VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA"

Transkriptio

1 VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA Raija Roslöf Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ TURUN YKSIKKÖ Roslöf, Raija Viittomakielentulkin ammatillisuus ihmissuhteissa Turku s. 1liite Viittomakielentulkkien ammatillisuudesta keskustellaan paljon, mitä se on ja miten se vaikuttaa erilaisiin tulkkaustilanteisiin. Perusteellista tutkimusta siitä, mitä ammatillisuus viittomakielentulkkien toiminnassa tarkoittaa, ei ole tehty ja siksi aiheeseen on vaikea tarttua. Tästä syystä on päätetty lähteä toimittamaan kirjaa tulkkien ammatillisuudesta. Kirja jakaantuu neljää lukuun: ihmissuhteet, työn muotoseikat, työn sisältöseikat sekä organisaatiot. Tämä opinnäytetyö muodostaa tulevan kirjan ensimmäisen luvun. Aineistoksi on kerätty Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön viittomakielentulkin koulutusohjelmassa muuntokoulutuksessa olevien viittomakielentulkkien kokemuksia ja ajatuksia tulkkaustilanteista. Ihmissuhteita on tarkasteltu monista eri näkökulmista ja niiden välisistä suhteista käsin. Ihmissuhteisiin vaikuttavista tekijöistä on valittu fyysinen minä, persoona, vuorovaikutustaidot, tarpeet ja odotukset, arvot ja asenteet, kokemukset, elämäntilanne, motivaatio ja tietotaito. Työssä tarkastellaan tekijöiden välisiä suhteita ja niiden vaikutusta ihmissuhteissa. Kokemukset kerättiin tulkeilta talven aikana. Sen jälkeen niitä muokattiin, yhdisteltiin ja tiivistettiin muotoon, josta kokemuksien taustalla olevia oikeita ihmisiä tai tulkkaustilanteita ei voi tunnistaa. Työ koostuu tilannekuvauksista sekä niitä selittävistä ja kommentoivista teksteistä. Jokainen tulkki toimii kulloisessakin tulkkaustilanteessa omalla tavallaan. Yhtä oikeaa totuutta viittomakielentulkkien ammatillisuudesta ihmissuhteissa ei voi antaa, mutta tekstien kautta voi saada selkeän kuvan siitä, millaista on viittomakielentulkin työ ihmissuhdetyönä Suomessa tällä hetkellä ja millaisia ammatillisia vaatimuksia se asettaa tulkille. Tulkkien eettisten ja ammatillisten ratkaisujen pohjana myös ihmissuhteissa on viittomakielentulkkien ammattisäännöstö, vaikkakin yksittäisissä tilanteissa tulkit saattavat tehdä ratkaisuja tilanne-etiikan varassa. Aiheeseen liittyvien tilanteiden pohdinta ja analysointi ovat auttaneet ainakin opinnäytetyön kirjoittajaa paljon ja lisänneet tulkin ammatillisuuden ymmärtämistä. Asiasanat: viittomakielentulkki, ammatillisuus, ihmissuhteet, ammattietiikka Säilytyspaikka: DIAK/ Turun yksikkö

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/ TURKU UNIT Raija Roslöf Sign language interpreters professionalism in relationships Turku pages, 1 appendices There has been a lot of discussion about the professionalism of sign language interpreter: what is it and how does it affect to different kind of interpreting situations. So far there hasn t been done a thorough research about the professionalism of sign language interpreter and that is why it is quite hard to get a hold of it. This is the reason why it has been decided to write a handbook about sign language interpreters. The handbook is divided into four chapters: relationships, working environment, organisations and agreement on wages and conditions of employment. This final thesis forms the first chapter of the handbook. The material for this final thesis was collected at Diaconia Polytechnic, Turku unit during follow-up training for sign language interpreters. The interpreters wrote their own experiences and thoughts about interpreting situations. The focus of this work has been on human relationships. Different factors affect relationships and also change relationships. At this work the factors that are observed are physical me, personality, skills of interaction, needs and expectations, values and attitudes, experiences, life situation, motivation and know-how. The stories has been collected during the semester. After that the stories were modified in order to protect the identity of the writer. The main part of this thesis deals with the stories, with some theoretical material used as a foundation for the experiences. Each interpreter acts in each situation on his own way. There isn t only one true way of how to be an interpreter, how to deal with various relationships and how to maintain professionalism in work. Still by reading the stories it is possible to have a clear picture of what it s like to be an interpreter in Finland today. While reading and modifying the stories of interpreters the writer herself has been able to understand more deeply the professionalism of a sign language interpreter. Keywords: Sing language interpreter, professionalism, professional ethics Deposited in: The Diaconia Polytechnic, Turku unit, library

4 I SISÄLTÖ JOHDANTO FYYSINEN MINÄ ja persoona Minä-identiteetti Persoonallisuus Fyysinen minä ja persoona viittomakielen tulkin työssä VUOROVAIKUTUSTAIDOT Fyysinen minä Persoona TARPEET JA ODOTUKSET Fyysinen minä Persoona Vuorovaikutustaidot MOTIVAATIO Fyysinen minä Persoona Vuorovaikutustaidot Tarpeet ja odotukset ARVOT JA ASENTEET Fyysinen minä Persoona Vuorovaikutustaidot Tarpeet ja odotukset Motivaatio KOKEMUKSET Fyysinen minä...21

5 II 6.2 Persoona Vuorovaikutustaidot Tarpeet ja odotukset Motivaatio Arvot ja asenteet TIETOTAITO Fyysinen minä Persoona Vuorovaikutustaidot Tarpeet ja odotukset Motivaatio Arvot ja asenteet Kokemukset ELÄMÄNTILANNE Fyysinen minä Persoona Vuorovaikutustaidot Tarpeet ja odotukset Motivaatio Arvot ja asenteet Kokemukset Tietotaito YHTEENVETO...43 LÄHTEET LIITTEET

6 JOHDANTO Viittomakielentulkin työ on ihmissuhdetyötä, ja tulkki toimii viestinvälittäjänä viittomakielisen ja puhuvan maailman leikkauspisteessä. Työ on asiakaspalvelua, mikä asettaa suuria vaatimuksia tulkin ihmissuhdetaidoille. Ihmiset ovat erilaisia, jokainen tilanne on ainutkertainen. Suurin kiitos työstä on se, että asiakkaat toteavat kohdanneensa toisensa aivan kuin tulkki ei olisi välissä ollutkaan. Vaaditaan paljon ihmiseltä, jos hänen työnsä päämäärä onnistuessaan on itsensä häivyttäminen taka-alalle. Tämä on juuri viittomakielentulkin kannalta mielenkiintoinen ajatus, koska hän on mitä suurimmassa määrin fyysisesti ja psyykkisesti läsnä tulkkaustilanteissa. Koko tulkki persoonallisuuksineen on asiakkaiden ja muunkin yleisön nähtävillä ja kuultavilla. Tulkilta odotetaan paljon muutakin kuin rohkeutta esiintyä ja ihmissuhdetaitoja. Työ vaatii hyvää kielitaitoa, muistia sekä käännös- ja tulkkaustyön prosessinhallintaa. Oman lisänsä työn haasteellisuuteen tuovat vaitiolovelvollisuus ja työn yksinäisyys. Työn sisältö on alati vaihtelevaa, samoin asiakkaat. Tärkeä kysymys on se, miten tulkki jaksaisi arkensa keskellä niin, että hän kokisi myös työtyytyväisyyttä ja työn iloa. Tulkkien ammatillisuudesta ja sen sisällöstä puhutaan paljon. Kuitenkaan sitä, mitä ammatillisuus juuri viittomakielentulkille tarkoittaa, ei ole paljonkaan pohdittu. Tämän tarpeen täyttämiseksi päätettiin toimittaa kirja viittomakielentulkin ammatillisuudesta. Kirja käsittelee viittomakielentulkin ammatillisuutta neljästä eri näkökulmasta: työn sisältöseikat, työn muotoseikat, organisaatiot sekä työssä vaikuttavat ihmissuhteet. Kirjan lukuja tarjottiin mahdollisiksi opinnäytetyöaiheiksi Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön viittomakielentulkkien koulutusohjelmassa oleville muuntokoulutuslaisille. Käsittely aloitettiin Ihmissuhteet-osiosta, josta itse kiinnostuin ja tarjouduin tekemään tutkielman opinnäytetyönäni.

7 2 Ihmissuhteet - luku on jaettu pienempiin osiin, jotka ovat fyysinen minä, persoona, vuorovaikutustaidot, tarpeet ja odotukset, arvot ja asenteet, kokemukset, elämäntilanne, motivaatio, tietotaito sekä elämäntilanne. Näitä osia ja niiden välisiä suhteita käsittelen tässä työssä. Työn rungon muodostavat viittomakielentulkkien kirjoittamat kokemukset ja ajatukset edellä mainituista asioista. Tulkkien ajatuksia kerättiin talvella Kaikki mukana olleet tulkit ovat toimineet viittomakielentulkkeina vähintään kaksi vuotta, joten heidän voidaan sanoa omaavan jo varsin runsaasti työkokemusta. Tutkielmassa on tarkoitus keskittyä nimenomaan tulkkeihin ja heidän kokemuksiinsa, ei niinkään asiakasryhmiin. Tulkkien kirjoittamat tilanteet on tekstissä merkitty kursivoinnilla ja sisennyksillä. Vaikkakin tilanteet viittaavat johonkin taustalla olevaan oikeaan tilanteeseen, on niitä muutettu, yhdistelty ja tiivistetty niin, että oikeiden ihmisten ja tilanteiden tunnistaminen on mahdotonta. Viittomakielentulkin työn ihmisläheisyydestä ja siihen liittyvistä osatekijöistä kerrotaan tässä kirjan ensimmäisessä osaluvussa. 1 FYYSINEN MINÄ JA PERSOONA 1.1 Minä-identiteetti Ihmisen tietoisuuden laajeneminen on kiinteässä yhteydessä hänen identiteettinsä vahvistumiseen. Oman identiteetin vahvistuminen merkitsee samalla myös ammatillisen identiteetin vahvistumista, koska persoonallinen minä ja ammatillinen minä muodostavat kokonaisuuden. Vahvistuessaan ammatti-identiteetti vaikuttaa ihmisen minä-identiteettiin ja samoin vahva minäidentiteetti vaikuttaa positiivisesti ammatti-identiteettiin. Itsetunnoltaan ja identiteetiltään vahva tulkki kokee itsensä voimakkaaksi kohtaamaan myös

8 3 mahdolliset työssä esiintyvät kriisit ja ammatilliset vaikeudet. (Paunonen, 1987, 242). Hyvän itsetunnon omaavan henkilön minäkuva on totuudenmukainen. Hyvien ominaisuuksien ja taitojen lisäksi ihminen havaitsee ja tietää myös heikkoutensa. Heikkouksien ja puutteiden myöntäminen ei romahduta hänen itseluottamustaan, vaan hän voi korostaa hyviä puoliaan, ja pitää niitä huonoja puolia tärkeämpinä. (Keltikangas-Järvinen, 1994: 17) Tavallaan voidaan sanoa, että tulkin ammatti on auttajan ammatti. Auttaminen määritellään suhteeksi, jossa toinen on yksipuolisesti täysin riippuvainen siitä, mitä joku toinen osaa ja suostuu meille antamaan (Lindqvist, 1990, 17). Sekä kuuro että kuuleva asiakas ovat tulkkaustilanteessa täysin riippuvaisia tulkista ja hänen taidoistaan molemmissa kielissä. Riippuvuussuhde, tiedostamatonkin, antaa aina omanlaisensa vivahteen ihmissuhteille. Tulkilta vaaditaan voimakasta identiteettiä ottaa vastaan auttajan rooli, jos sitä häneltä vaaditaan. Jos tulkki itse ei ole varma itsestään, häneltä puuttuu ammatillinen suoja riippuvuussuhdetta vastaan, ja työ voi käydä liian raskaaksi. 1.2 Persoonallisuus Persoona tarkoittaa itsetajuista ja yksilöllistä ihmistä, joka kasvunsa kautta saa käyttöönsä ja tuo toiminnassaan näkyviin omaa erityislaatuaan ja sisäistä potentiaaliaan (Lindqvist, 1990, 67). Persoonallisuus ja viestintä ovat tiiviisti sidottuja toisiinsa. Helppo tapa jäsentää yhteistä merkitystä on Joe Luftin ja Harry Ingmanin laatima Joharin ikkuna. Joharin ikkuna kuvaa minuuden neljää aluetta: tunnettua minää, salattua minää, toisten näkemää minää ja tuntematonta minää.

9 4 Kuva 1: Joharin ikkuna (Aarnio, Vuorinen, 1985, 14) Mitä laajempi on tunnetun minän alue persoonallisuudessamme, sen vapaampia olemme ilmaisemaan itseämme. Jos tunteeni ja ajatukseni kuuluvat pääosiltaan tunnetun minän osaan, annan toisille oikean kuvan itsestäni. Jos yritän antaa itsestäni erilaisen kuvan, mitä tunnen olevani, saa ensimmäinen alue vain vähän tilaa persoonallisuudestani. Alueen koko vaihtelee paitsi eri ihmisillä, niin myös eri tilanteissa, esimerkiksi työssä ja vapaa-aikana. Toinen alue on toisten näkemä minä. Siihen kuuluvat ominaisuuteni, tottumukseni, tapani ja normini, joita itse ei huomaa, koska on tottunut niihin. Toisten taas on helppo huomata ne. Muiden ihmisten palautteen avulla voin saada tietää, mitä muut minussa näkevät ja saada uutta tietoa itsestäni. Tämä alue on haaste kasvuun. Salattu minä ikkunassa ovat intiimit, henkilökohtaiset asiamme, joita emme salli muiden nähdä. Nämä asiat ovat sekä iloa tuottavia että kipeästi sattuvia. Usein epävarmuus ja pelko kuuluvat tälle alueelle. Asioiden kätkeminen tälle alueelle voi olla joko tietoisesti valittua tai sisäisen pakon synnyttämää. Joissakin tilanteissa, usein juuri ammatillisissa yhteyksissä, emme halua

10 5 näyttää itsestämme kaikkea, vaan salaamme sen, mitä haluamme pitää muilta piilossa. Neljäs ikkuna on nimeltään tuntematon minä. Nimensä mukaan se on tuntematon sekä itselle että muille, mutta kuitenkin se vaikuttaa toimintaamme ja reaktioihimme. Tuntematon alue saattaa sisältää kätkettyjä voimavaroja. (Aarnio, Vuorinen 1985, sekä Lindqvist 1990, 70-71). 1.3 Fyysinen minä ja persoona viittomakielen tulkin työssä Viittomakielentulkki on työssään esillä koko persoonallaan. Viittomakielelle tulkkausta ei voi tehdä näkymättömäksi, vaan tulkin on oltava fyysisesti läsnä tilanteessa. Viittomakielessä ovat käsien lisäksi olennaisia kasvojen ja koko vartalon liikkeet, joten kuurojen asiakkaiden on seurattava tulkkia hyvin tiiviisti. Tilauksessa mainitaan, että halutaan tilata sama hyvännäköinen tulkki kuin edellisellä kerralla. Minua raivostutti se, että tilaus tehdään tulkkauksen sujumisen kannalta epäolennaisen asian perusteella. Seuraavalla kerralla samaan tilaisuuteen tilattiin vain hyvä tulkki ja todettiin, ettei ulkonäöltään miellyttävän tulkin tulkkaustaito vastannut vaatimattomamman näköisen tulkin taitoja. Jos asiakaskunta asettaa tilauksessa jo etukäteen vaatimuksia tai odotuksia tulkin ulkonäölle, voi tulkin olla erittäin vaikeaa mennä työhön. Hän saattaa kokea itsensä taidoiltaan ja tiedoiltaan hyväksi tulkiksi, mutta se ei riitä, vaan hänen pitäisi olla vielä ulkoisesti hyvännäköinen. Ulkonäkö on kuitenkin asia, jolle tulkin pystyvät tekemään vain vähän. Toisaalta on asiakkaiden puolelta varsin ymmärrettävää haluta myös visuaalisesti miellyttävän näköinen tulkki. Tulkin ulkonäköön liittyvät huomautukset tai kommentit saattavat loukata tulkkia. Ulkoinen olemus ja persoona ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja ulkonäköön kohdistuvat kommentit voivat olla tulkin itsetunnolle raskaita. Hän voi ottaa vaatimukset henkilökohtaisesti persoonaansa kohtaan ja tuntea, ettei kelpaa, siitä huolimatta että on ehkä mielestään ihan hyvä tulkki taidoiltaan ja

11 6 tiedoiltaan. Joskus tulkista voi tuntua, että hänen koko olemuksensa on muiden riepoteltavana. Aina ei tunnu hyvältä, kun kuurot asiakkaat huomauttavat jokaisesta lähteneestä tai tulleesta kilosta. 2 VUOROVAIKUTUSTAIDOT 2.1 Fyysinen minä Asiakas on ihastunut tulkkiin, eikä sen vuoksi voi tulla tulkkaustilanteisiin. Tulkin katsominen häiritsee asiakasta ja herättää mielikuvituksen. Asiakas myös huomauttaa tulkille tämän vaatetuksesta ja yleisestä olemuksesta, hän pitää sitä häiritsevänä. Tulkki toimii koko persoonallisuudellaan eikä voi muuttaa itseään muuksi kuin mitä on. Edellä mainitun tilanteen jälkeen tulkki varmasti pohtii vuorovaikutustaitojaan, sitä onko hän antanut asiakkaalle tiedostamattomia vihjeitä kiinnostuksesta. Pitäisikö tulkin muuttaa esimerkiksi pukeutumistyyliään siksi, että se häiritsee asiakasta? On totta, että tulkin on oltava tietyllä tavalla tarkka pukeutumisestaan ja lähettämistään viesteistä, jotta väärinkäsityksiä ei syntyisi. Tulkin tulee aina pukeutua korrektisti ja tilanteeseen sopivasti. Ehkä tulkin ei kuitenkaan sovi laittaa tulkkaustilanteeseen työpaikan pikkujoulujuhliin korkeita korkoja ja hyvin lyhyttä hametta, se voisi lähettää juhlatunnelmissa olevalle väelle vääränlaisia viestejä. Tärkeää on huomioida tilaisuuden luonne, asiakas ja hänen toiveensa sekä se, mikä yleisesti on sopivaa tulkille. Olin tulkkina juhlassa, jossa tarjottiin myös alkoholia. Join koko illan vain vettä ja jouduin toistuvasti perustelemaan sitä sekä kuuleville että kuuroille asiakkaille. Tanssin alkaessa jouduin

12 7 jälleen kiusalliseen tilanteeseen, koska en suostunut tanssimaan kuulevien asiakkaiden kanssa. Kuuro asiakkaani ei nähnyt tilanteessa mitään erikoista. Tulkki on tilaisuudessa kuin tilaisuudessa tekemässä työtään, toimimassa kielenkääntäjänä. On kiusallista ja ahdistavaa, kun joutuu työssään perustelemaan itselleen selviä päätöksiä siitä, miten tilanteessa toimii. On hyvä, jos tulkki on voinut jo etukäteen miettiä, miten hän kussakin tilanteessa aikoo toimia. Muuten tilanteet saattavat tulla eteen niin nopeasti, että ennen kuin tulkki huomaakaan, hänelle on jo tyrkytetty tietty toimintamalli. Vaatii rohkeutta ja sitkeyttä toimia itse oikeaksi kokemallaan tavalla, vaikka se asiakkaista tuntuisikin järjettömältä. Tulkin täytyy myös pystyä perustelemaan päätöksensä ja pysyä niissä. Hänen kehonkielensä ei saa antaa vääriä mielikuvia ammatillisuudesta, vaikka hänen tuleekin toimia tilanteen joustavuuden edellyttämällä tavalla. Hyviin vuorovaikutustaitoihin kuuluu taito osata kieltäytyä loukkaamatta ketään, asiallisesti selittämällä. 2.2 Persoona Asiakas toivoi minua tulkikseen henkilökohtaisten ominaisuuksieni vuoksi. Hän pitää tavasta, jolla toimin hänen kanssaan. Sama työtapa saattaa taas ärsyttää jotakuta toista asiakasta. Tulkkien täytyy omata kyky eläytyvään ymmärtämiseen. Siihen kuuluu toisen ihmisen todellisuuden ymmärtäminen empaattisesti ja intuitiivisesti. Empaattisuus on merkittävää myös luottamuksen herättämisessä, asiakas luottaa tulkkiin, joka kykenee empatiaan. Samalla tavalla tunne, että kuuntelija, esimerkiksi tulkki, ymmärtää oikein, auttaa kertomaan lisää ja ehkä herättää toivoa asioiden ratkaisemisesta. (Aarnio, Vuorinen 1985, 94). Asioimistulkkaustilanteet ovat usein kestoltaan hyvin lyhyitä, eivät tulkki ja asiakas ehdi niissä välttämättä tutustua paljonkaan. Vuorovaikutustaidoille tilanteet ovat vaativia samasta syystä. Parasta olisikin, jos tulkki tuntisi asiakkaansa etukäteen ja tietäisi, miten kukin heistä haluaa kanssaan

13 8 toimittavan. Asiakkaiden tarpeet ja tilanteet odotuksineen ovat erilaisia, ja tulkin on jatkuvasti tarkkailtava toimintaansa, analysoitava sitä ja mietittävä parempia tapoja toimia erilaisten ihmisten kanssa. Mitä paremmin tulkki tuntee paitsi asiakkaansa, niin myös itsensä, sitä paremmin hän voi työssään onnistua. Ei ole koskaan vain yhtä oikeaa tapaa olla viittomakielentulkki. Hyvin ahdas ammattirooli tekee tulkin työskentelyn vaikeaksi. Parhaimmillaan ammattirooli on vain luonnos, joka täydentyy työtilanteesta, asiakkaasta ja tilanteen vaatimuksista sekä tulkin persoonasta käsin. (Lindqvist, 1990, 63). Asiakkaat eivät halua tulkkien olevan koneita, joilla ei ole omia tapoja, ajatuksia tai tunteita. Asiakkaat haluavat tulkin, joka auttaa heitä ratkaisemaan kommunikointiongelman. Tulkilla saa olla maalaisjärkeä, jota käyttää aina tilanteen vaatimalla tavalla. Ammattiroolin taakse saa suojautua, mutta sen taakse ei saa piiloutua. 3 TARPEET JA ODOTUKSET Mikä on ammatti? Mikä erottaa ammatin harrastuksesta? Selkein ammattia määrittelevä seikka on se, että ammattilainen saa työstään palkkaa ja toimii työssään ennalta sovitun työnjaon ja tehtäväkuvan puitteissa. Hänellä on ammatti-ihmisen sosiaalinen rooli, joka on julkinen, määritelty ja jotain yhteistä hyvää palveleva. Ammattirooliin liittyy oikeuksia ja velvollisuuksia. (Lindqvist, 1990, 46). Viittomakielentulkin työtä tekivät ensin kuurojen henkilöiden sukulaiset ja ystävät vapaaehtoistyönä, harrastuksena. He eivät saaneet työstään palkkaa eikä heidän tehtäväkuvansa ollut selkiytynyt. Historia on jättänyt jälkensä vielä nykypäivänkin tulkin työhön. (Kuurojen Liitto 80 vuotta, 1985:69). Arvostus sekä asiakkaiden että tulkkien itsensä puolelta voi olla ammattia vähättelevää. Odotukset siitä, mitä tulkki tekee, eivät välttämättä ole täysin selviä. Kuitenkin

14 9 viittomakielentulkin työ on Suomessakin täysipäiväistä työtä noin 500 ihmiselle. Heidän, meidän, elämässämme tulkkaus täyttää työlle asetetut tarpeet ja odotukset. Työ täyttää elämässämme monenlaisia tarpeita, sillä voidaan katsoa olevan kolme ulottuvuutta, jotka vaikuttavat työssä koettuihin ihmissuhteisiin. Työn ensimmäinen peruste on aineellisen toimeentulon turvaaminen. Ihminen tarvitsee ravintoa, vaatteita, asunnon ja riittävän terveen ympäristön, eikä kukaan nykyään pysty omalla työllään aikaansaamaan kaikkea, mitä tarvitsee. Työstään ansaitsemallaan rahalla ihminen voi turvata aineellisen toimeentulonsa. Työn toinen ulottuvuus on sosiaalinen ulottuvuus. Työllään ihminen jäsentyy yhteiskuntaan, kokee itsensä tarpeelliseksi yhteisön jäseneksi tyydyttäessään toisten tarpeita. Tulkin työssä tämä ulottuvuus on korostunut, tulkki voi konkreettisesti joka kerta työtä tehdessään todeta itsensä tarpeelliseksi. Hän saa motivaatiota siitä tosiasiasta, että ilman häntä tilanne ei etenisi. Työn kolmas ulottuvuus on mahdollisuus käyttää yksilöllisiä kykyjä, toteuttaa itseään. Tätä voidaan sanoa henkiseksi ulottuvuudeksi. Työssä ihminen paitsi käyttää kykyjään myös kehittää kykyjään. (Wilenius, 1987: ). Tulkin työssä mahdollisuus käyttää taitojaan ja kehittyä koko ajan on erittäin tärkeää. Se motivoi tulkkia jatkamaan urallaan ja muokkaa hänen odotuksiaan tulkkauksen suhteen. Tulkille muodostuu tarve käyttää yksilöllisiä ammatillisia taitojaan ja kokea onnistuvansa työssään. 3.1 Fyysinen minä Olin sijaisena vakituiselle tulkille ja aistin heti asiakkaiden negatiivisen asenteen. Tulkkauksen jälkeen tulkkikeskuksesta soitettiin ja kerrottiin, että asiakas oli soittanut vakituisen tulkin kanssa, ja perunut tulevat tilaukset samaan paikkaan. Tuntui pahalta, mikseivät asiakkaat kertoneet sitä suoraan? Minulta

15 10 vietiin mahdollisuus kertoa oma näkökulmani asiaan. Luulen, että kyseessä oli ristiriita tulkkien välisestä ikäerosta. Asiakkailla saattaa olla tietyt odotukset ja tarpeet tulkin suhteen, ja kun ne eivät toteudukaan, on ristiriitatilanne valmis. Voi olla, että asiakas automaattisesti odottaa saavansa nuoren tulkin, koska suurin osa tulkeista on nuoria naisia alan uutuuden takia. Toisaalta itse tilannekin saattaa asettaa vaatimuksia tulkin iälle. Tiettyihin tilanteisiin sopivat paremmin enemmän elämää nähneet tulkit ja toisiin vasta työpolkunsa alussa olevat tulkit. Vakituisen tulkin sijaiseksi meneminen on aina hankalaa. Tulkilla ja asiakkailla on useimmiten keskinäinen vakiintunut toimintatapa, jota sijainen ei voi tietää. Tästä saattaa seurata tilanteen jäykistyminen, kaikki ei sujukaan yhtä jouhevasti kuin mihin on totuttu. Parasta on, jos vakituinen tulkki pystyy antamaan sijaiselle mahdollisimman tarkat ohjeet paitsi tulkkaukseen liittyvistä asioista myös toimintatavoista. 3.2 Persoona Ennen tulkkaustilannetta tulkki muodostaa ennakkokuvan tulevasta tulkkaustilanteesta. Hän saattaa pohjata tietonsa aiempiin tulkkauksiin saman asiakkaan kanssa, tulkkauspaikkaan sekä aiheeseen. Tulkki käyttää koko persoonallisuutensa, kaiken tietotaitonsa kuvan muodostamiseen, koska se auttaa häntä tulkkauksessa. Mitä paremmin tulkki tietää minne hän on menossa, sen paremmin hän pystyy valmistautumaan ja sitä parempaa tulkkipalvelua hän pystyy tarjoamaan. Toisaalta hän saattaa myös tietoisesti yrittää puhdistaa itsensä ennakkokäsityksistä ja yrittää lähteä jokaiseen tulkkaukseen avoimin mielin. Aina etukäteen saadut tiedot eivät pidä paikkansa. Tulkkaus ei ehkä olekaan niin vaativa ja pelottava, kuin miksi tulkki on sen kuvitellut. Toisaalta tietyissä

16 11 tilanteissa tulkki olisi ehkä kieltäytynyt tulkkaustilauksen vastaanottamisesta, jos olisi tarkemmin tiennyt millaisesta tulkkauksesta on kysymys. Mennessäni työhön yritän unohtaa kaikki etukäteen kuulemani kommentit joko paikasta tai jommasta kummasta asiakkaasta. Saatan alitajuisesti valmistautua tilanteeseen hyvinkin pitkään. Tulkkauksen jälkeen puran tilanteet itsekseni bussissa kotimatkalla. Tulkkaustilannetta purkaessaan tulkki käy läpi teknisen tulkkauksen, tilanteen yleisen sujuvuuden sekä oman toimintansa: vuorovaikutuksensa asiakkaiden kanssa sekä ammatillisen onnistumisensa. Koska asiakkailta saa palautetta tulkkauksesta kokonaisuutena varsin harvoin, on itsereflektointi hyvä keino tilanteiden purkamiseen ja ammatissa kasvamiseen. 3.3 Vuorovaikutustaidot Ennen tulkkaustilannetta asiakas kertoi vuolaasti elämäntilanteestaan mutta kun itse kerroin yhdenkin asian omasta elämästäni niin sitä pidettiin sopimattomana. Tulkitsin asiakkaan lähettämiä vuorovaikutusviestejä väärin. Kuurolle asiakkaalle tulkkaustilanne voi tyydyttää hyvin monenlaisia tarpeita. Se saattaa olla hänen päivänsä lähes ainoa hetki, jolloin hän voi kertoa asioistaan omalla kielellään. Koko muu päivä voi pitää sisällään pettymyksiä viestinnässä, väärin ymmärryksiä ja lyhyttä juuri käsillä olevaan asiaan liittyvää kommunikointia. Kun asiakas tapaa tulkin, hän odottaa tapaavansa henkilön, joka osaa hänen kieltään sujuvasti ja helposti, ilman kommunikointivaikeuksia. Tilanne saattaa olla kuurolle hyvinkin odotettu, hänellä voi olla paljon asioita kerrottavanaan, koska hän ei ole voinut kertoa niitä kenellekään muulle vapaasti omalla kielellään. Siinä tilanteessa tulkin odotetaan olevan kuuntelija ja vastaanottaja, ei päinvastoin. Tulkilla on suomenkielisenä mahdollisuus sujuvaan ja helppoon viestintään koko ajan. Hän voi periaatteessa kertoa ja

17 12 jakaa asioitaan kenelle tahansa, milloin tahansa. Kuuro henkilö voi pitää sopimattomana, että tulkki alkaa kertoa asioistaan, eli käyttää itse sitä vähäistä ja arvokasta aikaa, joka kuurolla on kertoa omista asioistaan. Suurimmalle osalle tulkeista viittomakieli ei ole äidinkieli, eikä silloin kaikkien asioiden ilmaiseminen tällä vieraalla kielellä ole helppoa. Tulkki voi kokea raskaaksi sen, että hän työskentelee monta tuntia päivässä itselleen vieraalla kielellä. Hän ei ehkä osaa ilmaista itseään viittomakielellä riittävän hyvin, vaan saattaa joskus vapaassa keskustelussa kuuron henkilön kanssa päättää olla kertomatta jostakin omasta asiastaan, koska ei tiedä miten asian ilmaisisi. Tulkki voi tuntea, etteivät hänen taitonsa riitä, ja siksi hän ei tule ymmärretyksi haluamallaan tavalla. 4 MOTIVAATIO 4.1 Fyysinen minä Säännöllinen elämänrytmi vaikuttaa ratkaisevasti vireystilaan tulkkauksessa. Tulkki voi huomata tämän, jos hänen työrytminsä muuttuu. Tärkeintä on löytää päivärytmi, joka parhaiten palvelee itseä. Olin toiminut asioimistulkkina ja tottunut tempoilevaan työtahtiin ja sen tuomaan epäsäännöllisyyteen. Opiskelutulkkina aloittaessani työ alkoi aina aikaisin aamulla ja loppui tiiviin työnteon jälkeen jo iltapäivällä. Vapaalla päivärytmini keikahtaa helposti iltapainotteiseksi: olen henkisesti vireimmilläni illalla ja vastaavasti aamulla haluton mihinkään ajattelua tai toimintaa vaativaan. Lisäksi kävin urheiluharjoituksissa illalla, mikä vielä osaltaan aktivoi aivojani iltavireeseen. Harjoittelu sinänsä oli motivoivaa ja auttoi ehkäisemään työperäisiä vaivoja. Iltaharjoittelun ja uuden työrytmin sovittaminen tuntui vaivalloiselta. Muutos tuli löydettyäni uuden harjoitteluseuran, jossa harjoitukset olivat pääsääntöisesti aikaisin aamulla. Muutaman kerran

18 13 kokeiltuani huomasin, että harjoituksista töihin siirryttyäni vireystilani tulkkauksessa oli erinomainen tuntikausia. Harjoittelu edisti työkykyäni ja muutti vireystilaani. Levon merkitys korostuu fyysisesti raskaassa työssä, kuten viittomakielentulkin työssä. Lepo antaa elimistölle mahdollisuuden palautua ja kerätä voimia seuraavalle päivälle. Pelkkä lepo ei toisaalta riitä. Viittoessa hartiat ja niska ovat usein staattisessa jännityksessä ja vastapainoksi sille, lihakset tarvitsevat työtä. Säännöllinen liikunnan harrastaminen on työkykyisenä pysymisen elinehto. Liikkuessa fyysisen hyvän olon lisäksi saa myös henkisiä voimavaroja ja kuin huomaamatta työasiat unohtuvat ja mieli latautuu seuraavaa päivää varten. Jokainen tulkki löytää oman tapansa hoitaa fyysistä kuntoaan. Säännöllinen liikunta ja järkevä työmäärä pitävät tulkin työkykyisenä. Yhtämittainen työskentely ilman liikuntaa tekee tulkin pian työkyvyttömäksi. 4.2 Persoona Edellisten tulkkaustilanteiden tapahtumat tai opiskelutulkkaustilanteessa esimerkiksi opettajan persoona vaikuttavat tulkin motivoitumiseen. Joillekin tulkkauskeikoille tai oppitunneille on mukava mennä, joillekin taas tulkki joutuu jo etukäteen psyykkaamaan itseään, jotta pystyisi tekemään työnsä kunnolta. Tulkattava aihe ja se, miten se esitetään, vaikuttavat suoraan tulkin työmotivaatioon. 1. Olin tulkkina harrastustilanteessa, josta olen itse kiinnostunut. Keskityin asiaan täydellisesti ja vielä nautin saadessani itse kuulla lisää aiheesta, josta olin kiinnostunut. Tulkkaustilanteen jälkeen toivoin itsekseni, että pääsisin tällaiseen tulkkaustilanteeseen toistekin, koska motivaationi oli oman kiinnostukseni vuoksi korkealla. 2. Tulkkaustilanteessa aihe oli tavanomainen, ei mitenkään erityisen mielenkiintoinen, mutta kuuleva puhuja oli todellinen persoona. Hän osasi esittää asiansa kuulijakunnalle sopivasti, käytti värikästä kieltä, jota oli ilo tulkata. Kun seuraavan kerran

19 14 menin tulkkaamaan samaa puhujaa, olin jo valmiiksi innostunut ja motivoitunut. Tulkin työnkuva muodostuu hänen motivaationsa mukaan. Tulkki, joka on motivoitunut pitkäkestoiseen työhön, hakeutuu usein opiskelutulkiksi ja sitoutuu siihen jopa vuosiksi. Toisen tulkin persoonallisuudelle ja motivaatiolle sopii paremmin asioimistulkkina toiminen ja tilanteiden sekä asiakkaiden vaihtuminen samankin päivän aikana useasti. 4.3 Vuorovaikutustaidot Tulkkausmotivaatioon vaikuttavat monet seikat. Itse olen huomannut miten paljon työmotivaatiooni vaikuttaa asiakkaan katsekontakti ja sitä kautta saamani palaute. Kun asiakas myötäelää tulkattavassa aiheessa, antaa palautetta nyökkäyksillä, suullaan ja reaktioillaan, saan tulkkina valtavasti lisävoimia ja motivaatiota tulkata mahdollisimman hyvin ja elävästi. Omaa väsymistään ei huomaa niin helposti ja vaikeastakin asiasta haluaa antaa mahdollisimman hyvän tulkkauksen kaikkensa yrittäen. Jos hyvän ja kiinteän katsekontaktin jälkeen asiakas katsookin muualle, energiavirta katkeaa. Uuden hyvän vireystilan saamiseksi pitää koota itsensä ja yrittää selvitä ilman katsekontaktia. Tulkkaukseni elää asiakkaasta. Tulkin työ on vuorovaikutustyötä. On innostavaa huomata oman työnsä tärkeys ja tarpeellisuus. Kun asiakas antaa palautetta siitä, että on ymmärtänyt asian, se nostaa tulkin motivaatiota. Toisaalta asiakkaalla on oikeus olla katsomatta tulkkia, ja silloin tulkin täytyy motivoida itsensä muulla tavoin. Selvää kuitenkin on, että ne tilanteet, joissa vuorovaikutus asiakkaiden kesken toimii kuin tulkkia ei olisikaan, ovat palkitsevia ja motivoivia. Toisaalta tilanteet, joissa tulkki kokee olevansa tarpeeton ja joissa kuuro tai kuurot asiakkaat eivät katso tulkkiin, ovat hankalia. Jos asiasisältö on vaikea, eikä vastaanottaja katsoa tulkkia, voi tulkin olla vaikea motivoitua tulkkaamaan asiaa parhaan kykynsä mukaan. Tulkkauksella ei tunnut olevan mitään tarkoitusta tai tarvetta.

20 Tarpeet ja odotukset Meillähän meni tämä tulkkaus nopeasti, ehditkö tulla vielä tulkkaamaan pankkiin, apteekkiin...? Vastaava tilanne on tuttu monille tulkeille ja se saattaa herättää tulkeissa hyvin ristiriitaisia tunteita. On hyvä, että tulkkaus kestää sen ajan, mikä siihen on varattu, ja tulkki saa siitä ajasta ennakoidun palkan. Toisaalta tulkki oli alunperin tilattu vain ensimmäiseen paikkaan. Hän on valmistautunut tietynlaiseen tilanteeseen ja olosuhteiden muuttuminen yllättäen saattaa tuntua ärsyttävältä. Tulkilta on tilattu palvelupaketti, joka sisälsi tulkkauksen ensimmäisessä paikassa. Tulkki voi kokea toimittaneensa sovitun paketin, johon hän oli myös valmistautunut, eli prosessoinut aiempia kokemuksia, termistöä ja muuta tilanteeseen liittyvää. Tulkin vireystila on jo laskenut ja hänen voi olla vaikeaa luoda nopeasti palvelupakettia, joka sisältää tulkkaamisen pankissa, apteekissa tai missä tahansa muussa paikassa. Uutta motivoitumista voi olla hankala saada aikaan. Tulkin tulee olla hyvin joustava ja valmis myös nopeisiin muutoksiin. Tulkin työ on ainaista muutosta ja joustamista. Kokemuksen myötä tilanteiden muuttuminen ei ehkä enää tuota ongelmia, ja toki tulkkien välilläkin on eroja. Jos asiakas jo tilausta tehdessään on ilmoittanut hoitavansa samalla useita asioita, on tulkki voinut henkisesti valmistautua siihen, eikä hän ehkä koe tilannetta hankalana tai epämotivoivana. 5 ARVOT JA ASENTEET Jokaisella ihmisellä on elämän arvoja, tiedostettuja tai tiedostamattomia. Arvot muotoutuvat elämänkokemuksen karttuessa sivutuotteena ja ne vakiintuvat aikuisiässä. Vakiintuneisiin elämänarvoihin on vaikeaa vaikuttaa. Arvot eivät

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 Millainen on hyvä kirjakaupan myyjä? Asiakkaan odotukset Onnistuneen palvelu- ja ostokokemuksen

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen Vuorovaikutustaidot työnhaussa Päivän tavoite Tiedostamme vaikuttamisen merkityksen ja keinot työnhakuprosessissa sekä osaamme täsmentää omaa osaamistamme tulevia työnhakutilanteita varten Päivän sisältö

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot