Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen"

Transkriptio

1 Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen AMK-opettajien näkemyksiä Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Fysioterapeutti ylempi AMK Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Hanna Pesonen

2 Metropolia Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Suuntautumisvaihtoehto Fysioterapeutti (ylempi AMK) Tekijä/Tekijät Hanna Pesonen Työn nimi Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen. AMK-opettajien näkemyksiä Työn laji Opinnäytetyö TIIVISTELMÄ Aika 2010 Sivumäärä 56 Tämä työ on osa Asiakaslähtöinen osaaminen hoitotyön koulutuksessa Suomessa ja Virossa - projektia. Projekti kuuluu Patient-/client-centredness in adult intensive care, elderly care and health care education - hankkeeseen. Projektin tarve perustuu siihen, että hoitotyön koulutuksen aikaista asiakaslähtöisen osaamisen kehittymistä ei ole aiemmin tutkittu. Asiakaslähtöisyys on merittävä osa laadukasta hoitotyötä ja sen keskeisenä ajatuksena on lähteä liikkeelle kohderyhmän eli asiakkaan tarpeista. Usein ajatellaan, että asiakaslähtöisyys on luonnostaan tapahtuva toimintatapa, joskin sitä ei aina tunnisteta. Hoitotyön opetuksessa tulisi korostaa tätä asiakaslähtöisyyden merkitystä, jota päivittäisessä hoitotyössä tarvitaan. Opiskelijat kohtaavat erilaisia asiakkaita jo opintojen aikana, mutta erityisesti myöhemmin työelämässä. Opetuksessa tulisikin tästä syystä painottaa asiakaslähtöisyyden opetukseen läpi koko opiskelun. Tämän työn tarkoitus on kuvata kahden suomalaisen ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajien näkemyksiä ja näkemyseroja asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä sen opetuksesta sekä asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämisessä, jotta opiskelijat saisivat mahdollisimman hyvät valmiudet asiakaslähtöiseen toimintaan työelämässä. Haastateltavina oli yhteensä 16 hoitotyön opettajaa, niistä 8 Keski-Pohjanmaan ja 8 Metropolian ammattikorkeakoulusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opettajien näkemykset asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä olivat suuriltaosin yhtenenväisiä aiemman tutkimustiedon kanssa. Asiakaslähtöisyyden opetuksessa sekä sen opetusmentelmissä sen sijaan havaittiin selkeitä eroja kahden ammattikorkeakoulun välillä. Molempien koulujen opetuksessa asiakaslähtöisyys ilmeni, mutta teorian ja käytönnön opetuksen yhdistävissä menetelmissä oli eroavaisuuksia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa teoria- ja käytännönopetus integroituvat yhteen läpi opetuksen. Keskeisenä opetusmentelmänä käytettiin pbl (problem based learning) menetelmää. Metropolian ammattikorkeakoulussa opetusmenelmät olivat yksipuolisempia ja teoria ja käyntäntö jäi erilleen toisistaan. Kehittämishaasteiksi nousi asiakaslähtöisyys käsitteen määrittely opetuksessa, opetusmentelmien yhtenäistäminen sekä opetuksen ja käytönnön integroituminen paremmin yhteen. Avainsanat asiakaslähtöisyys, opettaminen, oppiminen, hoitotyö

3 Degree Programme in Social Services and Health Care Development and Management Degree Master of Health Care Author/Authors Hanna Pesonen Title Nursing teachers' opinions about client centredness in nursing, how to teach and develop client centred thinking. Type of Work Master's Thesis ABSTRACT Date 2010 Pages 56 This thesis is a part of a project called Client centredness in nursing education which is carried out Finland and Estonia. The project is a part of an even bigger project called Patient-/client-centredness in adult intensive care, elderly care and health care education. There are no studies made on students development in client centredness during the studies which is one of the aims of the whole project. The purpose of this thesis was to explore nursing teacher s opinions about client centredness in nursing, how to teach it and how to develop it. The study group consisted of nursing teachers from two different universities of applied sciences. Altogether 16 teachers were interviewed: 8 teachers from Central Ostrobothnia- and 8 from Metropolia University of Applied Sciences. The method used for this thesis was theme interview. The goal was to develop the client centred approach in teaching nursing students, so that they will get the best possible know-how thinking and be well prepared for their future work. Client centredness is a very important part of nursing and it is essential to always focus on the client and his/her needs. Often client centredness is seen as something that happens by itself, but unfortunately it is not always identified. In teaching nursing students client centredness it would be very important to teach the meaning of client centredness and how to act in a client centred way in your everyday work. The nursing students meet different kinds of clients already during the studies, but especially later in their working life. This is one of the reasons why client centredness should be a central issue during the nursing studies. The nursing teachers opinions about client centredness were mainly compatible with the earlier knowledge about client centredness. Differencies were detected between the two universities of applied sciences in teaching client centredness for nursing students and especially in the teaching methods. In both of the universities of applied sciences client centredness was considered a very important part of the studies. In Central Ostrobothnia University of Applied Sciences a compatible teaching method was used, called PBL (problem based learning). Because of this method the theoretical and practical subjects were integrated better during the studies. In Metropolia University of Applied Sciences the teaching methods were one-sided and the theoretical and practical subjects were more separated. Development challenges are to define the concept of client centredness more closely and to unify the teaching methods to make the theoretical and practical better integrated. Keywords Client centredness, teaching, learning, nursing

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Opinnäytetyön rooli Asiakaslähtöinen osaaminen projektissa 2 3 Aikaisempaa tietoa asiakaslähtöisyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä Kirjallisuuskatsauksen haut Asiakaslähtöisyys ja sen määrittely hoitotyössä Asiakaslähtöisyyden sisältö ja menetelmät opetuksessa Asiakaslähtöisyyden kehittyminen ja kehittäminen 12 4 Tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset 14 5 Tutkimusmenetelmät Aineiston keruu Aineiston analysointi 16 6 Tulokset Tulosten esittelyn kuvaus Asiakaslähtöisyys hoitotyössä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Metropolia ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Asiakaslähtöisyyden ilmeneminen opetuksessa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Metropolia ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Asiakaslähtöisen osaamisen kehittäminen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Metropolia ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Erot Keski-Pohjanmaan- ja Metropolia ammattikorkeakoulujen opettajien näkemysten välillä 38 7 Pohdinta Tulosten tarkastelua Tulosten luotettavuuden arviointia Eettisyyden arviointia Kehittämisehdotukset 47 Lähteet 49 Liitteet

