Tutkimuksen ja politiikan tarkastelukulman erot

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimuksen ja politiikan tarkastelukulman erot"

Tiina Jaakkola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tutkimuksen ja politiikan tarkastelukulman erot Kari Raivio Emerituskansleri, Helsingin yliopisto Varapresidentti, International Council for Science Hallintotuomioistuinpäivä

2 Tiede ja yhteiskunnallinen päätöksenteko Lähes kaikissa asioissa tutkimustieto on relevanttia Lääketiede edelläkävijä ( evidence-based medicine ) Hoidon perustuttava tutkittuun tietoon (teho, turvallisuus) Kaikki julkaistu tutkimus ei ole yhtä arvokasta Suositus edellyttää analyysiä, jossa pätevin tutkimus painottuu Näyttöön perustuva toiminta yleistyy myös hallinnossa ( evidence-based management, evidence-based law enforcement ) Tutkimustietoa tarvitaan kaikissa päätöksenteon portaissa Paikallistaso Valtakunnan taso Alueellinen taso (EU) Globaalitaso (YK ja sen alajärjestöt)

3 Tieteen nykykäsitys mistä neuvot kansallisille päättäjille? Valtionhallinnon sisältä? Tiedeneuvonantajajärjestelmä puuttuu (Chief Scientific Adviser) Tutkimus- ja innovaationeuvosto Valtion tutkimuslaitokset Muut neuvoa-antavat elimet (talousneuvosto, ilmastopaneeli ) Ajatushautomoista? Sidoksissa puolueisiin Rajoittunut asiantuntemus Yliopistoista? Ei perinnettä tieteen neuvonantajaroolista Ei mekanismeja Yksittäiset asiantuntijat ( päivystävät dosentit ) Tiedeakatemiat asiantunteva ja puolueeton neuvonantajataho! (pilottihankkeet: Turpeen energiakäyttö ja Koulusurmat )

4 Globaali tieteen kattojärjestö -International Council for Science (ICSU) Perustettu 1931 (tieteelliset alakohtaiset unionit) 31 unionijäsentä 125 maajäsentä (National Members) Motto: Kansainvälinen tiede yhteiskunnan hyödyksi Kolme päätoiminta-aluetta Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Tiede päätöksenteon tukena Tieteen universaalisuus Päämaja Pariisissa, kolme aluetoimistoa kehitysmaissa Vuosibudjetti n. 4,5 m

5 ICSU ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö Alkusoitto: Kansainvälinen geofysiikan vuosi Globaalimuutoksen tutkimusohjelmat Ilmastontutkimusohjelma (WCRP) Maaperän ja biosfäärin ohjelma (IGBP) Inhimillinen ulottuvuus ohjelma (IHDP) Luonnon monimuotoisuusohjelma (DIVERSITAS) Näiden katto-organisaatio (ESSP) Kansainvälinen napatutkimuksen vuosi (IPY) Luonnonkatastrofien tutkimusohjelma (IRDR) Terveys ja hyvinvointi urbanisoituvassa maailmassa Tiivistyvä yhteistyö tutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden kanssa.

6 International Polar Year ICSU overview

7 100% TUTKIMUSOHJELMAT - ICSU n MERKITYS (Globaalimuutos esimerkkinä) Research US$ 2bn 0.5% 0.005% Planning and Coordination Initialization US$ 10m US$ 100k Seeding and catalysis ICSU January, 2009 ICSU overview 7

8 Tiede päätöksenteon tukena (ICSUn rooli) Tutkimusohjelmien aihevalinnat (yhteiskunnallinen relevanssi) Osallistuminen kansainvälisiin arviointeihin Tieteellisen pohjan luominen IPCC:n arviointeihin MEA (Millennium Ecosystem Assessment) IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) YK:n ja sen alajärjestöjen tieteellinen asiantuntijaelin UNESCO/UNEP/CSD Parlamenttien väliset huippukokoukset (CSD Rio, WSSD, WSIS) Rio + 20 Asiantuntijalausumat (esim. IPCC) MUTTA tieteen painoarvo kansainvälisessä diplomatiassa??

9 Ongelmat tutkimustiedon hyväksikäytössä Tiedon vaikeaselkoisuus Tiedon epävarmuus Tieto aidosti puutteellista Tutkijat aidosti erimielisiä Tiedon vähättely/vääristely/valikoiva käyttö Lobbarit Ns. skeptikot Tutkimustieto ei ole ainoa päätöksenteon peruste Taloudelliset näkökohdat Poliittinen tarkoituksenmukaisuus

10 Esimerkki - faktoja ilmastonmuutoksesta Ilmakehän hiilidioksidi lämmittää (Arrhenius 1890-luvulla) Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa Maapallon keskilämpötila kohoaa Valtamerien pinta nousee Vaikutukset erilaiset riippuen alueesta (leveysasteesta) Monet muut indikaattorit todistavat maapallon olosuhteiden huolestuttavasta kehityksestä Pahimmat seuraukset: vesipula, ruokapula, sään ääri-ilmiöt, tulvat, sairaudet

11 CO 2, N 2 O, CH 4 concentrations Overfishing The Planetary Land degradation Response Loss Biodiversityto the drivers.. of the Anthropocene From: Steffen et al. 2004

12 Ihmiskunnan turvallinen liikkumavara maapallolla? Typpitase? Uusimmat luv?? 90-00? Merten happamuus 70-80? Esiteollinen

13 Kasvava huoli ihmisen toimien haittavaikutuksista mutta vain retoriikan tasolla Potsdam Memorandum 10th October thorough re-invention of our industrial metabolism the Great Transformation. We have our foot on the accelerator driving towards the Abyss... Ban Ki-moon Secretary General of the UN Sept Johan Rockström and Carl Folke, Stockholm Resilience Centre Obama Administration Instructions to NSF for US fiscal year 2011 A new Sustainability Research effort on renewable energy systems and complex environmental-and climate system processes to increasing US energy independence, enhancing environmental stewardship, reducing energy and carbon intensity, and generating sustained economic growth

14 Kansainväliset ponnistukset ilmastoalalla Intergovernmental Panel for Climate Change (IPCC) 1988 (WMO ja UNEP) Rion konferenssi 1990 ja Agenda 21 UNFCCC Kioton protokolla 1997 päästövähennykset Tavoitteet vaatimattomat Käytännössä vain EU sitoutui (USA ja Kiina eivät) Kööpenhamina 2009 fiasko vaikka tutkimustieto entistä varmempi Cancun 2010 neuvotteluja jatketaan, kehitysmaarahasto (Green climate fund 100 mrd$/v) Durban tällä hetkellä Kukaan ei odota konkreettisia tuloksia USA ja Kiina vahtivat toisiaan ei myönnytyksiä Rahaston kohtalo epäselvä Prosessi sentään jatkunee?

15 Rio + 20 YKn kestävän kehityksen konferenssi YK-tason retoriikka: uudistettu poliittinen sitoutuminen Vihreä talous kestävän kehityksen kontekstissa Organisaatio- ja hallintorakenteet Uudet haasteet EU-tason retoriikka: tilaisuus jota maailmalla ei ole varaa hukata Nykyisten aloitteiden kehittäminen kunnioittaen kansallisia intressejä Globaali tutkimusyhteistyö globaalien ongelmien ratkomiseksi ICSU vastaa konferenssin tieteellisestä sisällöstä Jäsenyys valmistelutyöryhmissä Alueelliset workshopit Yhteenvetomuistiot keskeisistä teemoista Tieteellinen foorumi huippukokouksen alla

16 Suomen tiedeyhteisö ja Rio + 20 Kestävä kehitys kiinnostaa! Ekologian ja ilmaston tutkimus Suomessa maailman huippua Yliopistot/tiedeyhteisö avautuvat yhteiskuntaan Kansainvälinen näkyvyys paranemassa mutta ei riittävä: ICSUn Euroopan sihteeristö European workshop Rio + 20 Helsingissä Yksi kansainvälinen ohjelmatoimisto (IPO) ileaps Uuden hiilitaseen havaintoverkoston keskus HUOLENAIHE: Leveä railo tiede- ja politiikkayhteisöjen välillä!

17 Miksi tieto ei pure päätöksenteossa? Horjumaton usko loputtomaan talouskasvuun (BKT mittarina) Riskien aikaskaala yli vaalikauden Epäilys markkinoitu tehokkaasti riskejä voi vähätellä Taloudellisten haittavaikutusten pelko (etenkin nyt!) Kansallisten intressien ensisijaisuus Konsensusperiaate sitovia päätöksiä tehtäessä JOS LOPULTA PÄÄSTÄÄN SOPIMUKSEEN, SITÄ EI NOUDATETA! Earth Summit (Rio) Agenda 21 YKn vuosituhattavoitteet (MDG) EUn vakaus- ja kasvusopimus Kehitysapusitoumukset Kalastussopimukset KENELLÄ RIITTÄÄ USKOA RATIONAALISEEN YHTEISKUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON?

Samankaltaiset tiedostot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments