Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 72 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00-21:05 Tauko klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja, poistui klo :n 45 käsittelyn jälkeen Henrik Haapajärvi Yrjö Lyytinen Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Henna Ruusu, poissa :n 34 käsittelyn aikana klo Stig Kankkonen Hanna Konttas Jussi Koskinen Marika Niemi, puheenjohtaja klo :ien käsittelyn ajan Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho Heikki Seppä Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso Marja-Leena Remes Markus Syrjänen Eetu Salunen Matti Lyytikäinen Outi Huida Ville Lehtola Erja Lehtonen Pilvi Sarjala Elina Yli-Koski perusturvajohtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja talous- ja hallintojohtaja terveyspalvelujen johtaja vanhusten palvelujen johtaja viestintäpäällikkö kaupunginhallituksen edustaja, poistui klo :n 33 käsittelyn aikana henkilöstön edustaja nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo käsittelyn aikana sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 72 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja :t Elina Yli-Koski sihteeri Marika Niemi puheenjohtaja :t Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Hanna Konttas Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros huone 820, Espoon keskus, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 72 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 29 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 30 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 31 Info-osuus Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta (kh) 33 2 Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys 12 vuodelta 2015 (Kh) 34 3 terveystoimen toimintakertomus vuodelta Yhteistyösopimus sairaalayhteistyöstä Kirkkonummen 18 kanssa (Kh) terveystoimen investointiesitys vuosille Lausunto Matinkylän elä ja asu seniorikeskuksen 25 hankesuunnitelmasta Lausunto Postipuun lastensuojelupalvelut nimisen 28 rakennushankkeen hankesuunnitelmasta Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen 30 viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevan säännön (delegointisääntö) muuttaminen Henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmän käyttöä 32 koskevan sääntökirjan hyväksyminen 41 Vastaus Etelä-Suomen aluehallintoviraston 34 selityspyyntöön koskien toimeentulotuen määräaikojen valtakunnallista valvontaa Vastaus Suur-Matinkylän asukasfoorumin 37 valmisteluryhmän, Matinkylä-Seuran ja Olari-Seuran, Etelä-Espoon eläkeläiset ry:n ja Matinkylän seniorit ry:n kirjeisiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle 43 Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon 39 valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi vuonna Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman 45 ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv) Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien terveydenhoidon 50 järjestämistä paperittomille henkilöille (Kh/Kv) 46 terveyslautakunnan ja ympäristölautakunnan 58 yhteinen seminaari 47 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 60 laillisuus 48 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, 64 päätökset, kirjelmät ja selvitykset Oikaisuvaatimus koskien sosiaali- ja terveystoimen järjestöavustuksia 66

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla, joka oli osoitettu jäsenille ja muille, joilla on lautakunnan kokouksessa läsnäolooikeus. Kokouksen esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Hanna Konttas.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / Info-osuus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi esittelijöiden infoosuudessa esille tuomat toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat. Selostus terveyslautakunnan työpajassa sovitulla tavalla lautakunnan kokouksissa on kesäkuun kokouksesta alkaen kokouksen järjestäytymisen jälkeen info-osuus. Sisältö: Toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat / Esittelijät - Espoon uuden sairaalan johtamisjärjestelmä/ Matti Lyytikäinen Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2015 (kh) Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä 3 lähettää selvityksen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum -lautakunnalle. Käsittely Puheenjohtaja esitti Hiltusen kannattamana lisäysehdotuksen päätösehdotuksen uudeksi kohdaksi viisi terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Lisäysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta 2015

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 72 2 kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä 3 lähettää selvityksen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum -lautakunnalle. 5 terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Liite 1 Vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Selostus Vammaisasiamies sijoittuu kaupungin organisaatiossa sosiaali- ja terveystoimen esikuntaan, mutta tehtävä on poikkihallinnollinen. Vammaisasiamies edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta, syrjimättömyyttä ja perusoikeuksien toteutumista. Vammaisasiamies toimii vammaisneuvoston asioiden valmistelijana ja sihteerinä, vammaispoliittisen ohjelman hankkeiden koordinoijana sekä poikkihallinnollisena asiantuntijana. Vammaisasiamies edistää palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä myönteistä asennoitumista esteettömyyttä ja vammaisuutta kohtaan. Hän toimii linkkinä kaupungin eri toimijodien ja vammais- ja potilasjärjestöjen välillä. Vammaisasiamies ottaa vastaan kuntalaisten palautteita ja kehittämisehdotuksia. Esitän seuraavia toimenpiteitä: Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä tietoisuus vammaisuudesta Vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tulee aktiivisesti vahvistaa ja arvioida niiden toteutumista. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus ratifioitaneen kesällä 2016 ja yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Yhdenvertaisuuslaki koskee monelta osin yksityistä toimintaa ja kaikkea kunnan toimintaa mukaan lukien asiakaspalvelu. Viranomaisilla ja koulutuksen järjestäjillä sekä

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 72 työnantajilla, joiden palveluksessa on vähintään 30 henkilöä, tulee olla yhdenvertaisuussuunnitelma. YK:n vammaisten sopimuksessa todetaan, että tietoisuutta vammaisista henkilöistä tulee lisätä koko yhteiskunnassa, myös perheiden tasolla, ja edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien ja arvon kunnioittamista. Tietoisuutta vammaisuudesta ja myönteistä asennoitumista vammaisuutta kohtaan voidaan lisätä yhteistyön ja koulutuksen kautta. Esitän koulutusta kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille vammaisuudesta, yhdenvertaisuuslaista ja YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksesta. Tiedon saavutettavuus Tiedon saavutettavuuden varmistamisessa on huomioitava kaikille soveltuva tiedottaminen ja kuinka tiedottaminen tavoittaa kohderyhmän. Tarvitaan tiedottamista eri kanavien kautta, ainoastaan internet-sivuilla tiedottaminen on harvoin riittävää. Erityisesti silloin, jos tiedotuksen on tarkoitus tavoittaa kaikki espoolaiset tai tietyn palvelun kaikki käyttäjät. Tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastaanottaja todella tavoittaa tiedon erityisesti asiakkaaseen suoraan vaikuttavissa asioissa (mm. muutokset palveluissa tai maksuissa). Tarvitaan myös henkilökohtaista tiedottamista. Esitän tiedon saavutettavuuteen linjausta, miten eri asioista tiedotetaan, että tieto on kaikille/kohderyhmälle saavutettavaa. Käyttäjätiedon hyödyntäminen ja yhteistyö palvelun/toiminnan käyttäjien kanssa Käyttäjätiedon hyödyntäminen on voimavara, joka varmimmin johtaa siihen, että lopputulos on kaikille käyttäjille sopiva. Yhteistyö käyttäjien kanssa tulisi käynnistää heti suunnittelun alussa. Tämä on tärkeää kaikessa suunnittelussa. Rakennushankkeissa toiminnallinen esteettömyys tulee huomioida hankkeen kaikissa vaiheissa. Oikeaaikainen vaikuttaminen on tavoitteena vaikuttajatoimielimet ja uusi kuntalaki hankkeessa. (vaikuttajatoimielimiä ovat vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto) Esitän palvelujen/toiminen suunnitteluprosesseihin käyttäjien mukaan ottamista yhteistyöhön hankkeen/palvelun suunnitteluun heti alusta lähtien. Rakennushankkeisiin tulisi suunnitella prosessi, jossa toiminnallinen esteettömyys huomioidaan kaikissa vaiheissa. Asiakkaan kohtaamisen ja välittävän palvelukulttuurin vahvistaminen Asiakkaan kohtaaminen, kunnioittaminen ja myönteinen asennoituminen ovat voimavara, joka tulisi ottaa entistä vahvemmin käyttöön. Ystävällinen ja avulias palvelu todettiin yhteiseksi nimittäjäksi myönteisille palvelukokemuksille, Toinen oli kiinnostus asiakkaan tilanteesta. Työyhteisön toimintakulttuuri heijastuu myös asiakaspalvelutilanteisiin.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 72 Asiakkaan kohtaamiseen liittyvä koulutus nähdään tärkeänä toimenpiteenä mm. vammaispoliittisessa ohjelmassa. Esitän asiakkaan kohtaamisen ja välittävän palvelukulttuurin vahvistamista koulutuksella Vammaispalveluiden laadun valvonta Palvelun laadulla on tärkeä merkitys. Kaupungin palvelujen järjestäjänä tulee valvoa aktiivisesti palvelun laatua, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla. Asiakkaan palaute voi olla vain osa laadun seurantaa. Pystyäkseen seuraamaan palvelun laatua asiakkaiden tulisi tietää, minkälaista palvelun laatua palveluntuottajalta edellytetään. Sosiaalihuoltolaki edellyttää omavalvontasuunnitelman laadintaa myös kaupungin omilta asumisyksiköiltä. Esitän ostopalvelujen laadun valvonnan vahvistamista erityisesti vammaisten henkilöiden asumispalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun -kyselyssä vammaisten henkilöiden työnantajille tuloksissa todetaan, että vastaajien kokemukset, kyky toimia työnantajana ja hoitaa siihen sisältyviä velvoitteita sekä suhtautuminen ja tyytyväisyys työnantajamalliin vaihtelevat. Kyselyn mukaa eniten vaikeuksia on sopivan avustajan ja sijaisen löytämisessä, avun saannissa tarvittavina aikoina avun ja avustajan rekrytoinnissa. Myös lisätiedon ja ohjauksen tarve oli puolella vastaajista suuri. Keskeinen tulos oli myös, että henkilökohtaisen avun järjestämistapaa päätettäessä, vaikeavammaisen ihmisen omalle mielipiteelle tulee antaa suuri merkitys. Esitän edellisiin tuloksiin perustuen, että henkilökohtaisen avun järjestämistapaa päätettäessä otetaan vaikeavammaisen henkilön tarpeet ja oma mielipide ensisijaiseksi sekä ryhdytään toteuttamaan avustajavälitystä sopivien avustajien ja sijaisten löytämiseksi. Esitän kyselyn tekemistä myös muiden kuin työnantajamallin järjestämistapojen käyttäjille. Työ, opiskelu, mielekäs tekeminen Vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan merkittävästi edistää, etsimällä konkreettisia keinoja vammaisten henkilöiden opintojen tukemiseen, työllistymisen edistämiseen ja mielekkään tekemisen varmistamiseen yhteistyössä vammaisten henkilöiden kanssa. Tällä toimenpiteellä on monia muitakin merkittäviä vaikutuksia kuten kuuluminen yhteisöön, yksinäisyyden ehkäisy ja itseluottamuksen vahvistumista. Esitän konkreettisten keinojen etsimistä vammaisten henkilöiden opiskelun, työllistymisen ja mielekkään tekemisen edistämiseen.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 72 Toimenpide-ehdotukset, joista tarkemmin selvityksessä: - Vammaisten henkilöiden huomioiminen kaikissa ohjelmissa ja hankkeissa - Tilastotiedon lisääminen mm. hyvinvointiin vaikuttavat asiat - Esteettömät internet-sivut ja viittomakielisen tiedottamisen lisääminen - Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille aikaa henkilökohtaisempaan työhön - Asumisen vaihtoehtojen kehittäminen ja tarpeenmukaiset palvelut - Vammaisten henkilöiden työllistymisen, opiskelun ja mielekkään tekemisen edistäminen konkreettisilla toimilla - Äkillisiin avuntarpeisiin vastaaminen - Liikennevalojen ääniopasteiden luotettava toiminta - Esteettömän joukkoliikenteen ja kutsuohjattujen palvelulinjojen kehittäminen - Espoon Asuntojen esteettömien asuntojen vuokraukseen vammaispalvelun välivuokraus, kunnes asunnolle löydetään esteetöntä asuntoa tarvitseva asukas sekä muunneltavien asuntojen rakentaminen - Opinto-ohjauksen prosessin kehittäminen Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2015 (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehitystä Espoossa vuonna 2015, 2 kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä, 3 lähettää selvityksen edelleen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa, ja että kaupunginhallitus arvioi miten siinä esitettyjä asioita, sekä ehdotuksia voidaan tai pitää ottaa huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Käsittely Puheenjohtaja esitti Hiltusen kannattamana lisäysehdotuksen päätösehdotuksen uudeksi kohdaksi viisi terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Lisäysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehitystä Espoossa vuonna 2015,

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 72 2 kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä, 3 lähettää selvityksen edelleen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa, ja että kaupunginhallitus arvioi miten siinä esitettyjä asioita, sekä ehdotuksia voidaan tai pitää ottaa huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. 4 terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty potilas- ja sosiaaliasiamiehen esittämien ehdotuksien ja näkökohtien myötä. 5 terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty potilas- ja sosiaaliasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Liite Selostus 2 potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Selvityksen on koonnut Unto Ahvensalmi ajalta ja asiamies Eva Peltola ajalta potilasasiamiehen tehtävät perustuvat lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sekä lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Asiamies neuvoo ja auttaa oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä, ja voi toimia välittäjänä (ei kuitenkaan asianajajana). Asiamies ei tee itse päätöksiä eikä voi muuttaa viranomaisten tekemiä päätöksiä. Asiamies toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi, ja seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa sekä raportoi siitä vuosittain kaupunginhallitukselle. Asiamiehet kiinnittävät huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat lakisääteisiä, ja palvelujärjestelmä perustuu perustuslain 19 :ään jokaisen oikeudesta sosiaaliturvaan tarvittaessa. Kokonaisvaltaista näkemystä kuntalaisen palvelukokonaisuudesta tarvitaan entistä enemmän, kun palveluja keskitetään ja ne menevät kauemmaksi ihmisten asuinalueilta. Espoon palvelujärjestelmä on myös tavallaan tullut hajanaisemmaksi, kun erilaiset toimijat kaupungin oman toiminnan rinnalla lisääntyvät esimerkiksi ostopalvelujen ja palvelusetelijärjestelmän kautta, tai terveyspalveluja kehitettäessä. Monimutkaistuvassa ja pirstoutuvassa järjestelmässä on riskinä, että kukin palvelutoiminto hoitaa vain yhtä asiaa, eikä tiedetä riittävästi muiden

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 72 toiminnasta, niin että voitaisiin ohjata ja neuvoa palvelujen tarvitsijoita huomioiden asiakkaan koko palvelukokonaisuuden. Esimerkiksi palvelusetelin myötä mm. palvelun virhetilanteet siirtyvät pääsääntöisesti kuluttajaoikeuden puolelle. Terveyspalveluista Espoossa todetaan, että kokonaisuutena palvelut toimivat kuitenkin hyvin eikä julkisessa keskustelussa esitettyä julkisten terveyspalvelujen heikentymistä ole kokonaisuutta tarkasteltaessa ollut nähtävissä. Asiamiehet esittävät mm. näitä konkreettisia asioita huomioitaviksi palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä: Aikuissosiaalityö 1. Seurataan, että sosiaalitoimistoihin pääsy matalalla kynnyksellä ja tasapuolisesti molempiin toimistoihin toteutuu siitä huolimatta, että sosiaalitoimistojen määrää ja aukioloaikoja on supistettu. Seurantaa olisi hyvä olla sen aikaa, jotta tiedetään, takaako nykyinen resursointi riittävän palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden. 2. EU -maista Suomeen muuttaneiden ja muiden ulkomaalaistaustaisten, alle viisi vuotta maassa asuneiden oikeus toimeentulotukeen lakkautettiin pääkaupunkiseudulla. Olisi toivottavaa, että tästä huolimatta heidän toimeentulotukea koskevien kielteisten päätösten yhteydessä heidän tilanteitaan tarkasteltaisiin aina kuitenkin myös yksilöllisesti. Mikäli päätös pysyy kielteisenä, sen yhteydessä tehtäisiin myös suunnitelma henkilön tai perheen selviytymiskeinoista ja vaihtoehdoista. Ikäihmisten palvelut 1. Olisi hyvä olla seurantaa vastuutyöntekijöiden - lakisääteinen velvoite alkaen kotona asuville, paljon apua ja tukea tarvitseville - työn toteutumisesta Espoossa. Lisäksi kannattaisi seurata myös sitä, millaisia kokemuksia vastuutyöntekijämallista on sekä ikääntyneillä, heidän omaisillaan että työntekijöillä. 2. Jatketaan iäkkäiden hoivapalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmien toteuttamisen, päivittämisen ja suunnitelmien esille panon seurantaa. Nyt omavalvontasuunnitelmat löytyvät hoivakotien nettisivuilta hyvin ja Espoon kaupunki on huolehtinut siitä, että omavalvontasuunnitelmia hoivakodeissa tehdään ja niitä päivitetään. Sen sijaan hoivakotien asiakkaat ja heidän omaisensa eivät ehkä vielä riittävän hyvin ole tietoisia siitä, että tällainen väline palvelun laadun seurantaan on olemassa. 3. Kiinnitetään huomiota palvelujen piiriin ja avun tarpeen arviointiin pääsyyn (vrt. sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoite meille ei voi tulla väärästä ovesta ). 4. Tarkistetaan seniorineuvonnan laajentamistarve ja esimerkiksi ns. seniorineuvoloiden tai neuvontaverkoston luominen Espooseen.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 72 Lastensuojelu 1. Seurataan oikeuskanslerin kannanottoa lastensuojelulaitosten toiminnan valvonnasta. 2. Esitetään, että huostaan otettujen lasten vanhemmille tehdään esite (esim. opiskelijatyönä sosiaalityöntekijän valvonnassa), josta löytyy tietoa huostaanoton juridisista, taloudellisista, emotionaalisista ja käytäntöön liittyvistä asioista. Terveyspalvelut 1. Seuranta siitä, kuinka usein terveysasemalle soittava kuntalainen pyydetään Espoossa henkilökohtaiseen hoidon tarpeen arviointiin terveysasemalle kolmen päivän sisällä. 2. Lääkitystä ei tulisi muuttaa potilasta tapaamatta. Myös hoitosuunnitelmien tärkeyteen olisi jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. 3. Pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin olisi hyvä tarkistaa siellä tehtyjen palvelujärjestelmän muutosten jälkeen. Palvelujenkäyttäjien omista valvonta - ja oikeusturvakeinoista Sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia koskevaan lakiin, samoin kuin potilaiden oikeuksia koskevaan lakiin, lisättiin kantelu- ja muistutuskäytäntöjä tarkentavat lakipykälät, joissa paikallinen muistutusmenettely nostettiin aiempaa tärkeämpään asemaan palvelujen käyttäjien oikeusturvakeinona. Muistutusmenettelyn uudistuttua voisi myös uudistaa muistutusten seurantaa kunnassa. terveyspalvelut voisivat esim. yhteistyössä sosiaali- ja potilasasiamiehen kanssa kartoittaa mahdollisuuksia seurata muistutusmääriä, niiden kohdistumista ja mahdollisia vaikutuksia palveluissa. Saadun seurannan tulokset voisi mahdollisesti raportoida osana vuosittaista sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitystä. Sosiaalihuoltolain voimaantulo tarkoitti, että omavalvontasuunnitelmat tulee laatia myös sosiaalitoimistoissa annettavissa palveluissa kuten toimeentulotuki, sosiaalityö, lastensuojelu-, päihde- ja vammaispalvelu sekä kehitysvammapalvelut. Jatkossa sosiaalihuollon palveluiden käyttäjällä on siis mahdollisuus valvoa oman palvelunsa laatua ja toteuttamista toimipisteessä ja/tai sen nettisivuilla esillä olevan omavalvontasuunnitelman avulla. Tiedoksi - terveystoimen toimintayksiköt - Valtuusto

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 72 - Tarkastuslautakunta

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / / terveystoimen toimintakertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Markus Syrjänen, puh Outi Huida, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 hyväksyy liitteenä olevan toimintakertomuksen vuodelta oikeuttaa toimialan tekemään toimintakertomukseen tarpeelliset tekniset korjaukset. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ruusu oli poissa paikalta päätöksen aikana klo Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 3 terveystoimen toimintakertomus 2015 terveystoimen toimintakertomus sisältää keskeiset tulokset, tilinpäätöksen ja suoritteet vuodelta Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / / Yhteistyösopimus sairaalayhteistyöstä Kirkkonummen kanssa (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Teittinen, puh Päivi Vilkki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy tehtäväksi sopimuksen Espoon sairaalan palveluiden tuottamisesta kirkkonummelaiselle, pääasiassa ikääntyvälle väestölle. 2 esittää kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan liitteineen oheisen yhteistyösopimuksen Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan välillä koskien Espoon sairaalan tuottamia palveluita. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 4 Sopimus 5 Hinta- ja laskutusliite 6 Yhteistoimintasopimuksen henkilöstön asemaa koskeva liite Selostus Espoon uuden sairaalan palveluja esitetään tuotettavaksi Espoon oman väestön tarpeiden lisäksi myös Kirkkonummen tarpeisiin. Espoon sairaalaan rakennetaan 255 kuntoutuksen sairaansijaa ikääntyneen väestön hoitoa ja kuntoutusta varten ja 15 sairaansijaa saattohoitoa varten. Lisäksi sairaalaan kuuluu 22 hoitopaikan päivystysosasto. Uuden sairaalan kapasiteetin mitoitus on perustunut omien asiantuntijoiden sekä ulkopuolisen konsultin vuonna 2007 tekemään

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 72 selvitykseen, jonka mukaan palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Sittemmin pääosin väestön ikääntymiskehitykseen perustuvat arviot sairaalahoidon tarpeesta ovat osoittautuneet ylimitoitetuiksi niin Espoossa kuin myös muualla Suomessa. Lisäksi avohoidon parantuneet hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet sekä niistä aiheutuva sairaalahoitojaksojen lyheneminen vähentävät geriatrisen sairaalahoidon tarvetta. On käynyt ilmeiseksi, että uuden sairaalan kapasiteetti riittää myös Kirkkonummen sairaalahoidon tarpeisiin. Kirkkonummi on luopunut oman terveyskeskussairaalan rakentamisesta ja päätynyt palvelujen ostamiseen Espoolta. Sopimuksen kohteena ovat Espoon sairaalan päivystysosaston ja vuodeosastojen palvelut. Muut Espoon sairaalan tuottamat palvelut rajataan sopimuksen ulkopuolelle. Tuotteistusta kehitetään tarkemmalle tasolle ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Palvelujen tuottamisesta laaditaan yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksen liitteeksi tulee hinta- ja laskutusliite, jossa sovitaan tarkemmin hinnoittelusta. Sekä yhteistyösopimus että hinta- ja laskutusliite allekirjoitetaan. Lisäksi laaditaan yhteyshenkilöliite. Edellisten liitteiden lisäksi laaditaan myös palvelukuvaus, jossa sovitaan tarkemmin sopimuksen kohteena olevan palvelun tuottamiseen ja yhteistoimintaan liittyvistä käytännön menettelyistä ja toimintatavoista. Palvelukuvauksessa sovitaan myös tarkemmin sopijapuolten tehtävistä ja vastuista. Palvelukuvauksen on sovittu valmistuvan mennessä. Myös palvelukuvaus allekirjoitetaan. Sopimuksen perustetta on asiaa valmistellessa työryhmässä selvitetty ja todettu, että hankintalain mukaista kilpailutusta ei tarvita. Asian valmistelu on kehottanut toimialaa valmistelemaan Espoon uuden kuntoutus- ja kotiutussairaalan käyttöä myös Kirkkonummen tarpeisiin. Asiaa on Espoossa valmisteltu työryhmässä, joka on selvittänyt sopimuksen perustetta, sisältöä, yhteistoiminnan tuomia hyötyjä, taloutta ja palvelujen hinnoittelua sekä Kirkkonummelta siirtyvän henkilöstön sijoittumista ja asemaa. Saavutettava hyöty Työryhmä on arvioinut, että Kirkkonummen terveyskeskussairaalahoidon keskittäminen Espoon uuteen sairaalaan lisää alueellista yhteistyötä ja tuo merkittävää synergiahyötyä. Ratkaisu lisää sairaalan valmistuvien tilojen käyttöastetta ja näin ollen pienentää Espoon kaupungille maksettavaksi tulevia kiinteistökuluja. Vastaavasti Kirkkonummen kunnan ei tarvitse investoida terveyskeskussairaalan rakentamiseen.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 72 Espoon sairaala on osa Jorvin kampuksen palvelukokonaisuutta ja Espoon sairaalan tuottamat palvelut integroituvat HUS Jorvin palveluihin. Jorvin kampuksen hoitoon liittyvät ja hoitoa tukevat tukipalvelut ovat yhtenäiset kaikille toimijoille. Palveluintegraatio parantaa toiminnan sujuvuutta ja potilasturvallisuutta sekä tehostaa palvelutuotantoa. Kirkkonummen väestö käyttää jo nyt mm. HYKS Akuutin päivystysajan palveluita ja sopimuksen myötä tarjoutuu mahdollisuus myös Espoon sairaalan päivystysosaston ja vuodeosastojen käyttöön. Palvelujen hinnoittelu ja talous Sopimuksen mukaiset tuotteet ovat hoitopäivä Espoon sairaalan päivystysosastolla ja hoitopäivä Espoon sairaalan vuodeosastolla. Hinnoittelussa noudatetaan Espoon vahvistamia hintoja. Espoo hinnoittelee ja laskuttaa palvelut noudattaen omakustannusperiaatetta. Hoitopäivät laskutetaan toteutuneen käytön mukaan. Sopimuksen tekohetkellä arvioidaan Kirkkonummen tarvitsevan keskimäärin noin 30 sairaansijaa. Sopimuksessa ei kuitenkaan sovita sairaansijojen lukumäärästä vaan hoitopäivät laskutetaan toteutuneen käytön mukaan. Sopimuksen rahallinen on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Kirkkonummelta Espooseen siirtyvä henkilöstö Kirkkonummen kunnan terveyskeskussairaalan tulosyksikössä työskentelevät 19 sairaanhoitajaa, 1 osastonhoitaja, 18 lähi- tai perushoitajaa ja 2 osastonsihteeriä siirtyvät Espoon kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Heille Espoo perustaa nimikkeidensä mukaiset virat ja työsuhteiset tehtävät. Niihin siirtyvä henkilöstä siirtyy ilman hakumenettelyä. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Yhteistoimintalain mukainen menettely on suoritettu. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / / terveystoimen investointiesitys vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy ja esittää edelleen Tilapalvelut - liikelaitokselle liitteiden mukaisesti vuosien sosiaali- ja terveystoimen toimitiloja koskevan investointiesityksen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 7 Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosa 8 Yhtiöhankkeet Selostus Lähtökohdat investointiesityksille Vuoden 2016 talousarvion valmisteluohjeiden mukaan tulee toimialojen valmistella investointiesitykset vuosille Tilapalvelut - liikelaitokselle mennessä. Lähtökohtana on vuoden 2016 talousarvion investointiosassa mainitut hankkeet. Tilapalvelut - liikelaitos valmistelee, neuvoteltuaan toimialojen kanssa, esityksensä toimitilahankkeista Tila- ja asuntojaostolle. Valtuuston päätöksen mukaisesti toimitilojen investointiohjelman tarkistaminen käsitellään kaupunginhallituksessa. Espoon väestö tulee kasvamaan väestöennusteiden mukaan vuosina noin asukkaalla, ollen vuoden 2021 lopussa noin asukasta. Yli 75 -vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan nykyisestä noin ikäihmisestä noin ikäihmisellä. Kasvavaan muutokseen varaudutaan toteuttamalla palveluja uuden ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti, jatkamalla Elä ja asu seniorikeskuksien toteuttamista eri puolille Espoota, lisäämällä ostopalveluja ja avopalvelutoimintaa.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 72 Investointiesitysten kustannukset terveystoimen vuosien tarkistettu investointiohjelma ei sisällä uusia rakennushankkeita. Palveluverkkoa tiivistetään edelleen huomioiden sekä kaupunkirakenteen kehitys että väestön kasvumuutokset. Talouden ja tuottavuusohjelman mukaisesti vuokramenojen kasvun hillitsemiseksi parannetaan tilatehokkuutta ja luovutaan tarpeettomista toimitiloista. Hyödyntäen olemassa olevien toimitilojen muutosmahdollisuuksia ja tiivistämällä tilojen käyttöä on sosiaali- ja terveystoimessa toimitilojen määrä pysynyt erittäin vakaana useita vuosia. Vuosina valmistuvien ja käynnistyvien hankkeiden kokonaiskustannus vuoden 2015 kustannustasolla on yhteensä 15,3 milj. euroa. Kaupungin omistukseen perustettavien yhtiöiden hankkeiden (ns. yhtiöhankkeiden) kustannukset ovat 38,6 milj. euroa. Esitettävän investointiohjelman lisäksi olemassa olevien toimitilojen muutoksia varten varataan vuosina eri toimialojen tarpeita varten investointiohjelmaan vuosittain 2 milj. euroa. Investointiohjelman lisäksi Espooseen tulee toteutumaan lähivuosina eri puolille Espoota 9 erityisryhmien asumispalveluhanketta; ikääntyneiden hoiva-asumista, nuorten tukiasumista ja mielenterveyspalvelujen tukiasumista sekä vammaisten asumispalvelujen yksityistä hanketta. Investointihankkeet ja niiden vaikutus palveluverkkoon - Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen ajoitusta esitetään toteutettavaksi vuoden 2017 aikana. Peruskorjattuihin terveysasema tiloihin keskitetään myös alueen pieniä suun terveydenhoidon yksiköitä. Toiminnan jatkuminen turvataan peruskorjauksen aikana Tapiolan terveysasemalta käsin. Nykyinen Puolarmetsän sairaalan yhteydessä oleva terveysasematoiminta jatkaa palvelujen tuottamista Ison Omenan Palvelutorin yhteydessä elokuusta 2016 alkaen. Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen toteuttaminen edellyttää yhteensä 4,6 milj. määrärahavaraumaa. - Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus valmistuu vuoden 2017 alussa. Osana hankkeen tarveselvitystä on sosiaali- ja päättänyt, että nykyinen Leppävaaran avopalvelukeskuksen toiminta siirtyy uuteen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskukseen. Toimiala selvittää Viherlaakson palvelukeskuksen toimintojen siirtämistä Leppävaaran elä ja asu seniorikeskukseen siten, että se mahdollistaisi edelleen alueen seniorijärjestöjen kokoontumismahdollisuuden avopalvelukeskuksen tiloissa. Lisäksi selvitetään Espoon Asunnot Oy:n omistamassa kiinteistössä toimivat Espoon keskuksen palvelukeskuksen asumispalvelujen ja Aurorakodin toiminnan siirtämistä Leppävaaran elä ja asu

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 72 seniorikeskukseen. Läkkitorin kotihoidon vuokratila irtisanotaan ja toiminta siirtyy Leppävaaran elä ja asu seniorikeskukseen. - Matinkylän elä ja asu -hankkeen toteutumiseen varaudutaan vuosina terveyslautakunnalle esitetään maaliskuussa 2016 hankkeen hankesuunnitelmaa koskeva lausunto. Suunnitelmalliset valmiudet eivät mahdollista hankkeen aiempaa toteutumista. Hanke edellyttää yhteensä 38,3 milj. määrärahavaraumaa. Luku sisältää erikseen selvitettävän maanalaisen autopaikkojen rakentamisen. - Tapiolan elä ja asu -seniorikeskus esitetään toteutettavaksi vuoden 2021 jälkeen. Hankkeen sijaintia selvitetään Tapiolan liikekeskuksen yhteyteen sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän tarveselvityksen mukaisena. Hanke edellyttää yhteensä 40,3 milj, määrärahavaraumaa. - Espoonlahden ja Espoon keskuksen elä ja asu -seniorikeskusten toteuttamiseen on varauduttu maankäytön suunnitelmissa vuoden 2021 jälkeen toteutettavina hankkeina. Espoon keskuksen elä ja asu seniorikeskus on osa Espoon keskuksen kehittämisohjelmaa. - Espoonlahden hoivakodin palvelutoiminnan muutosta asumispalveluiksi selvitetään siten, että muutos astuisi voimaan vuonna Elä ja asu seniorikeskuksen konseptiin kuuluvaa senioriasumista toteutetaan normaalina asuntotuotantona siten, että Leppävaaraan ja Kauklahteen sekä Matinkylään toteutetaan senioriasumista tulevien elä ja asu -seniorikeskusten välittömään läheisyyteen. - Alueellisen kotihoidon toimitilojen keskittämistä jatketaan Espoonlahden ja Viherlaakso - Laaksolahti alueilla. - Neuvolapalvelujen keskittämistä jatketaan Espoon keskuksen ja Leppävaaran alueilla. Suviniityn päiväkodin yhteyteen vuonna 2017 toteutetaan 20 terveydenhoitajan toimitilat. Tiloihin muuttaa Bembölen ja Espoon keskuksen kaksi pientä neuvolan toimintayksikköä. Espoonlahden ja Leppävaaran alueilla selvitetään nykyisille neuvolapalveluille toimitiloja, jotka vapauttavat toimitilaa alueen terveysasemille ja jotka vastaavat parhaiten neuvolapalveluille asetettavia tila- ja toimintavaatimuksia. - Postipuun lastensuojelupalvelut niminen rakennushanke toteutuu vuosina Hanke edellyttää yhteensä 6,5 milj määrärahavaraumaa. Hankesuunnitelmaa koskeva lausunto esitetään sosiaali- ja terveyslautakunnalle maaliskuussa Vammaispalveluihin kuuluva Riilahden toimintakeskus esitetään peruskorjattavaksi vuonna Hanke edellyttää yhteensä 4,2 milj määrärahavaraumaa. - Espoon keskuksen asukastalo aloittaa toimintansa Samarian terveysaseman läheisyydessä olevasta, aiemmin muistipalvelukeskuksen tilana toimineessa kiinteistössä.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 72 - Vammaisten asumispalvelujen lisäämiseen varaudutaan tulevina vuosina sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitettävän vammaisten asumispalveluohjelman mukaisesti. Espooseen on valmistumassa lähivuosina yhteensä viisi erillistä vammaisten asumispalvelua tarjoavaa yksityistä hanketta Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueille. - Leppävaaran nykyisen avopalvelukeskuksen kiinteistön käyttöön ottoa asukastilaksi selvitetään vuoden 2016 aikana. Aikuisten sosiaalityön Pyyntitien ja Komentajankadun tiloissa tehdään uudelleen järjestelyjä kun osa toimeentulotuesta / henkilöstöstä siirtyy Kelalle 2017 vuoden alussa. Lisäksi selvitetään Kipparinkadulla Espoonlahdessa toimivan alueellisen lastensuojelutoiminnan siirtymistä pysyvästi Kivenlahdenkadulle samaan kiinteistöön jossa toimii nykyisin Poijupuisto niminen toiminta. Tiedoksi - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / Lausunto Matinkylän elä ja asu seniorikeskuksen hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Riikka Nikulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen 1 toteaa, että Matinkylän elä ja asu hankkeen hankesuunnitelma noudattaa aiemmin hankkeesta hyväksyttyä tarveselvitystä. terveyslautakunnalla ei ole huomautettavaa Matinkylän elä ja asu seniorikeskuksen hankesuunnitelmasta. 2 esittää, että hankkeen toteutustavasta osa asunnoista toteutetaan ilman ARA tukea ja avustusta. Tämä mahdollistaa hoidon toteuttamisen kaikissa varallisuusluokissa. Käsittely Päätös Esittelijä muutti esitystään kuulumaan seuraavasti edellyttää edullisempia ratkaisuja erityisesti parkkipaikkojen osalta, jotta toimitilavuokraa saadaan alemmaksi. 1 toteaa, että Matinkylän elä ja asu hankkeen hankesuunnitelma noudattaa aiemmin hankkeesta hyväksyttyä tarveselvitystä. terveyslautakunnalla ei ole huomautettavaa Matinkylän elä ja asu seniorikeskuksen hankesuunnitelmasta. 2 esittää, että hankkeen toteutustavasta osa asunnoista toteutetaan ilman ARA tukea ja avustusta. Tämä mahdollistaa hoidon toteuttamisen kaikissa varallisuusluokissa. 3 edellyttää edullisempia ratkaisuja erityisesti parkkipaikkojen osalta, jotta toimitilavuokraa saadaan alemmaksi.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 72 Liite Oheismateriaali Selostus 9 Hankesuunnitelma - Lausuntopyyntö Matinkylän Elä ja asu seniorikeskuksen hankesuunnitelma - Vanhusneuvoston lausunto, lähetetty sähköpostilla Vammaisneuvoston lausunto, lähetetty sähköpostilla on hyväksynyt Matinkylän elä ja asu seniorikeskuksen tarveselvityksen. Päätöksen mukaan hanke toteutetaan keskeiselle paikalle tulevan Matinkylän metroaseman vastapäätä. Seniorikeskukseen toteutetaan asumispalveluja 163 ikäihmiselle sekä asukkaita ja alueella asuvia ikääntyneitä varten palvelukeskus. Noin puolet asunnoista on suunniteltu pitkäaikaishoivaa tarvitseville ja puolet nk. tuettua senioriasumista varten. Jotta kaikilla hoivaa tarvitsevilla, varallisuudesta huolimatta, olisi mahdollisuus hoivaan osa asunnoista toteutetaan ilman ARA avustusta ja tukea. Hankkeen asemakaava on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaavaa varten tehdyssä esisuunnitelmassa ilmeni, että hankkeen laajuutta tulee muuttaa mm. Ison Omenan laajennuksesta toteutettavan ylikulkusillan takia siten, että asuntoja voidaan toteuttaa 153, pariskuntien asumistarpeet huomioon ottaen kaikissa asuinkerroksissa. Asuinkerrosten terassit avautuvat viereiseen puistoon. Myös kattoterassi mahdollistaa virkistäytymisen. Vanhusneuvosto on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota hankkeen esteettömyyteen, varustelutasoon ja järjestöjen kokoontumistiloihin. Tilapalvelut -liikelaitos on antanut vastauksen vanhusneuvoston esittämiin kysymyksiin Annetun vastauksen mukaan vanhusneuvoston esittämät toiveet tullaan huomioimaan jatkosuunnittelun edetessä. Asemakaavan mukaan hanke edellyttää yhteensä 68 autopaikan toteuttamisen joko maanalaisena tontille tai läheiseen kortteliin kiinteistöjen välisin sopimuksin. Tontille rakennettavaksi esitetyt autopaikat tuottavat hankkeelle yli 6 milj kustannuksen, mikä selittää korkeaa toimitilavuokraa. Yhdessä Tilapalvelujen kanssa selvitetään todellista autopaikkatarvetta ja osan autopaikoista mahdollista sijoittumista toisaalle. Kaupungin hankeryhmä on käsitellyt hankesuunnitelmaa ja vanhusneuvosto Vanhusneuvosto toivoo lausunnossaan, että hankkeiden toteutusta kehitetään jatkossa kiinteämmin vanhusneuvoston jäsenien kanssa. terveystoimi suhtautuu ehdotukseen myönteisesti ja neuvottelee asiasta Tilapalvelujen kanssa.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 72 Hanke esitetään toteutettavaksi vuosina Hanke edellyttää yhteensä 38,3 milj määrärahavarausta. Tiedoksi - Aulikki Torniainen, Tilahallinta

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / Lausunto Postipuun lastensuojelupalvelut nimisen rakennushankkeen hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Riikka Nikulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes toteaa, että hankesuunnitelma noudattaa aiemmin sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymää tarveselvitystä siten, että hankesuunnitelmavaiheessa on lisätty Omatila-nimisen toiminnan edellyttämät noin 300 m 2 toimitilat, jotta tontilla oleva rakennusoikeus tulee käytettyä parhaiten. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijä korjasi kirjoitusvirheenä Tilapalvelut liikelaitoksen kuulumaan Tilakeskusliikelaitoksen. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Hankesuunnitelma - Lausuntopyyntö Postipuun lastensuojelupalvelujen nykyinen toiminta on sijoitettu väistötiloihin johtuen siitä, että entiset Auroran vastaanottokoti nimisen kiinteistön tilat on erittäin huonokuntoiset. Hankesuunnittelun valmistelun yhteydessä on Tilakeskusliikelaitoksen pyynnöstä esitetty, että tontilla oleva rakennusoikeus käytettäisiin kokonaisuudessaan. Tästä syystä nykyisin vuokratiloissa toimiva Omatilapalvelu on tilojen tarpeen ja toiminnan kokonaissynergian mukaisesti luontevin yhteistyökumppani lastensuojelupalvelujen toiminnalle. Omatilan palvelulle rakennettavat toimitilat edellyttää yhteensä vajaan 300 m 2 toimitilan rakentamisen. Omatila mukaan lukien Postipuun lastensuojelupalvelut hanke edellyttää brm 2 rakentamista ja

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / 72 yhteensä 6,5 milj määrärahan varaamista vuosille Kaupungin hankeryhmä on käsitellyt asiaa. Tiedoksi - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / / Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevan säännön (delegointisääntö) muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso muuttaa sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevaa sääntöä liitteen mukaisesti lukien. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 11 Delegointisääntö 51 Tehtävien uudelleenorganisoinnin seurauksena sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevaa säännön (delegointisääntö) kohtaa 51 esitetään muutettavaksi seuraavasti lukien ESIKUNTA 51 Erityissuunnittelija tai palvelupäällikkö (Asiakasmaksupäällikkö) Erityissuunnittelija tai palvelupäällikkö päättää (Asiakasmaksupäällikkö) Esitetyt muutokset ovat seurausta esikunnan tehtävien uudelleenorganisoinnista. Esikunnan tehtäviä organisoitiin uudelleen lukien, jolloin esikuntaan perustettiin myös uusi asiakasmaksuyksikkö. Asiakasmaksuyksikköä johtaa palvelupäällikkö. Asiakasmaksupäällikön virkaa ei enää ole nykyisessä asiakasmaksuyksikössä, vaan ko. virka on muutettu erityissuunnittelijan viraksi lukien.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / 72 Tehtävien uudelleenorganisoinnin seurauksena viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevaa säännön kohtaa 51 tulee päivittää. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 32 / / Henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmän käyttöä koskevan sääntökirjan hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Lappalainen, puh Nina Hiltunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes päättää hyväksyä vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmän käyttöä koskevan sääntökirjan alkaen. Käsittely Esittelijä muutti esitystään lisäämällä sääntökirjan kohtaan 4, sivu 7 sanan sopimuksia. Muutettu lause kuuluu seuraavasti: Palveluntuottajan on noudatettava palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä, sopimuksia, sekä kaikkia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu liitteessä. Päätös Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 12 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun sääntökirja alkaen - Vammaisneuvoston lausunto, lähetetty sähköpostilla Espoon ohje palveluntuottajalle järjestelmän käyttöön Henkilökohtaisen avun palvelussa Espoon kaupunki on ottanut käyttöön valtakunnallisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän, joka helpottaa palveluseteleihin liittyvien tietojen ylläpitoa ja automatisoi monia rekisteritarkistuksia. Tietoa järjestelmästä ja sen hyödyistä löytyy osoitteesta Käytössä on jo toiminto, jonka avulla palveluntuottajat voivat hakeutua palveluntuottajaksi ja itse ylläpitää omia tietojaan ja jonka avulla jatkossa myös asiakkaat voivat tilata ja seurata palvelusetelillä myönnettyjen tuntien kulumista

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 33 / 72 omalta sivustoltaan. Palvelusetelituottaja laskuttaa toteutuneet tapahtumat suoraan ohjelman kautta, eikä erillisiä laskuja tarvita lainkaan. Vammaispalvelut on loppuvuodesta 2015 ottanut sähköisen palvelusetelijärjestelmän käyttöön palveluntuottajaksi hakeutumisen osalta. Kaikki uudet henkilökohtaisen avun palvelusetelituottajahakemukset käsitellään järjestelmän kautta. Sääntökirjaa on tarkistettu palveluntuottajaksi hakeutumisen, asiakkaan tietojen ylläpidon ja laskutuksen ja seurannan prosessikuvausten osalta vastaamaan uutta käyttöön otettua sähköistä palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmää (PSOP). Muut ehdot ovat säilyneet ennallaan, eikä niihin esitetä tässä yhteydessä muutoksia. Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia on maaliskuun 2016 tilanteessa yhteensä 12 kappaletta. Kaikkien palveluntuottajien hakemukset täyttäneet esityksenä olevan sääntökirjan kriteerit eikä sääntökirjan tarkistaminen vaikuta ko. palveluntuottajien kelpoisuuteen. Vuoden 2015 joulukuussa noin 270 vammaispalvelun asiakkaalla oli käytössään henkilökohtaisen avun palveluseteli. Toimintakulut vuonna 2015 olivat euroa. Palveluseteliä käyttäneiden asiakkaiden määrä kasvoi vuonna 2015 edellisestä vuodesta 38,7 % ja kustannukset 46,3 %. Sähköinen palvelusetelijärjestelmä sujuvoittaa palvelusetelin käytön prosessia niin asiakkaan, kaupungin kuin palveluntuottajan osalta. Kaikki tarvittava tieto asiakkaan palvelun toteuttamiseksi on saatavilla ajantasaisena sähköisestä järjestelmästä ja asiakkaalle ohjelma tarjoaa helpomman tavan seurata omien henkilökohtaisen avun tuntien kulumista sekä vertailla hyväksyttyjä palveluntuottajia. Mikäli asiakkaan ei ole mahdollista käyttää sähköistä ohjelmaa, on hänellä edelleen mahdollisuus saada käyttöönsä paperinen palveluseteli ja tehdä henkilökohtaisen avun tilauksen mm. puhelimitse. Vammaisneuvoston esittämät lisäykset ja tarkennukset on lisätty soveltuvin osin sääntökirjan tekstiin. Tiedoksi

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 34 / / Vastaus Etelä-Suomen aluehallintoviraston selityspyyntöön koskien toimeentulotuen määräaikojen valtakunnallista valvontaa Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes antaa selostusosassa olevan selityksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimeentulotuen käsittelyn määräaikojen noudattamisesta. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Aluehallintoviraston selityspyyntö - Espoon, Helsingin ja Vantaan tiedote : Toimeentulotuen siirto Kelalle alkaa näkyä pääkaupunkiseudun kunnissa Vastaus aluehallintoviraston selvityspyyntöön dnro ESAVI/1475/ /2016 Toimeentulotuen käsittelyn määräaikojen valtakunnallinen valvonta Espooseen lokakuussa 2015 saapuneista toimeentulotukihakemuksista käsiteltiin laissa säädetyn seitsemän arkipäivän sisällä 96,8 prosenttia. Lokakuun 2015 jälkeinen toimeentulotukihakemusten käsittelytilanne: Toimeentulotukihakemusten käsittely Espoossa marraskuu 2015-tammikuu 2016 alle 7 arkipäivässä käsiteltyjen hakemusten %osuus kaikista hakemuksista käsittelyaika (arkipäiviä, keskimäärin) marraskuu 89,7 % 4,6 joulukuu 78,1 % 5,0 tammikuu 84,7 % 5,2

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 35 / 72 Toimet, mitä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa on tehty ja tehdään toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi Espoon sosiaali- ja terveystoimeen, aikuisten sosiaalipalveluihin, palkattiin helmikuun 2016 aikana kuusi uutta määräaikaista etuuskäsittelijää ja kaksi sosiaalialan ammattilaista. Seuresta tilattiin sijaisia ajalla yhteensä 1155 tunnin verran. Espoo varautuu palkkaamaan kesätyöntekijöitä ajalle yhteensä 82 kuukauden työpanoksen verran. Espoossa valmistellaan uutta n. 10 henkilön etuuskäsittelijöiden iltatyötiimiä, joka voisi tehdä etuuskäsittelytyötä aikuissosiaalityön tiloissa. Uusia etuuskäsittelijöitä ei nykyisiin toimitiloihin enää mahdu lisää, joten iltatyöllä saataisiin tehostettua tilojen käyttöäkin. Hakemusruuhkan purkamiseksi ylitöitä on tehty sekä loppusyksyn 2015 että alkuvuoden 2016 aikana useana viikonloppuna. Ylitöiden päivämäärä Ylitöissä tehtyjen päätösten määrä Hakemusten käsittelytilanteeseen vaikuttaneita seikkoja Espoossa tehtiin muutoksia asiakastietojärjestelmän rakenteeseen. Toimeentulotuen päätöksille muodostettiin oma osio, jonka vuoksi kaikki jälkeen tehdyt päätökset on pitänyt viedä uuteen osioon ja tämä on hidastanut päätöksentekoa. Käytännössä jokaiselle asiakkaalle on pitänyt perustaa asiakkuus uuteen osioon, jonka vuoksi jokaisen päätöksen tekeminen on vienyt huomattavasti enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Kevään kuluessa kaikki vanhat asiakkuudet on pystytty viemään uuteen osioon ja tilanne päätöksenteon keston osalta normalisoituu. Teknisen ongelman vuoksi tiedot veronpalautuksista saatiin näkyviin kaupungin tietojärjestelmässä vasta joulukuussa (aikaisemmin tiedot ovat olleet näkyvissä jo lokakuussa). Tämä vaikeutti käsittelyä ja aiheutti lukuisia lisäselvityspyyntöjä, jotka hidastivat käsittelyprosessia. Perustoimeentulotuen Kela-siirron takia kaikki etuuskäsittelijöiden vapautuvat vakanssit täytetään määräaikaisina ja kaikki palkattu lisähenkilökunta on määräaikaista. Lähestyvän Kela-siirron vuoksi vakituisessa työsuhteessa olleita etuuskäsittelijöitä on hakeutunut muihin