Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen"

Transkriptio

1 Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen AMK-opettajien näkemyksiä Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Fysioterapeutti ylempi AMK Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Hanna Pesonen

2 Metropolia Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Suuntautumisvaihtoehto Fysioterapeutti (ylempi AMK) Tekijä/Tekijät Hanna Pesonen Työn nimi Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen. AMK-opettajien näkemyksiä Työn laji Opinnäytetyö TIIVISTELMÄ Aika 2010 Sivumäärä 56 Tämä työ on osa Asiakaslähtöinen osaaminen hoitotyön koulutuksessa Suomessa ja Virossa - projektia. Projekti kuuluu Patient-/client-centredness in adult intensive care, elderly care and health care education - hankkeeseen. Projektin tarve perustuu siihen, että hoitotyön koulutuksen aikaista asiakaslähtöisen osaamisen kehittymistä ei ole aiemmin tutkittu. Asiakaslähtöisyys on merittävä osa laadukasta hoitotyötä ja sen keskeisenä ajatuksena on lähteä liikkeelle kohderyhmän eli asiakkaan tarpeista. Usein ajatellaan, että asiakaslähtöisyys on luonnostaan tapahtuva toimintatapa, joskin sitä ei aina tunnisteta. Hoitotyön opetuksessa tulisi korostaa tätä asiakaslähtöisyyden merkitystä, jota päivittäisessä hoitotyössä tarvitaan. Opiskelijat kohtaavat erilaisia asiakkaita jo opintojen aikana, mutta erityisesti myöhemmin työelämässä. Opetuksessa tulisikin tästä syystä painottaa asiakaslähtöisyyden opetukseen läpi koko opiskelun. Tämän työn tarkoitus on kuvata kahden suomalaisen ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajien näkemyksiä ja näkemyseroja asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä sen opetuksesta sekä asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämisessä, jotta opiskelijat saisivat mahdollisimman hyvät valmiudet asiakaslähtöiseen toimintaan työelämässä. Haastateltavina oli yhteensä 16 hoitotyön opettajaa, niistä 8 Keski-Pohjanmaan ja 8 Metropolian ammattikorkeakoulusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opettajien näkemykset asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä olivat suuriltaosin yhtenenväisiä aiemman tutkimustiedon kanssa. Asiakaslähtöisyyden opetuksessa sekä sen opetusmentelmissä sen sijaan havaittiin selkeitä eroja kahden ammattikorkeakoulun välillä. Molempien koulujen opetuksessa asiakaslähtöisyys ilmeni, mutta teorian ja käytönnön opetuksen yhdistävissä menetelmissä oli eroavaisuuksia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa teoria- ja käytännönopetus integroituvat yhteen läpi opetuksen. Keskeisenä opetusmentelmänä käytettiin pbl (problem based learning) menetelmää. Metropolian ammattikorkeakoulussa opetusmenelmät olivat yksipuolisempia ja teoria ja käyntäntö jäi erilleen toisistaan. Kehittämishaasteiksi nousi asiakaslähtöisyys käsitteen määrittely opetuksessa, opetusmentelmien yhtenäistäminen sekä opetuksen ja käytönnön integroituminen paremmin yhteen. Avainsanat asiakaslähtöisyys, opettaminen, oppiminen, hoitotyö

3 Degree Programme in Social Services and Health Care Development and Management Degree Master of Health Care Author/Authors Hanna Pesonen Title Nursing teachers' opinions about client centredness in nursing, how to teach and develop client centred thinking. Type of Work Master's Thesis ABSTRACT Date 2010 Pages 56 This thesis is a part of a project called Client centredness in nursing education which is carried out Finland and Estonia. The project is a part of an even bigger project called Patient-/client-centredness in adult intensive care, elderly care and health care education. There are no studies made on students development in client centredness during the studies which is one of the aims of the whole project. The purpose of this thesis was to explore nursing teacher s opinions about client centredness in nursing, how to teach it and how to develop it. The study group consisted of nursing teachers from two different universities of applied sciences. Altogether 16 teachers were interviewed: 8 teachers from Central Ostrobothnia- and 8 from Metropolia University of Applied Sciences. The method used for this thesis was theme interview. The goal was to develop the client centred approach in teaching nursing students, so that they will get the best possible know-how thinking and be well prepared for their future work. Client centredness is a very important part of nursing and it is essential to always focus on the client and his/her needs. Often client centredness is seen as something that happens by itself, but unfortunately it is not always identified. In teaching nursing students client centredness it would be very important to teach the meaning of client centredness and how to act in a client centred way in your everyday work. The nursing students meet different kinds of clients already during the studies, but especially later in their working life. This is one of the reasons why client centredness should be a central issue during the nursing studies. The nursing teachers opinions about client centredness were mainly compatible with the earlier knowledge about client centredness. Differencies were detected between the two universities of applied sciences in teaching client centredness for nursing students and especially in the teaching methods. In both of the universities of applied sciences client centredness was considered a very important part of the studies. In Central Ostrobothnia University of Applied Sciences a compatible teaching method was used, called PBL (problem based learning). Because of this method the theoretical and practical subjects were integrated better during the studies. In Metropolia University of Applied Sciences the teaching methods were one-sided and the theoretical and practical subjects were more separated. Development challenges are to define the concept of client centredness more closely and to unify the teaching methods to make the theoretical and practical better integrated. Keywords Client centredness, teaching, learning, nursing

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Opinnäytetyön rooli Asiakaslähtöinen osaaminen projektissa 2 3 Aikaisempaa tietoa asiakaslähtöisyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä Kirjallisuuskatsauksen haut Asiakaslähtöisyys ja sen määrittely hoitotyössä Asiakaslähtöisyyden sisältö ja menetelmät opetuksessa Asiakaslähtöisyyden kehittyminen ja kehittäminen 12 4 Tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset 14 5 Tutkimusmenetelmät Aineiston keruu Aineiston analysointi 16 6 Tulokset Tulosten esittelyn kuvaus Asiakaslähtöisyys hoitotyössä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Metropolia ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Asiakaslähtöisyyden ilmeneminen opetuksessa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Metropolia ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Asiakaslähtöisen osaamisen kehittäminen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Metropolia ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä Erot Keski-Pohjanmaan- ja Metropolia ammattikorkeakoulujen opettajien näkemysten välillä 38 7 Pohdinta Tulosten tarkastelua Tulosten luotettavuuden arviointia Eettisyyden arviointia Kehittämisehdotukset 47 Lähteet 49 Liitteet

5 1 1 Johdanto Asiakaslähtöisyyden määritelmä riippuu siitä, kuka asiakas on ja mistä näkökulmasta asiakaslähtöisyyttä tarkastellaan. Asiakaslähtöisyyden keskeisenä ajatuksena on lähteä liikkeelle kohderyhmän eli asiakkaan tarpeista. Terveyden edistämisen lisäksi myös asiakaslähtöisyydellä on merkittävä rooli laadukkaassa hoitotyössä. Suomessa aktiivisempi keskustelu asiakkaan oikeuksista ja asemasta hoitotyössä alkoi muutama vuosikymmen sitten. Tämän seurauksena asiakkaille alettiin kertoa tarkemmin heidän hoitonsa etenemisestä sekä ottaa heidät aktiivisemmin mukaan hoitonsa päätöksentekoon. Keskeistä asiakaslähtöisyydessä on jokaisen asiakkaan kohtaaminen yksilönä ja hoidon suunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa. (Kiikkala 2000: ; Sosiaali- ja terveysministeriö /92.) Laadukas asiakaslähtöinen hoitotyö vaatii vahvaa yhteistyötä useiden tahojen välillä. Yhteistyön yksi tärkeimmistä asioista on vuorovaikutus, jota tulisi jatkuvasti kehittää potilaan, hoitohenkilökunnan sekä omaisten välillä. (Hägglund 2009: 2-11.) Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että asiakaslähtöistä hoitotyötä toteutetaan edelleen vain osittain, ja yhä enemmän tulisi korostaa monipuolista asiakaslähtöisyyttä. (Jones 2006.) Asiakaslähtöinen ajattelu tulisi huomioida jo hoitotyön opetuksesta lähtien. Opetuksella on todettu olevan suuri merkitys siihen, kuinka opiskelija rakentaa käsitystään asiakaslähtöisyydestä opiskelun aikana. (Haidet Kelly Bentley Blatt Chou Fortin Gordon Gracey Harrell Hatem Helmer Paterninti Wagner Inui 2006: ) Opinnäytetyöni liittyy Asiakaslähtöinen osaaminen hoitotyön koulutuksessa Suomessa ja Virossa projektiin, joka on osa suurempaa hanketta nimeltä Patient-/clientcentredness in adult intensive care, elderly care and health care education. Projektiin osallistuvat Suomesta Metropolia ja Keski-Pohjanmaan- ammattikorkeakoulut ja Virosta Tarton yliopisto sekä Tarton ja Tallinnan ammattikorkeakoulut. Tämän työn tarkoitus on kuvata hoitotyön opettajien näkemyksiä ja näkemyseroja asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä sen opetuksessa sekä asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Haastateltavana oli yhteensä 16 ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajaa Keski-Pohjanmaan ja Metropolia ammattikorkeakoulusta.

6 2 2 Opinnäytetyön rooli Asiakaslähtöinen osaaminen projektissa Tämä opinnäytetyö on osa Asiakaslähtöinen osaaminen hoitotyön koulutuksessa Suomessa ja Virossa projektia (lyhenne Asiakaslähtöinen osaaminen projekti). Suomesta projektiin osallistuvat Keski-Pohjanmaan sekä Metropolia ammattikorkeakoulut. Virosta projektiin osallistuvat Tarton yliopisto (Tartu Ülikool) sekä Tarton ja Tallinnan ammattikorkeakoulut (Tallinna Tervishoiu Kõrgkool ja Tartu Tervishoiu Kõrgkool). Projekti on osa kolmen osaprojektin muodostamasta isommasta hankkeesta Patient- /client-centredness in adult intensive care, elderly care and health care education. Hanke sijoittuu hoitotyön koulutuksen lisäksi tehohoitotyön alueelle Suomessa ja Virossa sekä iäkkäiden hoitotyön alueelle Suomessa, Virossa ja Liettuassa. (Kalam-Salminen 2008). Asiakaslähtöinen osaaminen - projektin kokonaistavoite on saada aikaan terveydenhuoltojärjestelmien sekä koulutuksien käyttöön tutkimustiedon pohjalta toimintamalli, joka vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Toimintamallin avulla voidaan varmistaa, että hoitotyön opiskelijoilla on riittävä asiakaslähtöinen osaaminen, jotta he osaavat vastata mahdollisimman hyvin asiakaslähtöisyyden haasteisiin työelämässä. (Kalam-Salminen 2008). Asiakaslähtöinen osaaminen - projekti on jaettu neljään eri vaiheeseen, jonka ensimmäiseen vaiheeseen opinnäytetyöni kuuluu. Ensimmäisen vaiheen aikana on kartoitettu asiakaslähtöistä osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä hoitotyön opiskelijoilta, hoitotyön opettajilta sekä harjoittelujaksojen ohjaajilta. Opinnäytetyöni merkitys projektille on, että saamme tuoretta tietoa hoitotyön opettajien käsityksistä asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä, sen opettamisesta ja kehittämisestä. (Kalam-Salminen 2008.) Projektin edetessä syntyi tarve selvittää näkökulma eroja kahden ammattikorkeakoulun opettajien välillä, kun opiskelijalähtöisyydestä tehdyssä opinnäytetyössä havaittiin eroja. Saatujen tulosten perusteella kokonaisprojekti saa tietoa nykytilanteesta sekä apua interventiota suunniteltaessa ja toteutettaessa. Suomessa ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta, kuten esimerkiksi hoitotyön koulutusta. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5-4,5 vuotta. Ammattikorkeakoulujen tavoite on olla pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden tehtävänä antaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja kehittämiseen alueellisesti. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010.)

7 3 Metropolia Ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä Suomen suurin ammattikorkeakoulu. Metropolia kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoita. Vuonna 2009 Metropoliassa opiskeli yhteensä opiskelijaa, joista sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita oli yhteensä (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2010.) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on aloittanut toimintansa vuonna Ammattikorkeakoulun päätehtävä on kohottaa toimialueensa väestön osaamistasoa. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu tarjoaa 26 eri koulutusohjelmaa neljällä eri paikkakunnalla. Koulussa opiskelee noin 3300 opiskelijaa. (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 2010.) 3 Aikaisempaa tietoa asiakaslähtöisyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä 3.1 Kirjallisuuskatsauksen haut Aluksi perehdyin käsitteeseen asiakaslähtöisyys sekä sen ympärillä oleviin käsitteisiin kirjallisuuden ja tutkimusten avulla. Tarkoituksena oli perehtyä aiemmin tutkittuun tietoon aiheesta sekä laajentaa omaa näkemystä asiakaslähtöisyydestä. Asiakaslähtöisyys on aiheena laaja ja tietoa asiasta löytyy runsaasti. Tästä syystä hakua oli rajattava niin, että hakutulos oli mahdollista käsitellä. Teoriatietoa hain seuraavista tietokannoista: Cochrane, Cinahl, Science Direct, PubMed sekä Medic. Kirjallisuushakua tein myös kirjastojen omista Helmet- sekä Helka- tietokannoista. Hakusanoina käytin Cochrane- sekä Science Direct- tietokannoissa patient/client/person centeredness sekä teaching patient/client centeredness. Erityisesti Science Direct- tietokannasta löytyi runsaasti hakusanoja vastaavia tuloksia, joten rajasin hakua vielä lähimmän 10 vuoden sisällä tehtyihin tutkimuksiin. Sanassa centered käytin katkaisumerkkinä *. Cinahl- sekä Pub Med- tietokannassa käytin AND operaattoria yhdistämään hakusanoja. Hakusanoina olivat patient/client/person AND centeredness/centred AND teaching/learning AND nursing AND care. Kyseisistä hakusanoista tein erilaisia hakuyhdistelmiä, joilla löysin aiheeseen liittyvää tutkimustietoa. Täydensin kirjallisuushakua myös hyödyntämällä tiettyjen artikkelien lähdeviitteitä ja hakemalla suoraan joko tekijän tai artikkelin nimellä tietokannasta.

8 4 3.2 Asiakaslähtöisyys ja sen määrittely hoitotyössä Asiakaslähtöisyydellä on pitkä perinne terveydenhuollossa aina 1950-luvulta lähtien. Keskustelu asiakkaan ja potilaan oikeuksista ja asemasta alkoi aktiivisemmin Suomessa muutama vuosikymmen sitten. Silloin huomattiin, että asiassa oli selkeitä puutteita ja potilaan asemaa haluttiin parantaa. Kehitys kohti asiakaslähtöistä ajattelua oli alkanut. Vuosikymmenten ajan potilaita hoidettiin välittämättä heidän omista arvoistaan ja tahdostaan. Kuitenkin noin luvulta lähtien potilaan osallistuminen päätöksentekoon sekä oikeus tietää omasta hoidostaan ovat merkittävästi kasvaneet. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1993; Kiikkala 2000: ; Haes 2006.) Asiakaslähtöisyys on monivivahteinen ja laaja käsite ja sitä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Asiakaslähtöisyyden määritelmä riippuu pitkälti siitä, kuka asiakas on. Asiakkaan määrittely on ensisijaisen tärkeää asiakaslähtöisyyttä tarkasteltaessa. Usein ajatellaan, että asiakaslähtöisyys on luonnostaan tapahtuva toimintatapa, joskaan sitä ei aina tunnisteta. Asiakaslähtöisyys koetaan tärkeäksi osaksi päivittäistä työtä, mutta ollaan eri mieltä siitä, miksi se on tärkeää. (Kiikkala 2000: 116; Duggan Geller Cooper Beach 2006: 271.) Keskeistä asiakaslähtöisyydessä on jokaisen asiakkaan kohtaaminen omana yksilönä. Asiakaslähtöinen osaaminen projekti käsittelee asiakaslähtöisyyttä laajasti. Näkemys asiakkaasta on laaja, koska opiskelijat kohtaavat erilaisia asiakkaita jo opintojen aikana harjoittelussa, mutta erityisesti myöhemmin työelämässä. Asiakas tulee ymmärtää yksilönä, perheen tai muun yhteisön jäsenenä sekä yhteiskunnan jäsenenä. Yksilönä asiakas on oman elämänsä asiantuntija, jolla on tunteet ja tahtotila sekä halu tehdä valintoja omaan elämäänsä liittyen. Toisaalta taas asiakas kuuluu suurempaan kontekstiin, johon liittyvät muun muassa perhe, ystävät, koulu- ja työympäristö. Laajemmasta perspektiivistä katsottuna asiakas edustaa myös yhteiskuntaa, jossa hän on oman kulttuurinsa edustaja ja yleisesti tietyn alueen asiakas. (Kiikkala 2000: ; Zanbelt Smets Oort Godfried Haes 2006: ) Asiakaslähtöisyydestä puhuttaessa merkittävänä nousee esiin vuorovaikutus asiakkaan kanssa. Hyvän vuorovaikutuksen seurauksena asiakkaan kanssa toteutuu kommunikaatio, kumppanuus, yhteinen päätöksenteko sekä näiden seurauksena terveyden edistäminen. (Groene Lombarts Klazinga Alonso Thompson Suñol 2009; Kiikkala 2000: 119.) Kommunikaatio osana asiakaslähtöisyyttä on niin kuuntelemista kuin ymmärtämistäkin ja tämä toimii kahteen suuntaan. Asiakkaan tulee kunnioittaa ja kuunnella asiantuntijaa. Asiakas ja asiantuntija kuten esimerkiksi sairaanhoitaja toimivat

9 5 yhdenvertaisina, eikä kumpikaan ole toisensa yläpuolella tai määräile toista. Hyvän hoitosuhteen avulla luodaan kumppanuus, jolloin hoidosta tulee avoimempaa ja asiakas pääse helpommin mukaan hoitonsa päätöksentekoon. Hyvän kommunikaation seurauksena asiakkaalle tulee tunne siitä, että häntä on kuunneltu ja myös ymmärretty. Asiantuntijan tuoma ammattitaito yhdessä asiakkaan tarpeiden kartoittamisen kanssa johtavat hyvään lopputulokseen. Tämän seurauksena syntyy yhteinen päätöksenteko. (Kiikkala 2000: ; Duggan Geller Cooper Beach 2006: 272.) Kommunikaation osana asiakaslähtöisyydessä on ohjaus, joka on tavoitteellista toimintaa, jossa yhdessä pyritään edistämään asiakkaan oppimista. (Kääriäinen Lahdenperä Kyngäs 2005: ) WHO on määritellyt terveyden edistämisen prosessiksi, jossa potilas itse pystyy lisäämään vaikutusta omaan terveyteensä ja edistämään omaa terveyttään osana hoitotyötä. Terveyden edistämistä tutkittaessa on kuitenkin osoittautunut, että potilaat eivät aina osaa vaatia riittävää informaatiota omasta hoidostaan ja tästä syystä yhteinen päätöksenteko jää heikoksi. Näin ollen voisi ajatella, että potilasta tulisi enenevässä määrin osata ohjata hoitoansa koskevaan yhteiseen päätöksentekoon hoitotyön ammattilaisten ohjauksen avulla. (Makoul Arntson Schofield 1995: ) Tutkimukset ovat osoittaneet, että asiakaslähtöinen hoitotyö on vahvasti sidoksissa hyviin hoitotyön tuloksiin. (Duggan Geller Cooper Beach 2006; Jones 2006; Noble Kubacki Martin Llyoyd 2007; Davidson Powers Kamyar Hedayat Tieszen ym ) American Institute of Medicine on luonut vuonna 2001 suosituksen, jonka mukaan hoitotyössä tulisi keskittyä enemmän asiakas-lähtöisyyteen ja pyrkiä välttämään puhtaasti tautikeskeistä ajattelua hoitotyössä. Kyseinen suositus koostuu viidestä eri osa-alueesta: 1. Potilaan sekä omaisten rooli päätöksenteossa. Yhteisessä päätöksenteossa on tärkeää kuunnella potilaan sekä omaisten mielipidettä hoidosta ja antaa heille kaikki tarvittava tieto päätöksentekoa varten. Hoitotyöntekijän tehtävä on tuoda päätöksentekoon ammatillinen näkemyksensä 2. Moniammatillinen hoitotiimi. Moniammatillinen tiimi tuo erilaisia näkökulmia potilaan asemaan ja tilaan. Tärkeää on, että hoitotiimin henkilöillä on selkeä ja avoin suhde toisiinsa sekä yh-

10 6 teinen tavoite. Kaikilla tulee olla riittävä tieto potilaan tilasta, jotta potilas saa parasta mahdollista hoitoa. 3. Henkinen ja fyysinen tuki sekä potilaalle että hänen omaisilleen. Potilasta sekä hänen omaisiaan tulee jatkuvasti informoida hoidon kulusta ja mahdollisista muutoksista. 4. Hoitavan tahon ymmärrys potilaan tilasta ja asemasta. Ymmärrys ja kunnioitus potilaan kulttuuritaustaa kohtaan ja mahdollisuuksien mukaan huomiointi hoidon aikana. Käsitys siitä, että jokainen potilas on yksilö, jolla on tietty tausta ja tietyt elämän arvot. 5. Hoitavan tahon pyrkimys tehdä kaikki ammattitaitonsa puitteissa, jotta asiakas saa parasta mahdollista hoitoa. (Davidson ym ) Samantyyppisiä suosituksia löydetään myös Suomesta. Esimerkiksi sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa ilmenee, että jokaisella hoitoa saavalla on oikeus osallistua omaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Hoitotyön edustajan tulee kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta sekä kohdella kaikkia potilaita oikeudenmukaisesti. (Suomen sairaanhoitajaliitto ry. 1996). Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (Sosiaali- ja terveysministeriö /92) kuvaa asiakaslähtöisyyttä oikeutena saada terveydentilansa edellyttämää hoitoa olemassa olevien voimavarojen mukaan. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilaan hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan hänen hoidossaan ja kohtelussaan. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Hoitohenkilökunnan on kerrottava asiat niin selkeästi, että potilas ymmärtää mistä on kyse. Potilaalla on itsemääräämisoikeus hoitonsa suhteen ja hänen kanssaan yhteistyössä tulee tehdä päätökset, jotka koskevat hoitoa. Lain tarkoituksena on parantaa potilaan oikeusturvaa ja laki koskee koko terveys- ja sosiaalihuoltoa. Sakurai, Lee, Schickendanz, Maa ja Lai (2008: ) ovat jakaneet ammatillisen pätevyyden hoitotyössä seuraavanlaisiin ominaisuuksiin: Ymmärtäväinen ja jatkuva kommunikaatio asiakkaan kanssa, käytännön taidot, kliininen päätöksenteko, tunteiden ja arvojen ymmärtäminen sekä itsearviointi päivittäisessä työssä asiakkaan parasta ajatellen. Itsearviointi, omien taitojen peilaaminen ja pohtiminen on oleellinen osa

11 ammatillista kehittymistä jo opintojen aikana ja tästä syystä opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös itsearviointiin Asiakaslähtöisyyden sisältö ja menetelmät opetuksessa Hoitotyön asiantuntijat joutuvat työssään jatkuvasti haastavien ja nopeasti muuttuvien tilanteiden eteen, joissa päätökset on tehtävä lyhyessä ajassa. Vaikka kyseinen asia tiedostetaankin oppilaitoksissa, on hoitotyön opetuksessa puutteita kyseisellä osaalueella. Hoitotyön opetus painottuu usein opetuslähtöiseen ajatteluun, kun enemmän pitäisi painottaa oppimislähtöistä ajattelua. Opetus perustuu oppilaitoksen asettamiin vaatimuksiin opetussuunnitelmaan. Opetukselle asetetut tavoitteet eivät aina kohtaa sen kanssa, mitä opiskelijan todella tulisi oppia ja mistä opiskelijalla olisi todellista hyötyä työelämässä. Oppimislähtöisessä opetuksessa pyritään vastaamaan opetuksessa sen hetkiseen työelämään liittyviin haasteisiin. Sen sijaan, että opiskelijat opiskelevat hoitotyön sisältöä ja siihen liittyviä asioita teoriassa, olisi tärkeää opettaa kuinka toimia asiakaslähtöisesti ja kuinka toteuttaa asiakaslähtöistä päätöksentekoa. Tämän päivän hoitajien tulee jatkuvasti osata itsearviointia, vertaisarviointia sekä ymmärtää elinikäisen oppimisen merkitys. Perinteinen raskas teoriapainotteinen opetus jättää usein vain vähän tilaa kyseisille oppimismenetelmille. Oppimislähtöinen ajattelu vastaa kysymykseen Mitä opiskelijan tulisi osata kun taas opetuskeskeinen ajattelu vastaa kysymykseen Mitä minä tahdon opettaa. (Candela Dalley Benzel-Lindley 2006: ) Kiinnostusta asiakaslähtöisyyttä kohtaan on ollut jo vuosikymmenien ajan ympäri maailmaa. Viimeisimmät tutkimukset asiakaslähtöisyyden opetuksesta osoittavat, kuinka tärkeää on opetuksen merkitys, kun opiskelija rakentaa käsitystään asiakaslähtöisyydestä ja sen merkityksestä hoitotilanteessa. Opetuksessa tulisi ymmärtää erilaisia taitoja vaativiin tilanteisiin valmentautumisen tärkeys. Esimerkkejä kyseisistä taidoista ovat luonteva kommunikointi asiakkaan kanssa, lääketieteellisten suhteiden ylläpito ja edistäminen kollegoiden kanssa sekä toimiminen eettisten arvojen ja normien määräämällä tavalla omassa työssään. Opiskelijoille tulisi osata antaa suoraa palautetta tehdystä työstä. Erityisesti positiivisen palautteen saaminen tukee asiakaslähtöistä ajattelua. (Haidet Kelly Bentley Blatt Chou Fortin Gordon Gracey Harrell Hatem Helmer Paterninti Wagner Inui 2006: ) Viime vuosina käytännön työ on paljon vaikuttanut opetussuunnitelmien laadintaan ja opetusta on pyritty kehittämään keskustelevammaksi, mutta edelleen monissa oppilaitoksissa on käytössä liian teoreettispainotteinen opetus. Lääketieteen ja hoitotyön ope-

12 8 tus pohjautuu useissa tapauksissa edelleen tautikeskeiseen tietoon ja opetukseen. Aika on rajallinen, jotta opiskelija todella ehtisi sisäistämään potilaan tai asiakkaan tilanteen. Osa tutkimuksista osoittaa sen, että keskustelutaidot ja kyvyt ovat viimeisen vuoden lääketieteenopiskelijoilla edelleen heikot, vähäiset ja sirpaloituneet. Asiakaslähtöisyydessä ajatuksena on yhdistää niin asiakkaan kuin hoitavan tahon käsitys ja mielipide asiakkaan tilanteesta taustavaikuttajat huomioiden. Tämän tyyppisen työskentelytavan avulla päästään parempiin lopputuloksiin hoidon suhteen sekä saadaan tyytyväinen asiakas. (Wahlqvist Mattson Dahlgren Hartwig-Ericsson Henriques Hamark Hösterey-Ugander 2005: ) Asiakaslähtöisessä hoitotyössä tarvitaan hyviä kommunikaatiotaitoja ja ristiriitatilanteiden hyvää hallintaa. Yhteisestä päätöksenteosta puhuttaessa tulee huomioida säännölliset tapaamiset päättävien tahojen kesken, kuten hoitohenkilökunta, omaiset ja luonnollisesti itse potilas. Näiden taitojen opettamista pidetään erityisen tärkeänä jo opiskeluvaiheessa, jotta opiskelijat saavat riittäviä valmiuksia kohdata haastavia tilanteita ja ymmärtää yhteisen päätöksenteon tärkeys. Yhteinen päätöksenteko onkin tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä asiakaslähtöisyyden elementeistä. (Davidson ym ) Asiakaslähtöisyyden opettaminen tuo haasteita opettajalle, jotta hän voi varmistua että opiskelija on ymmärtänyt asian ja osaa soveltaa sitä käytäntöön. (Jones 2006.) Hoitotyön opettajilta vaaditaan kykyä yhdistää opetuksessa teoria ja käytäntö. Opetussuunnitelmat eivät kuitenkaan aina tue tätä. Näyttöön perustuvan hoitotyön on todettu olevan hyvä tapa yhdistää nämä kaksi, teoria ja käytäntö toisiinsa. (Salminen Melender Leino-Kilpi 2009: 5.) Teoriassa opittu asia voi olla haasteellista opiskelijalle sovittaa käytännön työhön. Opiskelijat ymmärtävät asiakaslähtöisyyden merkityksen, mutta käytännön tilanteet ovat usein teoriaa haastavammat ja tästä syystä asiakaslähtöisyyttä on käytännössä harjoiteltava. Teoriaopetuksen tulisi enemmän tukea ja muistuttaa käytännön työtä, jotta ero näiden välillä ei olisi niin suuri. (Jones 2006; Salminen ym. 2009: 4-5.) Kansainvälisesti laadukkaasta hoitotyöstä puhuttaessa käy ilmi asiakaslähtöisyyden tärkeyden merkitys ja kyseistä toimintatapaa tukee myös maailman terveysjärjestö WHO. Asiakaslähtöisyyteen vahvasti liitettäviä vuorovaikutustaitoja ja niiden oppimista on tutkittu valitettavan vähän hoitotyön opiskelijoilla, vaikka kirjallisuus korostaa toimintatapaa tärkeäksi. Useat opetusmenetelmät ovatkin edelleen vahvasti teoriapainotteisia. (Jones 2006.)

13 9 Opiskelijat usein kuvittelevat opetuksen olevan sitä, että opettaja välittää tiettyyn aiheeseen liittyvän tiedon opiskelijalle. Opetus on haastava ja monimutkainen prosessi, joka perustuu opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen. Vähitellen ollaan siirtymässä enemmän kokemuslähtöiseen hoitotyön opetukseen ja vähennetään perinteistä teoriaopetusta. Opetusmenetelmillä on merkittävä vaikutus opittuun asiaan ja opetuksen tulisi olla dynaaminen prosessi, jossa opiskelija itse on aktiivisesti mukana. (Bengtsson Ohlsson 2009.) Oppiminen ja opettaminen prosessina ovat haastavia ja tästä syystä on tärkeää pyrkiä jatkuvasti kehittämään opetusmenetelmiä. Ympäri maailman koetaan, että opiskelijaryhmien jatkuva kasvu sekä ajan puute lisäävät paineita opetukselle. Toinen haaste on pyrkiä lisäämään teoria- ja käytännön opetuksen yhdistämistä. Tämä on tärkeää eritoten käytännönläheisillä aloilla, kuten esimerkiksi hoitotyö sekä lääketiede. Useissa oppilaitoksissa perinteinen teoriaopetus sekä kliinisen työn opetus ovat edelleen kovin erillään toisistaan. (Chan Yi Hsu Ye Hong 2008.) Simulaatiota oppimis- ja opetusmenetelmänä on käytetty hoitotyön opiskelijoilla aina 1980-luvulta lähtien. Se on tänä päivänä noussut melko suosituksi opetusmenetelmäksi ja tulevaisuudessa varmasti kasvattaa suosiotaan entisestään. Simulaatiossa on tarkoitus luoda opiskelijoille mahdollisimman todentuntuinen ja aito potilastilanne, jossa apuna käytetään kuvamateriaalia, ääniä, videota. Etuina ovat sen turvallisuus, vaarattomuus sekä tehokkuus oppimisen kannalta. Simulaation avulla opetuksesta tulee monipuolisempaa, luovempaa ja interaktiivista. Sekä toimii hyvänä pohjana todellisille tilanteille ja sen on todettu edistävän asiakaslähtöistä ajattelua ja osaamista. Simulaatioopetuksessa teoriatieto sekä käytäntö kohtaavat luontevalla tavalla. Käytännön harjoittelua kentällä simulaatio ei korvaa, mutta täydentää muita oppimismenetelmiä. Simulaation suurin ero oikeaan tilanteeseen on kuitenkin se, että simulaatio on täysin riskitön eikä aiheuta jälkiseuraamuksia. (Murray Grant Howarth Leigh 2008: 5.) Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa on kokeiltu menetelmää, jossa kolmannen vuoden lääketieteen opiskelijat kirjoittavat lyhyitä raportteja kokemuksistaan ja opeistaan käytännöstä ja keskustelevat niistä pienissä ryhmissä. Ryhmään osallistujien tehtävä on peilata tilanteita omiin kokemuksiinsa ja jakaa tietoa ja taitoja sekä ohjata toinen toistaan. Ryhmien on todettu tutkimuksen mukaan edistävän tietoisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, jotta opiskelijat oppivat tiimityöskentelyn tärkeyden asiakkaan hoitoa ja asiakaslähtöisyyttä ajatellen. Optimaalinen ammatillinen kehittyminen edellyttää käytäntöä peilaavaa opetusta yhä enenevässä määrin. Opetuksessa tulisikin korostaa opis-

14 kelijalähtöistä opetusta jo opetussuunnitelmasta lähtien. (Hill-Sakurai Lee Schickendanz Maa Lai 2008: ) 10 Hyvä asiakaslähtöisyyden opetusmenetelmä on case-based -opetus, jossa pyritään ennakkotapauksen avulla opettamaan kokonaisuuksia. Kyseistä menetelmää on käytetty esimerkiksi Taiwanissa, jossa perustettiin opettajista koostuva projektiryhmä, jonka tehtävänä oli koota manuaaleja eli caseja kyseistä opetusmenetelmää ajatellen. Projekti kohdistui lääketieteen opetukseen. Projekti tuotti yhteensä 18 erilaista casea, joita käytettiin opetuksessa. Kukin ennakkotapaus kattoi yhden asiakkaan, jolla oli todettu vakava sairaus. Jokaiseen tapaukseen koottiin manuaali, jossa ilmenivät potilaan perustiedot, opetuksen tavoite, sairauden kuvaus (kliinisesti merkittävät seikat) sekä kysymyksiä, joita voitaisiin käyttää ryhmäkeskustelun herättämiseksi. Tätä tapauskeskeistä opetusta pilotoitiin ja kysyttiin sekä opettajien että opiskelijoiden mielipiteitä. Opettajat kokivat, että menetelmän avulla voisi kehittää opetussuunnitelmaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Menetelmän avulla pystyttäisi myös vähentämään turhia päällekkäisyyksiä opetuksessa. Opiskelijoiden näkökulmasta kyseinen tapauskeskeinen opetus edisti aktiivista oppimista, joka osallisti heidät oleellisena osana opetukseen. Opetus tuntui myös yhtenäisemmältä. Menetelmän avulla opiskelijoiden sekä opettajien välinen vuorovaikutus myös parani. (Chan Yi Hsu Ye Hong 2008.) Jones 2006 tutki kahden eri opetusmenetelmän vaikutusta vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen hoitotyön opiskelijoilla. Ensimmäinen ryhmä sai kuunnella ääninauhalta kymmenen aitoa potilastilannetta, joissa toiset hoitotyön opiskelijat kohtasivat potilaan. Toinen ryhmä sai teoriaopetusta kommunikaationtaidoista ja niiden merkityksestä potilaan kohtaamisessa, jonka jälkeen he kuuntelivat lyhyen neljän minuutin mittaisen potilastilanteen sairaanhoitajan kanssa. Todettiin, että ääninauhojen avulla opiskelijat muistivat paremmin aiemmin teoriassa opitut asiat ja pystyivät tunnistamaan hyvän kommunikaation merkityksen. Oppimismenetelmien yksi merkittävä haaste on pienentää teorian ja käytännön työn välistä kuilua. Opiskelijoiden haasteensa usein onkin teorian soveltaminen käytäntöön. Noble Kubacki Martin Llyoyd (2007) ovat tutkineet vanhaa perinteistä teoreettispainotteista sekä uudempaa käytännönläheistä tapaa opettaa lääketieteen opiskelijoita. Käytännönläheisessä menetelmässä ajatuksena oli, että siinä huomioidaan asiakaslähtöisyyteen liittyvät tärkeät tekijät kuten kommunikaatiotaidot, eettiset asiat, lakiin liittyvät sekä kliiniset taidot. Tutkimusta tehtiin useamman vuoden seurannalla. Siinä todettiin, että perinteisen teoreettisen opetustavan opiskelijat olivat huomattavasti hermos-

15 11 tuneempia kohdatessaan potilaan, kun taas käytännönläheisemmän menetelmän oppineet olivat itsevarmempia ja luontevia potilaan kohdatessaan. Asiakaslähtöisyyden eri osa-alueiden opettamista opiskelijoille pidetään tärkeänä, jotta heidän olisi helpompi valita asiakaslähtöinen lähestymistapa kohdatessaan potilaan. Kuten jo aiemmin on todettu, ovat työelämän odotukset vastavalmistuvilta hoitotyön ammattilaisilta kovat. Problem based learning (PBL) eli ongelmakeskeinen oppiminen on jatkuvasti nostamassa opetusmenetelmänä suosiotaan. Tarkoituksena on hyödyntää opetuksessa aitoja tosielämän hoitotyön ongelmia ja ratkoa niitä. Työantajille tehdyssä tutkimuksessa osoittautui, että opiskelijat jotka olivat opiskelleet ongelmakeskeisen oppimisen kautta, olivat itsevarmempia työssään ja innokkaampia oppimaan uutta. Vastavalmistuvissa oli havaittavissa myös parempia ongelmanratkaisutaitoja, jotka miellyttivät työnantajia. (Williams Day 2009; Docherty Hoy Topp Trinder 2005: 527.) Opetuksesta puhuttaessa on myös aina muistettava, että jollain keinolla on opittua asiaa pyrittävä arvioimaan. Arviointi on tärkeää toki opettajalle, mutta erityisesti opiskelijalle, jotta hän saa käsityksen omista tiedoistaan ja taidoistaan. Arviointimenetelmät vaihtelevat riippuen siitä, mitä opetetaan. Erityisesti opettajat kokevat käytännön harjoitteiden arvioinnin haastavaksi. Yhdysvaltalaisen Creightonin yliopiston tutkimuksessa simulaatiossa käytettävistä arviointimenetelmistä, on arviointi jaettu neljään eri osaalueeseen. Kyseessä on siis työkalu (kuvio 1.), jonka tarkoitus on helpottaa käytännön harjoitteiden arviointia. Arvioinnissa on neljä eri pääryhmää jota tarkastellaan. 1. Arviointi, 2. kommunikaatio, 3. kriittinen ajattelu ja 4. käytännön taidot. Jokainen osa-alue arvioidaan, joko 0 pistettä ( ei osoita pätevyyttä) tai 1 piste (osoittaa pätevyyttä) ja mikäli ei osata sanoa ei anneta pisteitä. Mikäli kaikki kohdat arvioidaan, on kohteita yhteensä 21 kappaletta. Läpäisyprosentti tulisi olla 75 %, jotta suoritus voidaan hyväksyä. Kyseisen arviointimenetelmän käyttäminen osoittautui tutkimuksessa luotettavaksi sekä asiakaslähtöisyyttä tukevaksi arviointimenetelmäksi. Suurin yllätys testattaessa oli huono suoriutumisprosentti kliinisten toimenpiteiden suorittamisessa. Syyksi arveltiin kliinisten tilanteiden haasteellisuus niiden monipuolisuuden vuoksi. (Todd Manz Hawkins Parsons Hercinger 2008: 1 12.)

16 12 Arviointi Kommunikaatio Kriittinen ajattelu Käytännön taidot * Hankkia potilaan omakohtainen tieto hänen tilastaan * Yeinen tieto potilaasta ja hänen tilastaan * Suorittaa seurantaa tarpeen vaatiessa * Osata arvioida potilan tilaa systemaattisesti oikeita tekniikoita hyödyksi käyttäen * Kommunikoi sujuvasti moniammatillisen hoitotiimin kanssa. Osaa delegoida ja käyttää oikeaa termistöä * Kommunikoi sujuvasti potilaan kanssa (sis. verbaalinen sekä nonverbaalinen kommunikaatio) * Dokumentointi selkeästi ja oikein * Tukee potilasta * Tulkita elintoimintoja * Tulkita laboratorio tuloksia * Tulkita subjektiivista ja objektiivista tietoa ja osaa erottaa oleellisen * Laatia tavoite * Esittää lopputuloksen * Osaa arvioida lopputulosta * Osaa peilata simulaatiossa esiin tulleita asioita todellisuuteen * Käyttää potilaan tunnistetta * Hyödyntää standardit * Ottavat huomioon varotoimet kuten käsienpesun * Huolehtii lääkityksen antamisen turvallisesti * Hallitsee tarvikkeet * Suoriutuu kliinisistä toimenpiteistä oikein KUVIO 1. Simulaatioharjoituksessa käytetty arviointityökalu (Todd ym. 2008: 6.) 3.4 Asiakaslähtöisyyden kehittyminen ja kehittäminen Asiakaslähtöisyyden kehittymistä hoitotyön opiskelijoilla on tutkittu heikosti. Lääketieteen opiskelijoille tehdyissä tutkimuksissa käy ilmi, että lääkärilähtöinen sekä tautilähtöinen ajattelu lisääntyy opintojen edetessä. Erityisesti tiedon jakaminen potilaan kanssa heikentyy ja lääkärilähtöinen ajattelu lisääntyy opintojen edetessä, kun taas potilaan tilasta välittäminen säilyy asiakaslähtöisenä. Vaikka tutkimukset osoittavat, että viimeisen vuoden lääketieteen opiskelijat ovat vähemmän halukkaita ottamaan potilaan mukaan päätöksentekoon, ymmärtävät he kuitenkin paremmin potilaan yksilöllisyyden sekä pystyvät suunnittelemaan hoidon sen mukaisesti. (Tsimtsiou Kerasidou Efstathiou Papaharitou Hatzimouratidis Hatzichristou 2007: ) Hoitotyön opiskelijoille tyypillinen ominaispiirre on kiinnostus muiden auttamista kohtaan. Pystyäkseen työskentelemään ammattitaitoisesti hoitotyössä ei pelkkä teoreettinen osaaminen riitä, vaan pitää omaksua ja osata yhdistää erilaisia käytännön taitoja. (Bengtsson Ohlsson 2009.) Asiakaslähtöisyyttä kehitettäessä on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan mitä asiakaslähtöisyys ei ole. Asiakaslähtöisyyttä ei ole se, että asiakas tai potilas toimii käskyttäjä-

17 13 nä hoitohenkilökunnalle. Asiakaslähtöisyyttä ei ole pelkkä taudin selättäminen tai tekninen suoritus, jonka hoitava taho suorittaa tietyn menettelytavan mukaisesti. Tutkimus tulokset osoittavat, että potilaat joita hoidetaan ja kohdellaan asiakaslähtöisesti tarvitsevat vähemmän laajamittaisia tutkimuksia ja kokevat tarvitsevansa harvemmin lähetteen toiselle lääkärille konsultaatiota varten. Potilastyytyväisyys myös kasvaa ja potilas kokee olevansa yksilönä tärkeä, kun häntä kohdellaan asiakaslähtöisesti. (Duggan Geller Cooper Beach 2006: ) Tutkimustulokset osoittavat myös sen, että asiakaslähtöinen toiminta ei aina ole paras mahdollinen lähestymistapa kaikille potilasryhmille kaikissa tilanteissa. On todettu, että muun muassa vakavasti sairaat kuten rintasyöpäpotilaat, joilla on huono paranemisennuste, eivät välttämättä kaipaa asiakaslähtöisyyttä hoidossa. Tässä tilanteessa tarkoitetaan asiakaslähtöisyydellä osallistumista päätöksentekoon tai tarkkaa tietoa omasta terveydentilasta. Kyseiset potilaat tahtovat mieluummin elää uskossa, että tilanne kohenee. (Haes 2006: ) Asiakaslähtöisyyttä on tutkittu eri hoitotyön ympäristöissä ympäri maailmaa. Groene Lombarts Klazinga Alonso Thompson Suñol 2009 toteavat tutkimuksessaan, että tiettyjä asiakaslähtöisyyden osa-alueita käytetään laajalti ympäri Eurooppaa. Näitä osa-alueita ovat potilaan oikeuksien huomioiminen sekä yksityisyyden suojeleminen. Toisaalta taas potilaalta oppiminen sekä potilaan yhdistäminen toiminnan kehittämiseen asiakaslähtöisemmäksi ovat osa-alueita, jotka ovat vielä vähäisessä käytössä käytännön työssä. Moniammatillista opetusta ja oppimista on kuvattu eri ammattiryhmien ja -alojen väliseksi oppimiseksi ja yhteistyötä kehittäväksi toiminnaksi. Moniammatillisesta osaamisesta puhutaan paljon, mutta opiskeluvaiheessa sen opettaminen jää monta kertaa vähäiselle huomiolle. Tulevaisuuden visiot ennustavat, että vastaisuudessa tulisi eri ammattiryhmien kesken tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta kohdataan potilaan tarpeet monipuolisesti ja moniammatillisesti. (Gilbert 2005.) Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi nousee myös kulttuuristen eroavaisuuksien huomiointi. Kansainvälistymisen myötä myös terveydenhuoltoon nousee uusia haasteita. Eri kulttuuritaustalla olevia ihmisiä on yhä enemmän ja jo hoitotyön opetuksessa oppilaitoksissa tulisi antaa opiskelijoille valmiudet kulttuuriselle pätevyydelle. Yhdysvalloissa on luotu tietynlainen standardi, jonka mukaan opetuksessa tulee huomioida kulttuurinen pätevyys ja sen opettaminen. Standardin sisältö kuuluu näin: Opiskelijan tulee osoittaa ymmärrystä eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten käytöstä kohtaan, koskien sairauden ja oireiden

18 14 kohtaamista sekä hoitoa. Opiskelijan tulee tunnistaa ja asianmukaisesti osoittaa ennakkoasennottomuutensa eri kulttuurien edustajia kohtaan. (Carter Lewis Sbrocco Tanenbaum Oswald Sykora Williams Hill 2006: ) On valitettavaa, että kulttuurisen pätevyyden huomioiminen kokonaisvaltaisesti opetuksessa on vielä monilta osin puutteellista eikä sitä varten ole luotu selkeitä ohjeita opetussuunnitelmissa. American Medical College on kehittänyt työkalun, jonka avulla lääketieteen oppilaitokset voivat arvioida kulttuurisen osaamisen harjoittamista sekä opetusta. Kokonaisuus käsittää viisi eri osa-aluetta: 1. Perusteet, kulttuurisen pätevyyden määrittely sekä asiayhteys. 2. Avainasiat, jotka liittyvät kulttuuriseen pätevyyteen. Mitkä seikat tulee huomioida ja osata. 3. Ymmärtää mitkä seuraukset on stereotyyppisellä yleistämisellä kliiniseen päätöksentekoon. 4. Lähtökohtaiset terveydelliset erot ja arvot, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen. 5. Monikulttuuriset kliiniset taidot. Kulttuurisen pätevyyden työkalun käytöstä on saatu hyviä tuloksia Yhdysvalloissa. Hoitava taho on oppinut ymmärtämään potilasta sekä hänen terveysarvojaan paremmin, on opittu keskustelemaan potilaan kanssa hoidon sopivuudesta huomioiden hänen kulttuurinsa ja uskontonsa. Potilailta on myös tullut positiivista palautetta, kun henkilöstö osaa huomioida heidän taustansa, kulttuurinsa ja uskontonsa hoitotyössä. (Carter ym. 2006: ) 4 Tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tämän työn tarkoitus on kuvata kahden suomalaisen ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajien näkemyksiä ja näkemyseroja asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä ja sen opetuksessa sekä asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää asiakaslähtöisen osaamisen kehittämisessä, jotta opiskelijat saisivat mahdollisimman hyvät valmiudet asiakaslähtöiseen toimintaan työelämässä. Tutkimuskysymyksiä työssäni on kolme, ja ne kuvaavat kahden ammattikorkeakoulun opettajien näkemyksiä ja näkemyseroja seuraavista asioista: 1. Mitä on asiakaslähtöisyys hoitotyössä?

19 15 2. Miten asiakaslähtöisyys ilmenee hoitotyön opetuksessa? 3. Kuinka asiakaslähtöistä osaamista tulisi kehittää? 5 Tutkimusmenetelmät 5.1 Aineiston keruu Haastateltavina oli yhteensä 16 hoitotyön opettajaa, niistä 8 Keski-Pohjanmaan ja 8 Metropolia ammattikorkeakoulusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Kaikille opettajille esitettiin samat kysymykset (liite 1) ja haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin auki. Kukin haastattelu oli kestoltaan noin minuuttia. Tärkeää teemahaastattelussa on, että haastattelija tuntee aihealueen hyvin ja on tutustunut teemoihin tarkoin ennen haastattelutilannetta. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Haastattelijat perehdytettiin projektin toimijoiden toimesta. Haastattelijana Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa toimi hoitotyön opettaja, joka suoritti haastattelut alkuvuodesta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa haastateltaviksi päätyi kahdeksan hoitotyön opettajaa, jotka olivat kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen. (Törrönen 2009.) Metropoliassa haastattelun suorittivat YAMK-opiskelijat osana opintojaan keväällä Kaksi opiskelijaa haastatteli aina yhden opettajan, niin että toinen opiskelijoista esitti kysymykset ja toinen teki muistiinpanoja sekä huolehti nauhurin toiminnasta. Haastateltavana oli yhteensä kahdeksan hoitotyön ja ensihoidon opettajaa. Metropoliassa hoitotyön opetussuunnitelma on jaettu kahdeksaan juonteeseen. Jokaisen juonteen opetuksesta vastasi aineiston keruun hetkellä opettajista muodostettu juonneryhmä. Kustakin opetusjuonteesta oli valittu yksi opettaja haastateltavaksi. Tärkeää oli, että kyseinen opettaja oli keskeinen henkilö opettamassaan juonteessa ja tunsi juonteen hyvin. (Aaltonen Hämäläinen 2009.) Tärkeää haastattelun onnistumiseksi on miettiä myös ketä haastattelee. Saarasen-Kauppisen & Puusniekan (2006) mukaan. Tutkittaviksi tulisi valita sellaiset henkilöt, joiden uskotaan parhaiten tuntevan tutkittavan aihealueen. Teemahaastattelun ei ole tarkoitus olla pienten yksityiskohtien kyselemistä, vaan suurempien kokonaisuuksien käsittelemistä (Saaranen-Kauppinen Puusniekka 2006). Teemahaastattelulomakkeessa (liite 1) on esitelty kolme tutkimustehtävää, jotka jakau-

20 16 tuvat yhteensä 12 pääteemaan ja niiden alateemoihin. Teemahaastattelun ensimmäistä tutkimustehtävää ohjaa Kiikkala 2000, jonka mukaan tutkimustehtävä on laadittu. Toisen tutkimustehtävän teemoituksessa on hyödynnetty aiempaa tutkimustietoa, joka koskee asiakaslähtöisyyden opetusta ja opetuksen arviointia. Kolmas tutkimustehtävä nousee projektin tarpeesta selvittää kehittämistarpeita ja haasteita hoitotyössä. 5.2 Aineiston analysointi Tässä opinnäytetyössä olen käyttänyt sisällön analyysiä aineiston analysoimiseen. Aineisto koostui kahdesta ammattikorkeakoulusta kerätystä haastattelumateriaalista ja päätin analysoida aineistot erikseen, koska halusin saada selville mahdollisia eroja koulujen välillä. Analysoin molempien ammattikorkeakoulujen opettajien aineiston tutkimustehtävittäin induktiivisella sisällönanalyysillä, koska en halunnut ennalta luokitella vastauksia vaan antaa aineiston puhutella. (Kyngäs Vanhanen 1999.) Induktiivinen sisällönanalyysi koostuu kolmesta vaiheesta 1. aineiston pelkistäminen, 2. aineiston ryhmittely ja 3. abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. (Tuomi Sarajärvi 2009). Analyysi alkoi tutustumalla aineistoon. Koska en ollut itse toiminut haastattelijana enkä litteroinut haastatteluja auki, oli erityisen tärkeää perehtyä litteroituun haastattelumateriaaliin huolellisesti. Käytössä minulla oli alkuperäiset haastattelukasetit, joiden avulla pystyin tarkistamaan epäselviä kohtia. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli alussa lähes 200 sivua, noin 100 sivua kumpaakin ammattikorkeakoulua kohti. Perehdyin kunkin ammattikorkeakoulun aineistoon lukemalla sen useita kertoja läpi. Mikäli haastateltava opettaja oli käsitellyt yhden tutkimustehtävän asioita toisen tutkimustehtävän yhteydessä, siirsin asiat oikeiden tutkimustehtävien alle. Seuraavaksi lähdin analysoimaan tekstiä luomalla analyysiyksikön. Analyysiyksikkönä toimi yhtä asiaa kuvaava ilmaisu tai asia. Tärkeää on pyrkiä erottelemaan oleelliset ilmaukset analysoitavasta aineistosta. Poistin tekstistä sellaiset ilmaukset, jotka eivät käsitelleet tutkittavaa asiaa ja pelkistin alkuperäisilmaukset pelkistetyiksi ilmaisuiksi. (Kyngäs - Vanhanen 1999: 5-6). Palasin säännöllisesti tutkimuskysymyksiin, jotta analysoitava aihealue säilyisi selkeänä mielessä. Pelkistetyt ilmaukset listasin erilliselle paperille allekkain ja leikkasin irti toisistaan. Levitin kaikki leikatut laput ja lähdin etsimään samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia ilmausten

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Simulaatioohjaaja/fasilitaattori. koulutus 10op. SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Simulaatioohjaaja/fasilitaattori. koulutus 10op. SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa Simulaatioohjaaja/fasilitaattori koulutus 10op SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa Mitä simulaatio on Tosielämän jäljittelyä Luodaan käytännön tilanne

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Konstruktivismi. Humanismi. Kognitivismi. Behaviorismi

Kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Konstruktivismi. Humanismi. Kognitivismi. Behaviorismi Pedagoginen tahdikkuus: taitoa kuunnella, taitoa välittää aidosti opiskelijasta, taitoa auttaa ja ohjata. Tahdikas käyttäytyminen nousee aina kunkin hetken pedagogisesta tilanteesta ja taidosta toimia

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma

Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Outi Kortekangas-Savolainen Ihotautilääkäri, dosentti Lääkärikouluttajan erityispätevyys, opettajan laaja-alainen kelpoisuus

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala

Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala 22.9.2016 Susanne Salmela, Satu Hautamäki, Erno Lehtonen-Smeds ja Lisen Kullas-Nyman JOHDANTO Käytettävät käsitteet suomeksi Moniammatillinen opetus

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot