Leppälahden osayleiskaava Luonnosvaiheen mielipiteiden pääkohdat

Transkriptio

1 Leppälahden osayleiskaava Luonnosvaiheen mielipiteiden pääkohdat Sivu 1 / Leppälahden osayleiskaava oli nähtävillä välisen ajan. Mielipiteitä saapui luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana 46 kpl. Alla esitetyt mielipiteet lyhennettynä ja niihin esitetyt vastineet. Mielipide 1, Tiedustellaan loma-asunnon rakennuspaikkaa kiinteistölle sekä muun rakentamisen mahdollisuuksia ranta-alueelle. Vastine: Osayleiskaavassa osoitettu rakennusoikeus perustuu mitoituslaskelmaan. Tila Ala-Leppäranta kuuluu emätilaan 1:34. Laskelman mukaan emätila on käyttänyt rakennusoikeutensa, joten uusia rantarakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Mielipiteen liitekarttana on ote Leppävesi-Päijänne rantaosayleiskaavasta. Kyseinen kaava on aikanaan hyväksytty n maalaiskunnan kunnanvaltuustossa mutta sitä ei ole vahvistettu. Leppävesi-Päijänne rantaosayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia, joten siinä osoitetut kaavaratkaisut eivät ole ohjeena nyt laadittavalle yleiskaavalle tai ranta-asemakaavoille. Rantavyöhykkeellä M-1 -alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Mielipide 2, Nähtävillä olevasta Leppälahden osayleiskaavaluonnoksesta haluan todeta seuraavaa: 1. Esitetään tilalle 11:151 osoitettavaksi kahta rakennuspaikkaa ja esitetään tilan 11:151 MA-alueen kaventamista. 2. Tilalla 7.7 rantarakentamispaikka (RA) on merkitty käytännössä rakentamiskelvottomaan paikkaan (kivilouhu). Esitän että RA-paikka on siirrettävä AO-paikan kyljestä tilan ranta-alueen eteläreunalle. Vastine: 1. Emätilan 11:36 kohdalla Kiviahon tila (11:151) on kylänauha-alueella suurimmaksi osaksi peltoa. Pellon pinta-alasta puolet lasketaan mukaan mitoitus pinta-alaan. Kylänauha-alueen mitoituksessa 1-3 ha mitoituspinta-alaa mahdollistaa yhden rakennuspaikan osoittamisen. Emätilan 11:36 kohdalla on yksi olemassa oleva rakennuspaikka, joka käyttää mitoituksen mukaisen rakennusmahdollisuuden.

2 Sivu 2 / 20 Kiinteistölle 11:179 Ahopelto (emätila 11:37) voidaan osoittaa yksi rakennuspaikka mitoituksen mukaisesti. Rakennuspaikka voidaan siirtää tilalle 11:151 Kiviaho. Emätilalla 11:37 on laskennallista rakennusoikeutta yhteensä 5. Kun emätilasta lohkotuille kiinteistöille on muodostunut jo neljä rakennuspaikkaa on käyttämätöntä rakennusoikeutta jäljellä enää yksi rakennuspaikka. 2. Siirretään kiinteistölle 7:7 osoitettu rakennuspaikka esitetyn mukaisesti tilan itälaidalle. Toimenpiteet: Edellä esitetyn mukaan. Mielipide 3, Esitetään rantaviivan muuntamisen tarkistamista sekä osoitetun rakennuspaikan uudelleen sijoittamista. Perusteena on, että nyt kaavaluonnoksessa käytetty rantaviivan pituus poikkeaa aiemmin samalle emätilalle tehtyjen poikkeuslupapäätösten yhteydessä käytetyistä rantaviivapituuksista. Lisäksi esitetään vakituisen asuinrakennuspaikan osoittamista uudelle rakennuspaikalle. Esitetään myös kritiikkiä liito-orava-alueiden laajuudesta sekä ranta-alueen laajuudesta. Tiedustellaan kuinka käsittelyssä oleva hajajätevesiasetus on huomioitu kaavassa. Vastine: Kaavaselostuksessa mainitulla alkuperäisellä rantaviivalla tarkoitetaan emätilaan kuuluvien kiinteistöjen muodostamaa rantaviivaa. Rantaviivan pituutena käytetään maanmittauslaitoksen ajantasaista numeerista kiinteistörajakarttaa, jonka rantarajaviiva pääsääntöisesti noudattelee luonnollista rantaviivaa kaavaalueella. Mikäli rantaviiva poikkeaa kiinteistörajasta merkittävästi, se otetaan huomioon mittauksessa. Kaavaselostuksen Emätilaperiaate -kohtaan on täsmennetty lause seuraavasti: Emätilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusluokituksen mukaan tuleva rakennusoikeus ko. emätilaan kuuluneiden tilojen muodostaman rantaviivamäärän perusteella. Alkuperäisellä rantaviivalla ei siis ole tarkoitettu vanhoissa kartoissa olevia rantaviivoja vaan emätilaan kuuluneiden tilojen muodostamaa rantaviivaa. Kyläselvityksen yhteydessä tehty mitoitustarkastelu on ollut alustava ja sitä on tarkistettu kaavaluonnosvaiheessa. Rantaviivan pituudet on tarkistettu kertaalleen kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä. Rantaviivan muuntoperiaatteiden mukaisesti Iso Ketvenensaaressa rannanosien 37 ja 48 kohdalla on alle 50 metriä kapeiden niemien kohdalla tarkistettu vastaamaan muuallakin käytettyä mittausmenetelmää: alle 50 metrin niemissä on huomioitu vain niemen kanta. Luonnosvaiheen palautteen perusteella rantaviivan mittaus ja muuntaminen on tarkistettu ja rannanosan 37 (kiinteistö 8:742) kohdalla on rantaviivan muuntamista tarkistettu siten, että Ketvenenlahden pohjukka on muunnettu kertoimella 0,25 ja kiinteistön pohjoisosa kertoimella 1. Näin ollen emätilan mitoitus on yli 0,5, joka pyöristyy yhteen uuteen rakennuspaikkaan. Mielipiteessä viitataan aiempien vuosien poikkeusluparatkaisuihin ja niissä esitettyihin rantaviivapituuksiin. Vaikkakin poikkeuslupakäytännössä noudatetaan vakiintuneita mitoitusperiaatteita, ei yksittäisiä lupia koskevassa poikkeamisharkinnassa ole päätetty samaan tapaan kuin kaavoituksessa tietyistä mitoitusperusteista ja siten ratkaistu yksittäisiä hakemuksia edellisten päätösten perusteel-

3 Sivu 3 / 20 la. Poikkeamispäätökset eivät myöskään ole voineet sitoa kaupungin tulevaa kaavoitusharkintaa. Nyt laadittavaa yleiskaavaa tehdessä rantaviiva on mitattu ja muunnettu yhtenäisten periaatteiden mukaisesti koko kaava-alueella. Mielipiteessä esitetään, että emätilan 8:97kohdalla olisi laskuvirhe emätilan kokonaisrakennusoikeudessa. Esitetty ero (0,46 vs. 0,79) johtuu siitä, että kiinteistön 8:852 kohdalla rantaviiva on kokonaan alavalla ja tulvaherkällä alueella. Ko. kiinteistön rantaviivaa on rakentamiseen kelpaamatonta, joten se on huomioitu mitoitusluvulla 0. Eli koko emätilan muunnetun rantaviivan kertominen kuudella antaa virheellisen tuloksen. Mitoitustaulukossa ei siis ole virhettä laskutoimituksessa. Erillissaunojen osalta todetaan, että maatilojen ja vakituisten asuinrakennusten erilliset saunarakennukset käyttävät rakennusoikeutta 0,5 rakennuspaikan verran. Kaikki rakennusoikeutta vähentävät erillissaunat on osoitettu taulukossa 0,5 rakennusoikeudella. Rakennuspaikkojen sijoittelusta todetaan, että niiden sijoittumiseen vaikuttavat monet seikat: mm. maasto-olosuhteet, luontoarvot, maisemalliset arvot. Hyvän kaavoitustavan mukaisesti rakennuspaikat pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan ryhmiin, jotta yhtenäistä rantaviivaa jää mahdollisimman paljon vapaaksi. Rakennuspaikkojen sijaintia tarkastellaan edelleen palautteen perusteella kaavaprosessin edetessä. Liito-oravarajausta on tarkistettu metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä tehdyn maastokäynnin sekä erillisen tarkistuskäynnin perusteella. Hajajätevesiasetus on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä Hallituksen antaman esityksen mukaan kuivanmaan kiinteistöille olisi tulossa vaatimusten lievennyksiä niin, että jätevesijärjestelmät tulisi laittaa kuntoon tiettyjen remonttien yhteydessä. Sen sijaan ns. lievennyksiä nykyiseen asetukseen ei olisi tulossa ranta- ja pohjavesialueilla ja näillä kiinteistöillä puhdistusvaatimusten tulisi täyttyä mennessä. Kaavaprosessin aikana vesiosuuskunnan toimintaalueen määrittelyä on pyritty viemään eteenpäin. Toimenpiteet: Muutoksen edellisen vastineen mukaan. Mielipide 4, Mielipiteessä esitetään seuraavat seuraavia kysymyksiä: 1. Mikä on asuinrakennuksen määritelmä? 2. Lasketaanko navetta ja tallirakennus kerrosneliöihin? 3. Lasketaanko talon yhteyteen yleisesti rakennettava maanalainen kellari (ruokakellari) kerrokseksi vai ei ja sisällytetäänkö se asumispinta-alaan? 4. Miten talli/navettarakennuksen muuttaminen yöpymistiloiksi vaikuttaisi paikan kokonaisrakennusoikeuteen? 5. Onko sallittua vuokrata mökkiä ulkopuolisille? 6. Kuinka pitkän laiturin rantaan saa rakentaa? 7. Onko sallittua pitää purjevenettä laiturin päässä?

4 Sivu 4 / Onko mahdollista rakentaa nykyisen asuinrakennuksen paikalle kaksikerroksinen alle 100m² rakennus? 9. Milloin vanha asuinrakennus täytyy purkaa, jos uusi rakennus rakennetaan eri paikalle? Saako vanha talo seisoa pihalla kunnes uusi on valmis? 10. Lasketaanko ulkoterassi kokonaisneliömäärään? 11. Mikä rakennuksen sallittu vähimmäisetäisyys naapurikiinteistön rajasta? Onko rakennuksen korkeudella sille merkitystä? Vastine: Asuinrakennukselle ei ole tarkkaa määritelmää. Asuinrakennus on asumiseen tai vapaa-ajan asumiseen käytetty rakennus, jossa asuinalaa on vähintään puolet. Lähtökohtaisesti rakennuspaikan kaikki rakennukset lasketaan kokonaisrakennusoikeuteen ellei kaavassa toisin määrätä. Kellarikerrosta ei lasketa kerrokseksi eikä sitä tällöin lasketa asuinpinta-alaan. Kellarikerrokselle on oma määritelmänsä. Suunnittelen alkuvaiheessa kannattaa olla yhteydessä rakennusvalvontaan, josta saa ohjausta mm. siihen, että mikä lasketaan kerrosalaan ja mikä ei. Talousrakennukset kuten majoitustilat lasketaan rakennusoikeuteen kuuluvaksi tilaksi. Yli 15 m² tai pituudeltaan yli 15 metrin laituri vaatii toimenpideluvan. Pengerlaiturin tai vastaavan rakentaminen saattaa myös vaatia vesilain mukaisen luvan. Vesilain mukaisen luvan tarve selviää alueelliselta ELY-keskukselta. Kaavaluonnosvaiheessa kaavamääräyksissä on määrätty rakennusten etäisyydet rantaviivasta. Nykyinen lomarakennus sijoittuu lähimmillään n. 15 metrin etäisyydelle. Luonnoksen mukaisen määräyksen mukaan enintään 100 m² suuruinen rakennus tulee sijoittaa vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Kaavamääräykset vahvistuvat aikanaan kun kaava saa lainvoiman. Rakennuksen purkaminen vaatii purkuluvan. Rakennuksen purkaminen on mahdollista luvittaa uuden päärakennuksen luvan yhteydessä. Vanhan purettavan asuinrakennuksen purkamisajankohta määritellään rakennusluvan tai erillisen purkamisluvan yhteydessä. Ulkoterassia ei lasketa kokonaisneliömäärään. Rannalla sijaitsevaan rakennukseen liittyvän avoterassin koosta on säädetty erikseen rakennusjärjestyksessä. Rakennuksen vähimmäisetäisyys naapurikiinteistön rajasta on vähintään viisi metriä. Rakennuksen korkeudella rajaan nähden ei ole merkitystä. Yleiskaavan yhtenä tavoitteena kyläalueiden osalta on maaseutuasumisen ohjaaminen kyläalueille. Loma-asuntojen käyttötarkoitusten muutoksia harkitessa tarkastellaan mm. rakennuspaikan tukeutumista kyläasutukseen ja sijaintia toimivaan kouluun tai olevaan koulukuljetus- tai linja-autoreittiin nähden. Kiinteistö on nykyisellään vapaa-ajanasuntona. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 700 metrin päässä kiinteistöstä eikä alueella ole tunnistettavissa sellaista kylärakennetta, jonne asumista tulisi ohjata. Edellä mainittu huomioon ottaen kiinteistön käyttötarkoitusta ei muuteta vakituiseen asumiseen.

5 Sivu 5 / 20 Mielipide 5, Pyydetään, että RA-alueen kaavamääräystä täydennettäisiin lisätekstillä niin, että ennen vuotta 1964 rakennettuja rakennuksia saisi peruskorjata, laajentaa ja tuhoutuneiden tilalle rakentaa uusia. Vastine: Kiinteistöllä on yksi lomarakennuspaikka. Erilliselle tiettynä ajankohtana rakennettujen rakennusten kaavamääräykselle ei ole tarvetta. Kiinteistölle rakennettuja luvallisia rakennuksia on mahdollista korjata, laajentaa ja tuhoutuneiden tilalle rakentaa uusia kaavamääräysten ja kaupungin rakennusjärjestyksen määräysten puitteissa. Kaavassa on osoitettu lomarakennuspaikan kokonaisrakennusoikeudeksi 200m². Mielipide 6, Esitetään kaavaluonnoksessa olleen merkinnän AO muuttamista AM:ksi. Perusteluna alueen historia vanhana maatilana (Yrjölän tila). Vastine: Kiinteistö voidaan osoittaa maatilantalouskeskuksen alueena merkinnällä AM-1. Kaavamerkintään tulee on syytä lisätä pihapiiriin ja rakennuskannan ominaispiirteitä säilyttävä merkintä Keski-Suomen museon lausunnon mukaisesti. Toimenpiteet: Muutokset vastineen mukaan. Mielipide 7, Esitetään tilalle osoitettujen kuivanmaan rakennuspaikkojen siirtoa. Lisäksi esitetään rantasaunan rakentamismahdollisuutta tai yhtä lisärakennuspaikkaa tilalle. MY-alueen yläpuolelle esitetään yhtä kuivanmaan rakennuspaikkaa lisää. Vastine: Rantasaunan osalta todetaan, että emätilan rakennusoikeus on käytetty joten uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Muurikaisjärven eteläpäässä ATaluetta on mahdollista laajentaa länteen niin, että rakennuspaikat on helpommin liitettävissä vesihuoltoverkkoon. AT-aluetta laajennettu myös Viiriläntien varressa. Rakennuspaikan osoittamista on toivottu erilliselle palstalle Koskenpäänkujan varteen. Rakennuspaikka on kosteikkoa ja rakentamiseen huonosti soveltuvaa aluetta. Emätilan laskennallinen rakentamismahdollisuus (kolme uutta rakennuspaikkaa) on osoitettu Muurikaisjärven eteläpäähän. Mitoituksen ylittäviä uusia rakennuspaikkoja ei näin ollen osoiteta. Toimenpiteet: Muutokset vastineen mukaan.

6 Sivu 6 / 20 Mielipide 8, Mielipiteen esittäjä ihmettelee rantaviivan muuntamiskartalla olevaa sinistä väriä oman kiinteistön kohdalla vaikka muilla naapureilla on punainen. Vastine: Väri, jolla rantaviiva on piirretty liitekartalle kuvaa rantaviivan muuntamiskerrointa. Rantaviivan muuntamiskerroin määräytyy vastarannan vaikutuksen mukaisesti. Kiinteistön kohdalla 4:436 on vastaranta lähempänä kuin kiinteistön pohjoispuolen naapurikiinteistöillä ja tästä syytä ko. kohdalla muuntamiskerroin on 0,5. Kapeat niemet, kannakset ja lahdet vaikuttavat muuntokertoimeen. Rantaviivan muuntamisperiaatteet on esitetty tarkemmin kaavaselostuksessa kohdassa 4.2. Sinisellä värillä ei ole vaikutusta kiinteistön 4:436 olemassa olevaan tilanteeseen. Mielipide 9, Esitetään kuivanmaan rakennuspaikan lisäystä. Vastine: Osayleiskaavassa on laadittu ranta-alueen ulkopuolella ns. kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu. Tarkastelu on tehty pinta-alaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Mitoituksen mukainen rakennusoikeus on käytetty emätilan kohdalla, joten uutta rakennuspaikkaa ei voida osoittaa. Mielipide 10, Esitys kahden rakennuspaikan myöntämiseksi tilalle. Vastine: Kyseisen kiinteistön kohdalla vain kiinteistön ranta-alue kuuluu kaavaalueeseen. Emätilan mitoituksen mukainen rantarakennusoikeus on käytetty, joten uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Rautatien pohjoispuolella, tiiviimmän kyläalueen ulkopuolella ei ole laadittu kiinteistöille kuivanmaan mitoitusta. Kaava-alueen laajentamista ei myöskään nähdä tarkoituksenmukaiseksi kyseisellä kohdalla. Kiinteistölle sijoittuu nykyisellään jo kolme rakennuspaikkaa (yksi ranta- ja kaksi kuivanmaanrakennuspaikkaa). Mielipide 11, Esitetään rantarakennuspaikan osoittamista tilalle. Vastine: Kiinteistö kuuluu emätilaan 8:14, jolla on laskennallista rakennusoikeutta 15,60. Näistä 15 uutta rakennuspaikkaa on osoitettu kaavaluonnoksessa. Jäljelle jää laskennallista rakennusoikeutta 0,6, joka pyöristyssäännön mukaan pyöristetään yhdeksi. Yksi uusi rakennuspaikka voidaan osoittaa kiinteistölle. Toimenpiteet: Muutos vastineen mukaan.

7 Sivu 7 / 20 Mielipide 12, Esitetään vakituisenasumisen rakennuspaikkaa AT-alueelle. Tontti on merkitty vapaa-ajan asunnon rakennuspaikaksi kaavaluonnoksessa. Vastine: Kaavassa osoitetun olemassa olevan vapaa-ajan asunnon rakennuspaikan merkintä on virheellinen ko. kohdalla ei ole olemassa olevaa rakennuspaikkaa. Kyseinen kiinteistö on kooltaan n m². Kaavamääräyksessä uuden rakennuspaikan koko tulee olla AT-alueella vähintään 2000 m², joten uutta rakennuspaikkaa ei voida osoittaa. Kyseinen kiinteistö voidaan kuitenkin osoittaa AT-alueena, jolloin se on mahdollista liittää viereiseen rakennuspaikkaan lisäalueena. Mielipide 13, ja Esitetään kiinteistöille lisää rakennusoikeutta. Osayleiskaavassa on laadittu ranta-alueen ulkopuolella ns. kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu. Tarkastelu on tehty pinta-alaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Mitoituksen mukainen rakennusoikeus on käytetty emätilan kohdalla, joten uutta rakennuspaikkaa ei voida osoittaa. Mielipide 14, Esitetään rantarakennuspaikan käyttötarkoituksen muutosta RA:sta AO:ksi tai olemassa olevan RA rakennuspaikan siirtoa. Vastine: Kiinteistö sijaitsee Manunsaaressa, jossa on ennestään seitsemän ympärivuotisesti asuttua rakennuspaikkaa. Manunsaaressa ei ole keskitettyä vesihuollon verkostoja eikä alue sijoitu olemassa olevien koulukuljetusreittien piiriin. Yleiskaavassa ei ole osoitettu tiiviimpää kylärakennetta Manunsaareen eikä alueelle ole suunnitteilla vesihuoltoverkoston laajentuminen. Edellä esitetty huomioon ottaen alueelle ei ole perusteltua muuttaa käyttötarkoituksia tai osoittaa lisää uusia pysyvän asumisen rakennuspaikkoja. Mielipide 15, Esitetään, että mitoituksessa käytetty rantaviivan pituus on virheellinen. Perusteena on, että nyt kaavaluonnoksessa käytetty rantaviivan pituus poikkeaa aiemmin samalle emätilalle tehtyjen poikkeuslupapäätösten yhteydessä käytetyistä rantaviivapituuksista.

8 Sivu 8 / 20 Esitetään, että kaavaan merkityt luonnonsuojelualueet rajoittavat maanomistajien oman maan käyttömahdollisuuksia. Pyydetään selvittämään kyläselvityksen mukaisesti esitettyjen rakennuspaikkojen lopullinen määrä. Tiedustellaan rakennetun vesihuoltolinjan vaikutuksista saareen. Vastine: Kyläselvityksen mielipidekartassa on esitetty maanomistajien esitykset rakennuspaikoiksi. Kyläselvityksen mielipidekartassa oli esitetty n. 30 rakennuspaikkaa tai aluetta. Esitykset eivät sellaisenaan ole siirtyneet kaavaratakisuun. Esitykset on otettu huomioon kaavan laadinnassa, mikäli se on ollut mahdollista kaavan tavoitteet ja mitoitusperiaatteet huomioon ottaen. Kaavaluonnoksessa on osoitettu uusia mitoituksen mukaisia kuivanmaan rakentamismahdollisuuksia 82 kpl ja ranta-alueelle uusia rakennuspaikkoja 49 kpl. Rantaviivan pituutena käytetään maanmittauslaitoksen ajantasaista numeerista kiinteistörajakarttaa, jonka rantarajaviiva pääsääntöisesti noudattelee luonnollista rantaviivaa kaava-alueella. Mikäli rantaviiva poikkeaa kiinteistörajasta merkittävästi, se otetaan huomioon mittauksessa. Rantaviivan pituudet on tarkistettu kertaalleen kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä. Rantaviivan muuntoperiaatteiden mukaisesti Iso Ketvenensaaressa rannanosien 37 ja 48 kohdalla on alle 50 metriä kapeiden niemien kohdalla tarkistettu vastaamaan muuallakin saaressa käytettyä mittausmenetelmää: alle 50 metrin niemissä on huomioitu vain niemen kanta. Kyläselvityksen yhteydessä tehty mitoitustarkastelu on ollut alustava ja sitä on tarkistettu kaavaluonnosvaiheessa. Mielipiteessä viitataan aiempien vuosien poikkeusluparatkaisuihin ja niissä esitettyihin rantaviivapituuksiin. Vaikkakin poikkeuslupakäytännössä noudatetaan vakiintuneita mitoitusperiaatteita, ei poikkeamisharkinnassa ole päätetty samaan tapaan kuin kaavoituksessa tietyistä mitoitusperusteista ja sitten ratkaistu yksittäisiä hakemuksia edellisten päätösten perusteella. Poikkeamispäätökset eivät myöskään ole voineet sitoa kaupungin tulevaa kaavoitusharkintaa. Nyt laadittavaa yleiskaavaa tehdessä rantaviiva on mitattu ja muunnettu yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Ketvenensaareen on osoitettu luonnonsuojelualueen merkinnällä vain yksi jo perustettu luonnonsuojelualue. Muutoin luontoarvoja on merkitty luo-1 merkinnällä (liito-oravan esiintymisalue) ja MY (Maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). Alavan kannaksen kohdalle osoitettu MY-alue on kattaa alavan kannaksen (linnustollisesti arvokas) sekä liito-oravan esiintymisalueen alavan alueen länsipuolella. MY- ja luo-1 merkinnät ovat tavanomaisia luontoarvot huomioon ottavia yleiskaavamerkintöjä, jotka eivät kohtuuttomasti rajoita kiinteistöjen käyttöä. Yleiskaavalla ei oteta kantaa vesihuollon yksityiskohtaiseen suunnitteluun kuten putkilinjojen sijoittamiseen. Vesiosuuskunnan alustava toiminta-alue on ollut kaavan liitemateriaalina. Kaavatyön yhteydessä kartoitetaan vesihuollon mahdollisia laajentumisalueita ja uusien rakennuspaikkojen sijoittumista suhteessa kes-

9 Sivu 9 / 20 kitettyyn vesihuoltoverkostoon. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittely on erillinen vesihuoltolain mukainen prosessi osallisten kuulemisineen. Kaavaprosessin aikana vesiosuuskunnan toiminta-alueen määrittelyä on pyritty viemään eteenpäin. Mielipide 16, Esitetään kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamista vakituisen asunnon rakennuspaikaksi. Vastine: Kiinteistö sijaitsee Palvajärven itärannalla. Kiinteistölle johtavan tien varrella on nykyisellään kuusi vakituisesti asuttua rakennuspaikkaa. Palvajärven länsirannalla on 21 olevaa lomarakennuspaikkaa ja kuusi uutta osoitettu kaavassa. Länsirannalla olemassa olevia vakituisen asunnon rakennuspaikkoja on seitsemän. Palvajärven itärannalla ja Kotiniemessä on 31 olevaa lomarakennuspaikkaa ja kaksi uutta osoitettu kaavassa. Vakituisia asuntoja itärannalla on 14. Palvajärven rannoilla rakentaminen on lähinnä lomarakentamista. Palvajärven alueella ei ole muodostunut sellaista kylärakennetta, jonka laajentaminen asutusta lisäämällä olisi osayleiskaavan tavoitteiden mukaista. Mielipide 17, Palaute on yhteinen Harry ja Sirpa Vihannon kanssa. Mielipiteessä esitetään, että kiinteistöjen 11:183 ja 10:69 alaosa, joka on kaavassa osoitettu M-alueeksi, tulisi yhtäläisyyden vuoksi merkitä AO-alueeksi. Kyseinen alue on AO alueen keskellä. Vastine: Kyseinen alue on ranta-asemakaava-aluetta. Yleiskaavassa alue voidaan osoittaa rantaan asti AO-alueena. Yleiskaavan vahvistuessa rantaasemakaava jää edelleen voimaan. Yleiskaava on ohjeena ranta-asemakaavaa muutettaessa tai yleiskaava astuu voimaan ranta-asemakaavan kumoutuessa. On huomattava, että yleiskaavassa osoitettu rakennusoikeus kuuluu sille tilalle, jonka alueelle se on merkitty. Kiinteistöjaotuksen muutos voi olla tarpeen mikäli rakennuspaikan mahdollistamaa rakennusoikeutta halutaan osoittaa poiketen nykyisestä kiinteistöjaotuksesta. Toimenpiteet: Laajennetaan AO-aluetta. Mielipide 18, ja Esitetään tilalle Luppovuori 1:94 kolmea uutta kuivanmaan rakennuspaikkaa. Koskelan polulla on jo Leppälahden Eräkeskus ja yhdeksän asuntoa, joista kuudessa asutaan vakituisesti. Alue on siis jo aktiivisessa käytössä. Haara tukisi myös vesiosuuskunnan mahdollisuutta.

10 Sivu 10 / 20 Marjametsä tilalle 30:40 toivotaan rantarakennuspaikkaa vanhentuneen omakotitalon rakennuslupapaikalle. Vastine: Alue, jolle toivotaan uusia kuivanmaan rakennuspaikkoja, sijoittuu M- alueelle, jonne ei ole laadittu rakentamismahdollisuuksien mitoitusta. Aluetta ei ole osoitettu myöskään vesisosuuskunnan alustavassa toiminta-alueen rajauskartassa. Koskelanpolulla on nykyisin kaksi asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta. Lähimmillään vesisosuuskunnan putket sijoittuvat 1,3 km tai n. 500 metrin päähän. Alue, jolle lisärakentamista esitetään sijoittuu kyläalueen ja kylänauhaalueen ulkopuolelle eikä rakennuspaikkojen lisääminen ole kaavan tavoitteiden mukaista. Vaikka esitetty rakennuslupa on vanhentunut on kiinteistölle 30:40 tai sitä edeltävälle kiinteistölle, myöhemmällä poikkeusluvalla (LA-465/ ) ja rakennusluvalla ( ) on muodostunut lomarakennuspaikka ja edelleen vakituisen asunnon rakennuspaikka. Kyseinen kiinteistö on käyttänyt osuutensa mitoituksen mukaisesta rantarakennusoikeudesta. Mielipide 19, Esitetään kaava-alueen laajentamista ja kiinteistön mukaan ottamista kaava-alueeseen. Alue on Särkän ylikäytävän pohjoispuolella, jossa on muutamia vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Mielipiteessä esitetään kaavaan mukaan ottamista, jotta kunnallistekniikka olisi saatavissa samaan hintaa kuin muillakin kaavoitetuilla alueilla. Vastine: Kaavaluonnoksessa kaava-alueeseen on otettu mukaan vesistöjen ranta-alueet ja tiiviimmin rakennetut kyläalueet. Rautatien ja valtatien leikkauskohdan pohjoispuolinen alue on laajaa maa- ja metsätalousaluetta, jossa on muutamia asuinrakennuksia haja-asutusmaisesti mutta varsinaista kylärakennetta ei ole muodostunut. Valtatie ja rautatie toimivat selkeinä rajoina kaava-alueelle. Laajoja metsäalueita ei ole tarkoituksenmukaista ottaa mukaan kaavoituksen piiriin jos alueilla ei ole odotettavissa muuttuvaa maankäyttöä. Kaava-alueen ulkopuolella rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveharkinnan kautta. Välittömästi rautatien pohjoispuolella sijaitseva yksi asuinrakennuksen rakennuspaikka on otettu mukaan kaavaan koska se sijaitsee ranta-alueella. ssä asemakaavoitetut alueet ovat pääasiassa vesihuoltolaitoksen (n energia) toiminta-aluetta ja uudet asemakaavoitetut alueet tulevat toiminta-alueen piiriin. Toiminta-alueen laajennus tehdään erillisellä päätöksellä. Leppälahden alueella tiiviimmän kyläasutuksen alue on n energian toiminta-aluetta. Toiminta-alueella on n energian hinnoittelun mukainen liittymähinta. Toiminta-alueen ulkopuolella liittymismaksut ovat vyöhykehinnoittelun mukaiset. Jonkin alueen ottaminen mukaan yleiskaavaan ei tee automaattisesi alueesta vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta samaan tapaan kuin asemakaavoitettaessa.

11 Sivu 11 / 20 Mielipide 20, Tiloille 4:383 ja 4:411 osoitettua AO-aluetta ei voi osoittaa luonnoksessa esitetyssä laajuudessaan. 2. Vuorlahden tilan AO-alue tulee laajentaa karttaesityksen mukaisesti rantaan asti. 3. Esitetään, että ennen vuoden 1959 rakennuslakia käyttöön otetut rakennuspaikat: 4: 142, 4:324 ja 4:325 tulisi osoittaa omina emätiloinaan. Vastine: Tilan 4:383 päärakennuksen sauna sijaitsee ranta-alueella omalla palstallaan. Palstojen välissä on kahden eri kiinteistön 26:0 ja 4:411 alueita. Väliin jäävällä tilalla 26:0 on eri omistaja kuin kiinteistöllä 4:383. Kiinteistöllä 4:411 on sama omistaja kuin tilalla 4:383. AO-alueena kaavassa osoittaminen mahdollistaa sen, että rakennuspaikka on mahdollista muodostaa yhtenäiseksi rakennuspaikaksi lohkomalla. Toinen vaihtoehto olisi osoittaa sauna erillisellä symbolilla. Vuorlahden tilan 26:0 rakennukset on rajattu luonnoksessa AO-alueen sisään. Kiinteistö 4:142 on emätila ja huomioitu mitoitustaulukossa omana emätilanaan eikä se vaikuta emätilan 4:143 rakennusoikeuteen. Kiinteistöt 4:324 ja 4:325 kuuluvat emätilaan 4:143 kiinteistörekisteritietojen mukaan. Emätilan 4:143 laskennallinen rakennusoikeus on miinuksella -3,23, jolloin kahden rakennuspaikan poistaminen ei vaikuttaisi uusien rakennuspaikkojen muodostumiseen eli rakennuspaikkojen määrän osalta tilanne ei muuttuisi. Toimenpiteet: Laajennetaan tilan 26:0 AO-aluetta ulottumaan rantaan asti. Mielipide 21 Kuuspalo Leila ja Majamäki Juha Mielipiteessä pyydetään osoittamaan rakennuspaikka rantasaunalle. Vastine: Rakennuspaikka on luvitettu aikanaan kuivanmaan rakennuspaikkana. Rantasaunan rakennuspaikan osoittaminen esitetylle paikalle kauas pihapiiristä muodostaisi käytännössä rakennuspaikan joka käyttäisi laskennallista rakennusoikeutta. Emätilalla ei ole jäljellä laskennallista rakennusoikeutta, joten erillistä rantasaunaa ei voida osoittaa. Mielipide 22, Omistan Manunsaaressa sijaitsevan Raja-Kuorekallion RN:o 8:795 tilan, jolta on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä evätty rakentamismahdollisuudet poikkeusluvalla. n maalaiskunnan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rantayleiskaavan, jolla rakennusoikeutta on siiretty tilalta RN:o 8:92 tiloille RN:o 8:794 ja RN:o 8:795. Kaavaa ei ole kuitenkaan vahvistettu oikeudellisesti sitovaksi. Olisinkin kiinnostunut onko nyt käynnissä olevassa kaavoitusprosessissa mahdollista siirtää vastaavalla tavalla rakennusoikeutta tilojen välillä ja saada kaavan kautta rakennusoikeus. Vastine: Leppävesi-Päijänne rantaosayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia, joten siinä osoitetut kaavaratkaisut eivät ole ohjeena nyt laadittavalle yleiskaavalle. Yleiskaavassa samalle maanomistajalle kuuluvia kiinteistöjä voidaan tarkastella kokonaisuutena ja rakennusoikeutta siirtää palstalta toiselle tai kiinteistöjen välillä mikäli se muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

12 Sivu 12 / 20 Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on käytetty, joten uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Mielipide 23, , , Esitetään yhtä rantarakennuspaikkaa lisää Härkölahden pohjoisen puolella olevaan niemeen. Perustelut : Lisä-Muurikaisenpää on hankittu lisämaana tilalle, johon kuului aikaisemmin Muurikaispää, Savela ja Muurikaispää 2, kauppa.kirjalla, joka on päivätty Eila ja Paavo Lehtosen nimiin. Lainhuuto on saatu Lisä-Muurikaisenpää - tilan omistusoikeus on siirtynyt jo vuonna 1952 esitetyllä kauppakirjalla Esitetään kiinteistöllä olevan saunamökin muuttamista saunaksi Esitetään Viirilahdentien varteen kahta kuivanmaan rakennuspaikkaa. 2. Vaaditaan Muurikaispää tilalla olevan liito-orava-alueen tarkistamista koska se on kuvattu liian suurena kaavaluonnoksessa. Hakkuiden vuoksi asiasta on olemassa ELY-keskuksen päätös. Esitetään AT-alueen kasvattamista mahdollisimman suureksi, jotta rakennuspaikkojen valinnalle jää riittävästi tilaa. Vaaditaan, että Muur ikaispäälle on lisättävä yksi rakennusoikeus, koska nykyisessä pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta. joista toinen on käytännössä purkukuntoinen, eikä tule enää olemaan vakituisessa asuinkäytössä. Pihapiiriin ei purkukuntoisen rakennuksen tilalle ole mielekästä rakentaa uutta rakennusta. Vaaditaan, että Savelan tilalla oleva liito-orava-alue on tarkistettava koska se on kuvattu liian suureksi kaavaluonnoksessa. Hakkuiden vuoksi asiasta on myös saatu ELY - keskuksen päätös. AT-alue alue on suurennettava mahdollisimman suureksi, jotta rakennuspaikkojen valinnalle jää riittävästi tilaa. 3. Vaaditaan, että edellä olevia kohtia harkittaessa huomioidaan yleinen tasapuolisuus suhteessa muihin kaava-alueen maanomistajiin. Vastine: 1. Mielipiteen mukaan Lisä-Muurikaisenpää tila tulisi käsitellä omana emätilanaan koska kiinteistön kauppakirja on tehty jo mutta lainhuuto on kirjattu vasta Kopio kauppakirjasta on esitetty mielipiteen liitteenä. Lisä-Muurikaisenpään osalta korjataan emätilaselvitystä ja käsitellään se omana emätilanaan. Tällöin Lisä-Muurikaisenpään laskennallinen rakennusoikeus olevien rakennuspaikkojen vähentämisen jälkeen on 0,69 ja pyöristysääntöjen mukaan uusi rakennuspaikka voidaan osoittaa. Rakennusluvan mukaan Lisä-Muurikaisenpään 8:474 tilalle rakennettu rakennus on loma-asunto eikä sitä muuteta erillisen saunan merkinnäksi. 2. Muurikaispää 8:64 tilan liito-oravarajausta on tarkistetaan ELY-keskuksen tekemän päätöksen (KESELY/41/2015) perusteella. Varsinaista luonnonsuojelulain tarkoittamaa lisääntymis- ja levähdyspaikan rajausta alueelle ei päätöksessä määritelty.

13 Sivu 13 / 20 3.Yleiskaavassa tutkitaan rakennusoikeus tasapuolisesti yhtenäisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Kaavassa on käytetty emätilaperusteista mitoitusta, jossa rakennusoikeus lasketaan emätiloittain. Käytetyssä menetelmässä toisten emätilojen rakentaminen ei vaikuta toisten emätilan rakennusoikeuteen. Toimenpiteet: Lisä-Muurikaisenpää tilalle on osoitettu uusi rakennuspaikka vastineen mukaisesti. Kiinteistön Muurikaispää 8:64 alueella AT-aluetta laajennetaan. Mielipide 24, Esitetään Kiviahon tilalle omakotitalon rakennusoikeutta tai vaihtoehtoisesti loma-asuntoa m etäisyydelle rannasta. Rakennuksen käyttötarkoitus on korjattu rakennusrekisteriin, rekisterissä oli jostakin syystä virheellinen käyttötarkoitus. Vastine: Manunasaaressa ei ole muodostunut sellaista kylärakennetta, jonka laajentaminen asutusta lisäämällä olisi osayleiskaavan tavoitteiden mukaista. Toimenpiteet: Kiviahon rakennuspaikan symboli osoitetaan olemassa olevan asuinrakennuksen symbolilla olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Mielipide 25, Esitetään rakennuspaikan osoittamista kiinteistölle. Perusteena käsitys siitä, että ko. kiinteistölle kuuluu rakennuspaikka koska kiinteistöä on verotettu rakennuspaikkana. Kiinteistölle on haettu poikkeamislupaa vuonna Vastine: Tila Katankärki 36:5 kuuluu emätilaan 10:0. Emätilalla on laskennallista rakennusoikeutta yhteensä 0,89. Emätilan alueelle on rakennettu yksi vakituinen asuinrakennus, jolloin emätilan jäljelle jäävä rakennusoikeus on ylitetty (-0,12). Emätilan rakennusoikeus on käytetty, joten uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Rantayleiskaavoituksessa on normaali käytäntö, että alueet, joille ei osoitetta rakennusoikeutta tai muuta käyttötarkoitusta merkitään maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolloin alue on käytössä normaaliin tapaan maa- tai metsätalouskäytössä niin kuin se olisi ilman kaavaakin. Kiinteistön verotusasiat tulee tarkistaa ja tarpeen mukaan korjata verottajan kanssa. Mielipide 26, Mielipiteessä esitetään, että tilalle 49:4 Koskenranta tulisi osoittaa rantarakennuspaikka. Vastine: Tila Koskenranta 49:4 kuuluu emätilaan 1:6. Emätilalla on laskennallista rakennusoikeutta yhteensä 2,46. Emätilan alueelle on rakennettu kolme rakennuspaikkaa (yksi vakituinen asuinrakennus ja kaksi loma-asuntoa), jolloin emätilan jäljelle jäävä rakennusoikeus on -0,54. Emätilan rakennusoikeus on käytetty, joten uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa.

14 Sivu 14 / 20 Mielipide 27, Esitetään rantarakennuspaikan lisäämistä Orajärven rantaan. Leppävesi-Päijänne rantaosayleiskaavaan on merkitty kiinteistölle rakentamattoman omakotitalon merkintä. Vaaditaan, että nyt laadittavaan yleiskaavaan tehdään vastaava merkintä samaan paikkaan. Ko. paikalla on rantaviivaa 3-7 m. Tilalle on rakennettu 60-luvulla rantasauna ja vapaa-ajan asunto 2015, jotka yhdessä muodostavat yhden rakennuspaikan. Tilasta on lohkottu yksi rakennuspaikka (Katajarinne 8:751) Orajoen rantaan. Vastine: Tila Koskenranta 49:4 kuuluu emätilaan 1:6. Emätilalla on laskennallista rakennusoikeutta yhteensä 2,46. Emätilan alueelle on rakennettu kolme rakennuspaikkaa (yksi vakituinen asuinrakennus ja kaksi loma-asuntoa), jolloin emätilan jäljelle jäävä rakennusoikeus on -0,54. Emätilan rakennusoikeus on käytetty, joten uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. KO. kiinteistöllä on jo yksi rakennettu rakennuspaikka Orajärven rannalla. Leppävesi-Päijänne rantaosayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia, joten siinä osoitetut kaavaratkaisut eivät ole ohjeena nyt laadittavalle yleiskaavalle. Mielipide 28, Esitetään, että kyseiselle tilalle tulisi osayleiskaavassa merkitä vakituisen rakennuksen paikka. Nykyinen kiinteistö täyttää vakituiselle rakennukselle määritellyt rakennusmääräykset. Kiinteistö on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon ja tie tontille on kunnossa. Rantaviivan pituuden määrittely osayleiskaavaluonnoksessa ei pidä paikkansa. Koska tontin koko on 1,8 hehtaaria, se voitaisiin jakaa kahdeksi rakennuspaikaksi. Tällöin toinen tonteista ei olisi ranta-alueella. Ei hyväksytä kaavoittajan ajatusta siitä, että ranta-alue olisi 200 metriä rantaviivasta, koska tällä useat maanomistajat menettäisivät rakentamisoikeuden toiseen "nauhaan" kuivalle maalle. Tässä ei toteutuisi kaavoittajan ajatus tasapuolisesta menettelystä maanomistajia kohtaan. Myös vesiosuuskunta olisi merkittävä kärsijä, koska uusia liittyjiä ei tulisi jo valmiiden linjojen varteen. Vastine: Rantayleiskaavoituksessa 200 m on tavanomainen alue, joka käsitellään ranta-alueena. Tällä etäisyydellä rannasta rakentamisen katsotaan tukeutuvan rantaan. Ranta-alueella mitoitus ja rakennuspaikkojen määrä perustuu rantaviivan pituuteen, ei kiinteistöjen pinta-alaan. Palvajärven länsirannalla on 21 olevaa lomarakennuspaikkaa ja kuusi uutta osoitettu kaavassa. Länsirannalla olemassa olevia vakituisen asunnon rakennuspaikkoja on seitsemän. Palvajärven itärannalla ja Kotiniemessä on 31 olevaa lomarakennuspaikkaa ja kaksi uutta osoitettu kaavassa. Vakituisia asuntoja itärannalla on 14. Palvajärven rannoilla rakentaminen on lähinnä lomarakentamista. Palvajärven alueella ei ole muodostunut sellaista kylärakennetta, jonka laajentaminen asutusta lisäämällä olisi osayleiskaavan tavoitteiden mukaista.

15 Sivu 15 / 20 Mielipide 29, Tontti kiinteistönumerolla Leppälahdessa halutaan säilyttää rakennettavana tonttina, vaikka tällä hetkellä tontti on merkitty uuteen osayleiskaavaan maa- ja metsätalousalueeksi. Vastine: Osayleiskaavassa on laadittu ranta-alueen ulkopuolella ns. kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu. Tarkastelu on tehty pinta-alaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Mitoituksen mukainen rakennusoikeus on käytetty emätilan kohdalla, joten uutta rakennuspaikkaa ei voida osoittaa. Mielipide 30, Mielipiteenä esitetään, että kaavaluonnoksessa esitetty määrä uusia rakennuspaikkoja on riittävä. Vastine: Merkitään tiedoksi. Mielipide 31, Esitetään toive rakennuspaikkojen lisäämisestä ja uudelleen sijoittamisesta. Vastine: Rakennusmahdollisuuksia on mahdollista sijoitella uudelleen ottaen kuitenkin huomioon kaavan periaatteet. Rakennuspaikkoja on osoitettu mitoituksen mukaisesti. Mitoitusperiaatteita ei ole muutettu luonnosvaiheen jälkeen, joten uusia rakennuspaikkoja ei lisätä. Mielipide 32, Anomme luonnoksessa olevalle vapaa-ajan asunnon paikalle merkittäväksi vakituiseksi asunnoksi. Vastine: Kyseisellä alueella ei ole muodostunut sellaista kylärakennetta, jonka laajentaminen asutusta lisäämällä olisi osayleiskaavan tavoitteiden mukaista. Mielipide 33, Omistamani tontti on kaavaluonnoksessa merkitty RA:ksi. Aikaisemman selityksen mukaan ja saamassani poikkeusluvassa tonttini on merkitty pientalo alueeksi. Korjaisitteko virheen. Vastine: Kiinteistö osoitetaan nykyisen käyttötarkoituksen mukaan merkinnällä. Mielipide 34, Esitetään kritiikkiä rantarakentamisen liiasta tehokkuudesta ja rakennuspaikkojen osoittamisesta maisemallisesti arvokkaille paikoille - Iso-Ketvenensaaressa (tarkoitetaan kai Manunsaarta) on osoitettu rakennuspaikka Kuorekallion lapinraunion viereen, joka tuhoaa kyseisen ympäristön. Rakennuspaikka tulee poistaa tai siirtää olevien yhteyteen. - Kaava ei myöskään toteuta MRL:n vapaiden rantojen periaatetta sallimalla uuden rakennuspaikan ainoalle vapaalle ranta-alueelle.

16 Sivu 16 / 20 - Kaavassa tulisi osoittaa asukkaille venevalkamia ja uimarantoja - Manunsaaren kulkevan tien varteen pieneen saareen osoitettu rakennuspaikka tulee poistaa perustuen alueen perinteiseen käyttöön vapaana ranta-alueena. - Kiinteistöjen 53:11, 53:23, 53:9 yläpuolinen AT-alue poistettava ja muutettava M- alueeksi ja yläpuolinen näköalakumpare MY-1 alueeksi. Asumiseen tarkoitettu alue (ei T-alue) voidaan sijoittaa tarvittaessa kyseisten kiinteistöjen jatkeeksi tien varteen. Ehdotettu AT -alue olisi poikkeava kaikesta muusta nauhamaisesta rakentamisesta! - Mielipiteen esittäjän kiinteistöllä sijaitsevan rautakautinen kuppikivi tulee liittää kaavaan tulevaa suunnittelua ja rakentamista rajoittavan tekijänä. - Kesäsiirtolan alue ja Manunsaareen johtava harju, sekä hiekkarannat on jätetty maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaina kohteina huomioimatta kaavaluonnoksessa. Vastine: Rantarakentamisessa on Leppälahden osayleiskaavassa käytetty pääasiassa mitoitusta 5 rp./ muunnettu rantaviivakilometri, joka tavanomainen mitoitus Keski-Suomen vesistöillä. Tiiviimmällä kyläalueella mitoitus voi olla korkeampi ja kaavassa kylään tukeutuvilla ranta-alueilla on käytetty mitoitusta 6 rp./muunnettu rantaviivakilometri. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi kaavaan on laadittu mitoitusperusteet. Mitoitusperusteet on laadittu emätilakohtaisesti, jolloin emätilan jo käyttämä rakennusoikeus huomioidaan rakennusoikeuden määrässä ja uusia rakennuspaikkoja osoitettaessa. Yleiskaavassa ei osoiteta uusia virkistysalueita omalla käyttötarkoitusmerkinnällä. Rakentamisen tai muun käytön ulkopuolelle jäävät metsäalueet toimivat jokamiehen oikeuteen perustuvina virkistysalueina. Osayleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat ovat mitoituksen mukaisia ja ne on osoitettu niille kiinteistöille, joille ne mitoituksen perusteella kuuluvat. Uusia rakennuspaikkoja ei ole osoitettu maisemallisesti herkille alueille ja muinaismuistokohteet otetaan huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa. Rakennuspaikkoja on mahdollista siirtää, mikäli maanomistusolosuhteet sen sallivat ja se olosuhteiden puolesta on mahdollista. Kiinteistöllä olevan mahdollisen muinaismuiston johdosta tulee olla yhteydessä Keski-Suomen museoon muinaisjäännöksen todentamiseksi. Vapaiden rantojen toteutumisen periaatetta yleiskaava toteuttaa aina kun se on mahdollista. Rakennuspaikkojen sijoittaminen ryhmiin ei aina ole mahdollista esim. luontoarvojen tai maasto-olosuhteiden vuoksi. Osaa rakennuspaikoista siirretään luonnosvaiheen jälkeen. Kiinteistöjen 53:11, 53:23 ja 53:9 yläpuolista AT-aluetta on mahdollista kaventaa. Kaavassa esitetty kylänauha termi ei tarkoita, että uusi asutus tulisi osoittaa nauhamaisesti tien varsille. Kylänauha termillä tarkoitetaan kylärakenteen jatkumista Leppälahdentien vartta etelään. Manunsaareen johtavan tienvarren maisemallisesti arvokkaimmat alueet rakentamisalueiden ulkopuolella on osoitettu MY-1 merkinnällä, joka huomioi alueen maisemalliset arvot.

17 Sivu 17 / 20 Toimenpiteet: AT-aluetta kavennetaan mielipiteessä esitetyn mukaisesti. Pyydetty toimittamaan kirjallinen vastaus mielipiteeseen. Mielipide 35, Tilalla no 8:886 oleva kaavamerkintä MA tulee muuttaa merkinnäksi M-1 koska pelto metsitetty v kts. karttaliite. 2. Ko. Tilalle lisättävä kuivanmaan vapaa-ajan rakennuspaikka. Ehdotettu paikka merkitty karttaliitteeseen. 3. Mikäli edellinen kohta ei ratkea myönteisesti niin tilalla jo sijaitsevalle riihelle esitän käyttötarkoituksen muutosta vapaanajan-asunnoksi kts. karttaliite. Vastine: Muutetaan tilan 8:886 osalta kaavamerkintä MA merkinnäksi M-1 koska peltoalue on metsitetty. Manunsaari ei kuulu mitoitettavan kyläalueen piiriin, joten uusia kuivanmaan rakennuspaikkoja ei osoiteta alueelle. Esitetty rakennuspaikka, sijoittuu n. 150 metrin päähän rannasta, jolloin sen käyttö tukeutuisi rantaan, nykyisen kiinteistönkin ulottuessa rantaan. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on käytetty, joten uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Olemassa olevien vanhojen maatalousrakennusten käyttötarkoituksen muutos vaatii poikkeamisluvan. Toimenpiteet: MA-alue muutettu M-1 alueeksi. Mielipide 36, Esitetään kiinteistön muuttamista vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi asunnoksi. - kiinteistö liitetty laajennuksen yhteydessä vesiosuuskuntaan - Mahdollisuus ostaa lisämaata kantatilasta, josta se on aikoinaan lohkottu. - Kuinka ison pitää ko. alueella maapinta-alan olla, että olis mahdollisuus saada kiinteistö vakituiseksi asunnoksi. Alueelle on aikaisemmin myönnetty vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi. Vastine: Käyttötarkoituksen muutokset tapahtuvat kaavan periaatteiden ja merkintöjen mukaisesti. Rakennuspaikan pinta-ala ei yksistään ratkaise mahdollisuutta käyttötarkoituksen muutokseen vaan rakennuspaikan on tukeuduttava olemassa olevaan kylärakenteeseen. Kaavamerkinnöillä (AT, RA/AO) on osoitettu ne alueet kylärakenteeseen tukeutuvat alueet, joilla käyttötarkoituksen muutos on mahdollinen.

18 Sivu 18 / 20 Mielipide 37, Esitetään yleiskaavamääräyksiin merkintää, joka mahdollistaa nykyisten rakennusten peruskorjaamisen ja uudelleen rakentamisen samalle paikalle. Vastine: Kiinteistö sijaitsee Palvajärven Piipanniemessä. RA-kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa 8% rakennuspaikan pinta-alasta. Kaavamääräyksessä mainittu uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko tarkoittaa uutta rakennuspaikkaa. Kaavamerkintää ko. kiinteistön kohdalla ei ole syytä muuttaa. Kapeilla rakennuspaikoilla rantaviivan läheisyys saattaa rajoittaa rakennuksen maksimikokoa. Mielipide 38, Asia koskee Vanhalan tilaa Rek:no 8:793 kartalla merkitty tunnuksella My-1 kohdetta. Haluamme muutosta kyseiseen kohteeseen jossa palautetaan rakentamismahdollisuus kartalla merkittyyn kohtaan. Haluamme Haapasalmen ja Soralahden kaistaleen pois My-1 alueesta kartalle merkitystä kohdasta. Vastine: Soralahden alue on todettu osayleiskaavatyötä varten laaditussa maisemaselvityksessä keskeiseksi maisematilan rajaksi. Pidetään MY-1 alueen rajaus ennallaan. Kaavamääräyksen mukaisesti alueen maisema-arvot tulee ottaa huomioon metsänkäsittelyssä. Kaavamääräys ei kohtuuttomasti rajoita metsätalouskäyttöä. Siirretään yksi rakennuspaikka Haapasalmen länsirannalta esitettyyn kohtaan Haapasalmen pohjoisrannalle. Toimenpiteet: Vastineen mukaisesti. Mielipide 39, Esitetään vanhan asuinkäytössä olleen rakennuspaikan osoittamista vakituisen asunnon rakennuspaikkana. Vastine: Vanhana asuinpaikkana rakennuspaikka voidaan muuttaa vakituisen asunnon rakennuspaikaksi. Rakennuspaikka on liitetty vesisosuuskunnan verkostoon. Toimenpiteet: Osoitetaan rakennuspaikka AO-merkinnällä. Mielipide 40, Kiinteistön käyttötarkoitus pyydetään muuttamaan vapaa-ajan asunnosta vakituisen asumisen mahdollistavaksi. Vastine: Kiinteistö sijaitsee Ketvenensaaressa saaren itärannalla. Kiinteistö osoitetaan RA/AO merkinnällä mikä mahdollistaa rakennuspaikan muuttamisen vakituiseksi kun määräyksessä esitetyt ehdot toteutuvat.

19 Sivu 19 / 20 Mielipide 41, Kaavaa pitäisi jatkaa Leppälahdentien suuntaisesti Toivakan rajan läheisyyteen kiinteistömme RN:o suuntaisesti. Vastine: Kiinteistöt, jotka eivät kuulu kaava-alueeseen ovat edelleen normaalisti maa- ja metsätalouskäytössä. Leppälahden osayleiskaava-alueen ulkopuolella astuu voimaan n kaupungin yleiskaava sen saatua lainvoiman. Leppälahden alueella Leppälahden osayleiskaavan ulkopuolella yleiskaavan saatua lainvoiman on voimassa merkintä Maaseutuelinkeinojen alue, jonka kaavamääräys on seuraava: Alue on varattu ensisijaisesti maa ja metsätaloudelle sekä muulle elinkeinotoiminnalle, joka kokonsa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopii maaseudulle. Alueelle voi sijoittua myös elinkeinoihin liittyvää asumista, vähäisessä määrin olemassa olevia kyliä täydentävää asumista sekä vapaaajanasumista. Kaavan ulkopuolella rakentaminen ratkaistaan suunnittelutarvepäätöksin yleiskaavan määräysten mukaisesti. Leppälahdentien varressa kaava-alue päättyy alueelle, jolle on muodostunut tiheämpää asutusta. Tästä etelään Toivakan rajalle asti ulottuvalle alueelle sijoittuu yksi vakituisen asunnon rakennuspaikka eikä alueella ole sellaista kylärakennetta, jota tulisi nyt kaavalla laajentaa osoittamalla sinne rakennuspaikkoja. Mielipide 42, , Osayleiskaavasuunnitelmassa kyseinen kiinteistö on merkitty rakennetuksi loma-asunnoksi. Esitetään rakennuspaikan osoittamista vakituisen asunnon rakennuspaikaksi. Vastine: Rekisteritietojen mukaan olemassa olevalla päärakennuksella on rakennuslupa ja kiinteistöä on ollut mahdollisuus pitää kunnossa. Osayleiskaavaa varten on laadittu meluselvitys. Selvityksen mukaan kiinteistö sijoittuu alueelle, jolla liikennemelu on yli 60 db. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisesti ohjearvo päiväajan keskiäänitasolle asumiseen käytettävillä alueilla on 55 db. Sijoittuessaan n. 60 metrin päähän valtatiestä rakennuspaikka on selvästi melualueella. Rakennuspaikan käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön ei ole perusteltua sijainnin takia. Mielipide 43, , Mielipiteessä esitetään, että kiinteistöjen 11:183 ja 10:69 alaosa, joka on kaavassa osoitettu M-alueeksi, tulisi yhtäläisyyden vuoksi merkitä AO-alueeksi. Kyseinen alue on AO alueen keskellä. Vastine: Kyseinen alue on ranta-asemakaava-aluetta. Alue voidaan osoittaa yleiskaavassa AO-alueena. Alueella on voimassa ranta-asemakaava, jonka määräyksiä noudatetaan niin kauan kuin ranta-asemakaava on voimassa. On huomattava, että yleiskaavassa osoitettu rakennusoikeus kuuluu sille tilalle, jonka alueelle se on merkitty. Kiinteistöjaotuksen muutos voi olla tarpeen mikäli rakennuspaikan mahdollistamaa rakennusoikeutta halutaan osoittaa poiketen nykyisestä kiinteistöjaotuksesta.

20 Sivu 20 / 20 Mielipide 44, Viestini sisältää muutos ehdotuksen kaavaluonnokseen. Liitteenä kuva alkuperäisestä suunnitelmasta ja muutos ehdotus kaavaan missä on kolme rakennuspaikkaa. Kaava ei saisi vaikeuttaa meidän metsätalouden hoitamista missään vaiheessa. Metsätalouden käytössä olevia tieliittymiä ei voi käyttää muihin tarkoituksiin. Kaikki mitä nyt suunnitellaan kyseiselle alueelle niin suunnitelmissa pitää ottaa huomioon metsäalueen puukuljetukset. Vastine: Osayleiskaavan merkinnät ja määräykset eivät aseta erityisiä rajoituksia metsätalouden harjoittamiseen. Kaavassa osoitetut liito-orava-alueet ja luontoarvoalueet tulee huomioida metsänkäsittelyssä niin kuin ne tulisi huomioida ilman kaavanmääräyksiäkin. Esitetty ehdotus rakentamismahdollisuuksien siirrosta ATalueella voidaan toteuttaa. Toimenpiteet: Laajennetaan AT-aluetta Leppälahdentien varressa etelään. Mielipide 45, Leppälahden osayleiskaavassa tulee Onkilahti niminen tila RNro 8:62 määritellä pientalovaltaiseen asuntoalueeseen ranta-alueelle. Mikäli Onkilahti tilaa ei määritellä pientalovaltaiseen asuntoalueeseen ranta-alueella Leppälahden osayleiskaavaluonnoksessa, tulee alueen loma-asuntoalueen rakennuspaikkojen enimmäiskerrosala 200 kem2 nostaa 300 kem2. Näin asetetaan alueen loma-asuntoalueiden rakennuspaikat samaan asemaan pysyvän asutuksen rakennuspaikkojen kanssa, sekä vältetään poikkeuslupahakemuksilta alueen osalta. Vastine: Kiinteistö Onkilahti 8:62 sijaitsee Mehtoniemessä n. 3,8 km päässä valtatie 9:stä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Mehtoniemessä n. 700 m linnuntietä pohjoiseen. Tietä pitkin lähimmille asuinrakennukselle on n. 1,3 km. Mehtoniemessä on yhteensä seitsemän asuinrakennusta. Yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti uuden asuinrakentamisen sijoittamisessa huomioidaan olemassa olevaan kylärakenteeseen ja olemassa olevaan infrastruktuuriin tukeutuminen. Mehtoniemeen ei ole muodostunut selkeää tiivistynyttä kylärakennetta. Mehtoniemessä ei myöskään ole olemassa olevaa vesihuoltoverkostoa. Asuinrakentamisen lisääminen rannalla tulee tukeutua keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Edellä mainituista syistä käyttötarkoituksen muuttaminen Onkilahti tilan kohdalla ei ole perusteltua. Mielipide 46, ja Kaavavalmisteluun liittyen esitän, että kiinteistönumeroille ja merkittäisiin rakennusoikeudet. Osayleiskaavassa on laadittu ranta-alueen ulkopuolella ns. kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu. Tarkastelu on tehty pinta-alaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Mitoituksen mukainen rakennusoikeus on käytetty emätilan kohdalla, joten uutta rakennuspaikkaa ei voida osoittaa.