Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen

Transkriptio

1 1 Helsingin yliopisto Uskontotiede Kandin opas Lukijalle Tämä opas kertoo uskontotieteen aineopintoihin kuuluvan proseminaarin, kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma tarjoaa oivan mahdollisuuden kehittää omia tieteellisen kirjoittamisen taitoja. Uskontotieteessä saa vapaasti valita itseä kiinnostavan kandidaatintutkielman aiheen. Tutkielman kirjoittamista ohjaavat yliopistonlehtorit, jotka johtavat myös proseminaareja. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen Tavoitteet Proseminaari kuuluu aineopintoihin ja sen tavoitteena on tuottaa kandidaatintutkielma. Osanottajat laativat ja esittävät seminaarin kuluessa esitelmän, joka on kandidaatintutkielman alustava versio. Proseminaari myös valmentaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Keskustelussa tärkeällä sijalla on palautteen antaminen toisten esitelmistä. Proseminaarin yhteydessä suoritetaan myös tiedonhakukurssi (humanistit 2 op ja teologit 1 op), josta tiedotetaan proseminaarin alussa. Lisäksi proseminaarin yhteydessä suoritetaan aineopintojen Hops seminaarin vetäjälle. Suorittaminen Proseminaari on tarkoitettu vain uskontotieteen pääaineopiskelijoille. Siihen osallistuminen edellyttää, että uskontotieteen menetelmäopinnot on suoritettu tai suoritetaan samaan aikaan seminaarin kanssa. Proseminaari kestää kaksi periodia, joiden aikana kokoonnutaan seminaari-istuntoihin kerran viikossa. Kukin seminaarilainen laatii esitelmän, joka käsitellään vuorollaan. Seminaarissa saadun palautteen pohjalta esitelmästä laaditaan korjattu versio, joka palautetaan seminaarin vetäjälle pääsääntöisesti kuukauden kuluessa seminaarin päättymisestä. Proseminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista seminaari-istuntoihin, toisten töiden kommentointiin paneutumista sekä syventymistä oman tutkielman työstämiseen. Siksi opiskelijan on hyvä varata tarpeeksi aikaa opintojakson suorittamiseen. Poissaoloista tulee aina ilmoittaa seminaarin vetäjälle etukäteen. Jos opiskelija on pois kaksi kertaa ilmoittamatta syytä, hänen voidaan katsoa lopettaneen seminaarin. Seminaarista luopumisesta ja sen uudesta suoritusajankohdasta on kuitenkin hyvä aina keskustella seminaarin vetäjän kanssa.

2 2 Opintokokonaisuudesta (UST/USH 260) saa kaksi eri suoritusmerkintää, sillä seminaari (4 op) ja valmis kandidaatintutkielma (6 op) arvostellaan erikseen. Työskentely proseminaarissa ja esitelmän laatiminen Seminaarityöskentely Seminaari kokoontuu kerran viikossa kahden periodin ajan. Seminaarin alussa pohditaan yhdessä kunkin tutkielman aihetta. Koska seminaari kestää vain kaksi periodia, aihe valitaan heti seminaarin alussa. Siksi opiskelijan on hyvä miettiä omaa aihetta jo ennen seminaariin tuloa. Jos aiheen valinnassa on vaikeuksia, kannattaa keskustella asiasta seminaarin vetäjän kanssa joko tämän vastaanotolla tai lähettämällä sähköpostia. On myös mahdollista tutustua aiemmin tehtyihin kandidaatintöihin, joita voi pyytää opettajalta luettavaksi. Seminaarin alussa tehdään aikataulu, johon varataan jokaiselle aika oman esitelmän käsittelyä ja puheenjohtajan tehtävää varten. Seminaarissa noudatetaan ryhmäpalautetta, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen seminaarilainen antaa jokaisesta esitelmästä kirjallisen palautteen. Palaute toimii keskustelun pohjana. Se palautetaan erityisellä lomakkeella (ks. tämän ohjeen viimeinen sivu) tai Moodleen myös niiltä kerroilta, kun joutuu olemaan pois seminaarista. Palautteen tekoon on hyvä paneutua huolella, ja se tulee olla tehtynä ennen seminaari-istuntoa. Tarkoitus on harjoitella rakentavan palautteen antamista ja toisten seminaarilaisten kirjoitusprosessin tukemista. Palautteen tarkemmasta muodosta kertoo seminaarin vetäjä. Seminaarin päätteeksi jokaisen tulee täyttää kurssipalautelomake. Seminaarin arvostelussa huomioidaan: - aktiivinen osallistuminen seminaariin; sitoutuminen omaan työhön - aktiivinen palautteen anto; sitoutuminen toisten töihin - huolellinen paneutuminen esitelmän laadintaan - aikataulussa pysyminen Ohjeet puheenjohtajalle Seminaarilaiset toimivat seminaari-istuntojen puheenjohtajina. Puheenjohtajana harjoitellaan kokousteknisiä taitoja. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu jakaa puheenvuoroja ja pitää yllä rakentavaa ilmapiiriä. Puheenjohtaja huolehtii myös aikataulussa pysymisestä. Ohessa seminaarin kulkuun liittyviä yksittäisiä tehtäviä: 1. Toivota seminaarilaiset tervetulleeksi ja esittele päivän esitelmänpitäjä. 2. Anna puheenvuoro esitelmänpitäjälle. Pyydä häntä lyhyesti kertomaan, mitkä ovat hänen työnsä keskeiset tutkimustulokset, miten tutkimusprosessi eteni, ja minkälaista palautetta hän haluaisi. 3. Käy läpi seminaarilaisten myönteiset yleishuomiot ja viritä asiasta keskustelua. Jätä omat kommentit viimeiseksi. 4. Käy läpi yleiset kehitysehdotukset ja viritä asiasta keskustelua. Jätä omat kommentit viimeiseksi. 5. Käy työ kohta kohdalta läpi aloittaen työn otsikosta ja sisällysluettelosta.

3 3 6. Lopuksi vedä langat yhteen: minkä tyyppisiä muutoksia työn korjattuun versioon on tehtävä. Kiitä esitelmänpitäjää. 7. Esittele seuraavan kerran esitelmänpitäjä ja puheenjohtaja. 8. Hyvästele seminaarilaiset. Kandidaatintutkielma ja kypsyyskoe Kandidaatintutkielma Kandidaatin tutkintoa varten opiskelija laatii uskontieteellisen tutkielman, jossa hän osoittaa kykyä tieteellisen ajattelun soveltamiseen jonkin rajatun aiheen käsittelyssä. Tutkielman kirjoittamisessa opetellaan tieteellisen tekstin tuottamisen perussääntöjä ja kykyä soveltaa niitä. Tutkielma laaditaan proseminaarin yhteydessä, ja se on seminaarissa käsitellyn esitelmän korjattu versio. Rakenne. Kandidaatintutkielma on suppea tutkielma jostain rajatusta aiheesta. Tutkielman rakenne noudattaa esseen rakennetta. Tutkielman pituus on noin sivua (maksimissaan 25 sivua) ja siinä noudatetaan tieteellistä viittausjärjestelmää (ks. uskontotieteen esseeohje). Tutkielman rakenne voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: KANSILEHTI JA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO (4-6 sivua) - aiheen ja tutkimuksen merkityksen esittely - aikaisempi tutkimus - esitelmän kysymys tai kysymykset - aineiston ja menetelmän esittely - näkökulma 2. ASIALUVUT (10-15 sivua) - otsikoi sisällön mukaan - sisältää taustaluvun ja analyysiluvut 3. YHTEENVETO (2-4 sivua) - yhteenveto ja johtopäätökset - pohdintaa jatkosta 4. LÄHTEET JA KIRJALLISUUS (Vähintään 10 kirjallisuusviitettä) - lähteet: oma aineisto - kirjallisuus: kaikki muu MAHDOLLISET LIITTEET Arvostelu. Kandidaatintutkielman tarkastaa ja arvostelee yliopistonlehtori. Arvostelussa noudatetaan asteikkoa nollasta viiteen. Kolmosen arvoinen tutkielma täyttää tieteellisen tutkielman peruskriteerit ja osoittaa riittäviä valmiuksia tieteelliseen kirjoittamiseen. Arvostelu perustuu seuraaviin yleisiin näkökohtiin: 0 hylätty: ei täytä mitään tutkielman perusvaatimuksia 1 välttävä: ilmiön tai asian esittely puutteellinen, tekninen toteutus ontuu, kirjallisuus olematon 2 tyydyttävä: selkeä pyrkimys ilmiön tai asian esittelyyn ja tekniseen toteutukseen, vähän kirjallisuutta 3 hyvä: selkeä ilmiön tai asian esittely, selkeästi rajattu aineisto, kohtalainen metodien

4 4 hallinta ja kyky rakentaa tutkimukseen näkökulma, tekninen toteutus pääosin virheetön, kohtalaisesti kirjallisuutta 4 kiitettävä: kuten edellä mutta lisänä käsittelyä selkeyttävä tai syventävä ote, kyky käyttää tutkimusmetodeja tai rakentaa näkökulmaa luovalla ja itsenäisellä tavalla. Kirjallisuutta melko runsaasti 5 erinomainen: kuten edellä mutta lisänä innovatiivisuus, kyky luovalla tavalla yhdistää ja soveltaa metodeja ja teoreettisia näkökulmia jonkin asian tai ilmiön analyysiin, kyky asettaa tutkimustulokset laajempiin teoreettisiin tai yhteiskunnallisiin viitekehyksiin, keskustelevuus, kirjallisuutta runsaasti Tämän yleisarvion ohella kiinnitetään arvostelussa huomiota myös seuraaviin yksityiskohtiin: 1. Työn tekninen toteutus (ulkoasu, lähdeviitteet, kirjallisuusluettelo) 2. Kielellinen ilmaisu (sujuvuus, oikeakielisyys) 3. Asian hallinta 4. Argumentatiivisuus (selkeä tehtävän asettelu, selkeät johtopäätökset) 5. Itsenäinen tiedonhaku Kandidaatintutkielman arvosteluun ei tarvitse liittää erillistä kirjallista arvostelulausuntoa, mutta tarkastajan tulee antaa tutkielman tekijälle vähintään suullista palautetta hänen suorituksestaan. Mikäli opiskelija on tyytymätön kandidaatintutkielman arvosteluun, hän voi pyytää siihen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta. Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Kandidaatintutkielmaa kirjoittaessa voi jo samalla miettiä, onko valittu aihe sellainen, että siitä voi tai haluaa jatkaa myös pro gradu -tutkielmassa. Kypsyysnäyte Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkielman alaan ja kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä. Teologisessa tiedekunnassa kandidaatintutkielman kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa, jonka ajankohdat löytyvät tiedekunnan flamma-sivuilta. Kypsyysnäytteen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki (neljä sivua). Kypsyysnäyte on tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija käy läpi tutkimuksena aineistoa, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Tutkielman tarkastaja antaa 2 3 tutkielman aihepiiriin liittyvää kysymystä, joista opiskelija valitsee yhden. Kypsyyskokeeseen ilmoittaudutaan samalla, kun jätetään kandidaatintutkielma tarkastettavaksi. Kypsyyskokeeseen ilmoittaudutaan weboodissa. Katso tarkemmat ohjeet teologisen tiedekunnan sivuilta: &placeId=HY294254&contentId=HY Humanistisessa tiedekunnassa kypsyysnäyte suoritetaan laatimalla kandidaatintutkielmasta tiivistelmä. Tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteestä löytyvät humanistisen tiedekunnan sivuilta: &placeId=HY291935&contentId=HY292332

5 5 Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä, vaan se ainoastaan arvostellaan asteikolla hyväksytty / hylätty, ja se merkitään rekisteriin merkinnällä suoritettu. Perehtyneisyyden tutkielman alaan toteaa kandidaatintutkielman tarkastajana toimiva yliopistonlehtori. Opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taidon toteaa kyseisen kielen opettaja kypsyysnäytteen kielen tarkastamisen yhteydessä. Kypsyysnäyte hylätään, jos kumpikin tarkastaja tai vain toinen tarkastaja hylkää sen. Kypsyysnäytteen kieliasun on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset: 1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat. 2. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. 3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin. 4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa. 5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi; virkerakenteet ovat kunnossa. 6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja palvelee informaation välittämistä. 7. Tyyli on asiatyyliä. 8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa. 9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. 10. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa. Lopuksi Kandidaatintutkielma ja kypsyyskoe on hyvä suorittaa heti proseminaarin jälkeen, sillä niiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä maisterivaiheen opintoihin osallistumiselle.

6 6 Seminaarityön palaute 1. Työn yleiskatsaus Myönteiset huomiot: Tekijä: Arvioija: Päivämäärä: a) b) c) Kysymyksiä ja kehittämisehdotuksia: a) b) c) 2. Yksityiskohtainen tarkastelu a) Asiasisältö (kuinka hyvin tutkimuskohde tuli selville jne) b) Toteutus (rakenteen selkeys ja esityksen johdonmukaisuus, kieli jne.) c) Ulkoasu (tekninen toteutus) 3. Erityismainintoja (tarvittaessa käytä paperin toista puolta)