TERVETULOA KIRKKOHISTORIAN PERUSOPINTOJEN PARIIN

Transkriptio

1 TERVETULOA KIRKKOHISTORIAN PERUSOPINTOJEN PARIIN KH100 KIRKKOHISTORIAN PERUSOPINNOT KOKONAISUUS (12 op) Kirkkohistorian perusopinnot (KH100) muodostuvat kahdesta osasta: KH101 Kirkkohistorian perusopinnot I (6 op + 1 op kirjoitusviestintää YK70:stä) KH102 Kirkkohistorian perusopinnot II (6 op) Opintojaksojen sisältökysymyksiä ovat muun muassa: mikä on muuttunut ja mikä pysynyt muuttumattomana kirkon 2000-vuotisen historian aikana? miten kristinuskoon on vaikuttanut sen leviäminen viinin ja öljypuun maailmasta kaikkiin viiteen maanosaan ja kasvu suurimmaksi maailmanuskonnoksi erilaisten kulttuurien keskellä? mitä tarkoittaa historiallinen näkökulma teologiassa, ihmisten, ilmiöiden ja liikkeiden tarkastelussa? miten uutta tietoa menneisyydestä etsitään? miten historiallisia lähteitä luetaan ja millaisia kysymyksiä dokumenteille voidaan tehdä? miten tunnistaa vanhan ajan, keskiajan sekä uuden ajan kirkkohistorian keskeiset piirteet? miten yleiseurooppalaiset virtaukset ovat heijastuneet Suomen kirkollisessa kehityksessä? Suoritusjärjestys KH101-opintojakso on suoritettava kokonaisuudessaan saman lukuvuoden aikana. Sen tulee olla suoritettuna, ennen kuin voi osallistua opintojakson KH102 opetukseen. KH101 KIRKKOHISTORIAN PERUSOPINNOT I KURSSIN SUORITUSTAPA Kurssille KH101 ilmoittautuminen alkaa WebOodissa ja päättyy KH101:een on integroitu kirjoitusviestinnän opintojaksosta (YK70) 1 op, minkä vuoksi luennoilla saa ohjausta myös kirjoitusviestinnän asiantuntijalta. Kirjoitusviestinnän toinen opintopiste suoritetaan eksegetiikan perusopintojen eksegeettisen analyysin yhteydessä. Opintojaksoon KH101 kuuluvat seuraavat osat (yhteensä 6 op): 1) Luennot yolehtori Marjo-Riitta Antikainen (34 t) ma 12 14, ke ja to 10 12, PII vastaanotto ti klo professori Kaarlo Arffman (32 t) ma 12 14, ke ja to 10 12, PII vastaanotto ke klo Moodle Luentomateriaalit ovat Moodlessa kurssikotisivulla, jonka otsikko on Kirkkohistorian perusopinnot 2013 (KH101). Opiskelijat rekisteröityvät kurssialueelle itse sähköpostissa saamallaan tunnuksella, joka lähetetään ilmoittautumisajan päätyttyä. Kirjallisuus Luentojen ohella käytetään teoksia Kaarlo Arffman, Kristinuskon historia sekä Simo Heininen & Markku Heikkilä, Suomen kirkkohistoria. Molemmat voi hankkia kirkkohistorian osastolta kustantajan tarjoamaan edulliseen opiskelijan pakettihintaan. Näiden teosten hankkiminen on suositeltavaa. 1

2 2) Kaksi kirjallista tehtävää a) Ykkösessee vanhan kirkon, keskiajan tai reformaatiokauden ajalta (Antikaisen luennot) b) Kakkosessee uudemman ajan kirkkohistoriasta (Arffmanin luennot) Kirjallisten tehtävien laatimisessa yhdistyvät kirkkohistoriallisen tiedon hankkiminen ja sen esittäminen johdonmukaisesti hyvällä äidinkielellä. Kakkosesseellä suoritetaan myös kirkkohistorian osuus opintojaksosta YK70 Kirjoitusviestintä (1 op). Kirjoitustehtävien palauttaminen ja arviointi tapahtuu Moodlessa. 3) Lopputentti (kolme suoritusmahdollisuutta) varsinainen lopputentti to klo P II rästikertaus pe klo 9-13 tiedekuntatentissä viimeinen suoritusmahdollisuus kesätentissä to klo10-14 Lopputenttiin saa ottaa mukaan luentomuistiinpanot, jotka näin ollen kannattaa laatia huolellisesti, sekä tentittävistä kirjoista mahdollisesti laatimansa referaatit. Tentti arvostellaan asteikolla 0 5. Kokonaisarvosanassa tentin osuus on 50 %, ensimmäisen ja toisen esseen kummankin 25 %. Tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa. KIRJALLISET TEHTÄVÄT (ykkösessee & kakkosessee) ESSEETYÖSKENTELYN TAVOITTEET KIRJOITUSVIESTINNÄN (YK70) NÄKÖKULMASTA perehtyä tieteellisen, asiatyylisen tekstin keskeisiin piirteisiin (tekstin rakenne, juoni, loogisuus, sidosteisuus, tyyli, oikeakielisyys, kielitekniikka) harjoitella tieteelliseen kirjallisuuteen viittaamista ja kirjallisuusluettelon laatimista harjoittaa kirjoittamista prosessina ja harjaantua käyttämään kirjoittajan ohjeita ja apuvälineitä tutustua tieteellisen tekstin arvioinnin perusteisiin ja niiden soveltamiseen oppia hyödyntämään sekä vertaispalautetta että opettajien antamaa palautetta oppia ymmärtämään ero itsenäisesti tuotetun tekstin ja kopioidun eli plagioidun tekstin välillä. MIKÄ ESSEE ON? Essee-sanan pohjana on myöhäislatinan verbi exagiare, joka merkitsee punnita. Esseeksi kutsutaan erityyppisiä tekstejä. On kaunokirjallisia, usein subjektiivisia ja persoonallisia, vapaasti sommiteltuja taide-esseitä, tutkielmaesseitä sekä kaunokirjallisen ja tieteellisen esityksen välimuotoja: pohdiskelevia ja älyllisiä kirjoituksia, joissa todellisuutta valotetaan monista eri näkökulmista tai yhdestä perustellusta näkökulmasta. Esseeksi kutsutaan myös proosamuotoista koevastausta, esimerkiksi tenttivastausta tai ylioppilasainetta. Kirkkohistorian peruskurssin esseet ovat luonteeltaan tutkielmaesseitä, jotka muistuttavat kysymyksenasettelultaan ja rakenteeltaan tieteellistä tutkielmaa. Niissä tulee noudattaa varsinaisen tutkimuksen kirjoittamisen muoto- ja rakennevaatimuksia: asiatyylillä kirjoitettuun tekstiin merkitään lähdeviitteet, ja teksti rakentuu aloitusosasta, käsittelystä ja lopetuksesta. Pyritään eroon pelkästä tapahtumien referoinnista ja tiedon toistamisesta. Tavoitteena on tiedon muokkaaminen ja esittäminen niin, että teksti palvelee valittua näkökulmaa. Pohditaan ajallisia yhteyksiä, syitä, seurauksia, vaikutuksia ja merkitystä. Yksi mahdollisuus on vertailla kahden eri tutkimuksen antamaa kuvaa samasta ilmiöstä. Historiallisissa teemoissa on varottava subjektiivisten mielipiteiden esittämistä ja menneisyyden arvioimista kirjoittajan oman ajan lähtökohdista. Kaikkia historiallisia ilmiöitä on pyrittävä ymmärtämään osana niiden omaa aikaa. 2

3 AIKATAULU & YLEISOHJEITA Kurssin kirjallisten tehtävien tärkeät päivämäärät (myöhästymiset laskevat arvosanaa): Tekstinkäsittelyklinikat Yolehtori Marjo-Riitta Antikainen opastaa viikolla 4 tarvittaessa esseekirjoitusten teknisissä kysymyksissä. Ilmoittautuminen sähköpostitse (marjo-riitta.antikainen@helsinki.fi) viimeistään maanantaina Ykkösessee Esseen aiheita ideoidaan luennolla klo Luennolla on mukana myös kirjoitusviestinnän asiantuntija. Ykkösessee palautetaan Moodleen klo mennessä. Vapaaehtoiset tekstipajat Helmikuussa 2013 voi saada sisällöllistä ohjausta ykkösesseen kirjoittamiseen. Ohjauksesta sovitaan erikseen sähköpostitse: marjo-riitta.antikainen@helsinki.fi Kakkosessee Palautetaan Moodleen klo mennessä. Sekä kirkkohistorian yliopistonlehtorit että kirjoitusviestinnän asiantuntijat antavat palautteensa 3.5. mennessä. Opiskelija jättää saamansa palautteen mukaan muokatun version esseestään Moodleen klo mennessä. Ohjeita kirjoitusviestintää varten: Kielijelppi ( Katariina Iisa & Hannu Oittinen & Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja. 6. painos. Helsinki: Yrityskirjat Kirsti Lonka & Pirkko Leino & Pirkko Karvonen & Irma Lonka, Taitava kirjoittaja. 5. painos. Palmeniasarja13. Helsinki: Yliopistopaino YKKÖSEESSEE Ykkösessee on ensimmäinen askel kirkkohistoriallisen tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. Opiskelija valitsee itse oman kiinnostuksensa mukaan ensimmäisen esseensä aiheen KH101-luentojen ja kirjojen jaksoon I Kristinuskon tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi tai II Katolinen Eurooppa nousee johtoon tai III Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee liittyvistä henkilöistä, tapahtumista tai ilmiöistä. Teema ei saa liittyä Franciscus Assisilaiseen, Pyhään Birgittaan eikä Martin Lutheriin. Esseen pituus on 2 3 liuskaa. Kirjat ja luentorungot ovat hyvä pikaopas aiheen valinnassa. Kiinnostavia teemoja kannattaa hahmotella opiskelutovereiden kanssa jo etukäteen. Ideointiluennolla on mukana myös kirjoitusviestinnän asiantuntija. Ohjeet, joista käyvät ilmi myös arviointikriteerit: 1. Rajaa aiheesi riittävän suppeaksi, sillä tilaa on sivupohjan asettamissa rajoissa vain 2 3 liuskaa. Älä aloita liian kaukaa. Pysy rajaamassasi asiassa. Pelkkä henkilönimi tai esimerkiksi Saksan reformaatio ei kelpaa otsikoksi, vaan on valittava jokin näkökulma päähenkilön elämään, esim. Markion kaanonin rakentajana tai Marcella kristityn naisen esikuvana tai Kristillisyys Pelagiuksen mukaan. 2. Jäsentele tekstisi ytimekkäiksi kappaleiksi. Älä ylitä sivumäärää. Voit käyttää väliotsikoita jäsentämään tekstiä. Muista myös kappalejako. Käytä kielenhuollossa apuna esimerkiksi Kielijelpissä olevaa Tekstintekijän työkalupakkia. 3. Käytä valmista tekstisivupohjaa ( jossa ohjeen mukainen fonttikoko, sivuasetukset yms. ovat valmiina. Sivupohjan käytön harjoitteleminen heti alkuvaiheessa säästää tulevaisuudessa vaivaa teknisten yksityiskohtien miettimiseltä, sillä samaa pohjaa käytetään kaikissa tiedekunnan esseissä, seminaariesitelmissä sekä myös kandidaatin ja pro gradu -tutkielmissa. 4. Laadi jokaiseen kappaleeseen alaviite eli nootti, josta käy ilmi, mistä esittämäsi tiedot ovat peräisin. Älä kuitenkaan viittaa koulukirjoihin, tietosanakirjoihin, Arffmanin teokseen, Wikipediaan tai muuhun Internet-materiaaliin. Tarkoituksena on oppia etsimään aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, joka on julkaistu viimeisten vuosikymmenten aikana. Tee esseen loppuun kirjallisuusluettelo. Ohjeet ovat 3

4 Moodle-kurssialueella. Apuna voit käyttää viittaustekniikan VITSI-harjoitussivustoa ( Kirjallisuus. 5. Kirjoita hyvällä asiatyylillä, kokonaisia, lyhyitä ja selviä lauseita. Vältä puhekieltä, vieraskielisiä ilmauksia, monimutkaisia kielikuvia ja tekotieteellistä tekstiä. Vältä jaarittelua ja toistoa. 6. Ykkösesseen laatimisessa käytetään vähintään kolmea eri tutkimusta. Käytä mahdollisimman uutta tutkimuskirjallisuutta. Älä kuitenkaan kopioi tutkimustekstejä. Jos lainaat, lainaa erittäin lyhyesti ja käytä lainausmerkkejä. Kirkkohistoriallisissa töissä lainataan sanatarkasti yleensä vain alkuperäislähteitä mutta ei tutkimuksia eli kirjallisuutta. Lainaamisen sijasta niitä referoidaan. 7. Tarkista tekstisi: Onko se hallitusti etenevä kokonaisuus, jossa on selkeä teema tai näkökulma? Ovatko virkkeet ymmärrettäviä ja kelvollista suomea? Ovatko välimerkit kohdallaan? Noudattaako teksti annettuja ohjeita? 8. Huomaa, ettei tieteellinen teksti synny kokeneeltakaan tutkijalta ja kirjoittajalta yhdellä istumalla vaan vaatii korjailua ja muokkaamista. Usein on hyödyllistä lukea omaa tekstiään ääneen. Hanki myös opiskelijatovereilta tekstistäsi vertaispalautetta. Älä siis jätä esseen kirjoittamista viimeiseen iltaan! 9. Tallenna teksti rtf- tai doc-tiedostoksi (älä käytä docx- tai pdf-tallennusmuotoa) ja palauta se Moodleen viimeistään klo Myöhästymisestä sakotetaan kurssin lopullisessa arvosanassa 0,5 pistettä. Kirkkohistorian yliopistonlehtorit antavat esseistä kommentoivan palautteen ja arvioivat ne asteikolla 0 5. Ykkösesseistä järjestetään palauteluennot, joissa käydään läpi arvosteluperiaatteita sekä kirjoittamiseen liittyneitä pulmia. Samalla pohjustetaan kakkosesseen kirjoittamista. Palauteluennoille osallistuminen on siten tieteellisessä kirjoittamisessa kehittymisen kannalta tärkeää. Opiskelijan tulee osallistua yhdelle palauteluennolle. Ilmoittautuminen tapahtuu KH101:n luennoilla: Ma , klo 12-14, Pr sl 12 Ti , klo 14-16, Pr sl 6 To , klo 10-12, Pr sl 12 KAKKOSESSEE Kakkosessee on seuraava askel kirkkohistoriallisen tekstin kirjoittamiseen. Perehdy siis huolellisesti ykkösesseestä saamaasi palautteeseen ja Kielijelpin Tekstintekijän työkalupakkiin ennen kirjoittamisen alkamista. Kommentoiva palaute on tarkoitettu hyödynnettäväksi! Kakkosesseen aihe valitaan prof. Kaarlo Arffmanin luentojen alueelta (ei kuitenkaan Lutherista). Teema ei saa liittyä Paavo Ruotsalaiseen, Lars Levi Laestadiukseen, F. G. Hedbergiin, naispappeuteen Suomessa, kansallissosialistiseen Saksaan, kirkkoon Neuvostoliitossa eikä valistukseen. Kakkosesseen laajuus on 3 4 liuskaa samoin asetuksin ja teknisin ohjein kuin ykkösesseessä. Kakkosesseessä käytetään vähintään neljää eri tutkimusta. Palauta essee rtf- tai doc-muotoon (älä käytä docx- tai pdftallennusmuotoa) tallennettuna Moodleen viimeistään klo Myöhästymisestä seuraavat samat sanktiot kuin edellä. Opiskelija saa palautteen sekä kirkkohistorian että kirjoitusviestinnän asiantuntijalta mennessä ja jättää saamansa palautteen mukaan muokkaamansa version esseestään Moodleen klo mennessä. Kaikissa kirjallisissa tehtävissä opiskelijoiden kannattaa käyttää hyväkseen vertaispalautetta: oppiminen tehostuu, kun opiskelijat lukevat ja kommentoivat toinen toistensa töitä sekä näin samalla harjaantuvat antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta. Kakkosesseetä kirjoittaessasi muista: 1. Essee ei valmistu yhdellä kirjoittamalla: sen kirjoittaminen on prosessi, joka vaatii lukemista, ajattelua, suunnittelua, muokkausta ja uudelleenkirjoittamista. 2. Kertaa kaikki kirjoitustehtävistä annetut ohjeet, loppuvaiheessa erityisen tarkasti kaikki jo laatimistasi esseistä saamasi palaute. 3. Suunnittele ensin esseen rakenne: lukijaa houkutteleva aloitus, loogisesti aihetta kehittelevät sisältökappaleet ja kokoava lopetus. 4. Esitä joka kappaleessa vain yksi perusajatus, jota tuet perusteluin ja esimerkein. 4

5 5. Käytä myös väliotsikoita. Noudata pituusvaatimusta. 6. Käytä säästeliäästi ajatusviivaa, puolipistettä ja huutomerkkiä. 7. Tarkista lähdeviitteet, tekstin asettelu ja esseen kieliasu, esim. pilkut, yhdyssanat, isot ja pienet kirjaimet, lyöntivirheet, tekstinkäsittelykömmähdykset yms. 8. Mieti lopuksi, voisiko tekstiä vielä tiivistää, sillä tiivis teksti on parempi ja puhuttelevampi kuin jaaritteleva. 9. Tarkastele esseetä kokonaisuutena: Vastaako essee otsikkoasi, entä vastaavatko väliotsikot kyseisen tekstinosan sisältöä? Onko esseesi hallitusti etenevä kokonaisuus? Ovatko virkkeet ymmärrettäviä ja kelvollista suomea? Ovatko välimerkit kohdallaan? Noudattaako teksti asettelusta annettuja ohjeita? 10. Muista vertaispalautteen hyödyllisyys. Käytä sitä, ennen kuin palautat esseesi arvioitavaksi. Kokeneetkin kirjoittajat pyytävät kollegoilta palautetta teksteistään. Kakkosesseen arviointikriteerit Kirkkohistorian asiantuntija arvioi uudelleen muokatut kakkosesseet asteikolla 0-5. Arvioinnissa sovelletaan alla olevaa perusluokittelua. Arvosanaan vaikuttaa alentavasti se, jos essee ei noudata annettua sivumäärää ja jos tekijä ei ole ottanut huomioon kirkkohistorian ja kirjoitusviestinnän asiantuntijoilta saamaansa palautetta. Mikäli essee on palautettu myöhässä, siitä sakotetaan kurssin lopullisessa arvosanassa 0,5 pistettä. Arvosana 0 = Suoritus on hylätty, jos essee on suora kopio tai jos essee ei mitenkään täytä kirkkohistoriallisen esseen vaatimuksia ja annettuja ohjeita. Myös palautuspäivämäärien noudattamatta jättäminen saattaa johtaa suorituksen hylkäämiseen. Arvosana 1 = Otsikko ei vastaa sisältöä. Esseen rakenne on hajanainen, näkökulma puuttuu ja työ saattaa sisältää pahoja asiavirheitä. Käytetty kirjallisuus on määrällisesti tai asiasisällöllisesti puutteellista. Keskeinen historiallinen konteksti ja aikaperspektiivi jää hahmottamatta. Tekijä on saattanut harhautua historiallisen teeman arvioimiseen nykyajan näkökulmasta tai joistain arvoasetelmista käsin. Esseessä on kuitenkin muutamia aiheen kannalta olennaisia asioita. Väliotsikot, aloitus ja lopetus saattavat puuttua. Työ on merkintäteknisesti lähes vaatimusten mukainen. Arvosana 2 = Essee on sisällöltään niukka, luettelomainen, aihe liian laaja tai näkökulma epäselvä. Kirjallisuus tukee kohtuullisesti aihetta, mutta saattaa esim. olla vanhentunutta. Opiskelija ei ole hahmottanut aiheensa kannalta keskeistä historiallista kontekstia eikä aikaperspektiiviä. Esseen rakenne on kohtalainen. Kieli on vaikeaselkoista ja työ saattaa olla osin viimeistelemätön. Arvosana 3 = Aihe on rajattu ja esseessä on näkökulma. Kirjallisuus tukee hyvin aihetta. Tekijä on hahmottanut melko hyvin aiheensa kannalta keskeisen historiallisen kontekstin ja aikaperspektiivin. Esseen rakenne on looginen, työssä on toimiva otsikointi ja teksti muodostaa kokonaisuuden. Sisältö on kuitenkin pääasiassa referoiva, kuvaileva ja siinä saattaa olla esim. turhaa toistoa. Merkintäteknisesti ja kielellisesti työ on hyvä. Arvosana 4 = Aihe on hyvin rajattu, esseessä on selkeä näkökulma, ja essee antaa hallitun kokonaiskuvan aiheesta. Käytetty kirjallisuus tukee hyvin aihetta. Tekijä on hahmottanut hyvin aiheensa kannalta keskeisen historiallisen kontekstin ja aikaperspektiivin. Kieli on sujuvaa ja merkintäteknisesti työ on erittäin hyvä. Esseessä on selvä aloitus ja lopetus sekä lukujen sisältöä esiin nostava otsikointi. Arvosana 5 = Aihe on hyvin rajattu, työssä on selkeä ja oivaltava näkökulma. Essee on erityisen hyvin jäsennelty, yhtenäinen ja loogisesti etenevä erinomainen kokonaisuus, jossa asiat sidotaan kontekstiinsa. Kieli on sujuvaa ja työ on merkintäteknisesti moitteeton. Kirjallisuuden valinta ja käyttö tukee erinomaisesti aihetta. Työssä on selvästi omia oivalluksia, jotka näkyvät joko työn rakenteessa, käsittelytavassa tai pohdintoina. Teksti on teologin työkalu! Tieteellisen ja asiakirjoittamisen taito on tärkeä osa teologin asiantuntijuutta. Sitä kannattaa harjoitella. Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla ja palautetta hyödyntämällä. 5