Lääkäri ikuistetaan harvoin patsaaksi. Syynä on tuolloin oltava»ylilääketieteellisiä»

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääkäri ikuistetaan harvoin patsaaksi. Syynä on tuolloin oltava»ylilääketieteellisiä»"

Transkriptio

1 KATSAUS VIRPI HARJU JA SEPPO SEITSALO Tohtorointia ja taidetta lääkäri patsaana Lääkäri ikuistetaan harvoin patsaaksi. Syynä on tuolloin oltava»ylilääketieteellisiä» ansioita. Muotokuvamaalaus on tavanomaisin tapa kunnioittaa lääkärin elämäntyötä ja asemaa, ja monesti myös mitali tai reliefi on kunnioituksen väline. Muotokuvaveistoksen ovat saaneet esimerkiksi Suomen hammaslääketieteen»isä» Matti Äyräpää ja arkkiatri Arvo Ylppö. Veistos lääkärin muotokuvana on harvinaisuus; sellaisen malliksi päätyminen on yleensä edellyttänyt paitsi erityisasemaa lääkärinä myös ennen kaikkea taideyhteisön arvostusta ja asemaa taiteen kerääjänä ja tutkijana, taiteilijoiden ystävänä. Esittelemme tässä artikkelissa kolme suomalaista lääkäriä, joiden elämäntyö liittyy myös taiteeseen ja joita on arvostettu tekemällä heistä muotokuvaveistokset. Tohtoreita Herman Frithiof Antellia, Karl Hedmania ja Juhani Kirpilää yhdistävät lääkärintoimen ohella vahva kuvataiteiden suosiminen ja keräily sekä sen tuloksena huomattavien julkisten kokoelmien syntyminen. HERMAN FRITHIOF ANTELL Miljoonatohtori ja suurlahjoittaja Miljoonaperijä lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Antell ( ) testamenttasi Suomen valtiolle kaikki kokoelmansa ja miljoona kultamarkkaa (lähes neljä miljoonaa euroa) Suomen kansallismuseon perustukseksi ja kokoelmien kartuttamiseksi. Antellin kokoelma käsitti mm. rahoja, mitaleja, aseita, hopeaa, taidetta sekä taideteollisia, etnografisia ja arkeologisia esineitä. Merkittävä osa kokoelmasta on nykyisin Suomen kansallismuseossa. Taideteokset ovat Valtion taidemuseossa ja taideteolliset esineet Designmuseossa (ent. Suomen taideteollisuusmuseo). Antellin nimi liitetään yhä museoittemme tärkeimpiin perusteoksiin. Antell syntyi Vaasassa 28. toukokuuta 1847 kruununvouti, kamarineuvos Petter Herman Rosenbergin ( ) ja tämän palvelijattaren karjapiika Brita Catharina Antellin ( ) aviottomana poikana. Äiti oli suomalaista sukujuurta ja alkuperäiseltä nimeltään Anttila. Isänisä kuului vaikutusvaltaiseen ruotsalaiseen von Rosensteinin sukuun. Herman Rosenberg loi varsin huomattavan uran, ja hänen tiedettiin hankkineen Duodecim 2004;120:

2 Herman Frithiof Antellin rintakuva on muisto suurlahjoittajasta. Rintakuva on tehty kuolinnaamion ja kuvien perusteella. Kuvanveistäjä Robert Stigell kuului uuden ranskalaisen salonkitaiteen realismin edustajiin. (1904, pronssi, korkeus 70 cm. Antellin kokoelma, talletus Ateneumin taidemuseo. Valokuva: Kuvataiteen keskus arkisto.) suuren omaisuuden valuuttakaupoilla (Talvio 1993 ja 1994). Antell eli lapsuus- ja kouluvuotensa Vaasassa. Äitinsä varhaisen kuoleman jälkeen hän asui seitsenvuotiaasta eri kasvatusvanhempien talouksissa. Jäädessään leskeksi lapsettomana Rosenberg otti vuonna 1861 Antellin virallisesti kasvattilapsekseen pojan ollessa 13-vuotias ja alkoi huolehtia myös hänen koulutuksestaan. Kymnaasin jälkeen Antell kirjoittautui Helsingin yliopistoon lukemaan lääketiedettä ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Samana vuonna isänsä kuoltua Antell peri lähes koko hänen omaisuutensa, noin 1,2 miljoonaa markkaa eli nykyrahassa noin kolme ja puoli miljoonaa euroa (Pakkala 1982a). Miljoonaomaisuuden turvin Antell saattoi hankkia 1877 vakituisen asunnon Pariisista, jossa hän jatkoi aluksi lääketieteen opintoja ja toimi harjoittelijana sairaaloissa. Häntä kiinnosti oftalmologia, ja hän työskenteli mm. kuuluisan Louis Weckerin silmäklinikassa. Lontoossa hän tutustui usean kuukauden ajan oftalmologian laitoksiin ja perehtyi myös leikkauksiin. Tieteellinen tutkimus ei häntä erityisesti kiinnostanut. Matkailu ja keräily veivät yhä enemmän hänen mielenkiintoaan ja aikaansa. Kesäisin Antell toimi silmälääkärinä Vaasassa. Hänen koulutoverinsa ja ystävänsä Eliel Aspelin-Haapkylän (tunnettu kirjallisuus- ja taidehistorioitsija) mukaan Antell ei köyhiltä mitään maksua ottanut, niin ymmärtäähän sen, että niitä kerääntyi hänen luokseen läheltä ja kaukaa. Vanhana vaasalaisena hän tunsi pohjalaisen kansan luonteen ja kielen ja osasi kohdella talonpoikaisia potilaitaan kodikkaan reippaalla, iloisella tavalla, joka näitä miellytti (Pettersson 2004). Antell haaveili jopa omasta silmäsairaalasta. Muutaman vuoden kuluttua hän kuitenkin jätti lääkäritoimensa, ja hänen elämänsä pääsisällöksi muodostuivat matkailu ja keräily (Talvio 1993). Mutta Antell käytti lääkärinkykyjään aina silloin, kun kylmissä ja vetoisissa ateljeissa työskentelevät taiteilijat sairastuivat. Albert Edelfelt kertoo: Pitkäperjantaiaamusta asti minua on vaivannut kurkkukipu, lievä tulehdus, joka on nyt helpottamassa mutta joka on kuitenkin ollut melko ikävä ja tukala. Olen käynyt kaksi kertaa Antellin luona, ja hän on ilmoittanut ettei tämä ole mitään vakavaa ja määrännyt minut kurlaamaan kurkkuani kloorihapotetulla kalilla (Pettersson 2004). Matkustamisen lisäksi Antell vietti vilkasta seurapiirielämää. Läheisimpiä hänelle olivat suomalaistaiteilijat ja lääkärit. Hän myönsi mieltyneensä»vifteihin» eli juominkeihin, jotka veivät lopulta hänen terveytensä. Vuonna 1893 Antell kuoli naimattomana ollessaan vasta 46-vuotias (Talvio 1993, Sirkiä 1997) V. Harju ja S. Seitsalo

3 Akseli Gallen-Kallelan maalaama H. F. Antellin muotokuva. Maalauksessa Antell on kuvattu antikviteettiensa ääressä. (1886, öljy kankaalle, 64,5 x 54,5 cm. Antellin kokoelma, talletus Ateneumin taidemuseo. Valokuva: Jukka Romu, Kuvataiteen keskusarkisto.) Rahaa keräämällä rikkaaksi Antell oli kansainvälisesti tunnetuin suomalainen rahankeräilijä. Hänen asiantuntijanaan toimi tunnettu raha- ja antiikkikauppias Henryk Bukowski Tukholmassa. Bukowskin välityksellä Antell osti Ruotsin valtionheraldikon August Stiernstedtin ( ) noin kolmen ja puolen tuhannen rahan merkittävän kokoelman. Kun Antell kuoli, hänen numismaattiset kokoelmansa käsittivät yhteensä noin rahaa ja 724 mitalia. Pääosan muodosti ainutlaatuinen Ruotsin rahojen kokoelma, joka siirrettiin Suomen kansallismuseoon Antell alkoi hankkia myös Suomeen liittyvää historiallista esineistöä, mielessään ajatus kansallismuseon perustamisesta (Talvio 1994). Antell teki ensimmäiset taidehankintansa salaneuvos Carl Johan Walleenin (k. 1867) jäämistön huutokaupasta ja teetti samaan aikaan edesmenneestä isästään kaksi muotokuvaa. Tämän jälkeen hänen taidekokoelmansa karttuivat ja hankinnat tähtäsivät yhä korkeammalle. Kokoelmassa oli pian kotimaista ja vanhaa ulkomaista taidetta sekä pohjoismaista ja ranskalaista aikalaistaidetta. Tohtorointia ja taidetta lääkäri patsaana 2771

4 Auguste Rodin, Volupté. (Noin 1885, marmori, korkeus 33 cm, leveys 44 cm. Antellin kokoelma, talletus Ateneumin taidemuseo. Valokuva: Kuvataiteen keskusarkisto.) Suomalaisista taiteilijoista Antell suosi nuoren Axel Gallénin ohella maailmalla menestyneitä Albert Edelfeltiä ja Ville Vallgrenia. Axel Gallénilta Antell tilasi tunnetun muotokuvansa (1886), johon hän halusi tulla ikuistetuksi mitalien, vanhojen hopeaesineiden ja muiden antikviteettien ääressä. Gallénilta hän tilasi myös alastonta mallia ateljeessa esittävän kuuluisan maalauksen Démasquée (1888). Kokoelman helmiä ovat niin ikään ranskalaisten Charles-Francois Daubignyn mestarilliset maisemat ja Auguste Rodinin veistokset Volupté, Danaide ja La beauté (Pettersson 2001). Antell piti ennen kaikkea maisemista ja naiskuvista. Maalausten lisäksi hän osti antiikin veistosten jäljennöksiä ja keräili erityisesti Venus- ja Bacchus-aiheita. Hän teki hankinnat oman harkintansa ja tunnetilojensa mukaisesti. Antellin kuollessa hänen alkuperäiseen taidekokoelmaansa kuului 48 maalausta, 28 veistosta sekä muutamia piirustuksia ja grafiikanlehtiä (Pettersson 2004). Antellin testamentti edellytti, että pysyvänä rahastona oli säilytettävä miljoonan markan pääoma, jonka koroilla kartutetaan kansallismuseon kokoelmia. Rahastoa oli kutsuttava Kamarineuvos Herman Rosenbergin rahastoksi. Lisäksi hän lahjoitti pienempiä summia stipendirahastoiksi mm. Helsingin yliopistolle. Museo perustettiin vain muutama kuukausi Antellin kuoleman jälkeen elokuussa Vuoden 1894 valtiopäivillä perustettu erityinen Antellin valtuuskunta huolehti lahjoituksesta. Rosenbergin rahaston varoilla tehtiin sittemmin monet Suomen kansallis V. Harju ja S. Seitsalo

5 Ateneumissa järjestetty Antellin kokoelmien näyttely vuonna Kuvassa Antellin itsensä hankkimia teoksia. Edustalla mm. Walter Runebergin tunnettu veistos Psyyke lamppu ja tikari kädessä (1878). (Valokuva: Kuvataiteen keskusarkisto). museon, Valtion taidemuseon ja Designmuseon merkittävimmistä hankinnoista. Valtuuskunta lakkautettiin vuonna 1977, jolloin Antellin kokoelmat ja rahavarat siirrettiin Museoviraston hallintaan (Talvio 1993). Antellin keräily perustui hänen henkilökohtaiseen intohimoonsa. Keräilyllä oli myös korkeampi yhteisöllinen tavoite, museo, jossa jonakin päivänä hänen kokoelmansa esiteltäisiin suomalaiselle yleisölle. Nykyisin Suomen kansallismuseon rahakammion näyttelysalin symbolina on kuvanveistäjä Robert Stigellin ( ) Antellista tekemä pronssinen muotokuvaveistos. Se on kunnioitus lahjoittajan muistoa kohtaan, sillä raha- ja mitalikokoelman katsottiin olevan Antellin lahjoituksen arvokkain osa. Rahat olivat myös keräilijän rakkain harrastus. Vuonna 1904 valmistuneesta veistoksesta todetaan valtuuskunnan kertomuksessa, että veistos oli tuottanut taiteilijalle vaikeuksia siihen nähden, että Antell vanhempana ei antanut valokuvata itseään; ainoa käytettävissä ollut valokuva lahjoittajasta on otettu hänen nuorena ollessaan Yokohamassa Japanissa (1877), jonka tähden Stigellin, joka ei ole persoonallisesti tuntenut häntä, oli pääasiallisesti nojautuminen kuvanveistäjä V. Vallgrenin Antellin kuoltua Pariisissa ottamaan kuolinnaamariin sekä saman taiteilijan Antellin hautapatsaaseen Waasassa muovailemaan medaljonkikuvaan ynnä myös taiteilijan A. Gallénin öljyllä maalaamaan muotokuvaan täkäläisessä museossa. Veistoksen mallin näköisyydestä mm. Albert Edelfelt on todennut, että lopputulos oli joka tapauksessa»niin hyvä kuin voi toivoa, kun malli ei enää ole elossa» (Talvio 1993). Tohtorointia ja taidetta lääkäri patsaana 2773

6 Professori Karl Hedmanin muotokuvapää (1924) muistuttaa merkittävästä antiikin ja taiteen keräilijästä sekä suurlahjoittajasta. Muotokuvassa taiteilija on pyrkinyt vahvaan veistokselliseen ratkaisuun, jossa mallin ulkonäkö ja luonteenpiirteet ovat selkeästi hahmotettavissa. Valolla ja varjolla on oma merkityksensä tässäkin kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen teoksessa. (1924, pronssi, korkeus 35 cm. Vaasan Taideyhdistys, talletus Pohjanmaan museo. Valokuva: Pohjanmaan museon kuva-arkisto.) KARL HEDMAN Köyhäin tohtori ja aarteiden keräilijä Toinen vaasalaislääkäri professori Karl Hedman ( ) kuuluu niin ikään maamme merkittävimpiin taiteen keräilijöihin. Hedmanista tuli vuonna 1895 perustetun Pohjanmaan museon kokoelmien hallitseva nimi ja keulakuva. Hän luovutti viimeisinä elinvuosinaan yli antiikkiesinettä ja taideteosta käsittävän kokoelmansa ja muun omaisuutensa Pohjanmaan museolle ja Vaasan kaupungille. Hedman syntyi syyskuun 23. päivänä 1864 vauraan nahkurin Gustaf Adolf Hedmanin ja venäläissyntyisen Natalia Ignatieffin poikana Vaasassa. Hedmanin suku oli Ruotsista, ja esi-isiin kuului mm. tunnettu turkulainen lääketieteen professori Herman Spöring. Perhe joutui isän kuoltua vuonna 1867 taloudellisiin vaikeuksiin, ja Karl Hedman varttui niukoissa oloissa ja eli koko elämänsä hyvin vaatimattomasti ja säästäväisesti (Appelgren 1965, Pakkala 1982b). Vaikeuksista huolimatta Hedman ryhtyi ylioppilastutkinnon jälkeen määrätietoisesti opiskelemaan humanistisia aineita ja lääketiedettä Helsingin yliopistossa. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui Samana vuonna hän alkoi harjoittaa yksityispraktiikkaa kotikaupungissaan ja hoiti myös Vaasan piirilääkärin viransijaisuuksia. Vuonna 1910 hänet valittiin toiseksi kaupunginlääkäriksi sekä Vaasan tehtaan ja rautateiden lääkäriksi. Näitä tehtäviä hän hoiti kuolemaansa saakka, vuoteen 1931 (Arell 1988). Jo kouluaikana Hedman sai Koivulahdesta muistoksi erään suvun jäsenen siluettimuotokuvan vuodelta Kuva innoitti hänet myöhemmin antiikin keräilyyn ja sukututkimuksen pariin. Hedmanin muistiinpanokirjasta voi lukea:»antiikkiesineitä olen kerännyt kesästä 1892 alkaen. Ensimmäinen esine oli kullattu peilipöytä Tottesundista.» Tämän hienon kustavilaisen peilipöydän hän osti sairaskäynnillään everstin virkatalosta (Appelgren 1984). Perhelääkärinä hän tuli pian hyvin suosituksi, sillä hän teki kotikäyntejä mielellään. Maksua ottaessaan Hedman otti aina huomioon myös varattoman potilaskuntansa, ja siksi häntä alettiin kutsua köyhäintohtoriksi. Kotikäynnit antoivat samalla hänelle mahdollisuuden hankkia antiikkiesineitä, joskus ostaen, joskus ilmeisesti hoidon vastikkeenakin (Kevin 1995). Vuonna 1897 Hedman avioitui Elin Hasselblattin kanssa. Tämä oli varakkaan hovioikeudenasessorin Alarik Hasselblattin tytär. Vaimo alkoi vähitellen osallistua kaikkeen 2774 V. Harju ja S. Seitsalo

7 Hedmanin vierashuone, kultainen sali. (Valokuva: Erkki Salminen, Pohjanmaan museon kuva-arkisto). miehensä uurastukseen. Eräs puolisoiden ystävä kuvaili, kuinka nuori vaimo näki ihmeekseen kokoelmien»syntyvän silmiensä edessä omassa kodissaan. Tavaraa tulvi sisään kuin pohjattomasta runsaudensarvesta, joka oli yhteydessä Stenmanin taidesalonkiin, Sjöbergin antiikkiliikkeeseen ja Bukowskin huutokauppakamariin» (Kevin 1995). Vuonna 1898 Hedman valittiin silloin kolmivuotiaan Pohjanmaan historiallisen museon hallitukseen, ja vähän myöhemmin hän otti johdon käsiinsä. Hänen hoidossaan museon varallisuus karttui, sillä hän oli rohkea ja taitava talousmies. Vuodesta 1922 kuolemaansa asti Hedman toimi myös museon intendenttinä vaativan lääkärityönsä ohessa (Appelgren 1965, Kevin 1995). Kesäkuussa 1930 museolle valmistui oma rakennus. Hedman sai sijoittua suurine kokoelmineen museon 14 huonetta käsittävään ylimpään kerrokseen. Nyt kokoelmat voitiin nähdä ensi kerran koko loistossaan. Yhdessä huoneista hän piti yksityisvastaanottoaan. Hänen lääkärinammattiinsa liittyvä tutkimus- ja hoitovälineistö on edelleen tallella museon kokoelmissa. Seuraavana vuonna 1931 Hedman kuoli kotonaan umpilisäkeleikkauk- Tohtorointia ja taidetta lääkäri patsaana Karl Hedmanin kokoelmissa on merkittävä firenzeläisen kuvanveistäjäperheen della Robbian ateljeessa vuosien välisenä aikana valmistettu keramiikkaveistos Rukoileva enkeli. (Majolika, korkeus 138 cm. Valokuva: Erkki Salminen, Pohjanmaan museon kuva-arkisto.) 2775

