OAS 1(6) anon kortteli HAKIJA. saapunut. muutosta. (hakemus TAVOITE. kintöjä. Maankäyttö

Transkriptio

1 1(6) Asemakaavan muutos A-2629, Ranta-Karta anon kortteli 2150 (Kyösti Kallion katu 3), Kartano - ja rakennuslain 63 mukainenn OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAKIJA Skanska Talonrakennus Oy hakenut asemakaavan ) omistamalleen määräalalle. muutosta (hakemus saapunut SUUNNITTELUALUEE Asemakaavan muutos koskee Kartanon (2.) kaupungino osan korttelin 2150 asemakaavan mukaista tonttia 1 (Kyösti Kallion katu 3 / Jalkarannantie 4). Suunnittelualue sijaitsee noinn 400 m etäisyydellä Lahden kauppatorilta länteen. Kuva K 1. Suunnittelualueen sijainti s kartallaa TAVOITE Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa korttelin toteuttamismahdollisuuksia arkastamallaa kerroslukuja, rakennusalojen rajoja sekä muita m korttelin sisäisiä kaavamer- kintöjä.

2 LÄHTÖTIEDOT MAANOMISTUS 2(6) Hakija omistaa asemakaavan mukaisen tontin käsittävän määräalan. MAAKUNTAKAAVA JA YLEISKAAVA Ympäristöministeriön vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 suunnittelualue on osoitettu kuuluvaksi keskustatoimintojen alueeseen (C). Kortteli on merkitty kuuluvaksi myös kehittämisen kohdealueeseen (kk10) jaa pohjavesialueeseen (pv41). Lahden yleiskaava 2025 (oikeusvaikutteinen) on saanut lainvoiman muilta osin, kuin mihin valitukset kohdistuvat. Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimin- tojen aluetta (C-4). Kortteli on merkitty kuuluvaksi pohjavesialueeseen (pv). Yleiskaavan suunnitteluohjeen mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Kuvat 2 ja 3. Otteet Päijät-Hämeen maakuntakaav vasta 2006 ja Lahden yleiskaavasta 2025 ASEMAKAAVA Ranta-Kartanon alueellee laadittu asemakaava on saanut lainvoiman vuonna Asemakaavassa suunnittelualue onn osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten kortteli- alueeksi (AL-10). Paikoitushalli sekä leikki-- ja oleskelualueet tulee toteuttaa yhteistyössä. Alueellee on laadittava korttelisuunnitelma. Asemakaavaan liittyy rakentamistapaohjeet. Rakentaminen ohjataan umpikorttelimaiseen muotoon siten, s että kerrosluku on kolme. Korttelin länsikulmaan sallitaan yhden 8-kerroksisen rakennuksen rakentaminen. Raken- nusoikeutta kortteliin on osoitettu yhteensä k-m2 sekä kellarikerrokseen k- m2. Autopaikoitus tulee sijoittaa kellarikerrokseen tai maanpäälliseen paikoi- tushalliin. Asemakaavassa määrätään myös mm. pohjaveden suojeluun (pv-4), pilaantuneen maa- perän kunnostamiseen (pima), autopaikkojen järjestämiseen (1ap/80), maanalaiseen ra- kentamiseen (ma-1) sekä rakennukseen jätettäviin kulkuaukkoihin liittyen.

3 3(6) Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus (katkoviiva) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1950 rakennettu huoltoasemarakennus. Alueen ete- läpuolella sijaitsee 9-kerroksinen asuinkerrostalo (Pellonkulma) ja länsipuolella Lahden linja-autoasema. Muu lähiympäristöö on liikenne-, paikoitus- ja puistoaluetta. KULTTUURIHISTORIALLISET KOHTEET Suunnittelualue sijoittuu Fellmaninpuiston välittömään läheisyyteen, mikä on luokiteltu val- takunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY-kohde). Viereinenn asuinkerrostalo (Pellonkulma) sekää linja-autoasema ovatt asemakaavalla suojeltuja raken- nuksia ja mainittuina Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden selvityksessä. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Suunnittelualueen alkuperäinen luonnonympäristö on aiemman käyttötarkoituksen (huol- toasema) seurauksena kadonnut. Alue sijoittuu Fellmaninpuiston viheralueen sekä ase- makaavaan merkityn, rakentamattoman Koivistonaukion puistoalueen läheisyyteen. Suunnittelualueen ylitse avautuu näkymiä Vesijärvelle viereisestä asuinkerrostalosta. MAAPERÄ JA POHJAVESI Suunnittelualueen maaperä on täyttökerroksen alla silttimoreenia silttiä, jonka alla on tii- vis moreenikerros (Ramboll 2007). Suunnittelualue on pohjavesialuetta.

4 4(6) LIIKENNE Alueen liikenne kulkee tällä hetkellää Jalkarannantietä pitkin. Alueellee tehdyn asemakaavan mukaisesti liikenne jakautuisi Kartanonkadulle ja Kyösti Kallion K kadulle ja Jalkarannantienn kohta muutettaisiin kevyen liikenteen käyttöön sekä toriaukioksi ja puistoksi. Alueelle tehdyn ympäristömeluselvityksen (Promethor 2007) 2 mukaan asemakaavan to- teuduttua suunnittelualueelle kantautuva liikenteen keskiäänitaso olisi ennustetilanteessaa vuonna enimmillään päivällä 70 dba (2 m korkeus) ja yöllä 60 dba. Selvityksessä on käytetty liikennemääränä lukua 7518 KVL Kyösti Kallion kadulla. SELVITYKSET Suunnittelualuetta koskien on aiemman asemakaavatyönn yhteydessä laadittu maaperä- ja rakennettavuusselvitys (Ramboll( 2007) sekä ympäristöme eluselvitys (Promethor 2007). Selvitystarvetta arvioidaan kaavatyön edetessä yhteistyössä viranomaisten ja yhteistyöta- hojen kanssa. OSALLISET MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajatt ja ne, joiden asumiseen, työnte- koon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekää viranomaiset ja yhtei- söt, joiden toimialaa suunnittelussaa käsitellään. Osallisia ovat: - Vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat,, yritykset jaa asukasyhdistykset - - Kunnallistekniikka - Lahden kaupunginmuseo - Lahden seudun ympäristöpalvelut - Lahden seudun rakennusvalvonta - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Lahti Energia Oy / kaukolämpö - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Itella Oyj - DNA Oy Kuva 5. Suunnittelualuetta viistoilmakuvassa vuodelta v 2014

5 5(6) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavan suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. VIREILLE TULO Asemakaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä sekä erillisellä kuulutuksella. LUONNOSVAIHE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville kaavan kotisivuille. Naapuritonttien omistajia ja vaikutusalueen asukkaita kuullaan kaavaluonnosvaiheessa. Heille lähetetään kirjeitse osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Lisäksi aineisto viedään kaupungin internet-sivuille ja pääkirjastoon. Lausuntoja pyydetään viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Tekninen lautakunta EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n mukaisesti 30 vuorokaudeksi, jona aikana kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta (muistutus). Nähtävillä olosta kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla (toimialan palvelupisteessä ja kaupunginkansliassa) sekä Uusi Lahti lehdessä. Asemakaavaehdotus, kaavaselostus ja muu aineisto on nähtävänä teknisen ja ympäristötoimialan palvelupisteessä, maankäytön toimistossa ja pääkirjastossa. Aineistoa pidetään nähtävillä myös kaavahankkeen kotisivulla internetissä. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HYVÄKSYMISVAIHE Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä sekä ilmoitetaan viipymättä kaavan hyväksymistä koskeva päätös niille muistutuksen tekijöille sekä kuntalaisille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa. Kaava lainvoimaiseksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko hankkeen ajan kaavatyön kotisivulla ja sitä voidaan täydentää hankkeen edetessä. Kaavan valmistelua koskevaa materiaalia on internetissä osoitteessa -> kaavakohteen omalla sivulla. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala

6 VIRANOMAISYHTEISTYÖ 6(6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Viran- omaisilta pyydetään lausunto kaavaluonnoksesta luonnosvaiheen kuulemisen yhteydes- sä. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin jaa selvityksiin. Kaavaaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristö- vaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaiku- tukset. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävätt välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavan valmistelun osana laaditaan vaikutusarviointi, joka sisältää selvityksett suunnitelmann toteuttamisen vaikutuksista - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoonn - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- jaa energiatalouteen sekä liiken- Vaikutusarvioinnissa hyödynnetäänn lähtötietojen lisäksi osallisten o mielipiteitä ja komment- teja, mutta varsinainen arviointi tehdään asiantuntijatyönä. Vaikutusarviointi kirjataan kaa- vaselostukseen. KÄSITTELYAIKATAULU Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tavoitteellinen aikataulu on (mi- käli asemakaavan muutoksesta ei jätetä muistutuksia tai teeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. valiteta): - luonnosvaiheenn kuuleminen + lausunnot - kaavaehdotus teknisessä t lautakunnassa - kaava saa lainvoiman loppuvuodesta 2014 alkuvuodesta 2015 keväällä 2015 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELIJA Kaavoitusarkkitehti Markuss Lehmuskoski osoite: Tekninen ja ympäristötoimiala PL LAHTI (käyntiosoite: Vesijärvenka atu 11 C, 2. kerros) puhelin: s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti