Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus
|
|
|
- Riitta Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Säästääkö monipuolinen viljelykierto tuotantopanoksia ja energiaa Viljelisinkö biokaasunurmia? Miten peltoviljelyn energiakulutusta voisi vähentää? Hyvinkää Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus
2 Tulokset perustuvat BIONURMI: Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa /2014, rahoitus ELY-keskukset (Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi). Tutkimuksen vetäjä Arja Seppälä, lisäksi mukana tutkijoita MTT:n Kotieläintuotannosta, Kasvintuotannosta ja Taloustutkimuksesta. MONISOPU Monipuolisella viljelykasvilajistolla satoa ja kestävyyttä /2014 rahoitus MMM, MTT, säätiöt, yksityinen Tutkimuksen vetäjä Marjo Keskitalo, lisäksi mukana tutkijoita MTT.n Kasvintuotannon tutkimuksesta
3 Esityksen sisältö Miten viljelykierto voi vaikuttaa Tilasto- ja tutkimustuloksia viljelykierron vaikutuksista Pellon käytöstä ja viljelykierroista yleensä Suomessa Nurmien viljelyaloista ja miten nurmia viljellään Pohdintoja nykyviljelystä ja tuotantopanosten optimoinnista
4 Viljelykierrolla voidaan vaikuttaa (1) Esikasvien jättämään typen määrään Orgaanisen aineksen kerääntymiseen maaperään Maaperähiileen Ravinteiden huuhtoutumiseen Ravinnetaseeseen
5 Viljelykierrolla voidaan vaikuttaa (2) Kasvitauteihin: Tyvi- ja juuristotaudit Tähkähomeet (Fusarium sienitaudit) Lehtilaikkutaudit (jo esikasvien vaihtaminen voi riittää, eri viljalajien ja nurmien kierrättäminen ei kuitenkaan riitä) Yhteys muihin tekijöihin, kuten muokkaustapa, sää Rikkakaseihin Rikkakasvien torjunta on tärkeää myös viljelykierrossa, Palko- ja öljykasvien seasta rikkakasveja on usein vaikeampi torjua -> vaara siemenpankin kasvusta on Heinämäisten ja leveälehtisten viljelykasvien vuorottelu Tuhoeläimiin Eri kasviryhmillä omat tuhoeläimet, vain etana viihtyy useimmilla Kierrosta eniten hyötyä viljasääskien torjunnassa Lohkokohtaisen kierron lisäksi tarvitaan alueellista viljelykiertoa
6 Viljelykierron onnistumiseen vaikuttaa Typpitase paljonko esikasvi jättää typpeä maahan Esikasvin biomassan koostumus (C/N, fenolit) Lannoituskäytännöt ennen esikasvia Typen muoto (orgaaninen, mineraalityppi) Aluskasvien käyttö Muokkaustavat Vaikutus seuraavana vuonna tai viiveellä
7 VILJELYKIERRON VAIKUTUS MAAN RAKENTEESEEN
8 Nurmen vaikutus peltomaan rakenteeseen Esimerkkipelto, Latovainio, Jokioinen. Pelto muodostuu kahdesta lohkosta (17 vuotta) A) Pellon alapää 5 vuotta kesannolla ja sen jälkeen ilman uudistusta 12 vuoden ajan säilörehunurmella B) Pellon yläpää 17 vuotta yhtäjaksoisesti viljalla (ohraa 15 vuotta, kauraa 2 vuotta, kynnetty 16 vuoden aja) Molemmat lohkot kynnettiin , siten että kyntöviilut kulkevat yläosasta alaosaa Kyntövastuksen muutokseen voitiin reagoida pikavaihdetta vaihtamalla: Viljaosassa 1-2 Nurmiosassa 4, käytännössä nurmiosalla olisi voinut ajaa lujempaa, mutta silloin olisi pitänyt vaihtaa jo vaihdetta Arja Seppälä MTT 2013
9 Nurmen vaikutus peltomaan rakenteeseen (2) Isännän (Simo Horkka) kommentin mukaan nurmiosa oli kuin kusiasispesää ja yläosa kittisavea Nurmilohkoa viljelty isolla kalustolla, esim. lietteenlevitys kaluston yhteismassa yli 40 t, ja isolla korjuukalustolla. Viljalohkoa viljelty pikkutraktoreilla ja liete levitetty 10 m3 vaunulla. Kumpikin osa peltoa on saanut lietettä runsaasti. Arja Seppälä MTT 2013
10 Viljalla ainakin 17 vuotta Sama pelto, toinen puoli ollut koko ajan nurmella Kuvat Arja Seppälä
11 VILJELYKIERRON VAIKUTUS KASVINSUOJELUVAIKUTUKSEEN
12 Marja Jalli ym: Monivuotinen viljelykiertokoe, Jokioinen Vehnää joka vuosi, joka toinen tai joka neljäs vuosi Kevätvehnän tautitilanne 2012 Vehnän osuus kierrosta Pistelaikku % 1/1 17, /2 15, ,5 1/4 12, ,5 Tyvitauti-indeksi Vaihtelua oli hieman muokkaustapojen välillä (suora tavanomainen)
13 Kevätvehnän esikasviko (Jokioinen) PISTELAIKUN VOIMAKKUS ERI ESIKASVEILLA koe % rypsi sinilupiini härkäpapu hamppu kaura pellava tattari vehnä Kuva 16. Pistelaikun voimakkuus eri esikasveilla (koe 820) -> Vuoden 2010 viljelykasvin esikasviarvo ei näkynyt enää vuonna 2012 Marja Jalli ym MTT
14 VILJELYKIERRON VAIKUTUS JÄLKIKASVIN SATOON
15 Taulukko 1. Esikasvien aiheuttamat sadon muutokset (kg/ha) verrattuna yksipuolisen viljelyn hehtaarisatoon luku vihreäksi maalatussa lokerossa, kg/ha) suomalaislähteiden mukaan. Lähteenä käytettiin MTT:n virallisten lajikekokeiden, ProAgria Lohkotietopankin sekä ISO-VILJA - kasvuohjelman tuloksia, joista on tarkemmat selvitykset taulukon alla. Eri lähteiden välillä oli vaihtelua ja jossakin tapauksissa jälkikasvin sato oli muun esikasvin jälkeen pienempi verrattuna yksipuoliseen viljelyyn. Jälkikasvin satovaihtelu (kg/ha) Esikasvi Kaura Kevätvehnä Ohra Syysvilja Öljykasvit Esikasvin satovaikutukse n vaihteluväli Kaura / / / /370 Kevätvehnä / /370-30/520 Ohra / / /350 Syysvilja / /690 Öljykasvit -140/460-70/270 30/ /1330 Peruna -370/90-140/ /470-60/ /470 Esikasvin satovaikutus kg/ha -370/ / /490-30/ /410 Satovaikutus % -10/20-4/11-8/12-1/40-4/29
16 Taulukko 1. Esikasvien aiheuttamat sadon muutokset (kg/ha) verrattuna yksipuolisen viljelyyn (luku vihreäksi maalatussa lokerossa, kg/ha). Lähteenä MTT:n virallisten lajikekokeiden, ProAgria Lohkotietopankin sekä ISO-VILJA -kasvuohjelman tuloksia. Eri lähteiden välillä oli vaihtelua. Jälkikasvin satovaihtelu (kg/ha JA %) Esikasvi Kaura Kevätvehnä Ohra Syysvilja Öljykasvit Esikasvin satovaikutukse n vaihteluväli Kaura / / / /370 Kevätvehnä / /370-30/520 Ohra / / /350 Syysvilja / /690 Öljykasvit -140/460-70/270 30/ /1330 Peruna -370/90-140/ /470-60/ /470 Esikasvin satovaikutus kg/ha -370/ / /490-30/ /410 Satovaikutus % -10/20-4/11-8/12-1/40-4/29
17 Taulukko 1. Esikasvien aiheuttamat sadon muutokset (kg/ha) verrattuna yksipuolisen viljelyyn (luku vihreäksi maalatussa lokerossa, kg/ha). Lähteenä MTT:n virallisten lajikekokeiden, ProAgria Lohkotietopankin sekä ISO-VILJA -kasvuohjelman tuloksia. Eri lähteiden välillä oli vaihtelua. Jälkikasvin satovaihtelu (kg/ha JA %) Esikasvi Kaura Kevätvehnä Ohra Syysvilja Öljykasvit Esikasvin satovaikutukse n vaihteluväli Kaura / / / /370 Kevätvehnä / /370-30/520 Ohra / / /350 Syysvilja / /690 Öljykasvit -140/460-70/270 30/ /1330 Peruna -370/90-140/ /470-60/ /470 Esikasvin satovaikutus kg/ha -370/ / /490-30/ /410 Satovaikutus % -10/20-4/11-8/12-1/40-4/29
18 Taulukko 2. Esikasvien aiheuttamat sadon muutokset (kg/ha) verrattuna yksipuoliseen viljelyyn (kg/ha, luku vihreäksi maalatussa lokerossa) ruotsalaislähteiden mukaan (Linden 2008 & Ohlander 1988). Jälkikasvin satovaihtelu (kg/ha JA %) Esikasvi Kaura Kevätvehnä Ohra Syysvilja Öljykasvit Esikasvin vaikutus vaihteluväli Kaura /700 Kevätvehnä /250 Ohra /300 Syysvilja Kevätöljykasvit /1000 Syysöljykasvit /1100 Peruna /1000 Esikasvin satovaikutus kg/ha 150/ / / / /250 % 4/23 8/13 3/27 2/26 8/13
19 Taulukko 2. Esikasvien aiheuttamat sadon muutokset (kg/ha) verrattuna yksipuoliseen viljelyyn (kg/ha, luku vihreäksi maalatussa lokerossa) ruotsalaislähteiden mukaan (Linden 2008 & Ohlander 1988). Jälkikasvin satovaihtelu (kg/ha JA %) Esikasvi Kaura Kevätvehnä Ohra Syysvilja Öljykasvit Esikasvin vaikutus vaihteluväli Kaura /700 Kevätvehnä /250 Ohra /300 Syysvilja Kevätöljykasvit /1000 Syysöljykasvit /1100 Peruna /1000 Esikasvin satovaikutus kg/ha 150/ / / / /250 % 4/23 8/13 3/27 2/26 8/13
20 Taulukko 2. Esikasvien aiheuttamat sadon muutokset (kg/ha) verrattuna yksipuoliseen viljelyyn (kg/ha, luku vihreäksi maalatussa lokerossa) ruotsalaislähteiden mukaan (Linden 2008 & Ohlander 1988). Jälkikasvin satovaihtelu (kg/ha JA %) Esikasvi Kaura Kevätvehnä Ohra Syysvilja Öljykasvit Esikasvin vaikutus vaihteluväli Kaura /700 Kevätvehnä /250 Ohra /300 Syysvilja Kevätöljykasvit /1000 Syysöljykasvit /1100 Peruna /1000 Esikasvin satovaikutus kg/ha 150/ / / / /250 % 4/23 8/13 3/27 2/26 8/13
21 Jälkikasvien satovaihtelu: Vertailu RUOTSI - SUOMI Jälkikasvin satovaihtelu (kg/ha JA % ) Kaura Kevätvehnä Ohra Syysvilja Öljykasvit Esikasvin vaikutus Esikasvin satovaikutus Esikasvin satovaikutus RUOTSI kg/ha 150/ / / / /250 % 4/23 8/13 3/27 2/26 8/13 SUOMI kg/ha -370/ / /490-30/ /410 % -10/20-4/11-8/12-1/40-4/29 vaihteluväli
22 Taulukko 11 Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon, verrattuna kevätvehnään kevätvehnän jälkeen (kg/ha +/-) Keskim. 3.sato (vain 819) ESIKASVI 1. sato (819) 1. sato (820) 2.sato (819) 2. sato (820) Keskim. 1.sato Keskim. 2.sato Härkäpapu Kaura K-rypsi K-vehnä Tattari Lupiini Öljyhamppu Öljypellava Marjo Keskitalo 2013 MTT
23 Taulukko 11 Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon, verrattuna kevätvehnään kevätvehnän jälkeen (kg/ha +/-) Keskim. 3.sato (vain 819) 1. sato (819) 1. sato (820) 2.sato (819) 2. sato (820) Keskim. 1.sato Keskim. 2.sato Härkäpapu Kaura K-rypsi K-vehnä Tattari Lupiini Öljyhamppu Öljypellava X X= Eri esikasvien antama satohyöty keskimäärin (kg/ha) kevätvehnälle Marjo Keskitalo 2013 MTT
24 Taulukko 11 Paras satohyöty ensimmäisenä vehnävuotena Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon, verrattuna kevätvehnään kevätvehnän jälkeen (kg/ha +/-) Keskim. 3.sato (vain 819) 1. sato (819) 1. sato (820) 2.sato (819) 2. sato (820) Keskim. 1.sato Keskim. 2.sato Härkäpapu Kaura K-rypsi K-vehnä Tattari Lupiini Öljyhamppu Öljypellava X X= Eri esikasvien antama satohyöty keskimäärin (kg/ha) kevätvehnälle Paras satohyöty toisena vehnävuotena Marjo Keskitalo 2013 MTT
25 VILJELYKIERRON VAIKUTUS TYPEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN
26 Taulukko 1. Esikasvin vaikutus eri viljelykasvien satoon (kg/ha) Lohkotietopankin aineistossa (Jauhiainen & Keskitalo). KASVI kvehna ohra erikois rypsirap si sokeri svilja kesanto nurmi kaura peruna herne herne NA NA NA NA NA NA NA NA NA NA NA kaura NA kvehna ohra NA rypsira psi NA NA sokeri NA NA NA NA NA NA svilja NA VAIN NE JOISSA TYPPILANNOITUS 70KG/HA TAI ENEMMÄN
27 Taulukko 2. Esikasvin vaikutus eri viljelykasvien typen käyttöön (lannoite + karjanlanta) Lohkotietopankin Aineistossa (Jauhiainen & Keskitalo). kasvi kvehna ohra erikois rypsirap si sokeri svilja kesanto nurmi kaura peruna herne herne kaura kvehna ohra rypsira psi sokeri svilja
28 Typen käytön tehokkuus (kg satoa/kg typpeä) ProAgrian Lohkotietopankin aineistossa ( ) ESIKASVI Kevät vehnä Rypsi Ohra Erikois Rapsi Sokeri Svilja Kesanto Nurmi Kaura Peruna Herne KAURA KVEHNÄ OHRA RYPSI SOKERIJ SVILJA
29 Typen käytön tehokkuus (kg satoa/kg typpeä) ProAgrian Lohkotietopankin aineistossa ( ) ESIKASVI Kevät vehnä Rypsi Ohra Erikois Rapsi Sokeri Svilja Kesanto Nurmi Kaura Peruna Herne KAURA KVEHNÄ OHRA RYPSI SOKERIJ SVILJA
30 80 60 ÖLJYHAMPPU RYPSI KEVÄTVEHNÄ TATTARI ÖLJYPELLAVA KAURA LUPIINI HÄRKÄPAPU Huom: palkokasvien taseissa ei ole huomioitu varsien ja juurien sisältämää typpeä, mikä jää peltoon Kuva 13. Esikasvin typpitase (lannoitus sadon mukana poistunut N kg/ha) verrattuna esikasvin jälkeen viljellyn kevätvehnän sato (kg/ha)
31 PELLON KÄYTTÖ JA VILJELYKIERROT SUOMESSA
32 Taulukko 1. Kasvinviljelytilojen peltoalan merkitys pellon käyttöön (% peltoalasta) vuonna Tilan peltoala (ha) < >80 Ohrat 22,60 26,25 26,45 25,35 Kaura 21,30 17,50 14,30 10,15 Kevätvehnä 7,10 11,30 14,50 17,00 Muut kevätviljat 0,30 0,40 0,40 0,30 KEVÄTVILJAT yhteensä 51,3 55,45 55,65 52,8 Rypsit/rapsit 5,65 9,30 12,05 13,70 Peruna ja sokerijuurikas 2,10 2,80 2,80 2,75 Palkokasvit 0,60 1,00 1,30 2,20 Muut kevätkylvöiset erikoiskasvit 0,20 0,20 0,25 0,35 KEVÄTKYLVÖISET ERIKOISKASVIT yhteensä 8,55 13,30 16,40 19,00 Viljelemättömät nurmet (HVP, viljelem. laitumet, suojak. ym) 9,90 9,46 9,50 9,40 Tuotantonurmet (säilörehu-, heinä-, siemen-) 17,95 12,05 9,35 8,90 Syysviljat 1,40 2,0 2,80 4,20 Kumina 1,30 1,50 1,40 1,25 Muut monivuotiset (mm. ruokohelpi) 0,75 0,43 0,32 0,18 KAKSI- JA MONIVUOTISET yhteensä 31,30 25,44 23,37 23,93 Kesanto (avo-, sänki-, viher-) 7,55 4,60 3,40 2,90 Muu pellon käyttö 1,30 1,21 1,18 1,37 YHTEENSÄ 100,00 100,00 100,00 100,00 Source: TIKE, Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry Keskitalo, M. et al th Congress of the European Society for Agronomy
33 Taulukko 1. Kasvinviljelytilojen peltoalan merkitys pellon käyttöön (% peltoalasta) vuonna Tilan peltoala (ha) < >80 Ohrat 22,60 26,25 26,45 25,35 Kaura 21,30 17,50 14,30 10,15 Kevätvehnä 7,10 11,30 14,50 17,00 Muut kevätviljat 0,30 0,40 0,40 0,30 KEVÄTVILJAT yhteensä 51,3 55,45 55,65 52,8 Rypsit/rapsit 5,65 9,30 12,05 13,70 Peruna ja sokerijuurikas 2,10 2,80 2,80 2,75 Palkokasvit 0,60 1,00 1,30 2,20 Muut kevätkylvöiset erikoiskasvit 0,20 0,20 0,25 0,35 KEVÄTKYLVÖISET ERIKOISKASVIT yhteensä 8,55 13,30 16,40 19,00 Viljelemättömät nurmet (HVP, viljelem. laitumet, suojak. ym) 9,90 9,46 9,50 9,40 Tuotantonurmet (säilörehu-, heinä-, siemen-) 17,95 12,05 9,35 8,90 Syysviljat 1,40 2,0 2,80 4,20 Kumina 1,30 1,50 1,40 1,25 Muut monivuotiset (mm. ruokohelpi) 0,75 0,43 0,32 0,18 KAKSI- JA MONIVUOTISET yhteensä 31,30 25,44 23,37 23,93 Kesanto (avo-, sänki-, viher-) 7,55 4,60 3,40 2,90 Muu pellon käyttö 1,30 1,21 1,18 1,37 YHTEENSÄ 100,00 100,00 100,00 100,00 Source: TIKE, Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry Keskitalo, M. et al th Congress of the European Society for Agronomy Helsinki, Finland, 20-24th August 2012
34 Taulukko 1. Kasvinviljelytilojen peltoalan merkitys pellon käyttöön (% peltoalasta) vuonna Tilan peltoala (ha) < >80 Ohrat 22,60 26,25 26,45 25,35 Kaura 21,30 17,50 14,30 10,15 Kevätvehnä 7,10 11,30 14,50 17,00 Muut kevätviljat 0,30 0,40 0,40 0,30 KEVÄTVILJAT yhteensä 51,3 55,45 55,65 52,8 Rypsit/rapsit 5,65 9,30 12,05 13,70 Peruna ja sokerijuurikas 2,10 2,80 2,80 2,75 Palkokasvit 0,60 1,00 1,30 2,20 Muut kevätkylvöiset erikoiskasvit 0,20 0,20 0,25 0,35 KEVÄTKYLVÖISET ERIKOISKASVIT yhteensä 8,55 13,30 16,40 19,00 Viljelemättömät nurmet (HVP, viljelem. laitumet, suojak. ym) 9,90 9,46 9,50 9,40 Tuotantonurmet (säilörehu-, heinä-, siemen-) 17,95 12,05 9,35 8,90 Syysviljat 1,40 2,0 2,80 4,20 Kumina 1,30 1,50 1,40 1,25 Muut monivuotiset (mm. ruokohelpi) 0,75 0,43 0,32 0,18 KAKSI- JA MONIVUOTISET yhteensä 31,30 25,44 23,37 23,93 Kesanto (avo-, sänki-, viher-) 7,55 4,60 3,40 2,90 Muu pellon käyttö 1,30 1,21 1,18 1,37 YHTEENSÄ 100,00 100,00 100,00 100,00 Source: TIKE, Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry Keskitalo, M. et al th Congress of the European Society for Agronomy Helsinki, Finland, 20-24th August 2012
35 Taulukko 3. Kevätvehnää sisältävien viljelykiertojen pellon käyttö (% peltoalasta, jossa on 5 vuoden aikana viljelty ainakin kerran kevätvehnää) eri jaksoina ( ; ; ) (Jauhiainen ja Keskitalo, 2012 unpub.). KIERTO Muut kierrot (kevätvehnän lisäksi 2-3 kasvia) 10,6 10,5 13,0 Kevätvehnän monokulttuuri 6,4 5,3 3,7 Viljelty pelkkiä kevätviljoja 27,5 28,8 24,3 Viljelty kevät- ja syysviljoja 8,3 8,0 4,6 Viljelty kevätvehnää ja nurmea 1,5 2,0 3,3 Viljelty kevätviljoja ja nurmea 4,2 5,0 8,1 Viljelty kevätvehnää ja kesannoitu välistä 1,6 1,6 0,4 Viljelty kevät ja syysviljoja sekä kesannoitu 8,8 7,4 2,1 Kevätviljoja ja rypsiä tai rapsia 20,6 20,6 28,0 Kevät- ja syysviljoja ja rypsiä tai rapsia 3,7 5,5 6,0 Mukana kierrossa palkokasveja 3,6 2,8 4,6 Mukana kierrossa perunaa ja/tai sokerijuurikasta 3,0 2,5 2,1
36 Taulukko 3. Kevätvehnää sisältävien viljelykiertojen pellon käyttö (% peltoalasta, jossa on 5 vuoden aikana viljelty ainakin kerran kevätvehnää) eri jaksoina ( ; ; ) (Jauhiainen ja Keskitalo, 2012 unpub.). KIERTO Muut kierrot (kevätvehnän lisäksi 2-3 kasvia) 10,6 10,5 13,0 Kevätvehnän monokulttuuri 6,4 5,3 3,7 Viljelty pelkkiä kevätviljoja 27,5 28,8 24,3 Viljelty kevät- ja syysviljoja 8,3 8,0 4,6 Viljelty kevätvehnää ja nurmea 1,5 2,0 3,3 Viljelty kevätviljoja ja nurmea 4,2 5,0 8,1 Viljelty kevätvehnää ja kesannoitu välistä 1,6 1,6 0,4 Viljelty kevät ja syysviljoja sekä kesannoitu 8,8 7,4 2,1 Kevätviljoja ja rypsiä tai rapsia 20,6 20,6 28,0 Kevät- ja syysviljoja ja rypsiä tai rapsia 3,7 5,5 6,0 Mukana kierrossa palkokasveja 3,6 2,8 4,6 Mukana kierrossa perunaa ja/tai sokerijuurikasta 3,0 2,5 2,1
37 Taulukko 3. Kevätvehnää sisältävien viljelykiertojen pellon käyttö (% peltoalasta, jossa on 5 vuoden aikana viljelty ainakin kerran kevätvehnää) eri jaksoina ( ; ; ) (Jauhiainen ja Keskitalo, 2012 unpub.). KIERTO Muut kierrot (kevätvehnän lisäksi 2-3 kasvia) 10,6 10,5 13,0 Kevätvehnän monokulttuuri 6,4 5,3 3,7 Viljelty pelkkiä kevätviljoja 27,5 28,8 24,3 Viljelty kevät- ja syysviljoja 8,3 8,0 4,6 Viljelty kevätvehnää ja nurmea 1,5 2,0 3,3 Viljelty kevätviljoja ja nurmea 4,2 5,0 8,1 Viljelty kevätvehnää ja kesannoitu välistä 1,6 1,6 0,4 Viljelty kevät ja syysviljoja sekä kesannoitu 8,8 7,4 2,1 Kevätviljoja ja rypsiä tai rapsia 20,6 20,6 28,0 Kevät- ja syysviljoja ja rypsiä tai rapsia 3,7 5,5 6,0 Mukana kierrossa palkokasveja 3,6 2,8 4,6 Mukana kierrossa perunaa ja/tai sokerijuurikasta 3,0 2,5 2,1
38 Kuva 6 Kuva 7. > 2 1,75 2 1,5 1,75 1,25 1,5 < 1,25 Kuva 6 ja 7. Pellon käytön monipuolisuus Shannon indekseillä Kuvattuna. Mitä pienempi on luku, sitä yksipuolisempaa on pellon käyttö Lauri Jauhiainen ja Marjo Keskitalo 2013 MTT
39 NURMIEN VILJELYN MUUTOKSET SUOMESSA VILJELYALA YHTEENSÄ (ha) ELY _1995 _2000 _2005 _2010 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi E-Pohjanmaa Pohjanmaa P-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa SUMMA
40 NURMIEN VILJELYN MUUTOKSET SUOMESSA VILJELEVIEN TILOJEN LUKUMÄÄRÄ ELY _1995 _2000 _2005 _2010 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi E-Pohjanmaa Pohjanmaa P-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa SUMMA
41 NURMIEN VILJELYN MUUTOKSET SUOMESSA NURMIEN PINTA-ALA/TILA/ELY ELY _1995 _2000 _2005 _2010 Uusimaa 9,3 10,9 11,2 16,4 Varsinais-Suomi 6,5 8,2 9,8 11,1 Satakunta 7,1 9,6 11,0 11,3 Häme 9,6 11,5 12,6 14,7 Pirkanmaa 9,2 11,2 12,1 15,1 Kaakkois-Suomi 9,8 12,0 12,6 15,9 Etelä-Savo 9,0 11,4 12,5 15,6 Pohjois-Savo 13,2 17,2 18,8 23,5 Pohjois-Karjala 12,4 15,9 18,0 22,8 Keski-Suomi 10,2 13,1 14,6 17,6 E-Pohjanmaa 9,9 13,3 14,6 15,2 Pohjanmaa 11,1 14,3 16,2 15,5 P-Pohjanmaa 14,2 18,0 19,8 24,0 Kainuu 12,8 17,8 20,4 24,4 Lappi 13,4 17,2 19,3 24,5 Ahvenanmaa... 13,7
42 NURMIEN VILJELYN MUUTOKSET SUOMESSA NURMEA VILJELEVÄN TILAN PINTA-ALA/ELY ELY _1995 _2000 _2005 _2010 Uusimaa 31,8 40,4 45,1 50,7 Varsinais-Suomi 29,3 38,2 46,3 50,4 Satakunta 20,6 29,0 39,9 43,9 Häme 26,4 34,9 44,6 48,0 Pirkanmaa 22,1 30,1 37,7 39,8 Kaakkois-Suomi 22,1 29,9 37,6 39,0 Etelä-Savo 15,8 22,0 29,2 27,2 Pohjois-Savo 20,4 27,8 35,7 37,7 Pohjois-Karjala 19,6 27,0 35,6 37,0 Keski-Suomi 17,7 24,2 31,9 32,5 E-Pohjanmaa 21,0 29,4 36,9 39,2 Pohjanmaa 21,9 28,9 34,3 38,8 P-Pohjanmaa 24,0 33,0 42,2 45,6 Kainuu 17,5 25,0 39,4 39,2 Lappi 17,0 21,1 29,8 31,5 Ahvenanmaa... 43,3
43 NURMIEN VILJELYN MUUTOKSET SUOMESSA NURMIKASVIEN OSUUS KOKO TILAN PINTA-ALASTA/ELY ELY _1995 _2000 _2005 _2010 Uusimaa 0,29 0,27 0,25 0,32 Varsinais-Suomi 0,22 0,22 0,21 0,22 Satakunta 0,35 0,33 0,28 0,26 Häme 0,36 0,33 0,28 0,31 Pirkanmaa 0,42 0,37 0,32 0,38 Kaakkois-Suomi 0,44 0,40 0,34 0,41 Etelä-Savo 0,57 0,52 0,43 0,57 Pohjois-Savo 0,65 0,62 0,53 0,62 Pohjois-Karjala 0,63 0,59 0,51 0,62 Keski-Suomi 0,58 0,54 0,46 0,54 E-Pohjanmaa 0,47 0,45 0,39 0,39 Pohjanmaa 0,51 0,50 0,47 0,40 P-Pohjanmaa 0,59 0,54 0,47 0,53 Kainuu 0,73 0,71 0,52 0,62 Lappi 0,79 0,82 0,65 0,78 Ahvenanmaa... 0,32
44 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Esikasvit viljelykierrot vaikuttavat tuotantopanosten määriin Havaitut mekanismit: Tautipaineen, mm laikkutautien hillintä - > vaikutus torjuntaruiskutuksiin Maan rakenteen parantuminen -> muokkauksen nopeutuminen (x1,4) Typen (ja mahdollisesti myös muut ravinteet) paremmin käyttöön -> typpilannoituksen vähentäminen 0 40 kg/ha riippuen esikasvista => esikasvien käytöllä viljelykierrolla satoa % enemmän, mutta joskus myös toisinpäin! => Tuotantopanosten käytön tehostuminen säästää energiaa!
45 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ EI huomioitu: Viljelykiertoa ja suorakylvön mahdollisuuksia/haasteita Suorakylvössä viljelykierron merkitys korostuu Suorakylvössä muokkaukseen vähemmän energiaa Haasteita rikkakasvien torjunnassa Glyfosaatin käytön lisääntyminen Monipuolistamisen vaikutuksia tilan resurssien tarpeeseen Usein resurssit paremmin hyötykäyttöön Koneiden ja laitteiden tehokkaampi käyttö Tuotantorakennukset tehokkaammassa käytössä Monipuolistaminen myös lisää resurssien tarpeita Työaikaa voi kulua kuluu enemmän, kun pitää keskittyä useamman kasvin viljelyyn Lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita joudutaan hankkimaan erilaisia
46 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Viljely on jonkin verran monipuolistunut vuosien 1995 ja 2011 välillä ja viljojen monokulttuuri on ehkä oletettua harvinaisempaa. Viljan hinnan nousu heijastuu yleensä yksipuolistumisen lisääntymisenä Edelleen kevätvehnää sisältävissä kierroissa noin 30 % on sellaisia, joissa viljellään pelkästään viljaa => Viljelykiertoja on edelleen perusteltua monipuolistaa, jolloin myös tuotantopanosten käyttö tehostuu ja sitä kautta säästetään energiaa
47 KIITOS! Kuva M. Keskitalo
48 Esitys pohjautuu. MONISOPU Monipuolisella viljelykasvilajistolla satoa ja kestävyyttä, > 3/2014, Rahoitus MTT, MMM, säätiöt Tavoitteet Selvitetään, miten peltoja käytetään ja minkälaisia viljelykierot Suomessa ovat Tutkitaan erilaisten viljelykiertojen hyötyjä, ml. öljypellava Tulokset julkaistaan mm. Tieto Tuottamaan oppaassa 1/2015 Marjo Keskitalo 2013 MTT
49 Lohko A VIII N MONISOPUKoe (Ilmala) 6 m 5.kerr 4. kerr 6 m Su oja 6 m 4 kevätvehnä 8 öljypellavpapu 1 härkä- 6 valkolupiini 7öljyhamppu 2kaura 3 kevätrypspapvehnä 5 tattari 1 härkä- 4 kevät- 6 valkolupiini 3 kevätrypsi 5 tattari 7öljyhamppu 2kaura 8 öljypellava kylvösyv 1. kylvö yys viljat 5 cm valkolupi ini 3-4 cm 6 m 3. kerr 6 m härkäpa pu 8 cm 2.kylvö Kylvösy v Koejäsenten kylvö öljypel 2-4cm 1 härkäpapu 8.5. öljyha 2 cm 2 kaura 8.5. kevätryp1-2 cm 3 kevätrypsi mSuoja 4 kevätvehnä 7öljyhamppu 5 tattari 1 härkäpapu 8 öljypellava 3 kevätrypsi 6 valkolupiini 4 kevätvehnä kylvösyv 3. kylvö yys 5 tattari tattari 2-4cm 6 valkolupiini öljyhamppu kerr 2kaura 8 öljypellava kerr 6 m Suoja Suoja Su oja 5 tattari 1 härkä-papu valkolupiini 8 öljypellava 3 kevätrypsi 2kaura 7öljyhampp u 4 kevätvehnä 3 kevätrypsi 7öljyhamppu 8 öljypellava 1 härkäpapu 5 tattari 4 kevätvehnä 2kaura 6 valkolupiini Suoja Marjo Keskitalo 2013 MTT
50 Tutkimuskysymykset 1 Onko esikasveilla merkitystä? Mitkä ovat vaikuttavat mekanismit ja ovatko ne eri kasveilla erilaiset Ilmeneekö esikasvien merkitys myös toisena tai kolmantena vuotena viljeltyyn vehnään? Minkä erikoiskasvin esikasviarvo on paras? Marjo Keskitalo 2013 MTT
51 KOE Vehnäsato 2010 Vehnäsato 2011 Vehnäsato 2012 KOE 820 Vehnäsato 2011 Vehnäsato 2012 Vehnäsato 2013 Kevätvehnän hehtaarisadot 1-3 vuotta esikasvivuoden jälkeen Marjo Keskitalo 2013 MTT
52 Koe 819 Vuosi Koe 819 Vuosi Vehnäsatojen sadonmuutokset 1, 2 ja 3 vuotta esikasvin jälkeen verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn Kevätvehnä kevätvehnän jälkeen sato kg/ha Koe 819 Vuosi Vuosi 2010: 3480 Vuosi 2011: 2810 Vuosi 2012: 4940 Marjo Keskitalo 2013 MTT
53 Marjo Keskitalo 2013 MTT KOE 820 Vuosi Vehnäsatojen sadonmuutokset 1 ja 2 vuotta esikasvien jälkeen verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn Kevätvehnän sato kevätvehnän jälkeen kg/ha KOE 820 Vuosi Vuosi 2011: 3190 Vuosi 2012:
54 Sadonlisä yhteensä 2. vuoden aikana (820) Sadonlisä yhteensä 3.vuoden aikana (819) Vehnäsatojen sadonmuutokset yhteensä 2 ja 3 vuotta esikasviviljelyn jälkeen verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Marjo Keskitalo 2013 MTT
55 Taulukko 11 Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon, verrattuna kevätvehnään kevätvehnän jälkeen (kg/ha +/-) Keskim. 3.sato (vain 819) ESIKASVI 1. sato (819) 1. sato (820) 2.sato (819) 2. sato (820) Keskim. 1.sato Keskim. 2.sato Härkäpapu Kaura K-rypsi K-vehnä Tattari Lupiini Öljyhamppu Öljypellava Marjo Keskitalo 2013 MTT
56 Taulukko 11 Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon, verrattuna kevätvehnään kevätvehnän jälkeen (kg/ha +/-) Keskim. 3.sato (vain 819) 1. sato (819) 1. sato (820) 2.sato (819) 2. sato (820) Keskim. 1.sato Keskim. 2.sato Härkäpapu Kaura K-rypsi K-vehnä Tattari Lupiini Öljyhamppu Öljypellava X X= Eri esikasvien antama satohyöty keskimäärin (kg/ha) kevätvehnälle Marjo Keskitalo 2013 MTT
57 Taulukko 11 Paras satohyöty ensimmäisenä vehnävuotena Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon, verrattuna kevätvehnään kevätvehnän jälkeen (kg/ha +/-) Keskim. 3.sato (vain 819) 1. sato (819) 1. sato (820) 2.sato (819) 2. sato (820) Keskim. 1.sato Keskim. 2.sato Härkäpapu Kaura K-rypsi K-vehnä Tattari Lupiini Öljyhamppu Öljypellava X X= Eri esikasvien antama satohyöty keskimäärin (kg/ha) kevätvehnälle Paras satohyöty toisena vehnävuotena Marjo Keskitalo 2013 MTT
58 Taulukko 3. Kasvinviljelytilojen viljelykierrot , kierrossa kevätvehnää, luokittelu tilan peltoalan mukaan, pellon käyttö % peltoalasta (Jauhiainen ja Keskitalo, 2012 unpub.). tilan koko <25 ha >80 ha monokultuuri 9,1 6,0 3,9 2,4 viljelty pelkkiä kevätviljoja 34,9 31,2 26,5 20,2 viljelty kevät- ja syysviljoja 4,3 4,2 4,6 5,3 viljelty kevätvehnää ja nurmea 4,4 2,5 1,8 1,5 viljelty kevätviljoja ja nurmea 8,1 7,2 5,8 5,5 viljelty kevätvehnää ja kesannoitu välistä 0,7 0,6 0,4 0,3 viljelty kevät ja syysviljoja sekä kesannoitu 2,4 2,4 2,1 2,0 kevätviljoja ja rypsiä tai rapsia 19,8 25,7 32,5 32,5 kevät- ja syysviljoja ja rypsiä tai rapsia 2,4 3,7 5,4 8,7 mukana kierrossa palkokasveja 2,3 3,4 3,9 6,1 mukana kierrossa perunaa ja/tai sokerijuurikasta 1,7 1,9 2,1 2,5 muut kierrot (kevätvehnän lisäksi 2-3 kasvia) 9,9 11,2 10,9 13,1 Marjo Keskitalo 2013 MTT
59 Johtopäätökset 1 Esikasvien merkitys riippuu vuodesta ja esikasvista: myös pettymyksiä voi olla, kaikkina vuosina vehnäsadosta ei sada esikasvin jälkeen parempaa satoa Keskimäärin eri esikasvien jälkeen saatiin runsaat 200 kg enemmän satoa verrattuna yksipuoliseen viljelyyn Härkäpapu, kaura ja rypsi -> vehnäsato parani eniten ensimmäisenä vehnävuotena Tattari, lupiini ja öljypellava -> vehnäsato parani eniten toisena vehnävuotena Marjo Keskitalo 2013 MTT
60 Johtopäätökset 2 KOE 820: Kevätrypsi: 288 (1.vehnävuosi) (2.vehnävuosi) + 9 kg/ha (3.vehnävuosi) = 401 kg/ha Öljypellava: 127 (1.vehnävuosi) (2.vehnävuosi) + 91 kg/ha (3.vehnävuosi) = 463 kg/ha -> Öljypellava voi olla rypsin veroinen esikasvi (toisen kokeen tulokset tarkistamatta) Kolmannen vuoden vaikutus vielä epäselvää? Marjo Keskitalo 2013 MTT
61 Johtopäätökset 3 Esikasvit vaikuttivat seuraavana viljeltävään eri tavoin 1. Kasvitautien hillintä 2. Maahan jäänyt typpi Vaikutus riippui kasvista Yleensä, mitä enemmän typpeä jäi maahan, sitä suurempi kevätvehnäsato saatiin Poikkeus, mm tattarin versoissa maahan jääneellä typellä oli negatiivinen vaikutus vehnäsatoon 3. Vaikutukset maan rakenteeseen ovat myös mahdollisia, mutta niitä ei selvitetty. Marjo Keskitalo 2013 MTT
62 Taulukko 1. Kasvinviljelytilojen peltoalan merkitys pellon käyttöön (% peltoalasta) vuonna Tilan peltoala (ha) < >80 Ohrat 22,60 26,25 26,45 25,35 Kaura 21,30 17,50 14,30 10,15 Kevätvehnä 7,10 11,30 14,50 17,00 Muut kevätviljat 0,30 0,40 0,40 0,30 KEVÄTVILJAT yhteensä 51,3 55,45 55,65 52,8 Rypsit/rapsit 5,65 9,30 12,05 13,70 Peruna ja sokerijuurikas 2,10 2,80 2,80 2,75 Palkokasvit 0,60 1,00 1,30 2,20 Muut kevätkylvöiset erikoiskasvit 0,20 0,20 0,25 0,35 KEVÄTKYLVÖISET ERIKOISKASVIT yhteensä 8,55 13,30 16,40 19,00 Viljelemättömät nurmet (HVP, viljelem. laitumet, suojak. ym) 9,90 9,46 9,50 9,40 Tuotantonurmet (säilörehu-, heinä-, siemen-) 17,95 12,05 9,35 8,90 Syysviljat 1,40 2,0 2,80 4,20 Kumina 1,30 1,50 1,40 1,25 Muut monivuotiset (mm. ruokohelpi) 0,75 0,43 0,32 0,18 KAKSI- JA MONIVUOTISET yhteensä 31,30 25,44 23,37 23,93 Kesanto (avo-, sänki-, viher-) 7,55 4,60 3,40 2,90 Muu pellon käyttö 1,30 1,21 1,18 1,37 YHTEENSÄ 100,00 100,00 100,00 100,00 Source: TIKE, Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry Keskitalo, M. et al th Congress of the European Society for Agronomy
63 Taulukko 1. Kasvinviljelytilojen peltoalan merkitys pellon käyttöön (% peltoalasta) vuonna Tilan peltoala (ha) < >80 Ohrat 22,60 26,25 26,45 25,35 Kaura 21,30 17,50 14,30 10,15 Kevätvehnä 7,10 11,30 14,50 17,00 Muut kevätviljat 0,30 0,40 0,40 0,30 KEVÄTVILJAT yhteensä 51,3 55,45 55,65 52,8 Rypsit/rapsit 5,65 9,30 12,05 13,70 Peruna ja sokerijuurikas 2,10 2,80 2,80 2,75 Palkokasvit 0,60 1,00 1,30 2,20 Muut kevätkylvöiset erikoiskasvit 0,20 0,20 0,25 0,35 KEVÄTKYLVÖISET ERIKOISKASVIT yhteensä 8,55 13,30 16,40 19,00 Viljelemättömät nurmet (HVP, viljelem. laitumet, suojak. ym) 9,90 9,46 9,50 9,40 Tuotantonurmet (säilörehu-, heinä-, siemen-) 17,95 12,05 9,35 8,90 Syysviljat 1,40 2,0 2,80 4,20 Kumina 1,30 1,50 1,40 1,25 Muut monivuotiset (mm. ruokohelpi) 0,75 0,43 0,32 0,18 KAKSI- JA MONIVUOTISET yhteensä 31,30 25,44 23,37 23,93 Kesanto (avo-, sänki-, viher-) 7,55 4,60 3,40 2,90 Muu pellon käyttö 1,30 1,21 1,18 1,37 YHTEENSÄ 100,00 100,00 100,00 100,00 Source: TIKE, Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry Keskitalo, M. et al th Congress of the European Society for Agronomy Helsinki, Finland, 20-24th August 2012
64 Taulukko 1. Kasvinviljelytilojen peltoalan merkitys pellon käyttöön (% peltoalasta) vuonna Tilan peltoala (ha) < >80 Ohrat 22,60 26,25 26,45 25,35 Kaura 21,30 17,50 14,30 10,15 Kevätvehnä 7,10 11,30 14,50 17,00 Muut kevätviljat 0,30 0,40 0,40 0,30 KEVÄTVILJAT yhteensä 51,3 55,45 55,65 52,8 Rypsit/rapsit 5,65 9,30 12,05 13,70 Peruna ja sokerijuurikas 2,10 2,80 2,80 2,75 Palkokasvit 0,60 1,00 1,30 2,20 Muut kevätkylvöiset erikoiskasvit 0,20 0,20 0,25 0,35 KEVÄTKYLVÖISET ERIKOISKASVIT yhteensä 8,55 13,30 16,40 19,00 Viljelemättömät nurmet (HVP, viljelem. laitumet, suojak. ym) 9,90 9,46 9,50 9,40 Tuotantonurmet (säilörehu-, heinä-, siemen-) 17,95 12,05 9,35 8,90 Syysviljat 1,40 2,0 2,80 4,20 Kumina 1,30 1,50 1,40 1,25 Muut monivuotiset (mm. ruokohelpi) 0,75 0,43 0,32 0,18 KAKSI- JA MONIVUOTISET yhteensä 31,30 25,44 23,37 23,93 Kesanto (avo-, sänki-, viher-) 7,55 4,60 3,40 2,90 Muu pellon käyttö 1,30 1,21 1,18 1,37 YHTEENSÄ 100,00 100,00 100,00 100,00 Source: TIKE, Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry Keskitalo, M. et al th Congress of the European Society for Agronomy Helsinki, Finland, 20-24th August 2012
65 TULOKSIA ULKOMAILTA
66 8 Vehnäsato pellavan jälkeen tn/ha Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaidewww.regional.org.au/au /asa/2008/concurrent/rotations/5 786_angusjf.htm Kuva 6. Öljypellavan esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa pellavan viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Pellavan esikasvivaikutus vehnälle oli keskimäärin 0,85 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä). Marjo Keskitalo 2013 MTT
67 Vehnäsato pellavan jälkeen tn/ha Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha 23 tapausta 35:sta -> öljypellavan viljelystä vehnän esikasvina oli selvää hyötyä 11 tapausta 35:sta -> öljypellavan esikasvihyöty oli hyvin vähäinen 1 tapaus 35:stä -> öljypellavasta oli vehnän esikasvina oli haittaa LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaidewww.regional.org.au/au /asa/2008/concurrent/rotations/5 786_angusjf.htm Kuva 6. Öljypellavan esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa pellavan viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Pellavan esikasvivaikutus vehnälle oli keskimäärin 0,85 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä). Marjo Keskitalo 2013 MTT
68 Marjo Keskitalo 2013 MTT 8 Vehnäsato canolan jälkeen tn/ha LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaide a/2008/concurrent/rotations /5786_angusjf.htm Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha Kuva 7. Canolan esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa canolan viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Canolan esikasvivaikutus vehnälle oli keskimäärin 0,85 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä).
69 Marjo Keskitalo 2013 MTT 8 Vehnäsato canolan jälkeen tn/ha Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha 11 tapausta 35:sta ei hyötyä 3 tapausta 35:stä - haittaa 21 tapausta 35:stä >canolasta vehnän esikasvin on ollut hyötyä LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaide a/2008/concurrent/rotations /5786_angusjf.htm Kuva 7. Canolan esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa canolan viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Canolan esikasvivaikutus vehnälle oli keskimäärin 0,85 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä).
70 MTT:N KENTTÄKOKEIDEN TULOKSIA
71 KOE 820, esikasvit kylvettiin 2010, vehnä kylvettiin % kevätvehnäsadosta kevätvehnän jälkeen 1,30 1,25 1,20 1,15 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 53 % 58 % 46 % 71 % 63 % 50 % 57 % 59% 0,85 Esikasvi Kuva 12. Kevätvehnän sato esikasvien jälkeen (% kevätvehnästä kevätvehnän jälkeen) ja pistelaikun voimakkuus vuonna LÄHDE: KESKITALO, M., HAKALA, K., JAUHIAINEN, L., KÄNKÄNEN, H Erikoiskasvit kevätvehnän esikasveina. In: Toim. Nina Schulman. Maataloustieteen Päivät 2012, Viikki, Helsinki : esitelmä- ja posteritiivistelmät. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 29: p. 19. Marjo Keskitalo 2013 MTT
72 80 60 ÖLJYHAMPPU RYPSI KEVÄTVEHNÄ TATTARI ÖLJYPELLAVA KAURA LUPIINI HÄRKÄPAPU Huom: palkokasvien taseissa ei ole huomioitu varsien ja juurien sisältämää typpeä, mikä jää peltoon Kuva 13. Esikasvin typpitase (lannoitus sadon mukana poistunut N kg/ha) verrattuna esikasvin jälkeen viljellyn kevätvehnän sato (kg/ha)
73 Typpitase ÖLJYHAMPPU RYPSI 40 KEVÄTVEHNÄ KAURA TATTARI ÖLJYPELLAVA LUPIINI HÄRKÄPAPU Huom: palkokasvien taseissa ei ole huomioitu varsien typpeä, mikä jää peltoon Kuva 13. Esikasvin typpitase (lannoitus sadon mukana poistunut N kg/ha) verrattuna esikasvin jälkeen viljellyn kevätvehnän sato (kg/ha) Marjo Keskitalo 2013 MTT
74 N-tase ÖLJYHAMPPU KAURA KEVÄTRYPSI LUPIINI 20 ÖLJYPELLAVA 0 TATTARI Sadonlisä HÄRKÄPAPU kg/ha -40 verrattuna kevätvehnään -60 kevätvehnän jälkeen -80
75 Taulukko 13. Arvio esikasvien/välikasvien merkityksestä vehnälle silloin, kun vehnäsadoksi on yksipuolisessa viljelyssä määritetty 4 tn/ha. Mekanismi Vehnälle saatavat lisäkilot (t/ha) Viljanmustatyvitaudin hillitseminen 0.5 Muiden juuristotautien hillitseminen 0.3 Canola-kasvin jättämä typen merkitys 0.1 Palkokasvien vetykaasujen lannoitusvaikutus 0.4 Sienijuurien (AMF) kasvun hillitseminen (by non-host crops) Palkokasvien jättämä typen merkitys 0.5 LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaide Marjo Keskitalo 2013 MTT
76 Taulukko 12. Esikasvin N-taseen merkitys vehnäsatoon Kg esikasvityppeä lisää jälkivaikutuksena ESIKASVI vehnän satoa kg Härkäpapu 16,4 Kaura 6,1 Kevätrypsi 9,4 Lupiini 19,7 Öljyhamppu 9,0 Öljypellava 7,1 Peltoon jäänyt typpi lisäsi vehnäsatoa Kg esikasvityppeä vähentää ESIKASVI jälkivaikutuksena vehnän satoa kg Kevätvehnä -13,7 Tattari -26,4 Peltoon jäänyt typpi vähensi vehnäsatoa Typpeä voi jäädä peltoon korsisadon mukana, VEHNÄ -> kasvitautiriski TATTARI -> varsiston fenolit Marjo Keskitalo 2013 MTT
77 Taulukko 6. Nurmen esikasvivaikutus kevätkylvöisten kasvien ja syysviljojen typpilannoitukseen (kg N/ha) ProAgrian Lohkotietopankin aineiston mukaan. Aineistosta valittiin vain ne tapaukset, joissa satokasvia ei viljelty nurmien suojakasvina. Typen määrään on laskettu sekä mineraalilannoitteen että karjanlannan sisältämä typpi Typpilannoitus (kg N/ha) Esikasvina oli sama kasvi Esikasvina oli nurmi Kaura Kevätvehnä Ohra Rypsi/Rapsi Syysvilja Kevätvehnän ja syysviljojen N-lannoitus (kg/ha) oli nurmiviljelyn jälkeen vain noin puolet tavanomaisesta. Marjo Keskitalo ym MTT
78 Taulukko 7. Kevätvehnän ja syysviljan sadot (kg/ha) yhtä typpikiloa kohti nurmen ja viljojen jälkeen. Kasvi Viljan sato nurmen jälkeen Viljan sato viljan jälkeen kevätvehnä 50 kg/ha 33 kg/ha syysvilja 33 kg/ha 24,5 kg/ha -> Vaikka viljojen hehtaarisadot olivat nurmien jälkeen heikommat kuin yksipuolisessa viljanviljelyssä, tuottivat viljat nurmien jälkeen satoa tehokkaammin. Marjo Keskitalo ym MTT
Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa
Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa Pellavan viljelypäivät Somerolla Lounaismaan Osuuspankki 17.10.2013 Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi Esitys pohjautuu.
Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön
Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Kohtaavatko maatalouden taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys? Kouvola-talo, Simelius-Sali 11.3.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija
Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja
Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja Voitelua viljelykiertoon öljykasveilla Lisää tuottoa rypsillä, rapsilla ja pellavalla 14.2.2013 Somero 13.3.2013 Lahti Marjo Keskitalo
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen
Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNEUVOJIEN KOULUTUKSEN 4. PÄIVÄ: Luonnon ja maiseman monimuotoisuus Tampere, Ahlmanin auditorio, ti 4.6.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
Uusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Pinta-ala,
Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
Kylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy
Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
Hamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskus Etunimi.sukunimi@luke.fi GSM 5 52 2296 FutureCrops Uusia kasvilajeja
Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus
Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus 1.12.2017 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi Ruuan tuotannon haasteita
Reijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS
Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin
Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.
Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 1 Tausta ja tavoitteet
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén
Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433
Uudenmaan pellot vihreiksi
Uudenmaan pellot vihreiksi RaHa hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 Hannu Känkänen Uusimaa on viljamaa 85 % on viljatiloja 15 % kotieläintiloja Kuva: MTT, Tapio Tuomela Kuva: MTT, Albumi Viljaa ¾ viljellystä
RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
RaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08
Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS
Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo
Luomukasvintuotannon kannattavuus ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus Luomumallasohraa 2017 Lohkon sato 2330 kg/ha 2 Luomukasvintuotannon
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Kaura tehokkaana typen käyttäjänä Kaura ilmastonmuutokseen
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006
15.1.2007 Sivu 1 Työvoima- ja Syysvehnä Kevätvehnä Vehnä yhteensä Ruis elinkeinokeskus Höstvete Vårvete Vete totalt Råg Arbetskrafts- och Winter wheat Spring wheat Wheat total Rye näringscentral Ala Sato
Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä
Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä
Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi
Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi Excelissä toimivalla tilastosovelluksella Pirttijärvi, Reijo 2019 Kaikki alkaa tilastosta Perinteinen taulukko ja ehkäpä vielä kuva Tilastojen lähde: Ruokavirasto;
Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
Kerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus
PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki SUPERIOR CARAWAY
Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017
Kannattavuus on avainasia Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9 milj. euroa 150 työntekijää Viljatilan johtaminen/kannattavuus
Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin
Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen
Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierto luomussa Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Luonto esimerkkinä? Millainen on viljavien luonnontilaisten alueiden kasvillisuus? 2 2012 Rajala J.
VILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?
1 Kasvinvuorotus Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää
Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa
Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo
Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi
Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun 2019 Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi Sisältö Mitä tulee huomioida vuoden 2019 suunnittelussa? Miten varautua vuoden 2020 muutoksiin?
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
Luomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus 13.10.2011 Tampere ESITYKSEN SISÄLTÖ Ravinnetaseiden hyödyntäminen Viljelykierto
Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Saaristomeren valuma-alueiden viljelyssä talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys suotavaa Paimion- ja Aurajoen valumaalueiden viljelyn kuvausta Biomassa-Atlaksen avulla Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari
Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä
Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi Esitelmän tulokset liittyvät Luonnonvarakeskuksen
Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala
Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Esityksen tiedot perustuvat tukien valmistelutilanteeseen marras-joulukuussa 2014 ja tiedot
Speltti, kuituhamppu, öljypellava ja kvinoa
Speltti, kuituhamppu, öljypellava ja kvinoa Uusilla kasveilla markkinoille, Kaustinen 7.2 ja Kalajoki 8.2 Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi GSM 050 520 2296 Kg/ha 3rd year. Yield
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
ESIKASVIN VAIKUTUS VILJOJEN, ÖLJYKASVIEN JA PERUNAN VILJELYYN
TEHO Plus -hankkeen julkaisu 4/2014 ESIKASVIN VAIKUTUS VILJOJEN, ÖLJYKASVIEN JA PERUNAN VILJELYYN MARJO KESKITALO, KAIJA HAKALA, ERJA HUUSELA-VEISTOLA, HEIKKI JALLI, MARJA JALLI, LAURI JAUHIAINEN JA SARI
Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa
Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä)
Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p
Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria
Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus