Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät sekä vastineet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät sekä vastineet"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät sekä vastineet Käsittely: alueidenkäytön työryhmä, lausunnot maakuntahallitus viranomaisneuvottelu Sisältö: Kuntien lausunnot, 9 kpl... 1 Aluehallintoviranomaisten ja naapurimaakuntien lausunnot, 12 kpl... 8 Muiden viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot, 6 kpl Elinkeinoelämän sekä yksityishenkilöiden ja -tahojen muistutukset, 17 kpl Yhteenveto lähetetyistä lausuntopyynnöistä Liite 1 Alkuperäiset lausunnot erillisenä pdf -asiakirjana Kuntien lausunnot, 9 kpl 1. Halsuan kunta (saapunut ) Lausunto: Halsuan kunta esittää lausunnossaan, että valmisteilla olevan kaavan tulee olla ohjeellinen ja mahdollistava. Kaava ei saa olla tarkkarajainen, vaan sen tulee osoittaa yleispiirteisesti tuulivoimalle soveltuvat alueet. Alueen rajat tarkentuvat yksityiskohtaisemman kuntakohtaisen yleiskaavoituksen yhteydessä. Samoin kuntakohtaisen yleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarkasti useilla eri selvityksillä alueen soveltuvuus tuulivoiman rakentamiselle. Tältä osin lausunnolla oleva maakuntakaavaluonnos on käytyjen neuvottelujen perusteella merkinnöiltään ja niiden tulkintojen osalta virheellinen. Ympäristökeskus tulkitsee kaavassa käytetyn tuulivoima-alueen merkinnän maksimaalisena rajana eikä hyväksy tulkintaa sen mahdollisesta laajentamisesta osayleiskaavalla. Tämän johdosta varsinkin Halsualle merkittyjä tuulivoima-alueita on olennaisesti laajennettava siten, että alueet merkitään maksimaalisen suuruisina maakuntakaavaan. Nyt niiden kokoa on perusteettomasti pienennetty. Halsualla on laajoja asumattomia alueita. Alueet ovat rinnastettavissa erämaaalueisiin, mutta tulee huomata, että ne eivät ole koskemattomia erämaa-alueita, vaan talousmetsinä.

2 2(96) Halsua kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimahankkeisiin. Niillä on aluetalouden kannalta merkittävä positiivinen vaikutus niin kuntien kuin yksityisten kuntalaisten osalta. Näkemyksemme mukaan Halsuan kunnan alueella on useita tuulivoimalle suotuisia ja soveltuvia alueita maakuntakaavassa esitettyjen alueiden lisäksi. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää Halsuan kuntaa saamastaan lausunnosta. Keski- Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava tulee ohjaamaan seudullisen kokoluokan tuulivoima-alueita maakuntakaavan selvitysten perusteella osoitettaville, tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuville, alueille. Maakuntakaavassa esitettävät tuulivoima-alueet tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä yleiskaavan selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella. Seudullisesti merkittävä tuulivoimarakentaminen on mahdollista maakuntakaavassa osoitetuilla alueilla ja tätä pienempien tuulivoimatuotantoalueiden sijoittumista ohjataan jatkossakin kuntatasolla maakuntakaavaan vahvistettavien tuulivoima-alueiden ulkopuolella. Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Tällöin kyseessä on hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta, minkä edellytyksenä on lisäksi, ettei osoitettavaa aluetta ole varattu maakuntakaavassa sellaiseen muuhun tarkoitukseen, joka estää tuulivoimarakentamisen. Hyväksyttävä eroavuus ei voi tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista eikä myöskään maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta poikkeamista. Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriidassa oleva eli maakuntakaavan vastainen kaavaratkaisu ei ole mahdollinen ilman maakuntakaavan muuttamista. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole maakuntakaavan täsmentyminen tai hyväksyttävä eroavuus. (Tuulivoimarakentamisen suunnitteluopas s. 19). Maakuntakaavatasolla tuulivoimarakentamiselle varattavien alueiden soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon lausunnossa viitattujen aluetaloudellisesti positiivisten vaikutusten ohella maakuntakaavassa yleispiirteisesti selvitetyt maisemaja kulttuuriympäristö, linnusto-, luonto- ja turvallisuusvaikutukset. Maakuntakaavan luonnosvaiheen lausunnossaan Halsuan kunta on esittänyt alueiden maksimaalista laajentamista, kaavaehdotusta valmisteltaessa lausunto on huomioitu ja laajenemisen mahdollisuutta alueella on tutkittu. Tehtyjen selvitysten myötä osista Halsualle esitettävistä tuulivoima-alueista on pienennetty rajausta vaikutusten vähentämiseksi ja vastaavasti on selvitysten kautta pyritty löytämään kunnan toiveesta uusia tuulivoimalle soveltuvia alueita ja sopivia laajenemissuuntia esitetyille alueille. Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan Halsualle osoitetut tuulivoima-alueet ovat nähtävillä olleessa ehdotuksessa osoitettuina mahdollisimman suurina eikä alueiden laajentaminen maakuntakaavaan ole selvitysten perusteella mahdollista huomioitaessa eri alueiden yhteisvaikutukset. 2. Kannuksen kaupunki (saapunut ) Lausunto: Kannuksen kaupungin osalta ehdotuksessa on huomioitu vireillä olevat hankkeet. Kannuksen kaupungilla ei ole huomautettavaa ehdotuksen suhteen.

3 3(96) Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta ja merkitsee sen tiedoksi. 3. Kaustisen kunta (saapunut ) Lausunto: Mannertuulivoimaa ei tule sijoittumaan Kaustisen kunnan alueelle. Kaustisen kunta lausuntonaan toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta ja merkitsee sen tiedoksi. 4. Kokkolan kaupunki (saapunut ) Lausunto: Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut esittävät 272_701 tv-alueen poistamista. Kokkolan kaupunki on laatimassa Käviän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavaa. Hietalan ja Klapurin läheisyyteen on selvästi rakentamispainetta ja kyseinen tv-alue tulisi 1-1,5 km päähän näitä alueita. Alueen tulevan kyläasutuksen laajentumismahdollisuuksien turvaamiseksi tuulivoimarajaus tulisi sijoittua vähintään 2 km asutuksesta. RKY-alueet tulisi tarkistaa koko Kokkolan osalta, sillä symbolimerkinnät poikkeavat RKYn tiedoista ja Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit Suntinsuun venevajat on osoittamatta. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Kokkolan kaupungin kaavoituspalveluiden antaman tiedon perusteella Keski-Pohjanmaan liitto näkee aiheelliseksi Hilli 272_701 tuulivoima-alueen poistamisen kaavaehdotuksesta. Alueeseen kohdistuu myös muiden lausunnon antajien, katso lausunnot 10 ELYkeskus, 13 Liikennevirasto, 17 Museovirasto, 18 Pohjanmaan liitto sekä 22 Birdlife Suomi ja KPLY, esittämiä huomioita ja rajaustarpeita. RKY kohteet on osoitettu maakuntakaavassa Museoviraston inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY09 mukaisina maakuntakaavan yleispiirteisellä tarkkuudella. Keski-Pohjanmaan 4. vaihe maakuntakaavan Kaavaselostuksen liitteeseen 2 Rakennettu kulttuuriympäristö on koottu maakuntakaavan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet kohteittain. Kohde Suntinsuun venevajat sisältyy myös Museoviraston aineistossa Kokkolan ruutukaavaalueen puutalokorttelit merkintään, joka maakuntakaavakartalla on yleispiirteisestä esitystavasta johtuen sisällytetty Kokkolan keskustan kohteet 272_142 merkintään yhdessä Kokkolan pedagogion ja Roosin talon sekä Kokkolan rautatieaseman kanssa. 5. Lestijärven kunta (saapunut ) Lausunto: Lestijärven kunta toteaa lausunnossaan, että valmisteilla olevan kaavan tulee olla ohjeellinen ja mahdollistava. Kaava ei saa olla tarkkarajainen, vaan sen tulee osoittaa yleispiirteisesti tuulivoimalle soveltuvat alueet. Alueen rajat tarkentuvat yksityiskohtaisemman kuntakohtaisen yleiskaavoituksen yhteydessä. Samoin kuntakohtaisen yleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarkasti useilla eri selvityksillä alueen soveltuvuus tuulivoiman rakentamiselle.

4 4(96) Lestijärven kunta on tyytyväinen siitä, että kunnan alueelle on merkitty esillä olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa mannertuulivoimalle soveltuvia alueita. Alueet ovat pääosin luokassa B, yhden alueen ollessa luokassa C, joka tulee kunnan näkemyksen mukaan nostaa B luokkaan. Kunnan yleiskaavoituksessa tullaan selvittämään seikkaperäisesti sekä yksityiskohtaisesti alueiden soveltuvuus, laajuus ja rajat. Lestijärven kunta harvaan asuttuna kuntana (noin 1,7 asukasta/m 2 ) soveltuu erittäin hyvin mannertuulivoiman rakentamiselle. Lestijärvellä on laajoja asumattomia alueita. Alueet ovat rinnastettavissa erämaa-alueisiin, mutta tulee huomata, että ne eivät ole koskemattomia erämaa-alueita, koska alueella on tiheä metsäautotieverkosto, aluetta on ojitettu, on suoritettu laajoja metsähakkuita, myrskytuhoalueita jne. Alueita voidaan pitää talousmetsäalueina. Lestijärven kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimahankkeisiin. Näkemyksemme mukaan Lestijärven kunnan alueella on useita tuulivoimalle suotuisia ja soveltuvia alueita. Mikäli kunnan alueella tehdään lisää selvityksiä mahdollisista uusista alueista tuulivoiman rakentamiselle, näillekin alueille tulee myös mahdollistaa tuulivoiman rakentaminen. Lestijärven kunta on valmis osaltaan edesauttamaan, jotta kunnan alueelle voidaan sijoittaa tuulivoimaloita. Lopuksi todetaan, että Lestijärven kunta pitää hyvänä ja tärkeänä asiana sitä, että Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto 4. vaihemaakuntakaavalla mahdollistaa maakunnan alueelle mannertuulivoiman rakentamista. Tuulivoimalat tuovat alueelle kaivautuja työpaikkoja. Lisäksi useassa kunnassa saadaan lisätuloja parantamaan kuntataloutta. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää Lestijärven kuntaa saamastaan lausunnosta. Keski- Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava tulee ohjaamaan seudullisen kokoluokan tuulivoima-alueita maakuntakaavan selvitysten perusteella osoitettaville tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuville alueille. Lestijärvelle ehdotuksessa osoitetuista tuulivoima-alueista Kalliolampi 421_704 on luokiteltu C luokkaan alueelle kohdistuvien linnustovaikutusten (kalasääksen huomiointi) ja alueella olevan valta/kantatievarauksen huomioimistarpeen sekä järvelle aiheutuvien maisemallisten yhteisvaikutusten vuoksi. Soveltuvuuden arvioimiseksi suositeltuja tarkempia selvityksiä tukee myös ehdotuksen lausunnoissa 10 ELY-keskukselta ja 22 Bird Life Suomelta ja KPLY:ltä alueesta saadut palautteet. Maakuntakaavassa esitettävien tuulivoima-alueiden tarkentumisesta aluekohtaisen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä katso vastine lausuntoon 1. Halsua. 6. Perhon kunta (saapunut ) Lausunto: Perhon kunnalla ei ole huomautettavaa Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaa - mannertuulivoima, ehdotukseen. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta ja merkitsee sen tiedoksi. 7. Toholammin kunta (saapunut ) Lausunto: Toholammin kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Toholampi itäisen tuulivoimaalueen rajausta tulee siirtää n. 500 metriä länteen oheisen karttaliitteen mukaisesti.

5 5(96) Kunnanhallitus toteaa, että kyseinen aluerajauksen siirto ei aiheuta tuulivoimaloiden toteutuessa merkittävää haitallista maisemavaikutusta verrattuna kaavaehdotuksen aluerajaukseen. Riittävän väljä aluevaraus maakuntakaavassa antaa mahdollisuuden lopputulokseltaan paremman yleiskaavan laatimiseen. Voimaloiden paikat mm. voidaan suunnitella maiseman kannalta edullisemmin. Alueelle toteutuvien tuulivoimaloiden määrällä on merkittävä myönteinen vaikutus kunnan ja alueen maanomistajien talouteen. Tällä on vuorostaan välillisesti myönteistä vaikutusta myös maisemaan. Arvokkaan maisema-alueen laajat peltoalueet voivat pysyä viljeltyinä ja maiseman arvo säilyy. Toholammin kunnanhallituksen jäsen Marja Hylkilä jätti päätöksestä kirjallisen eriävän mielipiteen: Katson, että esitetty Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava-tuulivoimaluonnos on hyväksyttävissä, mutta en hyväksy Toholammin kunnanhallituksen tekemää päätöstä, jossa Toholampi itäisen tuulivoima-alueen rajausta siirretään n. 500 metriä länteen. Perustelut: Kaikkien kuntalaisten edun on mentävä tuulivoimaloiden rakentamisen edelle. Tuulivoivoimaloiden toteutuessa maisemavaikutusten haitallisuudesta ei ole riittävästi näyttöä. Tuulivoimafirmat ovat jättäneet kertomatta tai antavat virheellisen kuvan tuulivoimaloiden kokonaisvaikutuksista. Tuulivoimaloiden melu voi todistetusti pitää hereillä öisinkin monen kilometrin päässä, televisio ja matkapuhelimet pätkivät, talvisin jäävaaran vuoksi liikkuminen tuulivoimaloiden läheisyydessä on vaarallista jopa riistan määrä laskee. Esitetyistä havainnekuvista ei saa totuudenmukaista kuvaa. Mm. tuulivoimaloiden esteettiset vaikutukset ja koko tulee yllättämään toteutuessaan. Viitaten kunnanhallituksen päätökseen siitä, että kaavaluonnosta on esitelty Toholammilla , katson ettei asiassa ole toimittu avoimesti. Maakuntakaavaluonnoksen 4. vaiheen esittelytilaisuudessa oli paikalla vain pari varsinaista kuntalaista, koska kaavaluonnoksen esillä olosta ilmoitettiin vain

6 6(96) Toholammin kunnan verkkosivuilla ja sekä sähköpostitiedotteena kunnan luottamushenkilöille. Tuulivoimaloiden rakentamisessa tulee edetä hyvässä yhteisymmärryksessä niin, että kaikki kuntalaiset kokevat, että heitä on kuunneltu ja että kyseessä on kaikkien kuntalaisten tahto ja etu. Näin voidaan säilyttää toholampilainen kaunis kulttuurimaisema ja samalla toteutuvat myös kestävän kehityksen periaatteet. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta ja toteaa, että maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta seudullisesti tai ylikunnallisesti merkittävissä kysymyksissä. Sillä yhteen sovitetaan valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ja seudullisia kysymyksiä mahdollistaen kuntatason alueidenkäytön suunnittelua sekä yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Tuulivoimaloiden rakentamista ohjataan yleiskaavoilla, asemakaavoilla tai suunnittelutarveratkaisuilla, joiden nojalla tietyin edellytyksin voidaan myöntää rakennuslupa tuulivoimalalle. Maakuntakaavassa esitettävien tuulivoima-alueiden tarkentumisesta aluekohtaisen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä katso vastine lausuntoon 1. Halsua. Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan (ks. myös muistutuksen 31 täydennyslausunto vastineineen) Toholammille on mahdollista toteuttaa seudullisesti merkittävän kokoluokan tuulivoimaa, kunhan se sijoitetaan riittävän etäälle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesta valtakunnallisesti arvokkaasta Lestijokilaakson maisema-alueesta ja maisemallisesti arvokkaasta jokilaaksosta. Arvokkaille maisema-alueille tuulivoima-alueita ei osoiteta. Lisäksi maisemavaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyjen mallinnusten perusteella jokilaaksoon kohdistuvia näkyvyysvaikutuksia on pienennetty sijoittamalla tuulivoima-alueet etäämmäksi jokilaaksosta maisematilan reuna-alueiden toiselle puolelle selänteiden takamaastoon. Maakuntakaavalla ei määritellä tuulivoimaloiden sijaintia, kokoluokkaa tai tyyppiä. Yksittäisen tuulivoimalan riittävä etäisyys maisema-alueista tarkentuu aluekohtaisen yksityiskohtaisemman suunnittelun vaikutustenarvioinnin, yhteisvaikutusten arvion ja niiden yhteydessä mahdollisesti tuotettavan havaintomateriaalin kautta. Toholammin kunta on ehdottanut rajauksen laajentamista Lestijokilaakson suuntaan Toholampi itäinen 849_703 tuulivoima-alueella, jonka rajausta pienennettiin ehdotusvaiheessa. Kohdekorteissa kyseinen tuulivoima-alue on luokiteltu C luokkaan ja Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan sen suunnittelussa ja tuulivoimaloiden sijoittelussa on otettava huomioon maisemalliset vaikutukset Lestijokilaaksoon sekä vaikutukset aluerajaukseen sijoittuvalle Natura-alueelle. Soveltuvuuden arvioimiseksi suositeltuja tarkempia selvityksiä tukee myös ehdotuksen lausunnoissa 10 ELY-keskukselta, 22 BirdLife Suomelta ja KPLY:ltä sekä 25 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiriltä alueesta saadut palautteet. Toholampi itäinen 849_703 alueen rajausta on ehdotusvaiheeseen mentäessä siirretty kauemmas maisema-alueesta ja jotta aluerajaus on säilynyt yhtenäisenä, siihen sisällytettiin osa viereistä Natura-aluetta. Natura-alueelle kohdistuvat vaikutukset olisi Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan voitu huomioida yleiskaavarajauksella. Selvyyden ja kaavaehdotuksen yhdenmukaisuuden vuoksi rajausta supistetaan

7 7(96) kuitenkin niin, että Natura-alue jää kokonaan rajauksen ulkopuolelle, katso myös lausunnot 10 ELY-keskus ja 22 BirdLife Suomi ja KPLY. 8. Vetelin kunta (saapunut ) Lausunto: Vetelin kunta taustoittaa lausuntoaan toteamalla, että Vetelin osalta tuulivoima-alueet ovat säilyneet kaavaluonnosvaiheen mukaisina muutoin, mutta Patanan tekojärven aluetta on laajennettu neuvottelukunnassa Alueen laajentuminen ehdotuksen käsittelyvaiheessa perustuu Vetelin kunnan teettämiin selvityksiin. Patanan tekojärven tuulipuiston pinta-ala on 16,49 km 2 ja laskennallinen teho 49,47 MWh. Pulkkisen alueen vastaavat luvut ovat 19,54 km 2 ja 58,68 MWh. Kunnanhallitus toteaa, että kaavaehdotuksessa on otettu huomioon Vetelin kunnan kaavaluonnoksesta antama lausunto sekä kunnan teettämä tuulivoimaalueiden kuntaselvitys. Vetelin kunnalla ei ole huomautettavaa nyt nähteillä olevaan vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta ja merkitsee sen tiedoksi. 9. Evijärven kunta (saapunut ) Lausunto: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Keski- Pohjanmaan IV vaihemaakuntakaavasta. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta ja merkitsee sen tiedoksi.