8 Hedmanin vastaanottohuonetta koristavat antiikkihuonekalut ja taideteokset. (Valokuva: Pohjanmaan museon kuva-arkisto.) sen jälkeen. Hänen puolisonsa Elin toimi sen jälkeen intendenttinä ja huolehti museon kokoelmista aina kuolemaansa saakka (Kevin 1995). Hedman hankki alkuvuosina miltei yksinomaan kulttuurihistoriallisesti kiintoisia esineitä. Museon niukoilla varoilla hän osti halvempaa tavaraa, mutta yksityiskeräilijänä hän hankki omaan kokoelmaansa arvokkaampia antiikkihuonekaluja sekä hopea-, tina- ja muita arvoesineitä, kuten koruja. Hän oli järjestelmällinen keräilijä ja keskitti harrastuksensa aina tiettyihin esineryhmiin (Appelgren 1965). Merkittävä esineryhmä on Hedmanin runsaan esineen keramiikkakokoelma, joka on Suomen kansallismuseon kokoelman jälkeen maamme edustavin ja laajin yksityishenkilön keräämä (Hyvönen 1991). Hedman hankki myös vanhoja kirjoja. Hänen omaan kirjastoonsa kertyi yli teosta, joista harvinaisuuksia on noin 800 (Pakkala 1982b). Taidekokoelma Hedmanin ja Stenmanin yhteistyönä Vuodesta 1907 Hedmanin keräilyinnostus alkoi kohdistua suomalaiseen taiteeseen. Ensimmäinen suuri hankinta oli Pekka Halosen ( ) maalaus Työstä paluu. Taidekokoelman kartuntaan ja sisältöön vaikutti suurelta osin Hedmanin ja taidekauppias Gösta Stenmanin ystävyys 1910-luvulta alkaen. Stenmanin ansiosta Vaasa sai erään maamme parhaista suomalaisen taiteen kokoelmista. Taidekauppias joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1920-luvun lopulla, ja hänen oma 142 teoksen kokoelmansa siirtyi panttina Karl Hedmanin säätiölle. Kotimaisen taiteen kokoelmaan kuuluu pääasiallisesti 1800-luvun jälkipuolen ja luvun alun merkittävimpien taiteilijoiden teoksia. Kokoelma sisältää eri taidesuuntia 1800-luvun romanttisista ja realistisista suuntauksista 1900-luvun alun impressionisteihin ja ekspressionisteihin. Hedman pyrki ostamaan aina varmojen ja tunnettujen tekijöiden teoksia. Kokoelmaan kuuluu lukuisia Fanny Churbergin maalauksia, Victor Westerhol V. Harju ja S. Seitsalo

9 mia, Pekka Halosta, Helene Schjerfbeckiä, Akseli Gallen-Kallelaa, Albert Edelfeltiä, Eero Järnefeltiä, Juho Rissasta, Tyko Sallista jne. Kokoelmassa on myös veistoksia, tekijöinä mm. Walter Runeberg, Ville Vallgren, Wäinö Aaltonen, Emil Wikström, Hannes Autere ja Emil Cedercreutz ( Juusela 1984, Arell 1988). Gösta Stenmanin ansiosta Hedmanin kokoelmassa on myös merkittäviä vanhan ulkomaisen taiteen teoksia. Kokoelmaan kuuluu parikymmentä italialaista renessanssi- ja barokkityylistä maalausta, saman verran alankomaalaisia teoksia ja joitakin saksalaisia, ranskalaisia ja espanjalaisia töitä. Esimerkiksi italialaisen Jacopo Bassanon (n ) maalaus Sanoman tuominen paimenille on koko kokoelman mittavin teos. Italialaisista teoksista huomattavin lienee kuitenkin firenzeläistä täysrenessanssia edustava maalaus Kaksi apostolia, jota on arveltu Mariotto Albertinellin ( ) työksi. Samoin saksalaista renessanssia edustava Lucas Cranachin ateljeen maalaus Justitia (Oikeus) luvulta kuuluu kokoelman helmiin (Talvitie 1984, Arell 1988). Hedman keräsi lisäksi lukuisia grafiikanvedoksia. Karl Hedman saavutti merkittäviä tuloksia myös suku-, henkilö- ja paikallishistorian tutkijana. Hän kirjoitti lisäksi useita alansa tieteellisiä ja myös käytännönläheisiä julkaisuja, jotka ulottuivat aihepiiriltään vastasyntyneen napatyrästä lapamatojen häätöön. Finska Läkaresällskapets Handlingar -sarjassa on julkaistu Hedmanin kirjoitus ja tarkka tapausselostus mm. vastasyntyneen napatyrän leikkaushoidosta ja siihen liittyvistä hankalista komplikaatioista. Vaasan seudulla runsaasti sairastavuutta aiheuttaneiden lapamatojen häädössä hän otti menestyksellisesti käyttöön uuden menetelmän tymolin ja kokeili sitä jopa itseensä ja teki aiheesta julkaisun tapausselostuksin vuonna 1903 (Hedman 1897 ja 1904, Bergholm 1927). Kahden virkansa ohella hän osallistui laajasti kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään. Karl Hedmanin mittavat ja monipuoliset kokoelmat karttuivat vähitellen koko maata ajatellen merkittäviksi. Elin-vaimon kuoltua vuonna 1943 tulivat testamentin ehdot kaikilta osin voimaan ja kokoelma siirtyi Pohjanmaan museolle ja Vaasan kaupungille, tosin virallisesti vasta vuonna Hedmanille myönnettiin hänen 60- vuotispäivänään vuonna 1924 professorin arvonimi tunnustuksena hänen ansioistaan keräilijänä. Vaasan Taideyhdistys tilasi aikansa merkittävimmältä ja näkyvimmältä kuvanveistäjältä Wäinö Aaltoselta ( ) Hedmanin pään pronssisen muotokuvan (1924), joka on nykyisin talletettuna Hedmanin kokoelmiin (Arell 1988). Muotokuva muistuttaa meitä satumaisesta aarteiden keräilijästä. Hedman osti vuonna 1918 Gösta Stenmanilta arvokkaan Lucas Cranachin ateljeen maalauksen Justitia (Oikeus). Stenmanille tämän teoksen salakuljetus Pietarista oli kuin agenttiseikkailu. (1500-luku, öljy puulle, 72,5 x 48,5 cm. Valokuva: Erkki Salminen. Pohjanmaan museon kuva-arkisto.) Tohtorointia ja taidetta lääkäri patsaana 2777

10 Kuvanveistäjä Panu Patomäen tekemä muotokuvapää Juhani Kirpilästä on psykologisen tarkka tulkinta mallin karaktääristä. (1988, pronssi, korkeus 40 cm. Valokuva: Rauno Träskelin, Taidekoti Kirpilä.) JUHANI KIRPILÄ Lääkäri ja taiteiden keräilijä Taidekoti Kirpilä Helsingin Töölössä on lääketieteen lisensiaatti Juhani Kirpilän ( ) entinen koti, jossa hän asui 1970-luvun lopulta alkaen. Taidekodin kalustuksessa ja kokoelmien esillepanossa on kunnioitettu keräilijän näkemystä ja pyritty säilyttämään kodin alkuperäinen henki. Taideteokset täyttivät kodin seinät katosta lattiaan. Kirpilä lahjoitti jälkisäädöksessään 534 taideteoksen kokoelmansa ja muun omaisuutensa Suomen Kulttuurirahastolle. Taidekodin hoidon ohella hänen nimikkorahastonsa edistää kuvataiteita ja taiteen tutkimusta jakamalla apurahoja. Taidekoti Kirpilä avattiin yleisölle kesällä 1992, ja sen tuli olla lahjoittajan toivomuksen mukaan»aikaansa seuraava taidekeskus suomalaisten taideharrastuksen edistämiseksi». Juhani Kirpilä jätti jälkeensä mittavan henkisen perinnön. Juhani Kirpilä syntyi Helsingissä 28. syyskuuta 1931 lääkäri Vilho Juho Forsterin ja sairaanhoitaja Hilja Oma Sofia Saukkosen ainoana poikana. Hänen isänisänsä oli Baijerista Viipuriin muuttanut panimomestari Josef Forster. Sukunimi muutettiin Kirpiläksi Juhani Kirpilä asui lapsena Puolangalla, missä hänen isänsä toimi pitkään kunnanlääkärinä. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1949 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1956 Helsingin yliopistosta (Peltola 1998). Kirpilä sai sisätautien erikoislääkärin oikeudet 1961 ja erikoistui reumatologiaan. Yksityisvastaanottonsa ohella hän toimi Reumaliitossa monissa eri tehtävissä lääkärisihteerinä, pääsihteerinä ja neuvottelevana lääkärinä. Hän oli potilailleen hyvä ja tunnollinen lääkäri. Kirpilä vaikutti ratkaisevasti Kangasalan Kuntoutumislaitoksen perustamiseen (laitos valmistui 1963). Hän kuului lisäksi Orion-yhtymän ja Instrumentarium Oy:n hallintoneuvostoihin. Kirpilän mieliharrastukset olivat matkailu ja gastronomia. Lääketiedettä käsittelevien tai sitä sivuavien kirjoitusten ohella hänet tunnetaan myös mainiona pakinoitsijana. Kirpilä kirjoitti lähes kaksikymmentä vuotta pakinoita Kauneus ja terveys -lehden Ohimennen-palstalle (Laine 1988, Peltola 1998). Taidekokoelma rakkaudesta taiteeseen Vajaassa neljässäkymmenessä vuodessa Kirpilä keräsi mittavan suomalaisen taiteen kokoelman. Hänen ensimmäinen taideostonsa oli vuonna 1954 Maria Wiikin asetelma Ohdakkeita (1898), jonka hän hankki 23-vuotiaana lääketieteen opiskelijana, ja miltei viimeinen oli Johan Knutsonin Merimaisema. Kokoelmassa on merkittävien suomalaisten 2778 V. Harju ja S. Seitsalo

11 Näkymä Kirpilän kodin saliin (Valokuva: Rauno Träskelin, Taidekoti Kirpilä). Einar Ilmoni, Istuva alaston poika. (1907, öljy kankaalle, 84 x 78 cm. Valokuva: Rauno Träskelin, Taidekoti Kirpilä.) taiteilijoiden teoksia 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Kirpilän omien sanojen mukaan»olen tarkoituksella keskittynyt kotimaisen taiteen keräilyyn, koska ulkomaisen taiteen kaupassa on niin paljon väärennöksiä liikkeellä». Kokoelmasta suurin osa on figuratiivisia maalauksia. Lisäksi siihen kuuluu veistoksia, grafiikkaa, akvarelleja ja piirustuksia sekä pieni kokoelma venäläistä posliinia (Laine 1988, Peltola 1998). Erityisesti kokoelmasta nousevat esille muotokuvat ja taiteilijoiden omakuvat sekä Kain Tapperin veistokset ja Åke Mattaksen ( ) teokset. Teoksista yli kolmasosa on muotokuvia. Peltolan (1998) mukaan Kirpilä oli hyvin kiinnostunut henkilökuvista, varsinkin kasvokuvista, jotka ovat kaunistelemattomia, toisinaan jopa ahdistavia. Lääkärinä hän ymmärsi ihmisten murheen ja hädän elämän koettelemusten ja sairauksien keskellä. Kirpilä suosi ennen kaikkea öljyvärimaalausta ja siinä ekspressiivisyyteen ulottuvaa ilmaisua. Taideostonsa hän teki omien mieltymystensä mukaan, kuulematta asiantuntijoita. Hän seurasi tiiviisti taidenäyttelyitä ja huuto kauppoja. Tohtorointia ja taidetta lääkäri patsaana 2779

12 Kokoelman lähtökohdan muodostavat tavallaan ne viisi Pekka Halosen maisemamaalausta, jotka Juhani Kirpilä sai perinnöksi isältään. Halosen töitten lisäksi hänen kokoelmaansa kuuluu mm. Albert Edelfeltin, Eero Järnefeltin, Hugo Simbergin, Magnus von Wrightin, Victor Westerholmin, Fanny Churbergin ja Helene Schjerfbeckin teoksia. Hugo Simbergin värikästä ja vauhdikasta maalausta Piru kiikussa (1907) on pidetty yhtenä Kirpilän omaperäisimmistä valinnoista. Kokoelman ainoa ulkomainen teos on Ilja Repinin näyttävä ja vaikuttava maalaus Kääpiö (1887), joka on tehty espanjalaisen mestarin Diego Velãzquezin El Niño de Vallecas -maalauksen mukaan. Kirpilä oli syvästi kiintynyt myös Kangasalan erakoksi kutsutun taiteilijan Einar Ilmonin henkeviin teoksiin. Erityisesti häntä kiehtoi kuitenkin Åke Mattaksen traaginen elämä, joka välittyy vahvana tämän taiteessa. Hänen kokoelmassaan on teoksia taiteilijan omakuvista alkaen luvulta aina taiteilijan viimeisen elinvuoden koskettaviin sairaalapiirustuksiin ja alastontutkielmiin. Kirpilän ainoa kotoa peritty veistos oli Jussi Mäntysen Ilves (1943). Hän hankki sittemmin lisää veistoksia, mm. kansalliskuvanveistäjämme Wäinö Aaltosen pronssisen Sibeliuksen pään ja Muusan pään (1925). Kirpilän veistoskokoelmaan kertyi poikkeuksellisen tasokas ja mielenkiintoinen edustus Kain Tapperin varhaiskauden figuratiivisia veistoksia, joista mainittakoon esimerkiksi vammaisuuden maailmaa tulkitseva Halvaantunut vuodelta 1959 (Lindström 1998, Peltola 1998). Åke Mattas, Sairaalasta, Kammion potilashuone. (1962, guassi, 48,5 x 61,5 cm. Valokuva: Rauno Träskelin, Taidekoti Kirpilä.) 2780 V. Harju ja S. Seitsalo

13 Kuvanveistäjä Panu Patomäen pronssinen Juhani Kirpilän muotokuva vuodelta 1988 jäi veistoskokoelman viimeiseksi. Sen taiteilija teki juuri ennen Kirpilän kuolemaa, samaan aikaan kuin Kangasalan Kuntoutumislaitoksen veistoksen. Kirpilä (2002) on leikillisesti todennut veistoksestaan:»meillä jokaisella pitäisi olla takan reunalla tai ikkunalaudalla varapää, jota pienet kohtalon kuhmut eivät heiluta minulla on nyt pronssinen varapää.» Muotokuva on nykyisin taidekodin juhlaolohuoneen takan päällä kunniapaikalla pysyvänä muistona kertomassa vierailijoille lääkäri Juhani Kirpilän suuresta rakkaudesta taiteeseen. Kirjallisuutta Appelgren A. Karl Hedman keräilijänä. Hedmanin säätiön taidekokoelma. Suomen taidetta Taidehalli. Helsinki, 1965, s Appelgren K. Hedmanin kokoelman interiööreistä. Karl Hedmanin kokoelma/karl Hedmans samling. Pohjanmaan museo. Vaasa, 1984, s Arell B. Karl Hedman konstsamlare, konstpolitiker och donator. Skrifter utgivna av Österbottens museum nr. 1. Vasa, Bergholm H. Suomen lääkärit Finlands läkare Biographica Tampere Tammerfors, Hedman K. Ett operativt behandladt fall af hernia umbilicalis congenita hos ett nyssfödt barn. Finska Läkaresällskapets Handlingar. Band XXXIX förra halfåret. Helsingfors, Hedman K. Om tymol som maskmedel. Finska Läkaresällskapets Handlingar. Fyratiofemte bandet förra halfåret. Helsingfors, Hyvönen H. Johdanto. Karl Hedmanin keramiikkakokoelma. Toimitus Erkki Salminen. Pohjanmaan museon julkaisuja nro 6. Vaasa, 1991, s Juusela P. Suomalaisen taiteen kokoelma. Karl Hedmanin kokoelma/karl Hedmans samling. Pohjanmaan museo. Vaasa, 1984, s Kevin P. Runsauden talo/ymnighetens hus. Pohjanmaan museo 100 vuotta/österbottens museum 100 år. Toimitus Marianne Koskimies-Envall. Vaasa: Arkmedia, Kirpilä J. Ohimennen. Pakinoita vuosilta Valikoiman toimittanut Matti Suurpää. Taidekoti Kirpilän julkaisuja 2. Helsinki: Suomen Kulttuurirahasto, 2002, s Laine L. Reumavaikuttajan muotokuva. Reuma, maaliskuu 1988/2. Lindström A. Puhuvat kuvat. Taidekoti Kirpilä. Taidekoti Kirpilän julkaisuja 1. Helsinki: Suomen Kulttuurirahasto, 1998, s Pakkala K. Vaasalaislääkärin kulttuuriteko. Aesculapius 1982(a)/1, s Pakkala K. Lääkäri ja museomies. Aesculapius 1982(b)/30, n:o 4, s Peltola L. Taide elämän sisältönä, Juhani Kirpilä lääkäri ja keräilijä. Taidekoti Kirpilä. Taidekoti Kirpilän julkaisuja 1. Helsinki: Suomen Kulttuurirahasto,1998, s Pettersson S. Rakkaudesta taiteeseen. Taiteen keräily 1800-luvun Suomessa. Pinx. Maalaustaide Suomessa. Arki- ja pyhäpuvussa. Porvoo: Weilin+Göös, 2001, s Pettersson S. Keräilystä elämäntyö Herman Frithiof Antell. Lumoutuneet. Tarinoita taiteen keräilystä 1800-luvun Suomessa. Helsinki: WSOY, 2004, s Sirkiä A. H.F. Antell mesenaatti ja suurlahjoittaja. Glorian Antiikki kevät Helsinki, s Talvio T. H.F. Antell ja Antellin valtuuskunta. Julkaisija Museovirasto. Helsinki, Talvio T. Tutkijoita, keräilijöitä ja lahjoittajia. Suomalaisia numismaatikkoja Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisuja n:o 4. Vaasa, Talvitie T. Karl Hedmanin ulkomaisen taiteen kokoelma. Karl Hedmanin kokoelma/karl Hedmans samling. Pohjanmaan museo. Vaasa, 1984, s VIRPI HARJU, FT, taidehistorian dosentti, erikoistutkija Valtion taidemuseo Kaivokatu Helsinki SEPPO SEITSALO, LKT, professori, johtava ylilääkäri Sairaala Orton Tenholantie Helsinki Tohtorointia ja taidetta lääkäri patsaana 2781

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla

Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla 1 24 19-289 Auriala: Aimo Tukiainen, 1981 Aimo Tukiainen (s.1917 k.1996) kuului sodanjälkeisten vuosien keskeisimpiin suomalaisiin

Lisätiedot

Taidesalonki 100 vuotta

Taidesalonki 100 vuotta Taidesalonki 100 vuotta Näyttely juhlistaa galleria Taidesalongin satavuotista olemassaoloa. Yhä perheyrityksenä toimivan gallerian perusti Leonard Bäcksbacka Helsingissä vuonna 1915. Taiteilijaystävät

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Kirj. H. F. Anteilta kokoelmat Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamien kokoelmain hoidosta. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari

Lisätiedot

SUOMEN MUSEOIDEN VARHAISET KOKOELMAT

SUOMEN MUSEOIDEN VARHAISET KOKOELMAT Turun yliopisto 19.3.1998 A.1. MUSEOLOGIAN AINEOPINNOT Vastaanottaja: Juhani Kostet Suorittaja: Merja Vilenius, essee (yksi kolmesta = 2 OV) Opintonumero: 54071 SUOMEN MUSEOIDEN VARHAISET KOKOELMAT Lahjoittajien

Lisätiedot

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku CURRICULUM VITAE Nimi: Anja Levoranta s.1938, Noormarkku Taidekoulutus Kurssimuotoisia opintoja mm. Vapaassa taidekoulussa, Oriveden opistossa, Kuusamon kansanopistossa ja Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2010 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2010 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2011

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2011 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2011 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2011 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO. Markku Arantila s. Espoo 1960. Opinnot. Yksityisnäyttelyt

ANSIOLUETTELO. Markku Arantila s. Espoo 1960. Opinnot. Yksityisnäyttelyt ANSIOLUETTELO Markku Arantila s. Espoo 1960 Sairaalantie 13 B 10 35100 Orivesi Opinnot Taideteollinen Korkeakoulu, taiteilijan pedagogiset opinnot 1997-2000 Vapaa Taidekoulu 1978-1982 Yksityisnäyttelyt

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK Leena Illukka Helsinki s.1962 Porvoo leenaillukka@hotmail.com http://www.finnishdesigners.fi http://leenaillukka.com http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi http://helsingintaiteilijaseura.fi KOULUTUS 2015

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2009 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2009 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Provenance < lat. provenire = tulla esiin esineen synty- tai alkuperä (Otavan iso tietosanakirja, Hki, 1963)

Provenance < lat. provenire = tulla esiin esineen synty- tai alkuperä (Otavan iso tietosanakirja, Hki, 1963) Ajankohtaisseminaari museoiden kokoelmahallinnasta Alustus 14.4.2008 yhdessä konservaattori Kirsti Harvan kanssa klo 15.15-16.00 järjestäjä: Museoliitto ja Suomen kansallismuseo paikka: Suomen kansallismuseo

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 A Kiinnostava aina kaikissa kuntoluokissa. Tarjoa! B Kiinnostava hyväkuntoisena. Tuo näytille. C Kiinnostava vain lyöntikiiltoisena

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

[Kuva: Johannes Takanen: J. V. Snellmanin rintakuva, 1884/86, pronssi, 120 cm + 240 cm. Valokuva: Hannu Miettinen/ Kuopion taidemuseo 2004.

[Kuva: Johannes Takanen: J. V. Snellmanin rintakuva, 1884/86, pronssi, 120 cm + 240 cm. Valokuva: Hannu Miettinen/ Kuopion taidemuseo 2004. J. V. SNELLMAN KUVANVEISTÄJÄ JOHANNES TAKASEN SILMIN Kuvaohjelmassa esiintyvien kuvien tekstit ja kuvatiedot esiintymisjärjestyksessään. Kuvatiedot ovat hakasulkeissa ja niistä ilmenee Kuopion taidemuseon

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot Verkostoitumalla uusia tuotteita Case: Serlachius-museot Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 31.8.2011 Serlachius-museot Mäntän Serlachius-museot koostuvat kahdesta museosta: Gösta

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Kurssitehtävät Kaikissa tehtävissä voit lähteä siitä, että perittävän oikeudenomistajat vetoavat osituksessa tai jaossa kaikkiin mahdollisiin lahjoihin

Lisätiedot

1. Miten Haapasalo kuvaa teoksessaan epätoivon tunnetta?

1. Miten Haapasalo kuvaa teoksessaan epätoivon tunnetta? 1. Epätoivo (Johannes Haapasalo, graniitti, 1929) Ristimäen puistossa sijaitsee graniittiin veistetty Epätoivo, joka on valmistunut 1929. (korkeus 145 cm). Haapasalon tuotannossa Epätoivo ei pyri realismiin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

CVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET

CVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET CVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET Taidemaalariliitto, Varsinainen jäsen Botnia Taiteilijaseura 2005 Suomen Taidegraafikot, Varsinainen jäsen 2005 Kuvasto 2005 Pohjalainen Taiteilijaliitto 2004 Vaasan Taiteilijaseura

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos -69--70, Suomen Taideakatemian koulu -70--73

koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos -69--70, Suomen Taideakatemian koulu -70--73 cv Jukka Nopsanen, taidemaalari, s.1950 Helsinki os. Saarnakuja 10, 03400 Vihti p. 0405491045 e-mail jukka.nopsanen@kolumbus.fi kotisivut http://www.jukkanopsanen.fi koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA ORIMATTILAN TAIDEMUSEO 21.2.2012 SISÄLLYS 1. Johdanto... 3 2. Yleistä... 4 2.1 Museo ja hallinto... 4 2.2 Toiminta-ajatus... 4 3. Kokoelmien kuvaus... 5 3.1 Kokoelman synty...

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Taidemuseoiden kokoelmakartoitus

Taidemuseoiden kokoelmakartoitus Taidemuseoiden kokoelmakartoitus Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti Valtion taidemuseo Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, 2006 http://www.fng.fi/kehys Virpi Harju Siina Hälikkä Helka Ketonen Kartoitus

Lisätiedot

SEERE SALMINEN Arkistoluettelo

SEERE SALMINEN Arkistoluettelo SEERE SALMINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Biographica Aa Todistukset 1 Ab Passit ja muut matkustusasiakirjat 2 Ac Kirjeenvaihtajakortit 3 Ad Käyntikortit 4 Ae Muut henkilöön liittyvät asiakirjat

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 Olli-Pekka Riihikoski: Matkamuotokuvamaalari, 1983 öljyväri, 45x35 cm HUUHAA PUUHAA MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 HYÖRIVÄ PYÖRIVÄ TAIDEKARUSELLI Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1

Lisätiedot

SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS ry. Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta

SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS ry. Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS ry Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta Yhdistys on edistänyt vuodesta 1870 lähtien antikvaaristen muistomerkkien suojelua ja pyrkinyt herättämään

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825

ANSIOLUETTELO. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825 ANSIOLUETTELO Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825 TAIDEOPINNOT Suomen taideakatemiankoulu 1966 1970 VALTION TAITEILIJA APURAHAT

Lisätiedot

Hilda Flodin edustaa kansainvälisesti suuntautunutta, monipuolista taiteilijatyyppiä, jonka aatteellisena taustana oli ajatus kaikkien taidelajien

Hilda Flodin edustaa kansainvälisesti suuntautunutta, monipuolista taiteilijatyyppiä, jonka aatteellisena taustana oli ajatus kaikkien taidelajien Hilda Flodin edustaa kansainvälisesti suuntautunutta, monipuolista taiteilijatyyppiä, jonka aatteellisena taustana oli ajatus kaikkien taidelajien ykseydestä ja samanarvoisuudesta ideaalin kauneuden ilmentäjänä.

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen (s. 15.10.1920 Helsinki, k.

Lisätiedot

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 Näyttely Kaapelin Puristamossa 2012 pj. Pentti Saksala Yhdistyksemme yli 40-vuotisen taipaleen jatkumisen edellytys o n o s a l

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi:

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: 1 Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: Allekirjoittanut Liisa Marjatta Virtanen (031256-4828) määrään viimeisenä tahtonani, että omaisuuteni on kokonaisuudessaan menevä täydellä

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2013

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2013 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2013 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2013 2 2. TOIMINTA-AJATUS 3 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2013 3 3.1. Näyttelyt 3 3.2. Toiminta 4 Pedagoginen toiminta 4

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja

Valokuva ja yksityisyyden suoja Valokuva ja yksityisyyden suoja Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.11.2011 Kansallismuseon auditorio Puheenvuoroja kentältä: intendentti Hannu Häkkinen Museovirasto / Kuvakokoelmat MUSEOVIRASTO Museoviraston

Lisätiedot

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien.

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Tarja Kyllijoki (Helander) Välitie 10 27500 Kauttua 0505896605 tarjakyllijoki@gmail.com Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Taidegrafiikka on haastava, moniulotteinen sekä

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Stetoskooppeja ja valkoisia takkeja

Stetoskooppeja ja valkoisia takkeja taide, hulluus ja lääketiede Stetoskooppeja ja valkoisia takkeja Lääkärin ammattikunnan tunnuksia muotokuvataiteessa Virpi Harju ja Seppo Seitsalo Suomessa lääketieteen symboliikkaa on kartoitettu taidehistorian

Lisätiedot

NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995

NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 Kansainvälisyys kuuluu merkittävänä osana taiteilijaprofessori Eero Nelimarkan (1891 1977) taidekäsitykseen Museon

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))

Lisätiedot

K O T I S I O N L I N N A S I

K O T I S I O N L I N N A S I K O T I S I O N L I N N A S I Osana kotiasi sisällään elämäsi KEEPS on ensimmäinen yksityisasuntoihin tarkoitettu turvallisuustuote, jonka suunnittelussa on panostettu designiin, esteettisyyteen ja järjestelmällisyyteen.

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Teuvan kunta 1. TAUSTA Teuvalla sijaitsee ainutlaatuinen Tove Janssonin suurtyö, alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka Jansson maalasi Teuvalla v. 1953. Tove

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2008

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2008 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2008 1 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2008... 3 2. TOIMINTA-AJATUS... 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2008... 4 Taidemuseon perusnäyttely... 4 Taidemuseon näyttelyt...

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Elävät taulut ELÄVÄT TAULUT TAIDEKIERROKSEN TEOKSET:

Elävät taulut ELÄVÄT TAULUT TAIDEKIERROKSEN TEOKSET: Elävät taulut Elävät taulut Elävät taulut -taidekierros on suunnattu koululaisille ja lapsiperheille. Kierrokselle on valittu muutamia Hedmanin taidekokoelman suosituimmista taideteoksista. Tarjolla on

Lisätiedot

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee)

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee) Ruoveden kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma 2016 Dokumentti on luotu Kulttuurikasvatussuunnitelma. fi-palvelussa: http://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/suunnitelma/ruoveden-kunta-2/ Kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 2 tuntia/viikko 8.lk peruskurssi 3 ja 4 Valokuvaus ja pimiötekniikka: Opit valokuvaamaan

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Opinnot. Jäsenyydet. Yksityisnäyttelyt. TARJA UNKARI - Curriculum Vitae

Opinnot. Jäsenyydet. Yksityisnäyttelyt. TARJA UNKARI - Curriculum Vitae TARJA UNKARI - Curriculum Vitae Opinnot Kuvataiteilija, Suomen Taideakatemian koulu 1964-1968, kuvataiteen loppututkinto 1963-64 Helsingin yliopiston piirustuslaitos 1964-68 Suomen Taideakatemian koulu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276

LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276 Arkistoluettelo 145 LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276 Käsikirjoituskokoelmat Sisällys Sivu Leevi Madetojan arkisto Biographica 2 Kirjeenvaihto Saapuneet kirjeet Yksityiset 3 Viralliset 6 Onnittelusähkeet

Lisätiedot