KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus AIKA klo 16:00-20:08

Transkriptio

1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus AIKA klo 16:00-20:08 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Hallituskatu 4, Kemijärvi KÄSITELLYT ASIAT Sivu 439 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus Lainan myöntäminen Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiölle 443 Lausunto kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen/ Pekka Turkki 444 Lausunto kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen/ Kiinteistöyhtymä Ahti Alajoutsijärvi, Hannu Alajoutsijärvi ja Eeva-Liisa Ruopsa 445 Lausunto kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen/ Veikko Niemelä ja Anita Ruokamo 446 Lausunto käräjäoikeusverkoston kehittämisestä Täyttölupa toimistosihteerin tehtävään Siivouspalvelupäällikön viran perustaminen Osakaskokousedustajan nimeäminen LapIT Oy Kemijärven kaupungin myöntämien lainatakauksien turvaaminen muuttuvassa sote-ympäristössä 451 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 452 KVTESin alaisten työntekijöiden henkilökohtaisten lisien vajaiden kattaminen takautuvasti alkaen 453 Vuoden 2017 kuntavaalien äänestyspaikkojen määrääminen Vuoden 2017 kuntavaalien vaaliviranomaiset ja ulkomainonta Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Lautakuntien ja muiden viranomaisten pöytäkirjat Ilmoitusasiat Muut asiat Täyttölupa lastentarhanopettajan toistaiseksi voimassa olevaan tehtävään alkaen 460 Täyttölupa musiikkiopiston yhteispäätoiminen huilunsoiton opettaja 461 Varhaiskasvatuspalveluiden palveluverkkoselvitys

2 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/2016 2

3 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus AIKA klo 16:00-20:08 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Hallituskatu 4, Kemijärvi OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Soppela Lea 16:00-20:08 puheenjohtaja Ojala Arto 16:00-20:08 I varapuheenjohtaja Jaakkola Kauko 16:00-20:08 II varapuheenjohtaja Aalto Pirkka 16:00-20:08 jäsen Kangas Esa 16:00-20:08 jäsen Perälä Tarja 16:00-20:08 jäsen Pikkuvirta Sirkka 16:00-20:08 jäsen Ruokamo Anita 16:00-20:08 jäsen Teija Tohmola :t Kerkelä Mauno 16:00-20:08 varajäsen Teija Tohmola - varajäsen :t POISSA Ojala Jukka jäsen Kerkelä Mauno Junttila Maarit kv:n II varapuheenjohtaja Tuulikki Juujärvi varajäsen 442 MUU Niemelä Veikko 16:00-20:08 kv:n puheenjohtaja Sipovaara Kyösti 16:00-20:08 kv:n I varapuheenjohtaja Pikkarainen Juha 16:00-20:08 kv:n III varapuheenjohtaja Harju Markku 16:00-20:08 kv:n IV varapuheenjohtaja Rantanen Atte 16:00-20:08 esittelijä Säärelä Marjo 16:00-20:08 pöytäkirjanpitäjä ALLEKIRJOITUKSET Kemijärvellä Puheenjohtaja Lea Soppela Arto Ojala :t Pöytäkirjanpitäjä Marjo Säärelä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kemijärvellä Kemijärvellä Esa Kangas Arto Ojala Kauko Jaakkola :t PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Allekirjoitettu ja tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä Kemijärven kaupungin Kaupungintalo, kirjaamo, Hallituskatu 4, Kemijärvi, klo

4 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan kaupunginhallituksen kokous on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estynee nä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu toimitetaan kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muil le, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen ko kousta. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty sähköpostilla Päätös: Ennen kokouksen alkua kaupunginhallitus kuuli kaupungingeodeetti Tapio Pöyliötä Suomun yleiskaavaan liittyen. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjan tarkastus on Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Esa Kangas ja Arto Ojala. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Esa Kangas ja Arto Ojala.

6 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus 8/00.002/2016 KH Kaupunginjohtaja esittelee kaupunginhallitukselle ajankohtaiset asiat. Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

7 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Lainan myöntäminen Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiölle 571/03.034/2016 KH Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön hallitus anoo Kemijärven kaupungilta lainaa euroa ja antaa vakuutena kiinnityksen residenssikiinteistöön nykyisin olemassa olevin ehdoin. Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiölle aiemmin myönnetystä lainasta on jäljellä euroa ja kaupunginvaltuusto (KV ) myöntänyt lyhennysvapaiksi vuosiksi v Lyhennysvapaiden vuosien osalta peritään korot koko lainamäärästä päätöksessä päätetyn mukaisesti. Kaupunki on saanut kiinnitykset residenssikiinteistöön euron arvosta ja kaupungilla on hallussaan vastaava panttikirja. Kiinnitykset kattavat siten olemassa olevan lainan ja nyt anottavan lainan yhteismäärän. Erilliset lainat on tarkoituksenmukaista yhdistää yhdeksi euron lainaksi ja myöntää tälle lainalle lyhennysvapaiksi vuodet , kuten jo aiemmalle lainalle on myönnetty. Lyhennysvapaavuosilta peritään 12 kk:n euribor-korko lisättynä 0,80 %:n marginaalilla alkaen.lainan takaisinmaksuaika pitenee vuosille Mikäli säätiön toiminnassa tapahtuu olennaisia lainanhoitoon vaikuttavia muutoksia, kaupunki päättää erikseen toimenpiteistä koskien lainan takaisinmaksua ja lyhennysvapaita. Oheisliitteinä hallitukselle Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön hallituksen pöytäkirjaote, asiamiehen kirje, tilintarkastajan lausunto, taiteilijaresidenssin kiinteistöarvio ja Lapin ELY-keskuksen lausunto. (Talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiölle myönnetään lisälainaa euroa ja tämä sekä aiemmin myönnetystä lainasta jäljellä oleva euroa yhdistetään yhdeksi euron lainaksi. Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että lainalle myönnetään lyhennysvapaiksi vuodet ja että lyhennysvapaavuosilta peritään korkoa 12 kk:n euribor lisättynä 0,80 %:n marginaalilla alkaen. Korot maksetaan vuosittain ja euribor-korko tarkistetaan aina koron maksun jälkeen euriborin muutosta vastaavaksi. Korko- ja marginaalimäärittely tehdään lyhennysvapaan päättyessä v vastaamaan sen hetken korko- ja marginaalitasoa. Päätös: Lea Soppela ja Juha Pikkarainen poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ajan toimi Arto Ojala ja pöytäkirjantarkastajan toimi Kauko Jaakkola. Kokous keskeytettiin klo väliseksi ajaksi.

8 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Esa Kangas esitti, että päätökseen lisätään lainan takaisinmaksuajan piteneminen vuosille Puheenjohtajan tiedusteltua oliko hallitus yksimielisesti lisäysehdotuksen kannalla, hän totesi, että hallitus oli yksimielinen. Päätösehdotus hyväksyttiin Kankaan lisäyksellä.

9 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Lausunto kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen/ Pekka Turkki 667/51.512/2004 KH Pekka Turkki on tehnyt Suomun yleiskaavapäätöksestä liitteen 1 mukaisen valituksen. Valituksesta kaavoittaja, FCG/Lauri Solin, on laatinut liitteen 2 mukaisen vastineen. Asiasta on laadittu liitteen 3 mukainen lausunto. Asiaa selostetaan tarvittaessa hallituksen kokouksessa. (Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus antaa Pekka Turkin valituksesta liitteen 3 mukaisen lausunnon. Päätös: Anita Ruokamo ja Veikko Niemelä poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Anita Ruokamon varajäsen Teija Tohmola oli kokouksessa läsnä. Tarja Perälä esitti kaupunginjohtajan päätösesityksestä poiketen: Vuonna 2007 käynnistyneen Suomun yleiskaavatyön aikana lainsäädäntöön, päätöksentekoon ja kaavamerkintöjen sisältöön tehtyjen muutosten takia Suomun yleiskaava on tarpeellista tarkastella uudelleen vastaamaan voimassaolevaa tilannetta, jotta kaavatyön aikana kaavaan jääneet puutteet voidaan korjata. Lainkäyttöön ja lain merkitykseen liittyvien päätösvalta- ym. uudistusten takia on erityisesti huolehdittava, että kaavan asianosaiset saavat uudesta lainkäyttötilanteesta, kaavamerkinnöistä ja yleiskaavan merkityksestä hallintosäännön, kuntalain, hallintolain ja viranomaistoimintaa sääntelevän julkisuulain mukaisen osallisen kohteluun ja selkeän informaation. Suomun alueen matkailu- ja muiden elinkeinojen ja toimintojen tarpeiden vuoksi uusi valmistelu kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti on perusteltu. Kaupunginhallitus yhtyy valittajaan. Teija Tohmola ja Mauno Kerkelä kannattivat Perälän esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että oli tullut kaupunginjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on tarpeen äänestää. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen: kaupunginjohtaja JAA ja Perälä EI. Äänestyksen tulos: 6 JAA-ääntä (Soppela, Ojala, Aalto, Kangas, Pikkuvirta, Jaakkola) ja 3 EI-ääntä (Tohmola, Perälä, Kerkelä). Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan esityksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. Lausunto: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

10 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Lausunto kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen/ Kiinteistöyhtymä Ahti Alajoutsijärvi, Hannu Alajoutsijärvi ja Eeva-Liisa Ruopsa 667/51.512/2004 KH Kiinteistöyhtymä Ahti Alajoutsijärvi, Hannu Alajoutsijärvi, ja Eeva-Liisa Ruopsa on tehnyt Suomun yleiskaavapääröksestä liitteen 4 mukaisen valituksen. Kaavoittaja, FCG/Lauri Solin, on laatinut liitteen 5 mukaisen vastineen. Asiasta on laadittu liitteen 6 mukainen lausunto. Asiaa selostetaan tarvittaessa hallituksen kokouksessa. (Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus antaa Kiinteistöyhtymä Ahti Alajoutsijärvi, Hannu Alajoutsijärvi, ja Eeva-Liisa Ruopsa valituksesta liitteen 6 mukaisen lausunnon. Päätös: Anita Ruokamo ja Veikko Niemelä poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Anita Ruokamon varajäsen Teija Tohmola oli kokouksessa läsnä. Tarja Perälä esitti kaupunginjohtajan päätösesityksestä poiketen: Vuonna 2007 käynnistyneen Suomun yleiskaavatyön aikana lainsäädäntöön, päätöksentekoon ja kaavamerkintöjen sisältöön tehtyjen muutosten takia Suomun yleiskaava on tarpeellista tarkastella uudelleen vastaamaan voimassaolevaa tilannetta, jotta kaavatyön aikana kaavaan jääneet puutteet voidaan korjata. Lainkäyttöön ja lain merkitykseen liittyvien päätösvalta- ym. uudistusten takia on erityisesti huolehdittava, että kaavan asianosaiset saavat uudesta lainkäyttötilanteesta, kaavamerkinnöistä ja yleiskaavan merkityksestä hallintosäännön, kuntalain, hallintolain ja viranomaistoimintaa sääntelevän julkisuulain mukaisen osallisen kohteluun ja selkeän informaation. Suomun alueen matkailu- ja muiden elinkeinojen ja toimintojen tarpeiden vuoksi uusi valmistelu kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti on perusteltu. Kaupunginhallitus yhtyy valittajiin. Teija Tohmola kannatti Perälän esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että oli tullut kaupunginjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on tarpeen äänestää. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen: kaupunginjohtaja JAA ja Perälä EI. Äänestyksen tulos: 6 JAA-ääntä (Soppela, Ojala, Aalto, Kangas, Pikkuvirta, Jaakkola) ja 3 EI-ääntä (Tohmola, Perälä, Kerkelä). Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan esityksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. Lausunto: Pohjois-Suomen Hallinto-oikeus

11 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus

12 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Lausunto kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen/ Veikko Niemelä ja Anita Ruokamo 667/51.512/2004 KH Veikko Niemelä ja Anita Ruokamo ovat tehneet Suomun yleiskaavapäätöksestä liitteen 7 mukaisen valituksen. Kaavoittaja, FCG/Lauri Solin, on laatinut liitteen 8 mukaisen vastineen. Asiasta on laadittu liitteen 9 mukainen lausunto. Asiaa selostetaan tarvittaessa hallituksen kokouksessa. (Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus antaa Veikko Niemelän ja Anita Ruokamon valituksesta liitteen 9 mukaisen lausunnon. Päätös: Anita Ruokamo ja Veikko Niemelä poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Anita Ruokamon varajäsen Teija Tohmola oli kokouksessa läsnä. Tarja Perälä esitti kaupunginjohtajan päätösesityksestä poiketen: Vuonna 2007 käynnistyneen Suomun yleiskaavatyön aikana lainsäädäntöön, päätöksentekoon ja kaavamerkintöjen sisältöön tehtyjen muutosten takia Suomun yleiskaava on tarpeellista tarkastella uudelleen vastaamaan voimassaolevaa tilannetta, jotta kaavatyön aikana kaavaan jääneet puutteet voidaan korjata. Lainkäyttöön ja lain merkitykseen liittyvien päätösvalta- ym. uudistusten takia on erityisesti huolehdittava, että kaavan asianosaiset saavat uudesta lainkäyttötilanteesta, kaavamerkinnöistä ja yleiskaavan merkityksestä hallintosäännön, kuntalain, hallintolain ja viranomaistoimintaa sääntelevän julkisuulain mukaisen osallisen kohteluun ja selkeän informaation. Suomun alueen matkailu- ja muiden elinkeinojen ja toimintojen tarpeiden vuoksi uusi valmistelu kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti on perusteltu. Kaupunginhallitus yhtyy valittajiin. Teija Tohmola ja Arto Ojala kannattivat Perälän esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että oli tullut kaupunginjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on tarpeen äänestää. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen: kaupunginjohtaja JAA ja Perälä EI. Äänestyksen tulos: 5 JAA-ääntä (Soppela, Aalto, Kangas, Pikkuvirta, Jaakkola) ja 4 EI-ääntä (Ojala, Tohmola, Perälä, Kerkelä). Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan esityksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. Kokouksessa pidettiin tauko klo Lausunto: Pohjois-Suomen Hallinto-oikeus

13 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus

14 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Lausunto käräjäoikeusverkoston kehittämisestä 512/07.071/2016 KH Oikeusministeriö on asettanut hankkeen käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi. Hankkeen tehtävänä on valmistella ja toimeenpanna käräjäoikeusverkoston rakenneuudistus siten, että se tulee voimaan viimeistään vuoden 2019 alusta lukien. Hankkeen taustalla ovat käräjäoikeusverkoston kehittämisestä laadittu virkamiestyöryhmän mietintö (OMML 14/2015), siitä saatu lausuntopalaute (OMML 44/2015), oikeusministeriössä virkatyönä tehty jatkovalmistelu sekä oikeusja työministeri Jari Lindströmin linjaus. Linjauksen mukaan käräjäoikeuksien määrä vähenisi seitsemällä. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että käräjäoikeusverkostoa kehitettäisiin siten, että sen jälkeen Suomessa olisi 20 käräjäoikeutta (Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa) nykyisten 27 käräjäoikeuden sijaan. Uudistuksella yhdistettäisiin Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet. Lisäksi Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiri jaettaisiin siten, että sen eteläiset kunnat (Hyvinkää ja Nurmijärvi) sekä Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet yhdistettäisiin ja Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin pohjoiset kunnat (Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki) ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus yhdistettäisiin. Käräjäoikeudet nimettäisiin pääosin maakuntien nimien perusteella. Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähennettäisiin nykyisestä 57:stä 36:een. Käräjäoikeuksien edellä mainituilla paikkakunnilla sijaitsevien 20 hallinnollisen kanslian lisäksi erillisiä kanslioita jäisi neljälle paikkakunnalle (Hyvinkää, Kemi, Kokkola ja Ylivieska) ja istuntopaikkoja 12 paikkakunnalle (Inari/Ivalo, Kauhava, Kittilä, Kuusamo, Nurmes, Porvoo, Raasepori, Rauma, Salo, Savonlinna, sodankylä ja Utsjoki). Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että eräitä erityisasiaryhmiä eli maaoikeus-, merioikeus, ryhmäkanne-, yrityssaneeraus-, ulosottovalitus- ja sotilasoikeudenkäyntiasioita keskitettäisiin käsiteltäväksi nykyistä harvempiin käräjäoikeuksiin. Kemijärven kaupungin lausuntoluonnos on liitteenä 10. (Palvelualuejohtaja Marjo Säärelä, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä 10 olevan lausunnon. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

15 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Tiedoksi: Oikeusministeriö

16 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Täyttölupa toimistosihteerin tehtävään 81/02.022/2016 KH Hallinto- ja tukipalvelut tuottaa hallinto-, henkilöstö- ja talouspalveluja palvelualueiden yksiköille ja tytäryhteisöille. Organisaatiouudistuksen myötä hallinto- ja tukipalvelujen toimintoja ja resursseja on tiivistetty ja prosesseja kehitetty. Vapautuvat tehtävät on hoidettu viimeisen neljän vuoden aikana sisäisin tehtäväjärjestelyin ilman ulkopuolista rekrytointia. Henkilöstömäärä on vähentynyt toimistotehtävissä neljän vuoden aikana (v ) yhteensä 15 henkilöllä. Tilinpäätöstoimenpiteet käynnistyvät tämän vuoden puolella ja varsinainen tytäryhteisöjen ja kaupungin tilinpäätösten tekeminen liiteaineistoineen tilinpäätöskirjoiksi kestää maaliskuun loppuun saakka. Tämän ohella ja jälkeen jatkuvat normaalit tilivuoden kirjanpitotehtävät kausiraportteineen ja kirjauksineen sekä osto- ja myyntireskontran tositteiden kirjaukset, arkistointi, alv-tilitykset ym. toimet kirjanpidossa. Kaupunki on solminut tytäryhteisöjen kanssa palvelusopimukset talouspalvelujen tuottamisesta ja palvelusopimukset edellyttävät kaupungilta riittävää henkilöstöresursointia. Resursoinnista aiheutuvat henkilöstö-, ohjelmisto- ja muut kustannukset katetaan palvelujen tuottamisesta saatavilla tuloilla. Talouspalveluihin tarvitaan kirjanpitotaitoinen toimistosihteeri vastaamaan tytäryhteisöjen kirjanpitotehtävistä. Tehtävää ei pystytä hoitamaan sisäisin järjestelyin, eikä kaupungin sisältä löydy tehtävään vastaavaa osaamista omaavaa henkilöä. Tytäryhteisöjen kirjanpitotehtävistä on aiemmin keskusteltu mm. Kemijärven vuokratalojen kanssa ja pyritty löytämään asiaan yhteistä ratkaisua jo vuonna 2015 tässä onnistumatta. Edellä kuvatun vuoksi toimistosihteerin tehtävän täyttäminen on perusteltua ja välttämätöntä talouspalvelujen palvelutuotannon ja tehtyjen palvelusopimusten vuoksi. Tehtävä sisältyy hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstösuunnitelmaan ja siihen on varattu määräraha vuoden 2017 talousarvioon. Toimistosihteerin tehtäväkuvaus on oheisliitteenä. (Palvelualuejohtaja Marjo Säärelä, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus myöntää täyttöluvan toimistosihteerin vakituiseen tehtävään alkaen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Hallinto- ja tukipalvelut

17 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Siivouspalvelupäällikön viran perustaminen 574/02.021/2016 KH Kuntalain (410/2015) 87 :n 1 momentin mukaan kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Virkasuhteesta ja työsopimussuhteesta säädetään erikseen. Lain 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten perustetaan virka. Perustellusta syystä henkilö voidaan kuitenkin ottaa tällaiseen tehtävään virkasuhteeseen myös ilman, että tehtävää varten on perustettu virka. Viranhaltijan tehtäviin voi kuulua julkisen vallan käyttäminen, mutta työntekijän tehtäviin se ei voi kuulua. Kuntalain 91 :n mukaan valtuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Käyttäessään tällaista delegoitua toimivaltaa henkilö käyttää julkista valtaa. Delegoitua toimivaltaa voi käyttää vain virkasuhteinen henkilö. Julkisen vallan käyttöä voi sisältyä myös tehtävään, johon kuuluu esittelyä kunnallisessa päätöksenteossa. Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettä. Jos päätöksessä on kyse julkisen vallan käytöstä, sen esittelijänkin katsotaan käyttävän julkista valtaa. Myös valmistelutoimenpiteet voivat olla julkisen vallan käyttöä. Vaikka henkilön tehtäviin sisältyisi julkisen vallan käyttöä vain vähäisessä määrin, hänen tulee olla kuntaan virkasuhteessa. Esimerkiksi virkasuhteen alkamiseen, päättymiseen, virasta pidättämiseen ja harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämiseen liittyvä päätöksenteko on julkisen vallan käyttöä. Kemijärven kaupungissa on tehty organisaatiouudistus. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden organisaatio- ja päätöksentekorakenteen. Teknisellä palvelualueella on kolme vastuualuetta, joita johtaa vastuualueen esimies. Kaikki vastuualueiden esimiehet ovat virkasuhteisia lukuun ottamatta laitoshuoltopalveluiden esimiestä. Edellä mainitun perusteella laitoshuoltopalveluiden esimiestehtävää varten tulee perustaa siivouspalvelupäällikön virka. Kemijärven kaupungin hallintosäännön 67 :n mukaan kaupunginhallitus päättää viran perustamisesta, lakkauttamisesta, virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi ja nimikkeen muuttamisesta. Hallintosäännön 69 :n mukaan valitseva viranomainen määrää henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta, ellei virkaa perustettaessa tai laissa ole asiasta määrätty. (Hallintosihteeri Liisa Pauna, ) Esitän, että tekniselle palvelualueelle perustetaan siivouspalvelupäällikön virka, jonka kelpoisuusehtoina ovat soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi opistotason tutkinto sekä kokemusta kunta-alan esimies- ja johtamistehtävästä

18 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus vähintään kolme vuotta. (Palvelualuejohtaja Markku Kankaanranta, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus päättää 1. perustaa siivouspalvelupäällikön viran, 2. määrää viran kelpoisuusehdoiksi soveltuvan korkeakoulututkinnon tai vastaavan aikaisemman opistotason tutkinnon sekä kokemusta kunta-alan esimies- ja johtamistehtävistä vähintään kolme vuotta ja 3. myöntää täyttöluvan siivouspalvelupäällikön viran täyttämiseen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Tekninen palvelualue

19 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Osakaskokousedustajan nimeäminen LapIT Oy 575/07.073/2016 KH LapIT Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa on hyväksytty yhtiöjärjestyksen muutos ja uusi hallintosääntö. Hallintosäännössä määritellään osakaskokous ja sen kokoonpano ja tehtävät. Osakaskokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kullakin osakkaalla on edustaja osakaskokouksessa ja kullakin edustajalla on yksi ääni kokouksessa. Osakkaiden on nimettävä edustajansa osakaskokouksiin ilmoittamalla siitä yhtiön hallitukselle ennen kunkin kalenterivuoden alkamista. Mikäli aikaisemmin nimetty osakaskokouksen edustaja jatkaa tehtävässään myös seuraavan kalenterivuoden alusta, ei erillistä ilmoitusta tarvitse tehdä. Osakas voi myös valtuuttaa toisen osakkaan osakaskokousedustajan käyttämään puhevaltaansa osakaskokouksessa, mikäli hankintalaki tai muu lainsäädäntö ei aseta tälle estettä. (Talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus nimeää Kemijärven osakaskokousedustajaksi LapIT Oy:n osakaskokoukseen vuodelle 2017 palvelualuejohtaja Marjo Säärelän. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Valittu LapIt Oy Taitoa / toimielinkortisto

20 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Kemijärven kaupungin myöntämien lainatakauksien turvaaminen muuttuvassa sote-ympäristössä 536/03.034/2016 KH Tarkastuslautakunta on kokouksessaan pyytänyt kaupunginhallitukselta selvitystä marraskuun 2016 loppuun mennessä siitä, millä tavalla kaupungin antamat lainatakaukset kiinteistöihin turvataan muuttuvassa sote-ympäristössä. Kaupunki on myöntänyt takauksia omille tytäryhteisöilleen sekä merkittävää palvelutuotantoa paikkakunnalla toteuttaville yhdistyksille; Setlementti Tunturila ry:lle ja Kemijärven palvelukeskus ry:lle. Molemmat yhdistykset on luokiteltu palvelutuotantonsa osalta voittoa tavoittelemattomiksi, ja ne ovat saaneet myös valtion asuntorahaston avustuksia ja korkotukemia lainoja rakentamiseen ja kiinteistöjen korjauksiin. Kaupungin takaukset liittyvät pääosin näihin korkotuettuihin lainoihin, lukuun ottamatta Setlementti Tunturilan vuonna 2016 valmistunutta intervalliyksikköä. Korkotuettujen lainojen takaisinmaksuaika on ARAn sääntöjen mukaan uudistuotannossa 41 vuotta ja korjausrakentamisessa 30 vuotta. Tämä takaisinmaksuaikamääritys koskee myös kaupungin omaa palveluasumistuotantoa, johon on saatu ARAn tuki. Pääosa kaupungin takausvastuista muodostuu omien tytäryhteisöjen tekemien investointien takauksista. Yhdistysten osalta kaupungin takausvastuu vuoden 2016 tilinpäätösennusteen mukaan on ,00 euroa. Takauksiin on pyydetty vastavakuudet panttikirjoin/kiinnityksin. Setlementti Tunturilalle v annetun takauksen osalta ollaan paraikaa uudistamassa panttikirjoja. Kaupunginhallitukselle oheisliitteenä selvitys kaupungin takausvastuista. Toimitetaan kaupunginhallitukselle ennen kokousta. Maakuntauudistus ja sote-uudistus ovat vielä kesken eikä rahoitus- tai toimeenpanolakeja ole vielä hyväksytty. Uudistukset tulevat muuttamaan oleellisesti kuntien, kuntien omistamien tytäryhteisöjen sekä sote- tai asumispalveluja tuottavien yhdistysten ja osakeyhtiöiden toimintakenttää. Yhdistysten osalta voi olla tarkoituksenmukaista eritellä palvelutuotannon osa-alueita osin osakeyhtiöiksi. Kaupunki seuraa aktiivisesti maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen etenemistä ja kaupungin edustajat ovat mukana maakunnallisissa työryhmissä aktiivisina toimijoina. Kaupungin osalta ollaan myös valmistautumassa uudistuksiin ja uudistuksen tuomiin taloudellisiin ja toiminnallisiin vaikutuksiin. (Talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus antaa tarkastuslautakunnalle vastauksenaan yllä olevan. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

21 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus

22 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 561/07.072/2016 KH Vuoden 2015 kuntalain siirtymäsäännöksen (147 ) mukaan kuntien yhteistoimintasopimukset, ml. kuntayhtymien perussopimukset, on saatettava kuntalain 8 luvussa säädetyn mukaiseksi viimeistään sen johdosta, että kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset poikkeavat joiltain osin aiemman kuntalain säännöksistä. Valtionvarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Linnun ilmoituksen mukaan siirtymäsäännöksen takarajaa myöhennetään vielä vuoden 2019 loppuun saakka. Asiaa koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta säädetään vuoden 2015 kuntalain 57 :ssä. Jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Vuoden 1995 kuntalaki (365/1995) ei mahdollistanut asiasta sopimista perussopimuksissa, joten muuttaminen tulee lähtökohtaisesti tehdä laissa säädetyllä enemmistöllä jäsenkunnista. Kuntalain perussopimuksen sisältöä koskeva säännös poikkeaa vuoden 1995 kuntalain vastaavasta säännöksestä siten, että jatkossa perussopimuksessa tulee olla määräykset myös mahdollisesta järjestämisvastuun siirtymisestä (56 :n 1 momentin 2 kohta), alijäämien kattamisesta tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet 119 :n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta (10 kohta) sekä talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille (11 kohta). Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntien edustajat ovat pitäneet perussopimuksen muuttamista koskevan valmistelukokouksen. Tuolloin on todettu, että hallintomallivaihtoehtoina ovat a) yhtymävaltuustomalli = nykyinen malli, b) yhtymäkokousmalli tai c) yhdentoimielimen malli. Kokouksessa sovittiin yksimielisesti siitä, että -Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä valmistellaan tehdyn Rovaniemen omistajapoliittisen linjauksen mukaisesti yhtymävaltuuston korvaamista yhtymäkokouksella, -kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista valmistellaan siten, että yhtymäkokousmalliin voidaan siirtyä lukien, -yhtymäkokousmallissa ylin päätösvalta on yhtymäkokouksella, jonka alaisena toimii kuntayhtymän hallitus, -yhtymäkokouksessa (kokouksia vähintään kaksi kokousta vuodessa) jokaista Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omistajakuntaa edustaa yksi ao. kunnan edustaja, -yhtymäkokousmalliin siirtyminen myös vahvistaa omistajaohjausta ja joustavoittaa toimintaa, -toiminnan (esim. osavuosikatsauksittain 4 kk välein) raportoinnin tavasta ja

23 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus muodosta neuvotellaan RKK:n edustajien kanssa, jotta raportointi vastaa omistajakuntien tarvetta. Liitteenä 11 esitys Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi Uusi perussopimus poikkeaa voimassa olevasta perussopimuksesta seuraavalla tavalla: -yhtymävaltuuston sijaan tulee yhtymäkokous, joka käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa -yhtymäkokouksessa jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja, joka käyttää kunnan äänivaltaa (aikaisemmin edustajia oli yhteensä 29). Äänivalta jakautuu siten, että ääniä Rovaniemellä on 16,Sodankylällä 4, Kemijärvellä 3, Kittilällä 3, Ranualla 2 ja Kolarilla 1. -yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä muu kunnan toimielin (aikaisemmin kunkin jäsenkunnan valtuusto valitsi edustajat valitsivat edustajat valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi) -äänivallan perusteet säilyvät entisellään jäsenkuntien kesken, -yhtymäkokouksen (aik.valtuusto) tehtäviin (7 ) on lisätty johtajasopimuksen hyväksymisestä päättäminen, mikäli johtajasopimuksessa sovitaan kuntayhtymän johtajalle maksettavasta erokorvauksesta -yhtymäkokouksen kokoontumista koskevat määräykset on lisätty (7 ), -lisätty määräys hallituksen koollekutsumistavasta, (9 ), -talousarviota ja suunnitelmaa koskevaan kohtaan lisätty määräykset alijäämän kattamisvelvoitteesta, 15, -perussopimukseen on lisätty 16, joka koskee talouden ja toiminnan seurantajärjestelmää ja raportointia jäsenkunnille, -perussopimukseen lisätty voimaantulo alkaen. (Palvelualuejohtaja Marjo Säärelä, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttamisen liitteen 11 mukaiseksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

24 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus KVTESin alaisten työntekijöiden henkilökohtaisten lisien vajaiden kattaminen takautuvasti alkaen 66/02.025/2014 KH Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen henkilökohtaista lisää koskevat periaatteet alkaen. Palkkarakenteen muutoksen vuoksi, jossa henkilökohtaisesta lisästä erotettiin työkokemuslisä, määrävuosilisä sekä harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä, syntyi tilanne, jossa henkilökohtaista lisää maksettiin eri pistearvoilla. Tehyn ammattiosasto 811 ry:n vaatimuksesta käynnistettiin paikallisneuvottelu Tehyn jäsenten henkilökohtaisten lisien vajeiden korjaamisesta. Asiasta on neuvoteltu Tehyn kanssa useita kertoja. Neuvotteluissa saavutettiin yksimielinen neuvottelutulos Pöytäkirja oheisena tiedoksi kaupunginhallituksen jäsenille. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vuoksi työnantaja on neuvotellun Tehyn kanssa saavutetun neuvottelutuloksen jälkeen myös muiden KVTES:n sopimusalaan kuuluvien henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa henkilökohtaisten lisien vajeiden kattamisesta. Järjestöt hyväksyivät yksimielisesti työnantajan esityksen vajeiden kattamisesta, pöytäkirja oheisena tiedoksi kaupunginhallituksen jäsenille. (Palvelualuejohtaja Marjo Säärelä, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus hyväksyy henkilökohtaisten lisien vajeiden kattamisen paikallisneuvotteluissa saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti. Vajeet maksetaan vuoden 2016 budjetista. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Hallintosihteeri Henkilöstöjärjestöt

25 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Vuoden 2017 kuntavaalien äänestyspaikkojen määrääminen 464/01.015/2016 KH Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa (keskiviikosta tiistaihin) ja ulkomailla (keskiviikosta lauantaihin). Suomalaisessa laivassa ulkomaan ennakkoäänestys voidaan aloittaa jo keskiviikkona Vuoden 2017 kuntavaalit ovat ensimmäiset uuden kuntalain (410/2015) 15 :n mukaiset vaalit. Vaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaa ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun. Perustuslain 14 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. tämän nojalla kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että äänioikeutettujen äänestysmahdollisuudet vaaleissa ovat riittävät sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä. Vaalilain 9 :n mukaan kunnanhallitus päättää: kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa laitoksista, jotka ovat ennakkoäänestyspaikkoja äänestysalueen vaalipäivän äänestyspaikoista Jo kai sessa kun nassa on ol tava vä hin tään yk si en nak ko ää nes tys paikka, joll ei eri tyisestä syystä muuta johdu. En nak ko ää nes tys paikkoja mää rä tes sään kun nan hallituksen tulee kiinnittää huo miota seu raa viin asioihin: paikan on syytä olla sellaisessa tilassa, johon äänestäjien on help po tul la ja joi hin he vaivattomasti osaavat ennakkoäänestyspaikan on oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltään mahdollisimman puolueeton ennakkoäänestyspaikkojen on hyvä pysyä samoina vaaleista toiseen kunnan on tehokkaasti tiedotettava kunnan alueella olevista yleisistä ennakkoää nestyspaikoista ja niiden aukioloajoista liikuntavammaisten ja muiden liikuntaesteisten ennakkoäänestämismahdol lisuuksiin on kiinnitettävä huomiota liikkuva ennakkoäänestyspaikka voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti: rakennetaan äänestystila bussiin tai vastaavaan kulkuneuvoon, suunnitellaan päivittäinen reitti kellonaikoineen, tiedotetaan tehokkaasti bussin pysähdyspaikoista ja aikatauluista Vaalilain 47 :n mukaan kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka on ennak koäänestystä var ten avoinna kaikkina ennakkoäänestyksen ajanjakson päivi nä, jollei kunnanhallituksen päätök sellä erityisistä syistä toisin määrätä. Erityi nen syy voi olla lähinnä vain kunnan jonkin alueen tai taajaman vähäiseksi ar vioitu äänestäjämäärä. Jokaisessa kunnassa tulisi kuitenkin olla vähintään yksi sellainen ennakkoäänestyspaikka, joka on avoinna jokaisena ajanjakson ( ) päivä nä. Vaalilain 48 :n mukaan kunnanhallitus määrää myös ennakkoäänestyspaikan päi-

26 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus vittäiset aukioloajat, kuitenkin niin, että ennakkoäänestyspaikka ei saa olla avoinna arkipäivisin ennen kello 8 eikä kello 20 jälkeen eikä lauantaisin ja sunnuntaisin ennen kello 9 eikä kello 18 jälkeen. Vaalilain 8 :n mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Vuoden 2017 kuntavaaleissa noudatetaan sitä äänestysaluejakoa, joka tulee voimaan 15. päivänä lokakuuta 2016 ja koka perustuu kuntien mennessä maistraatille ilmoittamiin äänestysaluejakopäätöksiin. Kaupunginvaltuusto on päättänyt yhdistää aikaisemmat viisi äänestysaluetta (001 Isokylä, 002 Keskusta, 003 Luusa, 004 Särkikangas ja 005 Tohmo) yhdeksi 001 Kemijärven äänestysalueeksi. Jokaisella äänestysalueella on kunnanhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Vaalipäivänä äänestäjä voi ää nestää vain sen äänestysalueen äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusre kisteriin hänen kohdalleen. Kunnanhallituksen päätöksestä tulee käydä ilmi jokaisen kun nas sa ole van ylei sen en nak koäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päi vittäi set auki olo ajat se kä vaalipäivän äänestyspaikan nimi ja käyntiosoite. Myös liikkuvan ennakkoäänes tys paikan (esim. bussin) nimi merkitään ja sen alle kaikki pysähdyspaikat ja kellonajat. Edellä mai ni tut tie dot mer ki tään Väes tö re kis te ri kes kuksen yl lä pitä mään äänes tys paik kare kis teriin vii meistään per jantaina klo 12:00. (Hallintosihteeri Liisa Pauna, Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus päättää vuoden 2017 kuntavaalien ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen äänestyspaikkojen osalta seuraavaa: Kemijärven kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat ovat: 1. Kaupungintalo Hallituskatu 4, Kemijärvi, puhelin ja Aukioloajat ovat: klo klo klo Äänestysauto/Monipalveluauto Kyläluuta Kemijärvi, puhelin Pyhätunturin kauppa, Käärmepolku 2, Pyhätunturi kello Vuostimon koulu, Opintie 17, Vuostimo kello Tapionniemen koulu, Sodankyläntie 2331, Tapionniemi kello Javaruksen kylä, Kemiläntie 14, Kemijärvi

27 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus kello Morkkaperä, Morkkaperäntie 69, Kemijärvi kello Levärannan koulu, Lenkkitie 112, Kemijärvi kello Raajärvi, Mainari, Kaivostie 100, Raajärvi kello Pentti Ollonen, Luusuantie 5335, Juujärvi kello Jokela, Jokelantie 2, Juujärvi kello Juujärven koulu, Uittotie 14, Juujärvi kello Luusuan koulu, Itärannantie 102, Luusua kello Räisälä, Pietilä, Kyläntie 2, Suomutunturi kello Suomutunturi, Hotelli Suommu, Suomutunturi kello Tonkopuro, vanha koulu, Kuusamontie 1625, Suomutunturi kello Kelloniemen kauppa, Sallantie 2460, Joutsijärvi kello Lehtola, Bussipysäkki, Peräposiontie 1699, Lehtola kello Rytilahti, Rytilahdentie 80, Kemijärvi kello Soppelan koulu, Kaisankankaantie 87, Isokylä kello Hyypiön koulu, Hyypiöjärventie 10, Kemijärvi kello Palojärven pysäkki, Palojärventie 935, Kemijärvi kello Kuusivaara, Aikio, Kuusivaarantie 719, Kemijärvi

28 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus kello Ketola, lentokentän tiehaara, Vittalehdontie 5, Kemijärvi kello Oinaan kylä, Oinaantie 1471, Kemijärvi kello Karppinen, Oinaantie 917, Kemijärvi kello Kalervo Lampelan talo, Oinaantie 554, Kemijärvi kello Kalkiaisen koulu, Kalkiaisentie 89, Kemijärvi kello Kostamon pysäkki, Pitkänkujantie 85, Kostamo kello Erityisinä ennakkoäänestyspaikkoina ovat seuraavat laitokset: - Sairaala Lapponia, Sairaalakatu 9, Kemijärvi - Puistolan palvelukeskus, Rajakatu 9 A, Kemijärvi - Koivula-koti, Luusuantie 17, Kemijärvi - Hoitokoti Hilla, Särkeläntie 12, Kemijärvi Vaalipäivän äänestyspaikka on Nro Äänestysalue Äänestyspaikka Osoite 001 Kemijärvi Kaupungintalo Hallituskatu 4 Vaalipäivän äänestyspaikka on avoinna kello Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Liisa Pauna

29 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Vuoden 2017 kuntavaalien vaaliviranomaiset ja ulkomainonta 464/01.015/2016 KH Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina En nak ko ää nes tys toi mi te taan ja ulkomailla Kuntavaalien ulkomainonta suo sitellaan aloi tet ta vaksi viik koa en nen ennakkoäänestyksen alkua eli Vaaleissa sovelletaan vaalilakia (714/1998) sekä kuntalain kuntavaaleja koskevia säännöksiä. Kuntalaissa säädetään muun muassa äänioikeudesta kuntavaaleissa sekä vaalikelpoisuudesta valtuustoon. Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava äänestysalueiden vaalilautakunnat sekä ennakkoäänestyksestä laitoksissa huolehtivat vaalitoimikunnat. Vaalitoimikunnalla ei enää ole kotiäänestykseen liittyviä tehtäviä. Keskusvaalilautakunta määrää vaalitoimitsijat yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen. Vaalilain vaaliviranomaisia koskevaa kelpoisuus- ja esteellisyyssääntelyä täsmennettiin voimaan tulleella vaalilain muutoksella (361/2016). Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta, joka on valittu vuoden 2013 alussa koko vaalikaudeksi (vaalilain ), vastaa vaalien monista käytännön järjestelyistä. Keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa siitä lukien, kun häntä koskeva ehdokashakemus on annettu lautakunnalle. Ehdokkaaksi asettuvan keskusvaalilautakunnan jäsenen ja varajäsenen on syytä harkita eron pyytämistä, jolloin hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen tai varajäsen. Jäsenten ja varajäsenten esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain :ssä säädetään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keskusvaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso on esteellinen osallistumaan ehdokasasettelusta päättämiseen puolisoaan koskevan listan osalta, ennakkoäänten laskentaan, tarkastuslaskentaan ja vaalien tuloksen vahvistamiseen. Keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei voi olla henkilö, joka on puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies (vaalilain 151 ). Vaaliasiamieheksi valitus tulee pyytää eroa keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä tai varajäsenyydestä. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Kunnanhallitus saa tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen, jos lautakunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen.

30 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu pu heen joh ta ja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajä se niä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalilain 15 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Sääntely on tältä osin tiukentunut aiemmasta. Lainmuutos tuli voimaan Kelpoisuus vaalilautakuntaan: Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi jäsenten sekä varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsenenä ja varajäsenenä ei voi olla ehdokas. Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalilautakunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimetty voi toimia kaikissa vaalilautakunnan tehtävissä, kuitenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: vaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi ei saa toimia vaalilain 73 :n 2 momentissa tarkoitettuna äänestäjän avustajana. Kelpoisuus vaalitoimikuntaan: Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsenenä tai varajäsenenä eivät voi olla ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Kelpoisuuteen vaikuttava ehdokkuus tarkoittaa ehdokkuutta missä tahansa kunnassa: esimerkiksi kunnassa A ehdokkaaksi asetetun sisarus ei ole kelpoinen vaalitoimikunnan

31 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus jäseneksi missään kunnassa. (Tämä johtuu siitä, että äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa kunnassa.) Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalitoimikunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimetty voi toimia kaikissa vaalitoimikunnan tehtävissä. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Myös tasa-arvolain soveltamisessa tarkastelu tehdään siten, että sekä jäsenissä että varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteys tiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Vaalilain 4 :n mukaan vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaali päivän äänes tys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta. Val tuus ton päät tä mä äänestysalue on 001 Ke mi jär ven äänes tys alu e. Ulkomainonta Kuntavaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi niillä alueilla, jotka ovat kunnan hal lin nassa ja määräysvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloit tamista eli alkaen. Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kunnallinen vaali mainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu 1970-luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aikanaan ollut vaalimainonnan yhdenmukais tamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että vaalien yhteydessä käytetään tällaista mainontaa. Vaalimainontaan liitty vät laillisuuskysymykset ovat koskeneet yleensä yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista eli tasapuolisuutta mainospaikkojen jaossa. Kullekin ehdokkaita asettaneelle ryhmälle tulevan julistetilan sijainti, luettuna vasemmalta oi kealle, tulisi määräytyä samassa järjestyksessä kuin ehdokaslistojen yhdistelmässä. Ryhmiltä voidaan vaatia kirjallinen ilmoitus tai sitoumus vaalimainospaikkojen käyttämisestä. Jos tyhjiä paikkoja kuitenkin jää, niitä voidaan käyttää yleiseen vaalitiedottamiseen. Vaalimainospaikkojen maksullisuus vaihtelee eri kunnissa. Suun tauksena on ollut, että kunnat pyrkivät kattamaan vaalimainoskehikosta ja niiden pystyttämisestä ja

32 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ Kaupunginhallitus poistamisesta johtuvat kustannukset ehdokkaita asettaneilta ryh miltä. Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimai nospaikkojen maksullisuudesta. Vaalien ulkomainonnan järjestäminen kunnan hallinnassa ja määräämisvallassa olevilla alueilla ei ole lakisääteistä toimintaa ja on kunnan vapaasti järjestet tävissä. Kukin kunta ratkaisee paikallisista lähtökohdista vaalimainospaikkojen maksullisuuden. Olennaista on, että kaikki ehdokkaita asettaneet ryhmät voivat varata saman määrän mainos paikkoja ja jos maksuja peritään, maksuilla katetaan määritellyt kunnalle aiheutuvat kustannuk set ja maksut ovat saman suuruiset kaikille mainospaikkoja varanneille ryhmille. Vaalilain 56 :n 1 momentissa on säädetty järjestyksestä ennakkoäänestyspaikassa ja siihen liittyen niin sanotusta vaalimainontakiellosta. Säännökset edellyttävät, että vaalimainoksia ei si joiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin. Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan/haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueille, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittami seen. Tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta säädetään maantielain 52 ja 52 a :ssä. Vaalimainoksia ei koske ilmoitusvelvollisuus tienpitoviranomaisille. Vaalimainokset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen vaalipäivää ja ne on poistettava viikon kuluessa vaalipäivästä. Liikennevirasto ohjeistaa vaalimainontaa maanteiden varsilla ja asemakaava-alueiden ulkopuolella. Vaalimainonnassa on lisäksi otettava huomioon järjestyslain 6 :ssä ja tieliikennelain 56 :ssä säädetyt kiellot. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenneohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turval lisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kielletty. Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jon ka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taik ka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä. (Hallintosihteeri Liisa Pauna, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupun ginhallitus va litsee Kemijärven äänes tysalueen vaalilautakuntaan viisi (5) jäsentä ja viisi (5) varajäsentä sekä vaalitoimikuntaan kolme (3) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Varajäsenet asetetaan siihen järjestyk seen, jos sa he tulevat varsinaisten jä senten sijaan.