5 1 1 Johdanto Asiakaslähtöisyyden määritelmä riippuu siitä, kuka asiakas on ja mistä näkökulmasta asiakaslähtöisyyttä tarkastellaan. Asiakaslähtöisyyden keskeisenä ajatuksena on lähteä liikkeelle kohderyhmän eli asiakkaan tarpeista. Terveyden edistämisen lisäksi myös asiakaslähtöisyydellä on merkittävä rooli laadukkaassa hoitotyössä. Suomessa aktiivisempi keskustelu asiakkaan oikeuksista ja asemasta hoitotyössä alkoi muutama vuosikymmen sitten. Tämän seurauksena asiakkaille alettiin kertoa tarkemmin heidän hoitonsa etenemisestä sekä ottaa heidät aktiivisemmin mukaan hoitonsa päätöksentekoon. Keskeistä asiakaslähtöisyydessä on jokaisen asiakkaan kohtaaminen yksilönä ja hoidon suunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa. (Kiikkala 2000: ; Sosiaali- ja terveysministeriö /92.) Laadukas asiakaslähtöinen hoitotyö vaatii vahvaa yhteistyötä useiden tahojen välillä. Yhteistyön yksi tärkeimmistä asioista on vuorovaikutus, jota tulisi jatkuvasti kehittää potilaan, hoitohenkilökunnan sekä omaisten välillä. (Hägglund 2009: 2-11.) Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että asiakaslähtöistä hoitotyötä toteutetaan edelleen vain osittain, ja yhä enemmän tulisi korostaa monipuolista asiakaslähtöisyyttä. (Jones 2006.) Asiakaslähtöinen ajattelu tulisi huomioida jo hoitotyön opetuksesta lähtien. Opetuksella on todettu olevan suuri merkitys siihen, kuinka opiskelija rakentaa käsitystään asiakaslähtöisyydestä opiskelun aikana. (Haidet Kelly Bentley Blatt Chou Fortin Gordon Gracey Harrell Hatem Helmer Paterninti Wagner Inui 2006: ) Opinnäytetyöni liittyy Asiakaslähtöinen osaaminen hoitotyön koulutuksessa Suomessa ja Virossa projektiin, joka on osa suurempaa hanketta nimeltä Patient-/clientcentredness in adult intensive care, elderly care and health care education. Projektiin osallistuvat Suomesta Metropolia ja Keski-Pohjanmaan- ammattikorkeakoulut ja Virosta Tarton yliopisto sekä Tarton ja Tallinnan ammattikorkeakoulut. Tämän työn tarkoitus on kuvata hoitotyön opettajien näkemyksiä ja näkemyseroja asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä sen opetuksessa sekä asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Haastateltavana oli yhteensä 16 ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajaa Keski-Pohjanmaan ja Metropolia ammattikorkeakoulusta.

6 2 2 Opinnäytetyön rooli Asiakaslähtöinen osaaminen projektissa Tämä opinnäytetyö on osa Asiakaslähtöinen osaaminen hoitotyön koulutuksessa Suomessa ja Virossa projektia (lyhenne Asiakaslähtöinen osaaminen projekti). Suomesta projektiin osallistuvat Keski-Pohjanmaan sekä Metropolia ammattikorkeakoulut. Virosta projektiin osallistuvat Tarton yliopisto (Tartu Ülikool) sekä Tarton ja Tallinnan ammattikorkeakoulut (Tallinna Tervishoiu Kõrgkool ja Tartu Tervishoiu Kõrgkool). Projekti on osa kolmen osaprojektin muodostamasta isommasta hankkeesta Patient- /client-centredness in adult intensive care, elderly care and health care education. Hanke sijoittuu hoitotyön koulutuksen lisäksi tehohoitotyön alueelle Suomessa ja Virossa sekä iäkkäiden hoitotyön alueelle Suomessa, Virossa ja Liettuassa. (Kalam-Salminen 2008). Asiakaslähtöinen osaaminen - projektin kokonaistavoite on saada aikaan terveydenhuoltojärjestelmien sekä koulutuksien käyttöön tutkimustiedon pohjalta toimintamalli, joka vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Toimintamallin avulla voidaan varmistaa, että hoitotyön opiskelijoilla on riittävä asiakaslähtöinen osaaminen, jotta he osaavat vastata mahdollisimman hyvin asiakaslähtöisyyden haasteisiin työelämässä. (Kalam-Salminen 2008). Asiakaslähtöinen osaaminen - projekti on jaettu neljään eri vaiheeseen, jonka ensimmäiseen vaiheeseen opinnäytetyöni kuuluu. Ensimmäisen vaiheen aikana on kartoitettu asiakaslähtöistä osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä hoitotyön opiskelijoilta, hoitotyön opettajilta sekä harjoittelujaksojen ohjaajilta. Opinnäytetyöni merkitys projektille on, että saamme tuoretta tietoa hoitotyön opettajien käsityksistä asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä, sen opettamisesta ja kehittämisestä. (Kalam-Salminen 2008.) Projektin edetessä syntyi tarve selvittää näkökulma eroja kahden ammattikorkeakoulun opettajien välillä, kun opiskelijalähtöisyydestä tehdyssä opinnäytetyössä havaittiin eroja. Saatujen tulosten perusteella kokonaisprojekti saa tietoa nykytilanteesta sekä apua interventiota suunniteltaessa ja toteutettaessa. Suomessa ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta, kuten esimerkiksi hoitotyön koulutusta. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5-4,5 vuotta. Ammattikorkeakoulujen tavoite on olla pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden tehtävänä antaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja kehittämiseen alueellisesti. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010.)

7 3 Metropolia Ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä Suomen suurin ammattikorkeakoulu. Metropolia kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoita. Vuonna 2009 Metropoliassa opiskeli yhteensä opiskelijaa, joista sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita oli yhteensä (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2010.) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on aloittanut toimintansa vuonna Ammattikorkeakoulun päätehtävä on kohottaa toimialueensa väestön osaamistasoa. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu tarjoaa 26 eri koulutusohjelmaa neljällä eri paikkakunnalla. Koulussa opiskelee noin 3300 opiskelijaa. (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 2010.) 3 Aikaisempaa tietoa asiakaslähtöisyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä 3.1 Kirjallisuuskatsauksen haut Aluksi perehdyin käsitteeseen asiakaslähtöisyys sekä sen ympärillä oleviin käsitteisiin kirjallisuuden ja tutkimusten avulla. Tarkoituksena oli perehtyä aiemmin tutkittuun tietoon aiheesta sekä laajentaa omaa näkemystä asiakaslähtöisyydestä. Asiakaslähtöisyys on aiheena laaja ja tietoa asiasta löytyy runsaasti. Tästä syystä hakua oli rajattava niin, että hakutulos oli mahdollista käsitellä. Teoriatietoa hain seuraavista tietokannoista: Cochrane, Cinahl, Science Direct, PubMed sekä Medic. Kirjallisuushakua tein myös kirjastojen omista Helmet- sekä Helka- tietokannoista. Hakusanoina käytin Cochrane- sekä Science Direct- tietokannoissa patient/client/person centeredness sekä teaching patient/client centeredness. Erityisesti Science Direct- tietokannasta löytyi runsaasti hakusanoja vastaavia tuloksia, joten rajasin hakua vielä lähimmän 10 vuoden sisällä tehtyihin tutkimuksiin. Sanassa centered käytin katkaisumerkkinä *. Cinahl- sekä Pub Med- tietokannassa käytin AND operaattoria yhdistämään hakusanoja. Hakusanoina olivat patient/client/person AND centeredness/centred AND teaching/learning AND nursing AND care. Kyseisistä hakusanoista tein erilaisia hakuyhdistelmiä, joilla löysin aiheeseen liittyvää tutkimustietoa. Täydensin kirjallisuushakua myös hyödyntämällä tiettyjen artikkelien lähdeviitteitä ja hakemalla suoraan joko tekijän tai artikkelin nimellä tietokannasta.

8 4 3.2 Asiakaslähtöisyys ja sen määrittely hoitotyössä Asiakaslähtöisyydellä on pitkä perinne terveydenhuollossa aina 1950-luvulta lähtien. Keskustelu asiakkaan ja potilaan oikeuksista ja asemasta alkoi aktiivisemmin Suomessa muutama vuosikymmen sitten. Silloin huomattiin, että asiassa oli selkeitä puutteita ja potilaan asemaa haluttiin parantaa. Kehitys kohti asiakaslähtöistä ajattelua oli alkanut. Vuosikymmenten ajan potilaita hoidettiin välittämättä heidän omista arvoistaan ja tahdostaan. Kuitenkin noin luvulta lähtien potilaan osallistuminen päätöksentekoon sekä oikeus tietää omasta hoidostaan ovat merkittävästi kasvaneet. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1993; Kiikkala 2000: ; Haes 2006.) Asiakaslähtöisyys on monivivahteinen ja laaja käsite ja sitä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Asiakaslähtöisyyden määritelmä riippuu pitkälti siitä, kuka asiakas on. Asiakkaan määrittely on ensisijaisen tärkeää asiakaslähtöisyyttä tarkasteltaessa. Usein ajatellaan, että asiakaslähtöisyys on luonnostaan tapahtuva toimintatapa, joskaan sitä ei aina tunnisteta. Asiakaslähtöisyys koetaan tärkeäksi osaksi päivittäistä työtä, mutta ollaan eri mieltä siitä, miksi se on tärkeää. (Kiikkala 2000: 116; Duggan Geller Cooper Beach 2006: 271.) Keskeistä asiakaslähtöisyydessä on jokaisen asiakkaan kohtaaminen omana yksilönä. Asiakaslähtöinen osaaminen projekti käsittelee asiakaslähtöisyyttä laajasti. Näkemys asiakkaasta on laaja, koska opiskelijat kohtaavat erilaisia asiakkaita jo opintojen aikana harjoittelussa, mutta erityisesti myöhemmin työelämässä. Asiakas tulee ymmärtää yksilönä, perheen tai muun yhteisön jäsenenä sekä yhteiskunnan jäsenenä. Yksilönä asiakas on oman elämänsä asiantuntija, jolla on tunteet ja tahtotila sekä halu tehdä valintoja omaan elämäänsä liittyen. Toisaalta taas asiakas kuuluu suurempaan kontekstiin, johon liittyvät muun muassa perhe, ystävät, koulu- ja työympäristö. Laajemmasta perspektiivistä katsottuna asiakas edustaa myös yhteiskuntaa, jossa hän on oman kulttuurinsa edustaja ja yleisesti tietyn alueen asiakas. (Kiikkala 2000: ; Zanbelt Smets Oort Godfried Haes 2006: ) Asiakaslähtöisyydestä puhuttaessa merkittävänä nousee esiin vuorovaikutus asiakkaan kanssa. Hyvän vuorovaikutuksen seurauksena asiakkaan kanssa toteutuu kommunikaatio, kumppanuus, yhteinen päätöksenteko sekä näiden seurauksena terveyden edistäminen. (Groene Lombarts Klazinga Alonso Thompson Suñol 2009; Kiikkala 2000: 119.) Kommunikaatio osana asiakaslähtöisyyttä on niin kuuntelemista kuin ymmärtämistäkin ja tämä toimii kahteen suuntaan. Asiakkaan tulee kunnioittaa ja kuunnella asiantuntijaa. Asiakas ja asiantuntija kuten esimerkiksi sairaanhoitaja toimivat

9 5 yhdenvertaisina, eikä kumpikaan ole toisensa yläpuolella tai määräile toista. Hyvän hoitosuhteen avulla luodaan kumppanuus, jolloin hoidosta tulee avoimempaa ja asiakas pääse helpommin mukaan hoitonsa päätöksentekoon. Hyvän kommunikaation seurauksena asiakkaalle tulee tunne siitä, että häntä on kuunneltu ja myös ymmärretty. Asiantuntijan tuoma ammattitaito yhdessä asiakkaan tarpeiden kartoittamisen kanssa johtavat hyvään lopputulokseen. Tämän seurauksena syntyy yhteinen päätöksenteko. (Kiikkala 2000: ; Duggan Geller Cooper Beach 2006: 272.) Kommunikaation osana asiakaslähtöisyydessä on ohjaus, joka on tavoitteellista toimintaa, jossa yhdessä pyritään edistämään asiakkaan oppimista. (Kääriäinen Lahdenperä Kyngäs 2005: ) WHO on määritellyt terveyden edistämisen prosessiksi, jossa potilas itse pystyy lisäämään vaikutusta omaan terveyteensä ja edistämään omaa terveyttään osana hoitotyötä. Terveyden edistämistä tutkittaessa on kuitenkin osoittautunut, että potilaat eivät aina osaa vaatia riittävää informaatiota omasta hoidostaan ja tästä syystä yhteinen päätöksenteko jää heikoksi. Näin ollen voisi ajatella, että potilasta tulisi enenevässä määrin osata ohjata hoitoansa koskevaan yhteiseen päätöksentekoon hoitotyön ammattilaisten ohjauksen avulla. (Makoul Arntson Schofield 1995: ) Tutkimukset ovat osoittaneet, että asiakaslähtöinen hoitotyö on vahvasti sidoksissa hyviin hoitotyön tuloksiin. (Duggan Geller Cooper Beach 2006; Jones 2006; Noble Kubacki Martin Llyoyd 2007; Davidson Powers Kamyar Hedayat Tieszen ym ) American Institute of Medicine on luonut vuonna 2001 suosituksen, jonka mukaan hoitotyössä tulisi keskittyä enemmän asiakas-lähtöisyyteen ja pyrkiä välttämään puhtaasti tautikeskeistä ajattelua hoitotyössä. Kyseinen suositus koostuu viidestä eri osa-alueesta: 1. Potilaan sekä omaisten rooli päätöksenteossa. Yhteisessä päätöksenteossa on tärkeää kuunnella potilaan sekä omaisten mielipidettä hoidosta ja antaa heille kaikki tarvittava tieto päätöksentekoa varten. Hoitotyöntekijän tehtävä on tuoda päätöksentekoon ammatillinen näkemyksensä 2. Moniammatillinen hoitotiimi. Moniammatillinen tiimi tuo erilaisia näkökulmia potilaan asemaan ja tilaan. Tärkeää on, että hoitotiimin henkilöillä on selkeä ja avoin suhde toisiinsa sekä yh-

10 6 teinen tavoite. Kaikilla tulee olla riittävä tieto potilaan tilasta, jotta potilas saa parasta mahdollista hoitoa. 3. Henkinen ja fyysinen tuki sekä potilaalle että hänen omaisilleen. Potilasta sekä hänen omaisiaan tulee jatkuvasti informoida hoidon kulusta ja mahdollisista muutoksista. 4. Hoitavan tahon ymmärrys potilaan tilasta ja asemasta. Ymmärrys ja kunnioitus potilaan kulttuuritaustaa kohtaan ja mahdollisuuksien mukaan huomiointi hoidon aikana. Käsitys siitä, että jokainen potilas on yksilö, jolla on tietty tausta ja tietyt elämän arvot. 5. Hoitavan tahon pyrkimys tehdä kaikki ammattitaitonsa puitteissa, jotta asiakas saa parasta mahdollista hoitoa. (Davidson ym ) Samantyyppisiä suosituksia löydetään myös Suomesta. Esimerkiksi sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa ilmenee, että jokaisella hoitoa saavalla on oikeus osallistua omaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Hoitotyön edustajan tulee kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta sekä kohdella kaikkia potilaita oikeudenmukaisesti. (Suomen sairaanhoitajaliitto ry. 1996). Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (Sosiaali- ja terveysministeriö /92) kuvaa asiakaslähtöisyyttä oikeutena saada terveydentilansa edellyttämää hoitoa olemassa olevien voimavarojen mukaan. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilaan hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan hänen hoidossaan ja kohtelussaan. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Hoitohenkilökunnan on kerrottava asiat niin selkeästi, että potilas ymmärtää mistä on kyse. Potilaalla on itsemääräämisoikeus hoitonsa suhteen ja hänen kanssaan yhteistyössä tulee tehdä päätökset, jotka koskevat hoitoa. Lain tarkoituksena on parantaa potilaan oikeusturvaa ja laki koskee koko terveys- ja sosiaalihuoltoa. Sakurai, Lee, Schickendanz, Maa ja Lai (2008: ) ovat jakaneet ammatillisen pätevyyden hoitotyössä seuraavanlaisiin ominaisuuksiin: Ymmärtäväinen ja jatkuva kommunikaatio asiakkaan kanssa, käytännön taidot, kliininen päätöksenteko, tunteiden ja arvojen ymmärtäminen sekä itsearviointi päivittäisessä työssä asiakkaan parasta ajatellen. Itsearviointi, omien taitojen peilaaminen ja pohtiminen on oleellinen osa

11 ammatillista kehittymistä jo opintojen aikana ja tästä syystä opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös itsearviointiin Asiakaslähtöisyyden sisältö ja menetelmät opetuksessa Hoitotyön asiantuntijat joutuvat työssään jatkuvasti haastavien ja nopeasti muuttuvien tilanteiden eteen, joissa päätökset on tehtävä lyhyessä ajassa. Vaikka kyseinen asia tiedostetaankin oppilaitoksissa, on hoitotyön opetuksessa puutteita kyseisellä osaalueella. Hoitotyön opetus painottuu usein opetuslähtöiseen ajatteluun, kun enemmän pitäisi painottaa oppimislähtöistä ajattelua. Opetus perustuu oppilaitoksen asettamiin vaatimuksiin opetussuunnitelmaan. Opetukselle asetetut tavoitteet eivät aina kohtaa sen kanssa, mitä opiskelijan todella tulisi oppia ja mistä opiskelijalla olisi todellista hyötyä työelämässä. Oppimislähtöisessä opetuksessa pyritään vastaamaan opetuksessa sen hetkiseen työelämään liittyviin haasteisiin. Sen sijaan, että opiskelijat opiskelevat hoitotyön sisältöä ja siihen liittyviä asioita teoriassa, olisi tärkeää opettaa kuinka toimia asiakaslähtöisesti ja kuinka toteuttaa asiakaslähtöistä päätöksentekoa. Tämän päivän hoitajien tulee jatkuvasti osata itsearviointia, vertaisarviointia sekä ymmärtää elinikäisen oppimisen merkitys. Perinteinen raskas teoriapainotteinen opetus jättää usein vain vähän tilaa kyseisille oppimismenetelmille. Oppimislähtöinen ajattelu vastaa kysymykseen Mitä opiskelijan tulisi osata kun taas opetuskeskeinen ajattelu vastaa kysymykseen Mitä minä tahdon opettaa. (Candela Dalley Benzel-Lindley 2006: ) Kiinnostusta asiakaslähtöisyyttä kohtaan on ollut jo vuosikymmenien ajan ympäri maailmaa. Viimeisimmät tutkimukset asiakaslähtöisyyden opetuksesta osoittavat, kuinka tärkeää on opetuksen merkitys, kun opiskelija rakentaa käsitystään asiakaslähtöisyydestä ja sen merkityksestä hoitotilanteessa. Opetuksessa tulisi ymmärtää erilaisia taitoja vaativiin tilanteisiin valmentautumisen tärkeys. Esimerkkejä kyseisistä taidoista ovat luonteva kommunikointi asiakkaan kanssa, lääketieteellisten suhteiden ylläpito ja edistäminen kollegoiden kanssa sekä toimiminen eettisten arvojen ja normien määräämällä tavalla omassa työssään. Opiskelijoille tulisi osata antaa suoraa palautetta tehdystä työstä. Erityisesti positiivisen palautteen saaminen tukee asiakaslähtöistä ajattelua. (Haidet Kelly Bentley Blatt Chou Fortin Gordon Gracey Harrell Hatem Helmer Paterninti Wagner Inui 2006: ) Viime vuosina käytännön työ on paljon vaikuttanut opetussuunnitelmien laadintaan ja opetusta on pyritty kehittämään keskustelevammaksi, mutta edelleen monissa oppilaitoksissa on käytössä liian teoreettispainotteinen opetus. Lääketieteen ja hoitotyön ope-

12 8 tus pohjautuu useissa tapauksissa edelleen tautikeskeiseen tietoon ja opetukseen. Aika on rajallinen, jotta opiskelija todella ehtisi sisäistämään potilaan tai asiakkaan tilanteen. Osa tutkimuksista osoittaa sen, että keskustelutaidot ja kyvyt ovat viimeisen vuoden lääketieteenopiskelijoilla edelleen heikot, vähäiset ja sirpaloituneet. Asiakaslähtöisyydessä ajatuksena on yhdistää niin asiakkaan kuin hoitavan tahon käsitys ja mielipide asiakkaan tilanteesta taustavaikuttajat huomioiden. Tämän tyyppisen työskentelytavan avulla päästään parempiin lopputuloksiin hoidon suhteen sekä saadaan tyytyväinen asiakas. (Wahlqvist Mattson Dahlgren Hartwig-Ericsson Henriques Hamark Hösterey-Ugander 2005: ) Asiakaslähtöisessä hoitotyössä tarvitaan hyviä kommunikaatiotaitoja ja ristiriitatilanteiden hyvää hallintaa. Yhteisestä päätöksenteosta puhuttaessa tulee huomioida säännölliset tapaamiset päättävien tahojen kesken, kuten hoitohenkilökunta, omaiset ja luonnollisesti itse potilas. Näiden taitojen opettamista pidetään erityisen tärkeänä jo opiskeluvaiheessa, jotta opiskelijat saavat riittäviä valmiuksia kohdata haastavia tilanteita ja ymmärtää yhteisen päätöksenteon tärkeys. Yhteinen päätöksenteko onkin tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä asiakaslähtöisyyden elementeistä. (Davidson ym ) Asiakaslähtöisyyden opettaminen tuo haasteita opettajalle, jotta hän voi varmistua että opiskelija on ymmärtänyt asian ja osaa soveltaa sitä käytäntöön. (Jones 2006.) Hoitotyön opettajilta vaaditaan kykyä yhdistää opetuksessa teoria ja käytäntö. Opetussuunnitelmat eivät kuitenkaan aina tue tätä. Näyttöön perustuvan hoitotyön on todettu olevan hyvä tapa yhdistää nämä kaksi, teoria ja käytäntö toisiinsa. (Salminen Melender Leino-Kilpi 2009: 5.) Teoriassa opittu asia voi olla haasteellista opiskelijalle sovittaa käytännön työhön. Opiskelijat ymmärtävät asiakaslähtöisyyden merkityksen, mutta käytännön tilanteet ovat usein teoriaa haastavammat ja tästä syystä asiakaslähtöisyyttä on käytännössä harjoiteltava. Teoriaopetuksen tulisi enemmän tukea ja muistuttaa käytännön työtä, jotta ero näiden välillä ei olisi niin suuri. (Jones 2006; Salminen ym. 2009: 4-5.) Kansainvälisesti laadukkaasta hoitotyöstä puhuttaessa käy ilmi asiakaslähtöisyyden tärkeyden merkitys ja kyseistä toimintatapaa tukee myös maailman terveysjärjestö WHO. Asiakaslähtöisyyteen vahvasti liitettäviä vuorovaikutustaitoja ja niiden oppimista on tutkittu valitettavan vähän hoitotyön opiskelijoilla, vaikka kirjallisuus korostaa toimintatapaa tärkeäksi. Useat opetusmenetelmät ovatkin edelleen vahvasti teoriapainotteisia. (Jones 2006.)

13 9 Opiskelijat usein kuvittelevat opetuksen olevan sitä, että opettaja välittää tiettyyn aiheeseen liittyvän tiedon opiskelijalle. Opetus on haastava ja monimutkainen prosessi, joka perustuu opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen. Vähitellen ollaan siirtymässä enemmän kokemuslähtöiseen hoitotyön opetukseen ja vähennetään perinteistä teoriaopetusta. Opetusmenetelmillä on merkittävä vaikutus opittuun asiaan ja opetuksen tulisi olla dynaaminen prosessi, jossa opiskelija itse on aktiivisesti mukana. (Bengtsson Ohlsson 2009.) Oppiminen ja opettaminen prosessina ovat haastavia ja tästä syystä on tärkeää pyrkiä jatkuvasti kehittämään opetusmenetelmiä. Ympäri maailman koetaan, että opiskelijaryhmien jatkuva kasvu sekä ajan puute lisäävät paineita opetukselle. Toinen haaste on pyrkiä lisäämään teoria- ja käytännön opetuksen yhdistämistä. Tämä on tärkeää eritoten käytännönläheisillä aloilla, kuten esimerkiksi hoitotyö sekä lääketiede. Useissa oppilaitoksissa perinteinen teoriaopetus sekä kliinisen työn opetus ovat edelleen kovin erillään toisistaan. (Chan Yi Hsu Ye Hong 2008.) Simulaatiota oppimis- ja opetusmenetelmänä on käytetty hoitotyön opiskelijoilla aina 1980-luvulta lähtien. Se on tänä päivänä noussut melko suosituksi opetusmenetelmäksi ja tulevaisuudessa varmasti kasvattaa suosiotaan entisestään. Simulaatiossa on tarkoitus luoda opiskelijoille mahdollisimman todentuntuinen ja aito potilastilanne, jossa apuna käytetään kuvamateriaalia, ääniä, videota. Etuina ovat sen turvallisuus, vaarattomuus sekä tehokkuus oppimisen kannalta. Simulaation avulla opetuksesta tulee monipuolisempaa, luovempaa ja interaktiivista. Sekä toimii hyvänä pohjana todellisille tilanteille ja sen on todettu edistävän asiakaslähtöistä ajattelua ja osaamista. Simulaatioopetuksessa teoriatieto sekä käytäntö kohtaavat luontevalla tavalla. Käytännön harjoittelua kentällä simulaatio ei korvaa, mutta täydentää muita oppimismenetelmiä. Simulaation suurin ero oikeaan tilanteeseen on kuitenkin se, että simulaatio on täysin riskitön eikä aiheuta jälkiseuraamuksia. (Murray Grant Howarth Leigh 2008: 5.) Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa on kokeiltu menetelmää, jossa kolmannen vuoden lääketieteen opiskelijat kirjoittavat lyhyitä raportteja kokemuksistaan ja opeistaan käytännöstä ja keskustelevat niistä pienissä ryhmissä. Ryhmään osallistujien tehtävä on peilata tilanteita omiin kokemuksiinsa ja jakaa tietoa ja taitoja sekä ohjata toinen toistaan. Ryhmien on todettu tutkimuksen mukaan edistävän tietoisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, jotta opiskelijat oppivat tiimityöskentelyn tärkeyden asiakkaan hoitoa ja asiakaslähtöisyyttä ajatellen. Optimaalinen ammatillinen kehittyminen edellyttää käytäntöä peilaavaa opetusta yhä enenevässä määrin. Opetuksessa tulisikin korostaa opis-

14 kelijalähtöistä opetusta jo opetussuunnitelmasta lähtien. (Hill-Sakurai Lee Schickendanz Maa Lai 2008: ) 10 Hyvä asiakaslähtöisyyden opetusmenetelmä on case-based -opetus, jossa pyritään ennakkotapauksen avulla opettamaan kokonaisuuksia. Kyseistä menetelmää on käytetty esimerkiksi Taiwanissa, jossa perustettiin opettajista koostuva projektiryhmä, jonka tehtävänä oli koota manuaaleja eli caseja kyseistä opetusmenetelmää ajatellen. Projekti kohdistui lääketieteen opetukseen. Projekti tuotti yhteensä 18 erilaista casea, joita käytettiin opetuksessa. Kukin ennakkotapaus kattoi yhden asiakkaan, jolla oli todettu vakava sairaus. Jokaiseen tapaukseen koottiin manuaali, jossa ilmenivät potilaan perustiedot, opetuksen tavoite, sairauden kuvaus (kliinisesti merkittävät seikat) sekä kysymyksiä, joita voitaisiin käyttää ryhmäkeskustelun herättämiseksi. Tätä tapauskeskeistä opetusta pilotoitiin ja kysyttiin sekä opettajien että opiskelijoiden mielipiteitä. Opettajat kokivat, että menetelmän avulla voisi kehittää opetussuunnitelmaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Menetelmän avulla pystyttäisi myös vähentämään turhia päällekkäisyyksiä opetuksessa. Opiskelijoiden näkökulmasta kyseinen tapauskeskeinen opetus edisti aktiivista oppimista, joka osallisti heidät oleellisena osana opetukseen. Opetus tuntui myös yhtenäisemmältä. Menetelmän avulla opiskelijoiden sekä opettajien välinen vuorovaikutus myös parani. (Chan Yi Hsu Ye Hong 2008.) Jones 2006 tutki kahden eri opetusmenetelmän vaikutusta vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen hoitotyön opiskelijoilla. Ensimmäinen ryhmä sai kuunnella ääninauhalta kymmenen aitoa potilastilannetta, joissa toiset hoitotyön opiskelijat kohtasivat potilaan. Toinen ryhmä sai teoriaopetusta kommunikaationtaidoista ja niiden merkityksestä potilaan kohtaamisessa, jonka jälkeen he kuuntelivat lyhyen neljän minuutin mittaisen potilastilanteen sairaanhoitajan kanssa. Todettiin, että ääninauhojen avulla opiskelijat muistivat paremmin aiemmin teoriassa opitut asiat ja pystyivät tunnistamaan hyvän kommunikaation merkityksen. Oppimismenetelmien yksi merkittävä haaste on pienentää teorian ja käytännön työn välistä kuilua. Opiskelijoiden haasteensa usein onkin teorian soveltaminen käytäntöön. Noble Kubacki Martin Llyoyd (2007) ovat tutkineet vanhaa perinteistä teoreettispainotteista sekä uudempaa käytännönläheistä tapaa opettaa lääketieteen opiskelijoita. Käytännönläheisessä menetelmässä ajatuksena oli, että siinä huomioidaan asiakaslähtöisyyteen liittyvät tärkeät tekijät kuten kommunikaatiotaidot, eettiset asiat, lakiin liittyvät sekä kliiniset taidot. Tutkimusta tehtiin useamman vuoden seurannalla. Siinä todettiin, että perinteisen teoreettisen opetustavan opiskelijat olivat huomattavasti hermos-

15 11 tuneempia kohdatessaan potilaan, kun taas käytännönläheisemmän menetelmän oppineet olivat itsevarmempia ja luontevia potilaan kohdatessaan. Asiakaslähtöisyyden eri osa-alueiden opettamista opiskelijoille pidetään tärkeänä, jotta heidän olisi helpompi valita asiakaslähtöinen lähestymistapa kohdatessaan potilaan. Kuten jo aiemmin on todettu, ovat työelämän odotukset vastavalmistuvilta hoitotyön ammattilaisilta kovat. Problem based learning (PBL) eli ongelmakeskeinen oppiminen on jatkuvasti nostamassa opetusmenetelmänä suosiotaan. Tarkoituksena on hyödyntää opetuksessa aitoja tosielämän hoitotyön ongelmia ja ratkoa niitä. Työantajille tehdyssä tutkimuksessa osoittautui, että opiskelijat jotka olivat opiskelleet ongelmakeskeisen oppimisen kautta, olivat itsevarmempia työssään ja innokkaampia oppimaan uutta. Vastavalmistuvissa oli havaittavissa myös parempia ongelmanratkaisutaitoja, jotka miellyttivät työnantajia. (Williams Day 2009; Docherty Hoy Topp Trinder 2005: 527.) Opetuksesta puhuttaessa on myös aina muistettava, että jollain keinolla on opittua asiaa pyrittävä arvioimaan. Arviointi on tärkeää toki opettajalle, mutta erityisesti opiskelijalle, jotta hän saa käsityksen omista tiedoistaan ja taidoistaan. Arviointimenetelmät vaihtelevat riippuen siitä, mitä opetetaan. Erityisesti opettajat kokevat käytännön harjoitteiden arvioinnin haastavaksi. Yhdysvaltalaisen Creightonin yliopiston tutkimuksessa simulaatiossa käytettävistä arviointimenetelmistä, on arviointi jaettu neljään eri osaalueeseen. Kyseessä on siis työkalu (kuvio 1.), jonka tarkoitus on helpottaa käytännön harjoitteiden arviointia. Arvioinnissa on neljä eri pääryhmää jota tarkastellaan. 1. Arviointi, 2. kommunikaatio, 3. kriittinen ajattelu ja 4. käytännön taidot. Jokainen osa-alue arvioidaan, joko 0 pistettä ( ei osoita pätevyyttä) tai 1 piste (osoittaa pätevyyttä) ja mikäli ei osata sanoa ei anneta pisteitä. Mikäli kaikki kohdat arvioidaan, on kohteita yhteensä 21 kappaletta. Läpäisyprosentti tulisi olla 75 %, jotta suoritus voidaan hyväksyä. Kyseisen arviointimenetelmän käyttäminen osoittautui tutkimuksessa luotettavaksi sekä asiakaslähtöisyyttä tukevaksi arviointimenetelmäksi. Suurin yllätys testattaessa oli huono suoriutumisprosentti kliinisten toimenpiteiden suorittamisessa. Syyksi arveltiin kliinisten tilanteiden haasteellisuus niiden monipuolisuuden vuoksi. (Todd Manz Hawkins Parsons Hercinger 2008: 1 12.)

16 12 Arviointi Kommunikaatio Kriittinen ajattelu Käytännön taidot * Hankkia potilaan omakohtainen tieto hänen tilastaan * Yeinen tieto potilaasta ja hänen tilastaan * Suorittaa seurantaa tarpeen vaatiessa * Osata arvioida potilan tilaa systemaattisesti oikeita tekniikoita hyödyksi käyttäen * Kommunikoi sujuvasti moniammatillisen hoitotiimin kanssa. Osaa delegoida ja käyttää oikeaa termistöä * Kommunikoi sujuvasti potilaan kanssa (sis. verbaalinen sekä nonverbaalinen kommunikaatio) * Dokumentointi selkeästi ja oikein * Tukee potilasta * Tulkita elintoimintoja * Tulkita laboratorio tuloksia * Tulkita subjektiivista ja objektiivista tietoa ja osaa erottaa oleellisen * Laatia tavoite * Esittää lopputuloksen * Osaa arvioida lopputulosta * Osaa peilata simulaatiossa esiin tulleita asioita todellisuuteen * Käyttää potilaan tunnistetta * Hyödyntää standardit * Ottavat huomioon varotoimet kuten käsienpesun * Huolehtii lääkityksen antamisen turvallisesti * Hallitsee tarvikkeet * Suoriutuu kliinisistä toimenpiteistä oikein KUVIO 1. Simulaatioharjoituksessa käytetty arviointityökalu (Todd ym. 2008: 6.) 3.4 Asiakaslähtöisyyden kehittyminen ja kehittäminen Asiakaslähtöisyyden kehittymistä hoitotyön opiskelijoilla on tutkittu heikosti. Lääketieteen opiskelijoille tehdyissä tutkimuksissa käy ilmi, että lääkärilähtöinen sekä tautilähtöinen ajattelu lisääntyy opintojen edetessä. Erityisesti tiedon jakaminen potilaan kanssa heikentyy ja lääkärilähtöinen ajattelu lisääntyy opintojen edetessä, kun taas potilaan tilasta välittäminen säilyy asiakaslähtöisenä. Vaikka tutkimukset osoittavat, että viimeisen vuoden lääketieteen opiskelijat ovat vähemmän halukkaita ottamaan potilaan mukaan päätöksentekoon, ymmärtävät he kuitenkin paremmin potilaan yksilöllisyyden sekä pystyvät suunnittelemaan hoidon sen mukaisesti. (Tsimtsiou Kerasidou Efstathiou Papaharitou Hatzimouratidis Hatzichristou 2007: ) Hoitotyön opiskelijoille tyypillinen ominaispiirre on kiinnostus muiden auttamista kohtaan. Pystyäkseen työskentelemään ammattitaitoisesti hoitotyössä ei pelkkä teoreettinen osaaminen riitä, vaan pitää omaksua ja osata yhdistää erilaisia käytännön taitoja. (Bengtsson Ohlsson 2009.) Asiakaslähtöisyyttä kehitettäessä on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan mitä asiakaslähtöisyys ei ole. Asiakaslähtöisyyttä ei ole se, että asiakas tai potilas toimii käskyttäjä-

17 13 nä hoitohenkilökunnalle. Asiakaslähtöisyyttä ei ole pelkkä taudin selättäminen tai tekninen suoritus, jonka hoitava taho suorittaa tietyn menettelytavan mukaisesti. Tutkimus tulokset osoittavat, että potilaat joita hoidetaan ja kohdellaan asiakaslähtöisesti tarvitsevat vähemmän laajamittaisia tutkimuksia ja kokevat tarvitsevansa harvemmin lähetteen toiselle lääkärille konsultaatiota varten. Potilastyytyväisyys myös kasvaa ja potilas kokee olevansa yksilönä tärkeä, kun häntä kohdellaan asiakaslähtöisesti. (Duggan Geller Cooper Beach 2006: ) Tutkimustulokset osoittavat myös sen, että asiakaslähtöinen toiminta ei aina ole paras mahdollinen lähestymistapa kaikille potilasryhmille kaikissa tilanteissa. On todettu, että muun muassa vakavasti sairaat kuten rintasyöpäpotilaat, joilla on huono paranemisennuste, eivät välttämättä kaipaa asiakaslähtöisyyttä hoidossa. Tässä tilanteessa tarkoitetaan asiakaslähtöisyydellä osallistumista päätöksentekoon tai tarkkaa tietoa omasta terveydentilasta. Kyseiset potilaat tahtovat mieluummin elää uskossa, että tilanne kohenee. (Haes 2006: ) Asiakaslähtöisyyttä on tutkittu eri hoitotyön ympäristöissä ympäri maailmaa. Groene Lombarts Klazinga Alonso Thompson Suñol 2009 toteavat tutkimuksessaan, että tiettyjä asiakaslähtöisyyden osa-alueita käytetään laajalti ympäri Eurooppaa. Näitä osa-alueita ovat potilaan oikeuksien huomioiminen sekä yksityisyyden suojeleminen. Toisaalta taas potilaalta oppiminen sekä potilaan yhdistäminen toiminnan kehittämiseen asiakaslähtöisemmäksi ovat osa-alueita, jotka ovat vielä vähäisessä käytössä käytännön työssä. Moniammatillista opetusta ja oppimista on kuvattu eri ammattiryhmien ja -alojen väliseksi oppimiseksi ja yhteistyötä kehittäväksi toiminnaksi. Moniammatillisesta osaamisesta puhutaan paljon, mutta opiskeluvaiheessa sen opettaminen jää monta kertaa vähäiselle huomiolle. Tulevaisuuden visiot ennustavat, että vastaisuudessa tulisi eri ammattiryhmien kesken tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta kohdataan potilaan tarpeet monipuolisesti ja moniammatillisesti. (Gilbert 2005.) Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi nousee myös kulttuuristen eroavaisuuksien huomiointi. Kansainvälistymisen myötä myös terveydenhuoltoon nousee uusia haasteita. Eri kulttuuritaustalla olevia ihmisiä on yhä enemmän ja jo hoitotyön opetuksessa oppilaitoksissa tulisi antaa opiskelijoille valmiudet kulttuuriselle pätevyydelle. Yhdysvalloissa on luotu tietynlainen standardi, jonka mukaan opetuksessa tulee huomioida kulttuurinen pätevyys ja sen opettaminen. Standardin sisältö kuuluu näin: Opiskelijan tulee osoittaa ymmärrystä eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten käytöstä kohtaan, koskien sairauden ja oireiden

18 14 kohtaamista sekä hoitoa. Opiskelijan tulee tunnistaa ja asianmukaisesti osoittaa ennakkoasennottomuutensa eri kulttuurien edustajia kohtaan. (Carter Lewis Sbrocco Tanenbaum Oswald Sykora Williams Hill 2006: ) On valitettavaa, että kulttuurisen pätevyyden huomioiminen kokonaisvaltaisesti opetuksessa on vielä monilta osin puutteellista eikä sitä varten ole luotu selkeitä ohjeita opetussuunnitelmissa. American Medical College on kehittänyt työkalun, jonka avulla lääketieteen oppilaitokset voivat arvioida kulttuurisen osaamisen harjoittamista sekä opetusta. Kokonaisuus käsittää viisi eri osa-aluetta: 1. Perusteet, kulttuurisen pätevyyden määrittely sekä asiayhteys. 2. Avainasiat, jotka liittyvät kulttuuriseen pätevyyteen. Mitkä seikat tulee huomioida ja osata. 3. Ymmärtää mitkä seuraukset on stereotyyppisellä yleistämisellä kliiniseen päätöksentekoon. 4. Lähtökohtaiset terveydelliset erot ja arvot, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen. 5. Monikulttuuriset kliiniset taidot. Kulttuurisen pätevyyden työkalun käytöstä on saatu hyviä tuloksia Yhdysvalloissa. Hoitava taho on oppinut ymmärtämään potilasta sekä hänen terveysarvojaan paremmin, on opittu keskustelemaan potilaan kanssa hoidon sopivuudesta huomioiden hänen kulttuurinsa ja uskontonsa. Potilailta on myös tullut positiivista palautetta, kun henkilöstö osaa huomioida heidän taustansa, kulttuurinsa ja uskontonsa hoitotyössä. (Carter ym. 2006: ) 4 Tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tämän työn tarkoitus on kuvata kahden suomalaisen ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajien näkemyksiä ja näkemyseroja asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä ja sen opetuksessa sekä asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää asiakaslähtöisen osaamisen kehittämisessä, jotta opiskelijat saisivat mahdollisimman hyvät valmiudet asiakaslähtöiseen toimintaan työelämässä. Tutkimuskysymyksiä työssäni on kolme, ja ne kuvaavat kahden ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä ja näkemyseroja seuraavista asioista: 1. Mitä on asiakaslähtöisyys hoitotyössä?

19 15 2. Miten asiakaslähtöisyys ilmenee hoitotyön opetuksessa? 3. Kuinka asiakaslähtöistä osaamista tulisi kehittää? 5 Tutkimusmenetelmät 5.1 Aineiston keruu Haastateltavina oli yhteensä 16 hoitotyön opettajaa, niistä 8 Keski-Pohjanmaan ja 8 Metropolia ammattikorkeakoulusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Kaikille opettajille esitettiin samat kysymykset (liite 1) ja haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin auki. Kukin haastattelu oli kestoltaan noin minuuttia. Tärkeää teemahaastattelussa on, että haastattelija tuntee aihealueen hyvin ja on tutustunut teemoihin tarkoin ennen haastattelutilannetta. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Haastattelijat perehdytettiin projektin toimijoiden toimesta. Haastattelijana Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa toimi hoitotyön opettaja, joka suoritti haastattelut alkuvuodesta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa haastateltaviksi päätyi kahdeksan hoitotyön opettajaa, jotka olivat kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen. (Törrönen 2009.) Metropoliassa haastattelun suorittivat YAMK-opiskelijat osana opintojaan keväällä Kaksi opiskelijaa haastatteli aina yhden opettajan, niin että toinen opiskelijoista esitti kysymykset ja toinen teki muistiinpanoja sekä huolehti nauhurin toiminnasta. Haastateltavana oli yhteensä kahdeksan hoitotyön ja ensihoidon opettajaa. Metropoliassa hoitotyön opetussuunnitelma on jaettu kahdeksaan juonteeseen. Jokaisen juonteen opetuksesta vastasi aineiston keruun hetkellä opettajista muodostettu juonneryhmä. Kustakin opetusjuonteesta oli valittu yksi opettaja haastateltavaksi. Tärkeää oli, että kyseinen opettaja oli keskeinen henkilö opettamassaan juonteessa ja tunsi juonteen hyvin. (Aaltonen Hämäläinen 2009.) Tärkeää haastattelun onnistumiseksi on miettiä myös ketä haastattelee. Saarasen-Kauppisen & Puusniekan (2006) mukaan. Tutkittaviksi tulisi valita sellaiset henkilöt, joiden uskotaan parhaiten tuntevan tutkittavan aihealueen. Teemahaastattelun ei ole tarkoitus olla pienten yksityiskohtien kyselemistä, vaan suurempien kokonaisuuksien käsittelemistä (Saaranen-Kauppinen Puusniekka 2006). Teemahaastattelulomakkeessa (liite 1) on esitelty kolme tutkimustehtävää, jotka jakau-

20 16 tuvat yhteensä 12 pääteemaan ja niiden alateemoihin. Teemahaastattelun ensimmäistä tutkimustehtävää ohjaa Kiikkala 2000, jonka mukaan tutkimustehtävä on laadittu. Toisen tutkimustehtävän teemoituksessa on hyödynnetty aiempaa tutkimustietoa, joka koskee asiakaslähtöisyyden opetusta ja opetuksen arviointia. Kolmas tutkimustehtävä nousee projektin tarpeesta selvittää kehittämistarpeita ja haasteita hoitotyössä. 5.2 Aineiston analysointi Tässä opinnäytetyössä olen käyttänyt sisällön analyysiä aineiston analysoimiseen. Aineisto koostui kahdesta ammattikorkeakoulusta kerätystä haastattelumateriaalista ja päätin analysoida aineistot erikseen, koska halusin saada selville mahdollisia eroja koulujen välillä. Analysoin molempien ammattikorkeakoulujen opettajien aineiston tutkimustehtävittäin induktiivisella sisällönanalyysillä, koska en halunnut ennalta luokitella vastauksia vaan antaa aineiston puhutella. (Kyngäs Vanhanen 1999.) Induktiivinen sisällönanalyysi koostuu kolmesta vaiheesta 1. aineiston pelkistäminen, 2. aineiston ryhmittely ja 3. abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. (Tuomi Sarajärvi 2009). Analyysi alkoi tutustumalla aineistoon. Koska en ollut itse toiminut haastattelijana enkä litteroinut haastatteluja auki, oli erityisen tärkeää perehtyä litteroituun haastattelumateriaaliin huolellisesti. Käytössä minulla oli alkuperäiset haastattelukasetit, joiden avulla pystyin tarkistamaan epäselviä kohtia. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli alussa lähes 200 sivua, noin 100 sivua kumpaakin ammattikorkeakoulua kohti. Perehdyin kunkin ammattikorkeakoulun aineistoon lukemalla sen useita kertoja läpi. Mikäli haastateltava opettaja oli käsitellyt yhden tutkimustehtävän asioita toisen tutkimustehtävän yhteydessä, siirsin asiat oikeiden tutkimustehtävien alle. Seuraavaksi lähdin analysoimaan tekstiä luomalla analyysiyksikön. Analyysiyksikkönä toimi yhtä asiaa kuvaava ilmaisu tai asia. Tärkeää on pyrkiä erottelemaan oleelliset ilmaukset analysoitavasta aineistosta. Poistin tekstistä sellaiset ilmaukset, jotka eivät käsitelleet tutkittavaa asiaa ja pelkistin alkuperäisilmaukset pelkistetyiksi ilmaisuiksi. (Kyngäs - Vanhanen 1999: 5-6). Palasin säännöllisesti tutkimuskysymyksiin, jotta analysoitava aihealue säilyisi selkeänä mielessä. Pelkistetyt ilmaukset listasin erilliselle paperille allekkain ja leikkasin irti toisistaan. Levitin kaikki leikatut laput ja lähdin etsimään samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia ilmausten

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson

Lisätiedot

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,

Lisätiedot

Simulaatioohjaaja/fasilitaattori. koulutus 10op. SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Simulaatioohjaaja/fasilitaattori. koulutus 10op. SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa Simulaatioohjaaja/fasilitaattori koulutus 10op SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa Mitä simulaatio on Tosielämän jäljittelyä Luodaan käytännön tilanne

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen. Juhani Seppälä Lehtori (ensihoito) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen. Juhani Seppälä Lehtori (ensihoito) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen Juhani Seppälä Lehtori (ensihoito) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu CASE harjoittelu, hyvä pohja uuden opetusmenetelmän käyttöön ottamiseen Jos toimit aina

Lisätiedot

Kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Konstruktivismi. Humanismi. Kognitivismi. Behaviorismi

Kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Konstruktivismi. Humanismi. Kognitivismi. Behaviorismi Pedagoginen tahdikkuus: taitoa kuunnella, taitoa välittää aidosti opiskelijasta, taitoa auttaa ja ohjata. Tahdikas käyttäytyminen nousee aina kunkin hetken pedagogisesta tilanteesta ja taidosta toimia

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen - Avoimen korkeakoulutuksen neuvottelupäivät XAMK Kouvolan kampus

CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen - Avoimen korkeakoulutuksen neuvottelupäivät XAMK Kouvolan kampus CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen - Avoimen korkeakoulutuksen neuvottelupäivät 15.-16.11.2017 XAMK Kouvolan kampus Juhani Seppälä Lehtori (ensihoito) Sh, TtM Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma

Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma Minna Kuivalainen Haaga-Helia, ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusharjoittelu: Suomen Diakoniaopisto, SDO Sote-koulutus 16.1-20.1.2017 Opetusharjoittelupaikka ja

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Terveydenhoitaja AMK-tutkinto YAMK-tutkintona selvitys

Terveydenhoitaja AMK-tutkinto YAMK-tutkintona selvitys Terveydenhoitaja AMK-tutkinto YAMK-tutkintona selvitys 6.9.2018 (Haarala Päivi (Metropolia), Liinamo Arja (Metropolia), Mellin Oili-Katriina (Metropolia), Nieminen Irmeli (TAMK), Nikula Anne (Metropolia),

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen Työpajan antia 11.5.2017 Taustaa Moniammatillisuus terminä avaaminen Avustaja, työpari, moniammatillinen tiimi, poikkitieteellinen työ Terveydenhuollon

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Potilaan asema ja oikeudet

Potilaan asema ja oikeudet Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI. Petri Haltia

OSAAMISEN ARVIOINTI. Petri Haltia OSAAMISEN ARVIOINTI Petri Haltia 28.3.2017 Miksi osaamista arvioidaan? Oppimisen ohjaamiseksi Opiskelijan (päättö)arviointi tulevaa toimintaa ajatellen Koulutusjärjestelmän/opetuksen arvioimiseksi ja kehittämiseksi

Lisätiedot

ARVIOINTIKRITEERIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU JA TURVALLISUUS OPINTOKOKONAISUUDEN OPINNOILLE

ARVIOINTIKRITEERIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU JA TURVALLISUUS OPINTOKOKONAISUUDEN OPINNOILLE SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sairaanhoitaja (AMK) tutkinto-ohjelma Päivätoteutus ja monimuotototeutus ARVIOINTIKRITEERIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU JA TURVALLISUUS OPINTOKOKONAISUUDEN OPINNOILLE

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

KYS Vetovoimainen sairaala

KYS Vetovoimainen sairaala KYS Vetovoimainen sairaala Merja Miettinen, hallintoylihoitaja kuntakierros 2017 21.4.2017 1 Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisessä toiminnassa on kyse asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen tunnistamisesta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot