KH101 Kirkkohistorian perusopinnot I / Kirjallisten tehtävien ohjeet

Transkriptio

1 KH101 Kirkkohistorian perusopinnot I / Kirjallisten tehtävien ohjeet KH101-opintojakson suoritukseen kuuluu kolme kirjallista tehtävää, joiden laatimisessa yhdistyvät sekä kirkkohistoriallisen tiedon hankkiminen että sen esittäminen kirjallisessa muodossa. KH101:een on liitetty 1 op kirjoitusviestintää opintojaksosta YK70. Kirjoitusviestinnän osalta ohjaukseen osallistuvat kirkkohistorian opettajien lisäksi yliopiston kielikeskuksen äidinkielihanke ja kirjoitusviestinnän asiantuntijat. Teksti on teologin työkalu! Kirjalliset tehtävät a) Yhden liuskan tenttivastaus -tyyppinen kirjoitustehtävä b) Ykkösessee c) Kakkosessee Kirjoitustehtävien palauttaminen ja arviointi tapahtuu kurssin kurssin Moodlekurssialueella ( jonka otsikko on Kirkkohistorian perusopinnot I. Opiskelijat rekisteröityvät kurssialueelle omilla, orientoivien opintojen yhteydessä saamillaan tunnuksilla. Tunnus on sama kuin esim. sähköpostissa. Huom! Kaikki tekstissä mainitut linkit löytyvät myös kätevästi Almasta. Kirjoitusviestinnän YK70 (1 op) tavoitteena on perehtyä tieteellisen, asiatyylisen tekstin keskeisiin piirteisiin (tekstin rakenne, juoni, loogisuus, sidosteisuus, tyyli, oikeakielisyys, kielitekniikka) harjoitella tieteelliseen kirjallisuuteen viittaamista ja kirjallisuusluettelon laatimista harjoittaa kirjoittamista prosessina ja harjaantua käyttämään kirjoittajan ohjeita ja apuvälineitä tutustua tieteellisen tekstin arvioinnin perusteisiin ja niiden soveltamiseen oppia hyödyntämään sekä vertaispalautetta että kurssisihteerin ja ohjaajien antamaa palautetta oppia ymmärtämään ero itsenäisesti tuotetun tekstin ja kopioidun eli plagioidun tekstin välillä Oheiskirjallisuutta kirjoitusviestintää varten: - Katariina Iisa & Hannu Oittinen & Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja. 6. painos. Helsinki: Yrityskirjat Kirsti Lonka & Pirkko Leino & Pirkko Karvonen & Irma Lonka, Taitava kirjoittaja. 5. painos. Palmenia-sarja 13. Helsinki: Yliopistopaino Tekstintekijän työkalupakki (

2 a) Yhden liuskan tenttivastaus -tyyppinen kirjoitustehtävä Tarkoitus on, että opiskelija oppii käyttämään tiedekunnan valmista tekstisivupohjaa ( josta valitaan kohta Tekstisivupohja), jossa ohjeen mukainen fonttikoko, sivuasetukset yms. ovat valmiina. Sivupohjan käytön harjoitteleminen heti alkuvaiheessa säästää tulevaisuudessa vaivaa teknisten yksityiskohtien miettimiseltä, sillä samaa pohjaa käytetään seuraavissa esseissä, seminaariesitelmissä sekä myös kandidaatin ja pro gradu -tutkielmissa. opiskelija oppii laatimaan alaviitteen eli nootin ja kirjallisuusluetteloon tulevan tekstin. Ohjeet löytyvät Alma-osoitteesta ( 08.it.helsinki.fi/doclink/121291, valitse kohta Kirjallisuuden merkitseminen) Kirjoitustehtävän aihe valitaan syksyn luentojakson osaan I Kristinuskon tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi liittyvistä henkilöistä, tapahtumista tai ilmiöistä. Teksti saa olla vain yhden liuskan mittainen, ja siinä tulee olla joka kappaleessa ohjeiden mukainen nootti eli alaviite sekä lopussa kirjallisuusluettelo. Apuna voi käyttää viittaustekniikan harjoitussivustoa (VITSI kohdasta Kirjallisuus). Teksti tallennetaan rtf-muotoon (rich text format -tiedostotyyppi) ja palautetaan viimeistään maanantaina klo 23.59, myöhästymisestä sakotetaan kurssin lopullisessa arvosanassa 0,5 pistettä. Kurssisihteeri tarkastaa työt ja arvioi ne asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointikriteerit käyvät ilmi kirjoitustehtävää varten annetuista ohjeista. Kurssisihteeri pitää (ti, ke ja to klo 16 18) tekstinkäsittelyklinikoita, joissa saa apua mm. Wordin ja Moodle-alustan käyttöön. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Yhden liuskan kirjoitustehtävän ohjeet 1. Valitse vanhan kirkon historiasta itseäsi kiinnostava kysymys. Rajaa aiheesi riittävän suppeaksi, sillä tilaa on sivupohjan asettamissa rajoissa vain yksi liuska. Älä aloita liian kaukaa. Pysy rajaamassasi asiassa. Pelkkä henkilönimi ei kelpaa otsikoksi, vaan on valittava jokin näkökulma päähenkilön elämään, esim. Markion kaanonin rakentajana tai Marcella kristityn naisen esikuvana tai Kristillisyys Pelagiuksen mukaan yms. 2. Jäsentele tekstisi ytimekkäiksi kappaleiksi. Älä ylitä yhden liuskan tilaa. Näin lyhyessä kirjoitelmassa ei yleensä tarvita väliotsikkoja. Varusta jokainen kappale alaviitteellä eli nootilla. Ei viitata koulukirjoihin, tietosanakirjoihin, Arffmanin teokseen eikä Internetiin.

3 3. Käytä hyvää asiatyyliä. Kirjoita kokonaisia, lyhyitä ja selviä lauseita. Vältä puhekieltä, vieraskielisiä ilmauksia, monimutkaisia kielikuvia ja tekotieteellistä tekstiä. Vältä jaarittelua ja toistoa. 4. Käytä mahdollisimman uutta tutkimuskirjallisuutta. Älä kopioi toisten tekstejä. Jos lainaat, lainaa erittäin lyhyesti ja käytä lainausmerkkejä. Kirkkohistoriallisissa töissä lainataan sanatarkasti yleensä vain alkuperäislähteitä mutta ei juurikaan tutkimuksia eli kirjallisuutta. Niitä on lainaamisen sijasta tapana referoida. 5. Tarkista tekstisi: Onko se hallitusti etenevä kokonaisuus? Ovatko virkkeet ymmärrettäviä ja kelvollista suomea? Ovatko välimerkit kohdallaan? Noudattaako teksti annettuja ohjeita? 6. Huomaa, ettei tieteellinen teksti synny kokeneeltakaan tutkijalta ja kirjoittajalta yhdellä istumalla vaan vaatii korjailua ja muokkaamista. Usein on hyödyllistä lukea omaa tekstiään ääneen. Hanki myös opiskelijatovereilta tekstistäsi vertaispalautetta. b) Ykkösessee Edellisen kirjoitustehtävän tulee olla hyväksytty ennen ykkösesseen palauttamista. Opiskelija valitsee itse ensimmäisen esseensä aiheen syksyn luentojen ja kirjojen jaksosta II Katolinen Eurooppa nousee johtoon tai III Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee. Jälleen on muistettava näkökulma. Tänä vuonna teema ei saa liittyä Franciscus Assisilaiseen, Ruotsin Pyhään Birgittaan, begiineihin eikä Martin Luhteriin. Minkä teeman valitsetkin, käytä mahdollisimman uutta tutkimuskirjallisuutta. Luennolla ideoidaan teemoja ja keskustellaan eri vaihtoehdoista. Kirjat ja luentorungot ovat hyvä pikaopas aiheen valinnassa. Kiinnostavia teemoja kannattaa hahmotella opiskelutovereiden kanssa jo etukäteen. Ideointiluennolla on mukana myös kirjoitusviestinnän asiantuntija. Ykkösessee laaditaan edellisessä kirjoitustehtävässä käytetylle sivupohjalle. Sen laajuus on 2 3 liuskaa. Älä siis valitse liian laajaa aihetta tyyliin Saksan reformaatio vaan rajaa ja vielä kerran rajaa. Pelkkä henkilönimi ei nytkään kelpaa. Etsi näkökulma. Voit käyttää väliotsikoita jäsentämään tekstiä. Muista myös kappalejako. Käytä kielenhuollossa apuna Tekstintekijän työkalupakkia. Kirjallisuusviitteet ja kirjallisuusluettelo laaditaan annettujen ohjeiden mukaan. Apuna voi käyttää viittaustekniikan harjoitussivustoa VITSI. Koulukirjoihin, tietosanakirjoihin, Arffmanin teokseen, wikipediaan ja muuhun Internetmateriaaliin ei viitata. Essee tallennetaan rtf-muotoon (rich text format - tiedostotyyppi) ja palautetaan viimeistään maanantaina klo 23.59, myös tästä myöhästymisestä sakotetaan kurssin lopullisessa arvosanassa 0,5 pistettä. Kurssisihteeri tarkistaa, että esseen aihe, käytetty tekstipohja, viitteet ja kirjallisuusluettelo ovat ohjeiden mukaiset, ja lähettää sitten (tarpeellisten

4 korjausten jälkeen) esseen kirkkohistorian opettajalle, joka arvostelee sen asteikolla 0 5. Hän antaa kommentoivan palautteen mennessä. Tammi-helmikuun aikana kirjoitusviestinnän ohjaaja ja kurssisihteeri pitävät vapaaehtoisia tekstipajoja (3 x 2 tuntia klo 16 18), joihin opiskelijat voivat osallistua ja saada opastusta kakkosesseen laatimisessa. Opiskelijat ilmoittautuvat kurssisihteerille sähköpostilla. c) Kakkosessee Perehdy ykkösesseestä saamaasi palautteeseen ja Tekstintekijän työkalupakkiin ennen aloitusta. Kommentoiva palaute on tarkoitettu hyödynnettäväksi. Kakkosesseen aihe valitaan III periodin luentojaksoista ja Arffmanin kirjan luvusta Venäjä ortodoksisuuden keskuksena tai pääluvusta V Kristinusko modernissa maailmassa tai vastaavista ajankohdista Heinisen ja Heikkilän teoksesta. Tänä vuonna kakkosesseen aihe ei saa liittyä Paavo Ruotsalaiseen, Fredrik Gabriel Hedbergiin, Lars Leevi Laestaedilaiseen, Venäjän kirkkoon Neuvostoliiton aikana eikä holokaustiin. Viittaukset laaditaan kuten edellä. Kakkosesseen laajuus on 3 4 liuskaa samoin asetuksin ja teknisin ohjein kuin edellä. Opiskelija palauttaa esseen rtf-muotoon (rich text format -tiedostotyyppi) tallennettuna viimeistään klo Moodle-alustalle, myöhästymisestä samat sanktiot kuin edellä. Opiskelija saa palautteen sekä Kaarlo Arffmanilta että kirjoitusviestinnän asiantuntijalta mennessä. Opiskelija jättää saamansa palautteen mukaan muokatun version esseestään (ma) klo mennessä Moodlealustalle. Kirjoitusviestinnän ohjaajalla on mahdollisuus tutustua ykkösesseeseen kommentteineen sekä arvioida opiskelijan oppimisprosessia. Toisen esseen arvosana voi nousta pisteellä, jos selvää edistymistä on havaittavissa. Kaarlo Arffman arvioi esseet asteikolla 0 5. Kaikissa kirjallisissa tehtävissä opiskelijoiden kannattaa käyttää hyväkseen vertaispalautetta: oppiminen tehostuu, kun opiskelijat lukevat ja kommentoivat toinen toistensa töitä sekä näin samalla harjaantuvat antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta. Mikä essee on? Essee-sanan pohjana on myöhäislatinan verbi exagiare, joka merkitsee punnita. Esseeksi kutsutaan erityyppisiä tekstejä. On kaunokirjallisia, usein subjektiivisia ja persoonallisia, vapaasti sommiteltuja taide-esseitä, tutkielmaesseitä sekä kaunokirjallisen ja tieteellisen esityksen välimuotoja: pohdiskelevia ja älyllisiä kirjoituksia, joissa todellisuutta valotetaan monista eri näkökulmista tai yhdestä perustellusta näkökulmasta. Esseeksi kutsutaan myös proosamuotoista koevastausta, esimerkiksi tenttivastausta tai ylioppilasainetta.

5 Kirkkohistorian peruskurssin esseet ovat luonteeltaan tutkielmaesseitä, jotka muistuttavat kysymyksenasettelultaan ja rakenteeltaan tieteellistä tutkielmaa. Niissä tulee noudattaa varsinaisen tutkimuksen kirjoittamisen muoto- ja rakennevaatimuksia: asiatyylillä kirjoitettuun tekstiin merkitään lähdeviitteet, ja teksti rakentuu aloitusosasta, käsittelystä ja lopetuksesta. Pyritään eroon pelkästä tapahtumien referoinnista ja tiedon toistamisesta. Tavoitteena on tiedon muokkaaminen ja esittäminen niin, että teksti palvelee valittua näkökulmaa. Pohditaan ajallisia (ns. geneettisiä) yhteyksiä, syitä, seurauksia, vaikutuksia, merkitystä. Yksi mahdollisuus on vertailla kahden eri tutkimuksen antamaa kuvaa samasta ilmiöstä. Historiallisissa teemoissa on kuitenkin varottava subjektiivisten mielipiteiden esittämistä ja menneisyyden arvioimista kirjoittajan oman ajan lähtökohdista. Kaikkia historiallisia ilmiöitä on pyrittävä ymmärtämään osana niiden omaa aikaa. Esseen laatiminen, rakenne ja muoto. Arvioinnin kriteerit, erityisesti kohdat Essee ei valmistu yhdellä kirjoittamalla: sen kirjoittaminen on prosessi, joka vaatii lukemista, ajattelua, suunnittelua, muokkausta ja uudelleenkirjoittamista. 2. Kertaa kaikki kirjoitustehtävästä annetut ohjeet, loppuvaiheessa erityisesti tarkasti kaikki jo laatimistasi esseistä saamasi palaute. 3. Suunnittele ensin esseen rakenne: lukijaa houkutteleva aloitus, loogisesti aihetta kehittelevät sisältökappaleet ja kokoava lopetus. 4. Esitä joka kappaleessa vain yksi perusajatus, jota tuet perusteluin ja esimerkein. 5. Käytä myös väliotsikoita. Noudata pituusvaatimusta. 6. Käytä säästeliäästi ajatusviivaa, puolipistettä ja huutomerkkiä. 7. Tarkista lähdeviitteet, tekstin asettelu ja esseen kieliasu, esim. pilkut, yhdyssanat, isot ja pienet kirjaimet, lyöntivirheet, tekstinkäsittelykömmähdykset yms. 8. Mieti lopuksi, voisiko tekstiä vielä tiivistää, sillä tiivis teksti on parempi ja puhuttelevampi kuin jaaritteleva. 9. Tarkastele esseetä kokonaisuutena: Vastaako essee otsikkoasi, entä vastaavatko väliotsikot kyseisen tekstinosan sisältöä? Onko esseesi hallitusti etenevä kokonaisuus? Ovatko virkkeet ymmärrettäviä ja kelvollista suomea? Ovatko välimerkit kohdallaan? Noudattaako teksti asettelusta annettuja ohjeita? 10. Muista vertaispalautteen hyödyllisyys. Käytä sitä, ennen kuin palautat esseesi arvioitavaksi. Kokeneetkin kirjoittajat pyytävät kollegoilta palautetta teksteistään. Kirkkohistorian esseen kirjoittajan kompastuskiviä Aihe on liian laaja, ja esitys alkaa liian kaukaa tai harhautuu historiallisen teeman arvioimiseksi nykyajan näkökulmasta. Teksti on pelkkää referointia. Näkökulma tai teema puuttuu. Ajattelu auttaa aina. Tekstin rakenne on heikko, teksti poukkoilee sinne tänne ja kokonaisuus jää hahmottomaksi. Tekstin ydin on kateissa, eivätkä kappaleet muodosta ehjää

6 kokonaisuutta. Kieli on vaikeaselkoista ja virheellistä, eikä tekstiä ole viimeistelty. Tekstissä on turhaa toistoa tai jaarittelua. Kirjoittaja rikkoo tieteen etiikan sääntöjä plagioimalla eli kopioimalla toisten tekstejä. Kirjoittaja käyttää vanhentunutta tutkimuskirjallisuutta. Tieteellisen ja asiakirjoittamisen taito on tärkeä osa teologin asiantuntijuutta. Sitä kannattaa harjoitella. Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla ja palautetta hyödyntämällä. Teksti on teologin työkalu!