LESTI E 1)

Transkriptio

1 LESTI IJÄRVEN KUNTA L LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON A (OSA-ALUE E 1) KAAVASELOSTUS - EHDOTUS vastaaa KV FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

2 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON SISÄLLYSLUETTELO LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON HITTISENNEVAN OSAYLEISKAAVA (OSA ALUE 1)... I SISÄLLYSLUETTELO... I 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDO OT... 1 SKUVAUS... 1 RKOITUS... 3 KAAVA ALUEEN SIJAINTI JA YLEI KAAVOITUSTYÖN TAUSTA JA TA 2 TIIVISTELMÄ KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ... T OSALLISTUMINENN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET... OSALLISTUMIN EN YVA MENETTELY YVA MENETTELY LYHYESTI... 9 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA MENETTELYYN YVA Vaihtoehdot OSAYLEISKAAVA ALUEITA KOSKEVAT SELVITYKSET KAAVA ALUEEN NYKYTILANNE MAISEMAN YLEISPIIRTEET Maisemamaakunta ja maisema alueet RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristött Maakunnallisesti merkittävät maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet MUINAISJÄÄNNÖKSET Arkeologinen selvitys VIRKISTYSKÄYTTÖ LIIKENNE Maantiet Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Yhteydett tuulivoimapuistoihin Muut ajankohtaiset liikenteeseen liittyvät suunnitelmat Lentoliikenne ERITYISTOIMINNOT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy I

3 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Maa ainestenotto alueella Kaivostoiminta MAANOMISTUSS LUONNONYMPÄRISTÖ Maa ja kallioperä sekä topografia Pintavedet Pohjavedet Kasvillisuus ja luontokohteet Linnusto Muu eläimistö Natura alueet ja muut suojelualueet LÄHTÖKOHTA AINEISTON TUOMAT TAVOITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTE MAAKUNTAKAA MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHEKAAVAEHDOTUS. POHJOIS POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN MANNERALUEEN TUULIVOIMA YLEISKAAVAT... ASEMAKAAVAT EET (VAT) AVA SELVITYS T SUUNNITTELUN TAVOITTEET TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISE LESTIJÄRVEN KUNNAN TAVOITT HANKKEESTA VASTAAVAN TAVO ELLE EET OITTEET LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN MUUT TUULIVOIMAHANKKEET. MUUT HANKKE EET TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS TARVITTAVA MAA ALA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimaloiden perustamistekniikat MUUNTOASEMA, SISÄISET JOHDOT JA KAAPELITT TUULIVOIMAPUISTON ULKOINEN SÄHKÖNSIIRTOO YHDYSTIET TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN Perustusten rakentaminen Tuulivoimaloiden kokoaminen HUOLTO JA YLLÄPITO KÄYTÖSTÄ POISTO OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN KAAVOITUKSEN VIREILLETULO ( LOKAKUU 2014 KAAVALUONNOSVAIHE (LOKAK KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKU HYVÄKSYMISVAIHE (TOUKOKUU 4) UU 2014) UU 2014 HUHTIKUU 2015) U KESÄKUU 2015) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy II

4 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 11 OSAYLEISKAAVOJEN RATKAISUJEN YLEISET PERUSTEETT SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMU UKSET LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON HITTISENNEVAN OSAYLEISKAA AVAN RATKAISUT KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN ALUEVARAUSMERKINNÄT... OSA ALUEMER N SISÄLTÖ KINNÄT KOHDE JA VIIVAMERKINNÄT... KOKO OSAYLEISKAAVA ALUETTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset Tuulipuiston käytön jälkeiset vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Maa ainesten oton vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen VAIKUTUKSET MAISEMAAN Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset Tuulivoimaloiden näkyvyys Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan etäisyysvyöhykkeittäin VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEISIIN Maakunnallisesti tai seudullisesti s arvokkaat maisema alueet tai t kulttuuriympäristöt (maakuntakaava ja RKY 1993 kohteet)) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristött VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA VESISTÖIHIN V Maa ja kallioperä Pintavesistöt Pohjavedet VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN Yleiset kasvillisuusvaikutukset Vaikutukset arvokkaille luontokohteille VAIKUTUKSET LINNUSTOON VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN Vaikutukset nisäkäslajistoon Hankkeen vaikutuksett suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon VAIKUTUKSET NATURA ALUEILLE JA SUOJELUALUEILLE Natura arviointi MELUVAIKUTUKSET Melun kokeminen Melun ohjearvot FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy III

5 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Tuulivoimaloiden rakentamisen aikainen melu Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu Kaavaehdotusta varten laadittu melumallinnus VÄLKEVARJOSTUSVAIKUTUKSET KORKEIDEN VOIMALOIDEN LENTOESTEVALOTT JA NIIDEN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET LIIKENTEESEENN JA TIESTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Vaikutukset asumisviihtyvyyteen Vaikutukset virkistyskäyttöön ja metsästykselle Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN Lentoestelupa Tuulivoimaloiden lentoestevalojen infrapuna (IR) vaatimus VAIKUTUKSET SENSORIJÄRJESTELMIIN Tutkavaikutukset Vaikutukset säätutkiin VAIKUTUKSET RADIOJÄRJESTELMIIN TOTEUTUS Rakentamisen vaiheistus Olemassa olevien ympäristöarvojenn huomioiminen rakentamisessa Voimaloiden purkaminen LIITTEET YHTEYSTIEDOTT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy IV

6 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 1 P PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Tämä selostus koskee päivättyä Lestijärven tisennevan osayleiskaavakarttaa. tuulivoimapuiston Hit- Kunta: Kaavan nimi: Lestijärven kunta Lestijärven tuulivoimapuistonn Hittisennevan osayleiskaava (osa-alue 1) Kaavan laatija: Vireilletulosta ilmoitettu: FCG Suunnittelu jaa tekniikka Kai Tolonen, arkkitehti SAFA Oy, 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Suunnitteilla olevan Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavakokonaisuuden muodostavat Hittisennevan, Kosolankankaan jaa Iso Kortenevan tuulivoimapuis- tojen osayleiskaavat. Kokonaisosayleiskaavan osa-alueita o on kolme.. Hittisenne- van osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 1. Kosolankankaan osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 2. Iso Kortenevan osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue o 3. Kokonaisosayleiskaavan osa-alueet sijoittuvat Lestijärven kunnan keskiosiin, Les- tijärven länsi- ja j eteläpuolille. Kantatie 58 (Lestijärventie-Kinnulantie) kulkee osayleiskaava-alueiden välissä niin, että Hittisennevan jaa Kosolankankaan osa- alueet jäävät sen lounaispuolelle ja Iso-Kortenevan osa-alue sen koillispuolelle. Hittisennevan osa-aluetta sivuaa luoteispuolella seututie 751 (Halsuantie). Ja Iso Kortenevan osa-alueen osayleiskaava-alue (osa-alue 1) sijaitsee lähinnä Lestijärven kir- konkylää, sen lounaispuolella. Lähimmältä voimalalta on matkaa kantatien 58: :n pohjoispuolella kulkee lisäksi l yhdystie 7594 (Itälahden- tie). Hittisennevan koillispuolella sijaitsevaan Lestijärven kirkonkylään noin 2,5 kilometriä. Lestijär- ven toiseksi suurin kylä, Yli-Lesti, jää kaava-alueen itäpuolelle siten, että lähin voimala on noin 1,5 kilometrin päässää kylästä. Lähimmistä taajamista Kinnula sijaitsee noin 188 kilometrinn päässä kaakossa, Sy- käräinen noin 14 kilometrinn päässä luoteessa, Reisjärvi noin 18 kilometrin päässä koillisessa, Halsua noin 23 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 26 kilometrin päässä etelässä,, Pihtipudas noin 44 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 31 kilometrin päässä luoteessa. Lähialueiden vakituinen asutus on keskittynyt Lestijärven keskustaajamaan ja sen lähialueille sekä kantatien 58 varrelle. Lisäksi osayleiskaava-alueiden lähei- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1

7 syyteen sijoittuu seitsemän kylää. Lestijärven kirkonkylä ja sitä kehystävät Mattila, Tikka, Tuikka ja Kangasvieri ovat Hittisenevan osa-alueen koillispuolella. Kylistä Yli-Lesti ja Similä ovat osayleiskaava-alueen kaakkoispuolella. Myös Mustikankylä on kaakossa kantatie 58 varrella. Kylien ympäristössä on viljeltyjä peltoalueita. Loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Osa-alue 1, Hittisenneva Osa-alue 3, Iso Korteneva Osa-alue 2, Kosolankangas Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti. Osayleiskaava-alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan alueella ja kuuluvat ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenjakajaseutua. Alueen korko merenpinnasta vaihtelee noin välillä 147,5 172,5 metriä. Alavammat alueet sijaitsevat osayleiskaava-alueen metsä- ja peltoalueilla Lestijärven taajaman puolella. Maa kohoaa siirryttäessä järvestä poispäin ja korkeimmat kohdat löytyvät Lehdonkankaan ja Hittisenkankaan alueilta. Osayleiskaava-alueiden välissä kulkee kaakko-luodesuuntaisesti kantatie 58:aa seuraileva harju, jonka alueella maalajit ovat pääosin hiekkaa ja soraa. Suunnittelualueen maalajit ovat pääosin moreenia, hienoa hietaa ja karkeaa hietaa. Alueella on myös jonkin verran sara- ja rahkaturvemaita. Kalliomaata on Isosalon ja Lehdonkankaan alueilla. Suunnittelualueet ovat pääosin metsäistä, maastoltaan tasaista ja suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivat mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet ovat pääosin tavanomaisessa talouskäytössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviin metsiin. Suunnittelualueiden lähiympäristössä sijaitsevat Mattila-Tikan ja Similän peltoaukeat asutuksineen ovat syntyneet joki- tai purolaaksoihin. Osayleiskaava-alueen kaakkoispuolella kulkee Lehtosenjoki. Joki laskee Teerinevan ja Yli-Lestin kylän läpi Lestijärveen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2

8 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 1.3 KAAVOITUSTYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä kaavaselostus käsittelee Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaavaa. Hittisenneva on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 1. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan tarkoituksenaa on mahdollistaa tuu- livoimaloiden rakentaminenn Lestijärven kunnan alueelle. Koska Lestijärven alu- eella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttäää hankkeen toteuttami- nuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, minkä pohjalta osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden raken- nusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Kaa- voitusmenettely on tavoitteena saada päätökseen kevättalvella nen osayleiskaavan laatimista. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja raken- Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä Hittisennevann osayleiskaava-alue on tunnistettu parhaaseen A-luokkaan. Alue on huomioitu pääosin hyvien teknista- loudellisten ominaisuuksiensa ja vähäisten ympäristövaikutusten vuoksi (kohde 205, 1/A) sekä kohtuullisten teknistaloudellistenn edellytysten ja kohtalaisten lin- nusto- ja luontovaikutusten vuoksi (kohde 175, 2/A). Tarkasteltava osayleis- kaava-alue on pääosin esitetty Keski-Pohjanmaan alueena. Tuulivoimapuistohankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitu ym- päristövaikutusten arviointimenettelynä (YVA). maakuntakaavan IV I vaihekaa- vaehdotuksessa tuulivoimaloiden Lestijärven kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan Lestijärven Tuuli- voima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lestijärven tuuli- Hanke on siirtynyt YIT Rakennus Oy: n omistukseen syksyllä Hankealue ja- ettiin kolmeen erilliseen osayleiskaavaan loppuvuodesta Osa-alueita kos- kevat osayleiskaavat tulivat vireille kunnanhallituksen päätöksellä Kaavoitustyötä ohjaa Lestijärven kunta. Kaavaaa laativa konsultti on FCG Suun- nittelu ja tekniikka puistoalueelle. Kaavoitus on tullut vireille Lestijärven Tuulivoima Oy:n aloitteesta. Oy. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3

9 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 2 T TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET Kaavaehdotukset ja ehdotusvaiheessa saatu palaute käsitellään neuvottelussa. Osayleiskaavat hyväksytään Lestijärven kunnanvaltuustossa. Kaava on lainvoimainen arviolta keväällä OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Lestijärven kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Lestijär- ven Tuulivoima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lesti- Lestijärven kunnanvaltuuston päätöksellä järven tuulipuistoalueelle. Tuulivoimapuiston aluee asetettiin MRL 38 :n mukaiseen rakennuskieltoon Kuulutus Lestijärven tuulipuiston osayleiskaavoituksenn vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjanmaa ja Kuntatiedote e ). Tiedote maanomistajille kirjeitse loka-marraskuussa Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu pidet- tiin Kunnanhallituksen päätöksellä kaavaluonnos asetetaan nähtävillä väliseksi ajaksi (30 vrk). Kuulutus Hittisennevan, Kosolankankaan jaa Iso Kortenevan tuulivoimapuis- tojen osayleiskaavoituksen vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjan- maa ja Kuntatiedote ) ). Lestijärvellää pidettiin kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilaisuudess sa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja kaavaluonnos. Kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitää käsittelevä 2. viran- omaisneuvottelu pidettiin kaavaehdotusvaiheessa Hittisennevan, Kosolankankaan ja Iso Kortenevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavaehdotukset sekä Lestijärven tuulipuistont n kokonaisosayleiskaa- vaehdotus tulevat t nähtäville kunnanhallituksen päätöksellä arviolta tammi- helmikuussa viranomais- Lestijärven tuulipuiston Hittisennevann osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamina oikeusvaikutteisina yleiskaavana. Osayleis- kaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaistenn tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Lestijärven Tuuli- voima Oy:llä on alueiden hallintaoikeus pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Tuulivoimapuistohankkeen osayleiskaavasta on luonnosvaiheessa laadittu kaksi vaihtoehtoa. Molemmissa vaihtoehdoissa kaava-alueen pinta-ala oli noin 84,,3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4

10 km 2. Maat jakautuivat vaihtoehdoissa kahteen alueeseen. Toinen niistä oli Itäniemen Valkeisen välinen alue ja toinen sijoittui Mattila Änäkkälä Konttikoskialueelle. Vaihtoehdossa yksi mahdollistettiin laajimmillaan 87 tuulivoimalan ja vaihtoehdossa kaksi laajimmillaan 118 tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto. Tuulivoimalan alustava yksikköteho oli n. 3,5 MW (megawattia), jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho vaihtoehdossa yksi oli enintään 304,5 MW ja vaihtoehdossa kaksi 423,5 MW. Kaavaehdotusvaiheessa alueita pienennettiin. Mattila Änäkkälä Konttikoskialue on nyt jaettu kahteen alueeseen, jotka nimettiin Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiksi. Itäniemen Valkeisen välinen alue nimettiin Iso Kortenevan osa-alueeksi. Kuva 2. Kuvassa on esitetty luonnosvaiheen suunnittelualueiden kattamat alueet oranssilla värillä ja ehdotusvaiheessa rajatut osayleiskaava-alueet punaisella värillä. Mustalla ääriviivalla on esitetty YVA-vaiheen rajaus. Tuulivoimapuiston kattama alue on osoitettu osayleiskaavassa pääasiassa maaja metsätalousvaltaisena alueena (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille osa-alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa suunnittelualueella rakentaa huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Hankkeessa voidaan osin hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä. Teiden kantavuutta on osin parannettava ja paikoin myös leveyttä kasvatettava. Muuntoasemia ja laitteistorakennusta varten on osoitettu EN-alue (energiahuollon alue). Kaava-alueista vain muutaman prosentin osuudelle osoitetaan rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5

11 Hittisennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa 29 tuulivoimalan rakentaminen Lestijärven kuntakeskuksen ja Mattilan-Tikan peltoaukeiden eteläpuolelle, Similän peltoaukeiden ja Halsuantien (seututie 751) väliselle alueelle. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin hehtaaria. Yhden tuulivoimalan alustava yksikköteho on n. 3 MW (megawattia), jolloin tuulivoimapuiston (osa-alue 1) kokonaisteho on enintään 87 MW. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on n. 50 vuotta. Tuulivoimapuistossa tuotetun sähköenergian siirron YVA-menettely on käynnistetty, ja se valmistuu kesällä Sähkönsiirron toteutus suunnitellaan laadittavan YVA-selvityksen pohjalta. Sähkönsiirrossa valtakunnanverkkoon tarkastellaan yhtä mahdollista liityntäreittiä, joka vastaa Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-selvitykseen sisältyvää sähkönsiirron vaihtoehtoa VE C. Tuulipuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulipuiston alueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta ensin noin 8 kilometrin pituisella 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle ja siitä uudella 400 kv ilmajohdolla etelään Alajärven sähköasemalle. Rakennettava voima-johto sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2x 400 kv Pikkarala-Alajärvi voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä maanpinnasta. Uuden voimajohdon ja maakaapeleiden sekä uusien teiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Sijainnit voivat tarkentua tuulipuiston toteutussuunnittelun edetessä. Kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet luo osa-aluemerkinnällä. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu metsäpeuran vasomisalueet (peura-osa-alue). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6

12 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 3 O OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1 OSALLISET YHTEISÖT, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä ky- lätoimikunnat; Lestijärven kotiseutuyhdistys, Yli-Lestiseura Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennus-perinneyhdistykset: Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry, Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Lestijärven riistanhoitoyhdistys, Lestijärven metsästysyhdistys, Lestijärvenn kalastuskunta ja kalastusalue e, Lestijärven ympäristöyhdistys ry Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Metsäpeuranmaan Mat- kailu ry, Metsähallitus Muut paikallisella tai alueellisellaa tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoito- kunnat ja vesiensuojeluyhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokse t: Fortum Oyj,, Fingrid Oyj, wpd Finland Oy. Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, n joiden asumiseen,, työntekoon tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Li- Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja säksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. lausua kaavastaa mielipiteensä. Osallisia ovat siis suunnittelualueen sekä lähialu- eiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. VIRANOMAISET, JOIDEN TOIMIALAAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Viranomaisneuvotteluihin kutsutaan Lestijärvenn kunnan, Keski-Pohjanmaan lii- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI), Keski-Pohjanmaan ympäristötervey- denhuollon, Museoviraston, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon, Liikenneviras- ton, Liikenteen turvallisuust svirasto Trafin, Finaviaa Oyj:n, Puolustusvoimien, Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen, Metsäkeskuss Keski-Poh- janmaan, ProAgria Keski-Pohjanmaan sekä suunnittelutyötä tekevän konsultin edustajat. Osayleiskaavann vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä niiden viran- omaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. ton, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökey eskuksen (ELY),( Länsi- k FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7

13 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 3.2 OSALLISTUMINEN Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaavan vireilletulon yhtey- dessä on laadittu MRL 633 :n mukainen osallistumis- jaa arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty suunnitelma kaavan laatimi- sessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Suunnitel- ja massaa on kerrottu suunnittelun tavoitteet, vaiheet ja aikataulu. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia lausuaa kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esit- tää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Lestin koululla pidettiin torstaina kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilai- yleiskaavan luonnosvaihe. suudessa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja Lestijärven tuulivoimapuiston osa- OSAYLEISKAAVOITUS Kuva 3. Yleiskaavoituksen vaiheet sekä osallistumismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8

14 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 4 Y YVA MENETTELY 4.1 YVA - MENETTELY LYHYESTI Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaavan laadinnan tausta-ai- neistona toimii Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten laadittu YVA -menettely. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi,, joka koos- tuu ohjelma- ja selostusvaiheista. YVA -ohjelmassa kuvaillaan alueen nykytilaa ja esitetään suunnitelma vaikutusten arvioimisek ksi. Selostukseen kootaan lisäksi mm. tehdyt selvitykset ja arvioidut ympäristövaikutukset. YVA ei ole lupamenettely, eikä siinä tehdä hanketta koskevia päätöksiä. Tarkoi- taa lisää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua ja lupamenettelyjä varten. YVA-menettelyynn voivat osallistua kaikki, joiden etuihin taii oloihin hankkeella voi olla vaikutuksia. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, jois- sa kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitään sekä keskustella hank- keesta ja sen YVA-menettelystä. Hankkeen YVA-menettely alkoi heinäkuussa 2013, kun YVA-ohjelma toimitettiin yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Arviointioh- jelma oli nähtävillä , jonka jälkeen j yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA -selostus oli tekeillä yhtä aikaa osayleiskaavan luonnosvaiheen kanssa. Selostus asetettiin julkisesti nähtäville tuksena on selvittää ympäristön kannalta paras toteuttamisvaihtoehto sekä tuot väliseksi ajaksi. Se toimitettiin ELY-keskukseen ja hankkeeseen liit- tyviltä keskeisiltä tahoilta pyydettiin lausunnot. Menettelyy päättyi yhteysviran n- omaisen YVA -selostuksestaa antamaan lausuntoon OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA-MENETTELYYN Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin rinnan YVA-menettelyn kanssa. Nyt laadittava Hittisennevan tuulivoimapuiston osayleis- kaavaa perustuu YVA-menettelyn yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin ja vaiku- tusselvityksiin sekä Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen. Osayleiskaavaluonnoksen valmisteluaineisto on laadittu osittain samanaikaisesti YVA-selostuksen laadinnan kanssa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9

15 Voimalavaihtoehdot VE 0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 137 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 2 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 3 Rakennetaan 87 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. Sähkönsiirto VE A YVA-vaiheessa mukana ollut sähkönsiirtovaihtoehto, josta on luovuttu YVAprosessin aikana: Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin kuuden kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti noudattaa kuntarajaa. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 6 km. VE B Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin neljän kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti on suorin mahdollinen reitti tuulivoimapuiston ja liittymispisteen välillä. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 4 km. VE C Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta 20/110 kv sähköasemalta ensin 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle ja siitä 400 kv ilma-johdolla etelään Alajärven sähkö-asemalle. Rakennettava voimajohtoreitti sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 kv Pikkarala Alajärvi - voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km YVA VAIHTOEHDOT YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi, sekä esittää yhtenä vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen. Lestijärven tuulivoimapuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodostamaan vaihtoehdot, jotka lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia. Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnitte- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10

16 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON lussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevatt luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten,, että lähim- piin asuin- ja lomarakennuksiin on vähintään 1000 metrinn etäisyys, mikä on ra- joittanut alueille sijoitettavien voimaloiden lukumäärää. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltiin tuulivoimaloi- toteuttamatta jättämistä. Myös sähkönsiirron osalta tarkasteltiin kolmea vaihto- ehtoa. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu YVA -menettelyn yhteydessä tehtyyn vaihtoehtotarkasteluun. Osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on sijoitettu vaihtoehdossaa yksi 87 tuulivoimalaitosta ja vaihtoehdossa kaksi 118 voimalaitosta. Vaihtoehdot perustuvatt YVA-vaiheessa tutkittuihin vaihtoehtoihin. den osalta kolmea vaihtoehtoa ja niin sanottuaa "nollavaihtoehtoa" eli hankkeen 4.3 OSAYLEISKAAVA-ALUEITA KOSKEVAT SELVITYKSET Kaavoituksen tausta-aineistona toimivat Lestijärven tuulivoimapuiston YVA -me- nettelyn yhteydessä tehdytt selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön vaikutukset pesimä- jaa muuttolinnustoon vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Muut osayleiskaava-aluettaa koskevat selvitykset: Pohjois-Pohjanmaan jaa Keski-Pohjanmaan manneralue een tuulivoimaselvitys. Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Keski-Pohjanmaann liitto. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pohjois- Pohjanmaann liitto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja kulttuuriympäristöt RKY. Valtion paikkatietopalvelu. Museovirast to FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11

17 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5 K KAAVA-ALUEEN NYKYTIL LANNE 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET Osayleiskaava-alue on pääosin metsäistä, maastoltaan tasaista ja suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivat mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtanee et rämeet ja turvekankaat. Metsäaluee ovat pääosin tavanomaisessaa talouskäy- tössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviinn metsiin. Lähialueen joki- tai pu- rolaaksoihin syntyneet peltoaukeat kyläasutuks sineen ovatt kantatie 58 varrella. Peltoaukeiden muodostama at kokonaisuudet ovat nimeltään Mattila-Tikka, Similä ja Mustikankylä.. Näistä Hittisennevann osayleiskaava-alueen lähiympäristössä si- jaitsevat Mattila-Tikan ja Similän peltoaukeat. Hittisennevan osayleiskaava-alue on Lestijärven lounaispuolella. Suomenselä än alueella on vähän järviä ja Lestijärvi on yksi alueen parhaiten luonnontilassa säi- lyneitä suuria järviä. Lestijärvessä on useita pieniä saaria, joissa on luonnontilai- rannalla ja osin tuulipuiston osayleiskaava-alueella kulkeva monimuotoinen har- jualue (Palokangas, Hietakangas-Tuikankangas ja Syrinharjun harjujakso). Jär- ven rantaa ja harjujaksoa seurailee vanhan pitäjäntie, jonka varrellee asutuskes- kittymät ovat muodostuneet. sia vanhoja metsiä. Lestijärven maiseman keskeinen elementti on järven lounais- Kuva 4. Maisemarakenne. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12

18 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 5. Maisemalle on ominaista suhteellisen n tasainen maasto. Kuvassa maa- kunnallisesti merkittävä Similänperänn peltoaukea. 5.1 Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimak aisemien yleispiirteitä ä. Lestijärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaann välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenja- kajaseutua. Karu ja laakeaa vedenjakajaseutu jakaa vedett Pohjanmaan jokiin ja Järvi-Suomesijoittuu Suomenselän suolakeuksiin. Suunnittelualueella Keski-Suomen järvimaisemaa vähitellenn avautuu Pohjanmaan tasaiseksi lakeudeksi. Maisemalle on ominaista suhteellisen tasainen maasto ja vesistöihin. Maisemamaakunnan alueosajaossa Lestijärven seutu luode-kaakkosuuntaiset murroslaaksot. Alueen halki kulkee luode-kaakkosuun- nassa matalia harjuja, jotka eivät juuri erotu maisemassa a. Alue kuuluu keskibo- reaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kasvillisuus on yleensä karuaa ja niukkaa. Ympäristölle ovat ominaisia karut mäntykankaat ja suot,, joita on paljon. Suo- menselän seudun asutus on ollut ainaa harvaa. Kylät K ovat pieniä ja sijoittuvat ve- sistöjen tuntumaan. Peltoalaa alueellaa on niukalti. Harjut ovat toimineet vanhas- taan kulkureitteinä. Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviä ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita ovatt alueella Hietakangas-Tuikankangas ja Valkeisen harjualue sekä pohjoisessa Syrinharju. Harjut ovat osa Lestijärvenn maisemia hallitsevaa, kaakosta luoteeseen suuntautuvaa muodostumajaksoa, joka käsittää varsin muh- keita selänteitä ja laajoja tasanteita..1 MAISEMAMAAKUNTA JA MAISEMA-ALUEET 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS Lestijärven kunnan asutus on pääosin sijoittunut kunnan keskustaajaman (etäi- syys lähimmästää voimalasta noin 2,5 kilometriä) ja sen läheisyyteen sekä Lesti- laskussa viime vuosikymm meninä. Kunnassa asui vuoden 2011 lopussa 847 ih- mistä. järventien eli kantatien 588 varrelle. Lestijärvenn kunnan väestön määrä on ollut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13

19 Kuva 6. Asuinrakennukset (punaisella), loma-asunnot (sinisellä) ja muut rakennukset (vihreällä) suunnittelualueen ympäristössä. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa). Hittisennevan osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu seitsemän kylää, Yli- Lesti, Tuikka, Mattila, Tikka, Similä, Kangasvieri ja Mustikankylä. Kylät ovat sijoittuneet Hietakankangas-Tuikankangas harjualueen reunalle. Hittisennevan osayleiskaava-alueen pohjoispuolella, 1,5 kilometrin etäisyydellä, sijaitsee lisäksi Kangasvieren kylä, joka on asuttu 1700-luvulta lähtien. Kylä on säilyttänyt hyvin alkuperäisen muotonsa. Yli-Lestin kylä sijaitsevat ja Tuikan kylä Hittisennevan osayleiskaava-alueen kaakkoispuolella. Tuikan kylän asutus alkoi muodostua 1600-luvulla ja kylän perinteinen rakenne on säilynyt hyvin, vaikka osa vanhoista asuinrakennuksista on nykyään asumattomia. Yli-Lestin kylän rakennusryhmittymät ja pellot muodostavat pienipiirteisen viljelysmaiseman Lehtosenjoen varrelle. Osayleiskaava-alueella ei ole vakituista asutusta. Lähialueen loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Myös pienempien järvien rannoilla on joitakin loma-asuntoja. Osayleiskaava-aluetta lähimmät varsinaiset taajamat ovat Kinnula noin 17 kilometrin päässä kaakossa, Sykäräinen noin 14 kilometrin päässä luoteessa, Reisjärvi noin 18 kilometrin päässä koillisessa, Halsua noin 23 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 30 kilometrin päässä etelässä, Pihtipudas noin 44 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 31 kilometrin päässä luoteessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 14

20 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kult- tuurimaisemia, joita j uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Osa- yleiskaava-alue ei sijaitse valtakunnallisella maisema-alueella. Lähin valtakunna al- etäisyys osayleiskaava-alueelta on lähimmillään noin 12 kilometriä. Reisjärven kirkonkylä on syntynyt perinteiselle asuinpaikall e kolmen järven, Reisjärven, Kil- janjärven ja Vuohtajärvenn väliselle harjukannakselle. Kauniin ja monipuolise en lisesti arvokas maisema-al lue on Reisjärven Keskikylä K ja Kangaskylä, jonne maisemakokonaisuuden muodostavat selvästi ympäristöstään kohoava har- juselänne, Reisjärven kirkko, vanha asutus, järvet ja jokilaakso sekä ympärillä levittäytyvät pellot. Keskikylän luoteispuolella Kangaskylään tultaessaa harjumuo- dostuma mataloituu ja kulttuurimaiseman muodostavat Kangaspäänjärven ym- päröivät viljelykset ja asutus. Osayleiskaava-alueelta 22 kilometrin etäisyydellä itään sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Muurasjärven kulttuurimaisema. Kohde edustaa Suomenselän tyypil- aidosti sodanjälkeistä pika-asutusta. Maisemakuvalle ovat ominaista loivasti kumpuilevia melko laajat jaa viljavia peltoalueet sekä s laitumet. listä kulttuurimaisemaa, jossa 1940-luvulla muodostunut rakennuskanta kuvaa Osayleiskaavan ehdotusvaiheen voimalasijoittelun mukaann tuulivoimaloiden vai- yhtään asukasta. Tälle alueelle ei sijoitu maastotietokannan mukaan asuinraken- nuksiaa tai vapaa-ajan asuntoja. Vastaavasti viiden kilometrin etäisyydellä suun- nitelluista tuulivoimaloista asuu noin 610 henkilöä, ja alueelle sijoittuuu 289 asuin- rakennusta ja runsaat 160 vapaa-ajanasuntoa. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti VEB sijoittuu lähinnä maa- ja metsätalousalueelle Lestijärven kunnan alueella. Sen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviää asutuskes- kittymiä. Sähkönsiirtoreitti VEC sijoittuu Lestijärven, Halsuan, Perhon ja Vimpelin kuntien sekä Alajärven kaupungin alueelle. Suunniteltu sähkösiirtoreitti VEC si- kutusalueella, noin kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei asu joittuuu olemassaa olevan voimajohtoreittien rinnalle pääosinn maa- ja metsätalous s- ulkopuolelle. Näin ollen sähkönsiirtoreitin VEC läheisyyteen ei myöskään sijoitu merkittäviä taajamia tai muita asutuskeskittymiä. alueille. Nykyiset voimajohtoreitit sijoittuvat pääsääntöisesti asutuskeskittymien 5.3 RAKENNETTU KULTTUUR RIYMPÄRISTÖ Kulttuurimaiseman kannalta Lestijärven merkittävimmät kokonaisuudet ovat Kir- konkylän raitti sekä Kangasvieren, Tuikan ja Yli-Lestin Y kylät. Näistä erityisesti Lestijärven kirkonkylältä jaa Tuikan kylältä avautuu kauniitaa järvinäkymiä. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Lestijärven Kirkonkylän raitti ja sen varren merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet mm. vanhan kiviaidan ympä- röimä kirkko, pappila, kotiseutumuseon alue, vanha koulu ja kunnantalo VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 15

21 5.3.2 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄ- RISTÖT Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Osayleiskaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Osayleiskaavan vaikutusalueella (0-25 kilometriä) yli 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsee yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu. Halsuan kirkonmäki on osa Venetjoen ja Halsuanjärven välissä sijaitsevaa Kirkkoharjua. Halsuan kirkonseutu kuvastaa vaatimatonta, 1820-luvulla Pohjanmaan suhteellisen syrjäiselle ja karulle, pääliikenneväyliltä etäälle syntynyttä pienimittakaavaista rukoushuoneen ympäristöä, johon kuuluu tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun rakentama kirkko ja tapuli, lainamakasiini, hautausmaa sekä harjun lakea pitkin kulkeva kirkkotie. Kuva 7. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 16

22 5.3.3 MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT MAISEMA- JA KULTTUURIHISTORI- ALLISET KOHTEET Osayleiskaava-alueella ei sijaitse maakunnallisesti merkittäviä maisema- ja kulttuurihistoriallisia kohteita. RKY kohteista Hittisennevan osayleiskaava-alueen tuulivoimaloiden vaikutusalueella (0-25 kilometriä) sijaitsee 3 km:n etäisyydellä koillisessa Lestijärven kirkko ja 10 km:n etäisyydellä pohjoisessa Lestijoen kulttuurimaisema. Lestijärven puukirkon (vuodelta 1827) ympäristöön liittyy länsitorni vuodelta 1901, kirkkomaata ympäröivä vanha kiviaita, vanha pappila ja pihapiiri 1890-luvulta sekä kotiseutumuseon alue. Lestijoen kulttuurimaisema alkaa Lestijärven kunnan länsiosasta, Syrin kylän alueelta, ja ulottuu Kannuksen eteläpuolelle Riuttaan saakka. Kulttuurimaisemalle ovat ominaisia kumpareiset tasangot ja mäkikumpareille sijoittuvat yhtenäiset rakennusryhmät. Kuva 8. Lestijärven kirkko ja ympäristön kyläraitti. Maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita tuulivoimapuiston lähialueella sijaitsee Valkealammineva-Lehtosenjärvi, Similänperän peltoaukea, Lestijärvi ja Lestijärven kulttuurimaisema-alue. Valkealamminneva-Lehtosenjärvi maiseman muodostaa järvien luonnontilainen ympäristö. Lestijärven maisemaalueen muodostaa Keski-Pohjanmaalle harvinaisen suuri järvi ja sen maisemallisesti tärkeät saaret ja rantavyöhyke. Lestijärven kulttuurimaisema kyläasutuksineen ja peltoineen myötäilee harjua Syristä Valkeiselle saakka. Maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista Similänperän peltoaukea on 1 kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueesta. Valkealammineva-Lehtosenjärvi puolestaan on noin 6,5 kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueesta. Osayleiskaava-alue sijaitsee Lestijärven kaakkoispuolella ja voimalat ovat lähimmillään noin 2 kilometrin etäisyydellä maisema-alueesta. Lestijärven kulttuurimaisema-alue kulkee suunnittelualueen koillispuolella ja voimalat ovat lähimmillään yli 1 kilometrin etäisyydellä kulttuurimaisema-alueesta. Osayleiskaava-alueen eteläpuolelle 12 km:n etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti merkittävä Kinnulan Kangaskylän maisema-alue. Kohde on maisemallisesti eheä sodan jälkeisten rintamamiestilojen maaseutumaisema peltoineen ja järvinäkymineen harjujakson ohessa. Etäämmälle sijoittuvia maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ovat 6,5 km:n etäisyydellä osayleiskaava-alueesta oleva Syrin kylämaisema ja 13 km:n FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17

23 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON etäisyydellä osayleiskaava-alueesta asutus sijoittuu nauhamaisesti pitäjäntien varteen, pelto- aukeiden ja mäntymetsän ympäröimänä. Perhon järvimaisema-alueen maisema- kuva muodostuu järvi- ja harjujaksosta asutuksineen. oleva Perhon järvimaisema-alue. Syrin ky- län kulttuurimaisemassa Kuva 9. Kinnulan maakunnallisestii arvokkaann Kangaskylän maisema-alue: nä- kymä Karkausjärvelle ja Kettula-Lepistöntielle. Kuva 10. Maakunnallisesti merkittävä Syrin kylämaisema. 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET Suunnittelualueiden ja niiden lähialueen arkeologinenn kulttuuriperintö on kuvattu yksityiskohtaisemmin Lestijärven tuulipuistohankkeen YYA-menet- telyn aikana laaditussa erillisraportissa (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPal- niin, että velu ). Ehdotusvaiheessa osayleiskaava-alueiden rajauksia on tarkistettu yhdelläkään kolmesta osayleiskaava-alueesta ei enäää sijaitse tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Selvityksessä havaituista uusista kohteista osayleiskaavan alueella on kaksi tervahautaa (10. Kusiaisnenä ja 12. Rimpikangas). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18

24 5.4.1 ARKEOLOGINEN SELVITYS Osayleiskaava-aluetta koskevat muinaisjäännöstiedot on koottu aiempien alueella tehtyjen arkeologisten tutkimusten ja selvitysten tuloksista, jotka perustuvat lähinnä inventointeihin. Lisäksi alueen voimalapaikoilla on suoritettu vuonna 2013 maastoinventointi, josta vastasi Keskipohjanmaan ArkeologiaPalvelu / arkeologi Jaana Itäpalo. Inventoinnista on laadittu erillisraportti. Kuva 11. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat muinaisjäännökset. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 19

25 Taulukko 1. Muinaisjäännöskohteet osayleiskaavan osa-alueiden läheisyydessä. Etäisyydet voimalaan ovat YVA-vaiheen mukaiset. Kohde Tyyppi Sijainti / etäisyys voimalaan Yli-Lesti / Linjakangas kaskiröykkiö osayleiskaava-alueella, n. 1,7 km Syväojankangas kivikautiset asuinpaikat sähkönsiirtoreitin läheisyydessä Yli-Lesti/Välivainio kivirakenteet n. 1,7 km Kirkonkylä/Kusiaisneva asuinpaikat n. 2,5 km Niemelä kivirakenteet n. 4 km Kirkonkylä/Siltala - n. 2,5 km Leskelä A ja B työ- ja valmistuspaikat n. 2 km Jokitalo/Sammalisniemi A asuinpaikat n. 3 km Kirkonkylä/Pikku-Kannus asuinpaikat n. 3 km Kirkonkylä/Änäkkälä kivirakenteet n. 2,6 km Yli-Lesti/Jokela asuinpaikat n. 2 km Yli-Lesti/Antila W asuinpaikat n. 2 km Yli-Lesti/Anttila asuinpaikat n. 1,9 km Yli-Lesti/Harjula asuinpaikat n. 1,8 km Yli-Lesti/Uusipaikka asuinpaikat n. 1,5 km Yli-Lesti/Puroaho asuinpaikat n. 1,3 km Yli-Lesti/Kasalankangas työ- ja valmistuspaikat n. 1,6 km Kinnulankangas työ- ja valmistuspaikat n. 2,2 km Mustikankylä/Valkeinen NW asuinpaikat n. 2,1 km Mustikankylä/Valkeinen W kivirakenteet n. 3,2 km Vittasenkivi kivirakenteet n. 2,3 km Jääskänniemi kivirakenteet n.3,6 km ESIHISTORIALLISET MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Pääosa tunnetuista esihistoriallisista asuinpaikoista ja yksittäisistä esineiden irtolöytöpaikoista keskittyy järven etelä-länsipuolella sijaitsevalle harjulle Kirkonkylän ja Yli-Lestin kyläkeskusten tienoille hankealueen tuntumaan. Kohteet sijaitsevat Lestijärven muinaisilla rantatörmillä ja nykyisillä pelloilla asutuksen keskellä tai sen läheisyydessä. Harjulla sijaitsee myös kaksi laajaa pyyntikuoppajärjestelmää, jotka ovat Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas. Nämä koh-teet sijaitsevat Lestijärven keskustasta n km kaakkoon Viitasaaren tien no. 58 varrella. Harjulla sijaitsevat pyyntikuoppajärjestelmät ovat Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osayleiskaava-alueiden välissä, noin 2 4 kilometrin etäisyydellä alueista (muinaisjäännösalueet Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas). Esihistoriallisia esinelöytöjä ja/tai merkkejä toimintapaikoista on tullut esiin myös järven pohjoisrannalta Kiiskilänlahden itärannalta ja Yli-Lestin Valkeisjärven ympäristöstä. Lestijärvessä saarilla on ajoittamattomia ja funktioltaan määrittelemättömiä kivirakenteita, mm. röykkiöitä. Muualta kuin saarilta tunnetut röykkiöt FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20

26 ovat melkein kaikki kaski- ja peltoröykkiöitä. Näitä muodostelmia sijaitsee yhdeksässä kohteessa. Hienoimpiin kivikauden esineisiin kuuluu Kirkko-saaresta löytynyt ehjä mesoliittiselle ajalle tyypillinen pallonuija. HISTORIALLISET MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Lestijärveltä tunnetut historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat melkein kaikki viljelysjäänteitä, joista kaskiröykkiökohde Yli-Lesti/Linjakangas sijaitsee YVA-vaiheen hankealueella. Viljelysjäänteiden lisäksi historiallisen ajan kohteita on ainakin kaksi, jotka sijaitsevat hankealueen tuntumassa. Toinen niistä on Lestijärven ensimmäinen saarnahuone ja myöhemmin kappelikirkko, joka on sijainnut Änäkkälässä, perinteisen tulkinnan mukaan ehkä jo 1500-luvun lopulla.4 Kohde sijaitsee Lestijärven keskustasta n. 2 km kaakkoon Pikku-Kannuksessa Lestijärven rannalla. Lestijärven ja Kinnulan kuntien rajalla on Keski-Suomen, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien välinen rajakivi. Vanhimmat asiakirjamaininnat kivestä ovat vuosilta Kohde on suuri maakivi, jonka jokaiseen sivuun on hakattu kaiverrus. Tämä kohde sijaitsee selvitysalueen kaakkoisosassa YVAvaiheen hankealueen rajalla. Kohdealue sijaitsee osin suhteellisen lähellä historiallista asutusta, minkä perusteella elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten löytyminen oli hyvin potentiaalista. Alueelta saattoi olla löydettävissä ainakin tyypillisiä elinkeinohistoriallisia jäänteitä, kuten tervahautoja ja hiilimiiluja sekä eri ajoilta peräisin olevia viljelykseen liittyviä jäänteitä. Myös kaskeamisesta säilyneet rakenteet, kuten fossiloituneet peltokerrokset, niihin liittyvät röykkiöt sekä tilapäisasumusten pohjat olivat mahdollisia. Lestijärveltä tunnetaan kolme kaskiröykkiökohdetta. Hankealueella sijaitsevasta Yli-Lesti/Linjakankaan kaskiröykkiökohteesta n. 200 m koilliseen, YVA-vaiheen hankealueen tuntumassa sijaitsee kaskiröykkiöalue Yli- Lesti/Välivainio ja noin 3 kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella on Vähä-Valvatin etelärannalla laaja kaskialue, mistä on tunnistettu röykkiöiden ja kiviaitojen lisäksi myös tulisijallisia rakennustenpohjia. Tällä kohteella saattaa olla ikää mahdollisesti useita satoja vuosia. Kohdealueella sijaitsee suoalueita, joilta on kerätty rehua, kortetta ja heinää. Järviä on laskettu Lestijärvellä eniten luvulla, mm. hankealueella sijaitsevat Tervasenlampi ja Saarisen järvi.5 Lähihistorian aikaiseen viljelyyn liittyy mm. Mustikankylän lounaispuolella Saarisen järven eteläpuolella olevat vanhat peltokuviot, jotka ovat maastossa vielä selvästi tunnistettavissa. Hankealueelle on merkitty metsänvartijatiloja 1900-luvun alkupuolella laadituille metsänhoitokartoille. Yksi sijaitsi Pikku-Vihtasen luoteispuolella ja kaksi Mustikankylässä. Osayleiskaava-alueiden tuntumassa on useita kohteita Yli-Lestin kylässä. Niistä pääosa sijaitsee Lestijärven muinaisilla rantatörmillä ja nykyisillä pelloilla asutuksen keskellä tai sen läheisyydessä, Kinnulankankaan pyyntikuopat kuitenkin näistä etäämmällä Valkeisjärven luoteispuolella. Ylilesti/Linjakankaan kaskiröykkiökohteen läheisyyteen ei ole suunnitteilla tuulivoimaloita. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä on myös kaksi muinaisjäännösaluetta; Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 21

27 Yli-Lesti/Linjakankaan kaskiröykkiöalue sijaitsee Lestijärven eteläpuolella n. 100 m etelään Itälahdentieltä. Alue on noin 50 x 100 m laaja hiekkakumpare. Paikalla on röykkiötä, jotka sijaitsevat tiheässä. Ne ovat suurimmaksi osaksi pieniä, halkaisijaltaan 1 3 metriä, pohja-alaltaan pyöreitä sekä laakeita. Joukossa on muutamia pitkänomaisia, kooltaan noin 1 2 x 3 5 m olevia. Kookkain röykkiö sijaitsee kumpareen luoteispäässä. Se on suorakulmainen, kooltaan 4 x 5 m ja vajaa 1 m korkea. MUINAISMUISTO-INVENTOINNIN TULOKSET YVA-vaiheen inventoinnissa paikannettiin 15 uutta muinaisjäännöstä, joista 14 on tervahautoja ja yksi puuhiilen valmistuspaikka, jonka tulkinta jäi kuitenkin hieman avoimeksi. Tervahaudoista 5 on merkitty nykyisille peruskartoille, 5 löytyi intensiivi-inventoinnin avulla ja 4 laserkeilausaineiston avulla. Muita inventointihavaintoja olivat yksi metsäkämpän pohja, kivien ottopaikka ja muutamia resenttejä hiilikuoppia, joita ei nuoren ikänsä takia tulkittu muinaisjäännöksiksi. Havaituista uusista muinaisjäännöksistä kaikkiaan yhdeksän sijoittuu YVA-vaiheessa rajatulle hankealueelle. Hittisennevan osayleiskaava-alueella on kaksi tervahautaa (10. Kusiaisnenä ja 12. Rimpikangas). Suhteellisen runsas määrä uusia tervahautoja oli ennakko-odotusten mukainen tulos, sillä Lestijärvi lukeutuu niihin alueisiin, missä tervantuotanto oli voimakasta. Esihistoriallisten kohteiden puuttumista selittää maaperä ja alueen sijaintikorkeus. Tämän tyyppisestä maastosta mesoliittisen jakson alkupuolelle ajoittuvilta merenrantakorkeuksilta tunnetaan Pohjanmaalta harvoja arkeologisia kohteita. Tervahautakohteissa Hittisenkangas, Kusiaisnenä, Hautamaankangas, Ruutana ja Teeriaho etäisyys YVA-vaiheessa suunniteltuihin tuulivoimaloihin oli n m. Inventoinnin pohjana käytetyn sijoittelun toteutuesta arvioitiin, että rakentamisella voi olla suoria vaikutuksia joihinkin näihin kohteisiin. Ehdotusvaiheessa lähimmät voimalat ovat noin 140 m etäisyydellä tervahautakohteista Kusiaisnenä ja Rimpikangas. Kasalankankaan pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee n. 600 metrin etäisyydellä, hankealueen tuntumaan sijoittuva Kinnulankankaan pyyntikuopasto lähes kahden kilometrin ja Linjakankaan kaskiröykkiöt yli kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä hankealueelle YVA-vaiheessa suunnitelluista voimaloista, joten etäisyys on riittävä. Viitasaaren tien varrella Lestijärven kirkonkylässä, Yli-Lestin kylässä sekä hankealueen kaakkoisosassa Valkeisjärven lähistöllä sijaitsevat kohteet eivät vaarannu, jos voimaloiden suunniteltu sijoittelu toteutuu. Voimalat voivat näkyä joillekin muinaisjäännöskohteille, mutta tässä arvioidaan, että se ei vaikuta muinaisjäännöksiin eikä vähennä muinaisjäännösten arvoa. Muinaisjäännösalueet ja -keskittymät sijaitsevat paikoilla, joihin on jo kohdistunut monenlaista maankäyttöä, ja pelloilla sijaitsevat asuinpaikkapinnat voivat olla jopa kokonaan tuhoutuneita, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22

28 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Anttilan pronssikautisen asuinpaikan aluetta on jäljellä. Parhaiten on säilynyt Ka- salankankaan pyyntikuoppajärjestelmä. Koska tämä inventointi kohdistui voimalapaikoille, voi jatkossa ehkä olla tarpeen arvioida vielä joillakin paikoilla tiestön rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia ar- keologiseen kulttuuriperintöön ja suorittaa mahdolliset lisäkartoitukset maas- tossa. 5.5 VIRKISTYSKÄYTTÖ Osayleiskaava-aluetta käytetään jokamiehen oikeudella o perinteiseen virkistys- käyttöön kuten marjastukseen, sienestykseen ja metsästykseen. Osayleiskaava- alue kuuluu Lestijärven Metsästysyhdistys ry:n metsästysv vuokra-alueisiin. Kuva 12. Alueen virkistysreitit ja reitteihin liittyvät palvelut. Kartassa on ku- vattu lisäksi 1 kilometrin etäisyysvyöhyke YVA-vaiheessaa suunnitelluista tuuli- on noin 115 kilometrin mittainen retkeilyreitistö Pohjois-Pohjanmaaltaa Keski-Suo- meen. Se kulkeee Perhon, Kinnulan, Kivijärven, Lestijärvenn ja Reisjärven kuntien alueella. Polku on eteläisenn ja läntisen Suomenn pisin retkeilyreitti. Reitti kuuluu Euroopan kaukovaellusreittiin E6. Kaukovaellusreitit kuuluvat European Ramblers Assosiationin tarjoamaan reittipalveluun. Reitti on o merkittyy maakuntakaavaan ul- voimaloista. VANHA RAJAUS Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Peuranpolun runkoreitti. Peuranpolku koilureittinä ja sillä on näin maakunnallinen status. s Polku mutkittelee tavan- manperän luonnonpuistossa ja Etelä-Sydänmaann suojelualueella sekä Salamajäromaisten talousmetsien lisäksi luonnontilaisten ja suojeltujen maiden halki Sala- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23

29 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 10 Etelä-Pohjanmaa. ven kansallispuistossa. Suunnittelualueen läheisyydessä onn Peuranpolun reitistön lisäksi melko runsaasti retkeilyä palvelevia rakenteita mm. opastetauluja, laavuja ja tulentekopaikkoja. Peuranpolun runkoreittiin liittyy lisäksi lyhyehkö Valkeisen kierros kantatie 58 varrellaa sekä Lestijärven kunnan alueella Lehtosenjärven ete- läpuolella kulkeva kokonaisuudessaan 58 km pituinen Hirvaan kierros. Lestijärven kunnan eteläosan alueellaa kulkee lisäksi moottorikelkkaura, jonka pi- tuus on 82 km Kuva 13. Ote Liikenneviraston Tienumerokartasta Alue (Liikennevirasto ) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 24

30 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5.6 LIIKENNE MAANTIET SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan HittisennevaH an, Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osa-alueiden välistä kulkee kantatie 58 ( Lestijärventie / Kinnu- lantie). Kantatie 58 kulkee Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden koillis- puolitse ja Iso Kortenevan tuulivoimapuiston lounaispuolelta. Muita osayleiskaavan osa-alueiden joka sivuaa Hittisennev an tuulivoimapuiston pohjoisreu- naa. Lisäksi yhdystie (Itälahdentie), joka kulkee Iso Kortenevan tuulivoi- mapuiston pohjoispuolelta. Kulku osayleiskaava-alueille onn näiltä kolmelta maan- tieltä. Kuvassa 13 on esitetty suunnittelualueen yleinen tieverkko. lähiympäristössä oleviaa maanteitä ovat seu- tutie 751 (Halsuantie), LIIKENNEMÄÄRÄT Kuva 14. Liikennevirastonn liikennemääräkartann tiedot Lestijärvellä. (Liikennevi- rasto ) Kantatien 58 liikennemäärää tuulivoimapuistokokonaisuudenn kohdalla on ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteenn osuus siitä on %. Seutu- tien 751 liikennemäärä on noin 480 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liiken- teen osuus noinn 13 %. Yhdystien 7594 liikennemäärä on noin 120 ajoneuvoa vuorokaudessa ja j raskaan liikenteen osuus noinn 8 %. Kokonaisuutena maantei- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 25

31 den liikennemäärät ovat matalia, mutta raskaan liikenteen suhteellinen osuus on verrattain suuri. Kuvassa 14 on esitetty yleisen tieverkon liikennemäärät. TIEVERKON OMINAISTIETOJA Kantatie 58 ja seututie 751 ovat tuulivoimapuistojen kohdalla päällystettyjä. Sen sijaan yhdystie 7594 on suurimmalta osin sorapintainen. Osayleiskaava-alueiden kohdalla maanteiden nopeusrajoitus on pääsääntöisesti 80 km/h. Ainoastaan Yli- Lestin kylän kohdalla sekä kantatien 58 ja seututeiden 751 ja 775 liittymässä on paikallinen 60 km/h nopeusrajoitus. Suunnittelualueen ainoa kävelyn ja pyöräilyn väylä sijaitsee Leskijärven taajamassa. Tievalaistus on Lestijärven taajamassa ja Yli-Lestin kylän kohdalla JOUKKOLIIKENNE Lestijärveltä on linja-autoyhteys Kinnulan kautta Jyväskylään sekä Toholammille koululaisvuoroja LIIKENNETURVALLISUUS Suunnittelualueella on maakunnalle tyypillinen tiegeometria. Alueelle tyypillisiä ongelmia liikenneturvallisuuden kannalta ovat nauhamainen asutus teiden varsilla ja siitä johtuva liittymätiheys. Suunnittelualueella on myös jonkin verran metsäautotieliittymiä. Alueen tieosuudet ovat melko suorat ja tasaiset, jotka luovat virheellisen turvallisuudentunteen korkeiden ajonopeuksien käyttöön. Lestijärvellä näitä ongelmia vähentää alhaiset liikennemäärät. Suunnittelualueella on tapahtunut viiden viime vuoden aikana 17 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Onnettomuuksista yhdeksän kappaletta oli yksittäisonnettomuuksia, neljä eläinonnettomuutta, yksi kohtaamisonnettomuus, yksi mopo-onnettomuus, yksi risteäminen ja yksi muu onnettomuus. Onnettomuuksista 15 kappaletta sijoittui kantatielle 58, näistä viisi johti henkilövahinkoon (kolme yksittäisonnettomuutta, yksi mopo ja yksi muu onnettomuus). Henkilövahinko-onnettomuudet olivat kaikki loukkaantumisiin johtaneita. Maantiellä 751 tapahtui kaksi onnettomuutta, joista toinen oli loukkaantumiseen johtanut henkilövahinko-onnettomuus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelmassa on Lestijärvelle esitetty seuraavat pitkän aikavälin tavoitteet: Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen Turvallisuutta lisäävien liikennejärjestelyjen toteuttaminen (kevyt liikenne) Koulumatkojen, -kyytien ja -ympäristöjen turvallisuuden parantaminen Liikenneturvallisuustyön organisointi kaikissa hallintokunnissa Liikenneturvallisuuden kytkeminen maankäytön suunnitteluun FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26

32 Turvalaitteiden käytön lisääminen, liikennesääntöjen noudattaminen ja muiden tienkäyttäjien parempi huomioonottaminen YHTEYDET TUULIVOIMAPUISTOIHIN Kuva 15. Kuljetusreitit hankealueille. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen. Hittisennevan osa-alueelle kulku on kantatieltä 58 lähtevää yksityistietä, Lehdonkankaantie, pitkin sekä seututieltä 751 lähteviä yksityisteitä pitkin, joista toinen on sama Lehdonkankaantie ja toisella ei ole nimeä. Kosolankankaan osa-alueelle kulku on kantatieltä 58 lähtevää yksityistietä, Ojalantie-Leppiniementie, pitkin. Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden välillä on myös yksityistieyhteys, joka lähtee Lehdonkankaantieltä. Iso Kortenevan osa-alueelle kulku on kantatieltä 58 lähtevää yksityistietä pitkin sekä yhdystieltä 7594 lähtevää yksityistietä pitkin. Kuvassa 15 on esitetty kuljetusreitit eri hankealueille MUUT AJANKOHTAISET LIIKENTEESEEN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Osayleiskaava-alueelle on osoitettu yksi uusi tiehanke Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaavassa. Uusi hanke on kantatielle 58 osoitettu uusi linjaus Lestijärven itäpuolitse Iso Kortenevan osa-alueen halki. Lestijärven taajaman ja Yli-Lestin välille on suunniteltu opinnäytetyönä kävelyn ja pyöräilyn väylä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 27

33 5.6.6 LENTOLIIKENNE Lestijärven keskustaajaman eteläpuolella, Tuikankankaalla, on entinen lentokenttä, joka on nykyisin poistettu käytöstä. Tuikankankaan lentokenttä on osoitettu Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa lentokenttänä. Merkintä on poistettu 4. vaiheen maakuntakaavaehdotuksessa. Lähin käytössä oleva lentokenttä on Vetelin Sulkaharjun yksityinen kenttä, joka sijaitsee noin 30 km osayleiskaava-alueen länsipuolella. Lähin lentoasema on Kokkola-Pietarsaari, joka sijaitsee noin 75 km alueen länsipuolella. Kuva 16. Kokkola-Pietarsaaren ja Kauhavan lentoasemien korkeusrajoitusalueet ja Hittisennevan tuulivoimapuiston sijoittuminen suhteessa niihin. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. Lentoestelupa tarvitaan jokaiselle ilmailulain 165 mukaiselle rakenteelle erikseen kohteen koordinaatit, toteutusaikataulu ym. tiedot tarkasti yksilöiden. Tuulivoimapuistoa varten haettavaa lentoestelupaa varten pyydetään Finavia Oyj:n lausunto. Tämä lausunto liitetään Liikenteen turvallisuusvirasto TraFille osoitettuun lentoestelupahakemukseen. Trafi on hyväksynyt lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi Finavia on julkaissut uudet paikkatietokannat tähän liittyen. Lentoesterajoituksia ja lentoestelupakäytäntöä on kuvattu tarkemmin mm. Finavian Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 28

34 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 17. Näkymä Lestijärven käytöstä poistetulle lentokentälle. 5.7 ERITYISTOIMINNOT MAA-AINESTENOTTO ALUEELLA Kuva 18. Luvitettu, mahdollinen maa-aineste en ottoaluee osayleiskaava-alueen läheisyydessä on kuvassa violetilla. Läheiset pohjavesialueet näkyvätt kuvassa si- lupa. Osayleiskaava-alueenn lähialueella on lisäksi neljä voimassa olevaa ottolu- paa Lestijärven tuulivoimapt puiston muihin osa-alueisiin liittyen. nisenä vyöhykkeenä ja tuulivoimalat mustina ympyröinä. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä on yksi olemassa oleva maa-aineisten otto- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 29

35 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON KAIVOSTOIMINTA Kaivosrekisterin karttapalvelun mukaan Hittisennevan suunnittelualue kuuluu alueeseen, josta on Kalvinit Oy:n voimassa oleva kaivosvarausilmoitus (nikkeli, rauta, kupari, palladium, platina, apatiitti, fosfori, ilmeniitti, iridium, litium, os- mium, rodium, rutenium r jaa titaani), josta on annettu päätös ja joka on voimassa saakka. Alueen lounaispuolella on Pyhäsalmi Mine Oy: :n kaivosvarausilmoitus (kultaa ja kupari) ), josta on annettu päätös ja joka oli voimassa saakka. Kuva 19. Osayleiskaava-alueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat kaivosvaraukset (Tukes, ). 5.8 MAANOMISTUS Lestijärven tuulivoimapuiston suunnittelualueen maa-alueet jakautuvat kolmeen osa-alueeseen. Pohjoisin niistä on Hittisenneva, eteläisin Kosolankangas ja itäisin Iso Korteneva. Maat ovatt osittain Lestijärven kunnan jaa osittain yksityisessä omistuksessa. YIT rakennus Oy:llä on alueiden hallintaoikeus pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Kullakin osa-alueella Lestijärvenn kirkonkylästä katsoen uloimmilla reuna-alueilla maanomistaja on valtio. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 30

36 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5.9 LUONNONYMPÄRISTÖ MAA-- JA KALLIOPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavassa esitettävät luonto- kuvaukset perustu- ja linnus- toselvitykset sekä alueenn luonnonolosuhteiden nykytilann vat hankkeen YYA-menettelyn aikana laadittuihin selvityksiin, jotka on ku- sekä siihen liittyvissä liitteissä (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2014).. vattu yksityiskohtaisemmin luonto- ja linnustoselvitysten erillisraportissa Nykytilan kuvaukset on laadittu yleispiirteisesti koko osayleiskaavan alueelle. Vaikutusten arvioinnin osalta koko osayleiskaavan aluetta on tarkasteltu erillisinä osa-alueina, ja arvioinnit kohdennettu osa-aluekohtaisesti. Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaava-alueen koillispuolel la kulkeee harju, jonka alueella maalajit ovat pääosin hiekkaaa ja soraa. Kaakko-luo- desuuntaisesti kulkevan harjualueen eteläpuolella, osa-alueella, maalajit ovat pääosin moreenia ja hienoaa tai karkeaa hietaa. Sara- S ja rahkaturvemaita alueella on myös jonkin verran. Kalliomaata on Isosalon ja Lehdonkankaan alueilla. YVA-selvitysaluee sijoittuu Keski-Suomen granitoidikompleksin alueelle. Kallioperä alueella on pääosin granodioriittia. Alueen länsiosassa on porfyyristä eli hajara- keita sisältävää granodioriittia. Suunniteltujen sähkönsiirtos oreittien varrella kivila- jit ovat granodioriitti, hapan vulkaniitti, sulfidirikas hapanindermediäärinen vul- mat alueet sijaitsevat osayleiskaava-alueen metsä- ja peltoalueilla Lestijärven taajaman puolella. Maa kohoaa siirryttäessä järvestä j poispäin ja korkeimmat kohdat löytyvät Lehdonkankaan ja Hittisenkankaan alueilta. kaniitti, metagrauvakka, mafinen vulkaniitti ja indermediäärinen vulkaniitti. Alueen korko merenpinnasta vaihtelee noin välillä 147,5 172,5 metriä. Alavam- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 31

37 Kuva 20. Suunnittelualueen maaperä (GTK maaperäkartta 1:20 000, 2014d). Maaperäkartta-aineisto 1: ei kata koko hankealuetta. YVA-vaiheen mukainen aluerajaus on kuvassa tummanpunaisella ja tuulivoimapuiston osa-alueiden aluerajaukset kirkkaan punaisella viivalla. Kuva 21. Suunnittelualueen kallioperäkartta (GTK Suomen kallioperä 1: , 2014e). YVA-vaiheen mukainen aluerajaus on kuvassa tummanpunaisella ja tuulivoimapuiston osa-alueiden aluerajaukset kirkkaan punaisella viivalla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 32

38 Kuva 22. Suunnittelualueen topografia (Maanmittauslaitos korkeusmalli 2 m, 2013). YVA-vaiheen mukainen aluerajaus on kuvassa tummanpunaisella ja tuulivoimapuiston osa-alueiden aluerajaukset kirkkaan punaisella viivalla PINTAVEDET Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan kokonaisuuteen kuuluvat suunnittelualueet sijoittuvat Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren ja Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueille. Pääosa tuulivoimapuiston alueista kuuluu Lestijoen vesistöalueeseen (51). Suunniteltavan tuulivoimapuiston läntisin osa-alue, Hittisenneva, sijoittuu Lestijärven (51.04) valuma-alueen osa-alueille, lähes kokonaan osa-alueelle Hittisennevan osayleiskaava-alue (osa-alue 1) sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometrin päässä Lestijärvestä (järvestä) ja lähin tuulivoimala on noin 2 kilometrin etäisyydellä järvestä. Pintavesityypiltään Lestijärvi on luokiteltu matalaksi humusjärveksi. Lestijärvi on ekologiselta tilaltaan luokiteltu erinomaiseksi. Lestijärven tilatavoitteeksi vesienhoidon toimenpideohjelmassa on asetettu nykyisen tilan säilyttäminen, mikä vaatii nykykäytännön lisäksi muita toimenpiteitä. Lestijärven saaret (FI ) kuuluvat Natura ohjelmaan. Lestijoki on yksi Perämereen laskevista vesistöistä. Lestijoen ala- ja keskiosa rannikolta Toholammille ulottuvalla osuudella on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi ja yläosan tila erinomaiseksi. Lestijoki on pintavesityypiltään luokiteltu keskisuureksi turvemaiden joeksi. Lestijoki (FI ) kuluu Natura-ohjelman kohteisiin. Lestijokea on säännöstelty sen alaosan vesirakentamisella. Alueelle sijoittuu hyvin niukasti luonnontilaisia pintavesiä. Hittisennevan suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Rimpilampi, joka on ympäristöstään ojitettu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 33

39 pieni suolampi. Ihmisen luomaa ojaverkostoa sijoittuu runsaasti turvemaavaltaiselle talousmetsäalueelle. Suurin osa alueen pintavesiuomista laskee pohjoisen suuntaan kohti Lestijärveä. Kuva 23. Suunnittelualueen sijainti valuma-alueilla (Oiva 2013). Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa) POHJAVEDET Lestijärven kaikki pohjavesialueet sijoittuvat luode-kaakkoissuuntaiselle Kinnulan-Lestijärven harjujaksolle, jonka enimmäiskerrospaksuudet ovat noin metriä. Pohjaveden laatu on tutkimuksissa osoittautunut hyväksi, mutta kiviaineksesta johtuen hieman happamaksi. Pohjavesialueiden nauha kulkee osaalueiden välistä, läntisten osa-alueiden pohjoispuolitse ja itäisen osa-alueen eteläpuolitse. Hittisennevan osa-alueen pohjoispuolelle, noin kilometrin etäisyydelle, sijoittuu Latometsän ( ) pohja-vesialue ja noin kahden kilometrin etäisyydelle Syrinharjun pohja-vesialue. Parannankankaan ( A ja B) pohjavesialueet jäävät Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden ja Lestijärven väliselle alueelle. Kasalankankaan ( A ja B) pohjavesialueet sijaitsevat Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osa-alueiden välissä. Iso Kortenevan osa-alueen eteläpuolella sijaitsee Aho-Kurkelan ( ) pohjavesialue. Parannankangas A on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi ja Parannankangas B pohjavedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Pikku-Kannuksen ja Parannan vedenottamot sijaitsevat Parannankangas A pohjavesialueella. Parannankangas A rajoittuu koillispuolelta Lestijärveen ja lounaispuolelta moreeni-, suo- ja peltoalueisiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 34

40 Kasalankangas A on veden hankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue ja rajoittuu luoteessa Lehtosenjokeen, kaakossa pohjavesialueeseen Kasalankangas B sekä muutoin pääasiassa metsämaihin. Pohjavesialueella sijaitsee Yli-Lestin pohjavedenottamo. Palokankaan vedenottamo sijaitsee Kasalankangas B vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kasalankangas B rajoittuu sivuiltaan lähinnä metsämaastoon. Kaakkoisosa sijoittuu vedenjakajalle, josta vastapuoleinen Aho- Kurkelan pohjavesialue valuttaa veden Kinnulan suuntaan. Luoteisosa on heikossa hydraulisessa yhteydessä alapuoliseen Kasalankangas A:n pohjavesialueeseen. Aho-Kurkela on veden hankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, joka rajoittuu luoteessa Kasalankangas B -pohjavesialueeseen, etelässä Kangaskylän pohja-vesialueeseen ja muutoin pääsoin metsämaihin. Syrinharju on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue ja siellä sijaitsevat Multilan, Vesilän, Soralan ja Soranottoman vedenottamot. Latometsän pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Kuva 24. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 35

41 Taulukko 2. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet. Muod.alueen pinta-ala (km 2 ) Nimi Numero Alueluokka Kok.pintaala (km 2 ) Arvio pohjaveden määrästä (m 3 /d) Syrinharju I 5,03 8, Latometsä II 2,13 3, Parannankangas A A I 4,51 5, Parannankangas B B II 1,64 2, Kasalankangas A A I 1,84 2, Kasalankangas B B II 1,58 2, Aho-Kurkela I 3,19 6, KASVILLISUUS JA LUONTOKOHTEET Kasvimaantieteellisessä aluejaossa koko Lestijärvi sijoittuu keskiboreaalisen Pohjanmaan metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen ja soiden aluejaossa Pohjanmaan aapasoiden ja Sisä-Suomen kermikeitaiden vaihettumisalueelle. Lestijärven kunta sijaitsee Suomenselän vedenjakajalla, joka jakaa Suomenlahteen ja Pohjanlahteen laskevat vesistöt. Suomen toisena suurena vedenjakajana Suomenselän luonnonolosuhteet ovat karuja ja laajemmin katsoen alueen edustavimmat luontoarvot liittyvätkin karuun erämaaluontoon. Hittisennevan osayleiskaava-alueelle sijoittuu erilaisia kasvillisuuskohteita kuivista ja kivikkoisista mäntykankaista avosoihin ja pienvesien lähiympäristöihin. Alueen kasvupaikkaolosuhteet ovat niukkaravinteisia, eikä näin ollen vaateliasta tai erityistä rehevyyttä suosivaa lajistoa juuri esiinny. Rehevämmän kasvupaikkatyypin lajistoa sekä kulttuurisidonnaisia lajeja esiintyy lähinnä asutusta ja viljelyksiä reunustavissa metsissä sekä pienvesien varsilla. MENETELMÄT Tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn osana selvitysalueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin touko-heinäkuussa 2013, yhteensä 8 maastotyöpäivän ajan ja tämä maastotyöpanostus koskee koko tuulivoimahankeen aluetta. Hittisen osayleiskaava-alue on selvitysalueen läntisintä osaa. Kasvillisuusinventoinneissa huomioitiin tarkemmin silloiset tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen luontoolosuhteet sekä laajemmin koko tuulivoimapuistoalue arvokohdetarkasteluna, jolloin hankkeen kaavoituksen käytössä ovat arvokkaat luontokohteet, vaikka rakentaminen ei näille alueille sijoittuisikaan. Aluerajaus on YVA-menettelyn jälkeen kaavan osalta muuttunut ja siten kaikkia kaavassa esitettyjä luontokohteita ei ole maastossa inventoitu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 36

42 Kaavoitettavan alueen luonnonolosuhteita ei ole kartoitettu aiemmin muissa selvityksissä. YVA-selvitysalueen maastotöiden tueksi selvitettiin tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto Ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013) sekä tiedusteltiin Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskukselta alueille sijoittuvia kohteita, joista maksetaan metsätalouden ympäristötukea. YVA-menettelyn yhteydessä hankkeesta on laadittu myös luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi. METSÄT Hittisennevan osayleiskaava-alueen metsät ovat suurelta osin turvekangasmuuttumia ja isovarpuisia kuivahkoja variksenmarja puolukkatyypin männikkökankaita, joiden puusto on pääosin nuorta ja keski-ikäistä mäntyä. Alueen vähäiset tuoreet kankaat ovat pääosin taimikoita tai lehtipuuvaltaisia nuorten kehitysluokkien kasvatusmetsiä. Alueella esiintyy hyvin niukasti tuoreen kankaan varttunutta kuusikkoa. Vanhapuron varrella esiintyy enemmän tuoreita ja osin lehtomaisiakin kankaita, jotka ovat ilmeeltään eteläistä kurjenpolvi-mustikkatyyppiä. Alueella on monin paikoin suoritettu viime vuosina päätehakkuita ja alue on kokonaisuutena tavanomaisen metsäluonnon ja sen sisältämien luontoarvojen osalta hyvin pirstoutunutta. SUOT JA PIENVEDET Kuva 25. Lähderämeen luhtaista lyhytkorsirämettä Hittistennevan osayleiskaava-alueen itäosissa Kaavoitettavan alueen alkuperäisestä runsaastakin suoalasta suurin osa on ojitettua ja siten nykyisellään turvekangasta ja rämemuuttumaa, jolla metsänkasvu on voimistunut. Osa ojikoista on hyvin kitukasvuista mäntymetsää, eikä näillä alueilla ole erityisiä luontoarvoja. Alueelle ei sijoitu täysin luonnontilaisia suo- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 37

43 luontokokonaisuuksia. Keskiosiltaan nykyisin luonnontilaisen kaltaisia soita on laiteilta vahvasti ojitettu ja korvet ovat kaikki muuttumia. Hittisennevan osayleiskaava-alueeseen sisältyvät suoluontokohteina Muurainsaarenneva, Siliäneva, Lähderäme sekä Soidinrämeen pohjoisosat. Useiden suoluontokohteiksi arvotettujen kohteiden laiteet ovat ojitettuja, mikä on kaventanut luontokohteeksi rajattavien alueiden pinta-alaa. Luontokohteet ovat ominaispiirteensä säilyttäneitä kohteita. Alueelle ei sijoitu täysin luonnontilaisia purouomia, vaan ne on aikoinaan metsätalouden toimenpiteissä oikaistuja. Vanhapuron varrelta on rajattu luonnontilaisenkaltainen uomanosa, joka on laiteiltaan lehtomaista kangasta. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Luontotyyppejä suojellaan tai muutoin huomioidaan maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein arvokasta eliölajistoa. Osayleiskaava-alueen arvokkaat luontokohteet ovat metsälain 10 :n mukaisia vähäpuustoisia soita tai pienvesien välittömiä lähiympäristöjä. Vesilain 2 luvun 11 :n määritelmän mukaisia pienvesiä alueelle ei sijoitu, sillä luontokohteiksi poimitut purouomat ovat kohtalaisen suuria ja edustavimmilta uomaltaan lähinnä luonnontilaisen kaltaisia, suurelta osin metsätaloustoimissa oikaistuja. Alueen arvokkaiden luontokohteiden kuvauksissa on huomioitu myös niiden uhanalaisuus luontotyyppinä (Raunio ym. 2008). Arvokkaiksi luontokohteiksi poimittiin useita laiteiltaan ojitettuja soita, joilla on kuitenkin edelleen luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa ja ne ovat merkittäviä lajiston elinympäristöinä. Luontokohteet on lueteltu alla olevassa taulukossa ja ne on esitelty tarkemmin luonto- ja linnustoselvityksen erillisraportissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2014a). Taulukko 3. Hittistennevan osayleiskaava-alueen rajatut arvokkaat luontokohteet. Selitteessä metsälain mukaisuus sekä luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisesti merkittävimmät luontotyypit, jotka sisältyvät kohteeseen. Uhanalaisuus; CR-äärimmäisen uhanalainen, EN erittäin uhanalainen, VU vaarantunut. Kohteen nimi status ja lajisto kaavamerkintä Muurainsaarenneva Vähäpuustoiset suot MetsäL. 10, rimpinevarämeet (NT) Luo-1 Vanhapuro Salonpuro Purouoman lähiympäristöt MetsäL. 10, havumetsävyöhykkeen Luo-1 turve- ja kangasmaiden purot (VU) Siliäneva Vähäpuustoiset suot MetsäL. 10, sararämeet (VU) Luo-1 Lähderäme Soidinräme N Vähäpuustoiset suot MetsäL. 10, lyhytkorsirämeet (VU) Vähäpuustoiset suot MetsäL. 10, ei inventoitu maastossa Luo-1 Luo-1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 38

44 Kuva 26. Suunnittelualueella sijaitsevat luontokohteet. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 39

45 UHANALAINEN JA HUOMIONARVOINEN KASVILAJISTO Aiempia tietoja koko YVA-selvitysalueella esiintyvistä uhanalaisista ja muista arvokkaista lajeista ei ympäristöhallinnon Hertta -tietokannassa ollut. Maastoselvityksissä Hittistennevan osayleiskaava-alueelta ei havaittu uhanalaista (EN, CR, VU) (Rassi ym. 2010) putkilokasvilajistoa. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviin (NT) lukeutuvan kissankäpälän esiintymiä on useita metsäautotien varsilla, myös kaava-alueen ulkopuolella, etenkin Lestijärven eteläpuolisen hiekkaharjun alueella. Kissankäpälän useita esiintymiä ei ole esitetty kartoilla LINNUSTO MENETELMÄT Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueiden pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettujen laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta, linjalaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla. Selvitysalueen pesimälinnuston yleiskuva selvitettiin alueelle luodun pistelaskentaverkoston avulla, jossa 60 laskentapistettä sijoitettiin alueellisesti kattavasti koko osayleiskaava-alueen laajuudelle. Pistelaskennat laskettiin kahteen kertaan kesän aikana. Linnuston yleiskuvaa täydennettiin linjalaskennalla, missä toistettiin Kosolankankaan kaava-alueelle sijoittuva Luonnontieteellisen keskusmuseon vakioreittilaskenta (nro. 297, Lestijärvi Rinnekangas). Reitti on laskettu viimeksi vuonna 2010, ja laskenta toistettiin Alueelle mahdollisesti sijoittuvia linnustollisesti arvokkaita kohteita sekä uhanalaisten ja muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä alueella selvitettiin sovelletun kartoituslaskennan avulla. Kaava-alueen pesimälinnustoselvitykset ajoittuivat aikavälille Alueelle sijoittuvia metson ja teeren soidinalueita inventoitiin lajien soidinaikaan välisenä aikana. Tuulivoimapuiston osayleiskaavaalueen pesimälinnustoa selvitettiin kaikkiaan 29 maastotyöpäivän aikana yhteensä noin 200 tuntia. Pesimälinnustoselvitysten lisäksi alueella pesivästä linnustosta saatiin täydentävää tietoa mm. muutontarkkailujen sekä liito-orava-, lepakko- ja kasvillisuusinventointien ohessa. Tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueiden ympäristöön sijoittuvien erityistä suojelua vaativien lintulajien sekä muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien tarkemmat inventointitiedot on koottu Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-menettelyn aikana yhteysviranomaiselle toimitettuun erillisraporttiin, koska lajien tarkemmat tiedot ovat viranomaisen julkisuudesta annetun lain (621/1999, 24, 1 mom.) nojalla salassa pidettäviä, sillä tiedon julkisuus saattaisi vaarantaa kyseisten lajien suojelua. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueiden kautta kulkevaa lintujen muuttoa selvitettiin muutontarkkailujen avulla vuonna Muutontarkkailu kohdennettiin alueen kautta kulkevan lintumuuton todentamiseen, lajiston selvittämiseen sekä muuttajamäärien ja muuttoreittien selvittämiseen. Alueen kautta kulkevaa lintujen kevätmuuttoa tarkkailtiin kymmenen päivän aikana aikavälillä (yhteensä noin 60 tuntia), ja syysmuuttoa tarkkailtiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 40

46 seitsemän päivän aikana aikavälillä (yhteensä noin 50 tuntia). Muutontarkkailua suoritettiin yhden ihmisen toimesta, vaihtuvista havainnointipisteistä, joista käsin alueen kautta kulkeva lintujen muutto saatiin kohtuudella hallittua. PESIMÄLINNUSTO Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueiden pesimälinnustoselvitysten perusteella alueella arvioitiin pesivän 100 lintulajia, joista 84 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Osayleiskaava-alueet sijoittuvat voimakkaasti käsiteltyjen ja pääasiassa karujen talousmetsien alueelle, jossa elävä linnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista talousmetsäalueiden pesimälajeista. Laajaan alueeseen sisältyy kuitenkin useampia linnustollista monimuotoisuutta kohottavia kohteita kuten avoimia suoalueita, pieniä lampia ja järviä, pienialaisia uudistuskypsän metsän kuvioita sekä viljelykäytössä olevia peltoalueita. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue on lisäksi osa laajempaa Suomenselän erämaista metsä- ja suoelinympäristöjen kokonaisuutta, jolloin alueen ympäristöön sijoittuu useampia arvokkaita metsä- ja suoluontokohteita, joissa esiintyy myös suojelullisesti arvokkaita lintulajeja. Pesimälinnuston pistelaskentojen perusteella kaava-alueen selkeästi runsaslukuisimmat ja yleisimmät pesimälajit ovat peippo ja pajulintu, joiden osuus alueen koko lintuyhteisöstä on yli 40 %. Kymmenen runsaimman ja yleisimmän pesimälajin joukkoon mahtuu useita metsien yleislajiksi ja havumetsälajiksi luokiteltavia lintulajeja, jotka lukeutuvat talousmetsäalueiden tyypilliseen pesimälaistoon. Suomen kymmenen runsainta pesimälajia kattaa lähes 60 % kaava-alueen koko lintuyhteisöstä. Vakioreittilaskennan kahden laskentakerran perusteella alueen runsaimmat pesimälajit ovat peippo, pajulintu, harmaasieppo, metsäkirvinen ja talitiainen. Kahden laskentakerran perusteella alueen pesivän maalinnuston keskitiheys on 163 paria / km 2. Vesilinnuista kaava-alueilla ja niiden lähiympäristössä pesivät mm. laulujoutsen ja metsähanhi, tavi ja sinisorsa sekä tukkasotka ja telkkä. Laulujoutsenia pesii Saarisella, Pikku-Vihtasella ja Tuliniemennevalla. Metsähanhi pesii todennäköisesti Tuliniemennevalla sekä Pienen Siivenlammen alueella. Alueellisesti vesilinnuston merkittävin pesimä- ja levähdyspaikka on Kosolankankaan ja Iso-Kortenevan osayleiskaava-alueiden väliin sijoittuva Tervanen. Metsäkanalinnuista osayleiskaava-alueilla havaittiin pesivänä kaikki alueella tavattavat lajit. Metsoja havaittiin harvakseltaan koko laajalla alueella, mutta niiden merkittäviä soidinpaikkoja ei tunnistettu. Kaava-alueen metsien voimakkaasta käsittelystä johtuen merkittävät soidinalueet ovat hyvin harvassa ja ne saattavat puuttua kokonaan jopa huomattavan laajalta alueelta. Myös teeriä havaittiin koko kaava-alueen laajuudelta, ja teeren elinympäristöjä sijoittuu alueelle kohtuullisen runsaasti. Teeren soidinalueita sijoittuu useimmille alueen avosoille, pienille järville ja lammille sekä peltoalueille. Pyyn reviirejä havaittiin paikoin kuusivaltaisemmilla metsäkuvioilla, eikä alueella sijaitse erityisen runsaasti lajin elinympäristöjä. Metsien ja soiden vaihtelusta sekä vesakoituvista hakkuu- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 41

47 aukeista johtuen kaava-alueella on melko runsaasti riekolle soveltuvia elinympäristöjä. Kaava-alueiden ympäristöön sijoittuu kaksi Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla erityistä suojelua vaativaksi säädetyn maakotkan reviiriä. Molempien reviirien tiedossa olevat pesäpaikat sijoittuvat lähimmillään noin 4,3 4,7 km etäisyydelle osayleiskaava-alueille suunnitelluista tuulivoimaloista. Molemmat reviirit ulottuvat osin tuulivoimapuiston osayleiskaavojen alueelle. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueilla ei sijaitse kalasääsken tiedossa olevia pesäpaikkoja. Kaava-alueiden ympärillä sijaitsee kaksi toimivaa kalasääsken pesäpaikkaa. Molemmat sääksen pesäpaikat olivat asuttuna kesällä 2013, mutta toisessa pesässä pesintä keskeytyi tuntemattomasta syystä. Toisella pesäpaikalla pesintä onnistui ja emojen ruokailulentojen suuntautumisesta saatiin suuntaa-antava otos. Reviireillä ei ole vaikutusta Hittisennevan osayleiskaavaratkaisuun. Kaava-alueilla havaittiin muista petolinnuista mahdollisesti pesivänä mehiläishaukka, ruskosuohaukka, kanahaukka ja varpushaukka sekä todennäköisesti pesivänä tuulihaukka ja nuolihaukka. Alueella havaittujen päiväpetolintujen pesäpaikkoja ei kuitenkaan löydetty eikä pesintöjä varmistettu. Osayleiskaava-alueilla sekä niiden lähiympäristön soilla, järvien ja peltojen laiteilla pesii useita pareja kurkia, minkä lisäksi Hiittisennevan osayleiskaava-alueen luoteisosaan sijoittuvalla Hakanevan peltoalueella havaittiin läpi kesän pieniä määriä pesimättömiä lintuja. Kahlaajista kaava-alueiden pelloilla, avoimilla suoalueilla sekä järvien luhtarannoilla pesivät melko yleisenä töyhtöhyyppä ja kuovi. Kapustarintoja havaittiin sekä Tuliniemennevalla että Siivennevalla. Järvien luhtaisilla rannoilla sekä märemmillä suoalueilla pesii myös liroja. Tavallisempaa kahlaajalajistoa alueella edustavat mm. taivaanvuohi, lehtokurppa, metsäviklo ja valkoviklo. Lokkilinnuston osalta alueen merkittävin kohde on Kosolankankaan ja Iso-Kortenevan osayleiskaava-alueiden väliin jäävä Tervanen, jossa pesii mm. suuri naurulokkikolonia, joka luo suojaa myös muulle alueella esiintyvälle vesi- ja rantalinnustolle. Tervasen naurulokkikoloniassa saattaa pesiä muutamia pareja myös pikkulokkeja. Pienempi naurulokkikolonia sijoittuu Saariselle. Muutamia pareja kalalokkeja ja kalatiiroja pesii Tuliniemennevan suoalueella ja Saarisella. Tikkalajistosta alueella havaittiin yleisenä metsän yleislajiksi luettavaa käpytikkaa. Pohjantikkoja havaittiin muutamin paikoin kaava-alueiden kuusivaltaisemmissa metsiköissä. Vanhan metsän lajiksi luokiteltu palokärki tulee nykyisin toimeen hyvin monenlaisilla metsäalueilla, ja lajin reviirejä havaittiin eri puolilla kaava-aluetta. Käenpiikoja havaittiin paikoin mm. hakkuuaukoilla, joissa on usein vanhoja tikankoloja, jotka sopivat sen pesäpaikoiksi. Valtaosa alueella pesivästä varpuslintulajistosta koostuu tavanomaisista talousmetsien yleislajeista, jonka monimuotoisuutta kasvattavat peltoalueilla ja ihmisen läheisyydessä viihtyvä kulttuurilajisto sekä järvien luhtarannoilla ja soilla esiintyvät varpuslinnut. Osayleiskaava-alueille sekä niiden lähiympäristöön sijoittuvilla soilla ja järvien luhtarannoilla pesiviä varpuslintuja ovat mm. niittykirvinen ja keltavästäräkki sekä pensastasku, joita kaikkia esiintyy paikoin myös peltoalueilla. Peltoalueilla ja avohakkuilla pesii kivitaskuja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 42

48 MUUTTOLINNUSTON YLEISKUVAUS Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Tyypillisesti lintujen päämuutto keskittyy voimakkaasti parhaille johtolinjoille ja on huomattavasti hajanaisempaa ja epämääräisempää niiden ulkopuolella. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Suomenselän alueelle, minne ei sijoitu tiedossa olevia johtolinjoja tai merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Lestijärven kaltaisilla maa-alueilla lintujen muutto on yleensä melko vähäistä ja hajanaista. Lestijärven tuulivoimapuiston kevätmuutontarkkailun yhteydessä alueella havaittiin yhteensä 51 lajia ja vajaa 2500 muuttavaa yksilöä. Tuulivoimahankkeen törmäysvaikutusten kannalta olennaisia lajeja kuten joutsenia ja hanhia sekä petolintuja ja kurkia havaittiin yhteensä vain hieman yli 500 yksilöä. Kevätmuutontarkkailun aikana runsaimmat havaitut lajit olivat kurki, naurulokki, sepelkyyhky, kapustarinta, räkättirastas ja liro. Havaittu kevätmuutto suuntautui luoteen ja koillisen välisiin ilmansuuntiin painottuen voimakkaasti pohjoiseen ja pohjoisluoteeseen. Vähäiset yksilömäärät ja selkeiden muuttoreittien puuttuminen osoittavat, että Lestijärvi ei sijoitu yhdenkään kevätmuutolla havaitun lajin merkittävälle muuttoreitille. Syksyllä lintujen muutto Lestijärven alueella on kevään tavoin melko hajanaista, mutta yksilömääräisesti runsaampaa. Syysmuutolla alueelta ei tunnistettu selkeitä muuttoreittejä, vaan muutto hajaantui leveälle rintamalle koko kaava-alueen leveydelle ja sen ulkopuolelle. Syysmuuton merkittävin tapahtuma alueella on kurkimuutto, joka yleensä sijoittuu pääosiltaan osayleiskaava-alueiden itäpuolelle. Syksyn 2013 päämuuttopäivinä vallinnut navakka koillistuuli kuitenkin painoi muuttoa epätavallisen länteen, jolloin käytännössä kaikki havaitut linnut muuttivat kaava-alueen yli, ja voimakasta kurkimuuttoa havaittiin myös alueen länsipuolella. Syksyn kurkimuutolle on tyypillistä, että muutto keskittyy hyvin voimakkaasti muutamaan myötätuuliseen ja selkeään syyspäivään, jolloin linnut muuttavat suoraviivaisesti suurissa parvissa ja huomattavan korkealla. Syksyn 2013 yhteismäärä kohosi jopa reiluun 9000 kurkeen. Havaituista kurjista 99 % muutti törmäyskorkeuden yläpuolella, ja niistä suurin osa useiden satojen metrien korkeudessa. Syysmuuttokaudella Hiittisennevan osayleiskaava-alueen luoteisosasta, Hakanevan pelloilta, tunnistettiin paikallisesti merkittävä kurjen lepäily- ja ruokailualue. Hakanevalla lepäilevät ja ruokailevat kurjet yöpyivät peltojen etelä- ja lounaispuolelle sijoittuvilla Vetelänevan ja Rimpinevan suoalueilla, jolloin ne liikkuivat kaksi kertaa vuorokaudessa lepäily- ja ruokailualueen sekä yöpymisalueen välillä Hiittisennevan osayleiskaava-alueella. Siirtymälentojen aikana kurkien lentokorkeudet vaihtelivat, mutta pääosin ne liikkuivat melko matalalla ja suurimmilta osin törmäyskorkeuden alapuolella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 43

49 SUOJELULLISESTI ARVOKKAAT LAJIT Lestijärven tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitysten aikana kaava-alueella ja sen lähiympäristössä havaittiin yhteensä 43 suojelullisesti arvokasta lintulajia, joista 30 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueella havaittiin kymmenen valtakunnallisesti uhanalaista lajia, jotka olivat vaarantuneiksi (VU) luokitellut jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, mustakurkkuuikku, mehiläishaukka, maakotka, törmäpääsky, keltavästäräkki, kivitasku sekä pohjansirkku. Vaarantuneiksi luokitelluista lajeista seitsemän lajia havaittiin vähintään mahdollisesti pesivänä Kosolankankaan ja Iso-Kortenevan kaava-alueiden väliin sijoittuvalla Tervasella. Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaittiin yhteensä 12 valtakunnallisesti silmälläpidettävää (NT) lintulajia, joista yhdeksän lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaittiin kuusi alueellisesti uhanalaista (RT) lintulajia, joista viisi tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Osayleiskaava-alueiden ympäristössä pesivistä lajeista maakotka on säädetty uhanalaiseksi ja erityistä suojelua vaativaksi lajiksi Suomen luonnonsuojelulain ( /1096) ja -asetuksen ( /160) nojalla. Lajin tarkemmat tiedot on koottu erilliseen liitteeseen ja toimitettu Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-menettelyn aikana yhteysviranomaisen nähtäväksi. Lisäksi seitsemän valtakunnallisesti uhanalaista lajia on säädetty uhanalaiseksi myös luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla. Pesimälinnustoselvitysten aikana havaittiin yhteensä 20 Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) lueteltua lintulajia, joista 12 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pesimälinnustoselvitysten aikana alueella havaittiin 18 Suomen kansainvälistä vastuulajia. Taulukko 4. Lestijärven tuulivoimapuiston kaava-alueen pesimälinnustoinventoinneissa havaitut valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät sekä alueellisesti uhanalaiset lintulajit. PV-indeksi: lajin tulkittu pesimävarmuusindeksi (V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen, h = havaittu), Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010) ja RT = alueellisesti uhanalainen (Rajasärkkä ym. 2013)), Elinympäristö: lajin ensisijainen elinympäristö Väisänen ym. (2008) luokittelun mukaisesti. Laji PV indeksi Uhanalaisuus Elinympäristö Metsähanhi (Anser fabalis) T NT, RT Suot Jouhisorsa (Anas acuta) M VU Karut sisävedet Heinätavi (Anas querquedula) M VU Kosteikot Tukkasotka (Aythya fuligula) V VU Kosteikot Riekko (Lagopus lagopus) T NT, RT Suot Teeri (Tetrao tetrix) V NT Metsän yleislajit Metso (Tetrao urogallus) T NT, RT Vanhat metsät Kaakkuri (Gavia stellata) h NT Karut sisävedet Mustakurkku uikku (Podiceps auritus) V VU Kosteikot Mehiläishaukka (Pernis apivorus) M VU Lehtimetsät Maakotka (Aquila chrysaetos) h VU Havumetsät Sääksi (Pandion haliaetus) h NT Kosteikot Liro (Tringa glareola) T RT Suot Naurulokki (Larus ridibundus) V NT Kosteikot FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 44

50 Käenpiika (Jynx torquilla) T NT Metsän yleislajit Törmäpääsky (Riparia riparia) M VU Pellot ja rakennettu maa Niittykirvinen (Anthus pratensis) V NT Suot Keltavästäräkki (Motacilla flava) M VU Suot Kivitasku (Oenanthe oenanthe) V VU Pellot ja rakennettu maa Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) T NT Lehtimetsät Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) T RT Pensaikot ja puoliavoimet maat Järripeippo (Fringilla montifringilla) M RT Metsän yleislajit Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) T NT Pensaikot ja puoliavoimet maat Pohjansirkku (Emberiza rustica) T VU Havumetsät LINNUSTOLLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueilta sekä niiden välittömästä lähiympäristöstä tunnistettiin yhteensä yhdeksän linnustollisesti arvokasta aluetta (kuva 26). Linnustollisesti arvokkaiksi alueiksi valittiin sellaiset järvet ja suoalueet, joilla pesii useampia suojelullisesti arvokkaita lintulajeja ja joilla saattaa olla paikallista merkitystä tiettyjen lajien esiintymiselle. Linnustollisesti arvokkaat kohteet on rajattu maastoselvitysten sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelujen avulla. Seuraavassa on esitelty vain kaava-alueille tai niiden välittömään lähiympäristön sijoittuvat linnustollisesti arvokkaat kohteet. Kaikki alueelta tunnistetut linnustollisesti arvokkaat kohteet on esitelty tarkemmin Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä laaditussa luonto- ja linnustoselvityksessä. Kuva 27. Lestijärven tuulivoimahankkeen yhteydessä tunnistetut linnustollisesti arvokkaat kohteet. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 45

51 Hakanevan peltoalueella (osin Hiittisennevan osa-alueella) havaittiin lepäileviä ja ruokailevia kurkia läpi kesän, mutta erityisesti syksyn muuttoaikana. Syksyllä alueella havaittiin enimmillään noin 300 kurkea. Hakanevan pellot määritellään paikallisesti merkittäväksi kurkien lepäilyalueeksi. Kurkia kerääntyy alueelle pitkin syksyn muuttokautta, ja ne saattavat viipyä alueella enimmillään 3 5 viikkoa elokuun loppupuolen ja syyskuun lopun välisenä aikana. Myös kesällä alueelle kerääntyy pieniä määriä pesimättömiä kurkia. Hakanevalla lepäilevät ja ruokailevat kurjet yöpyvät pääosin Vetelänevalla sekä Rimpinevan avosuoalueella. Hakanevan peltojen ja Vetelänevan sekä Rimpinevan välinen metsäalue on rajattu kurkien lentoalueeksi, jossa linnut liikkuvat kaksi kertaa vuorokaudessa. Valtaosa kurkien liikkeistä lentoalueella tapahtuu melko matalalla puidenlatvojen yläpuolella ja vain vähäisessä määrin tuulivoimaloiden törmäyskorkeudella. Vetelänevalla sekä Rimpinevan Rimpilammen alueella pesii uhanalaista sekä muutoin suojelullisesti arvokasta suolinnustoa. Tuliniemenneva (Hiittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden välissä) on laiteiltaan ojitettu avosuo. Suokohteen arvokkain pesimälaji on silmälläpidettäväksi luokiteltu metsähanhi, jonka lisäksi alueella pesii useampia pareja vaarantunutta keltavästäräkkiä. Siivenneva (Kosolankankaan osa-alueen eteläpuolella) on luonnontilainen avosuokokonaisuus, joka kuuluu myös Lehtosenjärven Naturaalueeseen. Siivennevalla pesii mm. edustavaa suolinnustoa, jonka arvokkaimpiin lajeihin lukeutuu metsähanhi. Saarinen (osin Kosolankankaan osa-alueella) on rehevä ja umpeenkasvava järvi. Järvellä pesii useampia suojelullisesti arvokkaita vesi- ja rantalintulajeja, joiden joukossa mm. uhanalaisia tukkasotkia. Pikku- Vihtanen (Iso Kortenevan osa-alueen eteläpuolella) on pieni suorantainen lampi. Lammen arvokkain pesimälaji on uhanalainen tukkasotka MUU ELÄIMISTÖ NISÄKKÄÄT Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaava-alueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa, käsittäen pääsääntöisesti alueellisesti yleisiä lajeja. Hirvieläimistä alueella tavataan hirveä, metsäpeuraa sekä metsäkaurista. Suomenselän alueelle metsäpeura on siirtoistutettu lukujen vaihteessa. Suomenselän pohjoisosan laajempi erämainen metsäalue on merkittävä suurpetojen elinalue, ja Lestijärvellä sekä sen lähikuntien alueella esiintyy kaikkia maassamme tavattavia suurpetoja (karhu, susi, ilves, ahma). LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV JA II LAJIT EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämät ns. tiukan suojelujärjestelmän eläinlajit, joiden luonnossa selvästi havaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 perusteella kiellettyä. EU:n luontodirektiivin liitteessä II on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämiä eläin- ja kasvilajeja, alalajeja tai lajiryhmiä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 46

52 joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Nämä suojelualueet on toteutettu Suomen Natura 2000-verkoston myötä. Saukko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, minkä lisäksi se on luokiteltu viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi (NT) (Rassi ym. 2010). Lestijärven tuulivoimapuiston luontoselvitysten aikana ei havaittu merkkejä saukon esiintymisestä alueella. Osayleiskaava-alueella tai sähkönsiirron voimajohtoreittien alueella sijaitsee muutamia saukon elinympäristöksi soveltuvia luonnontilaisen kaltaisia virtavesiä, jonka perusteella lajin esiintyminen alueella on mahdollista. Liito-orava EU:n luontodirektiivin IV (a) laji, minkä lisäksi se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) viimeisimmän uhanalaisuusluokituksen mukaan (Rassi ym. 2010). Lestijärven alueella liito-oravan esiintyminen on mahdollista, mutta tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella ja sähkönsiirron reiteillä on melko vähän liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa vanhaa ja varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Kaava-alueella suoritetussa liito-oravainventoinnissa tai sitä tukevissa muissa luonto- ja linnustoselvityksissä ei havaittu lainkaan merkkejä lajin esiintymisestä alueella. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetelluista suurpedoista Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella saattaa esiintyä hyvinkin todennäköisesti kaikkia suurpetojamme. Tuoreimmassa uhanalaisluokituksessa ahma on arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR), susi erittäin uhanalaiseksi (EN), karhu ja ilves vaarantuneiksi (VU) (Rassi ym. 2010). Lestijärven tuulivoimapuiston luontoselvitysten aikana havaittiin merkkejä karhun, ahman ja ilveksen liikkumisesta alueella. Näiden lisäksi on todennäköistä, että alueella liikkuu ajoittain myös susia. Suomenselän laajempi metsä- ja suovaltainen erämaa-alue on suurpetojen merkittävä esiintymisalue. On varmaa, että karhua, ahmaa ja ilvestä esiintyy kaavaalueella ja sähkönsiirron voimajohtoreittien alueella. Susia alueella saattaa liikkua satunnaisesti ja niidenkin esiintyminen on todennäköistä. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, mutta sitä ei ole luettu Suomessa uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien joukkoon (Rassi ym. 2010). Viitasammakkoa tavataan lähes koko maassa, ja esimerkiksi entisen Oulun läänin alueella sekä Keski-Suomessa se on paikoin yleinen ja runsaslukuinen. Laji elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla, mutta paikoin myös huomattavasti vaatimattomammissa elinympäristöissä kuten metsäojissa. Tuulivoimapuistoalueen luontoselvitysten aikana ei tehty havaintoja viitasammakon esiintymisestä alueella. Viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä sijoittuu alueelle kohtalaisesti, sillä alueen luhtarantaiset lammet, märät suoalueet sekä rehevät kosteikot ovat lajin todennäköisiä elinalueita. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajeihin ja uhanalaisuusluokituksessa se on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeura kuuluu poron kanssa samaan lajiin ja sen kanta on Suomessa kolmijakoinen käsittäen Kainuun, Ruunaan ja Suomenselän kannat. Näistä Suomenselän kanta on vahvin ollen vuoden 2013 laskennoissa noin 1000 yksilöä (Ramboll 2014). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 47

53 Lestijärven tuulivoimapuiston luontoselvitysten aikana metsäpeuroja havaittiin kohtalainen määrä eri puolilla osayleiskaava-aluetta ja myös sen ympäristössä. Useimmiten peuroja havaittiin yksi tai kaksi yksilöä, mutta erityisesti Siivennevan ympäristössä havaittiin myös vaatimia vasojen kanssa. KALASTO Suunnittelualueen vesialueet kuuluvat Lestijoen vesistöön. Pohjoisessa tarkastelualue rajautuu Lestijärveen, joka on lähiseudun suurin järvi. Lestijoessa elää äärimmäisen uhanalainen meritaimenkanta, ja kalatien rakentamisen johdosta tarkastelualueen joet ja purot ovat potentiaalista meritaimenen lisääntymisaluetta. Lehtosenjokeen ja Mustikkapuroon istutetaan taimenen poikasia ja ne ovat potentiaalisia meritaimenen lisääntymisalueita. Lehtosenjoesta haarautuu Salmipuro, joka on suurelta osin luonnontilainen, eikä sitä ole koskaan perattu ihmisen toimesta. Ekologiselta tilaltaan erinomainen Salmipuro virtaa nykyisin suojellulla suoalueella sekä vanhojen metsien alueella. Myös Salmipuroon tehdään taimenen poikasistutuksia ja alueella elää mahdollisesti myös luonnonvarainen taimenkanta. Reitti Salmipuron mahdollisille vaellustaimenen lisääntymisalueille kulkee Lehtosenjokea pitkin suunnitellun Kosolankankaan tuulivoimapuistoalueen länsiosien poikki. Molemmille alueille on tehty taimenen poikasistutuksia vuodesta 1994 lähtien pääasiassa kesän vanhoilla Lestijoen omaa kantaa olevilla poikasilla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos teki vuosituhannen vaihteessa Lehtosen joen alaosalla sähkökoekalastuksia. Sähkökoekalastuksissa saatiin saaliiksi useamman vuosiluokan taimenia, minkä perusteella taimen menestyy alueella. Taimenen luonnontuotanto Lehtosenjoessa on nykyisin kuitenkin epävarmaa mm. sopivien kutusorakoiden puuttuessa. Kutusorakoiden määrään on vaikuttanut mm. joella tehdyt tulvasuojelulliset perkaukset sekä valuma-alueelta tulleen kiintoaineksen aiheuttama pohjan liettyminen. Kalojen viihtyvyyttä Lehtosenjoessa heikentävät myös valuma-alueen laajat ojitukset, mikä lisää veden pinnan nopeaa vaihtelua NATURA-ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET NATURA-ARVIOINTI Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-ohjelman viranomaislausuntojen sekä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa käydyn viranomaisneuvottelun perusteella hankkeessa päädyttiin laatimaan luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukainen Natura-arviointi osana Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-menettelyä. Natura-arviointivelvoite koskee myös kaavoitusta, sillä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 197 :n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on noudatettava luonnonsuojelulain (1096/1996) 10. luvun säännöksiä Natura 2000-verkostosta. Natura-arvioinnissa on käsitelty Lestijärven suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutuksia Lestijärven saarten, Mattilansaaren, Linjasalmennevan, Lehtosenjärven, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 48

54 Porraslamminkankaan ja Salamajärven Natura-alueille. Natura-arvioinnista on laadittu erillinen raportti (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014). Yhteysviranomainen on antanut lausunnon Natura-arvioinnista Kuva 28. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa). SUOJELUOHJELMIEN ALUEET, FINIBA-ALUEET JA IBA-ALUEET Osayleiskaava-alueiden ympäristöön sijoittuvat suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet sisältyvät kokonaan tai osittain edellä esitettyihin Natura-alueisiin. Tuulivoiman osayleiskaava-aluetta lähimmät kansainvälisesti tärkeät lintualueet eli IBA alueet ovat Haapaveden lintujärvet (IBA nro 33) noin 80 km etäisyydellä kaava-alueesta koilliseen ja Kalajoen Rahjan saaristo (IBA nro 40), noin 80 km etäisyydellä kaava-alueesta luoteeseen. Kaava-aluetta lähin FINIBA-alue on Kokkolan Kälviän Kotkanneva (nro ), noin 7,3 km kaava-alueesta länteen. Perhon, Kivijärven ja Kinnulan alueille sijoittuva Salamajärven alue (nro 9261) sijoittuu noin 8 km etäisyydelle alueen lounaispuolella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 49

55 Kuva 29. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvat suojeluohjelmien alueet. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 50

56 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 6 L LÄHTÖKOHTA-AINEISTON TUOMAT TAVOITTEET 6.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEE ET (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja raken- nuslain mukaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtion ja kuntien vi- tötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niidenn toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toi- menpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Lestijärven tuulivoimapuistoa ja sen kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunna al- ranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyt- liset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elin- keinoelämänn kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyn- elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyö- dyntämistä. tämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäri stön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien jaa elinympäristöjen ekologista, ta- loudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, ärinästä ja aiheutuvaa haittaa. ilman epäpuhtauksista Alueidenkäytössä tuleee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien ener- gialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen l säilymistä. rakennuspe- Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvok- kaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhte- yksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden ar- vokkaiden uonnonalueiden välillää edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuu- rimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edis- tetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämise ssä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säily- mistä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 51

57 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojenn kestäväää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kult- tuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkis- tyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattavaa siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edis- tetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmai- tokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhai- ten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, r ympäröivä maankäyttö jaa sen kehittämistarpeet sekä lä- hiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontoja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissaa on näidenn neljän teeman lisäksi kaksi erityisteemaa: Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, joka koskee lähinnä ran- nikkoaluetta, Lapin tunturialueita ja Vuoksen vesistöaluetta. lun tarpeet. Voimajohtolinjauksissaa on ensisijaisesti hyödynnettävää olemassaa olevia joh- 6.2 MAAKUNTAKAAVA Keski-Pohjanmaan maakuntakaava on laadittu vaiheittain. Maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihe-kaava ovat vahvistettuja ja lainvoimaisia. Maakuntakaavat muodostavat yhdessä Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. Keski-Pohjanmaaesitetty kaikki keskeiset asiakokonaisuudet lukuun ottamatta tuulivoimaloita, maa-aines- ja turvevaroja sekä keskustojen ulkopuolelle sijoittuvia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka aihekokonaisuudet käsitellään muissa maakuntakaavoituksen vaihekaavoissa. Keski-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema-- ja kulttuurikohteet. 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 52

58 Samalla vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot. Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ) ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista sekä pohjavesien suojelua ja kiviaineshuollolle osoitettuja alueita koko maakunnan alueella. Kuva 30. Ote Keski-Pohjanmaan vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnitteilla oleva Hittisennevan tuulivoimapuisto on merkitty kuvaan punaisella. Osayleiskaava-alue on maakuntakaavassa osoitetulla turvetuotantovyöhykkeellä 1 (tv1). Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistön kokonaiskuormituksen vähentäminen. Osa Hittisennevan osayleiskaava-aluetta kuuluu matkailun vetovoima-alueeseen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv-3): Metsäpeuranmaan erämatkailualue ja Lestijärven kulttuurialue. Aluetta koskee kehittämisperiaate, jonka mukaan alueen kehittäminen perustuu luontoon liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin alueella sijaitsevia luonnontilai- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 53

59 sina säilyneitä aarnimetsiä ja rauhallisia metsäjärviä, suoluontoa sekä erämaaeläimistöä säilyttäen sekä reitistöjä kehittäen. Suunnittelualueiden välittömässä läheisyydessä kulkevat maakuntakaavassa osoitetut kantatie (kt 58, Lestijärventie) ja seututie (st 751, Halsuantie). Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu ulkoilureitti, joka kulkee Lestijärven kunnan eteläosassa. Maakuntakaavassa on osoitettu uusi kantatie, joka liittyy kantatie 58 oikaisuun Lestijärven itäpuolitse. Koko Lestijärven kunnan aluetta kiertämään on lisäksi osoitettu moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Hittisennevan osayleiskaava-alueen rajalla sijaitseva käytöstä poistunut vanha lentokenttä on osoitettu maakuntakaavayhdistelmäkartassa lentokenttänä. Merkintä on poistettu 4. vaiheen maakuntakaavassa (kohde 391). Maakuntakaavassa on osoitettu Lestijärven taajama keskustatoimintojenalueena (c) ja sen eteläpuolelle kohdemerkintänä kylä (at): Yli-Lesti. Merkintää koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtainen suunnittelu on ensisijaisesti tarkoitettu toteutettavaksi laatimalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavoja. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alkutuotannon, asumisen, palvelujen sekä muun elinkeinotoiminnan yhteensovittamiseen, hyvien peltoaluekokonaisuuksien säilyttämiseen maatalouskäytössä sekä olemassa olevien verkostojen hyödyntämiseen. Suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyyteen, alueen pohjoisosassa, on maakuntakaavassa osoitettu kalliomurskeen ottoalue tai ottoon soveltuva alue (EO-3, 421_431). Lupa kallioainesten ottoon on myönnetty Kohteeseen liittyy suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää ottoalueen rajaukseen varsinaisen ottoalueen ulkopuolisten ympäristö- ja maisema-arvojen sekä kiinteiden muinaisjäännösten huomioimiseksi ja niihin kohdistuvien haittavaikutusten minimoimiseksi. Naturaalueiden läheisyyteen sijoittuvilla alueilla tulee varmistua siitä, ettei ottotoiminta merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura -verkostoon. Suunnittelualuetta sivuaa kantatien 58 varrelle osoitettu arvokas harjualue (ge-1, 421_172 Hietakangas-Tuikankangas). Sitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteellä aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Saman tien suuntaisesti sijoittuu harjulinjaa seuraava tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv, 421_122). Sitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit toiminnat alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävällä vesiensuojelutoimenpiteillä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 54

60 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Maakuntakaavassa on osoitettu Lestijärven vesistöön liittyvä kulttuuriympä- ristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudulli- sesti tärkeä alue. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa ja käytössää tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä pe- rinnebiotooppien ja muidenn luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toi- voituksessa tulee huomioida alueen erityispiirte eet ja tarpeen mukaan antaa nii- den säilymisen turvaavia t kaavamääräyksiä ja suunnitteluohjeita. Osayleiskaavo- jen alueilla ei ole maakuntakaavassa osoitettuja muinaismuistokohteita. minta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Yksityiskohtaisemmassa kaa- Osayleiskaava-alueiden vaikutuspiiriin on Lestijärven taajamaan osoitettu maa- tärkeä kohde (421_143 ), Lestijärven kirkko ympäristöineen. Lisäksi Les- tijärven vesistöön on maakuntakaavassa osoitettu rantojensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu suojelualue (S1, 512) kuntakaavassa kulttuuriym mpäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti ). Maakuntakaavann mukaisesti yleisenä määräyksenä on annettu tulvavaaraan liit- tyvä suunnittelusuositus, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alavilla alueilla huomioida sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoimi- nen. 6.3 MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHEKAAVAEHDOTUS Valmisteilla oleva Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava, mannertuuli- Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökohtana toimii Pohjois-Pohjan- maan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, joka on esiselvi- tyksenä hyödyntänyt tuuliatlaksen tuulisuustietoja tausta-aineistona. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettujr ja voima tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakun- nallisia inventointeja. 4. vaihemaakuntakaava onn ollut ehdotuksena nähtävillä n Kaa- vaehdotus on päivätty Osayleiskaava-alueelle on vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv, 421_ 702). Kyseisellä osa-alue tuotantoon soveltuvat alueett vähintäänn kymmenen voimalan suuruisille tuulivoimapuistoille. Tuulivoimaloidenn alueeseen ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaistaa ehdollistaa rakentamisrajoitusta. Merkintöjä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoimaloiden suunnit- telussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset asu- tukseen, loma-asutukseen, arvokkaisiin maisema-alueisiin, merkittäviin raken- nettuihin kulttuuriympäristöihin sekä luonnon monimuotois suuden kannalta erityi- sen tärkeisiin alueisiin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muo- dostuminen. Lisäksi tuulivoimaloiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon lentolii- kenteen, säähavainnoinnin sekä Puolustusvoimien toiminnan aiheuttamat rajoit- teet. Puolustusvoimilta on selvitettävää tuulivoimaloiden hyväksyttävyys, kun tuu- merkinnällä on osoitettu maakunnall i- sesti merkittävät tuulivoiman FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 55

61 livoimaloiden sijainti-, rakenne- ja korkeustiedot ovat käytettävissä/tiedossa. Tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset, että yhteisvaikutukset muuttolinnustoon ja suurpetolintujen pesimisreviireihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten syntyminen. Aluekohtainen suunnittelumääräys edellyttää, että tuulivoima-alueen 421_702 tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata läheisten metsäpeurojen vasomisalueiden säilyminen. Tuulivoima-alueen 421_702 suunnittelussa on aluekohtaisen suunnittelumääräyksen mukaan lisäksi erityisesti huomioitava Lestijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessa tehdyn ponsiesityksen. Sen mukaan maakuntavaltuusto toteaa, että metsäpeuran vasomisalueperusteelle on annettu merkittävä ohjaava painoarvo Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 4. vaihekaavan laadinnassa, vaikka ei ole olemassa tieteellistä selvitystä siitä, että tuulivoimaloilla olisi vaikutuksia metsäpeuran vasomis-alueen muotoutumiseen. Kuva 31. Ote Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan IV vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Suunnitteilla oleva Hittisennevan tuulivoimapuisto on merkitty kuvaan punaisella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 56

62 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 6.4 POHJOIS-POHJANMAAN TUULIVOIMASELVITYS JA KESKI-POHJANMAANN MANNERALUEEN Kuva 32. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohja anmaan manneralueen tuulivoi- eet. maselvityksessä Lestijärven alueelle merkityt tuulivoimakäyttöön soveltuvat alu- Selvityksen tuulivoima-kohteet on jaoteltu teknis-taloudellisen tarkastelun ja ympäristövaikutusriski-indeksin perusteella kolmeen luokkaan: A. ensisijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu hyvinn maakuntakaavan tuu- livoima-alueeksi, B. toissijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi, C. tuulivoimatuotantoon soveltuva alue, jolla kuitenkin teknis-taloudelliset ja/tai suun- nittelua. näkökohdat tai ympäristövaikutukset vaativat lisäselvityksiä Selvityksessä on osayleiskaava-alueen osia luokiteltu parhaaseen A luokkaan (kohde 205, 1/A) pääosin hyvien teknistaloudellisten ominaisuuksiensa ja vähäis- ten ympäristövaikutusten vuoksi sekä lisäksi parhaaseenp n A luokkaan (kohde 175, 2/A) kohtuullisten teknistaloudellisten edellytysten jaa kohtalaisten linnusto- ja luontovaikutusten vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys on maakuntakaavann tarkistusta varten laadittu esiselvitys, jolla on haluttu käynnis- tää suunnitelmallinen tuulivoiman tuotannon lisääminen hankemaakunnissa. Sel- vityksessä on hyödynnetty tuuliatlaksen perustiedot, muodostettu tuulivoiman si- pohjaksi. Tuulivoimaselvityksen tavoitteena onn ollut tuulivoiman tuotannon li- joittumisperiaatteet ja tuotettu aineistoa kaavoituksen sekä hankesuunnittelun sääminen alueella ja toisaalta tuotantoon liittyvien ympäristöhaittojen välttämi- nen. Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Keski-Pohjanmaan liiton manneralueiden tuuli- voimaselvitys julkistettiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 57

63 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 6.5 YLEISKAAVAT Osayleiskaava-alueella on pääosin voimassa vuonna 1999 hyväksyttyy Lestijärven osayleiskaava. Suunnittelu ualueet on osoitettu kaavassa pääosin metsätalous- valtaiseksi alueeksi (MM-3). Alue on varattu kaavassa pääasiassaa metsätalo- uskäyttöön. Alueelle saa rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia ja rakennelmia sekä liitännäiselinkeinoja tukeviaa rakennuksia ja laitteita. Alueelle sallitaan Rakennuslain 4 :n mukainen haja-asutus, vähintään m 2 raken- nuspaikoille. Alueella olevien vesistöjen rantavyöhykkeillee ei saa rakentaa, ellei niille ole merkitty rakennuspaikkoja. Kuva 33. Yleiskaavoitustilanne Lestijärvellä ja sen ympäristössä. Tuulivoimaloi- den sijaintia osoittava vyöhykerajaus on kuvassa YVA-vaiheen mukainen. Kuva 34. Ote Lestijärvenn vuonna 1999 hyväksytystä osayleiskaavasta ja Hit- koodattu paperikartta). Hittisennevan osayleiskaava-alueella on lisäksi maa- ja metsätalousvaltaista alu- etta ( M) ja maatalousvaltaista aluettaa (MT). Lähialueiden maatilan talouskeskuk- tisennevan tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti (huom. pohjakarttana geo- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 58

64 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON set on osoitettu AM-merkinnällä ja kyläkeskukset AT-merkinnällä. Hittisennevan alueen läheisyyteen sijoittuu pohjoisessa teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä koillispuolelle lentoliikenteen alue (LL), joka on varattu v pienlentokentäksi. 6.6 ASEMAKAAVAT Osayleiskaava-alueella ei ole vahvistettuja asemakaavoja.. Vahvistettuja asema- kaavoja Lestijärven kunnann alueella on yhteensää 199,3 hehtaaria. Lisäksi kunnan alueella on voimassa ranta-asemakaavoja. Lestijärven rannoista on kaavoitettu joko asema- tai ranta-asemakaavalla n. 90 % (75 km). Valtuusto hyväksyi Lestijärven ranta-asemakaavan muutoksen rakennusoikeuksien nos- tamisesta. Rantakaavoitetulla osalla Lestijärveä on 460 lomarakennuspaikkaa. Kunnan loma-asuntokanta on maksimissaan n kpl. Kuva 35. Asemakaavoitustilanne tuulivoimapuiston ympäristössä. Tuulivoima- loiden sijaintia osoittava vyöhyke on kuvassa YVA-vaiheen mukainen.. Kuva 36. Ranta-asemakaavoitetut alueet (OIVA ympäristö- ja paikkatietopal- velu, 2013). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 59

65 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 7 S SUUNNITTELUN TAVOITT TEET Suunnittelun lähtökohtina ovat valtakunnallisett alueidenkäyttötavoitteet, ilmas- topoliittiset tavoitteet sekää maakunnalliset tavoitteet, jotka sisältyvät maakun- nallisiin suunnitelmiin. Näiden lisäksi osayleiskaava toteuttaa paikallisia tavoit- teita, jotka muotoutuvat Lestijärven kunnan jaa seudulla toimivan energiayhtiön tavoitteista. 7.1 TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISELLEE Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoittei- on vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus. Ilmastosopimuksen tavoitteena on ilmakehän kasvihuone kaasupitoisuuksien vakauttaminv nen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminta vaikuta haitallisesti ilmastojärjestelmään. Teollisuusmaiden kasvihuonepäästöjen rajoittamista on tarkennettu vuonna 1997 laaditussa ns. Kioton pöytäkirjassa. Kioton sopimus velvoitti, että kunkin sopi- muspuolen tuleee panna toimeen kansallisia ohjelmia ilmastomuutoksen hillitse- miseksi. Suomen kansallinen suunnitelma esitettiin eduskunnalle huhtikuussa Siinä todettiin, että energian hankintaa pyritään monipuolist tamaan ja ohjaamaan suuntaan, jossa syntyy entistä vähemmän kasvihuonekaasuja mm. edistämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kansallista suunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2005 antamalla eduskunnalle uusi selonteko Suomen lähiajann energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista. Kasvihuone- päästöjen vähentämiseksi ja energiaomavaraisuuden lisäämiseksi selonteossa esitettiin keinoina vesivoiman ja biopolttoaineiden ohella tuulivoiman hyödyntä- minen. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2008 maallemme uuden ilmasto- ja ener- giastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 asti ja laajemmassa mittakaavassa aina vuoteen 2050 saakka. siin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. s Kansainvälisen ja j siitä edelleen johdettuna kansallisen ilmastopolitiikan perusta Valtioneuvoston hyväksymä strategiaa osoittaa selkeästi, s että EU:n Suomelle eh- dottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoit- teita tai energiankäytön tehostamistavoitteita eii saavutetaa ilman merkittäviä uu- sia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Strategiann mukaisessa kehityk- sessä kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan huomattavasti nykyisestää än. Uusiutuvan energian osuus nousee 38 %:iin ener- gian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 60

66 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Suomen tavoitteena on tuottaa vuonna 2020 sähköä tuulivoimallaa n. 6 TWh. Vuonna voimalalla tuotettiin yht. 198MW. Vuoden 2012 alussa Suo- messa oli 146 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho olii 238 megawattia. Tuulivoimalla tuotettiin VTT:n mukaan noin 0,6 % Suomen sähkönkulutuksesta. 7.2 LESTIJÄRVEN KUNNAN TAVOITTEET Lestijärven kunnan tavoitteena on monipuolisenn energiatuotannon kehittäminen, jossa painotetaan myös Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiu- tuvan energian tuotannon lisäämistä. Tavoitteena on tuulivoiman sijoittamine en tuuliolosuhteiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan edullisille e alueille. Lestijärven tuulivoimapuistokokonaisuus mahdollistaa kunnan säilymisen itsenäi- senä kertyvän veropohjan laajentuessa. 7.3 HANKKEESTA VASTAAVA AN TAVOITTEET Lestijärven tuulivoimapuistohankkeenn käynnisti Lestijärvenn Tuulivoima Oy. Han- hittämisessä innovatiivisillaa tuulivoimaloiden perustusratkaisuilla sekä tuulivoi- maloiden elinkaarenmittaisella palvelukonseptilla. YIT:n laaja palvelukonsepti tukee asiakasta hankekehitysvaiheesta kunnossapi- toon. Toteutusvaiheessa tarjonta kattaa projektin johdon, maanrakennustyöt, tuulivoimalan perustusratkaisut sekä sähköistyksen suunnitteluvastuineen. YIT:n tavoitteenaa on aloittaa tuotanto Lestijärven tuulivoimapuistossa vuoden 2016 loppuun mennessä. ke siirtyi YIT Rakennus Oy: :n omistukseen syksyllä YIT Rakennus Oy:n tavoitteena on olla mukana uusiutuvien energiamuotojen ke- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 61

67 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 8 L LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN 8.1 MUUT TUULIVOIMAHANKKEET Lestijärven tuulivoimapuistojen osayleiskaava-alueilla ja sen läheisyydessä on meneillään hankkeita, jotka jollain tavalla liittyvät hankkeeseen ja ne tulee huo- mioida tuulivoimapuistojen suunnittelussa. Hankkeen vaikutusalueella on suunnitteilla kaksi wpd Finland Oy:n tuulipuisto- hanketta. Wpd Finland Oy: n Toholampi-Lestijärven (noin 100 voimalaa) ja Länsi- on käynnistymässä. Toholammin (noin 40 voimalaa) tuulivoimapuistojen YVA -menettely ja kaavoitus Halsualla on käynnissä neljän erillisen osayleiskaava-alueen Venetojan, Kokon- kankaan, Halsuan Itäisten sekä Halsuan keskisten tuulivoimapuistojen osayleis- kaavoitus. Näistä vain Venetojan alueelle ei ole edellytettyy YVA-menettelyä. Kai- Koko kunnan kattavaan Halusan yleiskaavaan ns. n tuulivoimaa käsittelevänä vai- hekaavana. Kaava- ja YVA-konslttina on näissäkin FCG Suunnittelu ja Tekniikka, mikä antaa erinomaiset mahdollisuudet arvioida eri hankkeiden yhteisvaikutuk- kista näistä osayleiskaavoista vastaaa Halsuan Tuulivoimaa Oy. Kaavat kootaan sia. 8.2 MUUT HANKKEET Vapo Oy: Teerinevan turvetuotantohanke o sijoittuuu osayleiskaava-alueelle o YVA-menettely käynnissä Pyhäsalmi Mine Oy: Kaivosvarausilmoitus o sijoittuu Hittisennevan ja Kosolankankaan osayleiskaava-alueiden lounaispuolelle o varausilmoitus voimassa saakka Kalvinit Oy: Kaivosvarausilmoitushakemus o sijoittuu osittainn Hittisennevan osayleiskaava-alueen länsiosaan o hankkeesta ei ole vielä annettu päätöksiä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 62

68 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 9 T TUULIVOIMAPUISTON TEKNINENN KUVAUS 9.1 TARVITTAVA MAA-ALA Tuulivoimapuistoon liittyvät rakentamistoimenpiteet kohdistuvat vain pienelle osalle osayleiskaava-aluetta. Tuulivoimalat rajoittavat uutta rakentamistr ta osayleiskaava-alueella. Uusi asuin- ja loma-asuinrakentaminen alueella on kiel- letty, mutta metsätalouskäyttö säilyy ennallaan. Tuulivoimapuiston rakentami- n- seen tarvittava maa-ala muodostuu tuulivoimalo oiden, huoltoteiden, huoltoraken nuksen sekä sähköasemien rakentamisesta. Tuulivoimalaitokset sijoitetaan vä- hekkäin vähentää viereisten voimaloiden tuotantoa. Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue jokaisen tuulivoimalan pe- rustusten viereen. Voimalaitoksen kokoamisalueen tarvitsema maa-ala on noin 60 x 70 metriä ja nosturin kokoamista varten noin 6 x 2000 metriä. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin hintään metrin välein toisistaan. Tuulivoimaloidenn sijoittaminen liian lä- metriä. 9.2 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Lestijärven tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloistaa perustuksineen sekä tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännite e- kaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liitty- mistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemista.. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista- kin. Sähköasemien alueet aidataan turvallisuussyistä TUULIVOIMALOIDEN RAKENNE Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavastaa tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia raken- nustekniikoita. Rakennuste ekniikaltaann umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin be- tonirakenteisenaa tai betoninn ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Ehdotusvaiheen mallinnuksissa käytetyt tuulivoimalat ovatt lieriötornimallisia tuu- livoimaloita, joiden yksikköteho on 3 MW. Esimerkkinä käytetyn teräslieriö- tai te- räs/betoni -hybriditornin napakorkeus on 144 metriä ja roottoriympyrän halkaisija maksimissaan 131 metriä (siipi 65,5 m). Tällöin lieriörakenteisella tornilla voima- loiden siiven kärki nousee enimmilläänn 209,5 metrin korkeuteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 63

69 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 37. Mallikuvat teräslieriötornista ja hybriditornista.. Esitetyt tuulivoimalat a- korkeudet ovat luonnosvaiheessa tutkitut. Osayleiskaavaehdotuksen mukaisen voimalatyypin napakorkeuss on 144 metriä ja ylinn pyyhkäisykorkeus 210 metriä. Kuva 38. Tuulivoimalat voidaan perustaa useilla eri tavoilla. Periaatekuvat maavaraisesta teräsbetonit iperustuksesta, teräsbetoniperustuksesta massanvaih h- dolla sekä kallioankkuroidusta teräsbetoniperustuksesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 64

70 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON TUULIVOIMALOIDEN PERUSTAMISTEKNIIKATT Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalaitoksen raken- tamispaikan pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohja- tutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erik- seen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. Vaihtoehdot pe- rustamiselle ovat maavarainen teräsbetoniperustus, teräsbetoniperustus ja mas- sanvaihto, teräsbetoniperustus paalujen varassa sekä kallioankkuroitu teräsbe- toniperustus. 9.3 MUUNTOASEMA, SISÄISET JOHDOT JA KAAPELIT Tuulivoimapuiston alueellee rakennetaan kolme muuntoasemaa (sähköasemaa), joissa tuulivoimaloiden tuottama sähkö muunnetaan tarvittavaan siirtojännittee- seen, joka on 110 kv. Muuntoasemat aidataan. Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemille to- teutetaan 20 kv maakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan huoltoteiden yhteyteen tuulivoimapuistoalueella kaapeliojaan suojaputkessa. Tuulivoimapuiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä puisto- muuntajia. Tuulivoimalat tarvitsevat muuntajan, joka muuttaa voimalan tuotta- man jännitteen 20 kv tasolle. Voimalakohtaiset muuntajat sijaitsevat voimala- tyypistä riippuen voimalan konehuoneessa, tornin alaosan erillisessä muuntamo- tilassaa tai tornin ulkopuolella erillisessä muuntamokopissa. 9.4 TUULIVOIMAPUISTON ULKOINENN SÄHKÖNSIIRTO Tuulivoimapuistossa tuotetun sähköenergian siirrossa valtakunnanverkkoon tar- kastellaan yhtä mahdollistaa liityntäreittiä. Sähkönsiirron YVA-menettely on käyn- nistetty. Sähkönsiirron toteutus suunnitellaan laadittavan YVA-selvityksen pohjal- ta. Parhaillaan laadittavalla sähkönsiirron YVA-menettelyllä tarkennetaan säh- könsiirtovaihtoehdoksi valittua tuulivoimapuistonn YVA-selvityksen vaihtoehtoa VE C. Tuulipuistossa tuotettu t sähkö siirretään tuulipuiston alueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta ensin noinn 8 kilometrin pituisella 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemallee ja siitä uudella 400 kv ilmajohdolla etelään Alajärven sähköasemalle. Rakennettava voima-johto sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2x 400 kv Pikkarala-Alajärvi ulkopuolella on noin 585 voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pi- tuus osayleiskaava-alueen km. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 65

71 Kuva 39. Sähkönsiirtoreittivaihtoehto on kuvassa esitetty VEC. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa). Mikäli 110 kilovoltin ilmajohto rakennetaan uuteen maastokäytävään, edellyttää se noin metriä leveän puuttomana pidettävän alueen, johtoaukean. Lisäksi johtoaukean molemmin puolin tulee kymmenen metriä leveä reunavyöhyke. Tällä vyöhykkeellä puiden kasvua rajoitetaan, jotta niiden kaatuminen johdon päälle saadaan estettyä. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeistä, jolloin koko johtoalueen leveys on 46 metriä. Hankkeesta vastaava lunastaa johtoalueelle rajoitetun käyttöoikeuden. Mikäli 110 kilovoltin voimajohto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 66

72 sijoittuu olemassa olevien voimajohtojen rinnalle, levenee nykyinen johtoaukea noin 23 metriä. Kuva 40. Uuden 110 kv voimajohtoalueen poikkileikkaus, kuvaa alueelta ulos johtavan sähkönsiirron rakennetta. Kuva 41. Uuden ja nykyisten 400 kv Pikkarala Alajärvi voimajohtoreitin johtoalueen poikkileikkaus. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 67

73 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 9.5 YHDYSTIET 9.6 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN PERUSTUSTEN RAKENTAMINEN TUULIVOIMALOIDEN KOKOAMINEN Tuulivoimapuiston rakentaminen ja huolto edellyttävät tieyhteyttä jokaiselle tuu- livoimalalle. Liikenne tuulivoimapuistoon toteutetaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen. Uutta tiestöä tarvitaan lähinnää vain tuulivoimapuiston sisällä ja sielläkin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassaa olevia tiepohjia. Olemassa olevien hyödynnettävien teiden geometriaa ja kantavuutta on osin pa- rannettava täysperävaunuajoneuvoillee soveltuviksi. Teiden leveyttä on myös pai- teiden leveys reuna-alueineen (ojat) on noin 8 m. Osayleiskaavassa näkyvät uu- det tiet ja oikaisut on esitetty yhteystarpeena. koin kasvatettava siten, että kuljetukset alueelle voidaan suorittaa. Tarvittavien Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Samassa yhteydessä asennetaan tuulivoimapuiston sisäisen säh- köverkon kaapeleiden suojaputket ja kaapelit teiden reuna-alueille. Tiestön val- kentamiseen käytetään kiviaineksia. Kulku osayleiskaava-alueelle on kantatien 58 (Lestijärventie / Kinnulantie), seututien 7511 (Halsuantie) ja yhdystien 7594 (Itälahdentie) kautta. Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää hankkeen lopullisesta koosta riippuen arviolta 2,5 3 vuotta, jonka aikana tehdään tiet ja perustukset ja kootaan voi- malat. Voimajohtojen rakentaminen aloitetaan valitun v sähkönsiirtoreitin pelto- ja mistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuistoalueella teiden ra- pehmeikköalueilta talviaikaan, jotta rakentamis esta ei aiheudu haittaa maanvil- metsäalueilla. jelyyn eikä herkille kasvillisuusalueille. Kesäaikaan rakennetaan enimmäkseen Tiestön rakentamisen jälkeen tehdään tuulivoimaloiden perustukset. Perustukset valetaan betonista ja ne raudoitetaan. Jokaisen lieriötornivoimalan perustus vaa- tii noin 500 m 3 betonia. Gravitaatioperustukseen betoniaa tarvitaan enemmän, noin m 3. Karkeasti on arvioitu, että yhden teräslieriötornin perustusten valamiseen tarvi- mutta ei kelirikkoaikaan. Yleensä perustusten valaminenn pyritään ajoittamaan kesäaikaan. Jos tuulivoimala perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja siten myös kuljetukset vähenevät. taan noin 100 kuljetusta. Perustusten valaminen on mahdollista myös talvella, Tuulivoimalat kootaan osista valmiiksi rakennuspaikalla.. Tuulivoimaloiden ra- kentamisalueeksi tarvitaann noin 60 x 70 m alue, jolta raivataan kasvillisuus. Li- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 68

74 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 9.7 HUOLTO JA YLLÄPITO säksi torninosturin kokoamiseen tarvitaan noin 6 x 200 metrin alue. Rakentami- lautuaa ennalleen. Voimalakomponentit kuljetetaan rakennuspaikalle rekoilla. Tyypillisesti teräslieriötornii tuodaan 7 8 osassa. Hybriditornin teräsbetoniosuus voi koostua noinn 20 elementistä, joiden päälle tulee 2 3 teräslieriöosuutta. Ko- nehuone tuodaan yhtenä kappaleena, sekä erikseen jäähdytyslaitteisto ja rootto- rin napa ja lavat, jotka kootaan paikalla valmiiksi ennen nostoa. Voimalatyypistä riippuen lavat kiinnitetään napaan joko maassa ennen nostoa tai lavat nostetaan nosturilla ja kiinnitetään napaan ylhäällä yksi kerrallaan. Tuulivoimaloiden osia; torni, konehuone ja lapa, kuljetetaan maanteillä erikois- kuljetuksina. Tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat t osat sekä pystytyska- lusto kuljetetaan rakennuspaikoille todennäköisesti osayleiskaava-alueen lähisa- tamasta (Kokkola). Yksittäisen voimalan rakentaminen edellyttää erikois- kuljetusta sekä lisäksi tavanomaisia kuljetuksia. Jos hybriditornin betoniosuus tehdään elementeistä, on kuljetuksia useita kymmeniä yhtä voimalaa kohden. Yhteensä kutakin voimalaaa kohden on kuljetustaa riippuen voimalatyy- sen jälkeen kasvillisuutta ei tarvitse raivata voimalan ympäriltä vaan se saa pa- pistä. Tuulivoimaloiden huolto tapahtuu valittavan voimalatyypinn huolto-ohjelmien mu- kaisesti. Huollon ja ylläpidon turvaamiseksi alueen tiestö pidetään kunnossa ja aurattuna myös talvisin. Huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voi- 1 2 ennakoimatonta huoltokäyntiä voimalaa kohti vuosittain. Kullakin voimalalla on näin ollen tarpeen tehdää keskimäärin 3 käyntiä vuodessa. Tuulivoimaloiden vuosihuollot kestävät noin 2 32 vuorokautta voimalaa kohti. Tuotantotappioiden minimoimiseksi vuosihuollo t ajoitetaan ajankohtaan, jolloin tuulisuusolot ovat heikoimmat. Huoltokäynnit tehdään pääsääntöisesti paketti- autolla. Raskaammat välineet ja komponentit nostetaan n konehuoneeseen tuuli- voimalan omallaa huoltonosturilla. Erikoistapauksissa voidaan tarvita myös au- tonosturia, ja raskaimpienr n pääkomponenttien vikaantuessa mahdollisesti te- lanosturia. malalla tehdään yleensä noin 1 2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan olettaa 9.8 KÄYTÖSTÄ POISTO Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 255 vuotta. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle ja kaapelien käyttöikä on vähintäänn 30 vuotta. Koneistoja uusimalla on tuulivoimapuiston käyttöikää mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Tuulivoimapuiston käytöstää poiston työvaiheet jaa käytettävä asennuskalusto ovat vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Perustusten n ja kaapelien osalta on ratkais- tava, jätetäänkö rakenteett paikoilleen vai poistetaanko ne. Perustuksen purku kokonaan edellyttää betonirakenteiden lohkomista ja teräsrakenteiden leikkele- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 69

75 mistä, mikä on hidasta ja työvoimavaltaista. Useissa tapauksissa ympäristöön kohdistuvat vaikutukset jäävät pienemmiksi, jos perustuslaatta jätetään paikoilleen ja maanpäälliset osat maisemoidaan. Maakaapeli voidaan käyttövaiheen päätyttyä poistaa. Mahdollisten syvälle ulottuvien maadoitusjohdinten poistaminen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Poistetuilla metalleilla on romuarvo ja ne voidaan kierrättää. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 70

76 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 10 O OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINENN 10.1 KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (LOKAKUU( U 2014) ) Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu Keski-Pohjanmaa lehdessä sekää Kuntatiedotteessa sekä Lestijärven kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekää vireilletulosta on ilmoitettu postitse suunnittelualueen yksityisille maanomistajille. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinta on alun perin käynnistyny yt Lestijärven kunnanhallituksen päätöksellä kunnanhallituksen hy- väksyessä Lestijärven Tuulivoima Oy:n tekemänn esityksenn tuulipuiston osayleis- kaavan laatimisesta Lestijärvelle. Kaavoitus on tullut t vireille Lestijärven Tuulivoi Kaavoitustyötä ohjaa Lestijärven kunta. Kaavaa laativa konsultti on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hankealueelle laadittu Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava oli luonnokse- na nähtävillä lokakuussa Hankealue jaettiin luonnosvaiheen jälkeen kol- meen eri osa-alueeseen, jotta kaavoitusta olisi mahdollista a jäävittömästi käsitellä kunnanvaltuustossa. Suunnittelu etenee näin ollen ehdotusvaiheessa laaditta- vana kolmena erillisenä osayleiskaavana: Hittisennevan, Kosolankankaan ja Iso Kortenevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavat. Niiden rinnalla laaditaan osa-alu- eet yhdistävä Lestijärven tuulivoimapuiston kokonaisosayleiskaava. ma Oy:n aloitteesta. Hankee on siirtynyt YIT Rakennus Oy:nn omistukseen syksyllä Lestijärven kunnanhallitus päätti tuoda vireille Lestijärven tuu- livoimapuiston Hittisenneva an osayleiskaavan laadinnan yhdessä Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osayleiskaavojen laadinnan kanssa. Kaavoituksen vireilletu- losta on tiedotettu julkisesti sanomalehdissä sekä kunnann ilmoitustaululla ja in- ternetsivuilla ( Vireilletulon yhteydessä on laadittu MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunni- dollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumiso s- ja vuorovaikutusme- netelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. telma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mah- Osayleiskaavastaa järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 71

77 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 10.2 KAAVALUONNOSVAIHE (LOKAKU UU 2014) Lestijärven kunnanhallitus käsitteli Lestijärven tuulivoimapuis- ko- ton osayleiskaavaluonnosta. Kunnanhallitus totesi, t että asian käsittely kouksessa ei ollut laillinen, koska kokoukseen osallistui varajäsen, joka ei ollutt valtuuston valitsema varajäsen. Asia oli tämän vuoksi käsiteltävä uudelleen (Hallintolaki 50 ). Lestijärven kunnanhallitus kokoontui uudelleen ja päätti asettaa Lestijärven tuulivoima- puiston osayleiskaavan luonnoksen MRL:n 62 :n ja MRA 30 :n mukaivrk). sesti julkisesti nähtävillee väliseksi ajaksi (30 Kaavaluonnos esiteltiin nähtävilläolon aikana yleisötilaisuu- dessa. Luonnoksen nähtävilläolosta kuulutettiin sanomalehti Keski-Poh- ja janmaassa ja Kuntatiedotteessa sekä Lestijärven kunnann ilmoitustaululla internetsivuilla. Kuva 42. Osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehto 1, jossa 87 on voimalaa. Suunnittelualueelle laaditut kaavaluonnokset ja j muu valmisteluaineisto olivat nähtävillä Lestijärven kunnan ilmoitustaululla välisen ajan. Luonnoksista pyydettiin lausunnot viranomaisiltaa sekä alueen osallisilta yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Osallisilla ja kunnann jäsenillä oli mahdollisuus esittää mielipi- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 72

78 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON teensä kaavaluonnoksesta. Mielipiteet toimitetaan Lestijärven kuntaan ennen nähtävillä olon päättymistä ä. Saatu palaute käsitellään. Luonnosvaiheessa järjes- tettiin Lestin koululla kaikille avoin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja kaavaluonnos. Luonnosvaiheen tilanne käydään läpi viranomaisneuvottelussa. Kuva 43. Osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehto 2, jossa 118 on voimalaa KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKU U 2014 HUHTIKUU 20 15) Osayleiskaavaehdotus valmistuu arviolta aikataulun mukaan tammikuussa Lestijärven kunnanhallitus päättää osayleiskaavaehdotusten nähtäville asettami- villä olosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kunnann ilmoitustaululla ja kunnan inter- net-sivuilla. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdo- tuksesta (MRL 65, MRA 27 ). Muistutus on toimitettava kirjallisenaa Lestijärven kuntaan ennen nähtävillä olon päättymistä. Saatu palautee käsitellään. Ehdotus- vaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. Osayleiskaavaehdotuksista pyydetään lausunnott viranomaisilta. Ennen kaavaeh- dotuksen nähtäville asettamista järjestetään tarvittaessa 2. viranomaisneuvot- sesta vähintään 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Osayleiskaavan nähtä- telu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 73

79 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 44. Nähtävillä ollut osayleiskaavaehdotuss (31 voimalaa) HYVÄKSYMISVAIHE (TOUKOKUU KESÄKUU ) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annettiinn perustellut vastineet. Lestijärven kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan Valtuusto muutti kunnanhallituksen esitystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksen lausunnon perusteella. Osayleiskaavan hyväksymispäätök- sestä kuulutetaan virallisesti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 74

80 Kuva 45. Hyväksytty osayleiskaava (29 voimalaa). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 75

81 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 11 O OSAYLEISKAAVOJEN RATKAISUJEN YLEISET PERUSTEETT 11.1 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa o maankäyttö- ja rakennuslar in mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuu ksiin asiasisällön perusteella. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavat ovat suoraan rakentamista ohjaa- vaan asemakaavaan verrattavissa oleva osayleiskaava ja suunnittelussa sovelle- taan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. Tätä osayleis- kaavaa koskeviksi valtakunnallisten alueidenkäy yttötavoitteiden erityistavoitteiksi ovat tunnistettu seuraavat kohdat: KULTTUURI- JA Tavoite LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuu- riympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valta- kunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtö- kohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä K on seuraavat inventoin- nit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueett (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti mer- kittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valta- kunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Si- nonarvoihin on arvioitu YVAA prosessin ja kaavoituksen yhteydessä. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita, kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tai valtakunnallisesti merkittäviä esihistoriallisia suojelualuekokonaisuuksia. säasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Toteutuminen osayleiskaavassa: Suunnittelualuetta ja sen suhdetta valtakunnallisiin maisema-, kulttuuri ja luon- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 76

82 TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Tavoite Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Toteutuminen osayleiskaavassa: Osayleiskaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuisto, joka koostuu yhteensä enintään 33 voimalasta. Tavoite: Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimapuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulivoimapuisto sijoittuu rakentamattomalle maa- ja metsätalousalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävästi asutusta. Osayleiskaavoituksen pohjaksi on selvitetty alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot sekä laadittu melu- ja vilkkumismallinnus. Tuulivoimaloiden sijoitus osayleiskaavaalueella on suunniteltu alueella tehtyjen selvitysten pohjalta. Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. Toteutuminen osayleiskaavassa: Lentoestelupa haetaan jokaiselle ilmailulain 165 mukaiselle rakenteelle erikseen kohteen koordinaatit, toteutusaikataulu ym. tiedot tarkasti yksilöiden. Tuulivoimapuistoa varten haettavaa lentoestelupaa varten pyydetään Finavia Oyj:n lausunto. Tämä lausunto liitetään Liikenteen turvallisuusvirasto TraFille osoitettuun lentoestelupahakemukseen. Ilmavalvontatutkiin liittyvien vaikutusten osalta kuullaan Puolustusvoimien pääesikuntaa kaavoitusprosessin aikana. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 77

83 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 11.2 YLEISKAAVAN SISÄLTÖV VAATIMUKSET Tavoite: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voi- via johtolinjoja. majohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimapuiston ja siihenn liittyvät sähkönsiirto oreitit hyödyntävät olemassa ole- Yleiskaavaa laadittaessa on otettavaa huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheut- taa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi Laadittaessa MRL 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleis- kaavaa, on sen huomioitava tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan erityi- 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liiken- teen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjes- tämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) Kaupungin elinkeinoelämän toimintaede ellytykset; 7) ympäristöhaittojenn vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Osayleiskaava koskee ainoastaan suunnitteilla olevaa tuulivoimapuistoa, joka muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemista. Tuulivoimapuistoo tukeutuu isolta osinn olemassa olevaan inf- rastruktuuriin. Tuulivoima loista saatava sähköenergia siirretään valtakunnan verkkoon alueen länsipuolella kulkevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 kv Pikkarala Ala- järvi -voimajohtoreitin kautta. Sähkönsiirtoreittivaihtoehtoja on kolme. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoitaa merkittävästi alueella liikkumista, eivätkä heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Osayleiskaava perustuu maise- maa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, var- jostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Osayleiskaava ei aiheuta suunnittelualueen tai lähialueiden maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kaavaan set sisältövaatimukset. Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinenn kestävyys; FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 78

84 on rajattu tuulivoimaloiden, niihin liittyvien huoltoteiden ja sähköasemien vaatimat alueet. Alueen päämaankäyttömuotona säilyy edelleen maa- ja metsätalousalue. Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Laadittavassa osayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 mukaiset sisältövaatimukset sekä tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset huomioon seuraavasti: Osayleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on laadittu yleiskaavan ohjausvaikutukset huomioiden. Osayleiskaavan osa-alueiden mittakaava on 1: ja niiden samansisältöinen yhdistelmä on mittakaavassa 1: Kaavakartalle on rajattu tarkasti alueet, jotta se voisi ohjata suoraan rakennuslupamenettelyä. Hankkeen yhteydessä on selvitetty kattavasti tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemakuvaan. Vaikutukset luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin on selvitetty kattavasti YVA -menettelyn yhteydessä. Hankkeen suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 79

85 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 12 L LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON HITTISENNEVAN OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT 12.1 KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN SISÄLTÖÖ 12.2 ALUEVARAUSMERKINNÄT MAA-- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M- 1) Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentami- sen ohjaukseen. Lisäksi kaavassa on huomioitu arvokkaat luonto- ja kulttuuripe- rintökohteet. Hittisennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen saadaan sijoittaa yhteensä enintään 29 tuulivoimalaa. Osayleiskaava-alue sijoittuu Lestijärven kuntakeskuksen ja pinta-ala on noin ha. Osayleiskaavassa osoitetuille tv-alueille Mattilan-Tikan peltoaukeide en lounaispuolelle, Similän peltoaukeiden ja Halsuan- tien ( seututie 751) väliselle alueelle. Tässä tarkasteltava osayleiskaava-alue on Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan osa-alue 1. Tuulivoimapuiston alue on merkitty suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalousval- (MT-1 ja MT-2). Alueilla, jotka on osoitettu merkinnällä M-1, MT-1 ja MT-2, on taiseksi alueeksi (M-1). Osayleiskaavaan on merkitty myös maatalousalueita sallittu luvanvarainen maa-ainestenotto. Alueille, jotka onn osoitettu merkinnällä M-1 ja MT-1, saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja jaa kokoonpanoalue. Sähkönsiirron tarpeisiin on varattu energiahuollon alue (EN). Tuulivoimaloiden alueet onn rajattu kaavaan tv-osa-aluemerkinnällä. Yksittäisen tuulivoimalan ohjeellinen sijoitus on merkitty tv-osa-alueen sisällä katkoviivalla a. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimaloiden suurin sallittu napakorkeus ja root- torin halkaisija, väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enim- mäismäärä kokoo kaava-alueella. Yleiskaavassa ei oteta kantaa tuulivoimaloiden yksityiskohtaisempiin teknisiin ratkaisuihin, kuten voimalatehoihin. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet, tekniset verkostot sekä sähköasem ien sijainnit. Kaavamerkinnöin ja -määräyksin on var- mistettu alueeltaa havaittujen luontoarvojen sekää muinaismuistojen huomioon ot- taminen tuulivoimapuiston rakentamisessa. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa si- varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. v Maa- ja metsätaloutt ta joittaa j tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäi- osoitetusta alueesta. Alueella saa s harjoittaa maa-ainestenottoa syydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 80

86 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON maa-ainest tenottolain perusteella. ja kunnann lupakäytännön mukaisen luvan Tuulivoimapuiston pääasialliseksi käyttötarkoitukseksi on osoitettu maa- ja met- sätalousvaltainen alue (M-1). MAATALOUSALU UE (MT-1)) ENERGIAHUOLLON ALUE ( (EN) MAATALOU SALUE. Alue varataan pääasiassa maataloutta varten. Alueelle saa sijoit- taa t tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueillee sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Maataloutta palveleva rakentaminr nen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimalot oista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetus- ta t alueesta. Alueella saa harjoittaa maa-ainestenottoa mukaisen luvan perus- teella. t maa-ai- nestenottol ain ja kunnan lupakäytännön Merkinnällä osoitetaan osayleiskaava-alueella käytössä k olevia avoimia peltoau- keita. ENERGIAHU UOLLON ALUE. Energiahuo ollon alueelle saa rakentaa sähköasemakentän ja enin- livoimalat liitetään. tään t 50 k-m² suuruisen kojeistorakennuksen. Merkinnällä on osayleiskaav va-alueellee osoitettu paikka p sähköasemalle, johon tuu OSA-ALUEMERKINNÄT TUULIVOIMALOIDEN ALUEE TUULIVOIM MALOIDEN ALUE. Tuulivoimal loiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuuli- voimaloiden n nostoalueet tulee sijoittua s osoitetuille tuulivoimaloi- määrän osa-alueella. Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Aluerajauksessa on huomioitu ympäröivät luontokohteet sekä voimajohdot. Mui- naisjäännökset on osoitettu osayleiskaavan alueelle kohdemerkinnällä, jotta ne den alueille. Luku tv-merkinnän perässä osoittaa tuulivoimaloiden enimmäis- voidaan ottaa huomioon alueen toteutussuunnittelussa ja rakentamisessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 81

87 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON POHJAVESIALUEE POHJAVESI IALUE. Alueelle ei saa sijoittaa pohjaveden pilaantumisvaaran aiheutta- vaa toimintaa. Merkinnällä on osoitettu osayleiskaavan alueellee ulottuvann pohjavesialueen (Pa- rannankangas A) ulkoraja. Parannankangas A on o vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT ALUEET LUONNON MONIMUOTOISUUDENN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee Metsälain 10 mukainen erityisen arvokas elinympäris stö ja/tai alue on laajemmin arvokas luontokohde, joka sisältää metsälain määrittelemiää ja muita arvokkaita luontotyyp- pejä. Alueen suunnittelussa jaa toteutuksessa on huomioitava luontoarvott ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tär- keän luonteen turvaaminen KOHDE- JA VIIVAMERKINNÄT RAJAT JA NIMET KUNNAN NIMI. OSAYLEISK KAAVA-ALUEEN RAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEE EN RAJA. TUULIVOIMALOIDEN OHJEELLINEN SIJAINTI TUULIVOIM MALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI JA NUMERO. Merkinnällä osoitetaan tuulivoimalaitoksen ohjeellinen sijainti tuulivoimaloiden osa-alueella (tv). Hittisennevan osayleiskaavaehdotuksessa esitetty numerointi kattaa kaikkiaan 31 voimalaa. Tuulivoimalat onn numeroitu sijoittelua varten koko Lestijärven tuuli- voimapuiston alueelle jo luonnosvaiheessa. Ehdotusvaiheen tarkastelussa tuuli- puuttuu joitakin numeroitaa välistä. Luonnosvai heessa tehdyn vaihtoehtotarkas- voimaloiden määrää on karsittu, joten koko alueen a kattavasta numeroinnista FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 82

88 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON telun takia sijoittuu osayleiskaava-alueelle sekä numeroinnin alku- että loppu- pään numeroita.. Numerointi ei edellä mainituista syistä ole juokseva eikä se ala numerosta 1. SÄHKÖLINJAT SÄHKÖLINJ JA (110 kv) ). OHJEELLIN EN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapeli t tulee sijoittaa ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan huoltoteide n yhteyteen. TIET JA REITIT Merkinnällä on Halsuantie. SEUTUTIE. osoitettu osayleiskaava-alueen pohjoisrajalla kulkeva seututie, NYKYINEN / PARANNETTAVA TIELINJAUS. Tuulivoimapuiston alueellaa risteilee erittäin laaja yksityisten metsäautoteiden verkosto, johon tuulipuisto nojautuu. Metsäautotiet perusparannetaann sorapintai- dyntämään mahdollisimman paljon alueella olemassa olevaa tiestöä. sina ja keskimäärin 6 m leveinä. Huoltoverkoston suunnittelussa pyritään hyö- OHJEELLIN EN UUSI TIELINJAUS. Merkinnällä ä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat uudet huoltotiet. Huoltotiet toteutetaann sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveinä. MUINAISMUISTOKOHTEETT MUINAISMU UISTOKOHDE. Muinaismui stolain (295/1963) nojalla n muinaisjäännöksen kaiva- minen, peittäminen, muuttamin en, vahingoittaminen ja muu sii- vista maankäytön toimenpiteistää ja suunnitelmista on pyydettävä Museoviras ton lausunto. Merkinnällä osoitetaan alueella sijaitsevat muinaismuistolainsäädännön nojalla rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. Luku merkinnässä viittaa suunnittelutyön aikanaa laadittuun arkeologiseen selvitykseen. hen kajoaminen ilman lupaa on kielletty. Kaikista aluetta koske- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 83

89 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 12.5 KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on haettavaa ilmailulain ( 1194/2009) 165 :n mukainen lentoestelupa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön n viihtyisyyden turvaamiseksi alu- een suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtiovaltioneu- voston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön viimei- vot. simmät tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutasu son suunnitteluohjear- Tuulipuiston toteuttamisen yhteydessä tulee radio- jaa telesignaaliverkon yl- tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuta häiriöitä televisiolähetyksiin. Voimajohtojen varo-alueella on sallittu alueeseen rajoittuvien sähkö- ja voi- majohtolinjojen liittyvät uusimis-, huolto- ja kunnossapitotehtävät, kuten johtoalueen puuston käsittely sekä edellä mainittuihin toimenpiteisiin liittyvä välttämätön moottoriajoneuvolla liikkuminen. Tämä osayleiskaava on laadittu MRL 77 a :n maankäyttö ö- ja rakennuslain 77 a läpitäjän yhdessä tuulivoimapuiston hanketoimijan kanssa varmistaa, ettei :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaava voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen pe- rusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-osa-alueilla). Osayleiskaavassa osoitetuille tv-alueille saadaan sijoittaa yhteensä enintään 29 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään e 210 metriä. Tuulivoima- loiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittäää tasoa 408,50 metriä ( N2000). Tuulivoimalat tulee merkitä tunnistemerkinnöin. Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettavt va maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltoteitä ja maakaapele ita ei saa sijoittaa luonnon moni- muotoisuuden kannaltaa erityisen tärkeille tai tärkeille alueille. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava Puolustusvoimien Pääesikunnalta. hyväksyntä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 84

90 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 13 O OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSETT 13.1 TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 13.2 ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tuulivoimahankkeiden keskeisimpiä ympäristöv vaikutuksia ovat tyypillisesti mai- voivat aiheuttaaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä roottorin pyörimisest tä semaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset. Sijoituspaikasta riippuen vaikutuksia johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Luonnonympäris- töön kohdistuvista vaikutuksista tuulivoimaloiden osalta merkittävimmät huomi- oon otettavat vaikutukset kohdistuvatt linnustoon. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissv sa rakentamisen aikai- työmaakoneidenn äänistä ja liikenteestä. Voimajohdon ympäristövaikutusten tarkastelua lueeseen lukeutuvat rakennetta- van voimajohtoalueen lisäksi alueet, joiden luontoarvoihin tai lajistoon raken- nettava johtoalue saattaa vaikuttaa sekä alueet joille saattaa aiheutua maise- mallisia tai sosiaalisia vaikutuksia tai vaikutuksia a elinkeinoihin. siin vaikutuksiin. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on tar- kasteltu hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin,, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutus- suhteisiin YVA -lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Käydyssä aloitus- vaiheen viranomaisneuvottelussa lähtökohta-aineistoa on pidetty riittävänä. Lisäksi osayleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon yhteysviranomaisen YVA- ohjelmasta antama lausunto ( ), YVAA -menettelyä varten perustetun ohjausryhmän antamat huomiot ja kommentit sekä yhteysviranomaisen YVA-sel- on vityksestä antama lausuntoo ( ). YVA- selvityksiä s tukevat maastotyöt tehty maastokausien 2013 ja 2014 aikana. YVA- vaiheessa laaditut selvitykset, vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arvi- ointi ovat osayleiskaavoituksen pohjana. Selvityksiä on täydennetty ehdotusvai- merola Oy. Seuraavassa onn esitetty osayleiskaavan keskeisimmät vaikutukset. heessa laaditullaa melu-, välke- ja näkyvyysmallinnuksilla,, jotka on laatinut Nu VAIKUTUKSET YHDYSKU UNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISENAIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimaloiden rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraann maankäyttöön muut- Valtaosalla tuulivoimapuistojen alueista maatalous- ja metsätalouskäyttö voivat tamalla maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta a energiantuotantoalueeksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 85

91 kuitenkin jatkua. Hankkeen rakentamisen aikaisessa vaiheessa kunkin tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto enintään noin hehtaarin alueelta. Tuulivoimapuiston alueella tuulivoimaloiden lisäksi metsätalouskäytössä olevaa maata häviää rakennettavien tuulivoimaloiden huoltoteiden ja sähköasemien alueilta. Huoltotiet rakennetaan sekä parantamalla nykyisiä että rakentamalla uusia teitä. Rakentamisen tieltä siirrettäviä maamassoja käytetään voimaloiden ja teiden ympäristön maisemoimiseen. Kokonaisuudessaan Lestijärven tuulivoimapuistohankkeen seurauksena maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu voimaloiden ja teiden rakentamisen myötä enintään noin kolmisen prosenttia hankealueen kokonaispinta-alasta. Hittisennevan osayleiskaava-alueella maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu voimaloiden ja teiden rakentamisen myötä enintään noin 44 ha, mikä on hieman alle 3 prosenttia osayleiskaava-alueesta. Tuulivoimapuiston rakentamisen ajaksi vapaata liikkumista joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan rakennettavana olevalla tuulipuistoalueella sekä rakennus- ja huoltotiestöllä. Rakentaminen rajoittaa myös näiden alueiden käyttöä metsästykseen ja virkistykseen. Rajoitus koskee kokonaisuutena pienialaista aluetta ja se poistuu heti rakentamisen päätyttyä. Taulukko 5. Tuulivoimaloiden ja uusien teiden edellyttämät maa-alueet Lestijärven tuulivoimapuiston alueella osa-alueittain eriteltynä. Alue Voimalat (kappalemäärä ja maa-ala hehtaareina) Uusi tiestö (teiden pituus km ja maa-ala hehtaareina) Yhteensä (hehtaaria) Osuus hankealueen kokonaispintaalasta (%) Osa-alue 1, Hittisenneva Osa-alue 2, Kosolankangas Osa-alue 3, Iso Korteneva Lestijärven tuulivoimapuisto yhteensä 31 kpl 31 ha 43 kpl 43 ha 35 kpl 35 ha 109 kpl 109 ha 14,5 km 13,1 ha 44 ha n. 2,7 % 17,5 km 15,8 ha 59 ha n. 3,2 % 14,5 km 13,1 ha 48 ha n. 3,3 % 46,5 km 41,9 ha 151 ha n. 3,1 % TUULIVOIMAPUISTON KÄYTÖNAIKAISET VAIKUTUKSET Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue on pääasiassa metsätalouskäytössä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat ennen kaikkea rakentamattomien metsätalousalueiden muuttumista osin energiantuotannonalueiksi. Vaikutukset kohdistuvat osin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 86

92 myös metsätalousalueille tyypilliseen virkistyskäyttöön. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen hyvin pitkäkestoiset ja myös tuulivoimapuiston laajuus tekee hankkeesta merkittävän. Yksittäisten voimaloiden osalta maankäytölliset vaikutukset kohdistuvat kuitenkin suhteellisen pienelle alalle, mikä vähentää maankäytölle aiheutuvien vaikutusten merkittävyyttä. Tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu osittain olemassa olevaan infrastruktuuriin ja sähkönsiirtoverkkoon. Toiminnassa hyödynnetään suurelta osin olemassa olevaa tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. Tuulivoimapuiston alue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousalueena. Alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihekaavan yhdistelmä sekä Lestijärven osayleiskaava. Lestijärven osayleiskaavassa alueet on osoitettu pääasiassa metsätalousvaltaisiksi alueiksi sekä maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi ja vähäisissä määrin myös maatalousvaltaisiksi alueiksi ja alueeksi, jolla on ulkoilunohjaamistarvetta. Lestijärven tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan tai Lestijärven osayleiskaavan maankäytöllisten tavoitteiden kanssa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat pääosin riittävän etäälle nykyisestä asutuksesta. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijaitse yhtään vakituista asuinrakennusta tai lomarakennusta. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei rajoita alueen muuta rakentamista, kuten maa- ja metsätaloutta tai virkistyskäyttöä palvelevaa rakentamista. Maanomistajilla on edelleen mahdollisuus käyttää omistamiaan kiinteistöjä normaalilla ja maa- ja metsätalousalueille tavanomaisella tavalla. Lestijärven tuulivoimapuisto rajoittaa uutta asuin- ja lomarakentamista voimaloiden lähialueilla tuulivoimaloiden melu- ja varjostusvaikutusten vuoksi, koska asuin- ja lomarakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon rakennusluvan myöntämisen edellytykset mm. ympäristön terveellisyyttä koskien. Siten asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa lähtökohtaisesti alueille, joilla melun ohjearvot ylittyvät tai riittävää meluntorjuntaa ei muutoin voida toteuttaa. Tämän seurauksen uutta haja-asutusta syntyy vähemmän ja uusi asutus ohjautuu jatkossa enemmän jo olemassa olevien asutuskeskittymien yhteyteen. Osayleiskaava-alueelle on maakuntakaavassa osoitettu Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitykseen perustuva tuulivoimaloiden alue (tv). Tämä tukee tuulivoiman sijoittamista alueelle. Tuulivoimapuiston alueelle tai sen läheisyyteen ei kohdistu sellaisia yhdyskuntarakenteen tai maankäytön kehittämistarpeita, jotka eivät olisi sovitettavissa yhteen tuulivoimarakentamisen kanssa. Tuulivoimapuistohanke on kunnan kokoon nähden kokonaisuudessaan varsin laaja, ja se tulee vaikuttamaan jossain määrin myös kunnan yhdyskuntarakenteeseen. Jo voimaloiden huolto tuo mainittavasti uusia työpaikkoja ja sen myötä mahdollisia uusia kuntalaisia alueelle. Tämä tarkoittaa uusia asuntoja sekä tuuli- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 87

93 voimapuiston huollon ympärille keskittynyttä yritystoimintaa, joka tulee näkymään maankäytössä. Tuulivoimapuisto ei juuri vaikuta alueen maatalouteen ja peltoviljelyyn, koska pellot sijaitsevat lähtökohtaisesti alavilla alueilla ja voimalat taas on pyritty sijoittamaan korkeammille paikoille. Voimalasijoittelussa on myös kierretty asutuskeskittymiä ja kyliä, joiden yhteydessä viljelysaukeat pääsääntöisesti sijaitsevat. Osayleiskaava-alueen vaikutusalueella kulkee Peuranpolku, joka on 115 km mittainen retkeilyreitti Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Suomen puolelle. Suomen toiseksi pisin reitti kulkee Suomenselän karulla vedenjakajaseudulla. Reitti on merkitty sekä maakuntakaavaan että Lestijärven kunnan osayleiskaavaan. Maakuntakaavaan on merkitty myös moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle sekä Peuranpolusta että esitetystä moottorikelkkailun runkoreitistä eivätkä siten vaikuta reitteihin maankäytöllisesti. Tuulivoimapuisto voi kuitenkin paikallisesti heikentää reittien virkistysarvoja luontomatkailukohteina, esimerkiksi paikoin muuttuvien näkymien vuoksi. Valkeisen järven ympäristöön on ideoitu matkailualuetta, joka sisältäisi golfkentän, kylpylähotellin sekä olemassa olevien loma-asuntoalueiden laajentamisen ja muuta matkailuun ja virkistystoimintaan liittyvää oheistoimintaa. Tuulivoimapuisto voidaan kokea alueen luontoarvoja heikentävänä tekijänä. Tuulivoimapuisto voidaan kuitenkin kokea myös itsessään matkailukohteeksi ja se voi houkutella katsojia ja matkailijoita. Näin se voidaan nähdä myös täydentävänä ja kiinnostusta lisäävänä tekijänä sekä Valkeisen järven matkailualueelle että Peuranpolulle. Nykyinen loma-asutus keskittyy Lestijärvellä pääasiassa Lestijärven rannoille. Lestijärven rannoilla on voimassa laajoilla alueilla ranta-asemakaava ja rannat ovat jo nykyisellään hyvin tehokkaasti loma-asutuskäytössä. Uusille loma-asuntotonteille ei Valkeisen aluetta lukuun ottamatta ole suuremmin tilaa, jolloin voimalat eivät tule merkittävästi vaikuttamaan loma-asuntojen määrään Lestijärven alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tuulivoimapuistojen kaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää. Tuulivoimapuiston toteuttaminen edistää erityisesti uusien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä tuulivoimaa koskevia alueidenkäyttötavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttamisessa on otettu huomioon alueiden omien vahvuuksien, sijaintitekijöiden sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on otettu huomioon mm. luonnon kannalta arvokkaiden alueiden säilyttämisellä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 88

94 TUULIPUISTON KÄYTÖN JÄLKEISET VAIKUTUKSET Toiminnan päätyttyä tuulivoimalat voidaan purkaa ja poistaa kokonaisuudessaan. Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Mikäli kaikki rakenteet poistetaan, ei hankkeella käytöstä poiston jälkeen ole vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli perustuslaatat jätetään paikoilleen, voidaan vaikutuksia vähentää maisemoinnilla. Tuulivoimapuiston purkamisen jälkeen alue vapautuu muuhun maankäyttöön SÄHKÖNSIIRRON VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA YHDYSKUNTARA- KENTEESEEN Voimajohdot asettavat maankäytölle erilaisia rajoituksia. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Voimajohtojen lähiympäristön maankäytölle ei Suomessa ole virallisia rajoituksia, eikä johtoalueen ympärille vaadita suoja-alueen jättämistä. Suunnitellun sähkönsiirtoreitin VEB sähkölinja rakennetaan mahdollisimman suoraan osayleiskaava-alueelta olemassa olevalle voimajohtokäytävälle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on osayleiskaava-alueen ulkopuolella noin 4 kilometriä. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti VEB sijoittuu lähinnä maa- ja metsätalousalueelle Lestijärven kunnan alueella. Sen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä asutuskeskittymiä ja lähimmät rakennetut alueet sijaitsevat pääasiassa etäällä suunnitelluista voimajohtoreiteistä. Sähkönsiirtoreitistä VEB ei täten aiheudu merkittäviä vaikutuksia asutukselle. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti VEC sijoittuu Lestijärven, Halsuan, Perhon ja Vimpelin kuntien sekä Alajärven kaupungin alueelle. Voimajohtoreitti kulkee alkumatkan samaa reittiä sähkönsiirtoreitin VEB kanssa mutta valtaosa siitä sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 kv Pikkarala-Alajärvi voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km. Myös sähkösiirtoreitti VEC sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousalueille. Reitin varrella on lähinnä talousmetsää mutta jonkin verran myös peltoja. Paikalla oleva nykyinen voimajohtoreitti sijoittuu asutuskeskittymien ulkopuolelle. Näin ollen sähkönsiirtoreitin VEC läheisyyteen ei myöskään sijoitu merkittäviä taajamia tai muita asutuskeskittymiä. Sähkönsiirtoreitin VEC yhteyteen sijoittuu kuitenkin joitain yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia. Sähkönsiirtoreitin vaikutukset näihin rakennuksin voidaan kuitenkin katsoa vähäiseksi, koska reitti tulee olemassa olevan sähkönsiirtoreitin rinnalle, jolloin sähkönsiirtoreitistä aiheutuvat mahdolliset haitat ovat jo ennestään olemassa. Pylväiden ja voimajohtojen alle jäävät alueet pysyvät maanomistajan omistuksessa ja hallinnassa. Johtoalueen käyttöoikeus on kuitenkin rajoitettua siten, että johtoaukealla puita ei voi kasvattaa ja reunavyöhykkeillä puiden kasvupituus on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 89

95 rajoitettu. Pylväiden läheisyydessä työskenneltäessä on noudatettava varovaisuutta. Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita eikä rakennuksia saa rakentaa johtoaukean välittömään läheisyyteen. Myös maanrakennustöihin yms. pylvään tai voimajohdon läheisyydessä on hankittava johdon omistajan lupa tai lausunto. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei myöskään saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolme metriä niitä lähemmäksi ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita. Voimajohdon aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan maanomistajille. Maksettavan lunastuskorvauksen suuruuden määrittelee ja päättää lunastustoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri. Voimajohtoalueen laajuuteen vaikuttaa johtoaukean leveys, joka on sähkönsiirtoreitissä VEB noin 26 metriä. Reunavyöhykkeen leveys on lähes aina 10 metriä. Koko voima-johtoalueen leveys on siis noin 46 metriä. Mikäli voimajohto sijoittuu olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen, kuten sähkönsiirtoreitissä VEC, johtoalueen tarvittava lisäleveys on noin 23 metriä. Voimajohtojen rakentaminen synnyttää maastoon uuden linjakäytävän, mikä voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Toisaalta avoin linja voi tukea virkistyskäyttöä toimimalla kulkuväylänä. Hyvän näkyvyyden vuoksi voimajohtoaukeat soveltuvat myös hyvin metsästykseen. Kulkemista voimajohdon mahdollisesti alittavilla teillä ja poluilla ei ole syytä rajoittaa. Hankkeen päätyttyä voimajohdon rakenteet voidaan tarpeen mukaan poistaa käytöstä tai jättää paikalleen. Rakennetulla ilmajohdolla voidaan esimerkiksi täydentää paikallista sähköverkkoa ja parantaa sähkönjakelua sen hetkisen tilanteen mukaisesti. Mikäli voimajohdon rakenteet päätetään purkaa ja poistaa kokonaan, vapautuu voimajohtoalueena käytössä ollut maa-ala muuhun käyttöön. Voimajohdon maankäyttöön kohdistuvat keskeiset vaikutukset koskevat metsätalousalueiden muuttumista ilmajohdon johtoalueeksi. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen pitkäkestoiset, mutta koska ne kohdistuvat suhteellisen pienelle alalle, voidaan niitä pitää merkitykseltään vähäisinä. Lestijärven tuulivoimapuistojen sähkönsiirtovaihtoehdoissa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia johtokäytäviä. Olemassa olevat voimajohdot on osoitettu maakuntakaavoissa. Muutoin suunnitellut uudet voimajohtoyhteydet sijoittuvat maakuntakaavoissa maa- ja metsätalousvaltaisille alueille, jota voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Voimajohtoreitit eivät ole ristiriidassa maakuntakaavojen tai muiden voimassa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 90

96 olevien kaavojen kanssa. Voimajohtoreitissä VEB linjojen sijoittamisessa tulee ottaa kuitenkin huomioon Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa linjareiteille osoitetut seututie, laajakaistan yhteystarve sekä moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Voimajohtoreitissä VEC voimajohtojen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon maakuntakaavoissa esitetty pääjohto- tai linja, jonka varteen VEC on tulossa. Lisäksi tulee huomioida Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetut luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät suoalueet, moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve, laajakaistan yhteystarve, seututie, hiekka- ja sora-aineksen ottoalue tai ottoon soveltuva alue, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeä alue, soidensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue (SL3), valtatie/kantatie, kevyen liikenteen yhteystarve, yhdystie sekä vanhojen luonnonmetsien suojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue sekä tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu sähkönsiirtoreitin VEC linjalle pohjavesialue MAA-AINESTEN OTON VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA YHDYSKUNTARA- KENTEESEEN Lestijärven tuulivoimapuiston laajuinen hanke tarkoittaa merkittävää lisäystä alueen maa-ainestenottotoimintaan. Maanottotoiminnan seurauksena osoitetuille alueille voi muodostua avo-louhoksia. Louhittavat alueet sijaitsevat maakuntakaavassa ns. valkoisella alueella, eli alueelle ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta, eikä maakuntakaavalla näin ollen rajoiteta maaainesten ottoa kyseisellä alueella. Valkoisten alueiden käytöstä päättäminen jää paikalliselle tasolle eli kunnalle. Louhittavista alueista noin 3,5 km pohjoiseen sijaitsee kalliomurskeen ottoalue tai ottoon soveltuva alue (EO-3). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ottoalueen rajaukseen varsinaisen ottoalueen ulkopuolisten ympäristö- ja maisema-arvojen sekä kiinteiden muinaisjäännösten huomioimiseksi ja niihin kohdistuvien haittavaikutusten minimoimiseksi. Naturaalueiden läheisyyteen sijoittuvilla alueilla tulee varmistua siitä, ettei ottotoiminta merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Louhinnan maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamisen aikaan. Louhinnan seurauksena metsätalouskäytössä olevaa maata poistuu louhintatoiminnan ajaksi enintään 6,15 ha. Louhitut alueet palautuvat metsätalouskäyttöön maa-ainesten ottotoiminnan loputtua ja alueen maisemoiduttua. Tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvittavat maa-ainekset pyritään ottamaan kaava-alueen sisältä, millä vähennetään raskaan liikenteen määrää ja sen haittavaikutuksia alueella. Louhintatoiminnan vaikutukset ovat väliaikaisia ja kohdistuvat suppealle alueelle. Louhittava maanottoalue sijoittuu kallioperätarkastelun perusteella samaan granodioriittialueeseen kuin sen pohjoispuolelle merkitty maa-ainesten ottoon so- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 91

97 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON veltuva aluekin. Alueen kaavoitus ei rajoita maa-ainestenn ottamistoimintaa alu- eella. Louhinnann vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen jäävät vähäisiksi VAIKUTUKSET MAISEMA AAN Vaikutukset maisemaan ovat kestoltaan pitkäaikaisia, sillää tuulivoimaloiden elin- kaareen odotetaan olevann vähintäänn 25 vuotta. Tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset ovat voimakkaimmillaan tuulivoimapuiston elinkaaren alku- aikana, jolloin tuulivoimalat ovat uusia elementtejä maisemassa. Ajan kuluessa, vaikutukset lieventyvät, kun tuulivoimalat opitaan näkemään maisemassa ja nii- hin totutaan. Tuulivoimapuiston elinkaaren lopussa tuulivoimaloiden maanpäälliset osat voi- viävät. Tuulivoimaloiden purkaminen aiheuttaa jälleen j maisemanmuutoksen, kun maamerkiksi muodostuneet voimalat häviävät maisemasta ja tilanne palautuu pitkälti tilanteeseen, joka on vallinnut ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Voimajohdoista muodostuvat vaikutukset jäävät tuulivoimaloiden rinnalla vähäi- semmiksi, etenkin kun pääosa voimajohdoista sijoittuu s suljettuun maisematilaan tai nykyisiin johtoaukeisiin.. daan purkaa pois kokonaan, jolloin niiden aiheuttamat maisemavaikutukset hä- Selvitysalueelta löytyy ennestään jonkin verran maisemallisia häiriötekijöitä. Laa- ja-alaisimpia näistä ovat sorakuopat harjualueilla. Alueellaa liikkujalle sorakuopat eivät näyttäydy vaan sijaitsevat metsäalueiden keskellä. Muita maisemahäiriöitä ovat avohakkuualueet, jotka erottuvat pitkään maisemakuvallisesti. Lisäksi pai- eilla) maaston peitteisyyde en johdosta tuulivoimalat näkyvät heikommin kuin jär- ven selällä tai peltoaukeilla a. Samoin on voimaloiden välittömässä läheisyydessä lähimaisemakuvassa alueella harjoitettavan metsätaloudenn johdosta. Lestijärven tuulivoimapuiston tuulivoimalat ovat varmuudella näkyviää elementtejä Lestijär- ven ja naapurikuntien maisemakuvassa. Kaukonäkymät (kaukomaisema) esi- merkiksi maakuntamaisemaan kuuluvan järvenn selältä kohti tuulipuistoa tulee yhdistää maaseudun elinkeinotoimintaan alati muuttuvana elävänä maaseudun kulttuurimaisemana. Suomessa ei ole myöskäänn tehty virallista päätöstä tai edes laki-aloitetta, että tuulivoimalat olisivat esteettisesti rumia ja edelleen, että nii- den rakentaminen tulisi kieltää maisemallisista syistä. Kunn keskustellaan esteet- tisistä arvoista, korostuvatt puhujan lähtökohdat, näkökulma ja ennen kaikkea henkilökohtainenn mielipide.. Mielipide voi olla puolesta tai vastaan. Suomalaisessa kaavoitukseen liittyvässä prosessissa korostuvatt lähes ainaa poikkeuksetta kieltei- set mielipiteet. Lestijärvi arvokkaana maisemajärvenä tulee nähdä ennen kaikkea osana suoma- laista maaseutuympäristöä. Maaseudun elinkeinotoimintaan kuuluu olennaisena osanaa rakentaminen. Kaikki rakentaminen muuttaa maisemakuvaa! Suurin Lestikoin harjun maasto on kärsinyt kulumisesta. Kuten näkymäanalyysistä käy ilmi, loma-asuntoalueilla (Lestijärven ranta-alu- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 92

98 järven maisemakuvaa muokannut tekijä on kuitenkin loma-asutus. Se on muuttanut ranta-alueita loma-asuntojen pienialaisempien piha-alueiden istutusten myötä umpinaisemmaksi verrattuna viljelysmaisemaan. Keskeinen kysymys kuuluu: voidaanko maisemakuvan muutosta pienentää. Tähän on olemassa käytännössä kolme tapaa; pienentää voimaloita, vähentää voimaloita tai siirtää niitä kauemmaksi. Voimaloiden koon pienentäminen heikentää niiden teknis-taloudellista tuotantokapasiteettia ja puiston toteutettavuutta, eikä siten ole käypä vaihtoehto. Sen sijaan voimalamäärä on pienempi kuin YVAvaihtoehdoissa tarkasteltu maksimimäärä. Lähimaisemakuvan suhteen voidaan tarkastella esim. voimaloiden siirtämistä avoimilta alueilta peitteisimmille, mutta tämä ei välttämättä ole kestävä ratkaisu, koska metsätaloutta (hakkuita) ei voi ennakoida. Kaukomaisemassa tuulipuiston osa-alueet (kaava-alueet) ovat merkittävästi supistuneet ja siirtyneet kauemmaksi kyläalueilta ja Lestijärveltä RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimapuistojen rakentamisaikaiset maisemavaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja laajuudeltaan hyvin paikallisia. Vaikutukset kohdistuvat tuulivoimaloiden pystytyspaikoille, eli voimaloiden välittömään lähiympäristöön. Muutoksia maisemassa aiheuttaa puuston raivaaminen voimalan pystytyspaikalla (n. 75 x 40 m alue) sekä rakennuspaikalla olevat työkoneet ja nosturit. Korkea työkalusto saattaa näkyä puuston latvuston yläpuolella rakentamistoimenpiteiden aikana. Rakentamisalueiden äänimaisemassa muutokset ovat havaittavissa rakentamisen aikana, jolloin suurelta osin hiljaisina koetuilla alueilla on kuultavissa rakentamisen äänet. Lähimaisema palautuu rakentamisen jälkeen osittain ennalleen, sillä voimaloiden asentamisen jälkeen nostopaikan kasvillisuuden annetaan kasvaa uudelleen TUULIVOIMAPUISTON TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimapuistojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään suuresti maiseman mekaanisena muokkaamisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden tai rakennettavien voimajohtojen välittömässä ympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset muodostuvat siten kulttuuriympäristön luonteen ja maiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat on havaittavissa kohteista. Tuulivoimapuistot muodostuvat tuulivoimaloista ja huoltoteistä. Tuotetun sähköenergian siirtämiseksi tuulivoimaloiden välille tulee maakaapelointi sekä kolme sähköasemaa ja puistomuuntamoita. Kaikkien muiden rakenteiden, paitsi tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat pienialaisia ja sijoittuvat rakentamiskohteiden välittömään läheisyyteen (n m) riippuen alueen maiseman avoimuudesta/peitteisyydestä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 93

99 Lestijärven tuulipuistoalueelle suunniteltujen voimaloiden napakorkeus on 144 metriä, joten ne näkyvät maisemassa laajalle alueelle. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. alueen topografiasta ja peitteisyydestä (kasvillisuudesta). Tuulivoimalaitokset saattavat erottua ihanteellisissa oloissa kilometrin päähän, mutta suurin maisemallinen vaikutus on lähialueelle 0 5 kilometrin etäisyydellä. Lestijärvelle suunnitellut tuulivoimalaitokset sijoittuvat metsäisille alueille. Asutuksen, loma-asutuksen ja pääkulkuväylien sekä tuulivoimaloiden väliin sijoittuu puustoisia alueita, jotka katkaisevat voimakkaasti näkymiä kohti voimaloita. Näkemäanalyysin mukaan tuulivoimalat näkyvät erityisen hyvin maakunnallisesti merkittäville maisema-alueille Lestijärvelle ja Similänperän peltoaukealle sekä jonkin verran Kangaskylälle. Lisäksi voimaloiden lähialueen muilla peltoalueilla voimalat voidaan havaita paikoitellen voimakkaasti puuston latvuston yläpuolella mm. Kirkonkylällä, Änäkkälässä, Tikan kylällä ja Mustikankylällä. Voimaloiden näkyvyyttä alueen avoimille maisematiloille vähentää peltoalueiden pienialaisuus, ympäristön puustoisuus ja maiseman umpeen kasvu. Pihapiirien ja ympäröivän maaston puusto voi peittää näkyvyyden hyvin voimakkaasti myös lyhyiltä etäisyyksiltä tarkasteltaessa TUULIVOIMALOIDEN NÄKYVYYS Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPRO-ohjelmalla (FCG Oy 2015). Toteutusvaiheessa käytettävän 144 metrin napakorkeuden mukainen näkyvyysanalyysi on omana kappaleenaan kohdassa Ehdotusvaiheen mallinnettu näkymäalueanalyysi. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Mallinnusta varten otetut valokuvat on pyritty ottamaan kohteista, joille tuulivoimalat olisivat havaittavissa. Valokuvat ovat kesältä 2013 ja talvikuvat on otettu tammikuussa Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Lestijärven tuulivoimalat sijoittuvat ympäröiviä alueita hieman korkeammalle lakialueelle, mistä johtuen tuulivoimalat ovat teoreettisesti havaittavissa suhteellisen laajalla alueella. Ympäröivien alueiden peitteisyys, sekä maaston kumpuilevuus muodostavat kuitenkin selkeitä näkemäesteitä tuulivoimaloiden näkyvyydelle. Siten Lestijärven tuulivoimalat voidaankin parhaiten erottaa avoimilta peltoaukeilta ja avosoilta alueen lähiympäristössä (0 5 km etäisyydellä voimaloista) sekä Lestijärven vesialueelta ja sen rannoilta. Näkemäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä, ja todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulipuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 94

100 Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat alueille, joilta analyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja edustavat näin myös laskentatuloksia. EHDOTUSVAIHEEN MALLINNETTU NÄKYMÄALUEANALYYSI Erillisraportti, Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset: Lestijärvi, turbiiniryhmä 1 (Numerola Oy 2015), sisältää arviot Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 31 tuulivoimalan ryhmän aiheuttamista näkyvyysvaikutuksista. Ehdotusvaiheen näkymäanalyysin ovat laatineet Erkki Heikkola, Mika Laitinen ja Riku Suutari Numerola Oy:stä. Raportissa nimetty turbiiniryhmä 1 on Hittisennevan osayleiskaava-alueella. Kuva 46. Kuvassa on esitetty tuulivoimaloiden näkyminen Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaava-alueen ympäristössä maaston muodot ja metsät huomioituna. Karttaan on merkitty 3 km, 5 km ja 7 km etäisyysvyöhykkeet voimaloista. (Numerola Oy 2015.) Näkyvyysanalyysissä selvitettiin, mistä kohdin ympäröiviä alueita suunnitellut tuulivoimalat on mahdollista havaita. Analyysissä käytettiin 177 metrin korkeuspisteen näkyvyyttä tuuliturbiinien paikalla, joka on turbiinien napakorkeus (144 m) + puolet roottorin lavan pituudesta (65,5 m). Maaston muotojen lisäksi ana- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 95

101 lyysissä on otettu huomioon metsien näkyvyyttä peittävä vaikutus. Metsien osalta lähtötietoina käytettiin Corine Land Cover paikkatietoaineistoa (CLC 2006 SYKE, EEA) siten, että seka- ja havu-metsien keskimääräiseksi korkeudeksi arvioitiin 17 metriä ja lehtimetsän keskimääräiseksi korkeudeksi 10 metriä. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueen pohjoispuolella Lestijärven rannalla kulkevan Kantatie 58:n varrelle, jossa sijaitsee mm. Lestijärven taajama-alue, sekä Lestijärven rannoilla sijaitsevalle loma-asutukselle. Muita merkittäviä näkymäalueita ovat turbiiniryhmän 2 (Kosolankankaan osa-alue) pohjois- ja itäpuoliset peltoaukeat (Similänperän peltoaukea) sekä alueen eteläpuolella sijaitseva maisema-alue (Valkealamminneva-Lehtosenjärvi) TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET MAISEMAAN ETÄISYYSVYÖHYK- KEITTÄIN Seuraavassa on käsitelty tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia etäisyysvyöhykkeittäin (etäisyys osayleiskaava-alueelta noin 5, 12, 25 ja 30 kilometriä). TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN ALUEELLA ( VÄLI- TÖN VAIKUTUS-ALUE, ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN M) Metsäautoteiden parantamisesta ja uusien rakentamisesta sekä puuston raivaamisesta kunkin tuulivoimalan lähiympäristöstä johtuen muuttuu maisema tuulivoimaloiden välittömässä ympäristössä avoimemmaksi. Kunkin voimalan välittömässä läheisyydessä voimalat hallitsevat maisemaa. Maisemamassa tapahtuva muutos on suuri. Voimaloiden välittömään lähiympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ei voida kuitenkaan pitää erityisen merkittävinä välittömän lähiympäristön tavanomaisuuden vuoksi. Rakentamisvaiheen jälkeen voimaloiden ympärillä ollut työmaa-alue maisemoidaan. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulivoimapuistojen omille sähköasemille ja kantaverkon yhteyteen rakennettavalle sähköasemalle. Muilta osin voimaloiden väliset alueet säilyvät nykytilassaan. TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET LÄHIALUEELTA TARKASTELTUNA (ETÄISYYS TUULI-VOIMALOILTA NOIN 0 5 KILOMETRIÄ) Näkymäanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy kulttuuriympäristöihin Similänperän peltoaukealle, Mattilaa ja Tikkaa ympäröiville peltoaukeille Lestijärven kirkonkylän eteläpuolella sekä Lestijärvelle. Lisäksi voimaloita näkyy avoimiin luonnonympäristöihin Teerinevalle, Tuliniemennevalle, Paskolamminnevalle ja Iso-Lemmistölle. Asutusta ja loma-asutusta on keskittynyt muutamien edellä mainittujen alueiden läheisyyteen. Lähimmät voimalat sijoittuvat noin 1,5-2 kilometrin päähän Lestijärvestä. Lähimpänä järveä voimaloita on Jokelanlahden edustalla. Noin 1-3 kilometrin etäisyydellä Lestijärveltä käsin voimalat näyttävät todella kookkailta ja hallitsevat mai- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 96

102 semakuvaa. Voimaloita näkyy suuri määrä yhdellä kertaa. Rauhallisen järvimaiseman luonne muuttuu hyvin paljon voimaloiden tulon myötä (kuva 45). Maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat Lestijärveltä käsin merkittäviä. Kuva 47. Valokuvasovite. Näkymä Lestijärven vesialueelta Mansikan länsirannalta, etäisyys lähimpään Hittisennevan osayleiskaava-alueen voimalaan noin 4 km. Kuva 48. Valokuvasovite. Näkymä länteen Valkeisen rannalta, etäisyys lähimpään Kosolankankaan osayleiskaava-alueen voimalaan on noin 4,2 km. Etäisyys Hittisennevan osayleiskaava-alueen lähimpiin voimaloihin on kuitenkin noin 9,7 km. Viljelyalueista mainittakoon tässä Mattilaa, Änäkkälää ja Tikkaa ympäröivä viljelyaukea, sillä niitä ei käsitellä arvoalueiden yhteydessä. Alueelle sekä sen kautta kulkeville pikkuteille, joilla oleskellaan enemmän kuin itse viljelyalueilla, näkyy runsaasti voimaloita. Kuva 49. Valokuvasovite. Näkymä länteen Mustikantieltä (~38), etäisyys lähimpään Kosolankankaan osayleiskaava-alueen voimalaan noin 2300 metriä. Hittisennevan osayleiskaava-alueen lähimpiin voimaloihin etäisyyttä on noin 5,8-6,2 km. Mattilaa, Änäkkälää ja Tikkaa ympäröivän viljelyaukean lähimmät voimalat sijoittuvat alle kahden kilometrin etäisyydelle ja ne dominoivat maisemakuvaa. Vaiku- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 97

103 tukset ovat merkittävät. Useat voimalat ovat dominoivia niiden korkeudesta johtuen. Muutamat voimalat hallitsevat maisemaa. Mattilan ja Änäkkälän tiloille vievällä peltotiellä ja ympäröivillä pelloilla vaikutukset ovat melko voimakkaat. Voimaloita näkyy useassa eri ilmansuunnassa. Eniten niitä näkyy etelään päin katsottaessa mutta silloin useimpiin voimaloihin välimatkaa kertyy enemmän kuin esimerkiksi länteen tai lounaaseen katsottaessa. Lännessä ja lounaassa voimaloita näkyy vain yhdessä tai kahdessa rivissä. Vaikutukset lähentelevät merkittävää voimaloiden korkeudesta johtuen. Kuva 50. Valokuvasovite. Näkymä etelään Konttikoskentieltä (~115), etäisyys lähimpään Kosolankankaan osa-alueen voimalaan on noin 1500 metriä. Etäisyys lännessä, kuvan ulkopuolella oleviin Hittisennevan osayleiskaava-alueen lähimpiin voimaloihin on noin 1,7-2 km. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu suhteellisen paljon asutusta. Eniten asutusta on keskittynyt Similänperän peltoaukealle, Mattilaa ja Tikkaa ympäröivälle peltoaukealle sekä harjua seurailevan tien varteen. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy lähinnä valtaosalle viljelyaukeiden yhteydessä olevia rakennuksia. Harjua seurailevalle tiellä ja sen lähiympäristöön niitä ei juuri näy. Pihapuusto ja pihapiirien rakennukset estävät näkymiä paikoitellen. Asutukseen kohdistuvat haitalliset maisemavaikutukset jäävät osayleiskaava-alueella kokonaisuudessaan kohtalaisiksi. Joidenkin pihapiirien osalta (esimerkiksi Similänperän peltoaukealla) vaikutukset ovat merkittäviä (kuva 48). Voimaloita on lukumäärällisesti paljon. Niitä näkyy monessa suunnassa ja lähimmät niistä ovat todella kookkaita ja hallitsevia. Nauhamaisen harjuasutuksen ohella, joka on keskittynyt Kangasvieren ja Lestijärven kirkonkylän raitin lisäksi tien varteen Tuikkaan ja Yli-Lestiin, asutusta ja loma-asutusta on lähialue -vyöhykkeellä sijoittunut Lestijärven rannalle. Näkymäanalyysin mukaan näköyhteyttä tuulivoimaloille ei synny kovinkaan monesta paikasta. Joidenkin rakennusten osalta vaikutukset saattavat olla vähintään kohtalaisia mutta pääsääntöisesti vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita saattaa näkyä runsaslukuisestikin mutta todellisuudessa ne jäävät kuitenkin usein pihapuuston, muun kasvillisuuden ja toisten rakennusten taakse joko osittain tai kokonaan piiloon. Näin ollen maisemakuvan muutokset jäävät pihapiireissä korkeintaan kohtalaisiksi eikä maiseman sietokyky ylity. Pihapiireissä huomattavin muutos on pimeällä havaittavat lentoestevalot, jotka voidaan havaita vaikka voimalatornit jäisivät osin katveeseen. Lestijärvelle valtaosa voimaloista näkyy lähes koko pituudessaan ja erityisesti kirkkaalla säällä ne erottuvat hyvin maisemakuvassa. Lähimmät voimalat do- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 98

104 minoivat maisemassa. Maiseman luonne muuttuu merkittävästi tuulivoimaloiden tulon myötä. Vaikutus on merkittävä. Vaikka länsirannan lomakiinteistöille näkyvät voimalat sijoittuvat lähemmäksi, ne eivät dominoi maisemakuvaa yhtä selvästi, sillä useimpien voimaloiden pituudesta jää yli puolet puuston taakse piiloon (kuva 49). Vaikutus on kuitenkin vähintään kohtalainen. TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET VÄLIALUEELTA TARKASTELTUNA (ETÄISYYS TUULI-VOIMALOILTA NOIN 5 12 KILOMETRIÄ) Tässä vyöhykkeessä eniten tuulivoimaloita näkyy Lestijärvelle, Rahkolan ja Mustikankylän viljelyalueille, Kangaskylälle Kinnulanrantaan, Vuohtajärven eteläpuolelle ja Isonevalle. Lestijärveltä YVA-selvitysvaiheessa tehty valokuvasovite 21 osoittaa, että vielä seitsemänkin kilometrin etäisyydeltä voimalat hallitsevat maisemakuvaa, joka syntyy laajaan avoimeen maisematilaan. Voimalat näkyvät lähes koko pituudessaan. Kuvauspisteessä vaikutukset ovat merkittävät. Yleisesti ottaen tässä etäisyysvyöhykkeessä voimalat näkyvät edelleen hyvin Lestijärvelle mutta niiden kokoa ja etäisyyttä on vaikea hahmottaa (kuva 50). Ne eivät enää hallitse maisemakuvaa, vaikka niitä näkyykin todella suuri määrä. Osa voimaloista jää saarien taakse katveeseen. Vaikutukset jäävät tässä etäisyysvyöhykkeessä kohtalaisiksi. Kuva 51. Valokuvasovite. Näkymä Lestijärven vesialueelta Pienetsaarten edustalta, etäisyys lähimpään Hittisennevan osa-alueen voimalaan on noin 4,2 km. Valkeisen järven läheisyyteen sijoittuu voimaloita. Lähimmät voimalat sijoittuvat noin 9,7-10 kilometrin päähän Valkeisesta. Järven luonne muuttuu voimaloiden myötä (kuva 46). Hittisennevan voimalat sijaitsevat kuitenkin niin kaukana, etteivät ne hallitse järvelle syntyvässä maisemakuvassa. Vaikutukset vaihtelevat kohtalaisesta vähäiseen. Lestijärven osalta paras näköyhteys syntynee järven itärannalta Hietalahden kohdalta, jossa rantaan sijoittuu useampia lomakiinteistöjä sekä järven länsirannalta, jossa rantaan sijoittuu niin ikään useita loma-asuntoja. Näköyhteys ei todennäköisestikään ole täysin esteetön, mutta voimaloita näkyy runsaslukuisesti erityisesti itärannalle. Useimpiin näkyviin voimaloihin etäisyyttä kertyy yli viisi kilometriä (kuva 51). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 99

105 Kuva 52. Valokuvasovite. Näkymä Lestijärven pohjoispuolen rannalta, etäisyys lähimpään Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen voimalaan on noin 7 km ja lähimpään Hittisennevan osayleiskaava-alueen voimalaan on noin 10 km. Kuva 53. Valokuvasovite. Näkymä Lestijärven vesialueelta Karinniemen edustalta, etäisyys lähimpään kuvassa näkyvään voimalaan on noin 9 km. Viljelyalueista mainittakoon tässä Rahkolan viljelyaukea Mustikankylään vievän tien varrelta, sillä sitä ei käsitellä arvoalueiden yhteydessä. Alueelle sekä sen kautta kulkeville pikkuteille, joilla oleskellaan enemmän kuin itse viljelyalueilla, näkyy runsaasti voimaloita. Mustikantielle, Rahkolan tilan edustalle näkyy länteen katsottaessa lähes 50 voimalaa (kuva 47). Hittisennevan osayleiskaava-alueen lähimpiin voimaloihin etäisyyttä kohteesta on noin 5,8-6,2 km. Välialue -vyöhykkeellä asutusta on keskittynyt lähinnä kaava-alueen kaakkoispuolelle Kinnulaan ja Ylä-Jäpän ympärille sekä alueen länsipuolelle Lestijärventien varteen Kanalan ympäristöön. Lisäksi alueen luoteispuolella Toholammintien varressa muun muassa Syrissä ja kaava-alueesta koilliseen Vuohtajärven eteläpuolella on myös asutusta. Luonnosvaiheen näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy osin Kinnulaan ja paikoin Ylä-Jäpän ympäristöön. Myös Vuohtajärven eteläpuolelta näyttäisi olevan näköyhteys osalle voimaloista. Kinnulassa toiset rakennukset ja pihapuusto estävät monin paikoin näkymiä tuulipuiston suuntaan. Harvemmin asutuilla alueilla piha- ja tienvarsikasvillisuus katkoo osin näkymiä. Lähimmillään etäisyyttä on noin seitsemän kilometriä. Valtaosa näkyvistä voimaloista sijoittuu tosin huomattavasti kauemmaksi. Vaikutukset vaihtelevat kohtalaisesta vähäiseen. TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET KAUKOALUEELTA TARKASTELTUNA (ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN KILOMETRIÄ) Tältä etäisyydeltä tuulivoimalat vielä näkyvät aukeilta paikoilta, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa sekä sää- ja valo- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 100

106 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON olosuhteet vaikuttavat merkittävästi voimaloiden havaittavuuteen. puiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa. Tuulivoima- Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy runsaslukuisesti Vuohtajärven etelä- puolelle. Voimalat jäävät kuitenkin suurimmaksi osaksi katveeseen puuston taak- se. Etäisyydestä ja puustonn peitteisyydestä johtuen vaikutukset jäävät vähäisiksi (kuva 52). Etäisyyttä Hittisennevan osayleiskaava-alueenn lähimpiin voimaloihin on noin 14 km. Niille alueille, joille voimalat näkyvät, ne muuttavat maiseman luonnetta kohta- laisesti. Voimalat eivät enää hallitse avautuvaaa maisemaa, mutta muodostava at yhä maisemallisen kiintopisteen horisonttiin. Kokonaisuutena maisemavaikutuk- set jäävät kaukoalueella kuitenkin lieviksi tai enintään kohtalaisiksi. Kuva 54. Valokuvasovite.. Näkymä Reisjärveltä ä Ylisentieltä (~380), etäisyys lä- himpään näkyvään Lestijärven tuulivoimapuistonn voimalaan on noin 10 km VAIKUTUKSET KULTTUU RIYMPÄRISTÖÖN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSETT TEOREETTISELTA MAKSIMINÄKY- VYYSALUEELTA TARKASTELTUNA (ETÄISYYS TUULIVOIMT MALOILTA NOIN KILOMETRIÄ) Tässä etäisyysvyöhykkeessä on useimmiten ainoastaan mereltä käsin teoreetti- Merelle on kuitenkin matkaa yli 70 kilometriä eikä näköyhteyttä näin ollen synny. Lentoestevalot voivat pimeässä näkyää kirkkaallaa säällä myös maalta käsin korke- ammalla sijaitsevaan katselupisteeseen. Etäisyyttä on kuitenkin niin paljon, että valot sulautuvat muiden valonlähteiden joukkoon. nen näköyhteys voimaloillee mahdollinen ja silloinkin edellytetään selkeää säätä. Suomalaiseen maaseudun kulttuurimaisemaa muokannee eseen rakentamisperin- teeseen on kuulunut, että jokaiselle maaseudun elinkeinon harjoittamiseen tar- koitetulle toiminnolle on rakennettu oma rakennus. Esimerkiksi asuinrakennus on ollut eriytettynä eläin-, karja-, tuotanto-, ja varastorakennuksista. Näin vähitel- pärille. len perusmaatilaa on muotoutunut tilan ympärillää olleiden lähimpien peltojen ym- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 101

107 Maaseudulle on muotoutunut erittäin runsaslukuinen eri toimintoihin keskittynyt kokoelma rakennuksia. Parhaimmillaan yhden tilan yhteydessä rakennusten määrä on saattanut olla jopa yli 30 rakennusta. Toisaalta maatalouden kehittyminen on jättänyt pois käytöstä erilaisia rakennustyyppejä. Esim. koneistuminen ja traktorit ovat hävittäneet aitat, ladot jne. EU-maatalouden myötä rakennusten koko on edelleen kasvanut. Suursikalat ja navetat ovat muuttuneet massiivisiksi, useita satoja metrejä pitkiksi teollisuusrakennuksiksi. Myös maaseudun avoimen tilan luonne, joka on liittynyt maataloustuotantoon, on vaihdellut. Ennen koneistumista, kun työt tehtiin lihasvoimalla, kylien, kuten Lestijärven kirkonkylän, alueet olivat hyvin avoimia. Maanviljelijöiden kannalta oli tuolloin järkevää, että viljelykset ja laitumet sijaitsivat lähellä asumusta. Pientareet eivät myöskään päässeet pensoittumaan vaan säilyivät avoimina, koska eläimet käyttivät ravinnoksi pientareiden kasvillisuutta. Maatilojen määrä on vähentynyt 1970-luvun huippuvuosista maatilasta noin EU-Suomen maatilaan (viittaus tutkimus Tolonen et.al). Ennen EUmaataloutta tilojen vähentyessä peltoja metsitettiin ja jätettiin viljelemättä. EUaika puolestaan ei ole kuitenkaan vähentänyt avoimien alueiden määrää. Itse asiassa EU-aika on lisännyt avoimuutta maaseudun maisemakuvassa, koska esim. peltopinta-alaan perustuva tuki on edistänyt peltojen salaojittamista, ts. vähentänyt avo-ojien ym. määrää ja paikoin jopa lisännyt peltopinta-alaa. Suuret teolliset tuotantorakennukset ovat puolestaan lisänneet peltopinta-alaa paikallisesti, koska esim. lannan levitykselle sekä rehun tuotannolle on tarvittu uutta pinta-alaa. Lestijärvi arvokkaana maisemajärvenä tulee nähdä ennen kaikkea osana suomalaista maaseutuympäristöä. Maaseudun elinkeinotoimintaan kuuluu olennaisena osana rakentaminen. Kaikki rakentaminen muuttaa maisemakuvaa! Suurin Lestijärven maisemakuvaa muokannut tekijä on kuitenkin loma-asutus. Se on muuttanut ranta-alueita loma-asuntojen pienialaisempien piha-alueiden istutusten myötä umpinaisemmaksi verrattuna viljelysmaisemaan. Tuulivoimatuotanto on uutta maaseudun elinkeinotoimintaa. Maaseudun maisemakuva on alati muuttuva. Tuulivoimala voidaankin nähdä yhtenä maaseudun uutena rakennustyyppinä, (joita aikaisemmin lähimenneisyydessä ovat olleet mm. AIV-tornit, rehusiilot, avolantalat, suursikalat) jne. Kaikilla tiloille ei esimerkiksi tilakoon vuoksi voi eikä taloudellisesti kannata jatkaa alkutuotantoa. Toisaalta maaseudun maanomistuksen pirstoutuneisuus estää myös keskittyneiden ja kompaktien tuulituotantoalueiden muotoutumista, mutta toisaalta jakaa ja tulouttaa tasapuolisemmin tuulivoimatuotannosta tulevaa tuloa. Tuulivoimatuotanto tulee nähdä syrjäseutujen(kin) maaseudun maanomistukseen ja talouteen liittyvänä tuotantomuotona, kuten perinteinen alkutuotantokin. Elävä maaseutu muuttuu jatkuvasti; samoin sen maisemakuva. Jos Lestijärvi halutaan jatkossakin nähdä elävänä, tulee hyväksyä, että tuulivoima synnyttää uutta maakunnallisesti merkittävää maisemakuvaa, jossa tuulivoimalat ovat keskeisenä elementtinä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 102

108 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 13.6 VAIKUTUKSET KULTTUU RIYMPÄRISTÖN ARVOKOHA TEISIIN MAAKUNNALLISESTI TAII SEUDULLISESTI ARVOKKAAA AT MAISEMA-ALUEET TAI KULTTUURIYMPÄRISTÖT (MAAKUNTAKAAVA JA KOHTEET) RKY SIMILÄNPERÄN PELTOAUKEA Voimalat näkyvät runsaslukuisesti lähes kaikkialle viljely-alueellkoillinen ovat ainoatt ilmansuun- nat, jonne katsottaessa voimaloita ei näy. Lähin voimala sijoittuu noin puolen- toista kilometrin päähän arvoalueesta. Vaikutukset ovat merkittäviä. Voimaloiden koko vaikuttaa tässä t tapauksessa enemmän kuin määrä useimpien ylimääräiste en ja sitä halko- valla Konttikoskentiellä (kuva 53). Pohjoinen ja voimaloiden sijoittuessa yli kolmen kilometrin etäisyydelle arvoalueesta. Kuva 55. Valokuvasovite.. Näkymä etelään Konttikoskentien-Aholantien risteyk- sestä, etäisyys lähimpäänn Kosolankankaan osayleiskaava-alueen voimalaan on noin 2 kilometriä. Myös Hittisennevann osayleiskaava-alue on samalla etäisyydellä peltoaukeasta. Osayleiskaava-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Alueen vä- littömään läheisyyteen sijoittuu kuitenkin kolmee maakunnallisesti arvokasta mai- sema-aluetta. Lisäksi alueen läheisyyteen sijoittuu yksi maakunnallisesti merkit- tävä rakennettu naisjäännöksiä. kulttuuriympäristö. Osayleiskaava-alueelle sijoittuu myös mui- LESTIJÄRVEN KULTTUURIM MAISEMA-ALUE ulottuu laajalle alueelle.. Alue myötäilee Syrin- harjua. Valtaosan matkaa kulttuurimaisema-alue sijoittuuu metsämaastoon, sul- jettuun maisematilaan. Metsäalueilta ei muodostu näköyhteyttä tuulivoimaloille, eikä vaikutuksiaa näin ollen synny. Lestijärven kirkonkylän kohdalla, Uusi-Tui- kassa sekä Yli-Lestissä alueeseen lukeutuu myös avointa viljelymaisemaa, jonne osa tuulivoimaloista näkyy. Myös kulttuurimaisema-alueenn kaakkoisosaan sijoit- tuva järvi, Valkeinen muodostaa avotilan, josta on o näköyhteys voimaloille. Lestijärven kulttuurimaisema-alue FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 103

109 Lestijärven kirkonkylän peltoaukean kohdalla lähimmät voimalat sijoittuvat noin 2 2,5 kilometrin päähän peltoalueen reunasta. Tuikan viljelyalueen kohdalla lähimpiin voimaloihin on pellon reunasta matkaa noin kaksi kilometriä. Yli-Lestin viljelyalueen reunasta on noin 2 kilometriä matkaa lähimmälle voimalalle. Viljelyalueiden luonne muuttuu aivan erityyppiseksi voimaloiden tulon myötä. Kerralla näkyy kuitenkin lukumäärällisesti ainoastaan murto-osa voimaloista. Lisäksi osa voimalatorneista jää metsänreunan taakse piiloon. Edellä mainittuihin peltoalueisiin kohdistuvat vaikutukset eivät ole erityisen merkittäviä. Valkeisen rannalle näkyy suuri määrä voimaloita. (kuva 46) Lähimmät voimalat sijoittuvat noin 9 kilometrin päähän Valkeisesta. Hittisennevan osayleiskaavaalueen voimaloiden vaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen vähäisiksi. Vaikutukset pienen, rauhallisen järven luonteelle lähentelevät kokonaisuudessaan merkittävää. Kokonaisuudessaan Lestijärven kulttuurimaisema-alueeseen kohdistuvat vaikutukset jäävät korkeintaan kohtalaiselle tasolle. LESTIJÄRVEN VESIALUE RANTOINEEN JA SAARINEEN Lestijärven maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä. Lestijärven maisema-alueeseen kuuluu vesialueen ohella myös rantavyöhykettä. Erityisesti Uusi-Tuikassa ja Tuikassa voimaloita näkyy myös maisema-alueen pelloille. LESTIJÄRVEN KIRKKO YMPÄRISTÖINEEN Kirkonkylänraitti, jonka varteen Lestijärven kirkko sijoittuu, kulkee harjulla hieman raitin lounaispuolella avautuvia peltoja korkeammalla. Voimaloita näkyy Kirkonkylänraitille muutamista kohdista (kuva 55). Kuva 56. Valokuvasovite. Näkymä kaakkoon Lestintieltä (~15), etäisyys lähimpään näkyvään Hittisennevan osa-alueen voimalaan on noin 3,1 km. Useimmiten raitin varren kasvillisuus, rakennukset tai pihapuusto estävät näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Lestijärven kirkon edustalta on puiden runkojen lomasta jonkinlainen näköyhteys osalle voimaloista. Vaikkeivät voimalat näykään kirkolle esteettä, muuttavat ne ympäröivän maiseman luonnetta teknologisem- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 104

110 paan suuntaan. Kirkonkylänraitin lounaispuoliselta maantieltä avautuu peltojen yli näkymiä Hittisennevan osayleiskaava-alueen voimaloille (kuva 56). Etäisyyttä lähimpiin näkyviin voimaloihin on 3 4 kilometriä katselupaikasta riippuen. Peltosaarekkeiden kasvillisuus katkoo näkymiä paikoin. Kolmen kilometrin etäisyydelle katselupisteestä sijoittuessaan voimalat hallitsevat maisemakuvaa. Kerralla näkyy noin tusina voimalaa. Voimalat muuttavat aluetta selvästi teknologisempaan suuntaan. Arvoalueeseen kohdistuva maisemallinen haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen. Kuva 57. Valokuvasovite. Näkymä kaakkoon Lapintien-Lestijärventien risteyksestä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 2,7 km. VALKEALAMMINNEVA LEHTOSENJÄRVI Lähin voimala sijoittuu noin 5,5 kilometrin päähän arvoalueesta. Näkymäanalyysin mukaan suurin osa voimaloista näkyy Lehtosenjärven melkein joka kolkkaan lahtien pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Voimaloita näkyy myös runsaslukuisesti monin paikoin Siivennevan ja Valkealamminnevan alueille. Alueen erämaahenkinen tunnelma muuttuu merkittävästi voimaloiden tulon myötä. Osa voimaloista näkyy todella hallitsevina lyhyestä välimatkasta johtuen. Hittisennevan osayleiskaava-alueen voimaloihin etäisyyttä on kuitenkin noin 7 km. Maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat kohtalaiset tai vähäiset. Lieventävänä seikkana voidaan todeta, ettei alueella todennäköisestikään oleskella kovin usein. Virkistykseen aluetta oletettavasti käytetään. KANGASKYLÄ-KINNULA Kangaskylän pelloilta ja niiden kautta kulkevilta pikkuteiltä on näköyhteys voimaloille. Enimmillään näkyy voimalaa pääasiassa Iso Kortenevan ja Kosolankankaan alueilta. Lähimmät voimalat sijoittuvat arvoalueen pohjoispuolelle, valtaosa tosin huomattavasti tätä kauemmaksi. Lähimpään Hittisennevan voimalaan on pellon reunasta matkaa noin 12 kilometriä. Arvoalueen kautta kulkevalle maantielle voimalat eivät juuri näy. Kohdassa, jossa maantie kulkee lähellä peltoa ja tieltä on pellon yli näkymä pohjoiseen, osa voimaloista näkyy. Vaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen vähäisiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 105

111 PIENI MAISEMA-ALUE LÄHELLÄ JÄÄJOKEA Luonnosvaiheen näkymäanalyysin mukaan näkyvyyttä on yli 30 voimalalle. Ilmakuvan mukaan kohteen lähellä on kasvillisuussaareke, joka estää osin näkymiä voimaloiden suuntaan. Etäisyyttä lähimmille voimaloille on runsaat 13 kilometriä. Vaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen vähäisiksi. SYRIN KYLÄMAISEMA Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy arvoalueen luoteispuoliskolle 1 10 kappaletta Hittisennevan osayleiskaava-alueelta. Etäisyyttä lähimpiin näkyviin voimaloihin kertyy noin kahdeksan kilometriä. Vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. KUIVAJÄRVI Näkymäanalyysin mukaan Kuivajärveltä ei ole näköyhteyttä tuulivoimaloille eikä vaikutuksia näin ollen synny. MAISEMA-ALUE HAKKARANIEMESSÄ Näkymäanalyysin mukaan Hakkaraniemen maisema-alueelta ei ole näköyhteyttä tuulivoimaloille eikä vaikutuksia näin ollen synny. PERHON JÄRVIMAISEMA Osa voimaloista näkynee järven etelä- ja lounaisosaan. Etäisyyttä on noin 13,5 kilometriä lähimpiin voimaloihin, eivätkä voimalat erotu kovin selvästi taustastaan. Pimeään aikaan vaikutukset lienevät suurimmat lentoestevaloista johtuen. Kaiken kaikkiaan vaikutukset jäävät vähäisiksi. LESTIJOEN KULTTUURIMAISEMA Joitakin läntisimpiä voimaloita Hittisennevan osayleiskaava-alueelta (osa-alue 1) saattaa näkyä kulttuurimaisema-alueen kaakkoisosaan. Voimalat jäävät suurimmaksi osaksi kasvillisuuden taakse piiloon. Lähimmälle voimalalle on matkaa lähes 11 kilometriä kulttuurimaisema-alueen reunalta. Vaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen vähäisiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 106

112 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET MUURASJÄRVEN KULTTUURIMAISEMAT Etäisyyttä on sen verran paljon (yli 25 km), ettää voimalat Haitalliset maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi. sulautuvat taustaansa VALTAKUNNALLISESTI RISTÖT MERKITTÄVÄT RAKENNETUTT Ä- KULTTUURIYMPÄ REISJÄRVEN KESKIKYLÄ-KANGASKYLÄ noin 12 kilometrin päähän p lähimmästä Hittisennevan osayleiskaava-alueen voimalasta. Näkymäanalyysin mukaan osa voimaloista nä- kyy suurelle osalle arvoaluetta. Alueelta tehdyn valokuvasovitteen (kuva 52) mukaan voimalat peittyvätt suurimmaksi osaksi kasvillisuuden taakse piiloon. Va- lokuvasovitteessa etäisyyttä lähimpään näkyvään voimalaan on noin 10 kilomet- riä eikä voimalatornien huippujakaan juuri näy. Lehdettömään aikaan näkyvyys on todennäköisesti hiemann parempi. Arvoalueenn eteläkärjessä näkyvyys saattaa olla jonkin verran parempii mutta voimaloita ei näy kerralla kuin vajaa kymme- nen. Vaikutuksett ovat suhteellisen vähäiset etäisyydestä johtuen. Alue sijoittuu lähimmillään HALSUAN KIRKKOTIE JA KIRKONSEUTU Kirkon lähistöltää saattaa erinomaisissa sääolosuhteissa olla näköyhteys osalle Hittisennevan osa-alueen voimaloista. Etäisyyttä lähimmälle voimalalle on kui- tenkinn noin 22 kilometriä. Mikäli näköyhteys osaan voimaloista syntyisikin, vai- kutukset jäävät vähäisiksi VAIKUTUKSET MUINAISJ JÄÄNNÖKSIIN Tuulivoimapuistohankkeen muinaisjäännöksiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät erityisesti rakentamisvaiheeseen ja sen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muu- toksiin ympäristössä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissaa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Louhinnan osalta haittoja syntyy lähinnä tilanteessa, jossa muinaismuisto jää louhittavalle alueelle tai sen vaiku- tusalueelle. Vaikutuksen merkittävyys riippuu muun muassa vaikutuksen toteu- tumisen todennäköisyydestä sekä kohteen merkittävyydestä. Negatiivisia vaiku- tuksia voidaan vähentää merkitsemällä kohteet maastoon rakentamisajankohdan ajaksi esimerkiksi merkkinauhoin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 107

113 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 13.8 VAIKUTUKSET MAAPERÄ ÄÄN JA VESISTÖIHIN MAA-- JA KALLIOPERÄ RAKENTAMISENN AIKAISETT VAIKUTUKSET Rakentamisalueiden toteuttaminen vaatii maa-ainesten poistoa, läjitystä ja mas- sanvaihtoa uuden tiestön ja voimalapaikkojen kohdalla. k Erityisesti kaava-aluee en paksujen turvekerrosten alueille sijoittuvien voimaloiden ja teiden rakentaminen voi vaatia suuria massanvaihtoja. Voimajohtoreitillä tehdään maanrakennustöitä voimajohtopylväiden pystyttämisessä, mutta vaikutukset ovat hyvin paikallisia ja vähäisiä. Tuulivoimapuiston tai voimajohtoreittien alueellee ei sijoitu arvokkaiksi luokiteltuja moreenimuodostumia tai kallioalueitaa (Oiva ympäristö-y ja paikkatietopalvelu, 2014) ), joten hankkeella ei ole niihin vaikutuksia. Louhintatoiminnan maa- jaa kallioperävaikutukset ilmenevät louhittavalla alueella maiseman muutoksena, kun maa- ja kallioperäää poistetaann alueelta. Vaikutukset ovat paikallisia ja j kohdistuvat vain louhoksen alueelle. Vähäisessä määrin pinta- maita poistetaan myös louhittavan alueen ympäristöstä. Kallioperän osalta vaikutuss on palautumaton, mutta maaperän osaltaa vaikutuksia vähentää luiskien loivennuksen yhteydessä tapahtuva maaperän osittainen pa- lauttaminen alueelle. Louhintatoiminnan maa- jaa kallioperään kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Ne ovat paikallisia, osittain palautuviaa ja kohdistuvat suppealle alueelle. Lestijärven osayleiskaavassa esitettävät luontoon liittyvät kaavan vaikutusten arvioinnit perustuvat tuulivoimahankkeen YVA-selostuksessa esitettyyn vaiku- tusten arviointiin, joka on laadittu yksityiskohtaisempana hankkeen YVA- selostukseen sekä sen liitteisiin. TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSETT Tuulipuiston toiminnan aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperälle arvioidaan ko- konaisuutena hyvin vähäiseksi. Hankkeen toiminnan aikana käsitellään voimaloi- den huoltojen yhteydessä todennäköisesti koneistojen öljyjä sekä muita kemi- tumisriskiä. Hanke rajoittaa toiminnan aikana maa- ja kallioperän hyödynnettä- vyyttä tieverkoston ja sähkönsiirtoreitin alueella sekä tuulivoimaloiden välittö- mässää läheisyydessä. kaaleja. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne aiheuta maaperän pilaan- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 108

114 PINTAVESISTÖT Pintavesiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ilmenevät ainoastaan hankkeen rakentamisaikana voimalapaikkojen ja tiestön rakentamisen sekä voimalinja-alueen raivauksen ja pylväiden perustamisen kautta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Kiintoaineskuormitusta voi lisätä myös perustuksiin käytettävä kiviaines. Vesien laadun heikkeneminen näkyy veden sameutena ja humuspitoisuuden kasvuna. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä sijaitsevaa, mahdollisille vesistövaikutuksille herkkä kohde on Lestijärveen laskeva Lehtosenjoki. Tuulivoimapuistojen rakentamisen aikana ei käytetä sellaisia aineita, jotka voisivat haitallisessa määrin liueta maaperään ja joutua valunnan kautta vesistöihin. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat tyypillisesti metsäojitettujen alueiden ulkopuolella. Tämä ehkäisee osaltaan rakentamisenaikaisen kiintoainekuormituksen kulkeutumista vesistöihin. VOIMALOIDEN VAIKUTUKSET PINTAVESILLE Kuva 58. Voimaloiden sijoittuminen valuma-alueille luonnosvaiheen vaihtoehdossa VE2. Sijoittelu on verrannollinen ehdotusvaiheeseen, voimaloita tosin on 11 kpl vähemmän, erityisesti Lehtosenjokeen liittyvällä alueella. Tuulivoimaloiden rakentaminen voi aiheuttaa valuma-aluemuutoksia 30:lla koko osayleiskaava-alueelle määritetyllä pienvaluma-alueella ja 13:lla suoraan Lehtosenjokeen laskevalla pienvaluma-alueella. Tuulivoimaloiden tuomat valumaaluemuutokset ovat mahdollisia 3. jakovaiheen valuma-alueilla , , , , , , sekä Mahdollisesti lisäänty- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 109

115 neestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on hyvin lyhytaikainen, minkä vuoksi vaikutus arvioidaan vähäiseksi. Tierakentaminen voi myös vaikuttaa vesien laatuun. Teiden rakentamiseen tarvittavat toimenpiteet ovat varsin pieniä ja rakentaminen kestää enimmillään 1 2 viikkoa. Tästä johtuen teiden rakentamisesta pintavesiin johtuva mahdollinen haitta on lyhytaikainen, mutta se voi osaltaan lisätä kiintoaines- ja humuskuormitusta. Alueilla, joilla rakennettava tai kunnostettava tie ylittää olemassa olevan ojan, puron tai joen, tai tuulivoimalan rakennuspaikka sijoittuu ojan välittömään läheisyyteen, voi syntyä väliaikaisia tukoksia uomiin ja paikallisia muutoksia veden virtaukseen maansiirtotöiden aikana. MAA-AINESTENOTON VAIKUTUKSET PINTAVESILLE Louhinnan toiminnanaikaiset vaikutukset pintavesille ovat suhteellisen lyhytkestoisia (noin kolme vuotta). Toiminnan aikaiset vaikutukset jakautuvat louhinnan aikana louhinnan etenemisestä riippuen. Louhintatoiminnan ollessa nykyistä maanpintaa ylemmillä tasoilla valumat louhittavien kalliomäkien läheisiin ojiin voivat lisääntyä, kun kasvipeite ja pintamaat alueelta poistetaan. Näiden valumavesien mukana ojiin kulkeutuu myös nykyistä enemmän kiintoainesta. Louhinnassa syntyvä kiintoaines kuormittaa ojia paikallisesti, lyhytkestoisesti ja satunnaisesti. Kuormitus riippuu louhinnan etenemisen lisäksi sääolosuhteista ja sadannan voimakkuudesta. Valunnan ja kiintoaineskuormituksen lisääntyminen aiheuttavat lyhytkestoisen paikallisen ojavesistön tilan heikkenemisen, joka palautuu kokonaan tai vähintään osittain valumatilanteen muuttuessa. Louhintatoiminnan edettyä nykyistä maanpintaa syvemmälle, ovat vaikutukset pintavesille samanlaiset kuin louhinnan loputtua: Ojiin virtaavien valumavesien määrä vähenee jonkin verran nykyisestä POHJAVEDET RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentamisesta aiheutuvat riskit alueen pohjavesivaroihin liittyvät mahdollisiin haitallisten kemikaalien vuotoihin, esimerkiksi kuljetus- ja rakennuskalustosta tai työmaan polttoainesäiliöistä. Tämä riski liittyy kaikkeen ajoneuvojen liikkumiseen pohjavesialueilla eikä hankkeen katsota lisäävän tätä riskiä merkittävästi. Lisäksi osayleiskaava-alueen välittömässä läheisyydessä luode-kaakko suunnassa kulkevalle pohjavesimuodostumalle sijoittuu Lestijärventie (kantatie 58), joten alueella on jo nykyisin runsaasti ajoneuvoliikennettä. Tuulivoimalayksiköiden läheisyydessä käsitellään pieniä määriä koneistojen huoltoon tarkoitettuja öljyjä tai muita kemikaaleja, mutta määrät ovat niin pieniä, että toiminta ei aiheuta merkittävää pohjavesien pilaantumisriskiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 110

116 VOIMALOIDEN VAIKUTUKSET POHJAVESILLE Haitallisten aineiden ohella tuulivoimapuiston maarakennustyöt, kuten voimaloiden perustaminen ja tuulipuiston sisäisten maakaapelien rakentaminen, voivat vaikuttaa paikallisesti pohjaveden muodostumis- ja kulkeutumisolosuhteisiin maaperässä erityisesti perustettaessa tuulivoimaloita maanvaraisesti tai paalujen varaan. Kallionvaraisen perustamisen vaikutukset pohjavesioloille ovat vähäiset. Tuulivoimaloiden perustaminen voi vaatia pohjavedenalentamista, jotta saavutetaan rakennusteknisesti järkevä anturakoko ja perustamissyvyys. Haitallisten vaikutusten toteutumisen todennäköisyys ja merkittävyys riippuvat siitä, miten lähellä pohjavedenpinta on maan tasoa ja siitä, onko pohjavesi paineellista vai ei. Tuulivoimaloiden perustamistapa riippuu vallitsevista pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. Voimaloiden perustamiseen liittyvä kaivutyö ja huoltoteiden rakentaminen voi heikentää pohjaveden laatua tilapäisesti. Veden laadun heikkeneminen ilmenee pohjaveden sameutena ja mahdollisesti humuspitoisuuden kasvuna. Tuulivoimapuiston kummassakaan toteutusvaihtoehdossa pohjavesialueille ei sijoitu tuulivoimaloita, joten suoria vaikutuksia pohjavesialueelle ei ole. TIESTÖN VAIKUTUKSET POHJAVESILLE Tienrakentaminen voi vaikuttaa pohjaveden laatuun tilapäisesti. Veden laadun heikkeneminen ilmenee tällöin pohjaveden sameutena ja mahdollisesti humuspitoisuuden kasvuna. Teiden rakentamiseen tarvittavat toimenpiteet ovat varsin pieniä ja rakentaminen kestää enimmillään 1-2 viikkoa. Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan todeta, että pohjavesiin kohdistuva mahdollinen haitta on lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa pohjavedelle. Tiestön vaikutuksia pohjavesialueisiin voidaan pitää merkittävyydeltään vähäisinä. TOIMINNAN JA TOIMINNAN LOPETTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimaloiden käyttö pohjavesialueilla ei sellaisenaan vaikuta pohjavesiolosuhteisiin. Toiminnan aikaiset ja toiminnan lopettamisen aikaiset riskit alueen pohjavedelle liittyvät lähinnä mahdollisiin kemikaalivuotoihin, esimerkiksi huolto-, kuljetus- ja purkukalustosta, työmaan poltto-ainesäiliöistä tai voimaloista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 111

117 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 13.9 VAIKUTUKSET KASVILLI ISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavassa esitettävät luonnonolosuhtei- siin liittyvät kaavan vaikutusten arvioinnit perustuvatt tuulivoimahankkeenn YVA-selostuksessa esitettyyn vaikutusten arviointiin, jokaa on laadittu yksityis- kohtaisempanaa hankkeenn YVA-selostukseen sekä s sen liitteisiin. Kaavoituksen yhteydessä arviointeja onn tarkistettu ja kohdennettu eri osa-alueille YLEISET KASVILLISUUSVAIKUTUKSET Tuulivoimapuiston voimalapaikat ja pääosa huoltotiestöstä sijoittuvat vahvasti metsätalouskäytössä oleville alueille. Alueiden suot ja soistumat on pääasiassa ojitettu niiden kuivattamiseksi metsätalousmaaksi. Näin ollen rakentaminen koh- distuuu pääasiassa jo ennestään muokatuille alueille, missää vaikutukset eivät ole niin merkittäviä kuin luonnontilaisilla alueilla rakennettaessa. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta raivataan rakennus- ja asennustöitä varten puusto noin hehtaarin laajuiselta alueelta. Uusia huoltoteitä varten puusto pois- tetaan teiden rakentamisalueilta tien molemminn puolin, jaa myös parannettavien teiden alueella puustoa joudutaan poistamaan. Rakentamisaikana rakentamisalueiden raivaamisen seurauksena voimaloiden ja huoltotiestön lähialueiden kasvillisuus muuttuu avoimemman kasvupaikan la- jistoksi. Reunavaikutuksen lisääntyminen suosii avoimiin ympäristöihin sopeutu- nutta lajistoa. Tältä osin vaikutukset tavanomaiselle metsälajistollee arvioidaan vähäiseksi, sillä alueille sijoittuvien metsäkuvioiden nykytila on yleisesti hyvin reunavaikutteista alueiden runsaiden kasvatus- ja j päätehakkuiden vuoksi. Vaikutukset rakennuspaikoilla ovat pysyviä tuulipuistojen toiminta-ajan. Ne arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiksi, koska rakentamisen alle jää- vän metsämaan pinta-ala on kohtalaisen vähäinen suhteessa koko rajattuun kaava-alueeseen. Lisäksi vaikutukset kohdistuvat pääasiassa karuihin ja alueelli- sesti sekä valtakunnallisesti hyvin yleisiin metsäluontotyyppeihin, joiden edusta- vuuteen metsätalous on vaikuttanut jo hyvin pitkään. Kasvillisuusvaikutukset ovat ominaisuuksiltaan jossain j määrin pysyviä, sillä toi- minnan loputtua, maisemoinnin jälkeen alueelle tyypillinen lajisto ei täysin pa- laudu, johtuen muutoksista maaperän ominaisuuksissa ( podsoli- ja turvemaan poisto, soramassojen tuonti) ja vesitaloudessa (tiepenkereet). Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus voi kuitenkin ke- hittyä kohti lähialueiden kasvupaikkatyyppiä edustavaan suuntaan.. Alueet pa- lautuvat ennen pitkää tavanomaisiksi metsätalousalueiksi tai niille suunnitellaan muuta maankäyttöä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 112

118 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET ARVOKKAILLE LUONTOKOHTEILLE Hittistennevan osayleiskaav vassa osoitetut voimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat kaikkii luontokohteiksi rajattujen alueiden ulkopuolelle, tavanomaistenn talousmet- sien alueille. Luontokohteina rajatut alueet jäävät voimaloiden rakennuspaikoiksi varattujen tv-alueiden sekä huoltotielinjausten (uusi tai parannettava) ulkopuo- lelle. Siten alueelle sijoittuvien luontotyyppien olosuhteille o ei arvioidaa aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Suoluontokohteille kohdistuvat vaikutuksett voivat olla lähinnä hydrologiaa muuttavia. Alueen arvokkaat suoluontokohteet ovat ennes- tään laiteiltaan ojitettuja ja mahdollinen rakentaminen sijoittuisi kohtalaisen etäälle. Voimaloiden nro 84 ja 65 välinen uusi huoltotiee ylittää Vanhapuro Salonpuron. Ylityskohdassa Vanhapuron n uoma sijoittuu turvekankaiden ympäröimänä vah- vasti ojitetulla alueelle. Uuden sillan rakentaminen uoman yli ei uhkaa uoman edustavuutta, jota jo ympäröivät metsätalousojitukset ylityskohteen alueella ovat muuttaneet aiemmin voimakkaasti. Puusto ylityskohdassaa ei ole erityisen edus- tavaa VAIKUTUKSET LINNUSTO OON Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pesimälinnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja metsätalousvaltaisilla alueilla runsaslukui- sena pesivistä lintulajeista,, minkä vuoksi tuulivoimapuistonn rakennustoimien vai- alueella pesivistä lajeista lukeutuu varpuslintuihin, joihin tuulivoimapuistojen elinympäristöjä muuttavat vaikutukset ovat useimpien tutkimusten mukaan ol- kutukset kohdistuvat pääasiassa alueellisesti tavanomaiseen lajistoon. Valtaosa leet varsin vähäisiä. Suorat rakentamisen aikaiset vaikutukset eri lintulajeihin ja niidenn elinympäristöön jäävät vähäisiksi, koska tuulivoimaloiden ja niiden huolto- tiestön alueelta raivattavan elinympäristön pinta-ala on melko pieni suhteessa osayleiskaava-alueen kokonaispinta-alaan. merkittäviä elinympäristöjä kutenn yhtenäisiä ja laajoja, varttuneen tai vanhan metsän alueitaa tai luonnontilaisia tai sen kaltaisia metsä- alueita vaan alueet ovat joo ennestään hyvin pirstoutuneita. Kaava-alueella ylei- senä ja runsaslukuisena pesivien lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä alueen ulkopuolelle,, jos niidenn elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtai- nen häiriönsietokynnys ylittyy. Elinympäristöjenn muutosten kohdalla tuulivoima- rakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiinn linnustovaikutuksiin, joihin alueella elävä linnusto Kaava-alueelle ei sijoitu lainkaan metsälinnuston kannalta Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavassa esitettävät luonnonolosuh- YVA-selostuksessa esitettyyn vaikutusten arviointiin, joka on laadittu yksi- teisiin liittyvät kaavan vaikutusten arvioinnit perustuvat p tuulivoimahankkeen tyiskohtaisempana hankkeen YVA-selostukseen sekä sen liitteisiin. Kaavoituksen yhteydessä arviointeja on tarkistettu jaa kohdennettu eri osa-alueille. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 113

119 yleensä tottuu ja sopeutuu ajan myötä. Lestijärven tuulivoimahankkeen vaikutukset alueen elinympäristöihin ja sitä kautta lintujen elinolosuhteisiin arvioidaan vähäisiksi. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin lukeutuvat lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. lisääntynyt liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat yleensä pienelle ja rajatulle alueelle rakennuspaikkojen läheisyyteen. Rakentamisesta ja voimalayksiköiden perustamisesta sekä teiden rakentamisesta aiheutuva melu voi kuulua huomattavasti laajemmallekin alueelle. Osayleiskaava-alue sijoittuu hiljaiselle erämaa-alueelle, jossa ei käytännössä ole olemassa merkittäviä melun ja häiriön lähteitä metsätalouskoneita ja metsäteillä tapahtuvaa liikennettä lukuun ottamatta. Tuulivoimahankkeen rakentamisen aikana alueella liikkuvien ihmisten ja työkoneiden määrä on korkea, minkä lisäksi rakentamistoimista aiheutuu melua, joka kantautuu ympäristöön. Tuulivoimaloiden toiminnasta ja lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja häiriön haittavaikutukset ulottuvat elinympäristön muutoksia laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulottuu tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Yleisesti ottaen tavanomaisten pesimälintujen tiheyden ei ole todettu merkittävästi alentuneen häiriön tai melun vuoksi tuulivoimaloiden läheisyydessä. Pesivään linnustoon kohdistuvat häiriövaikutukset lievenevät useimmissa tapauksissa jo metrin etäisyydellä voimalalasta, mutta esimerkiksi joidenkin pesivien kahlaajien kohdalla häiriövaikutukset ovat ulottuneet metrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Lestijärven tuulivoimahankkeesta aiheutuvan melun ja muun häiriön vaikutukset lintujen elinolosuhteisiin arvioidaan pääosin vähäisiksi. Ruotsissa on tutkittu muuttavien lintujen käyttäytymistä Pohjanlahden rannikolla sijaitsevan Hörneforsin tuulivoimapuiston kohdalla. Havaintojen perusteella muuttavat linnut väistivät selvästi tuulivoimaloita, ja rakentamisen jälkeisinä vuosina keskimäärin vain noin 3 % havaituista linnuista lensi tuulivoimapuiston läpi. Iin ja Simon alueella suoritetuissa seurantatutkimuksissa on todettu, että hyvissä havainnointiolosuhteissa valtaosa alueella havaituista linnuista on selvästi kiertänyt tuulivoimaloita, ja vain pieni osa linnuista lentää tuulivoimapuistojen läpi. Tämä tukee vahvasti muualla maailmassa tehtyjä selvityksiä. Tuoreimman tiedon perusteella selkeästi suurin osa linnuista kiertää tuulivoimapuistoja ja väistää tuulivoimaloita, ja vain 1 2 % linnuista ei muuta käyttäytymistään tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Tuulivoimapuistojen kiertäminen vähentää lintujen riskiä törmätä niihin, koska linnut eivät päädy voimaloiden läheisyyteen. Lintujen kyvyssä väistää tuulivoimaloita on aluekohtaisia ja lajikohtaisia eroja, ja esimerkiksi sää vaikuttaa voimakkaasti lintujen kykyyn havaita tuulivoimaloita. Lestijärven tuulivoimapuisto muodostaa kokonaisuudessaan lintujen muuttosuuntaa vasten noin 15 kilometriä leveän esteen. Hankkeen yhteydessä suoritettujen muutontarkkailujen aikana todettu lintujen muutto oli kuitenkin vähäistä ja hajanaista, joten tuulivoimapuiston ei arvioida muodostavan merkittävää estettä lintujen muuttoreiteille hankkeen laajuudesta huolimatta. Muuttolintuja merkittävämpää laajan esteen muodostuminen voi olla alueen paikalliselle linnustolle, niiden vakiintuneille lentoreiteille ja saalistus- sekä yöpymislennoille. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 114

120 Tuulivoimapuiston muodolla ja yksittäisten voimaloiden sijainnilla on merkittävä vaikutus muuttavien ja paikallisten lintujen kykyyn väistää tuulivoimaloita ja välttää törmäyksiä. Laajempien tuulivoimapuistojen kohdalla alue tulisi suunnitella niin tiiviiksi, että linnuilla ei olisi mahdollisuutta lentää tuulivoimapuiston sisäosiin ja joutua yksittäisten voimaloiden väliin, vaan niiden olisi helpompi kiertää koko alue. Myös yksittäisten, muusta tuulivoimapuistosta irrallaan olevien, voimaloiden ja voimalaryhmien suunnittelua tulisi välttää. Lisäksi erilaisia käytäviä ja suppiloita, jotka ohjaavat lintuja tuulivoimapuiston sisään tulisi välttää. Suurin osa kaava-alueella tai sen lähiympäristössä pesivistä linnuista liikkuu pesimäaikana vain harvoin niin korkealla, että niillä olisi todellinen riski törmätä tuulivoimaloihin. Alueen suojelullisesti arvokkaista lajeista tuulivoimapuiston törmäysvaikutuksille herkiksi arvioidaan mm. alueella mahdollisesti pesivät suuret ja keskikokoiset petolinnut, metsäkanalinnut, avoimilla soilla ja järvien sekä lampien rantaluhdilla pesivät kahlaajat sekä kurki, metsähanhi ja laulujoutsen. Useiden petolintulajien sekä joidenkin kahlaajien osalta törmäyksille riskialttein aika on kevään soidinkausi, jolloin linnut liikkuvat aktiivisesti soidintaen törmäyskorkeudella pesäpaikkansa ympäristössä. Ruotsalaisen kirjallisuusyhteenvedon mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä maa-alueella tuulivoimaloihin tapahtuisi yksi törmäys vuodessa voimalaa kohden. Esitetty lukuarvo koskee kaikkea alueella läpi vuoden tapahtuvaa lintujen liikehdintää. Yleisesti on arvioitu, että suurin osa tuulivoimapuistoihin törmäävistä linnuista on yleisiä alueen pesimälintuja, jotka liikkuvat tuulivoimaloiden läheisyydessä pidemmän aikaa kuin esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa alueen kautta kulkevat muuttolinnut. On todennäköistä, että suurin osa tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävistä linnuista on yleisiä alueen pesimälajeja, joille törmäyskuolleisuuden kasvulla ei ole merkittäviä populaatiovaikutuksia. Myös joitain suojelullisesti arvokkaiden lajien yksilöitä saattaa törmätä tuulivoimaloihin vuosittain, mutta törmäykset arvioidaan kuitenkin melko harvinaisiksi eikä niillä ole todennäköisesti vaikutusta lajien pesimäkantaan tai populaatioiden elinvoimaisuuteen. Joidenkin suurten petolintujen mahdollisilla törmäyksillä voi olla vaikutusta lajien pesimäkantaan alueellisesti, mutta valtakunnallisesti vaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Lestijärven tuulivoimapuiston kaava-alueelle sekä sen ympäristöön sijoittuu luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä tunnistettuja linnustollisesti arvokkaita kohteita. YVA-menettelyn jälkeen ja kaavoituksen yhteydessä tuulivoimaloita on siirretty lieventävänä toimenpiteenä kauemmas linnustollisesti arvokkaiden kohteiden reunalta siten, että pääsääntöisesti lähimpien tuulivoimaloiden ja linnustollisesti arvokkaiden kohteiden väliin jää noin 500 metriä leveä suojavyöhyke. Alueen linnustollisesti merkittävin kohde, Tervanen, jää Kosolankankaan ja Iso- Kortenevan osayleiskaava-alueiden väliin. Hittisennevan osayleiskaava-alueelle ja sen pohjoispuolelle sijaitseville Hakanevan pelloille sijoittuvan kurkien lepäily- ja ruokailualueen sekä Veteläneva-Rimpinevan soille sijoittuvan yöpymisalueen väliin sijoittuu yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa (nro , 76, 90). Lisäksi alueelle sijoittuu myös tuulivoimapuiston FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 115

121 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON sisäinen 110 kv -voimalinja. Kurjet oleskelevat t alueella muutamia viikkoja syk- syn aikana, jolloin lentoja yöpymisalueen ja ruokailualueenn välillä tulee yhteensä tuhansia. Kurjett liikkuvat tyypillisestii hämärässä, jolloin törmäykset tuulivoima- loihin ja sähkönsiirron ilmajohtoon ovat mahdollisia. Alueelle rakennettava ilma- johto on kurjen liikkumisen kannalta jopa tuulivoimaloita haitallisempi, koska kurjet liikkuvat lyhyet siirtymät yleensä melko matalalla metsän yläpuolella. On myös todennäköistä, että kurkien käyttäytyminen alueellaa muuttuu tuulivoima- loiden rakentamisen myötä, koska tuulivoimalat nro. 69 ja 70 sijoittuvat aivan peltoalueen laidalle, minkä lisäksi tuulivoimalat muodostavat esteen yöpymisalu- een ja ruokailualueen väliin. Tuulivoimahankkeella on todennäköisesti merkittä- viä vaikutuksia kurkien paikallisesti arvokkaase een ruokailu- ja lepäilyalueeseen, mutta alueellisesti ja valtakunnallisesti vaikutukset jäävät vähäisiksi. Alueella ruokaileviin ja yöpyviin kurkiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää mm. to- teuttamalla tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto siirtymälentojen alueella maakaapelilla tai matalammalla ilmajohdolla ja varustamalla ilmajohto huo- miopalloilla ja/tai -laatoilla. Tarpeen mukaan voidaan asettaa käytön aikaisia ra- joituksia tietyillee ruokailualueen ja yöpymisalueen väliin sijoittuville tuulivoima- loille. Myös ruokailu- ja lepäilyalueen pysyvyydestä sekä lintujen lukumääristä ja niidenn lentoreiteistä olisi hyvä hankkiaa lisää tietoa VAIKUTUKSET ELÄIMIST TÖÖN Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavassa esitettävät luonnonolosuhtei- siin liittyvät kaavan vaikutusten arvioinnit perustuvatt tuulivoimahankkeenn YVA-selostuksessa esitettyyn vaikutusten arviointiin, jokaa on laadittu yksityis- kohtaisempanaa hankkeenn YVA-selostukseen sekä s sen liitteisiin. Kaavoituksen yhteydessä arviointeja onn tarkistettu ja kohdennettu eri osa-alueille VAI IKUTUKSETT NISÄKÄSLAJISTOON Maaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät lähinnää elinympäristön muu- toksena ja rakentamistoimien sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamana häiriönä. Voimakkaan metsätalouden alueilla elävät eläimet ovat todennäköisesti jollain tapaa jo tottuneet elinympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja elinympä- ristön pirstoutumiseen. Tutkimusten mukaan valtaosa eläimistä pystyy hyödyn- tämään niiden elinympäristössä tapahtuvia ja ihmisen aiheuttamiaa muutoksia (Helldin ym. 2012). Esimerkiksi Simossa ja Iissä rakennettujen tuulivoimaloiden lähiympäristössää on havaittu merkkejä porojen, hirvien ja metsäkauriiden liik- kumisesta alueella (FCG 2013). Kokonaisuudessaan tuulivoimapuistojen ja niiden oheisrakenteidenn rakentamisen elinympäristöä muuttava vaikutus arvioidaan vä- häisemmäksi kuin esimerkiksi metsätalouden vaikutukset laajemmin eläinten elinympäristöön.. Toisaaltaa tuulipuistorakentamisen aiheuttama pirstoutuminen entisestään lisäää metsätalouden aiheuttamia elinympärise stövaikutuksia eläimis- tölle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 116

122 Tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen ja huoltoteiden laiteille sekä voimajohtoreiteille kasvava lehtipuuvesaikko luo elinympäristöjä ja tarjoaa ruokailumahdollisuuksia mm. hirvi- ja jäniseläimille sekä pikkujyrsijöille. Avoimien alueiden lisääntymisen myötä mahdollisesti runsastuvat pikkujyrsijäkannat saattavat aiheuttaa muutoksia myös niitä ravintona käyttäviin pienpetoihin. Rakentamistoimista kantautuva melu ja muu häiriö ajoittuu melko lyhyelle ajalle, jonka jälkeen melua ja häiriötä aiheuttavat työvaiheet vähenevät merkittävästi. Rakennustoimien vaikutukset alueen tavanomaiselle lajistolle arvioidaan vähäiseksi, ja herkemmän lajiston on ainakin jossain määrin mahdollista siirtyä rakentamisalueiden ulkopuolelle, jos melun ja häiriön määrä ylittää niiden sietorajan. Tuulivoimapuistojen toiminnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon arvioidaan kokonaisuutena korkeintaan kohtalaiseksi. Arvio kohtalaisista vaikutuksista johtuu hankkeen laajuudesta ja lisääntyvästä tiestöstä, joka saattaa aiheuttaa metsäautotieliikenteen lisääntymistä. Tuulivoimaloiden lapojen pyörimisliikkeen aiheuttaman melun ja valon välkkeen ei arvioida kantautuvat kovin kauas, eikä niiden arvioida vaikuttavan metsäisillä alueilla elävien eläinten elinolosuhteisiin kovinkaan paljon. Peruseläinlajiston arvioidaan ennen pitkään tottuvan voimaloiden aiheuttamiin häiriöihin ja olemassa oloon, kuten ne tottuvat myös mm. tie- ja raideliikenteeseen sekä metsäkoneisiin HANKKEEN VAIKUTUKSET SUOJELULLISESTI ARVOKKAASEEN LAJISTOON Tuulivoimapuiston vaikutukset alueella mahdollisesti esiintyvälle saukolle arvioidaan vähäisiksi, sillä vaikutukset alueen vesistöihin jäävät vähäisiksi. Osayleiskaava-alueella ei todennettu liito-oravan esiintymistä. Lestijärven kunnan alueella esiintyvien suurpetojen elinalueet ovat laajoja, ja suunniteltu tuulivoimapuisto kattaa vain osan niiden elinpiirien kokonaislaajuudesta. Tuulivoimapuisto muuttaa suurelta osin erämaisen alueen elinympäristöjä ja luonnetta ihmistoiminnan alaiseksi alueeksi, joka aiheuttaa jossain määrin häiriötä ja saattaa myös karkottaa arimpia suurpetoja alueelta. Merkittävimmät häiriövaikutukset rajoittuvat kuitenkin hankkeen rakentamisen ajalle. Suurpetoja tulee todennäköisesti esiintymään alueella myös tulevaisuudessa, kun niiden ravinnoksi sopivaa eläimistöä kuten hirviä ja metsäpeuraa esiintyy alueella jatkossakin. Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet sekä laaja Salamajärven suojelualuekokonaisuus ylläpitää vahvoja suurpetokantoja myös suojelualueiden ulkopuolella. Tuulivoimahankkeen häiriövaikutukset eri suurpetolajien osalta merkittäville suojelualueille tulee pyrkiä minimoimaan. Tuulivoimapuiston ja sen sähkönsiirron rakentamisella ei arvioida olevan välittömiä tai välillisiä vaikutuksia viitasammakon esiintymiseen alueella, koska rakentaminen ei vaikuta merkittävästi alueen vesistöihin ja muihin kosteikoihin. Lisäksi merkittävät kosteikot on rajattu luotokohteiksi ja niille aiheutuvat hydrologiset vaikutukset tulee minimoida hankesuunnittelussa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 117

123 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET NATURA-N -ALUEILLE JA SUOJELUALUEILLE Metsäpeuran elinalueet vaihtelevat vuodenajan mukaan.. Hankkeenn rakentumi- vasomisalueille, joten laajempien rehevien suoalueiden säästyminen häiriövai- kutukselta olisi peurakanna an vasomisalueiden ja laidunkierron kannalta tärkeää. Alueelle sijoittuvista soistaa Tuliniemenneva, Veteläneva, Iso-Vihtasenneva sekä Siivennevan Natura-alueenn osa ovat kohteita, joilla j on merkitystä metsäpeura an sen myötä ja niiden käytön aikana häiriövaikutuksia saattaa kohdistua peurojen kesälaitumina. On mahdollista, että peurat tottuvat käyttämään osia suoalueista, niidenn läheisyyteen sijoittuvista tuulivoimaloista huolimatta. Edustavien suoaluei- peuran potentiaalisille vasomis- ja kesälaitumillee jää mahdollisimman vähäiseksi. Suunnitellulla tuulivoimapuistohankkeella ei arvioitu olevann merkittäviä populaa- tiotason vaikutuksia eri lepakkolajien säilyvyyteen alueella, koska kaava-aluee en den lähimpien voimaloiden n sijaintia tulee harkita, jotta häiriövaikutus metsä- metsätalouden muokkaam illa metsäalueilla lepakkotiheydet ovat selvitysten pe- rusteella melko alhaisia eikä lepakoillee tärkeitä ruokailualueita todettu NAT TURA-ARVIOINTI Hankkeen YVA-menettelyssä on laadittu erillinen luonnonsuojelulain 65 :n mu- kainenn Natura-arviointi, josta on erillisraportti (FCG( Suunnittelu ja tekniikka t Oy 2014) ). Natura-arvioinnin tarkemmat tulokset ja niiden huomioiminenn käsitellään kaavaehdotuksessa. Arvioinnin mukaan Natura-alueita lähimpien voimalapaik k- kojen sijaintia tulee tarkentaa soiden lähivaluma-alueiden olosuhteiden kannalta. Lisäksi häiriövaikutusta Natura-alueiden suojeluperusteissa mainitulle lajistolle tulee vähentää laajojen avosoiden laiteilla sijaitsevien voimaloiden sijaintia tar- kentamalla. Yhteysviranomaisen on antanut lausuntonsa hankkeen Natura-arvioinnista MELUVAIKUTUKSET MEL LUN KOKEMINEN Tuulivoimapuistoo aiheuttaaa muutoksia tuulipuiston alueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Tuulivoimalaitoksien tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttä ä- vänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttis ia desibelirajoja, vaan melunn kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänenn on todettu häiritsevän vähemmän kuin vaihtelevan v melun. Vaurioita kuu- lossa ääni voi aiheuttaa, jos se ylittää 80 db. PitkäaikaineP en altistumien riittävän voimakkaalle melulle voi aiheuttaa myös esimerkiksi uni- jaa keskittymishäiriöitä. Tuulivoimaloiden melu poikkeaa muusta ympäristömelusta. Tuulivoimalaitokselle ominainen ääni (vaihteleva( a humina ) syntyy lavan aerodynamiikasta, sekä lavan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 118

124 ohittaessa maston, jolloin siiven ääni heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Ääntä aiheutuu vähäisesti myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta se peittyy yleensä lapojen huminan alle. Voimaloiden melu voi sisältää myös pienitaajuista, impulssimaista, kapeakaistaista tai merkityksellisesti sykkivää ääntä, mikä lisää sen häiritsevyyttä. Hyvin lähellä voimalaitoksia voidaan äänestä erottaa yksittäisen tuulivoimalaitoksen lavan aiheuttama ääni. Tuulivoimalat toimivat vain osan ajastaan nimellistehollaan, jolloin niiden melupäästö on suurin. Taulukko 6. Äänenpainetasot eri äänilähteille mikropascaleina (μpa ) ja desibeleinä (db). Äänenpaine, μpa Tyypillinen äänilähde Äänenpaine-taso, db Suihkumoottori Rock-konsertti Suuri teollisuusmoottori Yleistä toimistomelua Toimistohuone Hiljainen luontoalue Erittäin hiljainen huone Kuulokynnys 0 Tuulivoimaloiden äänien leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. tuulen suunnasta sekä sen nopeudesta ja lämpötilasta eri korkeuksilla. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen vaimenemiseen sen edetessä etäälle voimalasta. Ääni on voimakkaimmillaan, kun tuuli puhaltaa tuulivoimalaitoksen suunnasta, vastatuuleen ääni on paljon heikompi. Ääni ja äänenvoimakkuus vaihtelevat melulle altistuvassa kohteessa merkittävästi myös sääolojen mukaan. Äänten kuuluvuuden kannalta olennaista on myös taustamelun taso. Taustaääniä aiheuttavat mm. liikenne ja tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina) MELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Ympäristöministeriö on huhtikuussa 2012 julkaissut tuulivoimarakentamista koskevan suunnitteluohjeen, jossa on annettu tuulivoima-rakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 8. Asumisterveysohjeen mukaiset matalien taajuuksien äänitasot. Terssin keskitaajuus, Hz , Painottamaton keskiäänitaso sisällä, L eq, 1h, db FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 119

125 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 59. Ympäristöministeriön (4/2012) tuulivoimarakentamista koskevat ul- komelun suunnitteluohjearvot. Vakituisilla asuinrakennuksilla on korkeammat ul- sallittu ulkomelutason ohjearvo on yöllä 40 db (A). Loma-asunnoilla ylin tausta- äänenvoimakkuuden ohjearvojen mukainen äänitason raja on yöllä 35 db komelutason ohjearvot kuin loma-asunnoilla. Asumiseen käytettävillää alueilla ylin (A). Kuva 60. Mallikuva teoreettisesta melumallinn uksesta (ylhäällä vasemmalla) ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimaloiden melun leviämisestä (alhaalla).( Melun leviämismallinnuksen laskentatulokset on o havainnollistettu niin sanotun leviämiskartan avulla. Leviämiskartta osoittaaa melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnukses ssa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokai- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 120

126 sesta ilmansuunnasta. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISEN AIKAINEN MELU Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa TUULIVOIMAPUISTON TOIMINNAN AIKAINEN MELU Tuulivoimaloiden toiminnan aikainen melu mallinnettiin YVA-selvitysvaiheessa WindPRO-ohjelmalla. Matalataajuisen melun osalta analyysin laati meluasiantuntija, insinööri Mauno Aho. Mallinnukset ja meluanalyysi tehtiin toukokuussa 2014 Ympäristöministeriön (2/2014, Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) ohjeen mukaisesti. Ympäristöministeriö on ohjeessaan 2/2014 antanut ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta koko äänialueen kattavan ekvivalenttiäänitason ISO standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Melualuelaskennoissa huomioitiin tuulivoimaloiden kokonaismäärä, sijoittelu, napakorkeus, roottorin halkaisija sekä tuulivoimalan oletettu äänitehotaso. Melumallinnukset on laadittu voimassa olevien ympäristöministeriön ohjeistusten sekä VTT:n uusien suositusten mukaisesti. Ympäristöministeriön ohjeet melun mallintamiselle annettiin ja VTT:n uudet suositukset melumallinnuksesta julkaistiin tutkimusraportissa Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan. Mallinnukset tehtiin YVA-selvitysvaiheen vaihtoehdoissa esitetyillä voimalasijoitteluilla. Tuulivoimapuistojen toiminnan aikainen melu mallinnettiin ilman taustamelua. Mallinnuksessa tuulivoimaloiden on oletettu pyörivän jatkuvasti, jolloin äänitaso on sama sekä päivä- että yöaikana. Melun leviäminen ympäristöön on esitetty melualuekartoissa, joissa tuulivoimaloiden keskiäänitasokäyrät on esitetty viiden desibelin välein. Tuulivoimalaitosten välittömässä läheisyydessä keskiäänitaso saattaa kohota noin 50 desibeliin, joka vastaa normaalia ihmispuhetta tai tietokoneen ääntä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 121

127 Melumallinnusten yksityiskohtaiset tulokset ovat tarkasteltavissa liitteinä olevista erillisselvityksistä KAAVAEHDOTUSTA VARTEN LAADITTU MELUMALLINNUS Erillisraportti, Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset: Lestijärvi, turbiiniryhmä 1 (Numerola Oy 2015), sisältää arviot Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 31 tuulivoimalan ryhmän aiheuttamista meluvaikutuksista. Ehdotusvaiheen melumallinnuksen ovat laatineet Erkki Heikkola, Mika Laitinen ja Riku Suutari Numerola Oy:stä. Raportissa nimetty turbiiniryhmä 1 on Hittisennevan osayleiskaava-alueella. Kuva 61. A-painotetut äänitasot Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaava-alueella (Numerola Oy 2015). Arvioinnit on tehty laskennallisten menetelmien avulla. Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu SoundPLAN-ohjelmistolla (versio 7.2) ISO laskentastandardin mukaisesti. Tuuli-voimaloiden aiheuttama melutaso lasketaan turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan ilmoittamalla maksimiäänitehotasolla 104,5 db(a) sekä ääniteho-tasojen taajuusjakaumalla. Mallinnuksessa on käytetty voimaloiden napakorkeutta 144 metriä. Näyttöä turbiinityypin melun kapeakaistaisuudesta, impulssimaisuudesta tai amplitudimodulaatiosta ei ole tiedossa, joten siihen liittyvää sanktiota ei ohjeistuksen mukaan ole huomioitu. Maaston korkeusaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen aineistoa Korkeusmalli 10 m. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 122

128 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Melumallinnuksessa noudatetaan ympäristöm ministeriön julkaisemaa mallin- nusohjeistusta. Ohjeissa määritellään yksityiskohtaisesti käytettävätt mallit, nii- melun kapeakaistaisuudesta, impulssimaisuudesta tai amplitudimodulaatiosta ei den parametrit ja j lähtötiedot sekä tulosten esittämistavat.. Näyttöä turbiinityypin ole tiedossa, joten siihen liittyvää sanktiota ei ohjeistuksen mukaan ole huomi- kien alueen asuin- ja loma-asuinrakennusten kohdilla. oitu. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaik- Kuva 62. Mallinnusten arvioinnissa sovellettava at ohjearvot MATALATAAJUINEN MELU Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu ympäristöministeriön mallinnusoh h- jeistuksen mukaisesti4. Laskennan lähtötietonaa on käytetty valmistajan ilmoit- tamaaa äänitehotasojen taajuusjakaumaa 1/3-oktaaveittain taajuuksille Hz. Mallinnuksen tuloksena saatavat äänitasott ovat taajuus-painottamattomia (taulukko 8). Asuinhuoneiden äänitaso riippuu ulkona vallitsevan melutason lisäksi rakennuk- sen ääneneristävyydestä eri taajuuksilla, huoneen mitoista, siellä olevasta ääntä imevän materiaalin määrästä ja myös huoneen sijainnista melun tulosuunnan suhteen. Käytetty normi kuvaa keskimääräistä tilannetta. Rakennusten ulkovai- pan ääneneristävyys on arvioitu tanskalaisen DSO1284 D tuulivoimamallin mukai- käytettäväksi. Melutasoja tarkastellaan tuulivoima-alueen lähellä sijaitsevien ra- kennusten kohdilla. Lisäksi lasketaan sisä-melutasot käyttäen Tanskan ohjeistuk- sen mukaisia ääneneristysarvoja ja verrataan tuloksia t Asumisterveysohjeen oh- jearvoihin. Laskennan taajuuskohtaisia tuloksia on havainnollistettu kaaviokuvassa, jossa esitetään korkeimmat ympäristön rakennuksillaa saavutetut sisämelun äänitasot verrattuna Asumisterveysohjeen ohjearvoihin. Oheisen kaavion perusteella voi todeta, että matalataajuisen melun äänitasot jäävät j selkeästi ohjearvojen ala- puolelle kaikilla alueen asuin- ja loma-asuinrakennuksilla. sesti, jota myös Ympäristöministeriön laskentamalliohjeistustyöryhmä esittää FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 123

129 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 63. Korkeimmat taajuuskohtaiset matalataajuisen melun äänitasot Lesti- nuksilla (Numerola Oy 2015). järven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaava-alueen ympäristön raken- Kuva 64. Matalataajuisenn melun äänitasojen ero ohjearvoon verrattuna Lesti- dalla (Numerola Oy järven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaava-alueen rakennusten koh- 2015) VÄLKEVARJOSTUSVAIKUTUKSET Erillisraportti, Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnuk- kunnan alueelle suunnitellun 31 tuulivoimalan ryhmän aiheuttamista välkevarjos- tusvaikutuksista. Ehdotusvaiheen välkevarjostusmallinnuksen ovat laatineet Erk- ki Heikkola, Mika Laitinen ja Riku Suutari Numerola Oy:stä. Raportissa nimetty turbiiniryhmä 1 on Hittisennevan osayleiskaava-alueella. Välkevarjostuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa Aurinko paistaa tarkastelupis- teeseen pyörivän roottorin läpi. Tällöin katselija havaitsee välkkyvän varjon, joka voi ulottua pisimmillään 1-3 km etäisyydelle voimalasta. Välkevaikutuksen etäiset: Lestijärvi, turbiiniryhmt mä 1 (Numerola Oy 2015), 2 sisältää arviott Lestijärven FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 124

130 syyteen ja kestoon vaikuttavat tuulivoimalan korkeus ja roottorin halkaisija, vuoden- ja vuorokaudenaika, maaston muodot sekä näkyvyyttä rajoittavat tekijät kuten kasvillisuus ja pilvisyys. Välkevaikutuksen kohdistuminen tiettyyn kohteeseen voidaan ajoittaa tarkasti, joten välkevaikutusta voidaan rajoittaa ohjelmoimalla tuulivoimala pysähtymään välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi. Kuva 65. Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan varjostusvyöhykkeet, harmaalla>1 h/a, vihreällä >8 h/a, keltaisella >10 h/a ja punaisella >20 h/a varjostuskäyrät. (Numerola Oy 2015). Tuulivoimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostus (shadow flicker) arvioitiin geometrisella laskentamallilla, joka huomioi auringon paikan vuoden eri aikoina, tuulivoima-alueen maastonmuodot sekä tuuliturbiinien dimensiot (Numerola Oy:n implementoima malli). Laskennan tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka monta tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Varjostusvaikutukset on mallinnettu voimalatyypillä Nordex N131, HH144. Tarkastelualueiden maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen aineistosta Korkeusmalli 25. Varjostusvaikutus laskettiin 1,5 m korkeudelle maanpinnasta. Turbiinin lapojen aiheuttama varjo heikkenee asteittain liikuttaessa etäämmälle turbiinista, eikä tietyn etäisyyden jälkeen varjo ole enää ihmissilmin havaittavissa. Selvityksessä välkevaikutuksen rajaetäisyytenä käytettiin 1721 m, joka on yleisesti käytetty etäisyysraja tarkastellulle voimalatyypille. Laskennallisesti 1721 metrin rajaetäisyys vastaa roottorin lavan keskimääräistä leveyttä 2,52 metriä. Mallinnuksessa käytetyn voimalatyypin lavan keskileveys on noin 2,38 metriä, jo- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 125

131 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON KORKEIDEN VOIMALOIDEN LENTOESTEVALOT JAA NIIDENN VAIKU TUKSETT - ten käytetyllä maksimietä äisyyden arvolla simuloidut välkevarjostusajat toden- näköisesti yliarvioivat todellista välkevarjostusta. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa S määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoimapuistonn suunnitteluun suositellaan käy- tettäväksi muiden maiden suosituksia välke-määrien osalta. Erillisraportissa ana- lysoitu välkevaikutus vastaa todellista odotettavissa olevaaa välketuntimäärää, ja näin ollen vuotuisen välketuntimäärän suunnitteluohjearvona käytetään 8 tai 10 tuntia. Mallinnustuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että mallinnus ei huomioi alu- een peitteisyyttä. Esimerkiksi alueen puuston jaa muiden näköesteiden vaikutuk- sia varjostukseen herkillä kohteilla ei huomioida mallinnusten tuloksissa. Jos puusto estää näkymät tarkastelupisteestä tuulivoimaloille, ei myöskään varjos- tusvaikutuksia tuulivoimaloista synny. Voidaan siis todeta, että todellisen tilan- teen mallinnus antaa liioiteltuja tuloksia varjostustuntien osalta. Varjostus voidaan kokea häiritsevänää häiriintyvissä kohteissa, joissa varjostusta voi esiintyä yli ohjearvon 8 h/vuosi. Varjostusvaikutuksett ovat voimakkaimmil- alueen asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdilla jää alle rajoittavimman 8 laan kesällä, kun aurinko paistaa eniten. Vuotuinen mallinnettu välkevaikutusaika h/a ohjearvon. Pääsääntöisesti yli 150 metriin yltävät voimalat tulee varustaa suurtehoisilla tyy- pin B ( cd) lentoestevaloilla. Voimalat merkitään siten, että lentoesteva- lot ovat havaittavissa jokaisesta ilmansuunnasta lähestyttäessä. Käytännöss sä tämä tarkoittaa sitä, että voimalat tulee varustaa kahdella lentoestevalolla, joi- molempien valojen peittoa.. den väliin on jätettävä riittävä etäisyys, jotta lapa ei missään asennossa aiheuta TraFi on hyväksynyt tapauskohtaisesti korkeissaa voimaloissa käytettäväksi kahta cd valovoiman lentoestevaloa, jotka yhdessä täyttävät suurtehoisen tyy- pin B vaatimuksen. Valot toimivat päiväsaikaann täydellä valoteholla ja yöllä nii- den valotehot lasketaan cd:aan, kansainvälisen ilmailuviranomaisen ICAOn suositusten mukaisesti. Lentoesteluparatkaisussa annetaan määräykset myös valojen suuntaavuudesta; yleisperiaatteenaa on että alaviistoon suuntautuva valotehoo on merkittävästi pie- nempi kuin yläviistoon suuntautuva. Tämä vähentää osaltaan lähialueille aiheu- tuvaa vaikutusta. Myös muut lentoestevalojen häiriövaikutusten vähentämistoimet ovatt mahdollisia kulloinkin voimassa olevienn TraFin ohjeistuksen mukaisesti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 126

132 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET LIIKENTE EESEEN JA TIESTÖÖN Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakenta- misvaiheeseen. Vaikutuksiaa liikenteeseen syntyy hankkeen kiviaines- ja betoni- tyy sekä hankealueen tieverkon kehittämiseen että tuulivoimaloiden rakentami- seen. kuljetuksista sekä voimaloiden rakenneosien kuljetuksista.. Kuljetusten tarve liit- Tuulivoimapuistojen rakentaminen on vaiheistettu niin, että ensimmäisenä to- kangas. Eri alueiden rakentuminen tapahtuu todennäköisesti hieman teutettava vaihe on Hittisenneva, toisena Iso Korteneva jaa kolmantena Kosolan- limittäin. NYKYISEN TIEVERKON PARANTAMINEN Seuraavassa taulukossa onn esitetty eri hankealueille kohdistuvat tieverkon ke- hittämistarpeet sekä uusien että parannettavienn teiden osalta. Tieverkkoa kehi- parannetaan kantatieltä 588 ja seututieltä 751 alueelle johtavien teiden tetään sekä parantamalla nykyisiä teitä että rakentamalla uusia. Tieverkon lisäksi liittymiä. Hittisenneva Kosolankangas Iso Korteneva yht. Uudet tiet (km)) 14, ,5 47,0 Parannettavat tiet (km) ,0 TUULIVOIMALOIDEN KULJETUKSET Yksi tuulivoimalaa tarvitsee noin m 3 maa-aineksia. Luvussa on mukana tie- verkon parantamiseen tarvittava aines, voimalan kenttäalue ja tarvittavat mas- sanvaihdot jalustan kohdalla. Autokuljetuksina tämä on noin riippuen käytössä olevasta kuljetuskalustosta. Betonia yhtä voimalaa kohti tarvitaan noin 100 autokuljetusta. Tuulivoimalan komponenttikuljetuksia tarvitaan yhtä voimalaaa kohti noin kuljetusta, mistä erikoiskuljetuksia on noin 15. Hittisennevan rakentamisaikaisten kuljetusten määrä on noin raskaan liikenteen kuljetusta, Kosolankankaan kuljetustenn määrä on noin ja Iso Kortenevan noin Vuorokautiseen kuljetusmää ä- rään vaikuttaa mm. hankkeen kokonaisaika, käytettävä k kuljetuskalusto ja ra- kentamisvaihe. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 127

133 MAA-AINESKULJETUKSET Tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueilla on kolme olemassa olevaa maaaineisten ottolupaa ja niiden lähialueilla on lisäksi kaksi voimassa olevaa ottolupaa. Hankealueilla tarvittavat kiviainekset hankitaan todennäköisesti näiltä alueilta. Osayleiskaava mahdollistaa maa-ainesten oton osayleiskaava-alueella kunnan lupakäytännön mukaisen luvan perusteella. Maa-ainesten osalta ei tehty päätöstä siitä, miltä alueelta kullekin hankealueelle maa-ainekset toimitetaan. Hittisennevan alueella ei ole voimassa olevan luvan mukaista maa-ainesten ottopaikkaa. Kosolankankaalla on alue, mistä voidaan ottaa maa-aineksia, mutta luvan mukaan maa-aineksia ei ole riittävästi alueen tarpeisiin. Iso Kortenevan alueella lupien mukaan maa-aines riittää alueen tarpeisiin. Osayleiskaava mahdollistaa maa-ainesten oton kaikilla kolmella osayleiskaava-alueella, mitä voidaan hyödyntää maa-aineskuljetusten vähentämisessä. BETONIKULJETUKSET Alustavasti Lestijärvelle tulee rakentamisen ajaksi betoniasema. Asema sijoittuu todennäköisesti Iso Kortenevan alueelle ja on käytössä kaikkien hankealueiden rakentamisen ajan. Tältä alueelta kuljetetaan betoni muille hankealueille. Betoniasemalle kohdistuu vesi-, kiviaines- ja sementtikuljetuksia. Kuva 66. Todennäköiset kuljetusreitit Kokkolan satamasta tuulivoimapuiston alueelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 128

134 MUUT KULJETUKSET Tuulivoimaloiden muut kuljetukset saapuvat rakentamisen aikana. Osa niistä on erikoiskuljetuksia. RASKAAN LIIKENTEEN KULJETUSTEN SIJOITTUMINEN ALUEEN TIEVERKOLLE Raskaan liikenteen määrät kasvavat lähialueen tiestöllä: kantatiellä 58, seututiellä 751 ja yhdystiellä Liikennemäärät kasvavat myös hankkeen käyttämillä yksityisteillä sekä kuljetusreittien muilla osuuksilla, kuten tuulivoimaloiden komponenttien kuljetuksiin käytettävillä reiteillä. Käytännön liikennemäärien kasvu on hankealueen läheisyydessä vilkkaimmillaan arviolta noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Joidenkin työvaiheiden, kuten betonivalujen tai tieverkon parantamisen aikana määrä voi olla tätä suurempikin. Kuvassa 65 on esitetty kuljetusreitit Kokkolan satamasta hankealueille. HITTISENNEVA Kuva 67. Hittisenevan kuljetusreitit. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa). Hittisennevan hankealueelle kuljetukset saapuvat pääasiassa seututien 751 ja kantatien 58 kautta. Hittistenneva on tuulivoimalan komponenttien kuljetusten FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 129

135 osalta hyvin saavutettavissa. Alue on päätieverkon välittömässä läheisyydessä ja voimaloiden osat voidaan kuljettaa sinne eri reittejä pitkin. Maa-ainesten ja betonin osalta Hittistennevan kuljetukset saapuvat lähtöpaikasta riippuen joko kantatien 58 tai seututien 751 kautta. Kuljetukset saapuvat näiltä teiltä olemassa olevia teitä pitkin, mitkä parannetaan kuljetusten tarpeisiin. Voimalaosat saapuvat pääasiassa seututieltä 751. Seututien liittymät parannetaan niin, että niitä voidaan hyödyntää erikoiskuljetusten tarpeisiin. Maa-ainekset tulevat Hittistennevalle kantatien 58 tai Kosolankankaan kautta. Kuvassa 66 on esitetty Hittistennevan kuljetusreitit. LIIKENTEEN KASVUN VAIKUTUKSET RAKENTAMISAIKANA Rakentamisaikaiset liikennemäärät vaihtelevat rakennusvaiheen aikana. Liikenteen lisääntyminen hankealueen läheisyydessä on nykyisiin liikennemääriin nähden kohtalaista, mutta nykyisiin raskaan liikenteen määriin nähden kasvu on merkittävä. Suhteellisesti eniten liikenteen määrä lisääntyy hankealueen yksityisteillä sekä lähiympäristön maanteillä. Rakentamisen aiheuttama liikenteen lisääntyminen on tuulivoimapuiston lähiympäristössä kestoltaan kohtalaisen pitkä, mutta luonteeltaan tilapäinen. LIIKENTEEN SUJUVUUS JA LIIKENNETURVALLISUUS Liikenteen, ja erityisesti raskaan liikenteen, lisääntyminen voi heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden koettua tasoa. Erityisesti Yli-Lestin kylän ja Lestijärven keskustan liittymien kohdalla ohikulkeva liikenne heikentää liikenneturvallisuutta paikallisesti. Kantatien 58 varrella on asutusta Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden kohdalla. Myös hankkeen käyttämien yksityisteiden varrella olevalle asutukselle voi aiheutua esimerkiksi melu-, tärinä- ja pölyhaittoja sekä liikenneturvallisuus voi heikentyä. Raskas liikenne käyttää pääsääntöisesti kuljetusreittikartassa (kuva 15. ja kuva 66.) esitettyjä sisääntuloreittejä tuulivoimapuiston osa-alueille. Asuintiet on kierretty liikennehaittojen minimoimiseksi. Esimerkiksi Kosolankankaan osa-alueelle johtava sisääntuloreitti kiertää Mustikkakylän asutuksen metsäautoteitä pitkin. Hittisennevan osa-alueelle johtavan Lehdonkankaantien kautta on kulku muutamalle lomarakennukselle. Mikäli maa-aineksia kuljetetaan kolmen osa-alueen välillä, lisääntyy raskaan liikenteen määrä Yli-Lestin kylän kohdalla merkittävästi. Tuulivoimapuiston kullekin osa-alueelle voidaan liikennöidä sisäistä yksityistieverkkoa pitkin. Osa maaaineskuljetuksista kulkee sekä Ojalantien-Leppiniementien että Lehdonkankaantien kautta, mikä vähentää kantatielle 58 kohdistuvaa liikennettä. Raskaan liikenteen lisääntymisen aiheuttamat haittavaikutukset muulle liikenteelle vähenevät, kun yleistä tieverkkoa ei käytetä kaikkiin kuljetuksiin. Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden välillä on sisäistä tieverkkoa pitkin yhteys, jota voidaan hyödyntää maa-ainesten ja betonin kuljetuksissa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 130

136 VAIKUTUKSET NYKYISEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄN Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää tuulivoimapuistoalueella sijaitsevien teiden sekä siltojen kantavuuden ja tiegeometrian parantamista siten, että rakentamisen aikaiset erikoiskuljetukset voidaan toteuttaa. Erikoiskuljetukset aiheuttavat todennäköisesti paikallisia häiriöitä liikenteen sujuvuuteen, esimerkiksi kuljetusten kääntyessä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama haitta liikenteelle riippuu merkittävästi kuljetusten ajankohdista. KÄYTÖN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimapuiston käytön aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäisiä, koska liikennettä syntyy ainoastaan tuulivoimapuiston huoltoliikenteestä. Voimalat itsessään voivat toiminnan aikana vaikuttaa teiden liikenneturvallisuuteen, mutta kun ne sijoitetaan riittävän etäälle teistä, ei vaikutuksia aiheudu. VAIKUTUKSET MUIHIN LIIKENNEHANKKEISIIN Maakuntakaavassa osoitettu linjaus uudelle kantatielle liittyy kantatie 58 oikaisuun Lestijärven itäpuolitse. Linjaus kulkee tuulivoimapuiston Iso Kortenevan osa-alueen läpi ja on merkitty tuulivoimapuiston osayleiskaavassa tieliikenteen yhteystarpeena, jolla osoitetaan kantatien 58 mahdollisen uuden linjauksen paikka. Tuulivoimapuiston osayleiskaavassa Iso Kortenevan osa-alueen uutta tielinjausta lähimmät tuulivoimalat on sijoitettu siten, että Liikenneviraston Tuulivoimalaohjeen mukaiset minimietäisyydet eivät alitu. Kahdesta lähimmästä tuulivoimalasta on kummastakin vähintään 300 m etäisyys tielinjaukseen. Tälle kohtaa sijoittuu myös alueelle suunniteltu moottorikelkkareitti. YHTEENVETO HANKKEEN KESKEISIMMISTÄ VAIKUTUKSISTA LIIKENTEESEEN Hankkeen merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat hankkeen rakentamisvaiheen aikana. Rakentamisesta aiheutuva liikennehaitta on tuulivoimapuiston lähiympäristössä kestoltaan kohtalaisen pitkä, mutta luonteeltaan tilapäinen, joten vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen ovat kokonaisuutena ohimeneviä. Raskaan liikenteen lisääntyminen on huomattava tarkastelluilla teillä. Tämä heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden koettua tasoa, erityisesti Yli-Lestin kylän ja Lestijärven keskustan kohdalla. Erikoiskuljetukset aiheuttavat todennäköisesti paikallisia häiriöitä liikenteen sujuvuuteen koko kuljetusreitillä. Tuulivoimapuiston käytönaikaiset liikenteen vaikutukset ovat hyvin pienet. Voimajohtojen vaihtoehdoilla ei ole erityisiä vaikutuksia liikenteeseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 131

137 LESTIJÄRVEN KUNTA , VASTAA KV LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON HAITTOJEN VÄHENTÄMISKEINOJA Liikenteen aiheuttamia haittoja voidaan vähentää mm. seuraavilla keinoilla: Asumisviihtyisyyteen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Tuulivoimapuistojen asu- misviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovatt maisema-, melu- ja varjostusvaikutukset. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat eri- suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijaitse asuinrakennuksiaa tai lomarakennuksia. Alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee 82 vakituista asuinrakennusta ja 12 tyisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin. Alle kilometrin etäisyydellä lomarakennusta. Maisemassa tapahtuvat muutokset ovat konkreettisia vaikuttaessaan alueen lähi- ja kaukomaisemaan sekä ihmisten maisemakokemuksiin. Maisemassaa tapahtuvat muutokset voivat myös heikentää läheisten asuinalueiden houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Osayleiskaava-alue muuttuu tuulivoimapuiston toteutuksen myötä metsätalousvaltaisesta alueesta energiantuotantoalueeksi, jolloin paikallisesti maisemassa tapahtuvat muutokset ovat alueen läheisyydessä asuville ja alueella liikkuville merkittäviä. Tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan on arvioitu nä- kyvyysmallinnuksen ja valokuvasovitteiden perusteella. Hankealueiden vaiheittain rakentaminen osaltaan vähentää rakentamisai- ten kuljetusten reitteinä. Tällöin raskass liikenne kuormittaa vähemmän muuta tieverkkoa. Lestijärven ja Yli-lestin kylän välille voidaan toteuttaa kevyen liikenteen väylä. Tällöin kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus paranee merkittävästi. Eri työvaiheista tiedottaminen alueen asukkaille kaisia vaikutuksia Hankealueiden välisiä tieyhteyksiä voidaan hyödyntää rakentamisaikais VAIKUTUKSET IHMISTENI N ELINOLOIHIN JAA VIIHTYVYYTEEN VAI IKUTUKSETT ASUMISVIIHTYVYYTEEN Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käsitellään hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Vaikutuksilla elinoloihin ja viih- tyvyyteen tarkoitetaan ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntay aan kohdistuvia vaiku- tuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten päivittäisessää elämässä ja asuinym- päristön viihtyisyydessä (ns. sosiaaliset vaikutukset). Ihmisiin kohdistuvien vai- kutusten tunnistamisessa on hyödynnetty YVAA -menettelyn aikana saatua pa- lautetta ja yleisötilaisuudessa esitettyjä mielipiteitä. Lisäksi hyödynnetään melu-, välke- ja näkymämallinnuksista laaditun erillisraportin tietoja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 132

138 Kuva 68. 1:n, 2:n, 5:n ja 10:n kilometrin etäisyysvyöhykkeet suunniteltujen tuulivoimaloiden ympärillä ja lähialueen asuinrakennukset ja loma-asunnot. Lähiseudun asutuksen kannalta merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat niille alueille, joille on sijoittunut eniten asutusta. Asutukseen kohdistuvat haitalliset maisemavaikutukset jäävät kaava-alueella kokonaisuudessaan kohtalaisiksi. Joidenkin pihapiirien osalta (esimerkiksi Similänperän peltoaukealla) vaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä. Asukaskyselyyn vastanneista noin puolet (51%) arvioi tuulivoimaloiden aiheuttaman maiseman muutoksen ja tuulivoimaloiden näkymisen vaikuttavan asumisviihtyisyyteen kielteisesti. Myös lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta ja voivat heikentää asumisviihtyisyyttä. Valot erottuvat selkeästi erityisesti pimeällä ja kirkkaalla säällä puuston latvuston yläpuolella. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä vilkkuvien lentoestevalojen vaikutus voi ulottua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Asukaskyselyyn vastanneista noin puolet arvioi, ettei lentoestevaloilla ole vaikutusta asumisviihtyisyyteen. Toisaalta kyselyyn vastanneista 32 % arvioi vaikutukset valoisaan aikaan ja 41 % pimeään aikaan kielteisiksi. Tuulivoimaloiden tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttisia desibelirajoja ja melun kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Asukaskyselyyn vastanneista 55 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 133

139 % arvioi tuulivoimaloiden aiheuttaman melun vaikuttavan asumisviihtyisyyteen kielteisesti. Meluvaikutuksia on käsitelty luvussa Tuulivoimalan lavat muodostavat kirkkaalla säällä liikkuvia varjoja, minkä asukkaat voivat havaita valon voimakkuuden äkillisenä vaihteluna, vilkkumisena tai nopeasti vilahtavana varjona. Asukaskyselyyn vastanneista 35 % arvioi tuulivoimaloiden aiheuttaman varjostuksen ja 50 % tuulivoimaloiden lapojen liikkeen vaikuttavan asumisviihtyisyyteen kielteisesti. Tuulivoimaloiden vaikutuksia valoolosuhteisiin on arvioitu tämän selostuksen kohdassa Tuulivoimapuiston asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat koettuja. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten tuulivoimaloiden lähellä asuviin ja niihin asukkaisiin, jotka kokevat maisemavaikutukset tai tuulivoimaloiden äänen ja välkkeen häiritseviksi. Asukkaat kokevat vaikutukset yksilöllisesti, mikä käy ilmi myös asukaskyselyn tuloksista. Esimerkiksi kaikki lähellä asuvat eivät välttämättä arvioi hankkeen vaikutuksia kielteisiksi, mutta toisaalta varsin kaukanakin asuvat voivat arvioida vaikutukset kielteisiksi. Asukaskyselyn mukaan 58 % kyselyyn vastanneista arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan maisemaan, 64 % hiljaisuuteen ja 61 % rauhallisuuteen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Asumisviihtyisyyteen yleisesti tuulivoimapuistohankkeen arvioi vaikuttavan melko tai erittäin kielteisesti 45 % asukaskyselyyn vastanneista. Vastanneista 34 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia asumisviihtyisyyteen ja 15 %, että hankkeen vaikutukset ovat melko tai erittäin myönteiset VAIKUTUKSET VIRKISTYSKÄYTTÖÖN JA METSÄSTYKSELLE Muiden metsätalousalueiden tavoin Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaaluetta voidaan käyttää virkistykseen, ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Asukaskyselyn vastaajista noin 80 % tunsi hankealueen ja oli liikkunut alueella. Noin 68 % vastaajista käyttää hankealuetta. Metsästykseen aluetta käyttää 29 % vastanneista. Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöön ovat kokonaisuutena varsin vähäiset. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä. Virkistyskäyttömahdollisuudet poistuvat rakennettavilta alueilta, mutta näiden alueiden osuus hankealueen kokonaispinta-alasta on varsin pieni. Tuulivoimapuiston toteuttaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä voimakkaasti ja maisemassa tapahtuvat muutokset sekä voimaloiden ääni ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Myös mahdolliset terveysriskeihin liittyvät pelot voivat heikentää alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä. Alueen virkistyskäyttäjien ympäristö muuttuu tuulivoimarakentamisen seurauksena, mutta kokonaisuutena vaikutukset ovat vähäisiä. Hankealueen läheisyyteen sijoittuu Peuran Polun runkoreitti sekä Hirvaan kierros. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta suoraan retkeilyreittien käyttöön, mutta muuttaa luonnollisesti reittien ympäristöä ja sitä kautta käyttäjien kokemuksia. Tuulivoimaloiden rakentamisessa ja tielinjauksissa reittien sijainnit tulee ottaa huomioon. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 134

140 Asukaskyselyn vastaajista 42 % arvioi, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta alueen virkistyskäyttöön, mutta toisaalta vastaajista 42 % arvioi tuulivoimapuiston heikentävän ja vain 7 % parantavan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. VAIKUTUKSET METSÄSTYKSELLE VIRKISTYSKÄYTTÖMUOTONA Kuva 69. Lestijärven Metsästysyhdistys ry:n metsästysvuokra-alueet sekä riistakolmio tuulivoimapuiston suunnittelualueella ja sen läheisyydessä. Voimalasijoittelu on nähtävillä olleen ehdotuksen mukainen (31 voimalaa). Osayleiskaava-alue sijoittuu Lestijärven riistanhoitoyhdistyksen toimialueelle, Lestijärven Metsästysyhdistyksen metsästysvuokra-alueille. Ensisijaisia vaikutusmekanismeja riistalajistolle ovat tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset häiriövaikutukset, tuulivoimaloiden ja huoltotiestön sekä sähkönsiirron rakentamisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset, kuten pinta-alan väheneminen, alueen pirstoutuminen ja elinalueenlaadun muuttuminen. Tuulivoimapuistojen ja niiden sähkönsiirron voimajohtojen rakentamisesta sekä kiviaineksen louhimisesta aiheutuva häiriövaikutus voi karkottaa riistaa alueelta, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja tyypiltään metsänkäsittelytoimien kaltaisia. Tuulivoiman rakentamisalue on kokonaisuutena laaja ja se saattaa jonkin verran muuttaa hirvien kulkureittejä ja talvehtimisalueita. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Hirvi on alueilla metsästettävistä saalislajeista lihan arvon kannalta merkittävin, ja pienriistasta etenkin metsäkanalinnut virkistysarvon kannalta merkittävimpiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 135

141 Metsästysseuran haastattelun perusteella seura ei vastusta tuulivoimahanketta, mutta toivoo hankkeen laajuuden pienentyvän ja keskittyvän yhdelle alueelle sekä riistakantojen seurantaa järjestettävän. Turvetuotannon ja metsätalouden sekä naapurikuntien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksena mm. kanalintujen elinympäristöjen pirstoutuminen ja soidinalueille kohdistuvat haitat yhdessä metsätalouden kanssa saattavat heikentää riistakantoja seuran alueella. Vaikutus arvioidaan kuitenkin enintään kohtalaiseksi lajilla, jonka kannat vaihtelevat luontaisesti ja johon kohdistuu metsästyspainetta. Hirven liikkumiselle ja hirvikannoille aiheutuvat yhteisvaikutukset saattavat kohota jopa merkittäviksi useiden kuntien tuulivoimahankkeiden mahdollisesti toteutuessa. Tuulivoimatuotannon lähialueella asuville metsästäjälle alueiden metsästys- ja virkistyskäytön heikkeneminen voidaan kokea merkittäväksi VAIKUTUKSET TERVEYTEEN JA TURVALLISUUTEEN Lestijärven tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä haitallisia ja laaja-alaisia terveysvaikutuksia. Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Tuulivoimapuiston terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Melun häiritsevyys voi vaikuttaa ihmisten terveyteen esimerkiksi univaikutusten kautta. Melun häiritsevyyden kokeminen ja meluherkkyys vaihtelevat yksilökohtaisesti, jolloin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Melun lisäksi pelko ja epävarmuus tuulivoimapuiston mahdollisista terveys- ja turvallisuusriskeistä voi aiheuttaa ahdistusta tuulipuiston alueella ja sen läheisyydessä asuville ihmisille. Pelkojen merkittävyys on sidoksissa tuulivoimapuiston laajuuteen ja rakennettavien tuulivoimaloiden määrään sekä siihen, miten lähellä asuinrakennuksia tuulivoimalat sijaitsevat. Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön terveellisyyteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyn avoimien vastausten perusteella erityisesti tuulivoimaloiden meluun liittyvät vaikutukset koettiin epävarmuutta ja myös mahdollisia terveysriskejä synnyttäviksi. Asukaskyselyn vastaajista 34 % arvioi tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset ympäristön terveellisyyteen kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi. Kyselyyn vastanneista vain 5 % arvioi vaikutukset myönteisiksi ja 50 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta ympäristön terveellisyyteen. Tuulivoimaloihin ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä. Ainoastaan talviaikaan tietyissä sääoloissa tuulivoimaloiden rakenteisiin ja lapoihin kertyvä lumi ja jää voivat irrotessaan aiheuttaa vaaraa tuulivoimapuiston alueella liikkuville, kuten virkistyskäyttäjille. Jäätymisriskin aiheuttamia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin tässä jäljempänä. Vaarasta ilmoitetaan tuulivoimapuiston alueella varoituskyltein. Asukkaat voivat kuitenkin kokea tuulivoimaloiden vaikuttavan turvallisuutta heikentävästi. Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön turvallisuuteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyyn vastanneista 36 % arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan ympäristön turvallisuuteen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Vastaajista vain 5 % arvioi hankkeen vaikutukset turvallisuuteen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 136

142 myönteisiksi. 48 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta ympäristön turvallisuuteen. JÄÄTYMISRISKIN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET Jäänmuodostusta tapahtuu pakkaskaudella ja eniten tilanteissa, joissa tuulivoimalan lavat ovat pilvien/sumun peitossa ja lämpötila nollan alapuolella. Toinen riskitekijä on alijäähtynyt vesi. Tuulivoimaloiden lavat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmällä, mikä mahdollistaa jään havaitsemisen. Voimala voidaan tarvittaessa sammuttaa jään kertyessä lapoihin. Tämän jälkeen jää voidaan poistaa lavoista hallitusti. Tämä ehkäisee tuotantotappioiden syntymistä, sillä lapojen jäätyminen lähtee liikkeelle lavan etureunasta, jolloin vähäinenkin jäämäärä laskee merkittävästi tuuliturbiinin tehoa. Samalla jääntunnistusjärjestelmä lisää alueen turvallisuutta. Voimalan kiinteistä rakenteista irtoilevat jäät tippuvat suoraan voimalan alapuolelle, lavoista irtoava jää voi lentää kauemmaksi. VTT:n tuotepäällikkö Esa Peltola toteaa antamassaan lausunnossa jäiden irtoamisriskistä seuraavaa: Maastohavaintojen perusteella jäät useimmiten hajoavat melko pieniksi kappaleiksi ilmassa, mutta kohtalaisen suurienkin kappaleiden putoaminen maahan saakka on mahdollista. Kehitetyn mallin 1 avulla on arvioitu sitä todennäköisyyttä, jolla jääkappale osuu vuoden aikana yhden neliömetrin kokoiselle alueelle. Voimalalle, jonka arvioitu kokonaisjäätymisaika on noin 100 h/a, tämä osumistodennäköisyys neliömetrille vuodessa oli 100 m etäisyydellä n. 2*10-3 (2 ) ja 200 m etäisyydellä 1*10-4 (0,1 ). Todennäköisyydet ovat siis hyvin pieniä. Tuulivoimalat sijaitsevat useiden satojen metrien etäisyydellä toisistaan, joten ne eivät aiheuta kumulatiivista jäiden putoamisriskiä samalle alueelle. Osumisriski painottuu tuulen suuntajakauman mukaisesti, koska käynnin aikana irtoava jää lentää voimalan sivulle hieman takaviistoon. Mallin antamat tulokset viittaavat Suomen länsirannikon sääoloihin, missä kokonaisjäätymisaika on jonkin verran pienempi kuin Lestijärvellä. 1 Bossanyi, E.A. & Morgan, C.A Wind turbine icing - its implications for public safety. Proc. European Wind Engineering Conference, Göteborg, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 137

143 Taulukko 9. Jäiden lentomatkaa on tutkittu VTT:ssa ADAMS-pohjaisella simulointiohjelmalla, jossa on huomioitu jääpalan aerodynamiikkaa (ilmanvastuskerrointa) ja mallinnettu tilanne vastaamaan 3 MW:n tuulivoimalaa. Tulosten mukaan noin 1 kg painoisten jääpalojen lentomatka ja loppunopeus niiden osuessa maahan kahdessa eri käyttötilanteessa on esitetty alla. Suuremmat luvut vastaavat tilannetta, jossa ilmanvastus on = 0 ja ovat siten teoreettisia ylärajoja VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN VAIKUTUKSET TYÖLLISYYTEEN JA ALUETALOUTEEN Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa välittömiin työllisyysvaikutuksiin sekä välillisiin työllisyysvaikutuksiin, jotka aiheutuvat välituotepanosten tuotannon ja kerrannaisvaikutuksien myötä. Etenkin rakentamisvaiheessa käytetään myös runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja. Näitä ovat muun muassa koneet ja laitteet, rakennusmateriaalit sekä kuljetus-, huolto ja muut palvelut. Osa rakentamisvaiheen työstä tehdään alueella lyhytaikaisesti oleskelevan työvoiman toimesta, mikä ei vaikuta suoraan lähialueen työllisyyteen. Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoverkon rakentamisen aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen on koko alueelle merkittävä rakentamishanke, joka toteutuessaan vaikuttaa monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan myönteisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa työtilaisuuksia tarjoutuu mm. raivaus-, maanrakennus- ja perustustöissä sekä työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus-, ravitsemus-, kauppa- ja virkistyspalvelut sekä vartiointi ja kuljetukset. Toimintavaiheessa tuulivoimapuisto tarjoaa töitä suoraan huolto- ja kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluissa ja vähittäiskaupassa. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin rakentaminen. Mikäli oletetaan, että rakennusvaiheen työllisyysvaikutuksesta noin 50 % ja toimintavaiheen työllisyysvaikutuksista noin 20 % kohdistuisi Lestijärven tuulivoimapuiston lähiseudulle, olisi sijaintikuntiin ja seudulle kohdistuva työllisyysvaikutus Hittisennevan osayleiskaava-alueen osalta yli 300 henkilötyövuotta. Koko Lestijärven tuulivoimapuiston työllisyysvaikutus on noin henkilötyövuotta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 138