Asukasilta asemakaavan muutoksesta: Kyösti Kallion katu 3 / Jalkarannantie 4, Ranta-Kartano

Transkriptio

1 1 (5) Asukasilta asemakaavan muutoksesta: Kyösti Kallion katu 3 / Jalkarannantie 4, Ranta-Kartano Muistio Kaavatyö: A-2629 Lahden historiallinen museo tiistaina klo Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti Lahden kaupunki, Pirkko-Leena Jakonen projektipäällikkö Lahden kaupunki, Anne Karvinen-Jussilainen kaupunginarkkitehti Lahden kaupunki, Henrik Saari vuorovaikutussuunnittelija Lahden kaupunki, Petri Rouhiainen arkkitehti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jukka Haaparanta hankekehityspäällikkö Skanska Talorakennus 55 osallistujaa Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski toivotti osallistujat tervetulleiksi yleisötilaisuuteen Lahden historialliseen museoon. Kaavatyö on luonnosvaiheessa ja luonnosvaiheen kuuleminen on Luonnoksesta toivotaan runsaasti mielipiteitä, jotka voi lähettää teknisen ja ympäristötoimialan kirjaamoon (diaari.teky@lahti.fi) tai suoraan Markus Lehmuskoskelle. Kaikki kaavatyöhön liittyvät materiaalit löytyvät osoitteesta: Kaavatyön lähtökohdat Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on Ranta-Kartanon aloituskortteli eikä kaavamuutos koske muita Ranta- Kartanoon suunniteltuja kortteleita. Tontin omistaa Skanska Talorakennus Oy, joka on myös hakenut kaavamuutosta. Skanska on vuoden ajan yhteistyössä maankäytön ja arkkitehtitoimiston kanssa pyrkinyt löytämään toteuttamiskelpoista ratkaisua korttelin rakentamiseksi nykyisen asemakaavan mukaisesti. Sopivaa ratkaisua ei ole onnistuttu löytämään. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa korttelin toteuttamismahdollisuuksia tarkistamalla kerroslukuja, rakennusalojen rajoja sekä muita korttelin sisäisiä kaavamerkintöjä. Lahden kaupungin maankäytön tavoitteena on, että Ranta-Kartanoon suunniteltu alue toteutuu ja että arkkitehtuurikilpailun mukainen alkuperäinen idea säilyy mahdollisimman hyvin.

2 2 (5) Vasemmalla rajattuna suunnittelualue eli Ranta-Kartanon aloituskortteli. Oikealla havainnekuva korttelista. Ranta-Kartanon suunnittelu ja voimassa oleva asemakaava Alueelle järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 2005, ja sen tuloksen pohjalta laadittiin suunnittelua ohjaava kaavarunko vuonna Tämän jälkeen tehtiin asemakaava, joka sai lainvoiman Kaavasta tehdyt valitukset hylättiin. Voimassa olevassa asemakaavassa on varaus hotellille ja museolle. Nykyinen kaava mahdollistaa vinon suorakulmion mallisen umpikorttelin rakentamisen. Tässä kaavassa rakennuksen runkosyvyys 12 metriä, joka on myöhemmin suunnitteluvaiheessa osoittautunut hankalaksi. Asemakaavaluonnos Kaavoittaja Markus Lehmuskoski kertoi kaavaluonnoksen laatimisesta ja syistä, miksi voimassa olevaa asemakaavaa on lähdetty muuttamaan. Rakennusoikeus ei lisäänny kaavamuutoksella, vaan käytännössä kaavamuutoksella siirretään rakennusneliöitä paikasta toiseen. Rakennusoikeuteen ei lasketa kylmiä luhtikäytäviä tai pysäköintitiloja. Kaavaluonnoksen keskeisimmät muutokset verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan ovat matalamman osan kerrosluvun korottaminen kolmesta kerroksesta neljään korkeamman osan kerrosluvun korottaminen kahdeksasta kerroksesta kymmeneen korkeamman osan levittäminen neljä metriä sisäpihalle päin pysäköinnin järjestäminen: osa autopaikoista osoitetaan yleiseen parkkihalliin rakennustapaohjeet korvataan kaavamääräyksillä julkisivumääräysten tarkentuminen. Määräysten mukaan jo kolmekerroksiseen rakennukseen pitää rakentaa hissi, joten kolmekerroksinen rakennus on kustannussyistä hankala toteuttaa. Aloituskorttelin matalan osan korottaminen nelikerroksiseksi jakaisi kustannuksia tasaisemmin ja tekisi korttelin toteuttamisesta mahdollista. Näin ollen kaavaluonnoksessa on esitetty matalan osan korottamista. Tarve korkeamman osan korottamisesta kahdeksasta kerroksesta kymmeneen kerrokseen oli Lahden kaupungin maankäytön ehdotus. Jos matalampaa osaa korotetaan, pitää myös torniosaa vastaavasti korottaa. Näin säilytetään alkuperäinen arkkitehtuurikilpailun idea. Torniosan korkeus vastaa Pellonkulman korkeutta.

3 3 (5) Pysäköinti ja sisäpihat Korttelin autopaikoista vähintään neljäsosa on tarkoitus osoittaa alueelle rakennettavaan yleiseen pysäköintilaitokseen. Autopaikkojen määrä ei lisäänny kaavamuutoksen myötä, mutta ratkaisulla parannetaan edellytyksiä pysäköintilaitoksen toteuttamiseen. Lehmuskoski esitteli myös sisäpihan pihakansiratkaisun, jossa sisäpiha osoitetaan istutettavaksi. Sisäpiha osoitetaan pelkästään oleskeluun eikä siellä ole ajoneuvoliikennettä. Käynti kortteliin olisi Pellonkulmankujan kautta. Pysäköintipaikkoja tulee myös kortteliin, kellarikerrokseen sekä pihakannen alle. Julkisivumääräykset Julkisivumääräykset on sisällytetty asemakaavamääräyksiin, joten ne korvaavat aiemmat rakentamistapaohjeet. Julkisivun tulee olla pääosin rapattu tai puupinta. Tavoitteena on laadukkaampi ja kauniimpi. Maatasokerroksessa voidaan käyttää myös graafista betonia. Luonnokseen on kirjattu, että puumateriaalin tulee näkyä jokaisesta katselusuunnasta. Parvekkeet määrätään lasitettavaksi, ja niihin tulee kaidenäkösuoja läpinäkymättömästä lasista. Kyösti Kallion kadulle on lisätty liittymäkielto. Ajoneuvoliikenne kulkisi kortteliin Pellonkulmankujan kautta. Rakennuksen kulkuaukkojen paikkoja on tarkennettu. Kysymys: Kuinka paljon Pellonkulman talon korkein kohta on kadunpinnasta mitattuna? Miten uusi kymmenenkerroksinen osa voi olla yhtä korkea kuin yhdeksänkerroksinen Pellonkulmantalo? Vastaus (Lehmuskoski): Maanpinta laskee hieman suunnittelualueelle päin. Pellonkulmassa on myös korkeampi kerroskorkeus. Pellonkulmantalo ja aloituskorttelin kymmenkerroksinen osa tulisivat olemaan yhtä korkeat. (tämän muistion liitteenä on leikkauspiirros Pellonkulman talosta, josta ilmenee rakennuksen korkeus). Kysymys: Miten kerroslukujen kasvattaminen vaikuttaa alueen korttelin keskellä olevaan piha-alueen ja Ranta- Kartanon kulkuväylien valoisuuteen? Vastaus (Lehmuskoski): Korkeudet kieltämättä kasvavat, mutta valoisuuden kannalta kyseessä ei pitäisi olla oleellinen muutos. Kysymys: Miten pysäköinti Kisapuiston viereen rakennettavassa yleisessä parkkitalossa toimii? Saavatko uuden korttelin osakkaat lunastaa sieltä pysäköintipaikat itselleen? Muodostuuko paikoista tuloa asunto-osakeyhtiölle? Vastaus (Jakonen): Asunto-osakeyhtiö ostaa velvoitetut 25 % parkkipaikoistaan yleisestä laitoksesta. Paikat ovat yhteisessä käytössä. Asukkaiden pitää ostaa kuukausikortti, jolla voi pysäköidä. Kaikki korttelin omat parkkipaikat ovat taloyhtiön omassa käytössä. Kysymys: Mikä luhtikäytävien syvyys tulee olemaan? Vastaus (Rouhiainen): Minimisyvyys luhtikäytäville on 1,5 metriä. Matalamman osan runkosyvyyttä on kavennettu. Kapea runkosyvyys on mahdollista toteuttaa luhtikäytäviä käyttämällä. Kommentti: Luhtikäytävissä on ikävää se, että niissä saatetaan tupakoida. Savu leviää muihin huoneistoihin. Kysymys: Uskon, että nyt muutetaan ensimmäisen korttelin kaava ja myöhemmin luultavasti muutetaan muidenkin kortteleiden kaavat. Uskon, että kaupunkikuvallinen massa kohdalla lisääntyy kaavamuutoksen myötä 30 prosenttia. 10-kerroksisia torneja ei voi sanoa enää millään tavalla siroiksi. Onko suunnitteilla viherkattoja? Vastaus (Lehmuskoski & Jakonen): On totta, että visuaalinen peittävyys kasvaa, kun rakennuksia korotetaan ja vaikka rakennusoikeus ei kasvakaan. Nykyisessä kaavassa suositellaan viherkattojen käyttämistä. Uudessakin kaavassa niitä suositellaan, mutta ei velvoiteta. Viherkattojen ekologisesta arvosta ollaan hieman erimielisiä. Samat ongelmat, jotka liittyvät kolmikerroksisen talon toteuttamiseen, liittyvät toki myös muihin kortteleihin. Silti tämä kaavatyö koskee vain aloituskorttelia. Kysymys: Lisääntyykö liikenne Kyösti Kallion kadulla? Vastaus: Nykyisen kaavan liikennesuunnitelmiin ei ole tehty muutoksia tämän kaavatyön yhteydessä.

4 4 (5) Kysymys: Aiemmissa rakennustapaohjeissa oli maininta, että kahdeksankerroksisiin taloihin suositellaan harjakattoa? Suositellaanko sellaista myös kymmenenkerroksiseen taloon? Vastaus: Ei suositella. Harjakatto nostaisi talon korkeutta tarpeettomasti. Kysymys: Missä vaiheessa alueella tehdään maaperän puhdistustöitä? Avataanko kadut yksitellen auki puhdistusja putkitöitä varten vai tehdäänkö kaikki tällaiset työt yhdellä kertaa? Vastaus: Skanska hoitaa pilaantuneiden maiden puhdistuksen omasta korttelistaan. Kaupunki vastaa keskitetysti muiden alueiden puhdistuksesta, koska ne ovat kaupungin omistuksessa. Työt voisivat alkaa vuonna Samalla kertaa pyritään tekemään putkistosiirrot ja mahdollisuuksien mukaan aloittamaan Kartanonkadun rakentaminen. Kommentti: Uskon, että Kariniemenkadun liikenne kasvaa huomattavasti kaavamuutoksen myötä. Kysymys: Millä tavalla pelastusautojen kulku kortteliin turvataan? Vastaus: Koska sisäpihalle ei pääse pelastusautolla, pelastustiet järjestetään parvekeluukkujen kautta. Tämä ei ole poikkeuksellinen järjestely. Kommentti: Luonnoksessa on mielestäni viety Pellonkulmantalon edessä olevat parkkipaikat pois. Mihin autot nyt laitetaan? Vastaus: Tässä kaavassa ei ole koskettu parkkialueisiin. Muutokset on tehty jo edeltävässä vuonna 2012 lainvoiman saaneessa kaavassa. Kommentti: Mielestäni on tärkeää puhua koko Ranta-Kartanon tilanteesta, koska jos tämä kaavamuutos menee läpi, halutaan myös muiden kortteleiden toteutusehtoja muuttaa. Kommentti: Uskon, että Kyösti Kallion kadusta tulee alueen pääväylä. Pidän ongelmallisena sitä, että nyt ehdotetaan muutoksia yhteen kortteliin ilman, että tarkastellaan koko alueen lopullisia liikennejärjestelyjä. Vastaus (Lehmuskoski): Liikennejärjestelyjä ei ole tarkoitus muuttaa siitä, mitkä ne olivat vuoden 2012 asemakaavalle. Kysymys: Mihin kouluihin alueelle muuttavien perheiden lapset menevät? Vastaus (Lehmuskoski): Tätä asiaa ei päätetä kaavatyön yhteydessä. Kommentti: Pellonkulman kortteli jää pieneksi Pellonkulmantaloon verrattuna. Tämä huolestuttaa minua. Toisaalta ymmärrän, että rakennusoikeutta pitää olla riittävästi, jotta korttelin toteuttaminen on mahdollista. Toivoisin, että suunnittelua tehtäisiin tarkasti: kokonaisuudesta pitää tulla hyvännäköinen ja ajaton. Kommentti: Miten voi olla, että kolmikerroksisuuteen liittyvää ongelmaa ei huomattu jo alun perin Ranta- Kartanon kaavan yhteydessä? Tehdäänkö nyt kaavoitusta rakennusliikkeen ehdoilla? Vastaus (Lehmuskoski): Kaavatyössä pitää ottaa erilaiset intressit huomioon. Paras tapa on tehdä suunnittelua hyvässä hengessä rakennusliikkeen kanssa, jotta saadaan aikaan realistinen ehdotus, joka on mahdollista toteuttaa. Kaupunki pitää jatkuvasti suunnittelussa esillä kaupunkilaisten etuja. Kaavoituksella osoitetaan, mitä saa rakentaa ja minne, mutta lopulta kaavan hyväksymisestä vastaavat kaupungin päättäjät. Kysymys: Ovatko hissimääräykset muuttuneet kahdessa vuodessa? Miksi hissien toteuttamiseen liittyviä ongelmia ei huomioitu aikaisemmin? Vastaus: Määräykset eivät ole muuttuneet, mutta sopivaa toteuttamiskelpoista suunnitelmaa ei ole löytynyt. Nyt etsitään ratkaisua, joka on mahdollista toteuttaa. Kysymys: Miksi alkuperäiset suunnitelmat nyt hylätään? Mikä niiden hyöty on, jos arkkitehtuurikilpailujen tuloksia ei toteuteta? Rakentajan pitäisi olla mielestäni mukana jo varhaisemmassa vaiheessa. Koen, että nyt meitä on harhaanjohdettu ja rakennuttaja pyrkii maksimoimaan voittonsa. Vastaus: Paras tilanne on se, että pystytään säilyttämään alkuperäinen idea kilpailusta, mutta myös oikeasti toteuttamaan se. Silloin pitää arvioida, onko rakentaminen taloudellisesti mahdollista. Kaavoittaja ei laske

5 5 (5) taloudellisia yhtälöitä, joten siksi tätä ei osattu ennakoida aiemmin. Rakennusliike on miettinyt vuoden ajan, miten rakentamisesta saisi taloudellisesti järkevän yhtälön ja kovasta työstä huolimatta ratkaisua ei ole löydetty. Vastaus (Haaparanta, Skanska): Rakentaminen on liiketoimintaa, jossa tavoitellaan voittoa. Voiton maksimoinnista ei kuitenkaan ole kyse. Kyse on korkealaatuisesta rakentamisesta. Kolmikerroksisen osuuden runkosyvyys ei olisi mahdollistanut sellaisten asuntojen rakentamista, jotka menevät kaupaksi. Nykyinen kaava on hankala toteuttaa ja ongelmat ovat tulleet vastaan vasta nyt suunnitteluvaiheessa. Asia on tutkittu jo tarkkaan ja johtopäätös on se, että olemassa olevalla asemakaavalla korttelia ei pystytä toteuttamaan. Kommentti: Kaava hyväksyttiin aikoinaan yhden äänen enemmistöllä valtuustosta. Jo silloin olisi pitänyt lähteä hakemaan kompromissia, joka olisi saanut lahtelaisten enemmistön puolelleen. Olisi hienoa, jos nyt voitaisiin vielä tarkastella koko aluetta kokonaisuutena. Kommentti: Rakennusliike on varmasti tontin ostaessaan tiennyt, millaisen rakennuksen siihen voi rakentaa. Koen, että rakennuttaja haluaa nyt maksimoida voittojaan. Olen nähnyt suunnitelmat, jossa asunnot mahtuvat myös nykyiseen suunniteltuun rakennukseen, jonka runkosyvyys olisi 12 metriä. Kysymys: Aiemmin olen nähnyt Ranta-Kartano suunnitelmissa suosituksen, että rakennusten julkisivuista olisi 25 % puuta. Onko käytössä yhä tällainen suositus? Olen huolissani siitä päästäänkö korkeatasoiseen toteutukseen. Vastaus: Tällainen prosenttilukusuositus on hyvä, mutta se ei määrää sitä, kuinka materiaalin pitää näkyä. Nykyinen kaavamääräys taas määrittelee enemmän materiaalin näkyvyyttä, ei tarkkaa määrää. Kysymys: Onko rakentamisella vaikutusta Pellonkulman talon puupaalutuksiin? Vastaus: Suunnittelussa ei ole vielä menty näin pitkälle. Riski on kyllä tiedossa ja se otetaan suunnittelussa huomioon. Kommentti: Pellonkulmassa on teräsbetonipaalut. Kaavatyön eteneminen ja aikataulu Luonnosvaiheen kuulemisaika päättyy Kuulemisaikana voi jättää mielipiteensä kaavatyöstä, ja se otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Myös viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavatyöstä. Kaavaluonnoksen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, joka menee teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Tavoitteena on viedä kaavaehdotus tekniseen lautakuntaan maalis-huhtikuussa. Tekninen lautakunta päättää asemakaavaehdotuksen laittamisesta virallisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi. Kaavatyöstä on nähtävillä oloaikana mahdollista jättää muistutus. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotus menee kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi. Muistion laati Henrik Saari Liite: - leikkauspiirros Pellonkulman talosta

6