8 8(96) Aluehallintoviranomaisten ja naapurimaakuntien lausunnot, 12 kpl 10. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (saapunut ) Lausunto: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Viranomaisyhteistyö Maakunnallisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden osoittamisen lisäksi vaihemaakunta-kaavalla päivitetään voimassaolevan maakuntakaavan ( vahvistettu) maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat varaukset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia, parhaiten tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita osoitetaan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa 19 kappaletta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 254 km2 eli 5,1 % maakunnan maapinta-alasta. Osoitetuille alueille on laskennallisesti mahdollista sijoittaa noin 300, tehokkuudeltaan 3 MW:n tuulivoimalaa. Maksimissaan tuulienergiaa voidaan siten tämän maakuntakaavan puitteissa osoitetuilla alueilla tuottaa noin 1000 MW:n teholla noin 2,3 TWh, joka on noin 3 % koko Suomen ja yli 100 % Keski- Pohjanmaan sähkönkulutuksesta. ELY-keskus on aikaisemmin ottanut kantaa vaihekaavan 4:n laadintaan pidetyssä viranomaisneuvottelussa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheesta sekä kaavan luonnosvaiheesta antamissaan lausunnoissa. Tämän lisäksi on vaihekaavan laadintaan sisältynyt muuta viranomaisyhteistyötä. Viranomaisyhteistyö on ollut hyvin järjestettyä. 2. Maisema ja kulttuuriympäristö Vireilläolevassa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa tarkistetaan maisema-alueiden valikoima, arvoluokka sekä rajaukset. lnventointityö on nyt suoritettu ja aineisto on toimitettu ympäristöministeriölle. Seuraava vaihe on kuulemismenettely vuoden 2015 alkupuolella. Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee asiassa lopullisen päätöksen vuoden 2015 aikana. Kun maakuntakaavassa esitetään muutoksia valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajauksiin, tulee harkita, miten valtioneuvoston päätös ja maakuntakaavan hyväksymiskäsittely voidaan ajallisesti sovittaa toisiinsa. Arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennetun kulttuuriperinnön huomioiminen on maakuntakaavehdotuksessa tuotu hyvin esille ja suunnittelumääräyksiin on lisätty alemmanasteista kaavoitusta ja tuulivoimaloiden muuta suunnittelua ohjaava suunnittelumääräys näitä asioita koskien. Sitä vastoin muinaismuistoalueiden huomioimista ei ole tuotu vastaavalla tavalla esille. Niiden osalta maakuntakaavaehdotusta tulisi ensi vaiheessa täydentää osoittamalla selostuksessa tai liitekartoilla tuulivoimarakentamisen piiriin kuuluvilla alueilla muinaismuistokohteet sekä antamalla maakuntakaavakartalla tarvittaessa suunnittelumääräykset. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ei esitetä muutoksia valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden rajauksiin. Maisema- ja kulttuuriympäristöjen osalta Keski-Pohjanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa on rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden arvoluokka osoitettu RKY 1993 inventoinnin mukaisena ja valtakunnallisesti

9 9(96) arvokkaat maisema-alueet huomattavasti VNpp mukaista arvotusta suurempina aluekokonaisuuksina maakunnan sisäisenä tulkintana. Käytännössä epävirallisten valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden olemassa olo on koettu eri kaavatasoilla ja maankäytöllisissä asiayhteyksissä vaikeana. Tuulivoimaa ohjaavan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa, jossa yksi keskeinen selvitettävä kokonaisuus on maisemalliset vaikutukset, päädyttiin tässä vaiheessa selkiyttämään maakuntakaavan tilanne vastaamaan rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemaalueiden osalta voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja, jotka ovat valtakunnallisesti arvokas maisema-alue VNpp ja RKY 2009 Vnpp mukaiset kohteet. Pudokkaat on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Asiasta on neuvoteltu myös YM:n kanssa. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetut muinaismuistot on käsitelty suojelualuemerkintöjen yhteydessä ja päivitetty edellisen kerran II vaihemaakuntakaavaan. Suunnittelumääräyksen mukaan toimenpiteitä suunniteltaessa muinaisjäännöksen alueella tai sen lähiympäristössä on hankkeista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Tuulivoima-alueiden selvityksissä on otettu huomioon Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tuorein saatavilla oleva tieto. Tuulivoima-alueiden suhdetta muinaismuistoihin kuvataan kaavaselostuksessa s. 24 kartalla. Lisäksi muinaismuistokohteet ovat Muinaismuistolain mukaisesti suojeltuja. Keski-Pohjanmaan liitossa on tarkoitus käsitellä rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisema-alueita maakunnallisten päivitettyjen selvitysten kautta maakuntakaavassa lähivuosina. Silloin myös nyt valmisteluprosessissa oleva valtakunnallisten maisemaalueiden uusiutuva valtioneuvoston päätös tullaan viemään kaavakartalle. Samassa yhteydessä myös muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinaismuistokohteet tullaan päivittämään Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaan. Lausunto: 3. Luontovaikutukset Tausta-aineistosta Valmisteluaineistoon kuuluva Tikkasen-Tuohimaan raportti "Tuulivoima-alueiden vaikutukset linnustoon" on asiantuntevasti laadittu. Siinä esitettyjä arvioita voidaan pitää perusteltuina ja esitettyjä suosituksia oikeansuuntaisina. Raportissa on pohdittu myös arvioinnin epävarmuustekijöitä. Näistä on syytä korostaa sitä, että yksittäisen maakunnan kokoinen vaikutustarkastelu on usean lajin kohdalla liian pieni, koska linnustovaikutukset kumuloituvat laajalta, koko muuttoreitin tai lintupopulaation alueelta. Suositeltavaa olisi laatia koko Suomen kattava tuulivoiman riskianalyysi linnustolle, lajeina mm. meri- ja maakotka, metsähanhi, kurki ja joutsen. Myös tutkimus- ja seurantatiedon hankkiminen Suomen olosuhteista on tärkeää vaikutusarviointien tarkentamiseksi. Maakuntakaavaa laativalta viranomaiselta ei tällaista selvitystä voi kuitenkaan edellyttää, vaan se olisi toteutettava valtion toimenpitein. Raportissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että tuulivoimahankkeiden toteutuessa maakunnan syrjäisistä ja laajimmista metsäalueista suuri osa pirstoutuisi ja niiden luonne muuttuisi. Elinympäristön pirstoutumiselle todennäköisesti alttiimpia lajeja ovat raportissa tarkasteltujen maakotkan ja sääksen lisäksi muutkin petolinnut ja myös esim. metso ja kuukkeli voivat kärsiä metsäpeitteen pirstoutumisesta. Olemassa olevan tiedon perusteella yhteisvaikutuksia niihin ei ole ollut mahdollista arvioida.

10 10(96) Em. raportissa on tarkasteltu vain linnustovaikutuksia. Muista tuulivoimaloille mahdollisesti altistuvista lajeista, kuten lepakoista, ei vastaavanlaista arviointia ole tehty. ELY-keskus on esittänyt lausunnossaan hyvää pohdintaa valtakunnallisesta riskianalyysistä, mistä näkemyksestä Keski-Pohjanmaan liitto on yhtä mieltä. Laajoille tuulivoima-alueille jää metsäalueiden pirstoutumisesta huolimatta runsaasti myös eri lajien elinympäristöiksi soveltuvia alueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tuulivoimaloiden ja huoltoteiden, kaapelointien ja muun oheisrakentamisen suunnittelulla ja sijoittamisella voidaan myös merkittävästi ehkäistä merkittävimpien ympäristöjen pirstoutumista. Vaikutukset lepakoihin ja muihin tuulivoimaloille mahdollisesti altistuviin lajeihin on mahdollista selvittää ja lajien elinympäristöt huomioida aluekohtaisesti yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Lausunto: Kaavaehdotuksesta Tuulivoima-alueista on laadittu yhtenäiset kohdekuvauskortit, joiden perusteella hankealueita ja niiden arvioituja vaikutuksia on ollut mahdollista tarkastella ja vertailla.kohdekorttien mukaan vain kaksi aluetta on arvioitu luokkaan A: "Soveltuu hyvin maakuntakaavan tuuli voima-alueeksi." Suurin osa alueista on sijoitettu luokkaan B: "Soveltuu tietyin varauksin tuulivoima-alueeksi." Yksi alue, Lestijärven Kalliolampi 421_704 on sijoitettu luokkaan C: "On mahdollista, että voimaloista aiheutuu maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia. Soveltuvuuden arvioimiseksi suositellaan tarkempia selvityksiä." Maakuntakaavaehdotukseen liitetyt selvitykset ovat riittämättömiä tuulivoima-alueen osoittamiselle. Vaikutuksia on tarkemmin selvitettävä mm. sääksen, kurjen ja maakotkan osalta. Tuulivoima-alueen osoittaminen tälle alueelle voi olla mahdollista, mikäli yleiskaavoitusta varten laadittu yva-arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto sitä tukevat. Muuttolinnuston kannalta riskialtteimmaksi tuulivoima-alueista on arvioitu Hilli 272_701, joka sijaitsee useiden lajien rannikon päämuuttoreitillä (mm. metsähanhi, kurki, laulujoutsen, merikotka). Tarkasteltujen lajien yksilömäärät ovat arvion mukaan yli kolminkertaiset verrattuna maakunnan keskiosien tuulivoima-alueisiin. Varovaisuusperiaatetta noudattaen suurten lintujen päämuuttoreitille ei tulisi osoittaa tuulivoima-alueita. Aluevarauksen mahdollisuutta on vielä selvitettävä supistamalla rajausta länsiosasta niin, että vaikutus linnuston päämuuttoreittiin pienenee. Pienempi alue sijoittuu tällöin päämuuttoreitin ulkoreunalle ja alue muodostuu enemmän muuton suuntaiseksi. Myös kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia voidaan näin pienentää. Suurin osa maakotkan pesäpaikoista sijaitsee Natura-alueilla ja maakotkaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia on arvioitu maakuntakaavan Natura-arvion yhteydessä. Natura-arviossa on pohdittu myös vaikutuksia metsäpeuraan. ELY-keskus antaa kaavan natura-arvioinnista lausunnon erikseen. Tässä voidaan todeta, että Naturaalueiden tietokantaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Päivityksessä täsmennetään uusimman tiedon valossa mm. suojeluperustelajien esiintymistä Natura-alueilla. Maakuntakaavaehdotuksen käsittely nähtävilläolon jälkeen on tarpeellista ajoittaa niin, että ELY-keskuksen lausunto Natura-arvioinnista on liiton käytettävissä.

11 11(96) Sääksen kannalta tärkeää on, että pesiin jää riittävä suojavyöhyke, ja että tuulivoimaalueita ei sijoiteta pesien ja ravinnonhakualueiden väliin. Lestijärven tuulivoimaalueiden Kalliolampi 421_704, Lestijärvi 2 421_702 ja Lestijärvi 3 421_703 vaikutuksista tarvitaan tältä kannalta vielä lisäselvityksiä. Tuulivoima-alueen osoittaminen näille alueille voi olla mahdollista, mikäli hankkeiden yvaarviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto sitä tukevat. Maakuntakaavan selostusta ja tietopohjaa on siinä tapauksessa täydennettävä. Maakunnan alueelle sijoittuu useita joutsenten, hanhien ja kurkien muutonaikaisia kerääntymisalueita. BirdLife Suomi on valinnut kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat lintualueet (IBA ja FINNIBA). Jäsenyhdistykset ovat lisäksi valinneet/valitsemassa maakunnallisesti arvokkaimpia lintualueita (MAALI). Keski- Pohjanmaalla tärkeät rannikon kerääntymisalueet sijoittuvat valtaosin yli 15 km:n etäisyydelle tuulivoima-alueista eivätkä sijoitu kerääntymisalueiden eteen lintujen päämuuttosuunnassa. Vain Perhon Kokkonevan kerääntymisalue sijoittuu lähelle Kokkonevan 584_702 tuulivoima-aluetta. Kerääntymisalue käsittää Perhonjoen varrella olevia peltoalueita, joilla levähtää runsaasti vesilintuja ja kahlaajia. Myös pesimälinnusto on alueella melko monipuolinen ja lisäksi monet MAALI-rajauksen ulkopuolella pesivät lajit ruokailevat tai saalistavat säännöllisesti pelloilla. Kokkonevan tuulivoima-alue sijaitsee kerääntymisalueen ja niin ikään MAALIalueeksi maakunnallisesti arvokkaana pesimäalueena luokitellun Hangasnevan- Suovannevan väliin. Hangasneva-Säästöpiirinneva on myös Natura alue ja Suovanneva-Soidinneva-Olkineva on mukana soidensuojelun täydennysohjelman valmisteluaineistossa. Kokkonevan tuulivoima-alueen poistamista tai rajauksen tarkistamista on syytä harkita. Halsuan Honkakangas B; 74_701 käsittää Ärmätinnevan sekä Hautanevan pohjoisosan ja rajautuu Lullonnevaan sekä Ahvenlamminnevaan. Honkakangas A; 74_702 puolestaan käsittää Hautanevan eteläosan. Ärmätinneva, Lulionneva ja Ahvenlamminneva ovat maakuntakaavan LUO-kohteita ja Ahvenlamminneva, Ärmätinneva ja Hautaneva myös maakunnallisesti merkittäviä linnustokohteita (MAALI). Ärmätinneva-Hautaneva ja Lullonneva sisältyvät myös soidensuojelun täydennysohjelman valmistelukohteisiin. Lisäksi laaditun Natura-arvion mukaan kohtalaiset yhteisvaikutukset maakotkaan muiden seudun tuulivoima-alueiden kanssa ovat mahdollisia. Linnustoon ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien heikentävien vaikutusten vuoksi erityisesti tuulivoima-alue 74_101 tulisi poistaa kaavasta. Toholampi Itäinen; 849_703 käsittää Natura verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan sisältyvän Matonevan länsiosan, joka on rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueena. Tuulivoima-alueen rajausta on supistettava niin, että Matonevan käsittävä eteläosa rajataan pois ja luonnonsuojelu/natura-alueeseen jää riittävä suojavyöhke. Tämä vähentää myös todennäköisiä yhteisvaikutuksia seudun maakotkakantaan. Keski-Pohjanmaan liitto näkee 4 Kokkolan kaupungin kaavoituspalveluiden lausunnossaan antaman tiedon perusteella aiheelliseksi poistaa Hilli 272_701 tuulivoima-alue kaavaehdotuksesta. Alueeseen kohdistuu myös muiden lausunnon antajien, katso lausunnot 13 Liikennevirasto, 17 Museovirasto, 18 Pohjanmaan liitto sekä 22 Birdlife Suomi ja KPLY, esittämiä huomioita ja rajaustarpeita.

12 12(96) Toholampi itäinen 849_703 alueen rajausta on ehdotusvaiheeseen mentäessä siirretty kauemmas maisema-alueesta ja jotta aluerajaus on säilynyt yhtenäisenä, siihen sisällytettiin osa viereistä Natura-aluetta. Natura-alueelle kohdistuvat vaikutukset olisi Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan voitu huomioida yleiskaavarajauksella. Selvyyden ja kaavaehdotuksen yhdenmukaisuuden vuoksi rajausta supistetaan kuitenkin niin, että Natura-alue jää kokonaan rajauksen ulkopuolelle. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on maakuntakaavoituksesta erillinen prosessi. Hankekohtaisissa YVA -menettelyissä valmisteltua selvitysaineistoa on mahdollisuuksien mukaan hyödynnetty maakuntakaavan laadinnassa ja vuoropuhelua hankkeiden kanssa on käyty puolin ja toisin valmistelun edetessä. Maakuntakaavan aikatauluun YVA -menettelyn hankekohtainen soveltaminen ei vaikuta ja hankekohtaisia yhteysviranomaisen lausuntoja maakuntakaavaprosessiin ei ole mahdollista ja tarpeen odottaa. Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tehdyt selvitykset ovat riittäviä kaavan yleispiirteisyys huomioiden osoittamaan, että maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet on mahdollista toteuttaa kaavaehdotuksen tv-alueilla. Tehdyissä vaikutusarvioissa on käsitelty ELY-keskuksen lausunnossa mainitsemat asiat sekä kohdekohtaisesti että yhteisvaikutukset huomioiden. ELY-keskus ei ole esittänyt sellaista uutta tietoa, joka vaikuttaisi alueiden soveltuvuuksista tehtäviin johtopäätöksiin. Keski-Pohjanmaan liitto on pyytänyt LsL 65.2 :n mukaisesti Natura-alueiden vaikutusten arvioinnista lausuntoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta ja niiltä joiden hallinnassa luonnonsuojelualueet ovat. Lausunto on annettava viivytyksettä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa eli määräaika päättyy Päätöstä maakuntakaavan hyväksymisestä ei tehdä ennen kuin lausunto Natura-arvioinnista on käytettävissä. Lausunto: 4. Liikenne: Maakuntakaavaprosessin aikana on laadittu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetusselvitys. Selvitys antaa hyvän kuvan tuulivoima-alueiden saavutettavuudesta erikoiskuljetusten näkökulmasta. Siinä on noussut myös esille kuljetusten haasteellisuus muutamille tuulivoimala-alueille ja niihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa. Tuulivoima ja erikoiskuljetusselvityksessä ei ole selvitetty Akkainahon alueen saavutettavuutta erikoiskuljetusten näkökulmasta, jonka takia laadittua selvitystä tulee täydentää ennen kaavan hyväksymistä. Kaavakartalla on esitetty useita tuulivoimala-alueita aivan kiinni maanteihin tai osittain maantien molemmille puolille. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäälle maanteistä. Tuulivoimaloiden etäisyyttä maanteihin tulisi avata selostuksessa. Liikennevirasto on antanut ohjeistuksen (8/2012) tuulivoimaloiden etäisyydestä maanteihin. Lisäksi etenkin tuulivoimaloiden rakentamisaikaiset kuljetukset vaativat tieverkolta paljon, mikä edellyttää vielä tarkempaa liikenneväylien ja liikennejärjestelyjen suunnittelua. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liittymiseen maantieverkolle sekä tieverkon ja siltojen kantavuuksiin. Tarkemman suunnittelun yhteydessä on tärkeää käydä vuoropuhelua ELY-keskuksen liikennevastuualueen kanssa, jotta tarvittavat seikat tulevat huomioiduksi riittävän ajoissa. ELY-keskus esittää

13 13(96) maakuntakaavakartan suunnittelumääräyksiin vähäistä muutosta, jolla suunnittelumääräyksiin lisättäisiin liikenneväylien ja liikennejärjestelyjen huomioonottaminen tuulivoimala-alueiden suunnittelussa. Keski-Pohjanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa on merkitty Lestijärven kaakkoispuolelle kantatieltä 58 pohjoiseen päin uusi tielinjavaraus, joka kulkee mannertuulivoima vaihekaavassa merkityn Kalliolammen tuulivoimala-alueen (421_704) läpi. Maakuntakaavan tielinjavaraus tulee huomioida alueen jatkosuunnittelussa. 4. vaihemaakuntakaavan lisäselvityksenä laadittu erikoiskuljetusselvityksessä on tarkasteltu tuulivoima-alueiden saavutettavuutta erikoiskuljetusten näkökulmasta luonnosvaiheen jälkeen selvitysalueiksi valikoituneiden tuulivoima-alueiden näkökulmista aluekohtaisesti. Ehdotuksen mukaisiin tuulivoima-alueisiin verrattuna selvitetyt alueet ovat supistuneet, laajentuneet tai poistuneet maakuntakaavan jatkovalmistelusta. Poistuneita alueita ovat Alaviirre Kokkolassa ja Kallionpäällys Halsualla. ELY-keskuksen huomion mukaisesti vain Akkainaho on erikoiskuljetusselvitykseen nähden tullut ehdotukseen mukaan täysin uutena alueena. Halsualta poistunut Kallionpäällys alueen vaihtoehtoinen sopivaksi todettu tieyhteys yt 7530 sivuaa myös Akkainahon tuulivoima-aluetta ja Järvineva alueen kuljetuksia arvioitaessa on avattu kuljetusten haasteita Halsuan kuntakeskuksen kautta. Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tuulivoima- ja erikoiskuljetusselvityksen täydentämistä ei maakuntakaavan hyväksymistä varten tarvita. Keski-Pohjanmaan liitto on yhtä mieltä, että ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti on tärkeää olla yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tuulivoimahankkeissa riittävän ajoissa vuoropuhelussa ELY-keskuksen liikennevastuualueen kanssa. Tuulivoimaloiden sijoittumisen tarkentuessa Liikenneviraston ohjeistus (8/2012) ohjaa niiden sijoittumista, jota on myös avattu kaavaselostuksessa s. 66 maantieliikenteeseen kohdistuvan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Lausunto: 5. Pohjavesialueet: Alueiden toteuttamisen vaikutukset pohjaveteen arvioidaan kaavassa vähäisiksi. Maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueita ei sijoitu luokitelluille pohjavesialueille. Mutkalammen ja Patanan tekojärven tuulivoima-alueet rajautuvat kaavassa pohjavesialueille. Mutkalammen tuulivoimapuiston pohjoispuolella sijaitsee Uusi-Someron ( ) I-luokan pohjavesialue. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä alueella on 1300 m 3 /d. Pohjavesialueella on Kalajoen kaupungin omistama vedenottamo ja alueelle on valmistunut suojelusuunnitelma Patanan tekojärven tuulivoimapuiston kaakkoispuolella sijaitsee Harju A ( A) I-luokan pohjavesialue. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä alueella on 1300 m 3 /d. Pohjavesialueella on Vimpelin kunnan omistamat Harjun ja Peltokankaan vedenottamot.

14 14(96) Tuulivoimaloista, jotka sijaitsevat luokitellulla pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mahdollista aiheutua vesilain vastaisia pohjavesivaikutuksia tai hankkeesta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 17 :n (pohjaveden pilaamiskielto) mukainen kielletty seuraamus. Tuulivoimaloita sijoitettaessa hankealueille on pohjavesialueiden läheisyys otettava huomioon (kaavaselostuksen sivulla 45 puskurin leveys alueen/kohteen ympärillä on ilmoitettu 0 m). Tuulivoimaloiden rakentamisella sekä niihin liittyvien teiden ja maakaapeleiden kaivulla voi olla vaikutuksia pohjaveteen määrään ja laatuun. Kaivamista tulee välttää varsinkin alueilla joissa pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa tai joilla esiintyy paineellista pohjavettä. Lisäksi rakentaminen mm. tiet, ojitukset, maakaapelit, sähköasemat, huoltorakennukset tai kuljetukset eivät saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen, eikä laatuun. Teitä levennettäessä/kantavuutta lisättäessä mahdollisilla pohjavesialueilla tulee huomioida materiaalien ympäristökelpoisuustestaus ja se, että uusia ojia ei saa kaivaa tai olemassa olevia syventää mikäli pohjamaata ei tutkimuksilla osoiteta tiiviiksi. Lausunto: Mutkalampi 217_701 ja Patanan tekojärvi 584_701; 924_702 tuulivoima-alueiden läheisyyteen sijoittuvista pohjavesistä lisätään ELY-keskuksen lausunnon perusteella tieto pohjavesialueen huomioimisesta myös aluekohtaisten kohdekorttien epävarmuustekijöihin yksityiskohtaisemman suunnittelun vaikutustenarviointeja varten. Tuulivoima-alueiden suhdetta pohjavesialueisiin kuvataan myös kohdekorttien keskeisissä ympäristövaikutuksissa ja kaavaselostuksen s. 25 kartassa. 6. Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset Maakuntakaavan nimessä olisi täsmällisempää käyttää sanaa kulttuuriympäristö kulttuurihistorian sijasta. Nimessä on tarpeellista myös todeta, että maakuntakaavalla muutetaan vahvistetun vaihekaava 2:n valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristökohteet. ELY-keskus toteaa, että maakuntakaavan pohjakartalla näkyvissä olevien tietojen perusteella on tuulivoima- ja maisema-alueiden paikantaminen hankalaa. Selostukseen sisältyvä vaihekaavojen yhdistelmäkartta helpottaa paikantamista ja käsityksen saamista ympäristön ominaisuuksista. Kuntien nimien tulisi kuitenkin paremmin näkyä kaavakartalla ja selostuksen liitteeksi tulevalla vaihekaavojen yhdistelmäkartalla. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta tai sen tulkinnasta alempiasteiseen kaavoitukseen ei tulisi kaavakartalla esittää ohjeita tai tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain 18 :n mukaisesti ELY-keskus edistää ja ohjaa kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja myös valvoo valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä. Tähän tehtävään liittyen ELY-keskuksen tulee tehdä tulkinta yksityiskohtaisempien kaavojen maakuntakaavan mukaisuudesta myös tuulivoiman sijoittumisen osalta. Vastaavasti ELY-keskuksen on ohjattava ja valvottava myös sitä miten valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille sijoittuvat hankkeet huomioivat maisema-arvot. Kaavamerkintöjen tyyppi olisi hyvä lisätä merkintöihin.

15 15(96) Suunnittelumääräyksiä koskeva johtolause olisi selkeämpää tarkistaa kuuluvaksi "Tuulivoimaloiden suunnittelua ohjaaviin merkintöihin (tuulivoimaloiden alue ja energiahuollon alue) liittyvät seuraavat määräykset:" Useat tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat kuntien raja-alueille. Suunnitteluyhteistyön edistämiseksi raja-alueilla voidaan myös antaa suunnittelusuosituksia yleiskaavallisesta yhteistyöstä. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää ELY-keskusta kaavaehdotusta koskevista huomioista. Maakuntakaavan nimestä aikaisemmin käytössä ollut kulttuurihistoria on ajanmukaista korvata yleisesti käytettävällä kulttuuriympäristö käsitteellä. Kaavaehdotuksen sisältömääritelmä lisätään nimen yhteyteen. Pohjakartan yleispiirteisyys tukee maakuntakaavan yleispiirteistä esitystapaa. Lausunnossa esiin tuotu kuntien nimien parempi näkyminen toteutetaan pohjakartalle. Maakuntakaavalla esiin tuotu johtoajatus on nostettu kaavaehdotukseen esille kaavaohjauksen selkiinnyttämiseksi kaikilla kaavatasoilla. Maakuntakaavamääräyksien ja merkintöjen suhdetta selkiytetään lisäämällä taustakarttamerkintöjen selitteiden jälkeen uusi pääotsikko kapiteeleilla TUULIVOIMALOIDEN SUUNNITTELUA OHJAAVAT MERKINNÄT ja vaihtamalla sitä seuraavista alaotsikoista ennen Poistettavien alueiden ja kohteiden pääotsikkoa kapiteelit pieniin kirjaimiin. Tuulivoimaloiden suunnittelua ohjaaviin merkintöihin vaihdetaan ELY-keskuksen lausunnon esityksen mukaisesti termin rakentamista tilalle suunnittelua sekä kohtaan Merkintöjen suhde rakentamisrajoitukseen että kohtaan Suunnittelumääräykset. 11. Etelä-Pohjanmaan liitto (saapunut ) Lausunto: Viitaten maakuntakaavaluonnoksesta annettuun lausuntoon Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa, että kaavaehdotus ja siihen liittyvä kaavaselostus on asiantuntevasti laadittu ja siinä on otettu laajasti huomioon kaikki tuulivoimarakentamiseen vaikuttavat asiat. Kaavaluonnoksesta annetussa lausunnossa esitimme, että Patanan tekojärven alueen tuulipuiston alue (kohdetunnukset 584_701; 924_702) rajattaisiin noin 500 metriä irti maakuntarajasta. Tällöin tuulipuiston nk. tuulenottoalue jäisi kokonaan Keski- Pohjanmaan puolelle. Samalla vältyttäisiin siltä, että tuulipuisto estäisi mahdollista muuta Vimpelin kunnan alueella tapahtuvaa rakentamista. Kaavaehdotuksessa maakuntaraja ja Patanan kaava-alueen raja ovat edelleen jopa täysin päällekkäisiä. Hankkeen vaikutukset yltävät siten myös Etelä-Pohjanmaan puolelle, erityisesti maiseman luonne muuttuu Vimpelin Sääksjärven kylässä. Sääksjärven ympäristö on voimassa olevassa maakuntakaavassa huomioitu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena. Edellä mainituin perustein esitämme edelleen, että alueen rajaa tarkistettaisiin siten, että Patanan tuulivoima-alueen rajoittavia vaikutuksia Vimpelin kunnan alueella voitaisiin ehkäistä. Oletettavasti muutoksen vähäisyys ei aiheuttaisi tarvetta asettaa maakuntakaavaa uudestaan nähtäville.

16 16(96) Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole kaavaehdotuksesta muuta huomautettavaa. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tuulivoima-alueiden rajaaminen kiinni maakuntarajaan varmistaisi rajautuvan maakunnan alueelle kohdistuvien vaikutusten huomioimisen sekä maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Liitto kunnioittaa Etelä-Pohjanmaan liiton näkemystä tässä asiassa ja tarkentaa maakuntarajaan rajautuvat alueet siten, että alueet ovat kokonaisuudessaan Keski-Pohjanmaan liiton alueella. Rajausmuutoksena huomioidaan Patanan tekojärvi 584_701; 942_702, lisäksi kohdekortin yleiskuvaukseen lisätään maininta alueen sijoittumisesta Etelä-Pohjanmaan maakuntarajan tuntumaan. Kohdekorttiin voidaan lisätä myös tieto Sääksjärven ympäristön kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeästä alueesta. Tuulivoimaloiden aluetta koskeva suunnittelumääräys huomioi arvokkaille maisema-alueille kohdistuvien vaikutusten huomioon ottamisen tarkemmassa suunnittelussa. 12. Keski-Suomen liitto (saapunut ) Lausunto: Kaavaehdotuksessa osoitetaan kaikkiaan 19 tuulivoimaloiden aluetta. Kaavaluonnokseen verrattuna kolme tuulivoima-aluetta on poistettu ja viisi uutta aluetta lisätty kaavaehdotukseen. Kaavaehdotuksen alueista kaksi Kalliolampi ja Lestijärvi 3 sijoittuvat Keski-Suomen maakuntarajan tuntumaan. Näiden alueiden maisemallinen lähivaikutusalue (<6 km) ulottuu Keski-Suomen puolelle ja osin Keski- Suomen maakuntakaavassa osoitetulle Kangaskylän maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Tuulivoimaloiden aluetta koskeva suunnittelumääräys kuitenkin huomioi myös arvokkaille maisema-alueille kohdistuvien vaikutusten huomioon ottamisen tarkemmassa suunnittelussa. Keski-Suomen liiton mielestä kaavaehdotus on asiantuntevasti laadittu ja perustuu laajaan tausta-aineistoon sekä riittäviin selvityksiin. Keski-Suomen liitolla ei ole erityistä huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Kohdekortteihin Lestijärvi 3 421_703 ja Kalliolampi 421_704 tuulivoima-alueiden kohdalle voidaan lisätä tieto Keski-Suomen Kangaskylän maakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. 13. Liikennevirasto (saapunut ) Lausunto: Liikennevirasto esittää muutettavaksi tuulivoimaloiden alueiden (tv) suunnittelumääräystä ja energiahuollon alueen (en-1) aluekohtaista suunnittelumääräystä siten, että liikenteen tarpeet tulevat otetuiksi huomioon maakuntakaavan mukaisessa suunnittelussa. Liikennevirasto kiinnittää myös huomiota siihen, että Kokkolan satamaan johtavan vesiväylän kehittäminen ja ylläpito eivät saa vaarantua alueelle ehdotetun maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaan maisemaaluemerkinnän takia. Liikenneviraston lausunto on yksityiskohdittain seuraava:

17 17(96) Energiahuollon alue (en-1): Merkinnällä on osoitettu Kokkolan suurteollisuusalueen maa- ja meripengeralueille sijoittuva tuulivoimaloiden alue, jota koskee seuraava aluekohtainen suunnittelumääräys: Energiahuollon alueella 272_481 tulee erityisesti huomioida rakentamisen vaikutukset suurteollisuuden toimintaedellytyksiin sekä laiva- ja veneväyliin ja niiden maalle sijoittuviin turvalaitteisiin. Liikennevirasto ei pidä tätä määräystä Suomen merenrannikon vesiväyliltä ja satamien taustamaastoista saatujen käytännön kokemusten takia riittävänä. Aluekohtaisiin suunnittelumääräyksiin (272_481 ja 272_701) satamaan johtavan väylän luona ja väylän turvalaitteiden taustamaastoissa tulee lisätä seuraava maininta (lisäys kursiivilla): Tuulivoimaloiden valomerkinnän toteutuksessa tulee huomioida, että voimaloiden valot eivät saa aiheuttaa sekaannusta merenkulun turvalaitteisiin tai vaikuttaa häiritsevästi merellä kulkevien alusten navigointiin. Voimaloiden rakentamisen vaikutukset tulee huomioida myös laiva- ja veneväylien maalle sijoittuviin turvalaitteisiin. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta, joka puolestaan ohjaa rakentamista. Maakuntakaavan aluekohtaisiinkaan suunnittelumääräyksiin ei voida lisätä yksittäisen tuulivoimalan rakentamistapaa ohjaavaa lausetta. Kuitenkin Liikenneviraston käytännön kokemuksiin perustuva tieto voidaan lisätä kaavaselostukseen ja sitä kautta välittää asia rakentamista ohjaavaan hankevalmisteluun. Energiahuollon alue (en-1) on vahvistunut 2. vaihemaakuntakaavassa, josta se siirretään informatiivisena saman aihepiirin merkintänä 4. vaihemaakuntakaavaan. Kyseisellä alueella on voimassa rakentamista ohjaava osayleiskaava ja osa tuulivoimaloista on jo rakentunut. Maakuntakaava on siis tältä osin toteava ja ohjaa alueen suunnittelua vain jos alueelle laaditaan uusia yleis- tai asemakaavoja. Keski-Pohjanmaan liitto näkee lausunnossa 4 Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut annetun tiedon perusteella aiheelliseksi poistaa Hilli 272_701 tuulivoima-alue kaavaehdotuksesta. Alueeseen kohdistuu myös muiden lausunnon antajien, katso lausunnot 10 ELY-keskus, 17 Museovirasto, 18 Pohjanmaan liitto sekä 22 Birdlife Suomi ja KPLY, esittämiä huomioita ja rajaustarpeita. Lausunto: Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas Kokkolan Kälviän ulkosaariston maisema-alue (272_141): Vesiväylien kehittäminen ja ylläpito vaatii aika ajoin mm. ruoppaustoimenpiteitä sekä turvalaitteiden asettamista ja huoltoa, näiden toimenpiteiden suorittaminen ei saa vaarantua tai tarpeettomasti hankaloitua maisemaalueen kaavamerkinnän takia. Tällä hetkellä Kokkolan väylän syventämisestä 13 metristä 14 metriin on olemassa yleissuunnitelma. Maakunnallisesti arvokas Kokkolan Kälviän ulkosaariston maisema-alue 272_141 on vahvistettu 2. vaihemaakuntakaavassa. Nyt tarkistetaan muutamien Keski-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden arvoluokkaa vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja muuttamatta aluerajauksia. Suunnittelumääräykset pysyvät kieliasullisin muutoksin sisällöltään samanlaisina. Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan vesiväylänpito ja kehittäminen eivät jatkossakaan vaarannu tai hankaloidu maisema-aluemerkinnän vuoksi.

18 18(96) Lausunto: Tuulivoimaloiden alueet (tv): Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ehdotettujen tuulivoima-alueiden toteuttamiseksi tarpeelliset liikenteelliset edellytykset eivät kaikin osin ole tehdyn selvityksen mukaan riittäviä ilman lisäselvityksiä ja tehtäviä parannuksia. Siksi Liikennevirasto katsoo, että Keski- Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavassa tarvitaan maakuntakaavan ohjausvaikutuksen selkeyttämiseksi sekä ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen ja teknisen huollon järjestelyjen huomioon ottamiseksi suunnittelumääräys liikenteellisten vaikutusten huomioon ottamisesta ja haitallisten vaikutusten estämisestä. Tuulivoimaloiden alueilta kuitenkin puuttuu Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta suunnittelumääräys, jolla varmistettaisiin maakuntakaavalta edellytettävä ohjausvaikutus tarkempaan liikenneväylien ja liikennejärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Liikennevirasto viittaa myös aiemmin Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon Dnro 2284/1110/2013, jossa on edellytetty, että tuulivoiman ja liikenneväylien turvallisen yhteensovittamisen varmistamiseksi Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti suunnittelumääräyksiin on sisällytettävä vaatimus liikenneväylien ja niiden turvallisuuden huomioimisesta tarkemmassa suunnittelussa. Liikennevirasto esittää, että maininta liikenteellisten vaikutusten huomioon ottamisesta lisätään tuulivoimaloiden alueiden suunnittelua koskevaan suunnittelumääräykseen seuraavasti (lisäys kursiivilla): Tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutuksen asutukseen, loma-asutukseen, arvokkaisiin maisema-alueisiin, merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin sekä liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Vaihemaakuntakaavaan ehdotetun suunnittelumääräyksen mukaisesti tuulivoimaloiden alueita toteutettaessa on tarkemman suunnittelun yhteydessä oltava yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen ongelmallisten rakentamisaikaisten kuljetuskysymysten ratkaisemiseksi. Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan merkintää voidaan täydentää lausunnon antajan ehdottamalla tavalla liikenneväylien ja liikennejärjestelyjen osalta. Lausunto: Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet tehtyjen liikenneselvitysten mukaan: Kaavaratkaisussa maantie halkoo useita tuulivoimaloiden alueita (Honkakangas, Kannosto, Mutkalampi ja Hilli) ja kolme maantietä sivuaa tuulivoimaloiden alueita niiden läheisyydessä (Toholampi läntinen B, Järvineva ja Kuuronkallio). Näistä Toholampi läntinen B rajautuu kantatiehen 63. Lisäksi Kalliolammen alueen halki on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu varaus uudelle maantielle. Tämä kaikki merkitsee tuulivoimaloiden tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa liikenteellisten seikkojen tarkemman huomioon ottamisen ja yhteensovittamisen tarvetta. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Liikennevirasto on antanut Liikenneviraston tuulivoimaohjeen (Liikenneviraston ohjeita 8/2012), jossa käsitellään tuulivoimaloiden sijoittamisen periaatteita maanteiden läheisyyteen. Lisäksi kaikkien tuulivoimaloiden alueiden toteutukseen ja huoltoon liittyy liikenneyhteyksien tarkempaa suunnittelua, toteutusta, varmistusta ja kunnossapitoa.

19 19(96) Kaavaluonnosvaiheen jälkeen 4. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykseksi on laadittu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvitys. Selvitys on tarpeen kaavaratkaisun ja sen vaikutusten arvioimiseksi. Pääsääntöisesti ehdotuksen mukaiset tuulivoiman alueet ovat erikoiskuljetuksen näkökulmasta hyviä ja maakunnan tieverkko tästä näkökulmasta hyvätasoinen. Selvityksen mukaan vaikeimmin erikoiskuljetusten saavutettavissa suunnitelluista tuulivoiman alueista ovat Hilli ja Kannisto ja saavutettavuuden rajoitteita on myös Järvinevan, Mutkalammen ja Toholammin itäisellä alueella. Rajoitteet luonteeltaan vaihtelevat liittyen mm. Pohjanmaan radan alikulkuihin, kiertoliittymiin ja yhdysteiden tasoon sekä huoltoteiden rakentamiseen. Ongelmien ratkaisu edellyttäisi selvityksen mukaan seuraavassa vaiheessa vielä maastokäyntejä ja siltojen kantavuuden laskennallisia tarkistuksia. Akkainahon tuulivoimaloiden alueen osalta erikoiskuljetusselvityksen tuloksia ei ole selvityksessä tarkemmin esitelty ja tältä osin selvitystä tulisi täydentää. Kaava-aineistoon sisältyvien tuulivoimaloiden alueiden kohdekuvauskorttien mukaan enin osa alueista soveltuu kuljetusten vaatimien toimenpiteiden vähäisyyden kannalta varsin hyvin tuulivoimaloiden alueiksi olemassa olevan tiestön takia. Kuitenkin ainakin kuuden alueen osalta on mainittu merkittäviä liikenteeseen liittyviä järjestelytarpeita, jotka on ratkaistava ennen alueen käyttöä tuulivoimaloiden alueena (Järvineva, Kannisto, Mutkalampi, Hilli, Kalliolampi ja Patanan tekojärvi). Liikennevirasto ei ota kantaa kaavaratkaisun lentoliikennettä koskeviin kysymyksiin. Liikenneviraston huomion mukaisesti Akkainaho 74_705 tuulivoima-alue ei ole ollut mukana erikoiskuljetusselvityksessä. Tieyhteyden saavutettavuutta on kuitenkin arvioitu ko. selvityksessä Kallionpäällys sekä Järvineva 74_703 tuulivoima-alueiden saavutettavuuden arvioinnin yhteydessä, minkä Keski-Pohjanmaan liitto katsoo maakuntakaavavalmistelussa riittäväksi tasoksi. Ks. myös vastine lausuntoon 10 ELYkeskus, kappale 4. Liikenne. 14. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi (saapunut ) Lausunto: Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 :n edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä / omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Tämän selvittämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto esittää, että tuulipuistoalueen osalta selvitetään alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. Tämä on hyödyllinen tieto myöhempiä suunnitteluvaiheita varten. Kyseinen tieto voidaan selvittää Finavia Oyj:n paikkatietoaineistosta.

20 20(96) Kaavaehdotuksessa on selvitetty kyseisiä korkeuksia nykyisen tilanteen mukaan. Suomen ilmatilauudistus muuttaa kuitenkin useiden lentoasemien osalta lentoesterajoituspintojen korkeuksia marraskuussa Rajoituskorkeudet voivat muuttua kaavan valmistelualueella. Finavia Oyj on valmistellut uuden paikkatietoaineiston asian tarkistamiseksi. Valvomattomien lentopaikkojen osalta ilmailumääräys AGA M1-1 esittää lentopaikan esterajoituspinnat. Pinnat ulottuvat kiitotien päästä katsottuna metrin etäisyydelle. Tuulivoimaloita ei tulisi kuitenkaan sijoittaa kiitotien suunnassa heti tämän rajauksen ulkopuolelle, jotta lentopaikan käytettävyys säilyisi hyvänä erilaisille lentotoimintalajeille. Edellä on keskitytty ilmaliikenteeseen, mutta liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessakin arvioitavia asioita ovat mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet esimerkiksi teihin tai rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon näitä kysymyksiä. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää Liikenteenturvallisuusvirastoa Suomen ilmatilauudistusta tarkentavasta tiedosta. Maakuntakaavassa tehdyt ratkaisut perustuvat olemassa oleviin tietoihin ja kaavaratkaisu tarkentuu yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta aluekohtaisesti. Tällöin on mm. huomioitava tulevat muutokset lentoesterajoituspintojen korkeuksissa. Kaavaehdotuksen alueista Akkainaho 74_705 sijoittuu valvomattoman lentopaikan esterajoituspinnan ulkopuolelle, kiitotien suuntaan. Vaikutukset lentopaikan käytettävyyteen on mahdollista tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. 15. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (saapunut ) Lausunto: Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE) aluehallintoviranomaisena katsoo, että kaavamääräys nyt esitetyssä muodossa riittää puolustusvoimien etujen turvaamiseen. Kaavaehdotukseen ei muutoinkaan ole huomauttamista. Jos ELY-keskus haluaa muuttaa tuulivoimaa koskevaa kaavamääräystä, LSSLE esittää sitä muutettavaksi siten kuin Satakunnan 1. vaihemaakuntakaavassa on eli seuraavasti: Tuulivoima-aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet. LSSLE toteaa, että kun tuulivoimarakentamisen suunnitelmat tarkentuvat (voimaloiden määrä, korkeus ja sijoittuminen), tulee Pääesikunnalta pyytää lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Arvion tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta saatuaan tarkemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista. LSSLE toteaa, että puolustusvoimien virallisen kannan tuulivoimarakentamiseen antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto, yhdyshenkilönä Kari Salin, p ja Tomi Böhm, p

21 21(96) Lisäksi LSSLE esittää lausunnossaan, että jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen rakentamissuunnitelmien valmistumista ja rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta Koska kuntakaavoilla ja rakennusluvilla voidaan mahdollisesti ratkaista yksittäisten tuulivoimaloiden rakentamisia, LSSLE esittää, että mahdollisia yksittäisiä tuulivoimalahankkeita silmällä pitäen Keski-Pohjanmaan liitto vaikuttaisi siihen, että alueen kunnat lisäävät kuntien rakennusjärjestyksiin ja tarvittavilta osin myös yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Alueellisena yhteyshenkilönä maankäyttö- ja kaavoitusasioissa toimii Länsi-Suomen Huoltorykmentin kiinteistöpäällikkö DI Eero Ruotsila, Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta ja merkitsee sen tiedoksi. 16. Metsähallitus (saapunut ) Lausunto: Metsähallitus suhtautuu myönteisesti tuulivoimarakentamiseen ja pyrkii edistämään tuulivoimatuotannon edellytyksiä sille soveltuvilla valtion mailla. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet perustuvat monipuolisiin selvityksiin. Lähtökohtaisesti on hyvä, että maakuntakaava on tuulivoimatuotantoa mahdollistava, ja että aluerajaukset ovat riittävän laajoja. Tämä mahdollistaa sen, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa voidaan ottaa huomioon ympäristövaikutukset ja että niiden perusteella osayleiskaavoitettavaa hankealuetta voidaan rajata tapauskohtaisesti. Luonnosvaiheen jälkeen on tehty muutoksia 4. vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueisiin. Metsähallitus ottaa lausunnossaan kantaa tehtyihin muutoksiin. Halsuan ja Perhon kuntien alueella sijaitseva Pitkäkangas on luonnosvaiheen jälkeen poistettu kaavasta, mitä Metsähallitus lausunnossaan edellyttikin. Kaavaluonnoksen jälkeen kohteesta Honkakangas on jätetty pois Lestijärven puoleinen osuus, jossa sijaitsee valtionmaita. Metsähallitus lausui kaavaluonnoksesta, että kyseisen alueen tarkemmassa suunnittelussa pystytään ottamaan huomioon mm. lähialueiden suojeluarvot. Kohde on ollut mukana tuulivoimaselvityksessä, jossa se on arvioitu ensisijaisesti tuulivoimaan soveltuvaksi alueeksi. Metsähallitus ei näe syytä kyseisen kohteen poistamiseksi maakuntakaavan tuulivoimakohteista. Kohde sijaitsee etäällä asutuksesta. Lähialueen luontoarvoihin kohdistuvia mahdollisia haittoja voidaan tarkemmassa suunnittelussa lieventää voimaloiden sijoittelulla. Kaavaluonnoksen jälkeen uusina alueina on otettu mukaan mm. Lestijärven Kalliolampi. Kaavaehdotuksen mukainen aluerajaus on tehty niin, että alueen koillisja itäpuolella sijaitsevat, metsätalouskäytössä olevat valtionmaat, on jätetty

22 22(96) aluerajauksen ulkopuolelle. Metsähallitus esittää kyseisen alueen laajentamista karttaliitteen 1 mukaiseksi. Esitettävä alue on tuulisuudeltaan parempi kuin kaavaehdotuksen rajausalueella, eikä 1,5 kilometrin säteellä sijaitse asutusta. Alueen virkistyskäyttö- ja luontoarvot pystytään ottamaan huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Liite 1. Metsähallituksen esittämä aluerajauksen laajennus kohteella Kalliolampi (Lestijärvi). Kaavaehdotuksen mukainen rajaus keltaisella, esitettävä laajennus punaisella. Toholammin tuulivoima-alueet ovat kaavaluonnokseen verrattuna merkittävästi supistuneet alueen luonto- ja maisema-arvojen vuoksi. Kohteessa Toholampi läntinen A on metsätalouskäytössä olevia valtionmaita. Metsähallituksen näkemyksen mukaan maakuntakaavan rajausaluetta voitaisiin laajentaa vajaa 2 km2:n laajuudella itään/kaakkoon luonto- ja maisemallisia arvoja vaarantamatta. Laajennusalueen tuulisuuspotentiaali on hyvä, eikä asutusta sijaitse 1,5 kilometrin säteellä. Rajausehdotus on karttaliitteenä 2. Liite 2. Metsähallituksen esittämä aluerajauksen laajennus kohteella Toholampi läntinen A. Kaavaehdotuksen mukainen rajaus keltaisella, esitettävä laajennus punaisella. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan alueiden laajentaminen maakuntakaavaan ei ole mahdollista. Sekä Honkakankaan 74_701 ja 74_702, Kalliolammen 421_704 että Toholampi läntisen 849_701 ja 849_402 alueiden laajuuksia suunniteltaessa on huomioitu tv-alueiden kokonaisvaikutukset. Tuulivoima-alueiden kokonaismitoitus on suunniteltu siten, ettei merkittäviä vaikutuksia muodostuisi tarkasteltuihin maisema-alueisiin ja

23 23(96) luontoarvoihin, kuten maakunnan maakotka ja metsäpeurakantaan. Yksittäisten alueiden laajentaminen edellyttäisi alueiden supistamista toisaalla. Kalliolammen alueen laajentaminen lisäsi vaikutuksia myös kalasääkseen. 17. Museovirasto (saapunut ) Lausunto: Museovirasto on käsitellyt asian erityisistunnossaan Luonnoksen ja ehdotuksen keskeiset erot: Vaihekaavalla ohjataan maakunnallisesti merkittävän tuulivoimarakentamisen sijoittumista ja lisäksi päivitetään maisemaalueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja Keski-Pohjanmaalla. Kaavan aihepiiriä on siis laajennettu luonnosvaiheesta. Maakunnallisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden varauksia luonnoksessa oli 16, nyt ehdotuksessa 19, lisäksi luonnoksen aluerajauksia on tarkistettu. Maisemavaikutusten analyysi: Kaavan tausta-aineistoa on täydennetty maisemarakenneselvityksellä ja paikkatietopohjaisella teoreettisella näkyvyysanalyysillä. Tuulivoimalarakentamisen visuaalista vaikuttavuutta arvioitaessa on yritetty myös huomioida vaikutusaluille kohdentuvia maisemallisia odotuksia ihmisten mielissä, vaikutusalueilla esiintyvien maankäyttömuotojen perusteella. Museovirasto pitää mielenkiintoisena sitä, että maiseman kokemuksellistakin ulottuvuutta on pyritty tavoittamaan paikkatietoa hyödyntäen. Kaavaratkaisussa tarkennettavaa: Museovirasto pitää tärkeänä, että Keski- Pohjanmaalle tulee maakuntakaava, joka ohjaa tuulivoimaloiden rakentamista siten, että merkittävät kulttuuriperintö- ja maisema-arvot säilyvät. Vaihekaavalla 4 Tuulivoima, maisema ja kulttuurihistoria kumotaan vaihekaavan 2 kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, kohteet ja tiet. Merkinnät päivitetään vastaamaan RKY -inventointia, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Maakunnalle ominaiseen kulttuurihistoriaan kuuluu myös arkeologinen kulttuuriperintö. Se mainitaan kaavaselostuksessa osana muuta kulttuuriperintöä ja maisemaa, mutta sitä ei ole viety maisemaa ja kulttuurihistoriaa esittävälle kaavakartalle, rakennusperintökohteiden ja maisema-alueiden tapaan. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei ole ajan tasalla olevaa luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä kohteista. Keski-Pohjanmaalla maakunnalle ominaisemman ja merkittävimmän arkeologisen kulttuuriperinnön määritteleminen on tekemättä ja tähän työhön maakunnan liiton tulisi panostaa ensi tilassa. Vaihemaakuntakaavassa olisi kuitenkin esitettävä aluevarausten, muuttuvan maankäytön alueisiin liittyvät muinaisjäännökset vähintäänkin suunnittelumääräyksenä sekä kaavan liiteaineistona. Kaavakartan tv-merkinnän suunnittelumääräykseen lisätään arkeologisten inventointien suorittaminen YVA- tai yksityiskohtaisemman kaavoituksen vaiheessa.

24 24(96) Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Keski-Pohjanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa muinaismuistokohteet on käsitelty 2. vaihemaakuntakaavassa suojelumerkintänä, jossa suunnittelumääräyksen mukaan toimenpiteitä suunniteltaessa muinaisjäännöksen alueella tai sen lähiympäristössä on hankkeista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan päällekkäistä suunnittelumääräystä ei ole syytä antaa. Asiakokonaisuus tulee päivitettäväksi Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaan lähivuosina. Katso myös vastine lausuntoon 10 ELY-keskus, kappale 2. Maisema ja kulttuuriympäristö. 4. vaihemaakuntakaavan suhdetta muinaisjäännösrekisterin mukaisiin muinaismuistoihin on esitetty tarkasteluhetken tilanteen mukaan kaavaselostuksessa s. 24 sekä maisemaselvityksessä kuvina ja viime hetken tilanteen mukaiseksi tarkennettuna tekstissä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa aluekohtainen tarkastelu on tuottanut arkeologisen inventoinnin yhteydessä tarkentunutta tietoa Keski-Pohjanmaalle selviteltäviltä tuulivoima-alueilta. Arkeologinen inventointi, kuten myös muut yleiskaavatasolla tehtävät selvitykset, määritellään yleiskaavan sisältötavoitteissa eikä niitä ole erikseen syytä luetella maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä. Lausunto: Lausunto: Ehdotuksen perusteella ei ole mahdollista arvioida kokonaisuutena, ovatko merkittävimmän arkeologisen kulttuuriperinnön suojeluintressit ja tuulivoimarakentamisen tavoitteet ristiriidassa keskenään. Puutteellisenkin inventointitiedon perusteella voi havaita, että Kokkolassa sijaitsevalla tv-alueella 272_701 Hilli suojelu ja rakentaminen saattavat olla ristiriidassa keskenään. Alue sijaitsee myös hyvin lähellä RKY-aluetta Klapurin taloryhmä. Museovirasto ehdottaa, että Hillin tv-aluetta supistetaan tai se poistetaan. Keski-Pohjanmaan liitto näkee 4 Kokkolan kaupungin kaavoituspalveluiden lausunnossaan antaman tiedon perusteella aiheelliseksi poistaa Hilli 272_701 tuulivoima-alue kaavaehdotuksesta. Alueeseen kohdistuu myös muiden lausunnon antajien, katso lausunnot 10 ELY-keskus, 13 Liikennevirasto, 18 Pohjanmaan liitto sekä 22 Birdlife Suomi ja KPLY, esittämiä huomioita ja rajaustarpeita. Luonnosvaiheen jälkeen Halsualle on lisätty kaksi tuulivoima-aluetta, 74_703 ja 74_705. Jälkimmäisen kohdekuvauskortissa todetaan, että se on teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan keskivertoa huonompi. Maisemavaikutusten analyysin perusteella uusien alueiden yhteisvaikutuksia kohdistuu Halsuanjärven itäpuolella olevaan RKYalueeseen Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu. Kielteisten vaikutusten vähentämiseksi Museovirasto ehdottaa, että alueita pienennetään tai toinen niistä poistetaan. Keski-Pohjanmaan liiton maisemavaikutusten analyysissä s. 108 todetaan, että kohde Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu sijaitsee mäntypuuvaltaisella Kirkkoharjulla, joka sulkee kohteen välittömän lähiympäristön näkymiltä tuulivoima-alueille. Kohteesta on tehty visuaalinen mallinnus F Halsua panoraama niin läheltä, kuin kuvausteknisesti oli mahdollista saada riittävästi sulkeutumattomia näkymiä mallinnettavien tuulivoimaalueiden suuntiin.

25 25(96) Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan Järvineva 74_703 ja Akkainaho 74_705 tuulivoima-alueiden toteuttamisen vaikutustenarviointeja on mahdollista jatkaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Lausunto: Lausunnossaan kaavaluonnoksesta Museovirasto esitti, että Lestijokivarren valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan maisema-aluekokonaisuuden säilyminen tulee turvata paremmin. Laakson itäpuolelle sijoitettua tv-aluetta 849_703 onkin supistettu maakuntahallituksen päätöksellä Ajankohdasta johtuen supistuksen vaikutuksia ei ole esitetty. Museovirasto yhtyy kohdekuvauskortin kantaan, että soveltuvuuden arvioimiseksi on aiheellista tehdä tarkempia selvityksiä. Keski-Pohjanmaan liitto yhtyy Museoviraston näkemykseen, katso myös vastine lausuntoon 7 Toholammin kunta. 18. Pohjanmaan liitto (saapunut ) Lausunto: Pohjanmaan liiton tuulivoimaa käsittelevä vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa Vaihemaakuntakaavassa on 30 tuulivoimatuotannolle sopivaa aluetta, eikä yksikään näistä sijoitu lähelle Keski- Pohjanmaan maakuntarajaa. Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksessa tuulivoimatuotannolle soveltuvista alueista alue Hilli sijoittuu aivan Pohjanmaan maakuntarajan tuntumaan. Tästä olisi voinut olla maininta kohdekortissa. Alueen suhdetta voimassa olevaan Pohjanmaan maakuntakaavaan olisi voinut kuvata kohdekortissa. Pohjanmaan liitolla ei ole muuta huomautettavaa Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Keski-Pohjanmaan liitto näkee 4 Kokkolan kaupungin kaavoituspalveluiden lausunnossaan antaman tiedon perusteella aiheelliseksi poistaa Hilli 272_701 tuulivoima-alue kaavaehdotuksesta. Alueeseen kohdistuu myös muiden lausunnon antajien, katso lausunnot 10 ELYkeskus, 13 Liikennevirasto, 17 Museovirasto, sekä 22 Birdlife Suomi ja KPLY, esittämiä huomioita ja rajaustarpeita. 19. Pohjois-Pohjanmaan liitto (saapunut ) Lausunto: Pohjois-Pohjanmaan liitto on antanut 4. vaihekaavan OAS:sta lausunnon 2012 ja osallistunut viranomais- ja työneuvotteluihin Keski-Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavojen tuulivoima-alueet perustuvat yhteiseen taustaselvitykseen ja vireillä on laaja-alaisia tuulipuistohankkeita maakuntarajan yli. Keski-Pohjanmaan 4. vaihekaavaehdotuksessa on osoitettu e.m selvityksen ja sitä täydentävien maakuntakaavaselvitysten sekä hankkeiden yhteydessä laadittujen selvitysten perusteella 19 aluetta, joille voidaan sijoittaa vähintään 10 voimalaa. Alueiden pinta-ala on yhteensä 254 km 2, mikä mahdollistaa noin 300 voimalaa, joiden arvioitu kokonaisteho on 900 MW. Alueiden laskennallinen tuulivoimatuotanto voisi kattaa Keski-Pohjanmaan koko sähkönkulutuksen. Maakuntakaavan mitoitus on

26 26(96) kuitenkin perusteltu, kun kyseessä on alueiden soveltuvuutta tuulivoimatuotannolle osoittava kaavamerkintä, jolle ei kohdistu muuta maankäyttöä estävää rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavoituksen yhteydessä on laadittu erittäin monipuoliset ja perusteelliset teknis-taloudelliset ja ympäristöselvitykset ja vaikutusten arviointi, myös luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Maakuntakaavaehdotuksen tuulivoimatuotannolle soveltuvista alueista kaksi sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan rajalle: Kannuksen Mutkalampi (Kalajoen rajalla) ja Toholampi Itäinen (Sievin rajalla), joissa molemmissa on hanke vireillä. Maakuntakaavaehdotuksessa alueiden rajauksia on supistettu luonnosvaiheesta. Lisäksi Lestijärven alueet Kalliolampi ja Salmijärvi ovat 2-6 km etäisyydellä Reisjärven kunnanrajasta. Vaihekaavan luonnoksessa ollut Kokkolan Alaviirteen alue on jätetty pois ehdotuksesta. Tehdyt muutokset on kaavaselostuksessa esitetty havainnollisesti. Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoima-alueet on käsitelty 1. vaihemaakuntakaavassa, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä. Siinä on osoitettu Keski-Pohjanmaan rajalle Mutkalammen tuulivoima-alue (tv-1 344). Lisäksi Kalajoelle on osoitettu kolme tv-1- aluetta, jotka sijoittuvat 2-6 km etäisyydelle maakuntarajasta ja Mutkalammen kaava-alueesta. Keski-Pohjanmaan ja naapurimaakuntien maakuntakaavojen tuulivoima-alueet on esitetty kaavaselostuksen kartassa, mutta edellä mainittuja Kalajoen alueita ei ole mainittu yhteisvaikutusten arvioinnissa. Maakuntarajan tuntumassa sijaitsevat tuulivoima-alueet näkyisivät laaditun näkyvyysanalyysin mukaan Kalajoen, Sievin ja Reisjärven kuntien alueilla, joissa on jonkin verran loma-asutusta. Tuulivoima-alueiden liittämistä sähköverkkoon ei ole osoitettu kaavakartalla, mutta yhteydet on esitetty selostuksen kartassa samalla tavoin kuin Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa. Mutkalammen alue on suunniteltu liitettäväksi Nivalassa sijaitsevan Uusnivalan sähköaseman kautta 400 kv kantaverkkoon. Linjausvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on selvitetty tuulipuistohankkeen YVA:ssa ja niitä on kuvattu maakuntakaavan selostuksessa. 4. vaihekaavaan on otettu mukaan luonnosvaiheen jälkeen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) alueet. Voimassa olevan Keski-Pohjanmaan vaihekaavan merkinnät ovat osittain vanhentuneita ja ne on päivitetty voimassa olevien inventointien mukaisiksi. Osa valtakunnallisista maisemaalueista on muutettu maakunnallisesti arvokkaiksi, koska ne eivät sisälly valtioneuvoston periaatepäätöksen luetteloon. Tällä on merkitystä arvioitaessa tuulivoimaloiden vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisemiin. Pohjois-Pohjanmaalla olevat Kalajokilaakson sekä Reisjärven valtakunnalliset maisema-alueet ovat selvityksen mukaan Keski-Pohjanmaan tuulivoimala-alueiden visuaalisen vaikutusalueen ulkopuolella. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava osoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ja kaavan ratkaisut ovat linjassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kanssa. Maakuntarajalle sijoittuvia alueita on supistettu kaavan luonnosvaiheen jälkeen, mikä pienentää Pohjois-Pohjanmaalle suuntautuvia vaikutuksia.

27 27(96) Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Mutkalampi 217_701 ja Toholampi itäinen 849_703 tuulivoima-alueiden kohdekorttien yleiskuvaukseen lisätään tieto sijoittumisesta Pohjois-Pohjanmaan maakuntarajan tuntumaan. Lisäksi alueiden rajausta kaavakartalla tarkennetaan maakuntarajalla Keski-Pohjanmaan puolelle Mutkalampi 217_701 kohdalla vain niiltä osin, kuin valmisteilla olevan hankkeen alue ei jatku maakuntarajan yli. 20. Pääesikunta, Logistiikkaosasto (saapunut ) Lausunto: Pääesikunnan logistiikkaosasto on antanut marraskuussa 2013 lausunnon Keski- Pohjanmaan alueelle suunnitelluista tuulivoima-alueista. Annetussa lausunnossa esitetyt kannanotot on otettu huomioon nyt lausuttavana olevassa kaavaehdotuksessa, joten Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta ja merkitsee sen tiedoksi. 21. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (saapunut ) Lausunto: Tutkimuslaitoksen näkökulmasta keskeisiä ovat vaikutukset linnustoon, riistanisäkkäisiin, kalastoon sekä luonnon virkistyskäyttöön, muun muassa metsästykseen, kalastukseen ja muuhun luonnonharrastukseen. Pyydettynä lausuntonaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) esittää toimialaansa koskien seuraavan. Kaavan tehtävänä on ohjata seudullisesti merkittävien tuulivoiman tuotantoalueiden sijoittumista Keski-Pohjanmaan manneralueelle. Selkeiden lähtökohtien (luku 2), tavoite-asettelun (luku 3) ja vaikutusten arvioimiseksi suoritettujen selvitysten (luku 4) pohjalta päädytään 19 mahdolliseen tuotantoalueeseen, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 254 km2 ja kaavaselostuksen mukaan 5,1 % (todellisuudessa 4,8 % km2:sta) maakunnan maapinta-alasta. Tuulivoiman tuotanto tulee tässä laajuudessa toteutuessaan olemaan erittäin merkittävä maankäyttökysymys Keski-Pohjanmaalla. Tuulivoiman tuotannolla on lukuisia vaikutuksia luontoon ja luonnon virkistyskäyttöön. Luontoon kohdistuvat vaikutukset voidaan jakaa, kuten kaavaehdotuksessa ja sen taustaselvityksissä on tehtykin, häiriö- ja estevaikutuksiin, elinympäristömuutoksiin sekä niistä seuraaviin kuolleisuuden ja syntyvyyden muutoksiin. Tuulivoimaloiden, voimasiirtokäytävien, huoltoteiden ja -alueiden sekä erityisesti voimaloiden suoran vaikutuksen alle jää merkittävä määrä maata, minkä lisäksi jo ennestään pirstoutuneet metsäalueet pirstoutuvat entisestään. Rakentamisvaihe aiheuttaa häiriötä niin metsäalueille kuin vesistöihinkin. Tuulivoimaloiden vaikutus on lisäksi kolmiulotteinen, sillä ne hallitsevat myös melkoista ilmatilaa. RKTL ei arvioi voimaloiden visuaalista maisemavaikutusta eikä akustisia vaikutuksia, joita ihmiset kokevat. Tuulivoiman tuotantoalueista yleisesti käytettyä puisto-nimitystä tutkimuslaitos ei harhaanjohtavana pidä suotavana. Kaavaehdotuksen laadinnassa on otettu yhdeksi lähtökohdaksi Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yhteinen manneralueita koskeva tuulivoimaselvitys. Rannikkoalueen tuulivoimaa ei kaavassa käsitellä. Tätä RKTL pitää valitettavana, sillä

28 28(96) tuulivoiman kokonaistarkastelu olisi tarpeellista. Tuulisuhteidensa ansiosta rannikko on otollisinta tuotantoaluetta, mutta se on myös luontoarvojensa kannalta erityisen arvokas osa maakuntaa. Nyt lienee odotettavissa erillinen rannikkoalueen kaava, jossa joudutaan ottamaan huomioon manneraluetta huomattavasti suuremmat ympäristövaikutukset ja -riskit. Olisi suotavaa, että rannikkoalueen tuulivoiman tuotantoa ei kuitenkaan suunniteltaisi pelkästään maakunnallisesti, vaan yhdellä kertaa koko Pohjanlahdelle Perämeren perukasta Saaristomerelle. Rannikkotuulivoiman tuotannon vaikutukset kohdistuvat lintujen muuttoon ja kalojen vaelluksiin koko Pohjanlahden alueella, mitä on vaikea ottaa huomioon, jos suunnittelu tehdään pieninä palasina. Samastahan on kysymys, kun Keski-Pohjanmaan manneralueiden tuulivoiman tuotantoa suunnitellaan maakunnallisesti eikä erikseen tuotantoalue tuotantoalueelta. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Rannikon tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet on tutkittu Keski-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä (Tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet Merenkurkun Perämeren rannikko- ja merialueella, 2003). Keski-Pohjanmaan liitto yhtyy RKTL:n näkemykseen yhtenäisen merialueen jatkoselvitystyön tarpeesta. Lausunto: Aineistossa esitettyjen selvitysten ja teoreettisten laskelmien perusteella manneralueelle kaavaillut tuulivoiman tuotantoalueet ovat sopivia lintujen päämuuttoreitteihin nähden. Ainoastaan kaksi lähimpänä rannikkoa sijaitsevaa aluevarausta, Kannuksen Mutkalampi ja Kokkolan Hilli, ovat vilkkaalla muuttovyöhykkeellä tai sen tuntumassa. Törmäysalttiita lintuja muuttaa mantereellakin, mutta syvemmällä sisämaassa riskit kohdistuvat merkittävinä myös paikallisiin pesiviin ja talvehtiviin lintuihin, ennen muuta petolintuihin. Vaikutuksia maakotkaan on mallinnettu ja päädytty siihen, että vaikutukset olisivat enimmäkseen vähäisiä. Yhdellä Natura-alueella vaikutukset voivat olla kohtalaisia siten, että siellä sijaitsevalla kotkareviirillä kuolleisuus saattaa nousta reviirin säilymistä uhkaavalle tasolle. Mallinnustulokset riippuvat kuitenkin lähtöoletuksista, ja ilman havaintoaineistoa niitä ei voida varmentaa. Siksi kaavanmukaisten tuotantoalueiden mahdollisesti toteutuessa niiden lupaehtoihin tulee sisällyttää tehokas törmäysuhrien seuranta. Törmäysriski ei koske vain maakotkaa, vaan useita muitakin lajeja. Niiden kohdalla riskit arvioidaan kuitenkin pieniksi. Törmäysriski voi kuitenkin erityisesti uhanalaiseksi luokitellun mehiläishaukan kohdalla olla suuri. Samoin törmäysvaara kohdistuu pimeässä muuttaviin kurkiin, metsähanhiin ja muihin vesilintuihin todennäköisesti paljonkin suurempana kuin päivähavainnointiin perustuvassa arvioinnissa on havaittu ja laskettu. Siten törmäysuhrien seurannan tärkeys korostuu myös muiden lajien kuin maakotkan kohdalla. Estevaikutuksista johtuvan törmäys- ja sitä kautta kuolleisuuden kasvuriskin ohella kaavan laajuinen tuulivoiman rakentaminen aiheuttaa Keski-Pohjanmaalle suuria elinympäristömuutoksia. Vaikka tuotantoalueiden osuus maakunnan pinta-alasta on 4,8 %, on elinympäristömuutosvaikutus paljon suurempi. Metsätilastollisen vuosikirjan (2013) mukaan Keski-Pohjanmaan metsäpinta-ala on km2, josta kaavailtujen tuotantoalueiden pinta-alaosuus on 6,2 %. Osuus on vielä suurempi, kun otetaan huomioon, että aluevarauksia on vain 1/2-2/3:lla maakuntaa. Linnuston ja Natura-alueiden suhteen tutkimuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavassa

29 29(96) esitettyihin elinympäristövaikutusarvioihin, mutta metsäpeuran suhteen olemme erittäin kriittisiä. Metsäpeura luokitellaan vuoden 2010 Punaisessa kirjassa silmällä pidettäväksi. Status ei ole uhanalainen, koska suojelutyö on onnistunut erinomaisesti. Keskeinen osa onnistumista on siinä, että Pohjanmaalle on saatu luoduksi elinvoimainen populaatio, joka on nykyisellään erillinen Kainuun alkuperäisestä populaatiosta. Kainuun populaatio on ollut viime vuosina vähenevä kasvaneiden suurpetokantojen ja Venäjällä tapahtuneen kannan huolestuttavan vähenemisen seurauksena. Metsäpeurakannan elinvoimaisuuden reunaehtoihin kuuluu se, että suurpedotkin (metsästyksen ohella) tappavat eläimiä. Mikäli myös Pohjanmaan metsäpeurakanta alkaa voimakkaasti vähetä, tulee lajin status muuttumaan uhanalaiseksi, mikä olisi vakava ongelma siksi, että Suomi on globaalisti Venäjän ohella vastuussa lajin säilymisestä (metsäpeuraa esiintyy ainoastaan Suomessa ja Luoteis-Venäjällä). Maakuntakaavaa varten tehdyssä Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten selvityksessä esitetään myös arvio vaikutuksista maakunnan metsäpeurakantaan. Lähtökohdat eli tieto metsäpeuran talvilaidun-, kesälaidun- ja vasonta-alueista esitetään hyvin (aineisto on RKTL:n satelliittiseurannoista ja lentolaskennoista), mutta johtopäätökset ovat kyseenalaisia. Esimerkiksi selvityksessä todetaan (s. 25): "Ruokailuun soveltuvien kankaiden osuutta talviladunalueiden kokonaispinta-alasta ei ole tiedossa, mutta karkeasti voidaan arvioida, että tuulivoimala-alueiden maamuokkaus veisi alle 5 %:n käytössä olleista talvilaidunalueista Keski- ja Etelä- Pohjanmaalla. Mahdollisesti rakentamisen ulkopuoleiset metsäalueet kaava-alueilla ainakin osin soveltuvat laidunalueeksi etenkin rakentamisen jälkeisinä vuosina, toiminnan vakiinnuttua." Jos ruokailuun soveliaiden kankaiden määrää ei tunneta, miten voidaan esittää arvailuja tuulivoima-alueiden määrällisestä vaikutuksesta? Vastaavasti esitetään arvailuja kesälaidun- ja vasonta-alueista. Näiden arvailujen perusteella arvioidaan, että vaikutusta voidaan pitää kohtalaisena. Yhtä hyvin voitaisiin vaikutusta pitää vakavana. Selvityksissä korostetaan varovaisuusperiaatetta. RKTL:n mielestä varovaisuusperiaate merkitsisi sitä, että tärkeille alueille ei tuulivoima-aluevarauksia esitetä, ennen kuin tietämys on parempaa. On korostettava, että emme tiedä, miten laajan elinalueen pirstoutuminen vaikuttaa aluetasolla metsäpeuroihin, kun elinalue jakaantuu vuosikierron puitteissa erillisiin talvilaidun-, kesälaidun- ja vasonta-alueisiin. Emme myöskään tiedä, millaisia häiriövaikutuksia tuulivoimaloilla on peuroihin ja kuinka kauas vaikutus ulottuu. Erityisesti on korostettava vaatimien herkkyyttä vasonta-aikaan. Lisäksi on korostettava sitä, että vuotuisen laidunkierron lisäksi on otettava huomioon pitkäaikaisempi laidunkierto, joka liittyy laitumien kulumiseen, hylkäämiseen, elpymiseen ja uudelleen käyttöönottoon. Peurojen laidundynamiikassa vaikuttaa vuosien, jopa vuosikymmen(t)en kierto. Edellä todetun perusteella tutkimuslaitos on sitä mieltä, että kaavaehdotusalueiden varauksissa ei ole tehty riittäviä johtopäätöksiä vaikutusarvioinnista. Perho aivan lounaisimpia osiaan lukuun ottamatta, Halsua ja Lestijärven lounaisosat tielle 59 asti muodostavat metsäpeuralle elintärkeän alueen. Elinvoimaisen metsäpeurakannan tulevaisuuden turvaamiseksi kaavasta tulisi poistaa Järvinevan, Kanniston, Honkakangas A:n, Honkakangas B:n sekä Lestijärvi 2:n ja Lestijärvi 3:n varaukset, jotka sijaitsevat metsäpeuran tärkeillä vasomisalueilla tai niiden tuntumassa.

30 30(96) Sanomattakin on selvää, että Salamajärvi ympäristöineen niin Keski-Pohjanmaan kuin naapurimaakuntienkin alueella on suojattava tuulivoimatuotannolta; sinne ei kaavaehdotuksessa aluevarauksia ole tehtykään. Poistojen lisäksi tutkimuslaitos esittää, että vähintään puolelle kaavaan jäävistä voimala-alueista tehdään kaavamerkintä, jonka mukaan toteutukseen voidaan ryhtyä vasta, kun ensin toteutettavien alueiden vaikutuksista metsäpeuroihin saadaan riittävän pitkältä ajalta tutkittua tietoa. Natura-alueiden vaikutusten arvioinnin selvityksessä Keski-Pohjanmaan liitolla on ollut käytössä RKTL:ltä saatu tietoaineisto, johon arviointi on perustettu olemassa olevan tiedon rajallisuus huomioiden. Keski-Pohjanmaan liitto tiedostaa maakunnan tärkeän merkityksen metsäpeuran kansainvälisissä suojelutoimissa. Maakunnan liitto on samaa mieltä RKTL:n kanssa metsäpeuraa koskevan lisätiedon hankkimisen tärkeydestä etenkin käynnistyvien tuulivoimahankkeiden seurantojen yhteydessä. Hankekohtaisten vaikutusten arviointien luotettavuutta voidaan merkittävästi parantaa kokemusperäisen tiedon lisääntyessä. Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan käytettävissä ollut tietopohja on kuitenkin riittävä yleispiirteisen kaavatason tarpeisiin. Tarkastelun keskeinen johtopäätös on se, että johtuen tuulivoima-alueiden pienistä osuuksista tiedossa olevista metsäpeuran eli elinkierron vaiheessa käyttämistä alueista sekä peurakannan vakaasta tilasta, tuulivoima ei uhkaa metsäpeuran esiintymistä lajin suojelemiseksi perustetuilla Natura-alueille saati koko maakunnassa maakuntakaavan ja hankkeiden aikajänteellä. RKTL:n kritisoima arvio tuulivoimaloiden osuudesta talvilaidunalueista perustuu RKTL:ltä ja Riistakeskukselta saatuun tietoon viime vuosikymmenien talvisista esiintymisalueista Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Arvioon liittyy suurta epävarmuutta tiedon epätarkkuudesta johtuen, mutta kuvastaa suuruusluokkaa. RKTL:n lausunnossa ei ole esitetty sellaista uutta tietoa, jotka vaikuttaisivat alueiden soveltuvuuksista tehtyihin johtopäätöksiin, mistä johtuen liitto ei näe tarpeelliseksi poistaa kaavasta RKTL:n poistettavaksi esittämiä alueita. Lausunto: Tuulivoiman rakentaminen voi aiheuttaa muutoksia myös vesiympäristöihin. Erityisesti pienvedet voivat kärsiä ainakin rakentamisen aikaisista maaperän myllerryksistä. Kaavaehdotuksessa luvataan tuulivoimala-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kartoittaa mahdolliset arvokkaat pienvedet ja muut tärkeät vesistöt, jotta ne voidaan ottaa huomioon voimaloiden sijoittelussa (kaavaselostuksen s. 58). Rakentamisen aikaiset vaikutukset vesistöihin tulisi selvittää siten, että erityistä huomiota kiinnitetään suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon. Lestijoen meritaimenkanta on äärimmäisen uhanalainen, ja siksi poikastuotantoalueita on pyritty laajentamaan Korpelan voimalaan rakennetulla kalatiellä. Veden laadun pysyminen hyvänä on elintärkeää poikastuotannolle. Esitetyssä laajuudessaan Keski-Pohjanmaan tuulivoiman tuotanto tulisi vaikuttamaan luonnon virkistyskäyttöön, niin metsästykseen, marjastukseen, sienestykseen kuin ulkoiluun ja retkeilyynkin. Kaavaselostuksessa todetaan vain, että "Joidenkin maakunnallisesti merkityksellisten ulkoilualueiden luonne muuttuu teknistyneempään suuntaan. Osa ihmisistä kokee maisemamuutokset viihtyvyyttä vähentävänä tekijänä" (s. 76, myös s. 64). Vaikka yksittäisten alueiden vaikutus virkistyskäyttöön tulee otettavaksi huomioon toteutusvaiheen suunnittelussa, on maakuntatasolla huomattava myös se, että laajamittaisella tuulivoiman rakentamisella tullaan tuhoamaan laajojen

31 31(96) alueiden erämainen luonne. Tuulivoiman tuotantoalueet sekä niihin liittyvät voimansiirtokäytävät ja tiet pirstovat alueita. Pirstoutumista tulee minimoida hyvällä suunnittelulla, kuten kaavaselostuksessa tavoitteeksi asetetaankin. Voimajohtojen aiheuttamaa ylimääräistä törmäysriskiä voidaan minimoida esimerkiksi maakaapelointia käyttäen. Laajaa tuulivoiman rakentamista suunnitellaan maassamme monissa maakunnissa ilman yleistä, valtakunnallista arviointia vaikutuksista maamme metsäluonnon erämaisuuteen, maisemarakenteen entisestään voimistuvaan pirstoutumiseen, muuttaviin lintukantoihin, jotka kohtaavat lopulta kymmeniä tuotantoalueita kevät- ja syysmuuttojensa aikana, ja paikallisiin eläinkantoihin, jotka menettävät elinympäristöään ja kohtaavat häiriö- ja estevaikutukset ja törmäämisriskin. Monien uhanalaisten lajien kohdalla kasvava kuolleisuus ja vähenevä lisääntymismenestys voivat voimistaa häviämisuhkaa, ja monet silmällä pidettävät lajit voivat ajautua uhanalaisiksi. Metsätalouden kautta metsäluontomme on jo muuttunut perusteellisesti. Tuulivoiman tuotantoalueiden rakentaminen esillä olevassa laajuudessa voimistaa ihmisen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia entisestään. Keski-Pohjanmaan liitto yhtyy RKTL:n näkemykseen valtakunnallisen arvioinnin tarpeellisuudesta, mikä on todettu mm. laaditussa linnustoarvioinnissa. Sellaisen laadinta ei kuitenkaan tässä yhteydessä yksittäisen maakunnan liiton toimesta ole mahdollista.

32 32(96) Muiden viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot, 6 kpl 22. BirdLife Suomi ry ja Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry (saapunut ) Lausunto: Allekirjoittaneet järjestöt kannattavat tuulivoiman lisäämistä ja pitävät tärkeinä tuulivoiman sijoittumisen ohjaamista kaavojen avulla. Mielestämme tuulivoimalle soveltuvat alueet on ensisijaisesti osoitettava maakuntakaavoissa, jotka ohjaavat mahdollista jatkokaavoitusta, kuten tuulivoimayleiskaavoja. Maakuntakaavoilla on täten vastuu tuulivoiman hyvästä sijoittumisesta. Maakuntakaavassa pitäisi lähtökohtana olla asian lähestyminen sulkemalla pois ne alueet, joille tuulivoimarakentaminen ei sovellu ("no go alueet") ja tämän perusteella valita tuulivoimatuotantoon osoitettavat kyseiselle toiminnalle soveltuvat alueet. Yleisellä tasolla Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen yhdistys (jatkossa KPLY) ja BirdLife Suomi haluavat korostaa, että tuulivoimaloiden- suunnittelussa ja sijoituksessa on aina huomioitava riittävästi lintujen merkittävimmät muuttoreitit ja muuttokäytävien pullonkaula-alueet sekä suurten vesilintujen (hanhet ja joutsenet) sekä kurkien kerääntymisalueet. Alueiden sijoittuminen valtakunnallisesti tärkeille päämuuttoreiteille Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt tuulivoima-alueet sijaitsevat pääsääntöisesti valtakunnallisten lintujen päämuuttoreittien ulkopuolella (Toivanen ym. 2014), joka on kannatettava asia. Kuitenkin läntisin alue (Kokkola Hilli) sijaitsee metsähanhen keväisellä päämuuttoreitillä (Liitekartta 1.) ja usean lajin osalta osittain päällekkäin Tuulivoima-alueiden vaikutukset linnustoon -raportissa esitettyjen maakunnallisten karttojen kanssa. Kurjen osalta, yhtä aluetta lukuunottamatta (Lestijärvi, Kalliojärvi) tuulivoima-alueet ovat sijoittuneet lajin kevään päämuuttoreitille ja syksyn osalta seitsemän aluetta osuu lajin syksyiselle päämuuttoreitille (Liitekartat 2 ja 3). Maakunnallisissa kartoissa keväällä myös kaikkein pohjoisin alue (Kannus, Mutkalampi) sijoittuu reitille ja syksyllä myös kolme itäisintä aluetta. Lähtökohtaisesti muistuttajat eivät suosittele tuulivoimasuunnittelua valtakunnallisille päämuuttoreiteille. Kuitenkin (kuten tässä kaavaehdotuksessa) mikäli reiteille tuulivoimalahankkeita tästä huolimatta suunnitellaan, on arvioitava suunniteltavan hankkeen vaikutusten lisäksi kaikkien samalla reitille sijoittuvien olemassa olevien tai suunniteltujen tuulivoimaloiden yhteisvaikutus kyseistä päämuuttoreittiä pitkin muuttavaan populaatioon. Arvioinnissa on huomioitava erityisesti vaikutukset kyseisen populaation suojelun tasoon ja vaikutukset populaation kasvukertoimeen. Etenkin mikäli kyse on uhanalaisesta ja/tai taantuvasta lajista, ei päämuuttoreitille pidä hyväksyä sellaista tuulivoimarakentamista, jonka kokonaisvaikutus (kaikkien reitille sijoittuvien tuulivoimaloiden aiheuttama laskennallinen lisäkuolleisuus) populaation kasvukertoimeen on merkittävä eli rakentaminen heikentää populaation suojelun tasoa. Kaavamääräykset Maakuntakaava-aluetta koskeviin yleismääräykseen pitäisi lisätä seuraavat lintualueet, joille ei pidä sijoittaa tuulivoimaa: IBA-, FINIBA- ja tulevat MAALI

33 33(96) (maakunnallisesti tärkeät lintu-) -alueet. Alueille on varattava myös riittävät puskurivyöhykkeet. Erityisesti huomioitavat lajit Maakotka Lajin esiintyminen on turvattava kaavamääräyksin, jotka eivät mahdollista niin mittavaa tuulivoimarakentamista tai lajin kannalta ongelmallisesti sijoittuvia tuulivoimaloita, että törmäysriski olisi merkittävä. Törmäysriskianalyysi on tehtävä esimerkiksi satelliittiseurannalla hankekohtaisesti. Kurki Koska merkittävä osa lajin keväisestä ja syksyisestä valtakunnallisesta päämuuttoreitistä sijoittuu kulkemaan tuulivoima-alueiden yli, on lajin osalta arvioitava vaikutukset laajemmin kuin kuin vain Keski-Pohjanmaan osalta (kts. yllä). Lausunto: Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Tuulivoima-aluevarausten suunnittelussa on huomioitu em. lajien esiintyminen siten, että arvion mukaan merkittäviä vaikutuksia ei muodostu aluekohtaisesti tai yhteisvaikutukset huomioiden. Arviointiin liittyy väistämättä epävarmuuksia, mistä johtuen liitto yhtyy yhdistyksen näkemykseen siitä, että asian varmistaminen hankekohtaisissa selvityksissä esim. satelliittiseurannoilla on tarpeen, etenkin mikäli aluerajaukset tai mitoitukset poikkeavat maakuntakaavassa esitetyistä. Kaavaehdotuksesta poistettavat alueet Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja BirdLife Suomen näkemyksen mukaan maakuntakaavan ehdotuksesta pitäisi poistaa seuraavat kohteet koska niissä tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa väistämättä haitallisia linnustovoikutuksia: Kokkola Hilli, 272_701 Hillin alueen länsiosa sijoittuu rannikon muuttokäytävälle, missä muuttavien lintujen määrät ovat ajoittain huomattavan suuria. Voimala-alue on myös pohjoisosastaan kaakko luode:suuntainen ja muodostaa linjan vasten lounas koillissuuntaista isojen vesilintujen (hanhet, joutsenet) ja kurkien kevät- ja syysmuuttoa. Edellämainituista syistä lintujen törmäysriski lisääntyy huomattavasti. Siksi Hillin tuulivoimaaluevaraus pitäisi poistaa kaavaehdotuksesta. Keski-Pohjanmaan liitto näkee 4 Kokkolan kaupungin kaavoituspalveluiden lausunnossaan antaman tiedon perusteella aiheelliseksi poistaa Hilli 272_701 tuulivoima-alue kaavaehdotuksesta. Alueeseen kohdistuu myös muiden lausunnon antajien, katso lausunnot 10 ELY-keskus, 13 Liikennevirasto, 17 Museovirasto sekä 18 Pohjanmaan liitto, esittämiä huomioita ja rajaustarpeita. Lausunto: Toholampi Itäinen, 849_703 Alue sijoittuu osittain Natura-alueelle. Alueen ympäristössä on myös useita muita Natura-kohteita ja linnustollisesti ja maisemallisesti arvokkaita suoalueita, joihin tuulivoimarakentamisella on haitallisia vaikutuksia. Koko Matonevan alue ja alue Matonevasta etelään on poistettava kaavaehdotuksesta. Toholampi itäinen 849_703 alueen rajausta on ehdotusvaiheeseen mentäessä siirretty kauemmas maisema-alueesta ja jotta aluerajaus on säilynyt yhtenäisenä, siihen

34 34(96) sisällytettiin osa viereistä Natura-aluetta. Natura-alueelle kohdistuvat vaikutukset olisi Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan voitu huomioida yleiskaavarajauksella. Selvyyden ja kaavaehdotuksen yhdenmukaisuuden vuoksi rajausta supistetaan kuitenkin niin, että Natura-alue jää kokonaan rajauksen ulkopuolelle. Alueen supistaminen vähentää Natura-alueeseen ja linnustoon kohdistuvaa riskiä, eikä alueen poistaminen kokonaisuudessaan ole Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tarpeen. Lausunto: Lestijärvi Kalliolampi, 421_704 Alue sijoittuu kurkien syksyiselle päämuuttoreitille, maakotkan reviirille ja sääksen reviirille. Lisäksi tuulivoima-alue on sijoitettu sääksen pesän ja ruokailualueena toimivan Lestijärven väliin, mikä kasvattaa törmäysriskiä huomattavasti. Lestijärvi 3, 421_703 Alue sijoittuu kurkien päämuuttoreitille, maakotkan ja kalasääsken reviirille ja lähelle laajoja linnustollisesti merkittäviä -avosoita ja Natura-alueita. Alue ei sovellu edellä mainituista syistä laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon. Halsua, Honkakangas Aja B 74_701 Alueet sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaiden (MAALI) lintusoiden alueelle (Ärmätinneva, Ahvenlamminneva, Haudanneva), maakuntakaavan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden suokohteiden tuntumaan tai alueelle (Lullonneva, Ahvenlamminneva). Alueen tuntumassa pesii myös maakotkia ja kalasääskiä, avosoilla muun muassa metsähanhia ja kurkia. Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa törmäysriskin ko. lajeille. Linnuston- ja luonnonsuojelullisista syistä kohde ei sovellu laajamittaiseen tuulivoimarakentamiseen ja pitäisi poistaa kaavaehdotuksesta. Lausunto: Laadituissa vaikutusten arvioinneissa ja tuulivoima-alueiden suunnittelussa on huomioitu yhdistyksen esittämät asiat sekä aluekohtaisissa että yhteisvaikutusten tarkasteluissa. Yhdistys ei lausunnossaan tuo sellaista uutta tietämystä, mikä muuttaisi arvioinnin johtopäätöksiä. Sääksen lentoreittien turvaaminen on huomioitu myös kaavamääräyksessä. Yhteenveto Tuulivoimaloita ei pidä sijoittaa merkittäville suurten vesilintujen ja kurkien sekä petolintujen muuttoreiteille. Koko Keski-Pohjanmaan rannikko on merkittävä ja suhteellisen kapea muuttokäytävä, jonka kautta keväin ja syksyin kulkee satojen tuhansien varpuslintujen, tuhansien petolintujen ja arviolta suuren vesilinnun (hanhet, joutsenet) ja kurjen muutto. Myös erittäin uhanalaisen kiljuhanhen muuttoreitti kulkee rannikon muuttokäytävän kautta. Muuttokäytävä on kapeimmillaan Himangan Kalajoen alueella noin 10 kilometrin levyinen ja Kokkolan eteläpuolella noin 15 kilometriä ulottuen rannikolta sisämaan suuntaan. Koko maan mittakaavassa käytävää voi pitää pullonkaula-alueena. Aivan rannikon lähituntumaan ei ole esitetty tuulivoima-alueita, mutta -Hillin ehdotettu tuulivoima-alue osuu isojen lintujen muuttokäytävään. Myös etäisyyksien suurten petolintujen pesimäpaikkoihin on oltava riittävät eikä tuulivoimaloita koskaan pidä sijoittaa alle kahden kilometrin etäisyydelle isojen

35 35(96) petolintujen pesäpaikoista. Nämä seikat on edellytettävä selvitettäväksi tuulivoimapuistojen YVA-selvityksissä ja aina pienempienkin hankkeiden ympäristötai rakennuslupaselvityksissä. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksen osalta yhdistys pitää hyvänä sitä, että etäisyydet tunnettuihin maakotkan ja merikotkan reviireihin ovat suunnittelusuositusta suurempia. Kuitenkin jotkut- alueet sijoittuvat isojen petolintujen ruokailualueiden ja pesäpaikan välille, mikä lisää törmäysriskiä. Maakotkan osalta suuret avosuot ovat tärkeitä saalistusmaastoja, mikä myös on huomioitava tullivoima-alueiden sijoituksessa. Muutamat tuulivoima-alueet on sijoitettu lähelle linnustollisesti arvokkaita soita tai MAALI -kriteerit täyttäviä suokohteita. Alueet ovat myös luonteeltaan erämaisia ja siksi maisemallisesti herkkiä. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää BirdLife Suomea ja KPLY:tä tarkentavista linnustotiedoista. Edellä todetun mukaisesti Hilli 272_701 tuulivoima-alue poistetaan ja maakuntakaavaehdotuksen vaikutukset isojen lintujen muuttokäytävään poistuvat siltä osin kokonaan. 23. Fingrid Oyj (saapunut ) Lausunto: Tuulivoima-alueiden liitäntämahdollisuuksia sähköverkkoon on tarkasteltu yleisellä tasolla yhteistyössä Fingrid Oyj:n kanssa. Sähköverkkoliitynnän tarkempi määrittely edellyttää yksityiskohtaisempia tietoja tuulivoimahankkeista sekä niiden toteutumisjärjestyksestä ja aikatauluista. Kaava-aineistossa esitetyt alustavat arviot sähköverkkoon liittymisestä tulevat näin ollen tarkentumaan hankkeiden yksityiskohtaisemman suunnittelun edetessä. Kaavamateriaaleissa on Fingridin Alajärven sähköasemasta käytetty virheellisesti nimeä Alajärven Möksyn sähköasema. Fingridin sähköaseman virallinen nimi on Alajärvi. Lisäksi osassa kaavamateriaaleista Fingridin Kokkolassa rakenteilla olevasta Hirvisuon sähköasemasta on käytetty nimeä Hirvineva. Fingridillä ei ole muuta huomautettavaa laaditusta kaavaehdotuksesta. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Sähköasemien virheelliset nimet korjataan kaavamateriaaleihin. 24. Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Keskipohja (saapunut ) Lausunto: Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 4. vaihekaavalla ohjataan mannertuulivoiman sijoittumista maakunnan alueella. Nyt käsillä oleva Keski-Pohjanmaan IV vaihemaakuntakaava täydentää muiden vaihekaavojen muodostamaan kokonaisuutta. Uuden vaihekaavan suunnittelun keskeisenä tarkoituksen on ollut sovittaa tuulivoima muun maankäytön kanssa yhteen. Kaava ottaa huomioon maakuntakaavoituksen ohjeistuksen mukaisesti vain 10 tuulivoimalan, tai sitä suurempien tuulivoimapuistojen kaavoituksen.

36 36(96) Tuulivoiman lisärakentaminen toteutuu Suomessa käytännössä rannikon yksityisomisteisiin metsiin. Tuulisimmista alueista rannikon yksityismetsät ovat tuulivoiman tuotannolle potentiaalisimpia kohteita. Näille alueille myös Keski- Pohjanmaan maakuntakaavassa on ohjattu suurin osa maakuntakaavan vaatimusten mukaisista laajoista tuulivoimapuistoista. Kaavan mahdollistamat 19 puistoa merkitsevät toteutuessaan alueellisen energiantuotannon huomattavaa lisääntymistä sekä valtavaa merkitystä aluetalouteen investointien ja verotulojen myötä. Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi toivoi lausunnossaan ko. vaihekaavan luonnoksesta , että kaavatyön neuvottelukuntaan koottaisiin viranomaisten, ELYn ja maakuntaliiton edustuksen lisäksi edustus tärkeimmistä etujärjestöistä. Koska tuulivoiman tuotantorakennukset rakennetaan käytännössä yksityisomisteisiin metsiin, vaikuttavat ne siten myös metsätalouden harjoittamiseen. - Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Keskipohja toteavat, että vaihekaavan päätavoitteessa on onnistuttu hyvin. Kaava mahdollistaa tuulivoiman lisärakentamista Keski-Pohjanmaalla maakunnan kehittämisstrategioiden tavoitteiden mukaisina. - Maakuntakaavalla ei tule epäsuorastikaan vaikeuttaa tai haitata pienempien tuulivoimapuistojen rakentamista. - Tuulivoimaselvitys yhteistyössä läheisten maakuntakaavojen kanssa on onnistunut hyvin. - Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Keskipohja kiittävät erityisesti kaavaan selvästi merkittyä tulkintaa toimenpidekiellosta Tuulivoimatuotannon alueella (pistekatko tai tv-merkintä): Merkinnällä osoitetuilla alueilla ei ole lähtökohtaisesti voimassa MRL 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. - Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Keskipohja paheksuvat kaavan valmistelutapaa, jossa etujärjestöt ja muut vastaavat toimialat eivät ole mukana kaavan valmistelua ohjaavassa maakuntakaavoituksen neuvottelukunnassa. Tahot toivovat, että kaikessa tulevassa maankunnan maankäytön suunnitteluprosesseissa molempia tahoja pyydetään valmisteluun aidon osallistavan suunnittelun periaatteiden mukaisesti mukaan. Kaavaselostus Kaavaselostus kuvaa selkeästi kaavakartan aluemerkintöjä. Yksityiskohtia: tuulivoimaselvitys on laadittu hyvin ja puskurivyöhykkeet muuhun maankäyttöön ovat valtakunnallisten linjausten mukaisia. Linjat: Kaavaan laadittaessa tuulivoimapuistoja on niitä tarkasteltu toiminnallisina kokonaisuuksina sähkönsiirtolinjat huomioon ottaen. Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksessa tuulivoimantuotannon lisärakentamisen vaatimille verkkovahvistuksille on suunniteltu käytännössä kolme liityntäpistettä: UusNivalan sähköasema Nivalassa, Möksyn asema Alajärvellä sekä Hirvinevan asema Kokkolassa. Lisäksi jatkossa saattaa olla mahdollista liittyä myös Kalajoen suuntaan kun kantaverkon parantamistoimenpiteet ja Kalajoen uusi sähköasema valmistuvat.

37 37(96) Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Keskipohja ehdottavat seuraavaa lisäystä kaavaselostukseen: - Yhteystarpeen toteuttamiseksi on sähkönsiirtoverkon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitettävä alueiden kannalta tarkoituksenmukaisimmat sekä ympäristön että alueen elinkeinotoiminnan kannalta vähiten haitalliset vaihtoehdot. Kaavaehdotuksen mukaisista linjauksista tulee olla mahdollista poiketa alueen maanomistuksen ja muun maankäytön niin vaatiessa. Lausunto: Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Maakuntakaavassa on esitetty ainoastaan nykyiset linjaukset ja yksityiskohtaisemmat sähkölinjat rakennetaan sähkömarkkinalain ja lunastuslain mukaisesti. Kaavaselostuksessa on osoitettu vain mahdolliset liityntäsuunnat, katso myös lausunto 23 Fingrid Oyj. Poistettavat kohteet: Kaavan luonnosvaiheesta vähennetty kaksi tuulivoimapuistoa ehdotusvaiheeseen siirryttäessä. Tällä vaihekaavalla poistuu kaksi kohdetta, Kannuksen Mutkalammilla oleva harjualue sekä Lestijärven pienlentokenttä. Harjualueiden maankäyttöä ohjataan maa-aineslain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain nojalla jo tarkasti. Alueiden poisjättäminen maakuntakaavasta ei helpota maankäytön suunnittelua alueella, vaan lupakäytännöt ovat edelleen yhtenevät. Samoin pienempien tuulivoimapuistojen toteuttaminen alueille on mahdollista. - Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Keskipohja toivovat Kannuksen Mutkalammilla olevan tuulivoimapuiston palauttamista vaihemaakuntakaavaan. Lausunto: Vaihekaavalla maakuntakaavasta poistuvilla Lautakodankankaan harjualue ja Lestijärven pienlentokenttä merkinnöillä ei ole merkitystä tuulivoima-alueisiin. Vaikutukset: Kaavaselostuksessa on kuvattu hyvin kaavan toteutumisen vaikutukset ihmiseen, työllisyyteen, luonnonarvoihin, maisemaan ja liikenteeseen. Sen sijaan vaikutukset maaseudun elinkeinoihin on sivuutettu melko yleisellä tasolla. - Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Keskipohja toivovat, että kaavaselostukseen lisätään arviointi kaavan vaikutuksesta maaja metsätalouden sekä muun maaseutuyrittäjyyden harjoittamiseen. Kaavaselostuksen vaikutustenarviointia on mahdollista laajentaa koskemaan maa- ja metsätalouden sekä muun maaseutuyrittäjyyden harjoittamista. 25. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry (saapunut ) Lausunto: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri taustoittaa lausuntoaan toteamalla, että maakuntakaavaehdotuksessa laskettu tuotantoteho 1000 MW jäänee todellisuudessa paljon alhaisemmaksi, koska voimalat pyörivät vain noin kolmanneksen ajasta, mutta hetkellinen teho saattaisi esitetyn suuruinen.

38 38(96) Alueen ainutlaatuinen luonto muodostuu pääosin jokilaaksojen alueista ja jokien alajuoksusta suistoineen. Lisäksi laajat metsä- ja suoalueet ja muutamat merkittävät järvet ovat alueen tärkeimmät luontoelementit. Keski-Pohjanmaa on monin paikoin hyvin harvaan asuttua seutua, joka korostaa alueen merkitystä luontoalueena. Iso osa maakunnan alueesta onkin harvaan asuttua metsien ja soiden vaihtelemaa maanselkäaluetta. Voimakkaan alkutuotannon keskittymisen alueelle, muuttotappiot ja väestön voimakas ikääntyminen ja vetovoiman puute on monin paikoin Keski-Pohjanmaan ongelmana. Yhtenä keinona menestymiseen on mainostettu tuulivoimaa, joka tosin on vahvasti ristiriidassa alueen luonnon ja asumattomien alueiden kanssa. Kaavoituksesta: Tavoitteena on esittää vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja ratkaisuja energiahuollon toiminnoille vuoteen 2030 saakka erityisesti osoittaen tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet, vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, ympäristöön, luontoon, kulttuuri- ja maisemakuvaan. Maisemavaikutukset ovat merkittäviä, mikäli ne kohdistuvat arvokkaiksi tai herkiksi luokiteltuihin alueisiin kuten valtakunnallisesti tai maisemallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisema alueisiin tai luonnonsuojelualueisiin kuten suojeltuihin avosoihin. Luontovaikutuksiltaan hankkeet on aina selvitettävä riittävällä tasolla tapauskohtaisesti vaikka alue ei kuuluisi luonnonsuojeluohjelmiin tai niiden vaikutusalueelle. Selvitysvelvollisuuttta koskevat tuulivoima-alueiden lisäksi myös johtokadut ja tiestö. Tuulivoimasta: Keski-Pohjanmaan maakuntaan esitetyt 19 tuulivoima-aluetta painottuvat voimakkaasti alueen kaakkois- ja eteläosiin. Vain muutamia alueita on pohjoisessa ja keskiosassa. Esimerkiksi Kaustisen alueelle ei ole osoitettu lainkaan tuulivoimarakentamista, mutta Toholammen ja Lestijärven alueella useita hankkeita on osoitettu kaavaan. Ongelmana tuulivoimakaavoituksessa on tällä hetkellä se, että maakuntaliitto on vuosia myöhässä tuulivoimakaavoituksen tekemisessä ja monin paikoin kaavoituksen tehtäväksi jääkin vain merkitä karttoihin jo olemassa olevien hankkeiden sijainti. Tällainen toiminta on lähtökohtaisesti hyvin väärin kaavoituksellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Voidaan asettaa harkittavaksi useiden tuulivoimaan esitettyjen alueiden poistamista, koska niillä on osoitettavissa jo heti luontovaikutuksia niin merkittävässä määrin, että niiden jatkosuunnittelu ei ole luonnon ja ympäristön kannalta kaavatyön hengen mukaista. Hyvin monet hankealueet aihauttaisivat toteutuessaan voimakasta maisemahaittaa, heikentäisi asumisviihtyvyyttä ja meluhaittaa sekä erityisesti heikentäisi alueen luonto-olosuhteita sekä matkailullisia toimintaedellytyksiä. Koska jo tiedetään, että kaikki suunnteltavat hankkeet eivät tule toteutumaan, niin vähempikin tuulivoima riittäisi ja keskityttäisiin vain ekologisesti tai energiataloudellisesti parhaiten yhteensovitettuihin realistisiin kohteisiin, jolloin myös suunnittelutyö voidaan tehdä huolella. Poistettavina alueina voidaan heti pitää mm. Lestijokivarren maisema-alueelle näkyvät ja häiritsevät kohteet sekä erityisesti Lestijärven ympäristössä matkailua ja asutusta haittaavat voimalahankkeet. Näiden lisäksi ylivoimaisesti haitallisin tuulivoimahanke

39 39(96) luonnon kannalta on kokonaisuudessaan Paukanevan lähialueille suunnitellut hankkeet, eli Toholammen itäinen hanke sekä Salmijärvi. Nämä kaksi hankealuetta tulevat heikentämään koko alueen erikoispiirteiseen luontoon pohjautuvan luontomatkailun sekä vaarantavat luonnon omien arvojen olemassaolon. Itäisen Toholammen hankkeen vaikutusalueella on mm. maakotkareviiri, sekä metsäpeutojen elinalueita sekä merkittäviä kanalintujen elinalueita. Metsäpeurakanta on luokiteltu silmälläpidettävälksi lajiksi ja sen kannan koko Keski-Pohjanmaalla on noin 1000 yksilöä. Seljänkankaan alue on metsäpeurojen suosimaa reviirialuetta, johon kuuluu nyt myllyalueita. Salmijärven läheisellä Syrinharjulla on vieläkin nähtävissä vuosisatoja vanhoja peurojen pyyntikuoppia, joten alueen ja lajin merkitys on tärkeä myös kulttuurihistoriallisesti. Täytyy myös muistaa, että jossakin kaavoituksen vaiheessa tulee huomioida myös virkistyskäyttö sekä hiljaiset alueet, joita tällä hetkellä on menossa etenkin tuulivoimatuotannon alueiksi. Nähdäksemme kaavan laadinta tulisi aloittaa ensin luonnonarvojen ja luonnonolosuhteiden sekä ekologisten perustein selvitettyjen alueiden rajaamisesta, jonka jälkeen voitaisiin suunnitella eri toimintoja haitattomimmille alueille. Tämä saattaa vaikuttaa fiktiiviseltä, mutta näin toimittuna maakuntakaavoituksen malli olisi kestävällä pohjalla. Selvityksistä: Lähtökohtaisesti maankäyttö ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Tuulivoiman osalta esitetään selvitettäväksi linnusto ja merkittävät lintujen muuttoreitit ja levähdyspaikat sekä maa- ja merikotkien ja kalasääskien reviirit, pesät ja ruokailualueet. Selvitetään myös vedenalaiseen luontoon kohdentuvat vaikutukset rakennettaessa avomerelle tai rannalle, koska tuulivoimarakentamisesta aiheutuu vaikutuksia vedenalaiseen luontoon. Maa- ja merialueella on erityisesti kiinnitettävä huomiota kaavoitukseen Natura-alueiden läheisyyteen mieluiten rajaamalla hankkeita niin riittävän kauas, että selvityksiä ja natura-arviointeja ei edes tarvitse laatia. Tällä hetkellä osa suunnittelualueista ulottuu natura-alueille saakka ja heikentävät naturaalueita monin tavoin. Keski-Pohjanmaan asumattomat alueet ovat merkittäviä monilta osin suurpetojen, mutta myös metsäpeurojen elinalueina sekä uhanalaisten petolintujen reviireitä. Laajat suojelusuot muodostavat suuret koskemattoman luonnon erämaiset vyöhykkeet eikä tällaisille alueille voida ajatella sallia tuulivoimarakentamista. Tuulivoimarakentaminen on vuosien mittainen häiritsevä prosessi, joka muuttaa alueita täysin luonteeltaan energiantuotantoalueiksi tie- ja linjaverkkoineen. Sellaista ei voida hyväksyä herkille alueille mitenkään. Voidaankin kysyä, että onko maakuntakaavoituksen tasolla tehtävät selvitykset näin laajojen suunnittelualueiden laatimiseksi olemaan riittäviä? Onko tuulivoima nyt maakunnan ykkösenergia, johon tullaan satsaamaan? Onko tuulivoima ekologisesti tarkasteltuna edes kustannustehokasta tai käytettävään pinta-alaansa nähden energiatehokasta? Tuulivoimakaan ei ole haitatonta. Se pirstoo väärin suunniteltuna

40 40(96) maisemia ja alueita sekä se ole päästötöntä, vaikka niin esitetäänkin. Jo 300 myllyn vaatimat erikoiskuljetukset tulevat olemaan noin erikoiskuljetusta alueella, joka taatusti tulee vaikuttamaan alueen liikenteeseen ja tiestön rakentamistarpeisiin alueita pirstoen. Yhteisvaikutukset: Merkittävimmät yhteisvaikutukset ovat yleensä maisemavaikutuksia. Tuulivoimaloiden alueiden sijoittuessa toistensa läheisyyteen syntyy yhteisvaikutuksia, vaikka alueiden toteuttaminen tapahtuisikin eri aikana. Tämän lausunnon kartassa on nähtävänä sovite, jossa jopa 4 eri tuulihanketta näkyisis asutukseen pahimmissa paikoissa. Sen kaltaista asumisviihtyvyyden alenemaa ei voida sallai, joka tulisi esim. Haksuan Kanalan kylään ja osin Lestijärven alueelle. Lisäksi Lestijärvi on voimakas matkailulla elävä mökkiasukkaiden alue, jossa tuulivoimarakentamista järvialueelle häiritsevästi varmasti katsota hyvällä. Yhteisvaikutuksia syntyy myös tuulivoimaloiden alueista ja niihin liittyvistä voimansiirtojohdoista. Yhteisvaikutukset voivat olla myös luontoon kuten linnustoon tai vedenalaiseen luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Rakennushankkeiden osalta luonnon häirintä saattaa kestää rakennusvaiheessa vuosia. Vaihemaakuntakaavaa varten laadittavassa lisäselvityksessä on tutkittava tarkemmin yhteisvaikutuksia ja kaavan toteuttamisen kokonaisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia on myös tarkasteltava maakunnan sisällä, mutta myös huomioitava erityisesti naapurimaakuntien raja-alueille suunnitellut kaavoitustarpeet ja meneillään olevat kaavoitushankkeet, jotka tulisivat lisäämään yhteisvaikutusten haittoja monien kuntien alueilla. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Maakuntakaavalla sovitetaan yhteen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaiset, koko maan kannalta merkittävät, alueidenkäytön kysymykset ja kuntien alueelliset tavoitteet. Sillä ratkaistaan niitä alueidenkäytön kysymyksiä, joilla on vaikutusta useamman kunnan alueelle ja se ohjaa ja mahdollistaa kuntatasolla yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa on tavoitteena osoittaa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Valmisteltu kaavaratkaisu perustuu alueelta kerättyihin lähtötietoihin, laadittuihin selvityksiin sekä niiden perusteella tehtyihin vaikutusarvioihin. On huomattava, että maakuntakaavalla ohjataan alueidenkäytön suunnittelua ja varsinaista tuulivoimaloiden rakentamista ohjataan yleiskaavoilla, asemakaavoilla tai suunnittelutarveratkaisuilla, joiden nojalla tietyin edellytyksin voidaan myöntää rakennuslupa tuulivoimalalle. Maakuntakaavan tulee sitä ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n mukaisesti perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotta kaavan toteutumisen vaikutukset voidaan tarpeellisessa määrin tunnistaa, ennakoida ja ottaa huomioon kaavaa laadittaessa, hyväksyttäessä ja vahvistettaessa. Maakuntakaavaa laadittaessa on MRL 28 :n mukaisesti otettava huomioon maakuntakaavan sisältövaatimuksissa mainitut seikat ja näiden edellyttämät selvitykset siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Lähtötiedot ja selvitykset antavat lähtökohdan ratkaistavien alueidenkäyttökysymysten määrittelylle ja kaavan laatimiselle sekä perustelevat kaavassa tehtävää alueidenkäyttöratkaisua. Vaikutusten arvioinnin avulla haetaan puolestaan parasta mahdollista suunnitteluratkaisua.

41 41(96) Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä, kaavaselostuksessa ja selvityksissä tuodaan esille epävarmuustekijöitä, jotka tulee huomioida aluekohtaisesti yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoima-alueet tarkentuvat ja tuulivoimaloiden sijainnit määrittyvät aluekohtaisen suunnittelun ja yksityiskohtaisemman vaikutustenarvioinnin kautta. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin esittämät asiat ovat tärkeitä seikkoja, jotka on Keski-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan riittävällä tavalla huomioitu huomioiden yleispiirteinen suunnittelutaso. Voimala-alueille voidaan toteuttaa maakunnallisesti tärkeät tuulivoimapuistot siten, ettei seudullisesti tärkeisiin virkistys-, matkailu- ja luontokohteisiin tai maisema-alueisiin kohdistu merkittäviä vaikutuksia. 26. Suomen riistakeskus Pohjanmaa (saapunut ) Lausunto: Suomen riistakeskus toteaa, että kaavan ehdotus on laadittu pääpiirteissään asian laajuuden edellyttämällä tavalla. Kokonaisuudessaan alueelle kaavoitettu tuulivoiman määrä on erittäin suuri suhteessa olemassa olevaan tietoon tuulivoiman vaikutuksista ympäristölle. Suomen riistakeskus katsoo tarpeelliseksi lausua kestävän riistatalouden edistämisen näkökulmasta vaihemaakuntakaavan selostuksesta ja kaavaselostuksessa havaitsemistaan puutteista. Valtioneuvoston valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on kirjattu, että alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Tuulivoimalle kaavoitettavien alueiden vaikutusten arvioimiseksi tehtyjen selvitysten epävarmuustekijöistä linnuston osalta on mainittu keskeisenä tekijänä epävarmuus päämuuttoreittien tiedon tarkkuudesta. Linnustoselvityksessä on todettu tuulivoiman vaikutuksista muuttavalle linnustolle merkittävimpänä vaikutuksia erityisesti taantuville lajeille. Erillisessä linnustoselvitysliitteessä on kuvattu eri lintulajien päämuuttoreitit. Tässä liitteessä on kuvattu metsähanhen muuttavan keväällä pääsääntöisesti, jopa 100 prosenttisesti, rannikkoa pitkin. Suomen riistakeskus toteaa, että keväälläkin taigametsähanhet muuttavat myös sisämaassa, vaikka muuton määrä painottuu selvästi rannikolle. Suomen riistakeskus katsoo, että kyseisessä liitteessä tulisi kuvata myös taigametsähanhen syysmuuttoa, joka ei painotu yhtä vahvasti rannikon läheisyyteen. Laskettaessa tuulivoiman aiheuttamaa kuolleisuutta on selvityksessä käytetty kevään muuttomäärää. Suomen riistakeskus katsoo tämän olevan oikea menetelmä, jotta laskelmat on tehty varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Metsähanhen osalta on mainittu tuulivoiman merkityksen olevan vähäinen verrattuna esimerkiksi metsästykseen. Suomen riistakeskus toteaa metsähanhen olevan rauhoitettu metsästykseltä metsästyskaudella 2014 juurikin metsähanhen taantumasta johtuen. Taigametsähanhen taantuman syitä ei ole kyetty selvästi tieteen avulla määrittämään, minkä vuoksi metsähanhien kaikkea kuolleisuutta pitäisi aktiivisesti pyrkiä estämään. Suomen riistakeskus katsoo, että epävarmuustekijöitä tuulivoiman vaikutuksista muuttolinnuille on hyvin paljon. Lintujen muuttoreittien vaihtelu sääolosuhteista johtuen voi olla varsinkin syysmuutolla suurta, mikä voi aiheuttaa eroja muuttolinnustolle syntyville vaikutuksille vuosittain. Yksittäisten tuulivoimapuistojen haittaa muuttolinnustolle voidaan ehkäistä erilaisilla toimenpiteillä, kuten voimaloiden

42 42(96) sijoituksella ja lapojen merkinnällä. Näitä toimenpiteitä tulee vaatia tuulivoimapuistojen suunnittelussa ja toteuttamisessa tehtäväksi aktiivisesti hankkeiden YVA -arviointiohjelmien yhteydessä. Suomen riistakeskus korostaa tuulivoimarakentamisen aiheuttamaa suo- ja metsäalueiden pirstoutumista rakennettavien teiden ja sähkölinjojen vaikutuksesta. Kaavaselostuksessa on mainittu metsätalousalueiden olevan luonnonympäristön kannalta vähämerkityksellisiä. Käytännössä metsätalousalueet ovat tärkeimpiä elinympäristöjä niiden suuren pinta-alansa vuoksi lähes kaikille metsäelinympäristöjä suosiville eliöille. Esimerkkinä metsäkanalinnuista Itävallassa tuulivoimapuiston rakentamisen on todettu heikentäneen paikallisen teerikannan vahvuuden murto-osaan ja heikentäneen puiston lähellä sijainnutta teerisoidinta. Metso, teeri, pyy ja riekko kuuluvat lintudirektiivin 1 artiklassa tarkoitettuihin lajeihin ja liitteen II B -osan lajeihin. Lintudirektiivin 2 artiklan mukaan jäsen-valtioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitettujen lintulajien kantojen ylläpitämiseksi sellaisella tasolla, joka vastaa erityisesti ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia ottaen huomioon taloudelliset ja virkistykseen liittyvät vaatimukset, taikka näiden kantojen mukauttamiseksi tähän tasoon. Suomen riistakeskus toteaa, että tuulivoimahankkeiden pinta-ala, joka on noin 5 prosenttia Keski-Pohjanmaan maa-alasta, vaikuttaa merkittävällä tavalla metsäkanalintujen elinympäristöjen laatuun. Merkittävien soidinalueiden heikentyminen hankealueilla voi heikentää myös ympäröivien alueiden lintukantoja, jolloin vaikutukset kertautuvat. Suomen riistakeskus toteaa, ettei tuulivoimarakentamisen vaikutuksia metsäkanalinnuille ole käsitelty kaavaselostuksessa asian vaatimalla laajuudella. Suomen riistakeskus katsoo, että myös tuulivoimahankkeiden YVA -ohjelmissa tulee ottaa metsäkanalintujen soidinalueet aiempaa parempaan selvitykseen ja tarkasteluun ja pyrkiä vähentämään voimaloiden sijoittamisen aiheuttamia haittoja vähentämällä rakennettavien voimaloiden määrää tai pyrittävä sijoittamaan ne haittoja harkitusti ja haittoja minimoiden. Alueiden virkistyskäyttöön ja harrastusmahdollisuuksiin syntyvistä vaikutuksista on kaavaselostuksessa todettu, että tuulivoimala-alueella metsätalous ja ulkoilu on mahdollista. Suomen riistakeskus katsoo, että kaavaselostuksessa tulisi olla maininta, että metsästys on jatkossakin sallittua tuulivoimapuistojen alueilla. Metsästys on suosittu harrastusmuoto Keski-Pohjanmaalla ja metsästysseurojen rooli pienten kylien toimijoina kyläyhteisöissä on erittäin suuri. Tuulivoimapuistojen koko on lähtökohtaisesti niin suuri, että yksittäisellä tuulivoimapuistolla voi olla suurta vaikutusta yksittäisten metsästysseurojen metsästysalueisiin, jos alueille tulisi metsästysrajoituksia. Voimala-alueilla metsästystä ei tule kieltää ja mahdollisista rajoituksista luotiaseen käytössä tulee YVA -ohjelmissa kuulla myös alueiden metsästysseuroja. Lopuksi Suomen riistakeskus toteaa, että tuulivoimaloiden todellisia vaikutuksia tulee pyrkiä hankkeiden toteutuessa seuraamaan tarkoin, jotta pitkä-aikaisia vaikutuksia voidaan seurata. Tuulivoiman vaikutuksista esimerkiksi metsäpeuralle on olemassa aikaisempaa tutkimustietoa hyvin vähän. Tästä syystä hankkeiden vaikutusta varsinkin metsäpeuralle, mutta myös muille lajeille on erityisen tärkeää seurata. Myös tuulivoimala-alueen vaikutuksista alueiden virkistyskäyttöön tulisi järjestää seurantoja

43 43(96) hankkeiden toteutuessa. Seurantojen vaikutuksista tulee myös raportoida avoimesti tahoille, joiden vastuualueeseen ne kuuluvat. Edellä mainitut seurantavelvoitteet kuuluvat sinällään yksittäisiin tuulivoimahankkeisiin ja hankkeiden toteuttajia tulisi YVA -ohjelmissa velvoittaa entistä pidempiin vaikutusten seurantoihin. Suomen riistakeskus katsoo, että seurantaa rakennetun tuulivoiman vaikutuksista ympäristölle ja ympäristön virkistyskäytölle tulisi toteuttaa myös suuremmalla mittakaavalla kuten maakuntatasolla. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Riistakeskus on tuonut esille useita asiakohtia, joita maakunnallisissa tuulivoimaselvityksissä ole Suomessa tarkasteltu. Liiton näkemyksen mukaan riistakeskuksen esittämät asiat on riittävällä tavalla huomioitu kaavaehdotuksessa. Yleispiirteissä maakuntakaavassa ei ole mahdollisuutta yksityiskohtaisesti tutkia yksittäisten, kutakuinkin tavanomaisten lajien kuten metsäkanalintujen esiintymistä tuulivoimala-alueilla. Metso, teeri ja pyy lukeutuvat lintudirektiivin liitteen 1 lajeihin, jotka ovat suojelun perusteena useilla SPA-Natura-alueilla Keski-Pohjanmaallakin. Kuten laaditussa Naturatarvaeharkinnassa ja Natura-arviossa on todettu, kaavaehdotuksesta ei aiheudu merkityksellisiä vaikutuksia Natura-alueille. Maakunnan pinta-alasta yli 90 % jää tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Liiton näkemyksen mukaan kaavan tuulivoimaalueet eivät uhkaa maakunnan metsäkanalintujen tai muiden riistaeläinten kantoja. Mahdolliset vaikutukset riistalajeihin arvioidaan jäävän paikallisiksi. Paikallisia vaikutuksia on mahdollista ja tärkeää pyrkiä vähentämään Riistakeskuksen esittämällä tavalla mm. kuulemalla hankekohtaisten suunnitelmien yhteydessä paikallisia riistanhoitoyhdistyksiä. Taigametsähanhen muuttomäärien arviointiin liittyy epävarmuutta etenkin sisämaan muuttomäärien osalla. Selvityksessä on tiedostettu ja huomioitu se, että hanhia muuttaa kartoissa kuvatun rannikon päämuuttoreitin ulkopuolellakin. Törmäyslaskelmissa Sisämaan keskimääräiseksi muuttajatiheydeksi on arvioitu varovaisuusperiaatteen mukaisesti noin viidesosa päämuuttoreitin tiheydestä. Keski-Pohjanmaan liitto yhtyy Riistakeskuksen näkemykseen seurantojen tärkeydestä voimalahankkeiden yhteydessä. 27. Suomenselän lintutieteellinen yhdistys SSLTY (saapunut ) Lausunto: Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten minimoiminen Tuulivoiman sijoittamisen suunnittelu maakuntatasolla on linnuston kannalta tärkeää. Kokorajaukset maakuntakaavoissa ja YVA-tarpeessa ovat aiheuttaneet lukuisten alle 10 voimalan ja alle 30 MW tuulivoimapuistojen suunnittelun. Myös nämä pienemmät tuulivoimapuistot vaativat nykyistä laajempaa suunnittelua etenkin puistojen yhteisvaikutusten osalta. Tuulivoima on ympäristövaikutusten kannalta erinomainen energiantuotantomuoto, jota voidaan sijoittaa runsaasti niin, että haitalliset luonto- ja ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Kuitenkin puistojen yhteisvaikutusten suunnittelun puute on johtamassa voimaloiden rakentamiseen luonto- ja ympäristöarvoja heikentäviin paikkoihin. Myös alle 10 voimalan tuulivoimapuistojen sijainti tulisi suunnitella maakuntakaavoituksen yhteydessä. Maakunnan rajoilla tulee huomioida

44 44(96) yhteisvaikutukset naapurimaakuntiin suunniteltujen tai suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen kanssa. Mikäli pienemmätkin puistot saataisiin maakuntatason suunnitteluun, olisi helpompaa arvioida linnustovaikutuksia ja vertailla eri sijaintivaihtoehtoja nykyistä tarkemmin jo maakuntakaavoituksessa. Tällöin myös linnustoselvityksiä olisi hyvä siirtää osaksi maakuntakaavoitusta, mikä vähentäisi seuraavien suunnitteluvaiheiden työtä ja mahdollistaisi linnuston kannalta paremman tuulivoimapuistojen sijoittelun. Lausunto: Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausunnosta. Maakuntakaavalla ohjataan seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden suunnittelua. Pienempien tuulivoimaalueiden sijoittumisedellytyksiä tutkitaan kuntien yleis- ja asemakaavojen tai suunnittelutarveratkaisujen avulla. Myös näissä suunnittelutasoissa tulee selvittää yhteisvaikutuksia seudun muiden tuulivoimala-puistojen kanssa. Maakuntakaavojen yhteydessä tehdyt selvitykset ja vaikutusten arviointien tulokset ovat käytettävissä toimien hyvänä aineistona myös yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tarkennuksia kaavan linnustoarviointiraporttiin Taustaselvitykseen Tuulivoimaalueiden vaikutukset linnustoon on hyvin koottu olemassa oleva linnustotieto. Törmäyslaskelmien pohjatietojen epävarmuus on merkittävää, mutta johtopäätökset ja suositukset vastaavat SSLTY:n näkemystä tilanteesta. Linnustoarvioinnin kuvasta 19 puuttuu maakunnallisesti tärkeitä lintualueita (MAALI) Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen toimialueelta Perhosta. Tekstissä tai vähintään lähdeluettelossa olisi hyvä olla myös nettilinkki SSLTY:n Maaliloppuraporttiin. Lähdeluettelossa oikeampi viittaustapa on: Aalto Ari 2012: Suomenselän maakunnallisesti arvokkaat lintualueet. Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry. Saatavilla hankkeen raportti.html Lausunto: Lähdeluettelo korjataan esitetyllä tavalla. Perhon Kokkonevan alueen 584_702 linnustosta Suurelta osin turvetuotantoalueita ja ojitettua, metsää kasvavaa suota sisältävä alue sijoittuu kahden maakunnallisesti merkittävän lintualueen (pohjoisessa Suova-/Hangas-/Säästöpiirinnevan alue, etelässä Kokkonevan peltoalue) väliin. Kokkonevalla pysähtyy erityisesti keväisin melko runsaasti vesilintuja ja kahlaajia, vähäisemmässä määrin kurkia, joutsenia ja hanhia. Lintujen lukumäärät riippuvat erityisesti vesilintujen osalta suuresti kevättulvien laajuudesta jokiuoman peltoalueilla. Yleisesti ottaen tuulivoima-alueella ei luultavasti ole vaikutusta Kokkonevan peltojen lepäileviin muuttolintuihin. Vaikutukset peltoaukean melko monipuoliseen pesimälinnustoon lienevät niin ikään vähäiset. Kokkonevan pelloilla tavataan loppukeväästä ilmeisesti pesimättömiä metsähanhia, jotka ruokailevat pelloilla ja luultavasti yöpyvät tuulivoima-alueen pohjoispuolisilla rimmikkoisilla nevoilla. Myös laulujoutsenilla on ollut samantyyppistä käyttäytymistä. Kummankaan lajin määrät eivät ole erityisen suuria (30 40), mutta lintujen mahdollinen toistuva liikkuminen ruokailu ja yöpymisalueiden välillä kasvattaa törmäysriskiä.

45 45(96) Pohjoispuolisten laajojen erämaisten suo- ja metsäalueiden pesimälajeihin kuuluu mm. maakotka. Alueella on luultavasti kaksikin eri reviiriä ja Kokkonevan peltoaukean eteläpuolisilla alueilla on seuraava reviiri. Tuulivoima-alueelta on maakotkista vain muutama havainto, eikä lentoja ole seurattu tarkemmin. Oletettavasti pohjoisen reviirien linnut lentävät melko säännöllisesti tuulivoima-alueen pohjoisosien ylitse. Kokkonevan eteläpuoleisen reviirin linnut eivät ainakaan usein ylitä Kokkonevan peltoaukeaa, vaan reviiri rajautunee pohjoisosistaan tähän. On kuitenkin mahdollista, että reviiri ulottuu lähemmäs tuulivoima-aluetta lännempänä, Oksakosken pohjoispuolitse. Pohjoispuoliset laajat suoalueet eivät nykytiedon perusteella ole merkittäviä muuttolintujen lepäilyalueita. On kuitenkin mahdollista, että alueella pysähtyy erityisesti syysmuuton aikana kurkia tai metsähanhia. Kurkien syysmuuttoreitti saattaa joinakin vuosina kulkea Perhon keskiosien läpi. Tähän vaikuttaa eniten itätuuli, joka voi siirtää yleensä itäpuolella kulkevan päämuuttoreitin lännemmäksi. Alueen läpi mahdollisesti muuttavia Pohjois-Pohjanmaalla kerääntyviä kurkia on yksilöä. Kokkonevan pelloilla ruokailee syksyisin yleensä hieman yli sadan kurjen parvi, joka luultavasti käyttää yöpymispaikkanansa Kokkonevan etelä-/lounaispuolisia nevoja. Toistaiseksi ei ole havaintoja tällaisesta liikenteestä Kokkonevan pohjoispuolisille nevoille. Kokkonevan kohdilta ei muuta erityisen suuria lintumääriä (poikkeuksena kuitenkin kurki syksyllä). Kokkonevan peltoaukealla ja jokivarrella kuitenkin on jonkin verran esimerkiksi petolintuja ohjaavaa vaikutusta esimerkiksi piekanan ja suohaukkojen osalta. Alueen lävitse muuttavat määrät ovat melko vähäisiä ja tuulivoima-alue tuskin aiheuttanee merkittävää haittaa läpimuuttavalle linnustolle. Patanan tekojärven alueen 584_701, 924_702 linnustosta Patanan tekojärven tuulivoima-alue on periaatteessa linnustollisesta näkökulmasta sopivalla paikalla, koska lähiseudun suot ovat lähestulkoon kaikki turvetuotannossa ja luontoarvonsa menettäneitä. Kuitenkin tuulivoima-alueen sisällä on Mera- ja Rauhakankkaanneva, jotka ovat keskimääräistä parempia lintusoita alueella. Tuulivoimaloilla voi olla vaikutusta alueen pesimälinnustoon, mikäli jäljellä olevat elinympäristöt edelleen pirstoutuvat, voimalat häiritsevät herkkiä lajeja tai sähkönsiirtolinjat aiheuttavat voimaloiden lisäksi törmäysriskiä esimerkiksi kanalinnuille. Tuulivoima-alue rajautuu Perhon puoleisilta osiltaan lähiseudun turvetuotannolta säästyneen Mera- ja Rauhakankkaannevan alueelle. Mera- ja Rauhakankkaannevalla on tehty kolmen käyntikerran suolinnustokartoitus SSLTY:n toimesta kesällä Alue on tavanomaista parempi, rimmikkoinen lintusuo. Nevalla ja sen reuna-alueilla esiintyy pesivinä mm. teeri (NT, lintudirektiivin liitteen I- laji), pyy (lintudirektiivin liitteen I- laji), metso (NT, lintudirektiivin liitteen I- laji, alueellisesti uhanalainen Pohjanmaalla, Suomen vastuulaji), riekko (NT, alueellisesti uhanalainen Pohjanmaalla), kurki (lintudirektiivin liitteen I-laji), leppälintu (Suomen vastuulaji), liro (alueellisesti uhanalainen Pohjanmaalla), pikkukuovi (Suomen vastuulaji), taivaanvuohi (alueellisesti uhanalainen Pohjanmaalla), valkoviklo (Suomen vastuulaji), sirittäjä (NT), niittykirvinen (NT), keltavästäräkki (VU, alueellisesti uhanalainen Pohjanmaalla) ja järripeippo (alueellisesti uhanalainen Pohjanmaalla).

46 46(96) Kartoituksessa havaittiin myös kaakkuri (NT), joka luultavasti kalastaa Patanan tekojärvellä ja/tai alueen kalaisissa lammissa. Metsolla ja teerellä oli nevan reunaalueilla poikueet. Tuulivoima-alueen Perhon puoleisen osan itäpuolella n. 2 km päässä sijaitsee Loukkusaaren-, Ketun-, Pihlajasaaren- ja Ison Rahkanevan muodostama laaja suokokonaisuus. Tältä alueelta on havainto mm. sääksiparista pesimäaikaan. Pesää ei toistaiseksi ole tiedossa mutta mikäli sääksi pesii alueella, saattaa sen saalistuslennot kulkea tuulivoima-alueen lävitse, mikäli se kalastaa Patanan tekojärvessä. Tässä tilanteessa sääksellä olisi riski törmätä tuulivoimaloihin, koska se lentäisi toistuvasti tuulivoima-alueen lävitse. Tuulivoima-alueen lounaispuolella on sääksireviiri. Alueella esiintyy isoista petolinnuista lisäksi ainakin huuhkaja (NT), sekä sinisuohaukka (VU). Tältä alueelta on myös havainto paikallisesta maakotkasta (VU). Tuulivoima-alueen lähistöltä on maakotkasta useita havaintoja muutamien kilometrien etäisyydeltä. Patanan alue ei luultavasti ole merkittävien muuttoreittien varrella. On kuitenkin mahdollista, että tekoaltaalla saattaa olla jonkin verran muuttoa keräävää tai ohjaavaa vaikutusta. Se voi myös olla levähdys- ja ruokailualue esimerkiksi joutsenille ja pienemmille vesilinnuille. Yhteenveto ja johtopäätökset Tuulivoimapuistojen yhteissuunnittelua tulee laajentaa huomioimaan myös pienemmät puistot ja maakunnan rajojen läheisyydessä olevat puistot, jotta tuulivoimarakentaminen todella suunnataan luonto- ja ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman haitattomille alueille. Kokkonevan tuulivoima-alueen todennäköisimmät haittavaikutukset kohdistuvat maakotkaan. Pohjoispuolisilla suoalueilla esiintyvät pesivät maakotkat käyttänevät tuulivoima-aluetta osana reviiriään. Kotkien käyttämät lentoreitit on selvitettävä tarkasti ja niiden perusteella arvioitava sekä alueen soveltuvuutta tuulivoimalle ylipäätään että alueen rajaamista mahdollisimman turvalliseksi kotkille. Myös Patanan alueella vastaavat kotkaselvitykset ovat merkittävimpiä linnustoselvityksiä. Patanan alueella Mera- ja Rauhakankkaanneva ovat linnustollisesti arvokkaita, mutta Kokkonevan tuulivoima-alueen sisällä ei ole merkittäviä lintujen pesimä- tai levähdysalueita. Molempien alueiden lähistöllä on linnustollisesti arvokkaita suoalueita. Syysmuuttavia kurkia saattaa sopivalla säällä ohjautua merkittävä määrä Perhon kautta. Vaikutukset muutto- ja pesimälinnustoon on selvitettävä tarkemmin viimeistään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää lausunnonantajaa tarkennetuista linnustotiedoista. Tiedot on mahdollista ja tärkeää huomioida yksityiskohtaisemmissa kaavoissa suunniteltaessa tarkemmin voimaloiden ja sähkölinjojen sijainteja. Keskeiset lisätiedot kirjataan ko. tuulivoima-alueiden kohdekortteihin.

47 47(96) Elinkeinoelämän sekä yksityishenkilöiden ja -tahojen muistutukset, 17 kpl 28. EV Windpower Oy (saapunut ) Muistutus: Valmisteilla olevan kaavan tulee olla ohjeellinen ja mahdollistava. Kaava ei saa olla tarkkarajainen, vaan sen tulee osoittaa yleispiirteisesti tuulivoimalle soveltuvat alueet. Alueen rajat tarkentuvat yksityiskohtaisemman kuntakohtaisen yleiskaavoituksen yhteydessä. Samoin kuntakohtaisen yleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarkasti useilla eri selvityksillä alueen soveltuvuus tuulivoiman rakentamiselle. EV-Windpower Oy on yritys, joka tekee kokonaisvaltaisesti hankekehitystä useilla paikkakunnilla. Tällä hetkellä teemme hankekehitystä Keski-Pohjanmaalla Lestijärvellä ja Halsualla. Lestijärvellä on selvitetty EV-Windpower Oy:n toimesta uusia alueita ja niitä on myös löydetty. Lestijärven Kunnanhallitus on alustavasti keskustellut uuden alueen hankekehityksestä EV-Windpower Oy:n toimesta. Lestijärven kunta on omassa lausunnosaan todennut, että jos uusia alueita löytyy on ne otettava maakuntakaavaan mukaan. Liitteenä kartta selvittämästämme alueesta. Alue on metsätalousmetsää, eikä asutus haittaa tuulivoimarakentamista. Kyseiselle alueelle voidaan rakentaa enemmän kuin 9 voimalaa, joka YVA tarveharkinnan raja on. EV-Windpower Oy esittää Keski-Pohjanmaan Liitolle, että jos Keski-Pohjanmaalla löytyy uusia tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita, niin tulee niille alueille sallia tuulivoimarakentaminen halutussa laajuudessa mikäli rajoittavia tekijöitä ei ole. Keski-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä ei ole tehty riittävällä tarkkuudella selvitystä kaikista alueista, joille on mahdollista rakentaa.

48 48(96) Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan muistutuksesta. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan alueista on viimeinen kuntakohtainen selvityskierros tehty 2014 vuoden alussa, jonka jälkeen uusia selvitysalueita ei enää maakuntakaavan oteta. Maakuntakaavaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä kuntien, myös Lestijärven kanssa. Maakuntakaavan vahvistumisen jälkeen seudullisesti merkittävän kokoluokan tuulivoima-alueet vaativat maakuntakaavan muutoksen, jos sellaiselle ollaan osoittamassa sijaintia maakuntakaava-alueiden ulkopuolelta. 29. Halsuan tuulivoima Oy (saapunut ) Muistutus: Valmisteilla olevan kaavan tulee olla ohjeellinen ja mahdollistava. Kaava ei saa olla tarkkarajainen, vaan sen tulee osoittaa yleispiirteisesti tuulivoimalle soveltuvat alueet. Alueen rajat tarkentuvat yksityiskohtaisemman kuntakohtaisen yleiskaavoituksen yhteydessä. Samoin kuntakohtaisen yleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarkasti useilla eri selvityksillä alueen soveltuvuus tuulivoiman rakentamiselle. Halsuan Tuulivoima Oy on yritys, joka tekee kokonaisvaltaisesti hankekehitystä. Halsualla on hankekehityksessä neljä eri aluetta, liitteenä kartta eri alueista. Alueet on metsätalousmetsää, eikä asutus haittaa tuulivoimarakentamista. Esittämämme alueet tulee huomioida mannertuulivoiman lopullisessa kaavaehdotuksessa. Halsuan Tuulivoima Oy esittää Keski-Pohjanmaan liitolle, että jos Keski- Pohjanmaalta löytyy uusia tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita, niin tulee niille alueille sallia tuulivoimarakentaminen halutussa laajuudessa mikäli rajoittavia

49 49(96) tekijöitä ei ole. Keski-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä ei ole tehty riittävällä tarkkuudella selvitystä kaikista alueista, joille on mahdollista rakentaa. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan muistutuksesta. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan alueista on viimeinen kuntakohtainen selvityskierros tehty 2014 vuoden alussa, jonka jälkeen uusia selvitysalueita ei enää maakuntakaavan oteta. Maakuntakaavaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä kuntien, myös Halsuan kanssa, ja useita sijoitusvaihtoehtoja on kunnan esityksestä selvitetty. Maakuntakaavan vahvistumisen jälkeen seudullisesti merkittävän kokoluokan tuulivoima-alueet vaativat maakuntakaavan muutoksen, jos sellaiselle ollaan osoittamassa sijaintia maakuntakaava-alueiden ulkopuolelta. 30. Vapo Oy (saapunut ) Muistutus: Uusien tuulivoima-alueiden kaavoitus nähdään lähtökohtaisesti hyvänä tapana edesauttaa uusiutuvien energiamuotojen lisärakentamista. Muiden kotimaisten energiantuotantomuotojen ohella on myös tuulivoimalla tärkeä rooli vähentäessä riippuvuuttamme fossiilisista tuontipolttoaineista. Tuulivoiman lisäämisen positiivisia puolia ovat myös rakennushankkeiden aikaiset vaikutukset työllisyydelle ja aluetaloudelle. Huomioitavaa kuitenkin on, että tuulivoiman nopea kasvu voi aiheuttaa ristiriitoja mm. luonnonympäristön, elinkeinojen kuin yhdyskuntien osalta. Maakuntakaavoituksen ensi sijaisena tarkoituksena nähdään osapuolia kunnioittava maankäyttömuotojen yhteensovittaminen.

50 50(96) Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa tuulivoiman aluevarauksia on paljon ja aluevaraukset verrattain melko suuria. Kaavan onnistuneen ja toimivan lopputuloksen saavuttamiseksi tulee ehdotusvaiheessa esitetyt mielipiteet huomioida kaavan lopullista muotoa laadittaessa. Vapo Oy toteaa, että 4. vaihemaakuntakaavaa tulee muuttaa alla esitettyjen huomioiden ja muutosesitysten perusteella seuraavasti: Kaavamerkintä 421_703 Lestijärvi 3: Kaavamerkintä sisältää osan Vapo Oy:n omistamasta ja hallinnassa olevasta Teerinevasta (karttaliite 1). Alue on hankittu ensi sijaisesti turvetuotantotarkoitukseen, johon liittyen suolle on aikoinaan toteutettu tuotantoa edeltäviä valmistelutoimenpiteitä. Vaikka Teerinevalla ei nykyisin harjoiteta turvetuotantoa, on ympäristölupaprosessia edeltävä ympäristövaikutusten arviointi alueelle käynnissä. Vapo Oy katsoo, että tuulivoimakaavavarauksen ulottaminen turvetuotannon uudelle hankealueelle on ristiriidassa maankäyttömuotojen yhteensovittamisen kannalta, jolloin Teerineva on jätettävä kokonaisuudessaan tuulivoimakaavan ulkopuolelle. Kaavamerkintä Pulkkinen: Kaavavaraus ulottuu pieneltä osin Vapo Oy:n Laurinnevan turvetuotantoalueelle. Kaavaehdotuksessa ja kaavaselostuksessa on selkeästi tuotava esille, että tuulivoimarakentaminen turvetuotantoalueelle tai tämän välittömään läheisyyteen on mahdollista vasta, kun alueen turvevarat on kokonaisuudessaan hyödynnetty. Kaavamerkintä 924_702 Patanan tekojärvi: Kaavavaraus sisältää laajasti Vapo Oy:n omistamia ja hallinnassa olevia alueita. Nykyisin tuotantoa harjoitetaan kaava-

51 51(96) alueelle sijoittuvilla Pollarinnevalla, Kapustanevalla, Laukkulamminnevalla ja Sarvinevalla. Tämän lisäksi alueelle sijoittuvat Sarvinevan eteläpuoleinen lisäalue sekä Meraneva, jotka eivät ole vielä turvetuotannossa (karttaliite 2). Meranevalla on vireillä turvetuotannon ympäristölupaprosessi. Vapo Oy katsoo, että Sarvisuon lisäalue sekä Meraneva tulee jättää potentiaalisina uusina turvetuotantoalueina tuulivoimakaavavarauksen ulkopuolelle. Nykyisin tuotannossa olevia alueita (Pollarinneva, Kapustaneva, Laukkulamminneva ja Sarvineva) voidaan sisältää kaavavaraukseen, mutta sekä kaavaehdotuksessa että kaavaselostuksessa on selkeästi tuotava esille, että tuulivoimarakentaminen turvetuotantoalueille tai näiden välittömään läheisyyteen on mahdollista vasta, kun alueen turvevarat on kokonaisuudessaan hyödynnetty. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan muistutuksesta. Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueen osa-aluemerkinnälle ei kohdistu MRL:n 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Tuulivoimatuotannon merkintä ja turvetuotanto eivät maakuntakaavassa ole toisiaan poissulkevia merkintöjä. Yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä on mahdollista määritellä ehtoja tuulivoimarakentamisen toteutumiselle. 31. Yksityishenkilön A:n plsta asianajaja Sakari Niemelä, Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy (saapunut )

13. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa 13.1 Yhteisvaikutukset maisemaan

13. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa 13.1 Yhteisvaikutukset maisemaan 13. 13.1 Yhteisvaikutukset maisemaan Länsi-Toholammin tuulivoimapuistoa lähin maakuntakaavaehdotuksen mukainen tuulivoimapuisto on Toholampi- Lestijärven tuulivoimapuisto noin 6 kilometrin etäisyydellä.

Lisätiedot

71:28 402:2:66 71:22. Tervahauta 21:25. Sivakkanotko 402:71:15 402:2:236 402:2:128 2:254 2:226 71:13. Hietahauta. Korpialannotko 402:2:125 2:115

71:28 402:2:66 71:22. Tervahauta 21:25. Sivakkanotko 402:71:15 402:2:236 402:2:128 2:254 2:226 71:13. Hietahauta. Korpialannotko 402:2:125 2:115 11 39? 10:32 40 10:98 10 8 15 696 3 2 2 42 5 9 14 41 62 30 29 17 1 28 65 31 7 RP 16 6 60 9 43 253:4 12 4 RP12 9 25 72 14 8 13 13 21 10 45 1 26 37 1 32 996 11 66 15 2 15 10:131 44 23 997 10:129 14 685 719

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA

HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI - RAAHE Kaavaselostus Maakuntavaltuusto 22.2.2010 YHTEYSTIEDOT Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu puh. 08-3214 000, fax 08-3214 013. Sähköposti:

Lisätiedot

Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala

Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala 2011 Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala Kannen kuva: Kuvasovite Parikkala, Tarvaspohja. Etäisyys voimaloihin 1,4-4,9 km. Valokuvat/Kuvasovitteet:

Lisätiedot

Uudenmaan tuulivoimaselvitys, osa 1: NYKYTILA-ANALYYSI

Uudenmaan tuulivoimaselvitys, osa 1: NYKYTILA-ANALYYSI Uudenmaan tuulivoimaselvitys, osa 1: NYKYTILA-ANALYYSI Uudenmaan liiton julkaisuja E127-2013 Uudenmaan liiton julkaisuja E127-2013 ISSN 2341-8885 ISBN 978-952-448-372-8 Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat:

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa

Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 2013 Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 2013 Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa Helsinki 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, Itä-Pasila Neuvotteluhuone Vuokko, 2. kerros

Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, Itä-Pasila Neuvotteluhuone Vuokko, 2. kerros Muistio Sipoon Boxin kylätaajaman osayleiskaava Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Pöyry Environment Oy LIITE 6 PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8

Lisätiedot

Kurikan Lehtivuorten tuulivoimaosayleiskaavaa

Kurikan Lehtivuorten tuulivoimaosayleiskaavaa Kurikan Lehtivuorten tuulivoimaosayleiskaavaa Osayleiskaavan selostuss Kurikan kaupunki 4 2 (63) Kurikan Lehtivuorten tuulivoimaosayleiskaava SISÄLLYS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot...

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ 1 KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA EHDOTUS 25.11.2011, HYV. 2012 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 2. TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2. Asemakaava 6 2.3. Asemakaavan

Lisätiedot

Yleiskaavan sisältö ja esitystavat. Yleiskaavan sisältö ja esitystavat

Yleiskaavan sisältö ja esitystavat. Yleiskaavan sisältö ja esitystavat Yleiskaavan sisältö ja esitystavat 1 2 Esipuhe Tämä opas kuuluu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön toimeenpanoa ja soveltamista edistävään Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarjaan. Opas sisältää

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNKI KUURONKALLION TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

KANNUKSEN KAUPUNKI KUURONKALLION TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Vastaanottaja Kannuksen kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaselostus, ehdotus Päivämäärä 22.1.2015, tarkistus 10.4.2015 KANNUKSEN KAUPUNKI KUURONKALLION TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS KANNUKSEN KAUPUNKI

Lisätiedot

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25489-P19943P001 FCG Suunnittelu ja tekniikka

Lisätiedot

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS Erillinen liikenneosioiden vastaus: Tehtyjen liikenneselvitysten perusteella voidaan todeta, että Lahelanpellon liikenne pystytään järjestämään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava YK HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.08.2014 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI... 2 2 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS... 2 3. TAVOITTEET

Lisätiedot

LESTI E 1) 11.5.20155

LESTI E 1) 11.5.20155 LESTI IJÄRVEN KUNTA L LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON A (OSA-ALUE E 1) KAAVASELOSTUS - EHDOTUS 11.5.20155 vastaaa KV 28.5..2015 17 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy LESTIJÄRVEN KUNTA 11.5.2015, VASTAA KV 28.5.20155

Lisätiedot

OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 47 48 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdat Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (268/1999) perustuva menettely. Sen tarkoituksena on arvioida merkittävien hankkeiden

Lisätiedot

HOLMINRANNAN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SEKÄ KEHITYSKUVAN PALAUTERAPORTTI

HOLMINRANNAN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SEKÄ KEHITYSKUVAN PALAUTERAPORTTI HALLINTOKESKUS KAUPUNKISUUNNITTELU HOLMINRANNAN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SEKÄ KEHITYSKUVAN PALAUTERAPORTTI Holminrannan osayleiskaavan tarkistus kuulutettiin vireille 26.9.2011

Lisätiedot

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa SISÄLLYS 1.Voimajohdot osana voimajärjestelmää... 4 2.Voimajohdon elinkaari: suunnittelu ja ylläpito...

Lisätiedot

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa SISÄLLYS 1 Voimajohdot osana voimajärjestelmää... 4 2 Voimajohdon elinkaari: suunnittelu ja ylläpito...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie Kaavatunnus: 2-231 Asianumero: 779/10.02.03/2013 Kaav.ltk: nn.nn.nnnn Kh: nn.nn.nnnn ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie 1 Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven

Lisätiedot

Focus-liikekeskuksen asemakaava

Focus-liikekeskuksen asemakaava 1/12 Focus-liikekeskuksen asemakaava VASTINEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA ANNETTUIHIHN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN VASTINEET 9.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.9.2014 Lausunto

Lisätiedot

LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMISTA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖKSESTÄ 16.12.2009 TEHDYSTÄ VALITUKSESTA

LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMISTA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖKSESTÄ 16.12.2009 TEHDYSTÄ VALITUKSESTA Päiväys Datum Dnro Dnr 16.2.2010 YM1/5223/2010 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00131 Helsinki Viite Lausuntopyyntö 18.1.2010 (KHO:n diaarinro 0203/1/10) Hänvisning Asia Ärende LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN

Lisätiedot

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen 27.5.2011.

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen 27.5.2011. LAUSUNTO UUDELY/59/07.04/2010 26.10.2011 Vantaan Energia Oy PL 95 01301 Vantaa LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA 1.

Lisätiedot

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 9. 10. 11. 12. 13.

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 9. 10. 11. 12. 13. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 109 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 1 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja suojelu asemakaavalla Rakennettu ympäristömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005

Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005 Kaavaselostus Ehdotus 16.2.2012 16WWE0247 UPM-KYMMENE OYJ JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 86. kaupunginosa Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavan selostus,

Lisätiedot

Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely marraskuu 2013 Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Valtatie 13 Lappeenranta-Nuijamaa Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Lisätiedot

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan liitto Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan POSKI-hanke Anne Lindholm ja Nina Nenonen 18.5.2015 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva:

Lisätiedot

VÖYRIN KUNTA OY 13.8.2013 3 25489-P19878P005

VÖYRIN KUNTA OY 13.8.2013 3 25489-P19878P005 SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA VÖYRIN KUNTA LÅLAXIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 25489-P19878P005 ja arviointi Eva Persson Puurula

Lisätiedot

Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa

Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Vt7 Haminan kohdalla, tiesuunnitelma

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi

Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi Päijät-Hämeen liitto 19.5.2014 Sisällys Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema-

Lisätiedot