EuP-direktiivin (2005/32/EY) toimeenpanon energiavaikutusten arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EuP-direktiivin (2005/32/EY) toimeenpanon energiavaikutusten arviointi"

Transkriptio

1 EuP-direktiivin (2005/32/EY) toimeenpanon energiavaikutusten arviointi 1

2 EuP-direktiivin toimeenpanon energiavaikutusten arviointi Motiva Oy Lea Gynther Copyright Motiva Oy, Helsinki,

3 Esipuhe Raportissa arvioidaan Direktiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (2005/32/EY, ns. EuP-direktiivi) kansallisen toimeenpanon energiavaikutuksia. Kyseessä on etukäteisarviointi. Katsauksen on rahoittanut kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja sen on toteuttanut Motiva Oy, jossa sen sisällön tuottamisesta vastasi pääosin Lea Gynther. Lisäksi siihen osallistuivat Kimmo Rautiainen, Seppo Silvonen ja Ulla Suomi. KTM:ssä hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Matti Oivukkamäki, Sari Rapinoja ja Kalevi Vaittinen. Työn tekijät vastaavat raportin sisällöstä sekä esitetyistä johtopäätöksistä. Helsingissä maaliskuussa 2007 Motiva Oy 3

4 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Sisällysluettelo 4 1 Johdanto Taustaa Raportin rakenne Lähteet 5 2 EuP-direktiivi EuP-direktiivin tavoitteet CE-merkintä EuP-direktiivin kohderyhmänä olevat tuoteryhmät EuP-direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteet Tuotteen elinkaari 10 3 Nykytila-analyysi EuP-direktiivin liittymäkohdat nykyiseen energialainsäädäntöön Eräiden ekologista tuotesuunnittelua edistävien ohjauskeinojen käyttö kansainvälisesti Vapaaehtoiset sopimukset laitevalmistajien kanssa Energiatehokkuuden vähimmäisstandardit Energiamerkinnät 16 4 Esimerkkitarkastelut Tuotteiden valinta esimerkkitarkasteluihin Yleistymisen ja energiatehokkuuden kasvun esteet Valitut esimerkkitarkastelut Kotitalouksien kylmälaitteet Kotitalouksien valaistus Sähkömoottorit Erillisten pientalojen öljylämmityskattilat Lepovirrat 31 5 EuP-direktiivin vaikutukset tuotesuunnitteluun energiankulutuksen osalta 35 6 Yhteenveto ja johtopäätökset 37 7 Lähteet 41 Liite 1 Eri tuoteryhmien energiankäyttö Suomessa 44 Liite 2 Eri tuoteryhmien energiansäästöpotentiaali 51 4

5 1 Johdanto 1.1 Taustaa Direktiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (2005/32/EY) annettiin Direktiiviä kutsutaan yleisesti EuP-direktiiviksi (EuP = Energy-using Products), mutta joskus myös Eco-design -direktiiviksi. Jäsenmaiden on saatettava voimaan EuP-direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset mennessä. EuP-direktiivin voimaansaattamiseksi tarvittavaa lakia valmistellaan Suomessa. Työssä tarkastellaan direktiivin voimaansaattamisen ja mahdollisten tulevien täytäntöönpanomääräysten energiavaikutuksia Suomessa. Tarkastelussa ei oteta kantaa niinkään siihen, mikä vaikutus yksittäisillä ohjauskeinoilla voisi olla, vaan tarkastellaan enemmänkin sitä, millainen energiansäästöpotentiaali voitaisiin saada toteutumaan tehokkailla ohjauskeinoilla. Selvityksessä kuitenkin myös luodaan katsaus niihin ohjauskeinoihin, joita on käytetty energiaa käyttävien tuotteiden energiankäytön vähentämisessä. KTM on selvittänyt myös direktiivin voimaansaattamisen ja täytäntöönpanotoimenpiteiden ympäristö- ja yritysvaikutuksia erillisessä, mutta samaan aikaan toteutetussa hankkeessa, jonka on toteuttanut Suomen ympäristökeskus. 1.2 Raportin rakenne Luvussa 2 on kuvailtu direktiivin tavoitteita, kohteena olevia tuotteita ja mahdollisia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Samalla myös luodaan rajauksia sille, mitä tuotteita tämä selvitys koskee. Luku 3 sisältää nykytila-analyysin lainsäädännön ja ekologiseen tuotesuunnitteluun kannustavien kansainvälisten toimien osalta. Luvussa 4 on otettu lähempään tarkasteluun viisi esimerkkiä, jotka ovat kotitalouksien kylmälaitteet, kotitalouksien valaistus, sähkömoottorit, erillisten pientalojen öljylämmityskattilat ja lepovirrat (televisiot, DVD-laitteet ja digiboksit). Tuoteryhmät valittiin selvittämällä taustaselvityksistä ja muista lähteistä, kuinka merkittäviä tuotteet ovat vuotuisen energiankulutuksensa suhteen, kuinka merkittävä on niiden energiansäästöpotentiaali sekä mistä tuotteista on saatavilla riittävästi lähtötietoja. Eri tuoteryhmien energiankulutukseen liittyvää tietoa on koottu liitteeseen 1 ja säästöpotentiaaliin liittyvää tietoa liitteeseen 2. Luvussa 5 on esitetty eräitä näkökulmia ekologiseen tuotesuunnitteluun energiankäytön osalta. Luvussa 6 on esitetty yhteenveto ja johtopäätökset. 1.3 Lähteet Merkittävin tässä raportissa käytetty yksittäinen lähde on Euroopan komission rahoittama selvitys Methodology Study Eco-design of Energy-Using Products. Raportti sisältää varsinaisen metodologiaraportin (raportissa tähän viitataan nimellä MEEuP Methodology Re- 5

6 port ) ja kymmenen tuoteryhmätarkastelua ( MEEuP-tuoteryhmäraportti ). Tuoteryhmäraporteissa on kartoitettu kunkin tuotteen osalta olemassa olevat standardit ja merkintäjärjestelmät, markkinat, kuluttajakäyttäytyminen, nykyteknologia, paras saatavilla oleva teknologia ja parannuspotentiaali. Kymmenen tarkasteltua tuoteryhmää olivat: Kaasu- ja öljylämmityskattilat Huonekohtaiset ilmastointilaitteet Kiertovesipumput Tie- ja katuvalaistus Jääkaapit ja pakastimet Astianpesukoneet Imurit Kopiokoneet Televisiot Tietokoneet Euroopan komissio on käynnistänyt vuonna 2006 tarkemmat tuoteryhmäkohtaiset taustaselvitykset (Eco-design Preparatory Studies) 14 tuotteelle ja viiden muun tuoteryhmän taustaselvitykset käynnistyvät Jo käynnistyneet selvitykset ovat pääosin luonnosvaiheessa 1. Selvitykset kullekin tuoteryhmälle tehdään noudattaen MEEuP:ssa kehitettyä yhtenäistettyä metodologiaa. Tiedot kotimaisesta laitekannasta ja kulutusjakaumasta perustuvat useisiin eri lähteisiin. Tietoa on kerätty mm. seuraavista lähteistä: Tilastokeskuksen Energiatilastot, Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön käytön tehostaminen (Korhonen A. ym., 2002), Tilastokeskuksen Kotitaloustutkimus 2006, Electrowatt-Ekono Oy:n ja TTS:n tekemät selvitykset Motivan Laiteryhmäkohtaiset sähkönsäästöpotentiaalit -selvitykseen, IEA:n julkaisut ja Motivassa tehdyt laskelmat. Raportin sisältämät kuvaukset eri ohjauskeinojen vaikuttavuudesta perustuvat paljolti IEA:n julkaisuihin Things That Go Blip in The Night - Standby Power and How to Limit It (2001), Cool Appliances - Policy Strategies for Energy Efficient Homes (2003) ja Light s Labour s Lost, Policies for Energy-Efficient Lighting (2006). Lisäksi on hyödynnetty mm. EU:n AID-EE-projektissa (Active Implementation of the European Directive on Energy Efficiency) julkaistuja raportteja. 1 Selvityksiin ja niissä tuotettuihin dokumentteihin voi tutustua Euroopan komission www-sivuilla osoitteessa 6

7 2 EuP-direktiivi 2.1 EuP-direktiivin tavoitteet EuP-direktiivi luo puitteet ekologisille vaatimuksille energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelussa ja tuotekehityksessä. Tavoitteena on ympäristönäkökohtien ja elinkaariajattelun integrointi tuotteiden tuotesuunnitteluvaiheeseen. EuP on ns. puitedirektiivi, jonka kansallisesta voimaansaattamisesta ei välittömästi seuraa energiavaikutuksia, vaan vaikutuksia syntyy vasta täytäntöönpanotoimenpiteiden selkiydyttyä EU-tasolla. 2.2 CE-merkintä Euroopan yhteisön direktiivien asettamien tärkeimpien vaatimusten mukaiset tuotteet tunnistaa niihin tehdystä CE-merkinnästä. Energiaa käyttävien tuotteiden tulee täyttää myös EuPdirektiivin vaatimukset saadakseen merkinnän ja päästäkseen Euroopan yhteisön markkinoille. 2.3 EuP-direktiivin kohderyhmänä olevat tuoteryhmät Direktiivi koskee energiaa käyttäviä uusia tuotteita, joiden tulee täyttää 15 artiklan kohdassa 2 mainitut edellytykset. Nämä ovat: Tuotetta myydään yli yksikköä vuodessa. Tuotteella on myyntimääränsä huomioon ottaen merkittävä ympäristövaikutus. Tuotteeseen liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. Näin voi olla, jos tuotetta koskeva yhteisön lainsäädäntö puuttuu kokonaan, markkinavoimat eivät kykene vähentämään ympäristövaikutuksia asianmukaisesti tai samankaltaisten tuotteiden ympäristövaikutuksissa on suuria eroavaisuuksia. Energiaa käyttävien tuotteiden lisäksi direktiivi koskee tuotteita, joita käytetään energian tuottamiseen, siirtämiseen tai mittaamiseen. Varsinaisten energiaa käyttävien tuotteiden lisäksi direktiivi koskee myös energiaa käyttävään tuotteeseen liitettäviksi tarkoitettuja komponentteja ja osakokoonpanoja. EuP-direktiiviä ei sovelleta liikennevälineisiin. Suomessa energian loppukäyttö muilla sektoreilla kuin liikenteessä ja pois lukien energiatuotteiden raaka-ainekäyttö (27 PJ) oli 887 PJ (246 TWh) eli 79 % energian loppukäytöstä vuonna 2005 (Tilastokeskus, 2006a). Suuri osa tämän energiamäärän kuluttaneista laiteryhmistä on EuP-direktiivin piirissä, sillä massatuotantona valmistettavat laitteet vastaavat hyvin suuresta osasta energian loppukäytöstä varsinkin muilla kuin teollisuussektorilla. Loppukäyttöä vaikeampi on arvioida, kuinka suuri osa energian tuotannossa, siirrossa ja jakelussa käytettävistä laitteista kuuluu EuP-direktiivin piiriin. Energian siirron ja jakelun häviöiden määrä oli 22 PJ (6,0 TWh) vuonna Sähkön- ja lämmöntuotannon primää- 7

8 rienergiankulutus oli 612 PJ (170 TWh), mistä muuntohäviöihin kului 243 PJ (68 TWh) vuonna 2005 (Tilastokeskus, 2006a). Joidenkin näissä muuntoprosesseissa käytettävien laitteiden (mm. voimalaitoskattilat) markkinat EU:n alueella eivät ylitä yksikön vuosirajaa. Toisaalta energiantuotannossakin lienee käytössä laitteita tai komponentteja, joita EuPdirektiivi koskee, mutta näiden määrästä ei ole ollut käytettävissä tietoa tämän selvityksen puitteissa. Joidenkin energian mittaamisessa käytettävien laitteiden, erityisesti loppukäyttäjien sähkömittareiden, kohdalla volyymivaatimus todennäköisesti täyttyy. Vaikka tarkkoja tuotteita direktiivin toimeenpanoa ajatellen ei ole vielä tiedossa, täytäntöönpanotoimenpiteet aloitetaan tietyistä tuotteista, joihin liittyy eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman mukaan suuria mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen (16 artikla, kohta 2). Samankaltainen tuoteluettelo esiintyy Komission tiedonannossa Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen (Euroopan komissio, 2006). Molemmat luettelot on koottu taulukkoon 1. Koska komission direktiivin toimeenpanemiseksi tilaamat 14 taustaselvitystä on käynnistetty tuoteryhmittäin Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman mukaisella ryhmäjaolla, samaa jakoa käytettään myös tässä työssä kotitalouksien valaistuksella täydennettynä. Jatkossa Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa vedenlämmittimiksi nimettyä kutsutaan käyttövesivaraajiksi, sillä Suomessa tyypillisin vedenlämmitintekniikka on säiliöllä varustettu sähkökäyttöinen lämmitin. Taulukko 1. EuP-direktiivissä mainitut alustavat tuotteet ja Euroopan komission Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman mukaiset tuotteet Direktiivissä esitetty alustava Euroopan komission Energiatehokkuuden tuoteryhmäluettelo toimintasuunnitelman mukaiset tuoteryhmät Lämmityslaitteet 1 Lämmityskattilat 1 Vedenlämmitys Vedenlämmittimet (käyttövesivaraajat 2 ) Toimistolaitteet kotitalouksissa ja palvelusektorilla Tietokoneet Kopiokoneet Kulutuselektroniikka Televisiot Laturit Kodinkoneet Kotitalouksien kylmälaitteet Pyykinpesu Sähkömoottorijärjestelmät 3 Sähkömoottorit 3 Valaistus palvelusektorilla Toimistovalaistus Lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät Ilmastointilaitteet Tie- ja katuvalaistus Valaistus kotitalouksissa Kaupan kylmälaitteet Lepovirrat Lepovirrat 1 Euroopan komission tarkemmassa tuoteryhmäkohtaisessa taustaselvityksessä (Eco-design Preparatory Study) ryhmä kattaa kaikki keskuslämmityksessä käytettävät tekniikat. 2 Kutsutaan jatkossa käyttövesivaraajiksi, sillä tämä on Suomessa tyypillisin vedenlämmitintekniikka. 8

9 3 Euroopan komission taustaselvitys kattaa kw moottorit, vesipumput, kiertovesipumput ja muissa kuin asuinrakennuksissa käytettävät puhaltimet. 2.4 EuP-direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteet Täytäntöönpanotoimenpiteiden suunnittelu on meneillään EU:n komissiossa, joka työskentelee apunaan kuulemisfoorumi, jossa myös Suomi on edustettuna. Komissio päättää mennessä taustaselvitysten pohjalta ja kuulemisfoorumia kuultuaan 3-vuotisesta työsuunnitelmasta, jota voidaan muuttaa sen voimassaoloaikana. Suunnitelma pitää sisällään ohjeellisen luettelon tuoteryhmistä, joita pidetään ensisijaisina täytäntöönpanotoimenpiteitä hyväksyttäessä. Direktiivin mukaan täytäntöönpanotoimenpiteissä vaihtoehtona ohjauskeinoille on toimialan itsesäätely, jos sillä voidaan todennäköisesti saavuttaa asetetut tavoitteet nopeammin tai vähemmin kustannuksin kuin pakollisilla vaatimuksilla. Direktiivi antaa mahdollisuuden aloittaa täytäntöönpanotoimenpiteiden käyttöönoton jo ennen työsuunnitelman valmistumista tietyistä tuoteryhmistä (16 artikla, 2 kohta). Euroopan komission Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa todetaan seuraavasti: Komissio käynnistää vuonna 2007 energiatehokkuuden vähimmäisstandardien (ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten) laatimisprosessin antamalla täytäntöönpanodirektiivit 14 ensisijaiselle tuoteryhmälle. Tarkoituksena on laatia merkintöjä ja energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia koskevia ajantasaisia ja dynaamisia standardeja kodinkoneille ja muille energiaa käyttäville laitteille merkinnöistä ja ekologisesta suunnittelusta annettujen direktiivien pohjalta. Komissio tarkoittaa dynaamisilla standardeilla tässä sitä, että täytäntöönpanodirektiiveissä annetaan etukäteen osviittaa vähimmäisvaatimusten tiukkenemisesta ajan kuluessa. Energiatehokkuuden vähimmäisstandardit pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Komission mainitsemat 14 ensisijaista tuoteryhmää on esitetty Taulukossa 1. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman mukaan erityistä huomiota tullaan kiinnittämään lepovirtojen vähentämiseen. On huomattava, että EuP-direktiivissä itsessään ei viitata energiamerkintöihin yhtenä täytäntöönpanotoimenpiteenä. Uusien ja tiukempien vähimmäisstandardien asettaminen kuitenkin ilmeisesti johtaa energiamerkintäjärjestelmän uusimiseen ottaen huomioon markkinoilla nykyisin olevien laitteiden energiatehokkuus. Esimerkiksi kylmälaitteille nykyiset vähimmäisstandardit on asetettu lähelle energialuokkaa C, mutta markkinoilla jo lähes kaikki laitteet ovat luokkaa A tai parempia. Mikäli standardia kiristetään vaikkapa nykyisen A- luokan tasolle, nykyinen merkintäjärjestelmä vanhentuu, sillä jäljelle jää vain kolme luokkaa: A, A+ ja A++. Komissio aikookin tarkistaa merkinnöistä annettua puitedirektiiviä (92/75/EY) sen vaikutusten vahvistamiseksi. Nykyisiä merkintäluokituksia tarkennetaan ja ne mitoitetaan uudelleen viiden vuoden välein tai teknologisen kehityksen siihen oikeuttaessa siten, että A-luokituksen saa vain energiatehokkaimmat prosenttia laitteista. Lisäksi direktiivi saattaa laajentua koskemaan uusia laitteita, kuten kaupallisia kylmälaitteita. EuP-direktiivin kattamat tuotteet ovat Euroopan- ja maailmanmarkkinoilla myytäviä laitteita. Täten kaupan esteiden välttämiseksi täytäntöönpanotoimenpiteet tullaan todennäköisesti määrittelemään ja toteuttamaan EU:n laajuisesti. Kansallisen vaikuttamisen tärkeä ja välitön keino on tiedottaminen. Lisäksi julkisten hankintojen ohjeissa voidaan ottaa huomioon tuotteiden energiatehokkuus. Suomessa ei ole käytössä valkoisten sertifikaattien järjes- 9

10 telmää, mutta mikäli tällainen järjestelmä jatkossa otettaisiin käyttöön esim. energiapalveludirektiivin täytäntöönpanossa, voisi tämän ja EuP-direktiivin välillä syntyä synergiaa (ks. Luku 3.1.). 2.5 Tuotteen elinkaari EuP-direktiivi kattaa tuotteen koko elinkaaren. Elinkaaren vaiheet ovat raaka-aineiden tuotanto, valmistus, jakelu, käyttö, kierrätys ja jätteiden käsittely (Kuva 1). EuP-direktiivi kattaa kaikki elinkaaren vaiheet, mutta vain siltä osin, kun kunkin vaiheen ympäristövaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa tuotesuunnittelulla. Esimerkiksi tuotteen valmistaja ei ole vastuussa teräs- tai alumiinintuottajan ympäristövaikutuksista, mutta vastaa siitä, kumpaa materiaalia kyseessä olevan tuotteen valmistuksessa käytetään. Raaka-aine Valmistus Jakelu Käyttö Kierrätys Jätteiden käsittely Kuva 1. Direktiivin kattavuus tuotteen elinkaareen vaiheiden osalta. (MEEuPmetodologiaraportti) Energiaa käyttävien tuotteiden osalta valtaosa energiavaikutuksista aiheutuu tuotteen käytöstä. MEEuP-tuoteryhmäraporteista löytyy tietoa kymmenen tuotteen energiavaikutuksista käyttövaiheessa ja muissa elinkaaren vaiheissa (Taulukko 2). Tiedot perustuvat nyt käytössä olevien laitteiden keskimääräisiin kulutuksiin ja elinikiin. Käytönaikainen kulutus on laskettu laitteen koko eliniälle. Kaikissa näissä tuoteryhmissä käyttö on energianvaikutuksiltaan merkittävin elinkaaren vaiheista. Toisaalta mm. tietokoneiden, televisioiden, imureiden ja kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden elinkaaren muiden vaiheiden vaikutus ei ole suinkaan merkityksetön vaan vastaa % kokonaisenergiankäytöstä. 10

11 Taulukko 2. Eräissä tuoteryhmissä energiavaikutukset elinkaaren eri vaiheissa laskettuna keskimääräiselle käytössä olevalle laitteelle (MEEuP-tuoteryhmäraportit) Tuoteryhmä Raakaaine ja valmistus Jakelu Käyttö (elinikä) Kierrätys/ jätteiden käsittely Käyttövaiheen osuus MJ MJ MJ MJ Öljykattila (17) ,4 % Huonekohtaiset ilmastointilaitteet (13) ,0 % Kiertovesipumput (13) 8 99,5 % Tie- ja katuvalaistus (30) ,5 % Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet (15) ,9 % Astianpesukoneet (15) 34 91,4 % Imurit (8) 61 89,3 % Kopiokoneet (6) ,4 % Televisiot (12) ,2 % Tietokoneet (6) 94 80,5 % 11

12 3 Nykytila-analyysi 3.1 EuP-direktiivin liittymäkohdat nykyiseen energialainsäädäntöön Euroopan yhteisön energialainsäädännössä on voimassa direktiivejä ja asetuksia, jotka kohdistuvat energiaa käyttäviin tuotteisiin, rakennuksiin ja palvelujen energiatehokkuuteen. Näitä ovat: direktiivit energiatehokkuuden vähimmäisstandardeista kylmäsäilytyslaitteille (96/57/EY), kw lämmityskattiloille (92/42/ETY) ja loistelamppujen liitäntälaitteille (2000/55/EY) direktiivit pakollisista energiamerkinnöistä kylmäsäilytyslaitteille (94/2/EY, 2003/66/EY), sähköuuneille (2002/40/EY), ilmastointilaitteille (2002/31/EY), astianpesukoneille (97/17/EY, 1999/9/EY), lampuille (98/11/EY), pyykinpesukoneille (95/12/EY, 96/89/EY), kuivaaville pesukoneille (96/60/EY) ja kuivausrummuille (95/13/EY) toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta ohjelmasta annettu asetus (2422/2001/EY) energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskeva direktiivi (ns. energiapalveludirektiivi) (2006/32/EY) rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi (2002/91/EY) Komissio on ilmoittanut uudistavansa energiatehokkuuden vähimmäisstandardit ja pakollisen energiamerkintäjärjestelmän (ks. Luku 2.4). Toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta ohjelmasta annettu asetus loi puitteet ENERGY STAR -järjestelmän 2 käyttöönotolle Euroopan yhteisön alueella. Tällä hetkellä ENERGY STAR on Euroopan yhteisössä pääasiallinen ohjauskeino toimistolaitteiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Merkinnän vaatimukset tiukentuvat EuP-direktiivin ja energiapalveludirektiivin välillä on mahdollista nähdä liittymäkohtia. Energiapalveludirektiivi edellyttää julkisen sektorin näyttävän esimerkkiä direktiiviin liittyvässä toimeenpanossa. Yksi keino toimeenpanossa on julkisten hankintojen ohjeistuksen kehittäminen energiatehokkaimpia tuotteita suosivaksi asettamalla vaatimuksia laitteiden energiatehokkuudelle. Suunnittelutyö onkin käynnistetty vuonna Energiapalveludirektiivi myös edellyttää jäsenmaiden huolehtivan siitä, että käytössä on vapaaehtoisia energiansäästösopimuksia ja/tai markkinasuuntautuneita energiatehokkuutta parantavia järjestelyjä kuten 2 ENERGY STAR on kansainvälinen, vapaaehtoinen energiatehokkuuden merkintäjärjestelmä, jonka aloitteen teki Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto vuonna Euroopan yhteisö on osallistunut ENERGY STAR -järjestelmään toimistolaitteiden osalta vuodesta EU:n vuonna 2004 julkistetun ENERGY STAR -työsuunnitelman mukaan merkinnän käytöllä on kolme tavoitetta: auttaa toimistolaitteiden ostajia identifioimaan tehokkaat laitteet, kiinnittää käyttäjien, laitevalmistajien ja jälleenmyyjien huomio toimistolaitteiden energiankulutukseen sekä toimia alan epävirallisena standardina. Merkinnän saamiseksi tuotteiden pitää kuulua ryhmässään energiatehokkaimpaan neljännekseen. 12

13 valkoiset todistukset tai vaihtoehtoisesti toteuttamaan eräitä muita toimenpiteitä (artikla 6, kohta 2). Suomessa suuri osa teollisuuden energiankäytöstä on mukana teollisuuden energiansäästösopimuksessa. Teoreettisesti ajateltuna energiansäästösopimukseen voitaisiin kytkeä mahdollisuus edistää energiatehokkuutta ekologisen tuotesuunnittelun keinoin, kuten esimerkiksi Hollannissa on tehty (ks. Luku 3.2.1). Teoreettisessa mielessä tarkasteltuna energiatehokkuuden edistäminen ekologisen tuotesuunnittelun keinoin saattaisi olla kytkettävissä myös valkoisten sertifikaattien järjestelmään, mikäli ne Suomessa otettaisiin käyttöön. EuP-direktiivin ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin välillä on löydettävissä muutamia liittymäkohtia. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää jäsenmailta joko tarkastuttamaan yli 20 kw nimellistehoiset lämmityskattilat säännöllisesti ja tässä yhteydessä neuvomaan loppukäyttäjää tai järjestämään loppukäyttäjälle niin hyvät neuvontapalvelut, että niiden vaikutukset on mitattavissa ja vähintään yhtä hyvät kuin säännöllisillä tarkastuksilla. Koska neuvontaa on joka tapauksessa järjestettävä, tarjoaa tämä mahdollisuuden tarjota kuluttajalle tietoa energiatehokkuuden parantamiseksi laitevalinnoilla. Samoin on ilmastointijärjestelmien kohdalla, sillä myös vähintään 12 kw nimellistehoiset ilmastointijärjestelmät tulee tarkastuttaa säännöllisesti ja niiden kuluttajaneuvonta tulee järjestää. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää myös laatimaan rakennusten energiatodistusjärjestelmän. Suunnitellussa energiatodistusmallissa ei ole tällä hetkellä olemassa olevien rakennusten osalta tarkoitus antaa informaatiota rakennuksen energiatehokkuudesta vaan energiakulutuksesta. Voisi kuitenkin olla mahdollista lisätä todistuksiin lisätietona vaikkapa tietoa rakennukseen kiinteästi asennettujen järjestelmien energialuokituksesta, mikäli tällaisia EuP-direktiivin toimeenpanossa päätettäisiin laatia. Jäähdytyslaitteille ja pumpuille (valmistajien itse kehittämä) luokitus on jo olemassa sekä ikkunoille on laadittu suomalainen pilottiluokitus. Uusien rakennusten energiatodistus perustuu ominaiskulutuksen laskentaan ja kulutuksen luokittelujärjestelmään ja näin ollen antaa jonkin verran tietoa energiatehokkuudesta. 3.2 Eräiden ekologista tuotesuunnittelua edistävien ohjauskeinojen käyttö kansainvälisesti Jo käytössä olevien ohjauskeinojen tarkastelu antaa viitteitä siitä, mitä erilaisilla keinoilla on saavutettavissa. Seuraavassa tarkastellaan vapaaehtoisia sopimuksia laitevalmistajien kanssa, energiatehokkuuden vähimmäisstandardeja ja energiamerkintöjä, jotka ovat yleisimmin käytettyjä ohjauskeinoja energiaa käyttävien laitteiden käytönaikaisen energiankulutuksen vähentämiseksi Vapaaehtoiset sopimukset laitevalmistajien kanssa Yksi EuP-direktiivin mahdollistama keino saavuttaa direktiivin tavoitteet on teollisuuden itsesäätelyjärjestelmät. Näihin kuuluvat mm. vapaaehtoiset sopimukset laitevalmistajien kanssa. Vuonna 1999 Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) ehdotti, että kaikki maat harmonisoisivat energiapolitiikkansa lepovirtojen suhteen siten, että kaikissa laitteissa lepovirrat saataisiin laskettua alle 1 W tason vuoteen 2010 mennessä ( 1 W Plan ). Kukin maa voisi 13

14 valita käytettävät ohjauskeinot, mutta määritelmien ja testauksen tulisi olla samat kaikkialla ja tähän tarkoitukseen perustettiin kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Ainakin Australia ja Korea ovat omaksuneet 1 W tavoitteen. Yhdysvalloissa presidentti on antanut hallinnollisen määräyksen, jolla liittovaltion kaikkien toimistojen edellytetään ostavan laitteita, joissa on pieni lepovirta, lopullisen tavoitteen ollessa alle 1 W. Myös Japani on ryhtyneet toimenpiteisiin. Japanissa kolme teollisuusjärjestöä asetti tavoitteeksi vähentää ilmastointilaitteiden lepovirrat alle 1 W tason vuoteen 2004 mennessä 3 ja muiden laitteiden osalta vuoteen 2003 mennessä. EU ja toimialajärjestöt EACEM (European Association of Consumer Electronics Manufacturers) ja EICTA (European Information and Communication Technology Industry Association) ovat sopineet lepovirtojen pienentämisestä elektroniikkalaitteissa mukaan lukien audiolaitteet, televisiot, videot, DVD-laitteet, digivastaanottimet ja ulkoiset virtalähteet (laturit). Esimerkiksi televisionvalmistajien osalta sopimusyritysten vuonna 2004 myymien kuvaputkitelevisioiden keskimääräinen myyntiosuuksilla painotettu lepovirrankulutus oli 1,87 W vaihteluvälin ollessa 0,3 10 W. Näiden 12 valmistajan markkinaosuus oli 51 % EUmarkkinoista. Taulutelevisioiden kohdalla myyntiosuuksilla painotettu keskimääräinen lepovirrankulutus oli 2,66 W vaihteluvälin ollessa 0,5 5 W. Näiden seitsemän valmistajan markkinaosuus oli 39 % EU-markkinoista. Sekä kuvaputki- että taulutelevisioiden osalta tavoite on 3 W vuodelle 2005 ja 1 W vuodelle Vuoden 2005 tavoite todennäköisesti saavutettiin, vaikka varsinkin taulutelevisioiden lepovirrankulutus oli kasvussa. (EICTA, 2005) DVD-laitteiden osalta tavoitteena oli enintään 1 W lepovirrankulutus vuonna Seitsemän valmistajan (40 % EU-markkinoista) myyntiosuuksilla painotettu keskimääräinen lepovirrankulutus oli 1,3 W vuonna 2004 vaihteluvälin ollessa 0,1 6 W. Seitsemästä tuottajasta kaksi oli saavuttanut tason 0,1 W. (EICTA, 2005) Audiolaitteiden lepovirtojen osalta valmistajat (EACEM) sopivat, että markkinoille tuotavien täysin uusien laitteiden lepovirrankulutus ei saa ylittää 5 W vuonna 2001, 3 W vuonna 2004 ja 1 W vuonna Erilaisten latureiden osalta tavoitteet asetettiin kolmessa vaiheessa, vuosille 2001, 2003 ja Vuonna 2001 tavoitteena oli alittaa 1 W kulutus kaikissa kokoluokissa. Vuoden 2005 tavoitteena oli kokoluokittain 0,3 W (0,3 15 W tehoiset laturit), 0,5 W (15 50 W) ja 0,7 W (15 75 W) lepovirrankulutus. On epäselvää, missä määrin audiolaitteille ja latureille asetetut tavoitteet on saavutettu. EU:n vapaaehtoiset sopimukset laitevalmistajien kanssa kattavat muutakin energiankäyttöä kuin lepovirtoja. Sopimuksia on solmittu koskien kylmälaitteiden, ilmastointilaitteiden, pyykinpesukoneiden, astianpesukoneiden ja käyttövesivaraajien energiankulutusta. Liitteessä 2 on tietoa siitä, mitä kylmälaitteiden osalta on saavutettu. Edellä kuvattiin vapaaehtoisia sopimuksia laitevalmistajien kanssa. Toisentyyppisiä vapaaehtoisia sopimuksia ovat energiansäästösopimukset mm. energiaa käyttävän teollisuuden kanssa. Myös näitä sopimuksia voidaan käyttää edistämään ekologista tuotesuunnittelua. Hollannissa käytössä olevissa pienemmille energiankäyttäjille suunnatuissa energiansäästösopimuksissa on otettu huomioon ekologisen tuotesuunnittelun tarjoamat mahdollisuudet. Näissä yritykset liittyvät järjestelmään vapaaehtoisesti, mutta yrityksen liittyessä siihen sopimuksesta tulee sitova. Sopimukseen liittyneillä yrityksillä on kolme valinnaista keinoa saavuttaa tavoitteensa: energiatehokkuutta parantamalla, uusiutuvia energiamuotoja suosi- 3 Ilmastointilaitteiden osalta tavoite on saavutettu. Vuonna 2005 uusien laitteiden lepovirrat olivat noin 0,8 W. 14

15 malla ja ekotehokkailla tuotteilla. Viimeisin pitää sisällään ekologisen tuotesuunnittelun, kuljetusketjut ja tehdasalueen toiminnan tehostamisen. Vaikuttaa siltä, että sopimukseen ei ole liittynyt ainakaan merkittävässä määrin energiaa käyttävien tuotteiden valmistajia, joita on liittynyt sen sijaan suuremmille yrityksille suunnattuun sopimukseen. Hollannin esimerkki on kuitenkin kiinnostava siinä mielessä, että se osoittaa, miten käytännön tasolla ekologinen tuotesuunnittelu voidaan liittää osaksi muita ohjauskeinoja (energiansäästösopimukset) ja miten yrityksiä saadaan ohjattua vapaaehtoisesti hyödyntämään ekologista tuotesuunnittelua. Suomessa päättymässä olevan teollisuuden energiasopimuksen jatkoa suunniteltaessa innovaatiotoiminnalle tullaan antamaan aiempaa näkyvämpi merkitys Energiatehokkuuden vähimmäisstandardit MEEuP-metodologiaraportti (s. 117) sisältää kartoituksen energiatehokkuuden vähimmäisstandardeista 4. Tällaiset standardit ovat enimmäisraja-arvoja laitteiden energiankulutukselle. Kartoitus sisältää tietoa siitä, mitkä maat ovat ottaneet käyttöön pakollisia tai vapaaehtoisia standardeja eri tuoteryhmille tai lepovirroille ja missä tällaisia standardeja suunnitellaan otettavaksi käyttöön. Se kattaa 43 tuoteryhmää ja 23 maata sekä EU:n yhtenä ryhmänä. Standardeja (pakolliset/suunnitellut pakolliset/lepovirta) käyttävät yleisimmin ohjauskeinona Australia (14/9/0), Kanada (25/0/0), Uusi-Seelanti (13/9/0) ja Yhdysvallat (20/0/8). EU:ssa on käytössä pakolliset standardit neljälle tuoteryhmälle, vapaaehtoiset seitsemälle ja lepovirtastandardit kolmelle. Tosin eräät yksittäiset jäsenmaat ovat asettaneet vaatimuksia tietyille tuotteille esimerkiksi osana rakennusmääräyksiä. Tuoteryhmistä standardeja on otettu käyttöön ahkerimmin jääkaapeille, pakastimille ja huonekohtaisille ilmastointilaitteille. Yleisesti käytössä olevista laitteista harvemmin standardeja on asetettu mm. kopiokoneiden energiankulutukselle. MEEuP-metodologiaraporttiin verrattuna maatasolla yksityiskohtaisempaa ja ajantasaisempaa (tammikuu 2006) tietoa käytössä olevista standardeista on saatavilla ITFSP:n wwwsivuilta (http://www.itfsp.org/index.htm). Tiedot kattavat kuitenkin vain yhdeksän maata ja EU:n yhtenä ryhmänä. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä dynaamisista energiatehokkuuden vähimmäisstandardeista on Japanin vuonna 1999 lanseeraama Top-Runner-ohjelma. Kun standardit usein asetetaan kunkin tuoteryhmän keskimääräisen kulutuksen tuntumaan, Top-Runnerohjelmassa kunkin tuoteryhmän paras tuote asettaa raja-arvon seuraavalle vuodelle. Ohjelma kattaa useita sähkölaitteita, lämmityslaitteita ja liikennevälineitä sekä muuntajat. Kunkin ryhmän sisällä on suuri määrä eri alaryhmiä, joissa otetaan huomioon erilaiset tekniset ratkaisut ja kokoluokat. Seuraavassa on esitetty joitakin esimerkkejä siitä, millaisia energiatehokkuusparannuksia ohjelmalla odotettiin saavutettavan. Tähän on otettu mukaan vain Suomessa käytettäviä tuoteryhmiä: Huonekohtaiset ilmastointilaitteet 14 % (parannus vuoteen 2007 mennessä vuoden 1997 tasosta) Huonekohtaiset ilmastointilaitteet (lämpöpumput) 60 % ( ) Jääkaapit ja pakastimet 30 % ( ) Loisteputket 17 % ( ) 4 Tässä luvussa energiatehokkuuden vähimmäisstandardeihin viitataan esitysteknisistä syistä lyhyesti sanalla standardit. Englanninkielisissä lähteissä yleisesti käytetty lyhenne on MEPS (Minimum Energy Performance Standards). 15

16 Televisiot 16 % ( ) Videonauhurit 59 % ( ) Magneettiset levyasemat 78 % ( ) Kopiokoneet 30 % ( ) Tietokoneet 83 % ( ) Myyntiautomaatit 34 % ( ) Muuntajat, öljytäytteiset 30 % ( ) Tiedot siitä, mitä Top-Runner-ohjelmalla on todellisuudessa saavutettu, ovat hajanaisia johtuen ainakin osittain siitä, että tavoitevuosi on useimpien tuoteryhmien kohdalla ollut vasta äskettäin. Saatavilla olevien tietojen mukaan useissa tuoteryhmissä tehostumistavoitteet olisi kuitenkin saavutettu ja jopa ylitetty (Nordqvist J., 2006). Yhdysvalloissa energiatehokkuuden vähimmäisstandardeja on asetettu useille tuoteryhmille jo vuodesta 1987 ja niitä on tiukennettu sen jälkeen kahdesti. Kyseessä ei kuitenkaan ole dynaamiset standardit. Kustannustehokkuuden varmistamiseksi standardit asetetaan siten, että niiden aiheuttamien lisäkustannusten takaisinmaksuaika keskivertokuluttajalle tulee olla enintään kolme vuotta. Esimerkiksi jääkaapeille ja pakastimille vuonna 1990 asetetut standardit paransivat energiatehokkuutta lähtötilanteesta yhteensä 9 % kunnes niitä vuonna 1993 tiukennettiin. Uusilla standardeilla saavutettiin 30 % energiansäästö vuoden 1993 tilanteesta kunnes niitä tiukennettiin jälleen vuonna Uusimmilla standardeilla on tavoitteena saavuttaa 30 % lisäsäästö (tavoitevuosi epäselvä). Huonekohtaisille ilmastointilaitteille asetettiin standardi vuonna Saavutettu energiansäästö oli 30 % vuoteen 2000 mennessä jolloin standardia tiukennettiin. Kanadassa jääkaappien myyntiosuuksilla painotetun energiankulutuksen keskiarvo laski noin 38 % ajanjaksolla energiatehokkuuden vähimmäisstandardien ja energiamerkintöjen vuoksi (IEA, 2003). Euroopassa energiatehokkuuden vähimmäisstandardeja on asetettu vain muutamille tuoteryhmille ja lisäksi on hankala yleistää, ovatko eurooppalaiset standardit tiukempia vai löysempiä kuin kansainvälinen käytäntö. Esimerkiksi kaasukäyttöisten lämmityskattiloiden osalta Direktiivin 92/42/ETY asettamat vaatimukset ovat 5 7 % lievemmät (ylemmästä lämpöarvosta laskettuna) kuin Japanissa, Kanadassa tai Yhdysvalloissa. Öljykäyttöisten kattiloiden osalta vaatimukset näissä maissa ovat 3 4 % (ylemmästä lämpöarvosta laskettuna) tiukemmat kuin EU:n alueella. Toisaalta Australiassa ja Etelä-Koreassa vaatimukset ovat lievempiä kuin EU:n alueella (VHK, 2006a) Energiamerkinnät EuP-direktiivissä itsessään ei viitata energiamerkintöihin yhtenä täytäntöönpanotoimenpiteenä. Uusien ja tiukempien vähimmäisstandardien asettaminen kuitenkin ilmeisesti johtaa energiamerkintäjärjestelmän uusimiseen (ks. Luku 2.3.). Lisäksi merkinnöillä on kysyntävetoista vaikutusta tuotesuunnitteluun eli merkinnöillä on EuP-direktiivin täytäntöönpanotoimiin nähden vahvistava vaikutus. Tämän vuoksi niitä on tarkoituksenmukaista käsitellä tässä lyhyesti. Energiamerkintäjärjestelmä voidaan toteuttaa joko itsenäisenä tai yhdessä energiatehokkuuden vähimmäisstandardin kanssa. Itsenäiset järjestelmät perustuvat siihen, että kuluttaja voi merkinnän avulla vertailla tuotteita ja valita energiatehokaan vaihtoehdon. Yhdessä 16

17 energiatehokkuuden vähimmäisstandardin kanssa toimiessaan merkintä voi olla ilmoitus siitä, että tuote täyttää standardin vaatimukset. MEEuP-metodologiaraportti (s. 118) sisältää kartoituksen merkintäjärjestelmistä (lähteenä Harrington, L., Damnics, M., Labelling and Standards Programs throughout the World, NAEEC, Australia 2004). Se kattaa 40 tuoteryhmää ja 29 maata sekä EU:n yhtenä ryhmänä. Kartoitus sisältää tietoa siitä, mitkä maat ovat ottaneet käyttöön tai suunnittelevat pakollisia tai vapaaehtoisia merkintäjärjestelmiä. Lisäksi kartoituksesta käy ilmi, onko kyseessä vertaileva merkintäjärjestelmä vai toimiiko se yhdessä energiatehokkuuden vähimmäisstandardin kanssa. Pakollisia energiamerkintöjä on käytössä useille tuoteryhmille mm. Australiassa, Kanadassa, Kroatiassa, Koreassa, Meksikossa, Norjassa, Uudessa-Seelannissa, Yhdysvalloissa ja EU:ssa. Vapaaehtoisia järjestelmiä löytyy mm. Japanista ja Taipeista. Yleisimmin energiamerkintöjä on laadittu samoille tuoteryhmille kuten standardejakin eli jääkaapeille, pakastimille ja huonekohtaisille ilmastointilaitteille. EU:n alueella energiamerkinnät ovat pakollisia kylmäsäilytyslaitteille, pyykinpesukoneille, kuivausrummuille, kuivaaville pesukoneille, astianpesukoneille, lampuille, sähköuuneille ja ilmastointilaitteille. Esimerkiksi kylmälaitteiden osalta vuonna 1995 alkanut EU:n merkintäjärjestelmä on selkeästi lisännyt energiatehokkaimpien laitteiden myyntiä ja käytännössä heikoimmat laitteet ovat poistuneet markkinoilta. Merkintöjen tehokkuudesta löytyy muutamia arviointeja, mutta merkintöjen ja energiatehokkuusstandardien vaikutusten erottaminen toisistaan on vähintäänkin hankalaa. Yhdessätoista suurimmassa EU:n jäsenmaassa saatujen tulosten mukaan jääkaappien ja pakastimien energiatehokkuus olisi kasvanut vuoteen 1999 mennessä 1990 verrattuna 22,4 % (IEA, 2003). Ennen merkintäjärjestelmää ja energiatehokkuusstandardeja markkinoilla ei ollut havaittavissa vastaavaa muutosta. Toinen arviointi löytyy Luttmer M. (2006) raportista. Selvityksessä viitattiin CECED:n (European Committee of Domestic Equipment Manufacturers) tutkimukseen, jonka mukaan merkintä ja sen seurannaisvaikutukset paransivat jääkaappien ja pakastinten keskimääräistä energiatehokkuutta 4,5 % vuodessa ajanjaksolla Ajanjaksolla energiatehokkuus parani alle 2,5 % vuosivauhdilla. Kymmenen viimeisen vuoden aikana pyykinpesukoneiden energiatehokkuus nousi 34 %, astianpesukoneiden 36 % ja jääkaappien ja pakastimine 40 %. Luttmerin selvityksessä arvioitiin, että kotitalouslaitteiden energiamerkintä oli säästänyt Hollannissa sähköä 0,7 PJ (194 GWh) vastaavan määrän ajanjaksolla Motiva on kartoittanut vuosittain kylmälaitteiden myyntiä 14 pääkaupunkiseudun kodinkoneliikkeessä. Energiamerkinnän käyttöönoton jälkeen on ollut havaittavissa nopea muutos kohti energiatehokkaimpia laitteita; kun vuonna % tarjolla olevista laitteista oli B luokkaa, vuonna 2006 yli 90 % markkinoilla olevista laitteista oli luokkaa A tai parempia ja energiatehokkuudeltaan heikoimmat laitteet olivat poistuneet kokonaan markkinoilta.. Energiamerkintöjen lisäksi energiankulutus on kriteerinä erilaisissa ympäristömerkinnöissä, joista seuraavassa mainitaan muutamia esimerkkejä. Euroopan yhteisön ympäristömerkki EU-kukka perustettiin Se myönnetään vapaehtoiselta pohjalta 23 tuoteryhmälle (esim. tietokoneet, kylmälaitteet, tekstiilit, maalit) perustuen niiden elinkaaren aikaiseen ympäristökuormitukseen, mukaan lukien energiankäyttö. Tietokoneiden osalta merkinnän myöntämisen kriteerit ovat samat kuin ENERGY STAR -järjestelmässä. Myös Ruotsissa toimistolaitteille kehitetty TCO-laatu- ja ympäristömerkintä asettaa vaatimuksia toimistolait- 17

18 teiden (mm. tietokoneet oheislaitteineen, matkapuhelimet) energiankulutukselle. Myös IT ECO-järjestelmä (aiempi NITO ECO) on kehitetty Ruotsissa. Kyseessä on IT- ja matkapuhelinteollisuudelle kehitetty merkintä, jonka yritys saa, mikäli se itse ilmoittaa täyttävänsä merkinnän vaatimukset. Teollisuuskin on reagoinut oma-aloitteisesti; esimerkiksi ABB julkaisee tuotteistaan ISO standardin mukaiset ympäristöselosteet (Environmental Product Declarations, EPD). 18

19 4 Esimerkkitarkastelut Tämän selvityksen puitteissa ei ole ollut mahdollisuutta tarkastella yksityiskohtaisesti kaikkia Komission Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa mainittuja tuoteryhmiä. Siksi on päädytty tarkastelemaan esimerkkinä viittä kohdetta. Näistä neljä on varsinaisia energiaa käyttäviä tuotteita eli kotitalouksien kylmälaitteet, kotitalouksien valaistus, sähkömoottorit ja erillisten pientalojen öljylämmityskattilat. Viides ryhmä on lepovirrat, joiden kulutusta on tarkasteltu televisioissa, DVD-laitteissa ja digibokseissa. 4.1 Tuotteiden valinta esimerkkitarkasteluihin Tuotteet valittiin esimerkkitarkasteluihin käyttämällä kriteereinä arvioita energiankäytöstä ja säästöpotentiaalista sekä lähtötietojen saatavuutta. Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto eräiden tuotteiden energiankäytöstä ja energiansäästöpotentiaalista tarkempien tuoteryhmäkohtaisten arvioiden löytyessä liitteistä 1 (energiankäyttö) ja 2 (energiansäästöpotentiaali). On huomattava, että arvioihin liittyy merkittävää epävarmuutta lähtötiedoista johtuen. Esimerkiksi tietoa kotitalouksien ja palvelusektorin sähkönkulutuksen jakaumasta on saatavilla rajatusti. Lisäksi tulee huomioida, että taulukossa 3 on arvioitu kokonaissäästöpotentiaali, johon vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin ekologinen tuotesuunnittelu. Tarkasteluihin sisältyvästä epävarmuudesta huolimatta on nähtävissä, että kotitalouksien sähkönkäytössä suurimmat tuoteryhmät ovat kylmälaitteet ja valaistus. Suurinta kasvua on havaittavissa kulutuselektroniikan ja valaistuksen sähkönkäytössä; Ruotsissa viimeaikaisten mittausten mukaan valaistus on jo ohittanut kylmälaitteiden kulutuksen kotitalouksissa. Taulukko 3. Arvioita eri tuotteiden vuotuisesta energiakulutuksesta Suomessa ja energiansäästöpotentiaalista huomioiden sekä ekologisen tuotesuunnittelun että käyttäjän toiminnan vaikutuksen (tietolähteet on kerrottu liitteissä 1 ja 2) Tuoteryhmät Arvio tuoteryhmän energiankulutuksesta (tieto/arvio vuodelta) Säästöpotentiaaliarvio, mukaan lukien ekologinen tuotesuunnittelu ja käyttäjän toiminta (vuosi) Lämmityskattilat Öljylämmitys GWh/a (2004) Erillisten pientalojen öljylämmitys GWh/a (2004). Erillisten pientalojen osalta 900 GWh/a vaihtamalla kattilat tehokkaampiin, perinteisien tyyppisiin kattiloihin GWh/a vaihtamalla kattilat kondensoiviin kattiloihin (2005 kattilamäärillä vuonna 2040) 1 Käyttövesivaraajat GWh/a (2005) Säästömahdollisuuden pienet johtuen korkeasta hyötysuhteesta. Esim. 1 %-yksikön parannus hyötysuhteessa toisi 12 GWh/a säästön. Tietokoneet Toimistoissa 690 GWh/a (2006), kotitalouksissa 460 GWh/a (2005) Julkishallinnossa 120 GWh/a, yrityksissä ja kotitalouksissa 480 GWh/a (2006) Kopiokoneet 90 GWh/a (2002) 74 GWh/a (2010) 19

20 Tuoteryhmät Arvio tuoteryhmän energiankulutuksesta (tieto/arvio vuodelta) Säästöpotentiaaliarvio, mukaan lukien ekologinen tuotesuunnittelu ja käyttäjän toiminta (vuosi) Televisiot Kotitalouksissa 540 GWh/a Arviota ei ole tehty. (2005) Laturit Matkapuhelinten latureiden käytönaikainen kulutus 11 GWh/a ja lepovirta samaa suuruus luokkaa Täsmällistä arviota ei ole tehty, mutta säästöpotentiaali suuruusluokaltaan melko pieni. (2004). Muiden latureiden osalta arviota ei ole saatavilla. Kotitalouksien kylmälaitteet GWh/a (2000) BAT-taso on noin kolmannes vuoden 2000 kulutuksesta (2000) Pyykinpesu Pesu 600 GWh/a Kuivaus 100 GWh/a (2000) Teknis-taloudellinen potentiaali pesulle ja kuivaukselle yhteensä 14 GWh/a, tekninen potentiaali 78 GWh/a (2010). Pyykinpesukoneiden BAT-taso noin 27 % vuoden 2000 tasoa pienempi Sähkömoottorit GWh/a teollisuudessa GWh/a palvelusektorilla (2004) 300 GWh/a teollisuudessa ja 50 GWh/a jokaisesta prosenttiyksikön parannuksesta hyötysuhteessa (2004). Lisäsäästöjä saatavissa taajuusmuuttajia käyttämällä. Valaistus kotitalouksissa GWh (2000) Teoreettisesti tarkasteltuna neljännes, mikäli lamppujen hyötysuhteet paranevat, puolet mikäli pienloisteputkilamput yleistyvät ja jopa 70 % näiden yhdistelmänä 2 (2020) Toimistovalaistus 900 GWh (2000) GWh/a valaistuksen suunnittelun ja laitevalintojen avulla, paremmilla käyttö- ja ohjausjärjestelmillä enemmänkin (2010) Ilmastointilaitteet Huonekohtaisten ilmastointilaitteiden käyttö on Suomessa hyvin vähäistä ilmalämpöpumppujen (kulutus GWh, lukumäärä Huonekohtaisten ilmastointilaitteiden käyttö on Suomessa hyvin vähäistä kotitalouksien ilmalämpöpumppujen jäähdytyskäyttöä lukuun ottamatta vuonna 2005) jäähdytyskäyttöä lukuun ottamatta Tie- ja katuvalaistus 700 GWh/a ( ) Arviota ei ole saatavilla Kaupan kylmälaitteet Arviota ei ole saatavilla Arviota ei ole saatavilla Lepovirrat 800 GWh/a (1997); Australiassa havaitulla 3 % vuosikasvulla olisi vuonna 2005 jo GWh Säästöpotentiaali on vähintään puolet nykyisestä kulutuksesta, mutta voi olla huomattavasti enemmänkin. 1 Arvio laskettu luvussa Arvio laskettu luvussa

21 4.2 Yleistymisen ja energiatehokkuuden kasvun esteet EuP-direktiivillä saavutettavissa olevaa energiatehokkuuden paranemista voidaan arvioida esimerkiksi vertaamalla nykyistä laitekantaa parhaaseen käytettävissä olevaan kustannustehokkaaseen teknologiaan (ns. teknis-taloudellinen potentiaali). Tosiasiassa saavutettava energiansäästö on huomattavasti pienempi johtuen useista tekijöistä, joihin ekologinen tuotesuunnittelu ei vaikuta: Infrastruktuuri (valittavissa olevat energiamuodot, kaavoitus) Suunnittelijoiden toiminta (käytettävät tuotteet, mitoitus jne.) Kaupan toiminta (myyntiin otettavat mallit) Kuluttajien käyttäytyminen (laitevalinnat, laitteiden käyttötapa) Taulukossa 4 on koottu erilaisia tekijöitä, jotka kussakin tuoteryhmässä vaikuttavat siihen, miten suuria säästöjä energiankulutuksessa on saavutettavissa. Kuluttajan merkitys on huomattava. Esimerkiksi kuluttaja tekee päätöksen, hankkiiko energiataloudellisemman kannettavan tietokoneen vai enemmän energiaa kuluttavan kiinteän työaseman tai valitsee, hankkiiko hehkulampun vai energiansäästölampun. Tällöin tuotesuunnittelulla ja erilaisilla ohjauskeinoilla pyritään ohjaamaan kuluttajaa valitsemaan energiatehokkaampi vaihtoehto. Kuluttaja tekee myös valintoja tietyn tuoteryhmän sisällä valitessaan esimerkiksi tietokonetta kiinteiden työasemien joukossa. Tällöin tuotesuunnittelun tehtäväksi jää suunnitella mahdollisimman energiatehokkaita laitteita. Lopuksi kuluttajan tapa käyttää laitetta merkitsee hyvin paljon energiankulutuksen kannalta. Loppukäyttäjien lisäksi mm. erilaisten suunnittelijoiden (mm. arkkitehdit sekä valaistus-, sähkö- ja LVI-suunnittelijat) ja rakennusliikkeiden toiminnalla on suuri merkitys laitevalinnoissa. Näillä ei välttämättä ole taloudellista kannustinta tarjota kaikkein energiatehokkaimpia vaihtoehtoja loppukäyttäjälle. Eräs merkittävä kysymys on kustannus-tehokkaan energiansäästöpotentiaalin suuruus. Energiatehokkaat laitteet saattavat olla kalliimpia, mutta aina näin ei ole. Energiatehokkaat teknologiat ovat myös monissa tapauksissa elinkaarikustannuksiltaan edullisempia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa elinkaarikustannukset otetaan huomioon energiatehokkuuden vähimmäisstandardeja asetettaessa siten, että takaisinmaksuaika keskivertokuluttajalle tulee olla alle kolme vuotta. Alhaisemmista elinkaarikustannuksista huolimatta tehokkaampien laitteiden joissain tapauksissa korkeampi hankintakustannus saattaa muodostua esteeksi ostopäätöstä tehtäessä. Energiatehokkuus voi kärsiä investointikustannusten ja käyttökustannusten maksajan ollessa eri tahoja. Esimerkiksi vuokra-asunnon omistaja voi pyrkiä minimoimaan investointikustannukset, jolloin seuraamuksena voi olla energiakustannusten nousu vuokralaiselle, jos energiaa käyttävät laitteet eivät ole energiatehokkaita. Teoriassa vuokralaiset voivat arvioida tämän kustannusvaikutuksen, minkä pitäisi ohjata omistajien toimintaa. Käytännössä kuitenkin markkinoiden ohjaava vaikutus jää heikoksi johtuen puutteellisesta tieto-taidosta sekä siitä, että energiatehokkuus ei yleensä ole vuokralaisen ensisijaisia valintakriteerejä. Kaikkia tuoteryhmiä koskeva energiatehokkuuden este on myös loppukäyttäjien tietotaito. Merkittäviä asioita ovat tietoisuus energiatehokkaista teknologioista, laitteiden oikeasta käyttötavasta ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat niiden energiankulutukseen. 21

22 Esteeksi saattaa muodostua myös kuluttajien taipumus pysyä perinteisissä ratkaisuissa (ns. inertia) joko uusia teknologioita koskevan epäluuloisuuden vuoksi tai siksi, että se on helpompaa tai miellyttävämpää. Näin voi tapahtua, vaikka uudet teknologiat olisivat hyvinkin kustannustehokkaita. Taulukko 4. Energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä tuoteryhmittäin laitteen teknisten ominaisuuksien lisäksi Tuoteryhmä Lämmityskattilat Käyttövesivaraajat Tietokoneet Kopiokoneet Televisiot Laturit Kotitalouksien kylmälaitteet Energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä laitteen teknisten ominaisuuksien lisäksi Rakennuksen energiatehokkuus Huonelämpötila (yhden asteen vaikutus noin 5 %) Huonelämpötilan säästöjärjestelmät Ajastuksen käyttö Mitoitus käyttötarkoitukseen Ilmanvaihto Huolto- ja korjaus Asentajien ammattitaito Lämpimän veden käyttö Vesikalusteiden virtaamat ja käyttötapa Varaajan oikea mitoitus Käyttö- ja päälläoloajat Valmiustilan virransäästötoiminnon käyttö (kytketty/ei kytketty) Paperin käyttö (kopiointivolyymit, kaksipuoliskopiointi, pienentäminen) Musteen käyttö (tulostuslaatu) Stand-by -moodin käyttö (pois kytkeminen kasvattaa kulutusta) Lajittelu- ym. lisätoimintojen käyttö Laitteiden monitoimikäyttö (faksi, skanneri, printteri) Katselutunnit Sulkeminen virtakatkaisimesta vs. stand-by -moodi Kuvan säädöt (kirkkaus ja kontrasti) Laitekoon valinta (lyhyellä katseluetäisyydellä pienempi laite riittää) Irrottaminen sähköpistokkeesta käytön järkeen Sijoituspaikan lämpötila Laitteen sisälämpötila (yhden asteen vaikutus noin 4 %) Jääkerros pakastimessa (täysin jäätynyt höyrystimen pinta lisää kulutusta %) Lämpimien tuotteiden sijoittaminen laitteeseen (vaikutus 4 10 %) Aukaisutiheys (vaikutus 1 2 %) Ilmankierto (ottoilma-aukon tai lauhduttimen ilmanvaihdon tukkiminen lisää energiankulutusta 10 %, molempien %) Laitteen sijoituspaikka (astianpesukoneen tai uunin vieressä kulutus nousee 10 %) 22

23 Tuoteryhmä Pyykinpesu Sähkömoottorit Valaistus kotitalouksissa Toimistovalaistus Ilmastointilaitteet Tie- ja katuvalaistus Kaupan kylmälaitteet Lepovirrat Energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä laitteen teknisten ominaisuuksien lisäksi Pesutiheys Ohjelmanvalinta Täyttöaste Mitoitus Säädöt ja ohjaustapa Tuotannolliset kysymykset Kiinteistöissä suurempi merkitys oheislaitteilla sekä välitystekniikalla kuin sähkömoottorilla (puhallin, pumppu, ym.) Valaistusvoimakkuus Valaistuksen ohjaus ja valonsäätö (käyttöaika ja -tapa) Valaisimien saatavuus (mm. tehokkuus, esteettiset arvot) Valaistusvoimakkuus Valaistuksen ohjaus ja valonsäätö Valaisimien saatavuus (mm. tehokkuus, esteettiset arvot) Huonelämpötila (lämpötila ja mahdollinen ajastus) Huolto Käyttöaika Säädöt ja ohjaustapa Valaistuksen käyttöaika Ohjausjärjestelmät Tieverkko, liikennetiheys ja turvallisuus Esteettiset arvot Sijoituspaikan lämpötila Säilytyslämpötila Laitteen ilmankierto Sulkeminen virtakatkaisimesta vs. stand-by -moodi 4.3 Valitut esimerkkitarkastelut Seuraavassa suoritetaan esimerkkitarkasteluja muutamien laiteryhmien kohdalla siitä, mitä suuruusluokkaa energiansäästö voi olla, mikäli EuP-direktiivin ekologista tuotesuunnittelua ohjaava vaikutus on voimakas. Tarkasteluissa ei oteta kantaa siihen, millä ohjauskeinoilla energiansäästöt saadaan aikaan. Sen sijaan tarkastellaan nykyisen laitekannan ja parhaimman käytettävissä olevan teknologian eroa. Taulukossa 3 esitetyistä kokonaissäästöpotentiaaleista poiketen näissä tarkasteluissa pyritään ainakin kvalitatiivisesti rajaamaan pois muiden tekijöiden kuin tuotesuunnittelun vaikutus. Esimerkkitarkastelujen tuloksia tulee tarkastella lähinnä suuruusluokkaa antavina johtuen lähtötietojen rajallisuudesta ja oletuksista, joita arvioinnissa on jouduttu tekemään. 23

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Sisältö Laitteille asetettavia vaatimuksia, ajankohtaista Ekosuunnittelu Energy Star Hankinnan tueksi tietoa ja työkaluja

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013 EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ulkoiset tehonlähteet

RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ulkoiset tehonlähteet RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ulkoiset tehonlähteet 1 1 Esipuhe Työn tavoitteena on päivittää arvio EU:n ns. Ekosuunnittelu-direktiivin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö E-JATKOKIRJE TEM2015-00072. EOS Kinnunen Markku(TEM) 09.03.2015 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta

Työ- ja elinkeinoministeriö E-JATKOKIRJE TEM2015-00072. EOS Kinnunen Markku(TEM) 09.03.2015 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Työ- ja elinkeinoministeriö E-JATKOKIRJE TEM2015-00072 EOS Kinnunen Markku(TEM) 09.03.2015 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia Ecodesign-direktiivin ja energiamerkintädirektiivin nojalla annettavat

Lisätiedot

EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla.

EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla. 18.12.2009 1(5) EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla. - Kysymyksiä ja vastauksia loistelamppujen, suurpainepurkauslamppujen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 28.10.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 28.10.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 28.10.2013 Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevat ympäristödirektiivit RoHS vaarallisten aineiden

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

25.5.2015. Lämmitystekniikkapäivät 21.5.2015. Perinteisen öljykattilan tulevaisuus ja mitä tilalle? Mikko Hummelin. Kaukora Oy

25.5.2015. Lämmitystekniikkapäivät 21.5.2015. Perinteisen öljykattilan tulevaisuus ja mitä tilalle? Mikko Hummelin. Kaukora Oy Lämmitystekniikkapäivät 21.5.2015 Perinteisen öljykattilan tulevaisuus ja mitä tilalle? Mikko Hummelin Kaukora Oy Tekijän nimi tähän Kaukora Oy Tuotekatu 11, PL 21 21210 Raisio www.kaukora.fi kaukora@kaukora.fi

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013 Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevat ympäristödirektiivit RoHS vaarallisten aineiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Ekosuunnitteludirektiivin ajankohtaisia asioita. Kaisa-Reeta Koskinen Erityisasiantuntija Energiavirasto

Ekosuunnitteludirektiivin ajankohtaisia asioita. Kaisa-Reeta Koskinen Erityisasiantuntija Energiavirasto Ekosuunnitteludirektiivin ajankohtaisia asioita Kaisa-Reeta Koskinen Erityisasiantuntija Energiavirasto Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten vastuunjako Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetukset:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

EuP-direktiivi ympäristövaatimukset energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelulle

EuP-direktiivi ympäristövaatimukset energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelulle Anna Kärnä EuP-direktiivi ympäristövaatimukset energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelulle 2. painos Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61,

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014 Moottoreiden hyötysuhteet HISTORIAA Eurooppalainen hyötysuhdeluokitus (EFF luokat) Voimaan vuodesta 1998 Sopimuksen osapuolet Euroopan komissio CEMEP, European Committee of

Lisätiedot

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Koskee koko LVI-alaa... - Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän perusteet lyhyesti - LVI-alaa koskevia

Lisätiedot

Valaistusalan vihreä vallankumous. 14.4.2010 Leena Tähkämö

Valaistusalan vihreä vallankumous. 14.4.2010 Leena Tähkämö Valaistusalan vihreä vallankumous 14.4.2010 Leena Tähkämö Sisältö Valaistus ja energiankulutus Termejä EU tahtoo vihertyä Mitä keinoja? Ecodesign ja ecodesign-direktiivi Ecodesign-asetukset valaistusalalla

Lisätiedot

Ekosuunnittelufoorumi 13. elokuuta 2013

Ekosuunnittelufoorumi 13. elokuuta 2013 EU:n energiatehokkuuslainsäädäntö Ecodesign- ja energiamerkintädirektiivit Ekosuunnittelufoorumi 13. elokuuta 2013 Ismo Grönroos-Saikkala Head of Sector Efficiency Unit Directorate-General for Mitä teemme?

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: KIERTOVESIPUMPUT, LÄMMITYSKATTILAT, VEDENLÄMMITTIMET JA SÄHKÖMOOTTORIT

EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: KIERTOVESIPUMPUT, LÄMMITYSKATTILAT, VEDENLÄMMITTIMET JA SÄHKÖMOOTTORIT MUISTIO 1 (12) EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: KIERTOVESIPUMPUT, LÄMMITYSKATTILAT, VEDENLÄMMITTIMET JA SÄHKÖMOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 2 2 Kiertovesipumput (LOT 11)... 3 2.1 Komission

Lisätiedot

EuP -DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI - Kodinkoneet, kulutuselektroniikka ja toimistolaitteet. TTS tutkimus

EuP -DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI - Kodinkoneet, kulutuselektroniikka ja toimistolaitteet. TTS tutkimus EuP -DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI - Kodinkoneet, kulutuselektroniikka ja toimistolaitteet TTS tutkimus ESIPUHE 3 1 TAVOITE... 4 2 TOTEUTUS... 5 2.1 Lähtötietojen kokoaminen...5 2.2 Kulutuksen kehityksen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. Taloyhtiötapahtuma 23.4.2009 JUHA KAUPPILA 1 I 23 04 /.2009 I Sähköinfo Oy

SÄHKÖTEKNIIKKA. Taloyhtiötapahtuma 23.4.2009 JUHA KAUPPILA 1 I 23 04 /.2009 I Sähköinfo Oy Taloyhtiötapahtuma 23.4.2009 JUHA KAUPPILA 1 I 23 Ilmasto- ja energiakysymykset Taustalla globaalit ilmasto- ja energia kysymykset: Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin päästöjen vähennyksiin

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014. Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka

TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014. Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014 Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka Environmental EU product policies Ecodesign (Dir 2009/125/EC) Energy Labelling (Dir 2010/30/EC) Ecolabel (Regulation

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Energiatehokas valaistus. vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa

Energiatehokas valaistus. vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa Energiatehokas valaistus vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa Ilmastonmuutos Lämpötila on noussut 0,7 o C vuodesta 1900 Suurin aiheuttaja CO 2 -kaasu Vuoteen 2100 ennustetaan yhä kiihtyvämpää

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

LVI-laitteiden määräykset ja luokitukset. Jorma Railio 18.9.2014 EKVÜ SuLVI- seminaari jorma.railio@gmail.com

LVI-laitteiden määräykset ja luokitukset. Jorma Railio 18.9.2014 EKVÜ SuLVI- seminaari jorma.railio@gmail.com LVI-laitteiden määräykset ja luokitukset Jorma Railio 18.9.2014 EKVÜ SuLVI- seminaari jorma.railio@gmail.com LVI- laitteiden määräykset ja luokitukset! Laitteisiin vaikuttavat EU- säädökset - rakennustuoteasetus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden työkalut ja julkisten hankintojen energiatehokkuus Oulu Seppo Silvonen seppo.silvonen@motiva.fi Motiva Oy Sisältö TEMin ohjeet energiatehokkuuden huomioon ottamisesta hankinnoissa Neuvontaa

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot

Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut. Henri Juslén, Philips Oy

Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut. Henri Juslén, Philips Oy Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut Henri Juslén, Philips Oy 2009 Aiheina... Hiukan valosta ja erilaisuudesta Valaistus, energia ja lainsäädäntö Energiatehokasta sisävalaistusta Kaikki lähtee

Lisätiedot

Ekosuunnittelu-foorumi 9.2.2012. Carina Wiik

Ekosuunnittelu-foorumi 9.2.2012. Carina Wiik Ekosuunnittelu-foorumi 9.2.2012 Carina Wiik Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusi hankintadirektiivi Artikla 67 2 Hankintaviranomaisen kannalta kokonaistaloudellisesti

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Taustaa Topten-Suomi henkilöautot listan laatimisperiaatteet kategoriat tietosisältö

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset

EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset Energia- ja liikennepäivä,4.12.2014, Olli Lehtonen EcoDesign-muuntajat uudet vaatimukset www.siemens.fi EcoDesign-direktiivi ETA-alueelle Euroopan komission EcoDesign-direktiivi 2009 Astuu voimaan muuntajille

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Valaistuksen tulevaisuus

Valaistuksen tulevaisuus Valaistuksen tulevaisuus Aika: 17.11.2010, Oulu Jari Säkkinen Yksikön Päällikkö Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy VALAISTUKSEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n urakointiyksikkö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Energiamääräykset: RakMK 2010 2012-2020

Energiamääräykset: RakMK 2010 2012-2020 Energiamääräykset: RakMK 2010 2012-2020 Pekka Kalliomäki RIL/LIVI yhteisseminaari 13.1.2009 1 Uudisrakentamisen energiatehokkuutta parannetaan Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso määritellään

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot