Tampereen yliopisto. Tutkimuksia ja selvityksiä

Transkriptio

1 Tampereen Opinto- ja kansainvälisten asiain osaston julkaisusarja Tutkimuksia ja selvityksiä Havaintoja uusien joiden koulutustaustasta vuoden 2006 päävalinnoissa Matti Jussila Leena Ahrio

2 ISBN Tampere 2007

3 TAMPEREEN YLIOPISTO Havaintoja uusien joiden koulutustaustasta vuoden 2006 päävalinnoissa Sisällysluettelo 1. Johdanto Yhteenveto keskeisistä havainnoista Aineisto Opiskelutiedot Tutkintotiedot Muuta aineistoon liittyvää Mihin kysymyksiin aineiston perusteella voidaan saada selvitystä? Mihin kysymyksiin pelkästään tällä aineistolla ei saada vastausta? Päävalinnoissa hakeneiden tausta Päävalinnoissa hyväksyttyjen on kirjoittautuneiden tausta Menestyminen javalinnassa Uusien ylioppilaiden menestyminen javalinnoissa Uuden jan muotokuva Pohdintaa mahdollista jatkotoimista Liitteet

4 1 1. Johdanto Yleisessä koulutuspolitiikassa on jo pitkään kiinnitetty huomiota uusien ylioppilaiden aseman parantamiseen korkeakoulujen javalinnoissa tarkoituksena nopeuttaa koulutukseen pääsyä 1. Vastaavasti on haluttu lyhentää korkeakouluopintojen kestoa lisäämällä kokoaikaisen opiskelun kannustimia. Opintojen edistymiseen vaikuttaa mm. joiden lukukausien aikainen työssäkäynti, mikä näyttää edelleen olevan varsin yleistä 2. Korkeakoulujen todellisia aloituspaikkoja on pyritty lisäämään ns. yhden paikan periaatteen ja jen välisen JOO-järjestelmän 3 avulla. Valtakunnallisia selvityksiä jen välisestä liikkuvuudesta (joiden siirtyminen opiskelemaan sta toiseen) ei ole tehty 4. Ei myöskään tiedetä kuinka yleistä on saman henkilön yhtäaikainen opiskelu tai kirjoilla olo eri korkeakouluissa. Yksittäisen n kannalta olisi kuitenkin tärkeätä tietää uusien joiden taustat ja tavoitteet paremmin (esim. aiempi koulutus, opiskelun pää- tai sivutoimisuus, tutkintotavoitteisuus tai harrastusluonteisuus). Tampereen n uusissa tutkinto-joissa on varsin runsaasti sellaisia, jotka ovat jo opiskelleet korkeakouluissa. Hakuvaiheessa aiempia opintoja ja tutkintoja on tiedusteltu joilta itseltään (muiden kuin yhteisvalinta-alojen osalta) ja sen pohjalta on tietoa jakunnan rakenteesta useiden alojen osalta. Kussakin oppiaineessa on jonkinasteinen käsitys omien joiden koulutustaustasta, mutta n tasolla tällaista tietoa ei ole ollut. Vuonna 2003 javalintojen kehittämisstrategiaa valmisteltaessa arvioitiin, että n uusista joista noin 20 prosenttia oli aiemmin opiskellut tai oli parhaillaan opiskelemassa jossakin ssa tai ammattikorkeakoulussa. Sen jälkeen aiempaa opiskelukokemusta omaavien joiden osuuden arveltiin vielä lisääntyneen. Luotettavamman kokonaiskuvan saamiseksi ostettiin Tilastokeskuksesta ilmiötä kuvaavaa aineistoa vuoden 2006 javalintojen osalta. Tämä selvitys on laadittu kyseisen aineiston sekä n omien tilastojen pohjalta 5. 1 Opetusministeriön ja jen välisissä tulossopimuksissa on asiaan viitattu toistuvasti. Esimerkiksi kauden tulossopimuksissa todetaan: Yliopistot kehittävät javalintoja siten, että tulossopimuskauden loppuun mennessä vähintään 50 prosenttia uusista joista on samana vuonna tai edellisenä syksynä toisen asteen koulutuksen päättäneitä. 2 Tampereen n jakyselyiden mukaan reilut 70 prosenttia käy töissä vuosittain. 3 Vuonna 2003 solmittiin jen välinen sopimus joustavasta opinto-oikeudesta, jonka nojalla n tutkinto-ja voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa ssa. Sopimuksessa sovitaan myös jaliikkuvuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. 4 Joitakin tietoja on kuitenkin esitetty julkisuudessa. Esimerkiksi valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa eduskunnalle (2006) todetaan: Ylioppilastutkinnon suorittaneiden korkeakouluihin sijoittumista hidastaa se, että huomattava osa erityisesti jen aloituspaikoista täyttyy - tai ammattikorkeakoulututkinnon jo aiemmin suorittaneilla uusilla joilla. Vuosittain noin 3500 korkeakoulujen uusista joista on - tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Lisäksi kesken opintojen korkeakoulusta toiseen siirtyy vuositasolla noin 5000 jaa. 5 Selvityksen tekstistä vastaavat erityisasiantuntija Matti Jussila ja suunnittelija Leena Ahrio hallintokeskuksesta. Tilastoaineistosta vastaa järjestelmäasiantuntija Sari Pulkkinen tietokonekeskuksesta. Opintoasiain päällikkö Taru Koskinen informaatiotieteiden tiedekunnasta ja osastopäällikkö Mikko Markkola hallintokeskuksesta ovat toimineet työryhmän jäseninä.

5 2 2. Yhteenveto keskeisistä havainnoista - Tampereen on hakee huomattavan paljon joita, jotka ovat jo kirjoilla ssa tai ammattikorkeakoulussa tai ovat suorittaneet niissä tutkintoja. - Tällaiset korkeakouluopintoja jo omaavat jat hakevat erillisvalintojen lisäksi runsaasti myös kesän päävalintojen yhteydessä (30,5 % päävalintojen hakijoista). - Tampereen on hakevista vajaalla kahdella kolmasosalla ei ole aiempaa korkeakouluopiskelukokemusta. Tässä selvityksessä joita, jotka eivät olleet suorittaneet korkeakoulututkintoa tai joilla ei ollut opiskelupaikkaa korkeakoulussa tai ssa syyskuussa 2005, nimitetään aidosti uusiksi hakijoiksi (ks. tarkemmin sivu 16). Heidän osuutensa n hakijoista on noin 70 prosenttia. Tilanne vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri tiedekuntien hakukohteissa: humanistisessa tiedekunnassa aidosti uusia on useimmiten yli 80 prosenttia, kun taas kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa ja lääketieteellisessä tiedekunnassa aidosti uusien määrä vaihtelee pääosin prosentin välillä. - Yleensä ottaen korkeakoulukokemusta omaavat menestyvät paremmin javalinnassa. Vain ani harvassa hakukohteessa aidosti uudet menestyvät valinnassa yhtä hyvin kuin kaikki hakijat keskimäärin. Koko n tasolla uusista kirjoittautuvista joista aidosti uusia on päävalintojen osalta vajaa 60 prosenttia, kun hakijoissa heitä on ollut noin 10 prosenttiyksikköä enemmän 6. - Hakukohteittain (yleensä oppiaineittain) erot voivat olla suuria: joissakin aineissa on kirjoittautuvista aidosti uusia on yli 80 prosenttia (esim. kieliaineet) ja toisessa ääripäässä aidosti uusien osuus voi jäädä alle 40 prosentin (esim. informaatiotutkimus, lääketieteen koulutusohjelma, psykologia). - Uusien ylioppilaiden osuus kirjoittautuneista on huomattavasti pienempi kuin heidän osuutensa hakijoista. Keskimäärin vain joka kolmas aidosti uusista joista on uusi ylioppilas. - Parhaiten hakijoista ovat menestyneet saaneet opiskelupaikan Tampereen teknillisessä ssa, Tampereen ssa taikka Helsingin ssa jo opiskelupaikan omaavat hakijat. Myös tamperelaisissa ammattikorkeakouluissa opiskelevat ovat menestyneet hyvin javalinnassa. - Tampereen teknillisestä sta haettiin erityisesti lääketieteen koulutusohjelmaan (yli 100 hakijaa, joista kolmannes pääsi), kauppatieteisiin, tietojenkäsittelytieteisiin ja matemaattisiin aineisiin. Muista ista haettiin em. lääketieteen, kauppatieteiden ja tietojenkäsittelyn ohella runsaasti luokanopettajan koulutukseen ja informaatiotutkimukseen. - Yliopiston uusissa joissa on opintojen tarkoituksen kannalta erilaisia jaryhmiä, joskaan niiden osuudet eivät ole pääteltävissä tästä selvityksestä 7. 6 Kun erillisvalinnat otetaan myös huomioon, jää aidosti uusien joiden osuus noin puoleen kaikista kirjoittautuneista uusista joista. 7 Vaikka uudet jat on hyväksytty on suorittamaan tutkintoa, voi tavoitteena olla muukin kuin tutkinto kuten täydennyskoulutus, valmentautuminen muuhun koulutukseen taikka tutkinto-jan statukseen liittyvien etuuksien käyttömahdollisuus.

6 3 3. Aineisto Tilastokeskukselta tilattiin keväällä 2007 kaksi tilastoa, joista toinen koskee vuoden 2006 päävalinnoissa Tampereen on hakeneita (liite1) ja toinen päävalintojen kautta hyväksyttyjä on kirjoittautuneita (liite 2) uusia joita. Tilastokeskukseen lähetettiin hakijan ja 1445 kirjoittautuneen jan henkilötunnukset hakukohteittain. Hakijoita päävalinnoissa oli kaikkiaan 12406, mutta kymmeneltä hakijalta puuttui suomalainen henkilötunnus. Henkilötunnukselliset hakijat olivat hakeneet yhteensä hakukohteeseen (1,4 hakukohdetta/hakija). Hakijoista pyydettiin lukumäärätiedot hakukohteittain toisaalta heidän opiskelustaan lukuvuonna ammattikorkeakouluissa ja issa ja toisaalta heidän suorittamistaan tutkinnoista ammattikorkeakouluissa ja issa. Lisäksi pyydettiin laskemaan, moniko hakeneista ja kirjoittautuneista oli "aidosti uusia" korkeakoulusektorilla eli sellaisia, jotka eivät olleet opiskelleet missään korkeakoulussa hakua edeltävänä syksynä eivätkä olleet koskaan suorittaneet yhtään korkeakoulututkintoa. Tilastokeskuksesta ei toistaiseksi ole saatu tietoa hakijamäärästä, pelkästään hakujen määrästä. Aineisto ei siis koske erillisvalintoja, joihin yleensä haetaan ilman valintakokeita aikaisemmin keväällä. Erillisvalinnat on pääasiassa tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille, a tai tiedekuntaa vaihtaville, avoimessa ssa opintoja harjoittaneille ja ulkomaalaisille joille. Myös valinnat maisteriohjelmiin kuuluvat erillisvalintoihin. Hakuja vuoden 2006 erillisvalinnoissa oli noin 1750 ja hyväksytyistä kirjoittautui noin Opiskelutiedot Hakijoiden samanaikaisesta opiskelusta korkeakouluissa saatiin lukumäärätiedot eriteltynä hakukohteittain seuraavasti: - hakijoita yhteensä - Helsingin ssa opiskelevia - Turun ssa opiskelevia - Tampereen ssa opiskelevia - Jyväskylän ssa opiskelevia - Tampereen teknillisessä ssa opiskelevia - Muussa suomalaisessa ssa opiskelevia - Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevia - Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa opiskelevia - Muussa ammattikorkeakoulussa opiskelevia - Ei opiskele missään suomalaisessa ssa tai ammattikorkeakoulussa Tilastokeskuksessa olevat tiedot korkeakoulujen joista on kerätty tilanteen mukaisina 8. Hakijoiden yhteismäärässä sama henkilö voi esiintyä useampaan 8 Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on voinut ilmoittautua lukuvuonna joita myös myöhästyneenä tai keväällä 2006 alkaviin opintoihin. Toisin sanoen tähän ryhmään sijoitetuista jotkut ovat voineen saada jastatuksen jälkeen. Näin ei-opiskelevien -lukumäärät ovat enintään -arvoja. Samasta syystä opiskelevien lukumäärät ovat vähintään -arvoja.

7 kertaan 9 Ei-opiskelevilla viitataan jatkossa niihin henkilöihin, joilla ei ole ollut opiskelupaikkaa missään suomalaisessa ssa tai ammattikorkeakoulussa Korkeakouluissa opiskelevissa voi periaatteessa olla sellaisia, jotka ovat olleet kirjoilla kahdessa tai useammassa korkeakoulussa, jolloin summatieto on suurempi kuin henkilöiden lukumäärä Tutkintotiedot Suoritettuja tutkintoja koskevat lukumäärätiedot on eritelty seuraavasti: - suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon - suorittanut ssa alemman korkeakoulututkinnon - suorittanut ssa ylemmän korkeakoulututkinnon - suorittanut ssa tieteellisen jatkotutkinnon Ammattikorkeakoulu- tai tutkinnon suorittaneet on tilastoitu tilanteen mukaan, johon mennessä Suomessa em. tutkinnon suorittaneet ovat mukana Muuta aineistoon liittyvää Raportissa aidosti uusi -termi viittaa sellaiseen henkilöön, joka ei ole opiskellut lukuvuonna (siis ) suomalaisessa ssa tai ammattikorkeakoulussa eikä ole suorittanut suomalaista ammattikorkeakoulu- tai tutkintoa vuoden 2005 loppuun mennessä. Aidosti uusissa saattaa siis olla ulkomailla tutkinnon suorittaneita ja opiskelleita sekä sellaisia, jotka ovat opiskelleet korkeakoulussa ennen syksyä 2005 suorittamatta kuitenkaan mitään tutkintoa.. Edellä todetuin varauksin aineisto on kuitenkin luotettavin mitä on hakeneiden ja kirjoittautuneiden määristä on saatavissa. Aineistoa on verrattu myös hakijoiden itsensä hakuvaiheessa ilmoittamien tietojen yhteismääriin, ja summatiedot ovat varsin lähellä toisiaan. Vähäisten erojen selitys voi olla esim. vuoden 2006 puolella alkanut opiskelu tai alkuvuodesta 2006 suoritettu tutkinto taikka se, ettei hakija ole ilmoittanut pyydettyjä tietoja (näillä tiedoilla ei ollut päävalinnoissa merkitystä valintaperusteena). Päävalinnan kautta valittujen kirjoittautuneiden joiden yhteismäärä aineistossa on 1445 jaa. Kaikkiaan on kirjoittautui uuden tutkinto-oikeuden saaneena yhteensä 1706 jaa, kun otetaan huomioon myös erillisvalintojen kautta valitut. Kirjoittautuneiden yhteismäärä oli siis 261 jaa (18 %) suurempi kuin päävalintojen kautta kirjoittautuneiden määrä. Päävalintojen osuus kirjoittautuneista on 85 prosenttia ja erillisvalintojen osuus 15 prosenttia. Aineiston käsittelyssä on muistettava, että sama hakija tai jaksi päässyt on voinut aiemmin olla kirjoilla samanaikaisesti myös yhtä useammassa ssa tai 9 Hakijoiden yhteenlaskettu määrä tiedekunnassa ja koko ssa kuvaa hakujen yhteismäärää. Tarkoitus oli alun perin saada tilastokeskuksesta hakijoiden yhteismäärä henkilöittäin, mutta tieto ei ehtinyt tähän selvitykseen. 10 Ei-opiskelevissa saattaa olla ulkomailla opiskelleita sekä ko. ajankohtaa aiemmin tai myöhemmin suomalaisessa ssa tai ammattikorkeakoulussa opiskelleita. 11 Lukumäärä on vähintään -arvo, sillä on hakuvaiheessa keväällä tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät ole luvuissa mukana. Todennäköisesti tällaiset myöhemmin tutkinnon suorittaneet ovat kuitenkin mukana opiskelevien lukumäärissä (paitsi jos ja on ilmoittautunut vasta 20.9.jälkeen). 4

8 5 ammattikorkeakoulussa. Ei-opiskelleiden ja aiemmin eri koulutusyksiköissä kirjoilla olleiden yhteenlasketuksi määräksi saadaan 1489, mikä ylittää 44:llä uusina kirjoittautuneiden henkilömäärän Mihin kysymyksiin aineiston perusteella voidaan saada selvitystä? Millainen on n hakijakunnan rakenne aiempien opintojen suhteen? Poikkeaako se on kirjoittautuneiden uusien joiden rakenteesta? Mikä on tilanne ssa kokonaisuutena, tiedekunnittain, koulutusaloittain ja hakukohteittain? Mitkä n hakukohteet kiinnostavat ennestään jo issa tai ammattikorkeakouluissa jo opiskelevia? Kuinka paljon eri korkeakouluista on siirtymishalukkuutta? Kuinka paljon hakijoissa on aidosti uusia potentiaalisia joita? Kuinka paljon eri hakukohteet poikkeavat tässä suhteessa toisistaan? Onko hakijan aikaisemmilla korkeakouluopinnoilla vaikutusta menestymiseen javalinnassa? Pääsevätkö jo korkeakoulututkintoja suorittaneet tai korkeakouluissa opiskelleet helpommin sisään päävalintojen kautta kuin korkeakoulukokemusta vailla olevat? Millainen on uuden jan muotokuva eri hakukohteissa? Mikä on uusien joiden tausta aiempien korkeakouluopintojen suhteen ja mikä on aidosti uusien osuus tutkinto-opiskelun aloittavissa? Uusien ylioppilaiden osuus hakijoista ja kirjoittautuneista on tarkasteltavissa tämän aineiston yhteydessä ylioppilastutkintolautakunnasta valintaa varten saatujen tietojen perusteella. 5. Mihin kysymyksiin pelkästään tällä aineistolla ei saada vastausta? Aineistosta ei voi tehdä päätelmiä, millainen hakijakunnan tai uusien joiden rakenteen tulisi olla. Aineisto antaa kuvan tilanteesta, mutta päätelmät ovat koulutuspoliittisia. Aineisto herättää kysymyksiä, mutta vastaaminen on arvosidonnaista, kuten: Onko oikeudenmukaista, että uudet ylioppilaat tai koulutuspaikkaa vailla olevat eivät pääse yhtä sujuvasti koulutukseen kuin jo koulutuspaikan omaavat tai tutkinnon suorittaneet? Tulevatko muista ista siirtyvät tai tutkinnon suorittaneet opiskelemaan Tampereen ssa tutkintotavoitteisesti vai oliko opiskelupaikan hankkimisen motiivina muu syy kuin päätoiminen opiskelu? Kuinka moni muussa ssa kirjoilla ollut tuli Tampereen on päävalintojen kautta opiskellakseen sivuainetta, jonka hän liittää muussa ssa suoritettavaan tutkintoonsa? Kahteen viimeksi mainittuun kysymykseen aineisto antaa yleisiä taustatietoja, kun opintonsa aloittaneiden opintojen kulkua ssa myöhemmin seurataan. Tilastollista aineistoa ei kuitenkaan voi yhdistää henkilöpohjaiseen jatietojärjestelmään.

9 6 6. Päävalinnoissa hakeneiden tausta Tampereen n päävalinnoissa hakijoita kesällä 2006 oli yhteensä Eri hakukohteisiin tulleiden hakujen yhteismäärä oli Hauista 8 prosenttia oli ammattikorkeakoulututkinnon tai ssa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta. Aidosti uusilta tuli yhteensä hakua eli noin 70 prosenttia kaikkien hakujen määrästä. Tiedekuntien välillä on melko suuria eroja: Taulukko 1: Korkeakoulupaikkaa vailla olevien ja aidosti uusien osuudet hauista tiedekunnittain Tiedekunta hakuja yhteensä ei opiskele korkeakoulussa % aidosti uusi % Humanistinen , ,9 Informaatiotieteiden , ,5 Kasvatustieteiden , ,3 Kauppa- ja hallintotieteiden , ,1 Lääketieteellinen , ,5 Yhteiskuntatieteellinen , ,4 Yhteensä , ,5 Liitteenä 3 on vastaava tilasto hakukohteittain eriteltynä. Humanistiseen tiedekuntaan useimmin haetaan suoraan lukion jälkeen. Eniten muissa korkeakouluissa opiskelevia puolestaan oli lääketieteellisen ja kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan hakijoissa, joista noin kolmanneksella oli jo opiskelupaikka. Yliopistopaikan jo omaavilta hakuja oli 2628, joista runsas 500 hakua Tampereen sta. Tampereen teknillisessä ssa kirjoilla olevilta oli hakuja 422. Seuraavaksi eniten hakuja tuli Helsingin ssa (286), Jyväskylän ssa (204) ja Turun ssa (151) opiskelevilta. Ammattikorkeakouluissa opiskelevilta hakuja oli 1912 ja niistä 230 hakua Tampereen ammattikorkeakoulusta ja 200 Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta. Hakijoiden taustat eroavat eri hakukohteissa huomattavasti. Esimerkiksi lääketieteeseen pyrkijöistä lähes joka toisella oli korkeakouluopintoja; suosituimpana valmennuspaikkana oli Tampereen teknillinen. Hoitotieteeseen pyrkivistä puolella oli ammattikorkeakoulututkinto suoritettuna, mutta ei juurikaan -opintoja. Hoitotiede onkin ainoa hakukohde, johon edellytetään ammattitutkintoa, mikä nykyään yhä yleisemmin hoitotieteessä on ammattikorkeakoulututkinto.

10 7 7. Päävalinnoissa hyväksyttyjen on kirjoittautuneiden tausta Yliopistoon päävalinnoissa hyväksytyistä kirjoittautui yhteensä 1455 jaa, joista kolmannes oli ollut jo opiskelemassa jossakin ssa tai ammattikorkeakoulussa (kuvio 1). Ei-opiskelevia kirjoittautuneista oli 966 eli 66 prosenttia. Kirjoittautuneista 147 oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon tai ssa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon. Aidosti uusia joita kirjoittautuneissa oli 856 eli 59 prosenttia. Kuvio 1: Yliopistoon kirjoittautuneiden uusien joiden tausta ssa tai amk:ssa 479; 33 % "aidosti uusi" ja 856; 59 % ei opiskellut, mutta tutkinto on tehtynä 110; 8 % Kun tarkastellaan kirjoittautuneiden taustaa hakukohteittain, havaitaan aidosti uusien osuuksissa huomattavan suurta vaihtelua eri hakukohteiden välillä. Liitteessä 4 hakukohteet on ryhmitelty muutamaan luokkaan kuten yli 80 % aidosti uusia, vain joka toinen aidosti uusi tai vain kolmannes aidosti uusia. Samassa liitetaulukossa on esitetty myös uusien ylioppilaiden lukumäärät ja prosenttiosuudet kirjoittautuneista hakukohteittain. Uusien ylioppilaiden tilannetta tarkastellaan erikseen jäljempänä luvussa 9.

11 8 Kuvio 2: Korkeakouluopiskelupaikan omanneiden on kirjoittautuneiden aiemmat opiskelupaikat syksyllä 2005 Yhteiskuntatieteellinen Lääketieteellinen Kauppa- ja hallintotieteiden Kasvatustieteiden Informaatiotieteiden Humanistinen Yhteensä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsingin Turun Tampereen Jyväskylän Tampereen teknillinen muu Tampereen ammatti-korkeakoulu Pirkanmaan ammatti-korkeakoulu muu ammatti-korkeakoulu Kuviosta 2 nähdään korkeakoulupaikan omanneiden kirjoittautuneiden aiemmat opiskelupaikat lukumäärinä (opiskelupaikkoja yhteensä 523) ja suhteellisina osuuksina tiedekunnittain. Samalla henkilöllä on voinut olla useampia opiskelupaikkoja (henkilöitä hieman vajaa 500). 8. Menestyminen javalinnassa Kun päävalintojen valintamenettelyä tarkastellaan koko n tasolla, se näyttäisi suosivan ammattikorkeakouluissa tai issa aiemmin opiskelleita: Kirjoittautuneissa ei-opiskelevien prosenttiosuus on 9 prosenttiyksikköä pienempi kuin hakijoissa ja aidosti uusien joiden ryhmässä kirjoittautuneiden prosenttiosuus on 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin hakijoissa. Taulukko 2 Korkeakoulupaikkaa vailla olevien ja aidosti uusien osuudet hakijoista ja kirjoittautuneista Yhteensä Ei-opiskelevien" hakuja Aidosti uusien hakuja lkm lkm % lkm % Hakuja , ,5 Kirjoittautuneita , ,2 Menestystä javalinnassa voidaan aineiston pohjalta tarkastella sekä yleensä ammattikorkeakouluissa ja issa opiskelleiden osalta että eritellysti muutaman n ja ammattikorkeakoulun osalta. Periaatteessa tarkastelua voitaisiin tehdä vertailemalla eroja hakijoiden ja kirjoittautuneiden suhteellisissa osuuksissa. Näin ei kuitenkaan tehdä, koska luvuissa olisi pientä epätarkkuutta sen vuoksi, että jotkut ovat olleet kirjoilla kahdessa tai useammassa koulutusyksikössä. Opiskelijavalinnassa

12 9 menestymisestä saa käsityksen myös vertaamalla kuinka paljon hakijoista eri ryhmissä on kirjoittautunut uusiksi joiksi. 12 Liitteessä 5 esitetään kaikkien hakijoiden ja aidosti uusien hakijoiden hakumäärät sekä kirjoittautuneiden osuudet hakukohteittain. Tiedekunta- ja tasolla kyse on kuitenkin hakujen määrästä, ei hakijamääristä. Liitteestä nähdään, että useimmissa hakukohteissa aidosti uusilla hakujen onnistumisprosentti jää alhaisemmaksi kuin kaikilla hakijoilla keskimäärin. Vastaavasti suuntaa antavia päätelmiä voidaan tehdä taulukossa 3 olevien haku- ja kirjoittautumislukujen perusteella eri taustaryhmien osalta. Taulukko 3: Hakujen määrät ja kirjoittautuneet eri taustojen mukaan (aiempi opiskelupaikka 13 ja suoritut tutkinnot 14 ) Hakuja yhteensä Kirjoittautuneita Kirjoittautuneita % Yhteensä ,3 Aiempi opiskelupaikka Helsingin ,4 Turun ,3 Tampereen ,7 Jyväskylän ,3 Tampereen teknillinen yo ,9 Muu ,2 Tampereen ammattikk ,4 Pirkanmaan ammattikk ,0 Muu ammattikorkeakoulu ,4 Yliopistot yhteensä ,3 Ammattikorkeakoulut yht ,6 "Ei opiskeleva" ,4 Aiemmin suoritettu tutkinto Amk-tutkinto ,3 Alempi tutkinto ,2 Ylempi tutkinto ,3 Yliopiston jatkotutkinto 8 0 0,0 "Aidosti uusi" ,1 Uusi ylioppilas ,2 Parhaiten javalinnassa menestyivät Tampereen teknillisessä ssa jo opiskelevat (hakujen määrästä kirjoittautuneita 20,9 %), Tampereen ssa opiskelevat (18,7 %) ja Helsingin ssa opiskelevat (15,4 %); yhteensä issa opiskelevien hakumäärästä kirjoittautuneita oli 14,3 prosenttia. Ammattikorkeakoulujen osalta on eritellyt tiedot Tampereen ja Pirkanmaan ammattikorkeakouluista, joista hakevat menestyivät hyvin (Tamk 17,4 % ja Piramk 13,0 %); muista ammattikorkeakouluista hakevista kirjoittautuneiden osuus jäi varsin alhaiseksi (5,4 %). Yhteensä ammattikorkeakoulujoiden tekemistä hauista kirjoittautuneiden osuus (7,6 %) oli samaa tasoa kuin niiden hakijoiden, jotka eivät opiskelleet muualla (kirjoittautui 7,4 %). Kun tilannetta tarkastellaan hakumäärien sijasta henkilötasolla, kaikista hakijoista kirjoittautui yhteensä 12 prosenttia. 12 Opiskelijavalinnassa menestymistä voidaan mitata monin eri tavoin. Arvioitaessa on muistettava, että monissa hakukohteissa hyväksyttyjä on huomattavasti enemmän kuin lopulta opiskelupaikan vastaanottaneita eli kirjoittautuneita. Esimerkiksi uusien ylioppilaiden osuus on hyväksytyissä yleensä suurempi kuin kirjoittautuneissa. 13 Aiempi opiskelu: kirjoilla suomalaisessa ssa tai ammattikorkeakoulussa lukuvuonna ( ). 14 Aiemmista tutkinnoista tieto on vain vuoden 2005 loppuun mennessä suoritetuista suomalaisista ammattikorkeakoulu- tai tutkinnoista.

13 10 Koko n tasolla tarkasteltuna johtopäätös on varsin selkeä: aiempi opiskelu ssa ja suoritut tutkinnot viittaavat parempaan menestymiseen javalinnassa samoin kuin myös opiskelu paikallisessa ammattikorkeakoulussa. Uusi ylioppilas pääsee sisään hieman todennäköisemmin kuin vanhempi ylioppilas, joka ei ole opiskellut vielä muualla. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut ei juuri poikkea uudesta ylioppilaasta sisäänpääsyssä (noin 9 % hakijoista). Tiedekunnittain tai hakukohteittain voi kuitenkin olla huomattavia eroja. Esim. lääketieteen koulutusohjelmaan pääsi paikan jo omaavista 26 prosenttia kun taas ei-opiskelevista pääsi 10 prosenttia. Informaatiotutkimukseen kirjoittautui keskimäärin 22 prosenttia hakijoista; paikan omaavista puolestaan onnistui peräti 46 prosenttia. Menestymistä javalinnassa voidaan tarkastella myös vertaamalla hakukohteittain aidosti uusien osuuksia hakeneissa ja kirjoittautuneissa (liitteistä 3 ja 4). Kun ssa oli hakukohteita yhteensä 54, oli "aidosti uusien" osuus yli 40 hakukohteen osalta kirjoittautuneissa selvästi alhaisempi kuin hakijoissa. Ero oli suurimmillaan yli 30 prosenttiyksikköä (psykologia, sosiologia ja sosiaalipsykologia). Toisaalta taas joissakin hakukohteissa aidosti uusia on hakijoita ja uudeksi jaksi kirjoittautuneita liki samassa suhteessa tai paremminkin. Tällaisia ovat esim. historia, julkisoikeus, kansantaloustiede, useimmat kieliaineet, matematiikka/tilastotiede, kirjallisuustieteet ja valtio-oppi. Menestymistä javalinnoissa voidaan valottaa myös hakukertoja kuvaavilla tilastoilla (eivät sisälly tilastokeskuksen aineistoon), joita on laadittu ssa vuosittain. Vuoden 2006 päävalinnoissa ensimmäistä kertaa hakevista hyväksyttiin 13 prosenttia, toista kertaa hakevista 17 prosenttia, kolmatta kertaa hakevista 18 prosenttia ja neljättä kertaa hakevista 17 prosenttia. Hieman parempi menestys toista tai useampaa kertaa hakeneilla näkyy myös kuviosta 3, jossa on hakeneiden ja hyväksyttyjen suhteelliset osuudet hakukertojen mukaan. Eri hakukohteiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Sinnikkyys on johtanut hyvään tulokseen esimerkiksi lääketieteessä, luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksessa, kansainvälisessä politiikassa sekä tiedotusopissa. Toisaalta on myös hakukohteita, joissa useampaan kertaan hakeminen ei näytä vaikuttavan sisäänpääsyyn.

14 11 Kuvio 3: Hakukerrat Tampereen on 2006 (vuodet ) 9. Uusien ylioppilaiden menestyminen javalinnoissa Tilastokeskuksen aineistossa ei sisältänyt tietoa hakijoiden tai kirjoittautuneiden ylioppilastutkinnon suoritusvuodesta, mutta uusien ylioppilaiden hakeutumista on on tilastoitu muutoin ylioppilastutkintotietojen perusteella. Oheisesta taulukosta selviää tilanne viiden vuoden osalta koko n tasolla. Taulukko 4: Uusien ylioppilaiden osuus päävalinnoissa Uusia ylioppilaita hakeneet 28.5 % 27.6 % 27.1 % 28.9 % 28.2 % 28.6 % valintakokeisiin osallistuneet 29.3 % 27.7 % 27.1 % 29.8 % 28.4 % 28.7 % hyväksytyt 27.4 % 26.1 % 26.2 % 27.5 % 27.8 % 29.4 % kirjoittautuneet 21.8 % 20.8 % 20.5 % 23.0 % 22.3 % 26.0 % Asetelmasta ja seuraavasta kuvasta nähdään, että uusien ylioppilaiden osuus hakijoista on viime vuosien aikana hieman kasvanut, mikä onkin n strategian mukaista. Hakeneista lähes 30 prosenttia on uusia ylioppilaita. Valintakokeisiin osallistuneista on uusia ylioppilaita lähes saman verran. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei todistusvalintaa lainkaan käytettäisi ssa. Tieto valintakokeisiin osallistuneista kattaa nimensä mukaisesti vain kokeisiin osallistuneet. Näin esimerkiksi matematiikan/tilastotieteen todistusvalinnassa sisään otetut eivät luonnollisestikaan näy alla olevassa kuviossa valintakokeisiin osallistuneissa. Myös on kirjoittautuneissa uusien ylioppilaiden määrä on hienokseltaan kasvanut, mutta on kuitenkin muutamia prosenttiyksikköjä hakijoiden ja hyväksyttyjen osuutta alhaisempi. Uusien ylioppilaiden alhaisempi osuus kirjoittautuneissa kuin hyväksytyissä johtuu pitkälti siitä, että nämä jat ovat saaneet useamman opiskelupaikan, mutta voivat kirjoittautua vain yhteen.

15 12 Kuvio 4: Uusien ylioppilaiden osuus päävalinnoissa vuosina Uusien ylioppilaiden osuus kirjoittautuneista vaihtelee huomattavasti eri tiedekunnissa ja eri hakukohteissa. On myös huomion arvoista, että uusien ylioppilaiden määrä useimmissa hakukohteissa jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin aidosti uusien joiden määrä kuten liitteestä 4 ilmenee. Olisi kiinnostavaa tietää, miten uudet ylioppilaat käyttävät ylioppilasvuoden jälkeisen ajan ennen hakeutumista mihinkään korkeakouluun. 10. Uuden jan muotokuva Tilastokeskuksen aineistosta voidaan havainnollistaa eri hakukohteiden uusien joiden profiilia esimerkiksi seuraavien kuvioiden avulla. Ensinnäkin kirjoittautuneista voidaan erotella issa tai ammattikorkeakouluissa hakua edeltävänä syksynä opiskelleiden osuus. Toiseksi niiden osuus jotka eivät opiskelleet tuolloin, mutta olivat suorittaneet ammattikorkeakoulu- ja tai tutkinnon aiemmin. Kolmanneksi aidosti uudet jat, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin kahteen ryhmään. Kuvio 1 sivulla 7 kertoo tilanteesta koko n tasolla. Vastaavat kuviot koulutusaloittain esitetään liitteessä 6. Aineistosta voidaan eritellä kirjoittautuneiden aiemmin suorittamat ammattikorkeakoulu- ja tutkinnot, viimeksi mainitut jaoteltuna alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin. On huomattava, että ssa tai ammattikorkeakoulussa opiskelleilla (kuviossa 1) on myös saattanut olla ko. tutkintoja suoritettuna. Koko n tasolla suoritetut tutkinnot jakautuivat seuraavasti (kuvio 5):

16 13 Kuvio 5: Syksyllä 2006 kirjoittautuneiden joiden suorittamien tutkintojen taso Suoritettujen tutkintojen taso ammatti-korkeakoulu-tutkinto alempi korkeakoulu-tutkinto ylempi korkekoulu-tutkinto Edelleen aineistosta voidaan eritellä, mikä oli kirjoittautuneiden opiskelupaikka eli ssa tai ammattikorkeakoulussa opiskelleiden kotikorkeakoulu edellisenä syksynä (kuvio 6). Sama henkilö on voinut olla kirjoilla myös useammassa korkeakoulussa. Kuvio 6: Yliopistoon syksyllä 2006 kirjoittautuneiden joiden aiempi opiskelupaikka Opiskelupaikka Helsingin Turun Tampereen Jyväskylän Tampereen teknillinen muu Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu muu ammattikorkeakoulu

17 14 Kuvioita 1, 5 ja 6 vastaavat kuviot on laadittu kaikkien hakukohteiden osalta. Ne ovat saatavilla n intranetissä osoitteessa Tilastokeskuksen aineiston perusteella ei ole mahdollista hahmotella yhtä tai yksiselitteistä n uuden jan muotokuvaa. Uusien joiden profiili vaihtelee huomattavasti eri hakukohteissa ja joiden tyypittely edellyttää useimmiten myös kokemusperäistä ja tilastollista tietoa valinnan jälkeisestä opintojen kulusta. Yliopistoon voidaan hakea monessa eri tarkoituksessa: toiset tulevat tavoittelemaan tutkintoa, toiset tulevat täydentämään opintojaan ja löytyy heitäkin, joille opiskelu sinänsä ei ole ensisijainen tavoite. Seuraavassa asetelmassa on hahmoteltu millaisin tavoittein tai aikomuksin ja voi pyrkiä tutkinto-opiskeluoikeuden hankkimaan: Tutkintotavoitteiset - osa-aikaiset tai täyspäiväiset jat 1. Ensimmäisen opiskelupaikan saaneet (ensimmäinen tutkinto-oikeus) A. Ensisijainen opiskelupaikka (ovat päässeet sisälle sinne, mihin ovat halunneet) B. Toissijainen opiskelupaikka (eivät omasta mielestä ensisijaisessa opiskelupaikassa) - Opiskelevat parantaakseen mahdollisuuksiaan päästä haluamaansa opiskelupaikkaan ja jättävät opintonsa, jos pääsevät ensisijaiseen kohteeseen (esim. TTY:sta lääketieteelliseen) - Tyytyvät toissijaiseen opiskelupaikkaan, ja opiskelevat täysipainoisesti 2. Aiemmin opiskelupaikan vastaanottaneet (toinen tutkinto-oikeus) A. Ei tutkintoa i. Hakevat toissijaisesta vaihtoehdosta ensisijaiseen ii. Hakevat uuden mielenkiinnon kohteensa mukaisesti uudelleen Perusteita uuden opiskelupaikan hankkimiselle mm. - Opetuksen laatu ja painopistealueet - Yliopistostatus - Yliopiston imago - Opiskelualan kiinnostavuus/ensisijaisuus - Paikkakunta - Alle 25-vuotiaat nuoret aikuiset: ovat hakeneet ammatilliseen koulutukseen työmarkkinatuen saamiseksi B. Tutkinnon suorittaneet i. Ammattikorkeakoulupohjalta -opintoihin - oman ammattiosaamisen täydentäminen ja kohottaminen ii. Toisen tutkinnon suorittaminen - Työelämän tarpeisiin tähtäävä koulutus (esim. perinteellinen DI-KTM - yhdistelmä) sekä omaa tiedonintressiä tukeva tutkintotavoitteinen opiskelu Opintojaan täydentävät - osa-aikaiset tai täyspäiväiset jat A. Sivuaineen hankkiminen (tutkintoon liitettävä tai tutkintoa täydentävä sivuaine) 15 B. Opiskeluoikeuden hankkiminen (mahdollisen tulevan täydennyskoulutustarpeen tai halun turvaamiseksi) Muusta syystä opiskelupaikan hankkineet A. opintososiaaliset etujen vuoksi opiskelupaikan vastaanottavat (esimerkiksi jakortin tuomat edut, opintotuki) B. -jan statusta haluavat 15 Mikäli valtakunnallinen JOO-järjestelmä toimisi tarkoituksenmukaisesti, tällaisia tutkinto-oikeuksia ei tarvittaisi.

18 Pohdintaa mahdollista jatkotoimista Päävalintoja koskeva tilastotieto antaa aihetta moniin pää- ja erillisvalintojen suhdetta, aloituspaikkojen mitoitusta ja javalintojen toteutusta koskeviin, osin myös koulutuspoliittisiin pohdintoihin. Etenkin n kannalta on tärkeätä, että aloituspaikat on mitoitettu ja valintaperusteet laadittu siten, että koulutukseen saadaan riittävästi opinnoissaan menestyviä tutkintotavoitteisia joita, jotka suorittavat opintonsa kohtuullisessa ajassa. Tätä lienee pidettävä javalintojen onnistumisen keskeisenä arviointiperusteena yhtä hyvin niin joiden, koulutusyksiköiden kuin yhteiskunnankin kannalta. Yliopistolla on mahdollisuus tiettyyn määrän asti vaikuttaa omilla ratkaisuillaan, kuten koulutustarjonnalla, hakuinformaatiolla sekä valintaperusteilla potentiaalisiin hakijoihin. Itse hakumenettelyllä, valintakokeilla sekä muilla valintakriteereillä voidaan vaikuttaa suoremmin sta opiskelupaikan saaviin, siis hyväksyttyihin. Yliopistolla ei kuitenkaan juuri ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, ketkä opiskelupaikan vastaanottavat, näin erityisesti jos hakija on saanut jonkin toisen opiskelupaikan. Yliopiston sisäisiä kysymyksiä 1. Tilastokeskuksesta tilattu aineisto antaa siinä määrin uutta tietoa n uusien joiden taustasta, että tilannetta on aiheellista tarkastella tiedekunnissa ja laitoksilla seuraavien vuosien aloituspaikkamääriä ja javalinnan perusteita valmisteltaessa. Vaikka tilanne vaihteleekin paljon eri hakukohteissa, voidaan otaksua, että useissa tiedekunnissa ja hakukohteissa ei saa suunnittelemaansa määrää tutkintotavoitteisesti ja päätoimisesti opintoja harjoittavia joita, vaikka aloituspaikkakiintiöt täyttyvät. Uusien joiden määrä tulisi olla kussakin tiedekunnassa sellainen, että tutkintotavoitteet tullaan aikanaan saavuttamaan. Yliopiston rahoitus perustuu suurelta osalta sovittuihin tutkintotavoitteisiin ja niiden toteutumiseen. 2. Valintakokeisiin pohjautuvaa valintamenettelyä on ssa perinteellisesti kannatettu, koska sen on katsottu antavan tasavertaiset mahdollisuudet paikoista kilvoitteluun aiemmasta koulumenestyksestä riippumatta. Valintakokeen käyttökelpoisuutta yksinomaisena valintaperusteena on aiheellista vakavasti epäillä, jos valintakoe näyttää suosivan alan korkeakoulututkinnon tai -opintoja jo aiemmin suorittaneita. Kesän päävalinnoissa uudet ylioppilaat ja vailla korkeakoulupaikkaa olevat tulisi asettaa etusijalle. 3. Olisi pohdittava kaksiportaisen perustutkintomallin kehittelyä ja soveltamista siten, että yhä useampi mahdollisesti toissijaiselle opiskelupaikalle tai opiskelualalle päässyt suorittaisi kuitenkin siinä kandidaatin tutkinnon ja hakeutuisi vasta sen jälkeen ensisijaisemman alan maisteriopintoihin. 4. Koulutuksen ja opetuksen suunnittelun kannalta olisi tärkeätä kulloinkin tietää, mikä on uusien joiden opinnollinen tausta, sekä miten eri valintaväyliltä ja eri opiskelutaustalta valitut edistyvät opinnoissaan. Yhtä lailla tarvittaisiin tietoa Tampereen sta mahdollisesti muihin ihin ja korkeakouluihin siirtyvistä. Yliopiston jatietojärjestelmä ei sisällä tietoa uusien joiden aiemmista opiskeluoikeuksista ja suoritetuista opinnoista muiden kuin Tampereen ssa opiskelleiden osalta. Yliopisto ei myöskään useimmiten saa tietoa jansa siirtymistä opiskelemaan muualle tai opintojen tosiasiallisesta keskeyttämisestä. Opintojen kulkua koskeva seuranta jää osaltaan vaillinaiseksi.

19 5. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että n javalintojen kehittämisstrategia (lukuvuodelta ) on syytä ottaa tarkistettavaksi, koska joidenkin tavoitteiden saavuttamisessa ei ole edistytty vielä riittävästi. 6. Vastaava selvitys on aiheellista teettää uudelleen parin vuoden kuluttua, jos tietoja ei muutoin saada käyttöön opetusministeriön myötävaikutuksella. Valtakunnallisia kysymyksiä 7. Yliopistojen välinen suhteellisen suuri joiden liikkuvuus herättää kysymyksiä myös useiden samanaikaisten tutkinto-oikeuksien käytön seuraamisesta (etenkin laadunvarmistuksen osalta tutkintojen kokoamista ja opintojen hyväksilukemista koskevissa menettelyissä), kaksiportaisen perustutkintojärjestelmän kehittämisestä ottamaan paremmin huomioon alan vaihdot (edellä kohta 3) sekä eri alojen koulutuksen mitoituksen onnistuneisuudesta 8. Valtakunnallinen jen välinen JOO-sopimuspohjainen järjestelmä olisi aiheellista arvioida, koska tutkinto-opiskeluoikeuksia mahdollisesti edelleen hankitaan sivuaineopiskelua varten. 9. Edellä mainitut, myös jen sisäiset tietotarpeet, tyydyttäisi valtakunnallinen opinto-oikeus- ja tutkintorekisteri, jota opetusministeriö ja korkeakoulut voisivat käyttää koulutuksen mitoitussuunnittelun tukena ja määrättyihin opinto-oikeuksien myöntämistä ja käyttöä koskeviin viranomaiskyselyihin. 10. Opintojen kulkua koskevien indikaattorien käyttö esimerkiksi korkeakoulujen tulosrahoituksessa on kyseenalaista, koska lähtökohtatilanne (etenkin tutkintotavoitteisesti opiskelevien osuus uusista joista) voi vaihdella huomattavasti oppiaineesta ja sta toiseen. 11. Aineisto johtaa väistämättä pohdintaan kansalaisten tasavertaisten kouluttautumismahdollisuuksien turvaamisesta ja valintamenettelyjen oikeudenmukaisuudesta. Onko yhteiskunnan kannalta hyväksyttävää, että toisille nuorille ja aikuisille kasautuu useita yhteiskunnan kustantamia korkeakoulutason koulutuspaikkoja, kun samanaikaisesti toiset ovat syrjäytymisvaarassa odottaessaan vuosia koulutukseen pääsyä tai jääden kokonaan soveltuvaa koulutusta paitsi? 16 Käsitteet: Aidosti uusi viittaa tässä selvityksessä sellaiseen henkilöön, joka ei ole opiskellut lukuvuonna (siis ) suomalaisessa ssa tai ammattikorkeakoulussa eikä ole suorittanut suomalaista ammattikorkeakoulu- tai tutkintoa vuoden 2005 loppuun mennessä. Aidosti uusissa saattaa siis olla ulkomailla tutkinnon suorittaneita ja opiskelleita. Ei-opiskeleva viittaa tässä selvityksessä niihin henkilöihin, joilla ei ole ollut opiskelupaikkaa missään suomalaisessa ssa tai ammattikorkeakoulussa Ei-opiskelevissa saattaa olla ulkomailla opiskelleita sekä ko. ajankohtaa aiemmin tai myöhemmin suomalaisessa ssa tai ammattikorkeakoulussa opiskelleita.

20 HAKENEET hakukohde yhteensä Helsingin Turun Tampereen opiskelupaikka tutkinto mennessä (henkilö voi esiintyä useassa eri sarakkeessa) opiskelu (henkilö voi esiintyä useassa sarakk.) ei opiskellut, Jyväskylän Tampereen teknillinen muu Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ssa tai amk:ssa ei opiskellut muu ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto ylempi korkekoulututkinto mutta on suoritanut tutkinnon aidosti uusi ja Yhteensä 0 0 Aluetiede Bioteknologian koulutusohjelma Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoul Englantilainen filologia Etnomusikologia Filosofia Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Hallintotiede Historia Hoitotyön johtamisen koulutusohjelma Hoitotyön opettamisen koulutusohjelma Informaatiotutkimus Julkisoikeus Kansainvälinen politiikka Kansantaloustiede Kunnallisalan koulutus Käännöstiede (englanti) Käännöstiede (saksa) Käännöstiede (venäjä) Laskentatoimi Lastentarhanopettajan koulutus Logopedia Luokanopettajan koulutus Lääketieteen koulutusohjelma Markkinointi Matematiikan aineenopettajan koulutus Matematiikka/tilastotiede Pohjoismaiset kielet Psykologia Puheoppi Ranskan kieli Saksan kieli ja kulttuuri Slaavilainen filologia Sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikka, Porin yksikkö Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiaalityö, Porin yksikkö Sosiologia Sosiologia, Porin yksikkö Suomen kieli Suomen kirjallisuus Teatterin ja draaman tutkimus Teatterityön koulutusohjelma Tiedotusoppi Tiedotusoppi, kuvajournalismin linja Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Vakuutustiede Valtio-oppi Vero-oikeus Yleinen kirjallisuustiede Ympäristöpolitiikka Yrityksen hallinto Yritysjuridiikka

21 HAKENEET hakukohde yhteensä Helsingin Turun Tampereen opiskelupaikka tutkinto mennessä (henkilö voi esiintyä useassa eri sarakkeessa) opiskelu (henkilö voi esiintyä useassa sarakk.) ei opiskellut, Jyväskylän Tampereen teknillinen muu Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ssa tai amk:ssa ei opiskellut muu ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto ylempi korkekoulututkinto mutta on suoritanut tutkinnon aidosti uusi ja Yhteensä 0 Aluetiede % 1 % 3 % 0 % 3 % 3 % 7 % 2 % 5 % 24 % 76 % 2 % 1 % 5 % 7 % 69 % Bioteknologian koulutusohjelma % 3 % 1 % 2 % 7 % 11 % 3 % 4 % 6 % 36 % 64 % 2 % 1 % 2 % 2 % 62 % Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoul % 2 % 7 % 1 % 1 % 4 % 2 % 2 % 4 % 22 % 78 % 8 % 5 % 2 % 11 % 67 % Englantilainen filologia % 1 % 1 % 1 % 2 % 4 % 2 % 0 % 5 % 16 % 84 % 1 % 0 % 1 % 2 % 83 % Etnomusikologia 40 3 % 0 % 0 % 0 % 0 % 10 % 5 % 5 % 13 % 33 % 68 % 5 % 0 % 5 % 5 % 63 % Filosofia % 1 % 6 % 1 % 2 % 5 % 2 % 1 % 4 % 21 % 79 % 1 % 0 % 3 % 2 % 77 % Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi % 0 % 6 % 1 % 5 % 10 % 6 % 5 % 7 % 38 % 62 % 5 % 0 % 10 % 7 % 55 % Hallintotiede % 1 % 6 % 1 % 3 % 4 % 2 % 4 % 5 % 26 % 74 % 11 % 2 % 8 % 15 % 60 % Historia % 0 % 3 % 0 % 1 % 2 % 2 % 1 % 6 % 15 % 85 % 1 % 0 % 1 % 1 % 83 % Hoitotyön johtamisen koulutusohjelma % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 0 % 2 % 3 % 6 % 94 % 46 % 0 % 0 % 40 % 54 % Hoitotyön opettamisen koulutusohjelma % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 0 % 1 % 4 % 6 % 94 % 49 % 0 % 0 % 44 % 49 % Informaatiotutkimus % 1 % 3 % 3 % 2 % 8 % 1 % 1 % 6 % 25 % 75 % 5 % 1 % 7 % 10 % 65 % Julkisoikeus % 1 % 7 % 0 % 0 % 4 % 2 % 2 % 7 % 21 % 79 % 6 % 0 % 7 % 11 % 68 % Kansainvälinen politiikka % 1 % 5 % 1 % 2 % 5 % 1 % 1 % 6 % 21 % 79 % 4 % 0 % 1 % 5 % 75 % Kansantaloustiede % 1 % 4 % 1 % 5 % 10 % 2 % 0 % 12 % 35 % 65 % 3 % 0 % 4 % 6 % 60 % Kunnallisalan koulutus % 1 % 3 % 1 % 0 % 7 % 3 % 4 % 9 % 27 % 73 % 5 % 1 % 11 % 12 % 62 % Käännöstiede (englanti) % 1 % 2 % 1 % 2 % 5 % 1 % 0 % 3 % 15 % 85 % 2 % 0 % 1 % 2 % 83 % Käännöstiede (saksa) 90 0 % 2 % 0 % 1 % 0 % 3 % 3 % 0 % 6 % 16 % 84 % 1 % 0 % 0 % 1 % 83 % Käännöstiede (venäjä) 63 2 % 0 % 2 % 0 % 2 % 6 % 0 % 0 % 2 % 11 % 89 % 5 % 0 % 3 % 6 % 83 % Laskentatoimi % 1 % 6 % 1 % 6 % 12 % 1 % 0 % 12 % 39 % 61 % 6 % 0 % 4 % 8 % 53 % Lastentarhanopettajan koulutus % 1 % 1 % 1 % 0 % 2 % 0 % 1 % 7 % 13 % 87 % 2 % 0 % 0 % 2 % 85 % Logopedia % 2 % 4 % 0 % 0 % 2 % 0 % 1 % 6 % 15 % 85 % 4 % 0 % 1 % 5 % 80 % Luokanopettajan koulutus % 1 % 2 % 2 % 1 % 5 % 0 % 1 % 9 % 22 % 78 % 5 % 3 % 1 % 7 % 71 % Lääketieteen koulutusohjelma % 1 % 2 % 4 % 14 % 11 % 2 % 4 % 6 % 43 % 57 % 3 % 1 % 3 % 5 % 52 % Markkinointi % 1 % 2 % 0 % 2 % 9 % 1 % 1 % 12 % 29 % 71 % 4 % 0 % 1 % 5 % 66 % Matematiikan aineenopettajan koulutus 62 0 % 0 % 2 % 3 % 6 % 5 % 0 % 2 % 10 % 27 % 73 % 6 % 2 % 3 % 6 % 66 % Matematiikka/tilastotiede % 0 % 1 % 0 % 3 % 4 % 2 % 0 % 4 % 15 % 85 % 1 % 0 % 3 % 3 % 82 % Pohjoismaiset kielet % 0 % 1 % 0 % 0 % 5 % 2 % 3 % 4 % 16 % 84 % 3 % 0 % 1 % 2 % 82 % Psykologia % 1 % 5 % 1 % 1 % 7 % 1 % 1 % 7 % 24 % 76 % 3 % 0 % 5 % 5 % 71 % Puheoppi 67 1 % 1 % 3 % 0 % 4 % 6 % 1 % 1 % 7 % 25 % 75 % 1 % 0 % 3 % 3 % 72 % Ranskan kieli 99 0 % 0 % 1 % 0 % 1 % 5 % 0 % 0 % 5 % 12 % 88 % 3 % 0 % 3 % 4 % 84 % Saksan kieli ja kulttuuri % 0 % 1 % 2 % 1 % 8 % 3 % 0 % 4 % 19 % 81 % 1 % 0 % 1 % 1 % 80 % Slaavilainen filologia 49 0 % 0 % 2 % 0 % 4 % 4 % 0 % 0 % 2 % 12 % 88 % 4 % 0 % 2 % 4 % 84 % Sosiaalipolitiikka % 1 % 4 % 2 % 1 % 2 % 2 % 4 % 11 % 26 % 74 % 4 % 1 % 2 % 5 % 69 % Sosiaalipolitiikka, Porin yksikkö 40 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 3 % 25 % 28 % 73 % 15 % 0 % 0 % 13 % 60 % Sosiaalipsykologia % 0 % 3 % 2 % 0 % 4 % 2 % 2 % 2 % 17 % 83 % 4 % 0 % 2 % 6 % 77 % Sosiaalityö % 0 % 2 % 1 % 0 % 2 % 1 % 3 % 10 % 19 % 81 % 14 % 0 % 1 % 14 % 68 % Sosiaalityö, Porin yksikkö % 2 % 2 % 2 % 0 % 1 % 0 % 1 % 17 % 24 % 76 % 27 % 1 % 3 % 26 % 50 % Sosiologia % 0 % 4 % 2 % 0 % 8 % 1 % 0 % 8 % 23 % 77 % 3 % 1 % 1 % 4 % 73 % Sosiologia, Porin yksikkö 58 2 % 0 % 2 % 0 % 0 % 7 % 0 % 0 % 9 % 17 % 83 % 5 % 2 % 3 % 7 % 76 % Suomen kieli % 1 % 3 % 3 % 1 % 5 % 2 % 2 % 7 % 25 % 75 % 1 % 0 % 2 % 2 % 73 % Suomen kirjallisuus % 1 % 3 % 0 % 1 % 2 % 0 % 0 % 5 % 14 % 86 % 1 % 0 % 1 % 2 % 84 % Teatterin ja draaman tutkimus 74 0 % 1 % 1 % 3 % 0 % 0 % 0 % 1 % 5 % 12 % 88 % 7 % 0 % 0 % 7 % 81 % Teatterityön koulutusohjelma % 1 % 2 % 2 % 0 % 5 % 1 % 1 % 13 % 24 % 76 % 2 % 0 % 1 % 3 % 73 % Tiedotusoppi % 1 % 4 % 2 % 1 % 5 % 1 % 1 % 7 % 22 % 78 % 2 % 0 % 2 % 4 % 75 % Tiedotusoppi, kuvajournalismin linja % 0 % 5 % 2 % 1 % 7 % 2 % 0 % 7 % 24 % 76 % 7 % 0 % 1 % 7 % 69 % Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma % 2 % 2 % 1 % 5 % 7 % 2 % 1 % 16 % 35 % 65 % 4 % 0 % 2 % 4 % 61 % Vakuutustiede % 1 % 4 % 1 % 5 % 10 % 2 % 1 % 14 % 39 % 61 % 3 % 0 % 3 % 4 % 56 % Valtio-oppi % 1 % 3 % 2 % 2 % 4 % 1 % 0 % 11 % 24 % 76 % 1 % 0 % 1 % 1 % 75 % Vero-oikeus % 1 % 5 % 0 % 2 % 13 % 2 % 2 % 12 % 38 % 62 % 6 % 0 % 7 % 9 % 53 % Yleinen kirjallisuustiede % 1 % 2 % 0 % 2 % 4 % 2 % 0 % 4 % 16 % 84 % 0 % 1 % 0 % 1 % 83 % Ympäristöpolitiikka 87 1 % 3 % 6 % 2 % 1 % 5 % 2 % 0 % 11 % 31 % 69 % 5 % 1 % 2 % 3 % 66 % Yrityksen hallinto % 0 % 3 % 1 % 4 % 9 % 2 % 1 % 12 % 33 % 67 % 6 % 0 % 4 % 8 % 59 % Yritysjuridiikka % 0 % 5 % 0 % 3 % 9 % 0 % 1 % 13 % 31 % 69 % 7 % 0 % 3 % 8 % 61 %

22 KIRJOITTAUTUNEET hakukohde yhteensä Helsingin Turun Tampereen opiskelupaikka tutkinto mennessä (henkilö voi esiintyä useassa eri sarakkeessa) opiskelu (henkilö voi esiintyä useassa sarakk.) ei opiskellut, Jyväskylän Tampereen teknillinen muu Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ssa tai amk:ssa ei opiskellut muu ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto ylempi korkekoulututkinto mutta on suoritanut tutkinnon aidosti uusi ja Yhteensä Aluetiede Bioteknologian koulutusohjelma Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisterikoul Englantilainen filologia Etnomusikologia Filosofia Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Hallintotiede Historia Hoitotyön johtamisen koulutusohjelma Hoitotyön opettamisen koulutusohjelma Informaatiotutkimus Julkisoikeus Kansainvälinen politiikka Kansantaloustiede Kunnallisalan koulutus Käännöstiede (englanti) Käännöstiede (saksa) Käännöstiede (venäjä) Laskentatoimi Lastentarhanopettajan koulutus Logopedia Luokanopettajan koulutus Lääketieteen koulutusohjelma Markkinointi Matematiikan aineenopettajan koulutus Matematiikka/tilastotiede Pohjoismaiset kielet Psykologia Puheoppi Ranskan kieli Saksan kieli ja kulttuuri Slaavilainen filologia Sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikka, Porin yksikkö Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiaalityö, Porin yksikkö Sosiologia Sosiologia, Porin yksikkö Suomen kieli Suomen kirjallisuus Teatterin ja draaman tutkimus Teatterityön koulutusohjelma Tiedotusoppi Tiedotusoppi, kuvajournalismin linja Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Vakuutustiede Valtio-oppi Vero-oikeus Yleinen kirjallisuustiede Ympäristöpolitiikka Yrityksen hallinto Yritysjuridiikka