhmä. Dokumentteja esitetään Kymmenen pientä minuuttia ja Todellisia tarinoita -sarjoissa, feature-ohjelmia puolestaan Radioateljee esittää -sarjassa. Sami Kuusela on esittänyt, että radiodokumentti on esitystavaltaan lähentynyt tarinaa, ja arvelee tämän olevan osa yleistä kehitystä asiajournalismista kohti human intrest -journalismia (Kuusela Ylen Radio 1:ssä). Radiodokumentti ei ole asiaohjelma. Perinteisesti asiaohjelman tarkoituksena on ollut tehdä selkoa jostakin asiasta ja välittää kuulijalle tietoa. Juuri asiaohjelmien asiallisuus erottaa ne dokumentista (Karisto 1997, 22).

8 8 Kuusela on myös esittänyt arvion, jonka mukaan kuunnelma on mahdollisesti lähentynyt featurea (Kuusela Ylen Radio 1:ssä). Elämme monipuolisessa mediaympäristössä, Tosi-TV:n aikakaudella, jossa mediat sekoittuvat ja vaikuttavat toisiinsa ja hyödyntävät toisiaan. Käsikirjoittaja Juha Siltasen mukaan sähköiset mediat ovat osa yksilön itsensä säätelemää tai torjumaa todellisuutta, eivät siitä irrallista taidetta. Tarinat eivät ole pelkästään yleisön mairittelua, mutta niiden intensiivisyys on optimoitu. Koska tarina sekoittuu vastaanottajan arkeen, se liikkuu myös hyvin intiimillä, arvaamattomalla alueella. Sähköisen median kirjoittajan on kuviteltava itsensä vastaanottajan asemaan. Sähköisen median kirjoittaja pyrkii kohtaamaan vastaanottajansa yhteisessä unessa, joka on totta. (Siltanen 2003, 25.) 1.3 Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Radiota varten laadittavalla käsikirjoituksella on sama tehtävä kuin audiovisuaalisessa mediassa. Käsikirjoituksen lukemalla tulee saada tieto siitä, miltä valmis ohjelma kuulostaa tai näyttää. Käsikirjoituksessa on tultava ilmi kaikki, mitä valmiiseen teokseen kuuluu. Kokonaisuuden hahmottamisen lisäksi käsikirjoituksen tehtävänä on myös kommunikoida tuottajan tai ohjelman rahoittajan kanssa. Käsikirjoituksella on myös tuotannollinen funktio: materiaalin editoiminen on helpompaa, kun käsikirjoitus on tehty. Tärkein ero kuunnelman ja radiodokumentin käsikirjoittamisen välillä on se, että radiodokumentin käsikirjoitus tehdään vasta kun materiaali on kerätty. Radiodokumentin käsikirjoitus on siis av-median käsikirjoittamisen termistöllä leikkauskäsikirjoitus. Sen sijaan ohjelman sisällön rajaaminen ja rakenteen miettiminen ovat asioita, jotka kannattaa miettiä valmiiksi ennen kuin lähtee äänittämään. Tämä vaihe kuuluu myös käsikirjoittamiseen. Käsikirjoittaminen on prosessikirjoittamista, siitä tehdään monta versiota eikä viimeinen versio välttämättä ole lopullinen. Ohjelmaa voidaan muokata, siitä voidaan editoida toisenlaisia versioita tai sitä voidaan lyhentää tai pidentää. Hyvä käsikirjoittaja tuntee välineen, osaa kertoa äänillä. Käsikirjoittajalta vaaditaan journalistista yleissivistystä, hänen on osattava hankkia tietoa ja ilmaista itseään kirjallisessa muodossa.

9 9 Käsikirjoittajalta vaaditaan näkemystä, oma persoonallinen näkökulma jonka kautta hän käsittelee dokumentin aihetta. Käsikirjoituksen tarkoitus ja käsikirjoittajan asema ovat syksyllä 2005 olleet hyvin ajankohtaisia aiheita. TV1:n kulttuuridokumentti Kosmos lähetti ohjelman, jossa elokuvien käsikirjoittajat ja ohjaajat kertoivat näkemyksiään fiktioelokuvan käsikirjoituksen kohtelusta joko itsenäisenä taiteellisena työnä tai pelkkänä ohjaajan tai tuottajan hyödyntämänä materiaalina. Koti-ikävän, kotimaisen vuonna 2005 ensi-iltaan tulleen elokuvan ohjaaja Petri Kotwica sanoi, että käsikirjoitus ei voi olla itsenäinen teos, ja jos käsikirjoittajat haluavat työtään sellaisena kohdeltavan, heidän tulisi siirtyä kirjoittamaan romaaneja. Myös Jouko Aaltonen on sitä mieltä, että käsikirjoitus ei ole itsenäinen teos tai kaunokirjallinen tuote. Sillä ei ole mitään taiteellista tai ilmaisullista itseisarvoa, se elää vain suhteessa valmiiseen teokseen. (Aaltonen 2002, 12) Elokuvatai radiofiktion käsikirjoituksella voidaan kuitenkin nähdä olevan sellainen taiteellinen itseisarvo, joka jättää sen muokkaamisoikeuden luovuttamattomana käsikirjoittajalle itselleen. Sen sijaan dokumenttielokuvan tai radiodokumentin käsikirjoittaminen ei lopu koko tuotannon aikana. Kanerva Cederström pohtii artikkelissaan dokumentin käsikirjoittamisen ongelmaa, eli sitä miten tehdä sattumasta, odottamattomasta ennalta kuva. Hänen mukaansa dokumentaarisen elokuvan käsikirjoitusvaihe on monessa suhteessa etsimistä, luonnostelua, avoimeksi jättämistä. Koko prosessi on kirjoitusta viimeiseen äänileikkausvaiheeseen asti. (Cederström 2003, ) Tämä pätee myös radiodokumentin tekemiseen. Synopsiksessa esitetyt premissit muuttuvat ja tarkentuvat haastattelumateriaalin myötä pääosin lopulliseen muotoonsa, mutta väitteille esitettyjen perusteiden kestävyyttä ja draaman kaaren horjahduksia hiotaan viime hetkille saakka.

10 10 3. RADIODOKUMENTIN KÄSIKIRJOITTAMINEN Käsikirjoitus on sisällön ja muodon synteesin rakentamista. Radiodokumentin ja featuren tekemisessä käsikirjoittamisen kysymykset tulevat esille paljon laajemmassa mielessä kuin lyhyen haastattelun tai radiojutun tekemisessä. Toki jälkimmäisissäkin voi ja tulee toteuttaa draamallista kerrontaa, mutta pidemmässä, teosmuotoisessa ohjelmassa nämä kysymykset ovat ratkaisevassa asemassa. Digitaalisella editointiohjelmalla lyhyt radiodokumentti voidaan koostaa ilman valmista leikkauskäsikirjoitusta, ja tuotantoporrasta varten laadittava käsikirjoitus voidaan tehdä lopullisessa muodossaan vasta ohjelman editoimisen jälkeen. Taustalla on kuitenkin sama ajattelu, joka pätee käsikirjoitetussa ohjelmassa: prosessinomainen työskentely, faktojen kertominen dramaturgian keinoin ja valmiin ohjelman koostaminen tekijän valintojen mukaan. Radiodokumentin kuuntelu voi olla keskeytyvää, kuten radion kuunteleminen yleisemminkin (ks. esim. Hirvonen 2003; Ruohomaa 2003). Toisaalta sähköinen tarina kestää enemmän epäjohdonmukaisuuksia, leikkauksia, kerronnallista tyhjyyttä ja hälyä kuin kirjan tai näytelmän tarina tai suullinen tarina. Tämä ei välttämättä tarkoita sähköisen tarinan muuttumista viihteelliseksi, se on parhaimmillaan vain taiteellisen potentiaalin pukeutumista uusiin rakenteisiin. (Siltanen 2003.) Siltanen väittää, että sähköisellä tarinalla on kaikissa muodoissaan yhteytensä alitajuntaan, muistoihin ja kulttuurin arkkityyppeihin, enemmän ilmiö itsessään kuin kuvaus ilmiöstä (sama). Toisaalta tämä yhteys myytteihin ei ole aina tarpeeksi luomaan kiinnostavan teoksen, kuten esimerkiksi Star Wars -elokuvien pinnallisuudesta ja tyhjyydestä voimme huomata. Teosmuotoisella ohjelmalla on oltava myös sisältöä, jotta se kestäisi katsomisen tai kuuntelemisen. Kariston mukaan radiodokumentin yhteydessä termi käsikirjoitus on turhankin juhlava tai vakava. Dokumenttikäsikirjoituksen ei kuunnelmakäsikirjoituksen tapaan tarvitse olla viimeiseen saakka hiottu, yksityiskohtia myöten toteutettava kokonaisuus. Tärkeintä on, että ohjelman tekijä tuntee perusteellisesti ohjelman rakenteen. Studiotyöskentely on

11 11 luova vaihe, jossa moni asia voi vielä muuttua. Perusrakenteen täytyy kuitenkin olla tiedossa ennen studioon menoa. (Karisto 1997, 58.) Dokumenttielokuvan tuotantomekanismeista on huomattava, että tuotanto on monipolvista, monimutkaista ja usein kallista. Tarinalta vaaditaan muunneltavuutta, sillä tuotantokoneistolla on määräävä asema. Eräs ongelma tässä on jokaiselle jotakin tyyppisten ratkaisujen suosiminen. Tämä vähentää sitä perinteistä läheisen yleisösuhteen perustaa, joka on vastaanottajan tunne siitä että hän on todistamassa jotakin ainutlaatuista ja merkillepantavaa. (Aaltonen 2002.) Rahoitus on myös radiossa merkittävä tuotannon osatekijä. Dokumenttielokuvan raskas tuotanto ei ole pelkästään huono asia. Dokumenttielokuvan tekemiseen verrattuna radiodokumentin tekeminen on yksinäistä puurtamista. Toisin kuin dokumenttielokuvassa, radiodokumentin tekijä on yleensä ohjaaja, äänittäjä, käsikirjoittaja ja leikkaaja. Toisaalta tämä mahdollistaa myös sen, että radiodokumentin tekemisessä ei tarvitse tehdä ryhmätyössä välttämättömiä kompromisseja. 3.1 Käsikirjoituksen lähtökohdat Käsikirjoitusta opettavan henkilöt ovat yhtä mieltä siitä, että käsikirjoittajan tulee pohtia omia lähtökohtiaan. Hänen on kysyttävä itseltään, miksi hän on valinnut tämän välineen ja tämän aiheen. Dokumentin tekijän on etsittävät aihe, josta hän jaksaa tehdä henkilökohtaisen, tunteellisen ja pitkäkestoisen tutkimuksen. Hannu Kariston mielestä kaikki lähtee siitä, että toimittaja tekee havainnon, josta hän innostuu. Toimittajan on luotettava omiin mielikuviinsa ja omaan kokemukseensa (Karisto 1997, 40). Dokumentissa itselle kirjoittamisella on olennaisempi merkitys lopputuloksen kannalta kuin teknisellä tuotantokäsikirjoituksella, jolla puolestaan on välineellisempi tehtävä (Cederström 2003, 102). Käsikirjoittaja Juha Siltanen painottaa henkilökohtaisten lähtökohtien merkitystä, ei vain siksi että sen kautta vakuutettaisiin kuulija tekijän syvällisyydestä ja lahjakkuudesta, vaan ennen kaikkea siksi, että vain sen kautta jaksaa nähdä työnsä eteen vaivaa. Toisaalta Siltasen mukaan henkilökohtaisuudella on optimimääränsä, sillä ketään ei kiinnosta joutua liiaksi menettämään elintilaansa toiselle

12 12 [ ]On löydettävä aihe, joka kiinnostaa itseä, ja sitten käytettävä teknistä taitoa, jotta se kiinnostaisi muitakin. (Siltanen 2003, 236.) Heräsin pohtimaan sisarena olemisen merkitystä syksyllä 2004, kun pikkuveljeni joutui vaikeuksiin. Hän tarvitsi koko perheen tukea. Vanhemmille sisaruksille ei minusta kuitenkaan kuulunut nuorempien sisarusten kasvatustehtävä tai vanhempien virheiden paikkaaminen. En halunnut olla myöskään kaveri, joka myötäilee pikkuveljensä tekemisiä ja liittoutuu tämän puolelle vanhempia ja auktoriteetteja vastaan. Eräs ihminen sanoi minulle, että minun tehtäväni on olla sisko veljelleni. Mutta mitä on olla toiselle sisko? Välineen valintaan vaikutti se, että halusin tehdä dokumentin yksilötyönä, helposti saatavissa olevilla välineillä. Lisäksi halusin käyttää tarjolla ovat resurssit; ajan, välineet ja ohjauksen oman teosmuotoisen tuoteosan tekemiseen. Harkitsin ensin radiodokumenttia psykoanalyytikon työstä, mutta päätin jossain vaiheessa kolmantena opiskeluvuotenani palata vanhaan aiheeseeni sisaruksien rooleista perheessä. Teema kasvoi käsittelemään sitä, mitä sisaruus oikeastaan pitää sisällään. Mitä tarkoittavat sisaruus tai veljeys? Aihe sopii hyvin radioon: taustalla on abstrakti käsite, sisaruus, jota lähestytään konkreettisesti ja yksilötasolla. Samalla tavalla kuin psykoanalyytikon työ tapahtuu pään sisällä, myös käsityksemme siitä, mitä oma olemisemme sisarussarjassa merkitsee, mitä merkityksiä sisarena tai veljenä oleminen saa, on ihmisen sisäiseen kokemukseen perustuvaa tietoa. Haastateltavat kertovat omalla äänellään, omin sanoin kokemuksistaan. Viidenkymmenen minuutin radiodokumentin yhtäjaksoiseen, keskittyneeseen kuuntelemiseen vaaditaan jonkin verran keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä. Halusin tehdä dokumentin, jossa eri osat toimivat myös itsenäisesti, kokonaisuuden ollessa enemmän kuin osiensa summa. Käyttämällä taukoja, siirtymiä ja vastakkain aseteltuja sisarusten haastatteluja sekä eri perheistä tulevien sisarusten haastatteluihin johdattavia esittelyjä, halusin luoda ohjelman johon kuuntelija pääsee mukaan, kärryille, vaikka hänen keskittymisensä olisi välillä herpaantunutkin. Omasta kulttuuripiiristä taltioidut otokset ovat olennaisesti erilaisia dokumentteja kuin ns. etnografinen dokumentti, toisesta kulttuurista tehty dokumentti.

13 13 Dokumenttielokuvan perinne nojaa vahvasti nimenomaan etnografiseen dokumenttiin. Omakohtainen tai omaa kulttuuripiiriä syvällisesti analysoiva dokumentti tuli vasta myöhemmin. Tällä hetkellä näyttäisi siltä että asetelma on kääntynyt päälaelleen: varsinkin nuoret tekijät tekevät radiodokumentteja (ja yleensä taidetta) heitä itseään hyvin lähellä olevasta aiheista. Ohjelman aiheen läheisyys oli myös minulle luonnollinen osa sisarukset-aiheen valintaa. Lähipiiristä löysin yhtä luotettavia haastateltavia kuin olisin löytänyt kauempaakin. 3.2 Synopsis Hyvä käsikirjoittaja on kuin Leonardo da Vinci: Ajattele aina kangasta, ensimmäiseksi ja viimeiseksi ajattele kangasta. (Idström 2003, 30) Tove Idström käsittelee artikkelissaan Mitä käsikirjoittaminen on (2003) sitä, miten havainto jalostuu käsikirjoituksen aiheeksi. Hänen mukaansa havainto tulee ennen arvottamista ja tulkintaa. Havainnointi on tekniikkalaji, joka vaatii opettelua ja harjoittelua (Idström 2003, 32.) Havaintoja kannattaa tehdä tarkasti ja fokusoiden, ei paljon ja laajalti. Pinnallinen analyysi ei ole kiinnostavaa. Ideoita ei keksitä, niihin törmätään (Karisto 1997, 41). Toimittajan ja dokumentin tekijän on kuljettava silmät auki. Käsikirjoittaminen on oikeiden yksityiskohtien valintaa työn alusta loppuun, pitää siis olla mistä valita. Idean valitsemalla syntyy aihe (Idström 2003, 32). Mitä huolellisemmin taustatyö on tehty, sitä helpommin ohjelman rakenne syntyy, suorastaan löytyy (Karisto 1997, 57). Radiodokumentin synnyn edellytyksenä voidaan pitää sitä, että idea kehittyy dokumentin sisällöksi, ja muoto ohjelmalle haetaan tästä sisällöstä sen esittämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jo suunnitteluvaiheessa on hyötyä päälauseen eli premissin käytöstä: mitä haluamme, että ihmiset ajattelevat tämän ohjelman kuultuaan, mitä haluamme sanoa. Päälause, joka on ratkaisu johonkin ristiriitaan, on hyvä ohjelman päälause. Päälause voi myös muuttua tai tarkentua. Premissi pitää draaman käynnissä. Sen on myös työväline: mikä ei tue premissiä tai liity siihen, on ylimääräistä ja kannattaa rajata ohjelman ulkopuolelle. (Aaltonen 2002, 36-8.) Sidos-dokumentin ensimmäinen päälause kuului:

14 14 sisaruuden kokemiseen ei riitä se, että on syntynyt samaan perheeseen. Yhteiset kokemukset, ristiriidat ja kasvaminen muodostavat ihmisten välille sen suhteen, jota sanotaan sisaruudeksi. Lyhyemmin: sisaruus ei ole itsestään selvää. 3.3 Haastattelu Taustakeskustelut ovat haastateltavien valinnan lähtökohta. Radiodokumentin käsikirjoittaja suunnittelee, mitä hän haluaa saada kenestäkin haastateltavasti irti sekä sen, minkä näkökulmien on oltava edustettuina. Haastateltavan tehtävä dokumentissa voi muuttua sen mukaan, millaista materiaalia tekijä saa kerättyä. Hän tietää kuitenkin jo lähtiessään äänittämään, mitä tämä haastateltava voi tarjota hänen dokumentilleen ja hänen valitsemalleen näkökulmalle. Haastattelemalla dokumentin henkilöä tekijä pyrkii pääsemään faktojen taakse: ymmärtämään henkilöä, hänen kokemuksiaan, tuntemuksiaan ja ajatuksiaan (Aaltonen 2002, 26). Haastateltava kertoo tapahtumat omasta näkökulmastaan, subjektiivisesti. Sidos-dokumentin haastatteluissa keskityin kolmeen teemaan: sisaruuden/veljeyden merkitykseen, sisarusten rooleihin ja sisarusten väliseen kateuteen ja vallankäyttöön. Kysyin kaikilta haastateltavilta samat kysymykset näistä aiheista: mikä oli sisaruksessa parasta, mitä hän ajatteli sinusta, oliko perheen nuorimmilla eniten vapautta tai löysin kuri, mitä toivot sisaruksillesi, mitä on olla toiselle sisko tai veli. Lisäksi kysyin muita kysymyksiä sisarusten iästä ja elämäntilanteesta riippuen. Haastattelusta ei voi puhua ilman että ottaa huomioon ihmisen, haastateltavan. Sidosdokumentissa haastateltavia on yksitoista. He ovat iältään noin vuotiaita. Rajasin ikähaarukan niin, että kaikki haastateltavat ovat käyneet peruskoulua. On melkoinen ero siinä, onko lapsi kasvanut vai 60-luvulla. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset olisivat vaikuttaneet haastateltavien lapsuudenkokemuksiin niin, että niitä olisi ollut vaikeampi vertailla. Halusin kuitenkin, että osalla haastateltavista olisi omia lapsia. Siksi yläikäraja piti asettaa tarpeeksi korkealle. Haastattelin dokumenttiin myös 16- ja 14-vuotiaita sisaruksia, mutta nuorimman haastattelu ei dokumentin kysymyksenasettelun kannalta ollut kovin hedelmällistä, ja 16-vuotiaankin

15 15 vähän siinä ja siinä. Olisi ehkä jälkeenpäin ajateltuna kannattanut keskittyä pelkkiin aikuisiin. Toisaalta nuoret antoivat kysymyksiin hauskoja ja yllättäviäkin vastauksia. Tein Sidos-dokumentin haastattelut kahdeksana päivänä maalis-huhtikuussa Kysymykset ja niiden järjestys tarkentuivat haastattelujen edetessä. Joihinkin kysymyksiin, kuten siihen mitä sisaruus on, tuli samansuuntaisia ja toisiaan täydentäviä vastauksia. Sen sijaan esimerkiksi kysymykseen sisarusten rooleista tuli hyvin erisuuntaisia vastauksia tapauksesta riippuen. Esimerkiksi Miikan ja Katjan perheessä perheen nuorimmaisella Miikalla on ollut ehkä enemmän vapautta ja isosisko on pitänyt hänestä huolta, kun taas Kaisan, Veeran ja Laurin perheessä vanhemmilla sisaruksilla on ollut enemmän vapautta isojen siskojen vastuullisemman aseman myötä. Synopsiksessa olettamukseni oli, että sisaruksilla on perheessä tietyt roolit, ja tätä oletusta lähdin haastatteluissa testaamaan ja hakemaan aineistoa tähän kysymykseen vastaamiseksi. Oletin, että vanhimmat sisarukset ovat vastuunkantajia ja tienraivaajia, ja että nuoremmilla sisaruksilla olisi tämän vuoksi tarve tehdä poikkeavia ratkaisuja, myös siitä syystä että he eivät kanna niin suurta vastuuta perheen kokonaisuudesta. Toinen peruslähtökohtani oli se, että sisaruus ei ole pelkästään biologista, vaan perustuu yhteisiin kokemuksiin. Joissakin haastatteluissa sainkin vastauksia, jotka tukivat näitä kahta väitettä, mutta sisarusten erilaiset kokemukset saivat minut kuitenkin perustamaan valmiin dokumentin pääväittämän kahteen seikkaan. Toinen on se, että sisarussuhteissa käytetään valtaa, ja usein tätä valtaa voi vanhempi sisarus käyttää helposti nuorempaa kohtaan. Vallankäyttö voi liittyä nuoremman sisaruksen valintojen kritiikkiin, kuten Kaisan ja Veeran tapauksessa pienemmän siskon seurustelemattomuuteen ja Aijan ja Seikun tapauksessa nuoremman sisaruksen elämäntapaan ja tapaan kasvattaa lastaan. Se voi olla mielipidejohtajuutta, kuten Aijan ja Seikun sekä Andersin ja Theon tapauksessa, mutta mielipidejohtajuus perustuu myös luottamukseen ja arvostukseen. Toinen asia, jonka haastatteluja tehdessäni huomasin oli se, että sisarukset eivät nähneet toisiaan erillisinä ihmisinä, kuten he olisivat voineet nähdä esimerkiksi kaverinsa, vaan sisarukset liitettiin väistämättä yhteiseen taustaan ja yhdessä vietettyyn lapsuuteen ja yhteisiin kokemuksiin. Varsinkin vanhemmat sisarukset näkivät nuorempansa eräässä mielessä itsensä jatkeena. Sisarusten valintoja tarkasteltiin sen roolin pohjalta joka heillä oli perheessä ollut, eikä heidän elämänkulkuaan voitu nähdä perheestä irrallisena

16 16 ja jos nähtiin, tämä perheestä irrallaan oleminenkin nähtiin tiettynä roolina tai loogisena paikkana sisarukselle. Sisarus on asianosainen, ei ulkopuolinen. Dokumentissa esiintyvän Riitan sanoin: Semmoiset ystävät jotka on tuntenut ihan pienestä asti niin niillä voi olla hyvin samantyyppinen suhde, mutta kyllä se on se samassa perheessä kasvaminen et ymmärtää toisen jalkaterän asennosta suunnilleen et millä tuulella on. (Sidosdokumentti.) Sidos-dokumentissa syntyi tilanteita, joissa erikseen haastatellut sisarukset muistivat eri tavalla, miten asiat olivat tapahtuneet. Haastattelujen totuusarvo on radiodokumentin kannalta se, että sisarusten erilaiset kokemukset muokkaavat heidän muistojaan tiettyyn suuntaan. Pikkusisar muistaa helposti, miten vanhempi sisarus sai sitä ja tätä kun he olivat lapsia, ja vanhempi sisarus saattaa päinvastoin muistaa, miten pikkusisarusta suosittiin perheessä. Sisaruus on ristiriitaista. Valmiista dokumentista poisjääneessä kohdassa Veera sanoo, että vaikka haluaisikin, ei niistä eroon pääse. Vanhempaa sisarusta voi eräässä vaiheessa ihailla, kunnes sitten suomut putoavat silmiltä, ja Andersin sanoin pettymykset voivat olla suuret ja karvaat. Haastattelujen tekemistä helpotti se, että henkilöt puhuivat itselleen niin tutusta asiasta, ja vieläpä asiasta, josta ei olisi voinut puhua kukaan muu. Kun haastattelun aiheena on oma sisko tai veli, keskustelua on vaikeampaa viedä yleiselle tasolle, asiantuntijapuheen suuntaan. Mielestäni tämä onkin eräs radiodokumentin tärkeimpiä tehtäviä: on tärkeää, että viestimissä ihmiset esiintyvät myös omana itsenään, eivät ainoastaan asiantuntijan - tai ammatillisessa roolissa. Tavallisen ihmisen kohtaaminen mikrofonin kanssa on vaikeampaa kuin asiantuntijan kohtaaminen, sillä osa ammatillisessa roolissa olevan ihmisen työtä on myös kommentoida sitä julkisesti. Tietenkään kaikki ne ihmiset, joita pyysin osallistumaan dokumenttiin, eivät suostuneet. Myös niiden kohdalla, jotka olivat jo suostuneet, kysymysten esittäminen jännitti aluksi. Tunsin itseni tungettelevaksi kysyessäni ihmisten yksityisasioita, mutta sekä haastateltavan että haastattelijan päästyä vauhtiin tätä ei enää huomannut. Toivon, että kuuntelija oivaltaa dokumenttia kuunnellessaan ainakin sen, että sisaruus ei ole itsestään selvää. On selvää että samaan perheeseen syntyneet lapset ovat keskenään sisaruksia, mutta haluan haastaa kuuntelijan pohtimaan, mitä se merkitsee.

17 Kertojaääni Kertojaääni johdattelee haastatteluihin. Sen käyttö on tavallista perinteisessä, lähellä selostusta olevassa feature-ohjelmassa. Martti Silvennoisen mukaan reportaasit eli selostukset ovat radion puheilmaisun perusmuotoja. Aluksi radioreportaasista kehittyi niin sanottu hahmoteltu selostus, joka koottiin kerätystä materiaalista studiossa. Radioselostuksesta kehittyi sen toinen muoto, niin sanottu feature-story. Silvennoisen mukaan featuren tekijä toimii kuin hän olisi sekä elokuvan ohjaaja ja tuottaja että spiikkeri. (Silvennoinen 1993, 18-9.) Kertojaääntä käytetään myös silloin, kun käännetään vieraskielisen haastateltavan puhetta. Tällöin on tavallista, että haastateltavan puhetta alkukielellä kuuluu dokumentissa jonkin matkaa, ja spiikkeri kääntää sitten puheen suomeksi puhuen tavallaan haastateltavan päälle. Joskus spiikkerin puhe ja haastateltava myös vuorottelevat. Hieno esimerkki kertojaäänen käytöstä on Alajärvi antautuu dokumentti, joka kertoo euroon siirtymisestä Alajärvellä, pohjanmaalaisessa kylässä jossa vuoden 1994 EUkansanäänestyksessä annettiin ei-ääniä melkein sata prosenttia. Dokumentissa on käytetty monipuolisesti kertojaääntä ilmoittamaan historiallista ajankohtaa, kuvaamaan tunnelmaa ja ennustamaan tulevasta. Preesensissä kerrottu, selostuksenomainen kertojaääni muistuttaa featuren perinteestä. Kerronta on kovasta poliittisesta aiheesta huolimatta tunnelmoivaa, jopa runollista: Alajärvi, siinä se on! Alajärven rannalla, sivussa junareiteiltä [ ] Vuoden 2002 ensimmäinen arkiaamu, se sattui keskiviikoksi, valkenee Etelä-Pohjanmaalla kylmänä. Aurinko paistaa, mutta pakkasmittarin elohopea värjöttää kahdessakymmenessä miinusasteessa [ ] Seinäjoelta saapuvasta bussista astuu Alajärven matkahuollon pihalle toimittaja nauhureineen. (Alajärvi antautuu -dokumentti.) Arkistomateriaalista kootut jaksot vievät historiallisiin tapahtumiin, valtakunnanpolitiikkaan, pääkaupunkiseudulle. Niiden taustalla soi mahtipontista musiikkia ja uutistunnuksia. Tämän dokumentin maailmassa EU tarkoittaa vauhdikasta,

18 18 kansainvälistä, kehitystä. Alajärvellä nauhoitettu äänimaailma liittyy maaseutuun, talviseen lakeuteen ja hitauteen, miltei pysähtyneisyyteen. Alajärveltä löytyy helluntaiseurakunnan lähetyskirkko ja halpahalli. Kyllä tämä vähän outoa on, mutta kyllä tähän tottuu, sanoo vanha mies uudesta eurorahasta. Dokumentti perustuu myös suomalaiselle kuuntelijalle tuttuun mielikuvaan pohjalaisista vastarannan kiiskeinä ja terveen herravihan haltijoina. Näiltä lakeuksilta on aina lähetty vastahan, sanoo pohjalaisukko. 3.5 Leikkauskäsikirjoitus Ennen studioon menoa käsikirjoittajan on tunnettava dokumentin rakenne. Rakenteen pohtimisessa auttaa käsikirjoituksen temaattinen analyysi (Karisto 1997, 63), jossa käsikirjoittaja pohtii, mitä teemoja dokumentissa pohjimmiltaan käsitellään ja missä järjestyksessä niitä käsitellään. Tämän pohjalta hän voi alkaa jakaa haastattelumateriaalia sopiviin palikoihin, joista muodostuu ohjelman rakenne. Leikkauskäsikirjoitusta edeltää nauhojen purku, joka on puuduttavaa ja pitkäjänteistä työtä. Nauhojen purkaminen paperille helpottaa huomattavasti valmiin ohjelman koostamista. Jotkut radiodokumentin tekijät tulostavat litteroidun tekstin paperille ja leikkaavat papereista pätkiä, jotka sitten liittävät yhteen. Minä tyydyin tekstinkäsittelyohjelman käyttöön. Raakaversion kuunnellut lopputyöni ohjaaja Pia Alanko kehotti muokkaamaan ja veistämään käsikirjoitusta, niin että draaman kaari kulkisi ehjänä ja että toistolta tai sivupoluilta vältyttäisiin. Hyvä ohjelma kulkee eteenpäin, ja sen rytmi on vaihteleva (Karisto 1997, 65). Matkan varrella leikkausversioita editoidessani tarina terävöityi ja tiivistyi. Vieläkään siinä ei ole kovin suuria ristiriitoja. Toisaalta tarinan ristiriidat ovat pieniä ja arkipäiväisiä, toisaalta ne kuuntelijat joilla on omia sisaruksia tietävät, miten suuriksi ne todellisuudessa voivat kasvaa. Leikkasin ohjelman pääasiassa touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa Tämän ajan kuluessa ehdin välillä kyllästyä koko ohjelmaan totaalisesti ja päättää, että ikinä enää en radiodokumenttia tee. Aloitin pelkän puheen editoimisesta, liitin siihen

19 19 nauhoitustilanteesta ja muualta äänittämäni muut äänet ja aivan viimeiseksi liitin ohjelmaan musiikkia siirtymäkohtiin viemään yhdestä asiakokonaisuudesta toiseen. Ohjelman aloittaa ja lopettaa elokuvan Cria Cuervos (Korppi sylissä) teemamusiikki Porque te Vas. Nuoren tytön tarinaan assosioituva musiikki on oikeastaan oma näkökulmani dokumentissa ja täydentää omien sisaruksieni haastattelua. Alun perin olin ajatellut liittää omien sisaruksieni, eli Kaisan, Veeran ja Laurin haastatteluun oman näkökulmani spiikkinä, mutta sitten totesin että koska tavallaan hallitsen koko dokumenttia, minun näkökulmastani olisi väistämättä tullut viimeinen sana. Sitä se on nytkin, mutta dokumentin tekijänä, ei heidän isosiskonaan. Veeralla oli myös tapana soittaa tätä kappaletta kun olin hänen luonaan käymässä. Aijan ja Seikun haastattelun musiikiksi valitsin Kut Weilin 7 kuolemansyntiä -oopperasta prologin, jossa päähenkilö Anna esittelee itsensä ja siskonsa, joka myös on Anna. Oopperan sisarukset ovat toisilleen vastakkaisia, alun perin yksi olento. Musiikki sopii tunnelmaltaan Aijan ja Seikun osuuteen, ja musiikkiviite aukeaa niille jotka musiikin tunnistavat. 4. DOKUMENTAARINEN RADIOILMAISU Sähköisessä viestimessä kerrottu tarina syntyi yhdessä sähköisen viestinnän välineiden kanssa. Siltanen sanoo, että korva toimii hyvin erilailla kuin silmä. Sen suhde fantasiaan ja muistiin on toinen. Korva on passiivisempi elin, sillä on enemmän yhteyttä alitajuntaan kuin kuvitteluun, enemmän muistiin kuin tulevaisuuteen. Tarina on korvalle moniselitteisempi asia kuin silmälle. (Siltanen 2003, 17.) Digitaalinen editointi on tuonut lisää mahdollisuuksia radiodokumentaristeille. Sami Kuuselan mukaan tekijöillä on vastuu tehdä kokeellisia ohjelmia jotka vievät radiota eteenpäin (ja Yleisradiolla on velvollisuus esittää niitä!). Toisaalta kuulijat ovat konservatiivisia, he eivät pidä siitä että tekijät ottavat vapauksia. (Kuusela Ylen Radio 1:ssä.)

20 Muiston pysyvyys: sisäisen maailman käsikirjoittaminen Puolalaiselle elokuvaohjaajalle Krzysztof Kieslowskille elokuvan tärkein tavoite oli tavoittaa ihmisen sisäinen kokemus. Samalla hän kuitenkin myönsi, että tavoite ei ole saavutettavissa. Elokuva oli hänen mielestään yhtäältä liian kirjaimellinen ja toisaalta liian epämääräinen ihmisen sisäisen elämän kuvaamiseen: Taikauskon, ennustamisen, tuntemusten, intuition ja unien valtakunta on ihmisen sisäistä elämää ja kaikkein vaikein aihe elokuvalle. (Stok 1993, 224, lainattu Hiltunen 2005, 31.) Entä millainen väline radio on muiston, abstraktion tai unen kertomiseen? Käsikirjoittaja Juha Siltanen pohtii silmän ja korvan välistä eroa aistielimenä ja ensisijaisesti toista varten kirjoitettujen viestien välisiä eroja. Hänen mukaansa silmällä ja korvalla on eri aikakäsitykset: silmä voi palata, tarkistaa, mutta kuultu katoaa tarkistamattomiin. Eri aikakäsityksillä on dramaturgisia seurauksia. Silmälle paluu on pysähdys, korvalle kannustin. Korva keskittyy ajan keskeisistä elementeistä enemmän menneeseen, siihen mikä jäi, kuin tulevaan, mitä tästä seuraa. Näin se on valmiimpi yllättävien muistikuvien esiinnousulle ja sen herkkyys muistille on silmää suurempi. (Siltanen 2003, ) Juha Siltasen mukaan henkilökohtaisuus sopii äänelle kirjoittamiseen siksi, että ääni, kuultu ja kuunneltu, puhuttu ja ei-puhuttu on aina tekemisissä henkilökohtaisimman tasomme kanssa. Monet laulajat ja juontajat ovat tulleet suosituiksi jonkin ääneensä tai puhetapaansa kuuluvan tahattoman elementin vuoksi. Toisaalta ääniteeskentely on kolkon läpinäkyvää, joka väsyttää teeskentelijän itsensä. Ulkonäöllä, eleillään ja vaatetuksellaan ihmisen on helpompi huijata. (Siltanen 2003, 236.) Siltaselle äänelle kirjoittamisessa keskeistä on kuuloelämyksen ennakointi, tekniikasta riippumatta. Hän kehottaa käsikirjoittajaa kuvittelemaan itsensä kuulijaksi. (sama, 238.)

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kirjoitusharjoitukset

Kirjoitusharjoitukset Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen (3 op) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos / Valokuvataiteen koulutusohjelma Kevät 2016 KT, kirjoittajakouluttaja, tietokirjailija

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Runoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa.

Runoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa. a j o n u R n a a m luke Runoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa. Tarpeellisia käsitteitä N I N

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Talkshoppia ja workshowta

Talkshoppia ja workshowta Talkshoppia ja workshowta - projektin satoa Turusta ja muualta Se tarina muutti päiväni kirjasto kertoo ja kuuntelee Turun kaupunginkirjasto Ella Mustamo, Tarja Nikander, Leena Elenius 2 Keitä me olemme?

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI. Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI. Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI Elokuvan esittely: 10-vuotiaalla Giovannilla on suuri unelma: hän haluaa olla ensimmäinen poika, joka saisi

Lisätiedot

Johdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella.

Johdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella. 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Johdattelevien kysymysten tarkoituksena

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta.

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta. 1.11.2012 1(5) TELEVISION PALKKIOT 1.11.2012 ALKAEN Ohjelmat on jaettu palkkioitten kannalta ajankäytön ja vaativuuden perusteella jäljempänä oleviin ryhmiin. Palkkion määrityksessä otetaan huomioon, mitä

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot