Aalto yliopiston ylioppilaskunnan KEVÄÄN 2009 VAALIJÄRJESTYS. I luku Yleisiä määräyksiä

Transkriptio

1 Aalto yliopiston ylioppilaskunnan KEVÄÄN 2009 VAALIJÄRJESTYS I luku Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala Tätä vaalijärjestystä noudatetaan Aalto yliopiston ylioppilaskunnan ensimmäisessä edustajiston vaalissa keväällä Tämän vaalijärjestyksen nojalla valittu edustajisto päättää järjestäydyttyään Aalto yliopiston ylioppilaskunnan säännöistä. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY), Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TOKYO) ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TKY) yhdistyvät Aalto yliopiston ylioppilaskunnaksi Tässä vaalijärjestyksessä Aalto yliopistoa kutsutaan yliopistoksi ja Aalto yliopiston ylioppilaskuntaa ylioppilaskunnaksi. 2 Edustajistovaali Ylioppilaskunnan ensimmäisen edustajistovaalin viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakielenä on suomi. Vaalijärjestyksen alkuperäinen kieli on suomi. Vaalijulistus on annettava virallisten kielten lisäksi myös englanniksi. Edustajistovaali toimitetaan 21. ja Vaalissa valitaan ylioppilaskunnalle 45 jäseninen edustajisto. Edustajiston toimikausi alkaa ja päättyy Edustajiston toimikausi jatkuu kuitenkin siihen asti kunnes uusi edustajisto on valittu. Vaalissa voi äänestää myös ennakolta. Ennakkoäänestys suoritetaan 16. ja Vaali on suhteellinen ja salainen. 3 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Ylioppilaskunnan ensimmäisessä edustajistovaalissa on äänioikeus Helsingin kauppakorkeakouluun (HSE), Taideteolliseen korkeakouluun (TaiK) tai Teknilliseen korkeakouluun (TKK) läsnäolevaksi kirjoittautuneella, henkilökohtaisesti läsnäolevalla kyseisen korkeakoulun ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänioikeus todetaan vaaliluettelosta, jonka laatii keskusvaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta voi antaa myös täydentäviä ohjeita äänioikeuden toteamisesta. Jos äänioikeus ei käy selville vaaliluettelosta, vaalilautakunta toteaa äänioikeuden HSE:n, TaiK:n tai TKK:n opiskelijarekisterin antamasta todistuksesta. Vaaliluetteloon sekä opiskelijarekisterin antamaan todistukseen on tällöin tehtävä merkintä äänioikeuden käyttämisestä. Äänioikeutetun henkilöllisyys todetaan keskusvaalilautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Hyväksyttäviä todistuksia henkilöllisyydestä ovat voimassaoleva ajokortti, valokuvalla ja henkilötunnuksella varustettu virallinen henkilöllisyystodistus sekä kuvallinen kelakortti. Vaalikelpoisia ovat vaalissa äänioikeutetut henkilöt. 4 Äänioikeuden käyttö Jokaisella äänioikeutetulla on vaalissa yksi (1) ääni riippumatta siitä, onko hän yhden tai useamman korkeakoulun läsnäolevaksi kirjoittautunut, henkilökohtaisesti läsnäoleva kyseisen korkeakoulun ylioppilaskunnan jäsen. Äänioikeuttaan voi siihen oikeutettu käyttää vain henkilökohtaisesti ja vain hänelle osoitetulla äänestyspaikalla. Äänioikeutetun äänestyspaikka ilmoitetaan kirjeitse osoitteeseen, jonka hän on ilmoittanut Helsingin kauppakorkeakoululle, Taideteolliselle korkeakoululle tai Teknilliselle korkeakoululle. Äänestyspaikan vaihtoa voi äänioikeutettu pyytää keskusvaalilautakunnalta mennessä. Äänioikeutettu, jonka äänestyspaikka ei käy selville vaaliluettelosta, saa äänestää opiskelukampuksellaan sijaitsevalla äänestyspaikalla.

2 II luku Keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja neuvottelukunta 5 Keskusvaalilautakunta Ylioppilaskunnan ensimmäisen edustajistovaalin toimittamista varten asetetaan keskusvaalilautakunta ennen tammikuun 1. päivää vuonna Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto nimeävät keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa yksimielisesti ylioppilaskuntien pääsihteerien esityksestä, minkä lisäksi kukin edustajisto nimeää keskusvaalilautakuntaan kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Keskusvaalilautakunta kutsuu itselleen äänivallattoman sihteerin, joka pitää pöytäkirjaa keskusvaalilautakunnan kokouksista. Keskusvaalilautakunnan kokouskutsu on lähetettävä vähintään kolmea (3) arkipäivää ennen kokousta. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei saa olla vaalissa äänioikeutettu. Keskusvaalilautakunnan jäsen tai sihteeri ei saa olla vaalissa ehdolla. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään neljän (4) muun jäsenen läsnäollessa. Keskusvaalilautakunta ratkaisee asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 6 Äänestyspaikkojen määrääminen Aalto yliopiston ylioppilaskunnan ensimmäisessä edustajistovaalissa on käytössä kuusi (6) äänestyspaikkaa ja kuusi (6) ennakkoäänestyspaikkaa. Äänestyspaikat ja ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat Helsingin kauppakorkeakoulun kampusalueilla Helsingissä ja Mikkelissä, Taideteollisen korkeakoulun kampusalueilla Helsingissä ja Porissa sekä Teknillisen korkeakoulun kampusalueilla Espoossa ja Lahdessa. Äänestyspaikat ovat avoinna vaalipäivinä kello Ennakkoäänestyspaikat ovat avoinna ennakkoäänestyspäivinä kello Vaalilautakunta Keskusvaalilautakunta asettaa jokaiseen äänestys ja ennakkoäänestyspaikkaan vaalin käytännön järjestelyjä varten vaalilautakunnan. Jokaiseen vaalilautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljästä seitsemään (4 7) jäsentä. Vaalilautakunnan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana ei voi toimia henkilö, joka on vaalissa ehdolla. Keskusvaalilautakunnan tai neuvottelukunnan jäsen ei voi toimia vaalilautakunnassa. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan sihteerin pitämään pöytäkirjaa. Vaalilautakunta on päätösvaltainen kun vähintään kolme (3) sen jäsenistä on läsnä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Mikäli vaalilautakunta ei ole jostakin toimenpiteestä yksimielinen, on toimenpide välittömästi alistettava keskusvaalilautakunnan ratkaistavaksi. 8 Neuvottelukunta Keskusvaalilautakunnan toimintaa tukemaan sekä sille neuvoa ja suosituksia antamaan asetetaan neuvottelukunta ennen tammikuun 1. päivää vuonna Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto nimeävät kukin enintään kolme (3) jäsentä neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta kokoontuu ensimmäisen kerran mennessä keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan kutsusta valitsemaan keskuudestaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä sihteerin pitämään pöytäkirjaa. Neuvottelukunnan ensimmäisen kokouksen avaa keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja. Tämän jälkeen neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi (2) keskusvaalilautakunnan

3 jäsentä tai vähintään kaksi (2) neuvottelukunnan jäsentä niin vaatii. Neuvottelukunnan kokouskutsu on lähetettävä vähintään kolmea (3) arkipäivää ennen kokousta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, sihteerinä tai jäsenenä ei voi toimia henkilö, joka on vaalissa ehdolla tai toimii keskusvaalilautakunnassa. Neuvottelukunnan tehtävänä on ottaa viipymättä kantaa keskusvaalilautakunnalle toimitettuihin, vaalia koskeviin valituksiin, sekä keskusvaalilautakunnan päätöksiin, jotka koskevat vaalimainonnan rajoittamista tai ehdokkaan poissulkemista vaalista. Lisäksi neuvottelukunnan on pyydettäessä otettava viipymättä kantaa keskusvaalilautakunnan päätöksiin sekä annettava neuvoa ja ohjeistusta keskusvaalilautakunnalle. Neuvottelukunnalla on myös oikeus ottaa oma aloitteisesti kantaa vaaliin liittyviin asioihin. Neuvottelukunta on päätösvaltainen kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. III luku Ehdokkaiden asettaminen, vaaliliitot ja vaalirenkaat 9 Ehdokkaiden asettaminen Jokainen vaalissa vaalikelpoinen henkilö voi asettua ehdokkaaksi edustajistovaalissa toimittamalla keskusvaalilautakunnalle sen ohjeiden mukaisesti täytetyn ehdokasilmoituksen. Ehdokasilmoituksessa saa olla vain yksi ehdokas ja ehdokas voi jättää vaalissa vain yhden ehdokasilmoituksen. Ehdokasilmoituksesta tulee selvästi käydä ilmi ehdokkaaksi asettuvan koko nimi ja opiskelijanumero. Ehdokasilmoituksen tulee sisältää ehdokkaan vakuutus omasta vaalikelpoisuudesta ja sen tulee olla omakätisesti allekirjoitettu. Ehdokkaan on ehdokasilmoituksessa annettava yhdelle (1) vaalissa äänioikeutetulle henkilölle valtuutus toimia asiahenkilönään. Asiahenkilöksi voidaan nimetä myös ehdokas itse. Asiahenkilölle voidaan nimetä myös varahenkilö. Ehdokkaan, joka ei ole ehdokasilmoituksessa ilmoittanut kuuluvansa vaaliliittoon, katsotaan muodostavan oma vaaliliittonsa. 10 Vaaliliitto Kahdella (2) tai useammalla ehdokkaalla on oikeus muodostaa vaaliliitto. Vaaliliitto muodostetaan tekemällä keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukainen vaaliliittosopimus, joka jokaisen ehdokkaan asiahenkilön on allekirjoitettava. Sopimuksessa on lueteltava ehdokkaiden nimet sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Nimet tulevat tässä järjestyksessä ehdokaslistaan. Lisäksi sopimuksessa on annettava jollekin vaalissa äänioikeutetulle henkilölle valtuutus toimia vaaliliiton asiahenkilönä. Asiahenkilölle voidaan nimetä myös varahenkilö. Ehdokas voi liittyä ainoastaan yhteen (1) vaaliliittoon. Vaaliliitossa voi olla korkeintaan niin monta ehdokasta kuin vaalissa on valittavia. 11 Vaalirengas Kahdella (2) tai useammalla vaaliliitolla on oikeus muodostaa vaalirengas. Vaaliliitto voi kuulua korkeintaan yhteen (1) vaalirenkaaseen. Vaalirenkaan muodostamisesta on tehtävä sopimus kuten vaaliliittoa muodostettaessa. 12 Tunnukset Vaaliliittojen ja renkaiden on merkittävä sopimuksiin käyttämänsä tunnukset. IV luku Valmistelevat toimenpiteet vaalia varten 13 Vaalijulistus

4 Keskusvaalilautakunta antaa vaalijulistuksen viimeistään Vaalijulistus on annettava vähintään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vaalijulistus on julkaistava ainakin Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla. Vaalijulistuksen tulee sisältää tieto seuraavista asioista: 1. missä vaalijulistus on nähtävillä 2. missä ja milloin ennakkoäänestys ja vaali toimitetaan 3. missä ja milloin keskusvaalilautakunnalle jätettäviä asiakirjoja otetaan vastaan 4. kenet tai ketkä keskusvaalilautakunta on valtuuttanut vastaanottamaan 3. kohdan asiakirjoja 5. missä ja milloin ehdokaslista on nähtävillä 6. vaalimainonnan ajankohta. Kohdassa 3 mainittu vaaliasiakirjojen toimitusaika on vaalijulistuksen antamisesta asti. Vaaliasiakirjoja on mahdollista toimittaa myös postitse. Tällöin toimitusaika katsotaan postileimasta. Keskusvaalilautakunnan tulee antaa ohjeet vaalimainonnasta viimeistään viikkoa ennen vaalimainonnan alkamista. 14 Keskusvaalilautakunnalle jätettyjen asiakirjojen tarkastaminen ja hyväksyminen Keskusvaalilautakunta tarkastaa sille jätetyt ehdokasilmoitukset sekä sopimukset vaaliliitoista ja renkaista ja hyväksyy niistä ne, jotka on laadittu keskusvaalilautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti ja jätetty määräajassa. Asiakirja, jota ei ole jätetty keskusvaalilautakunnalle määräaikana, on jätettävä käsittelemättä ja tarkastamatta. Asiakirjasta, joka on puutteellinen tai virheellisesti laadittu, on huomautettava jokaiselle sen allekirjoittaneelle asiamiehelle. Huomautus on myös annettava, jos ehdokkaaksi on asettunut henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen tai joka on jättänyt useamman kuin yhden ehdokasilmoituksen. Asiakirjasta, jossa esiintyvä virhe on luonteeltaan vähäinen, ei tarvitse huomauttaa. Määräajassa toimitetut asiakirjat, joista keskusvaalilautakunta ei ole huomauttanut, on hyväksyttävä. Huomautus voidaan toimittaa postitse tai sähköpostin kautta asiahenkilön antamaan osoitteeseen. Huomautus tulee lähettää viimeistään toisena arkipäivänä 14 1 momentissa mainitusta tarkastuksesta lukien. Asiamiehillä, joille keskusvaalilautakunta on antanut huomautuksen, on oikeus mennessä tehdä oikaisupyyntö keskusvaalilautakunnalle. Oikaisu on mahdollista toimittaa myös postitse. Tällöin toimitusaika katsotaan postileimasta. Keskusvaalilautakunta käsittelee oikaisua edellyttävät asiakirjat uudelleen ja hyväksyy niistä ne, jotka on laadittu keskusvaalilautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti ja jätetty määräajassa. Keskusvaalilautakunnan tulee välittömästi asiakirjat tarkastettuaan laatia luettelo hyväksytyistä asiakirjoista. Luettelo asetetaan Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan viralliselle ilmoitustaululle. 15 Ehdokaslista Ehdokkaalla on oikeus peruuttaa ehdokkuutensa ilmoittamalla siitä keskusvaalilautakunnalle ennen ehdokaslistan lopullista vahvistamista. Mikäli ehdokkaita on hyväksytty otettavaksi ehdokaslistaan niin monta kuin vaalissa on valittavia, ei vaalia järjestetä, vaan keskusvaalilautakunta menettelee 36 1 momentin mukaan. Jos ehdokkaita on hyväksytty vähemmän kuin vaalissa on valittavia, menetellään 36 2 momentin mukaan. Jos ehdokkaita on hyväksytty useampia kuin vaalissa on valittavia, on keskusvaalilautakunnan laadittava ehdokaslista.

5 Ehdokaslista laaditaan siten, että vaalirenkaiden ja niihin kuulumattomien vaaliliittojen keskinäinen järjestys arvotaan. Vaalirenkaisiin ja vaaliliittoihin kuuluvat ehdokkaat asetetaan niistä tehtyjen sopimusten määräämään järjestykseen. Tämän jälkeen ehdokkaat numeroidaan käyttäen juoksevaa numerointia numerosta kaksi (2) alkaen. Ehdokaslistaan merkitään vaalirenkaiden ja liittojen tunnukset sekä ehdokkaiden nimet ja numerot. Vaalirenkaan otsikoksi merkitään vaalirengas ja vaaliliiton otsikoksi vaaliliitto. Listasta on käytävä ilmi mitä vaalia varten se on laadittu. Ehdokaslista on asetettava nähtäväksi viimeistään ainakin Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan viralliselle ilmoitustaululle. Äänioikeutettujen on viimeistään tehtävä mahdolliset ehdokaslistaa koskevat korjauspyynnöt. Kirjallisesti tehdyt pyynnöt toimitetaan keskusvaalilautakunnalle, jonka on ratkaistava ne viipymättä. Korjauspyynnöt on mahdollista toimittaa myös postitse. Tällöin toimitusaika katsotaan postileimasta. Korjattu ehdokaslista on asetettava nähtäväksi viimeistään ainakin Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan viralliselle ilmoitustaululle. 16 Äänestysliput Keskusvaalilautakunnan on laadittava ja monistettava tai painatettava vaalissa käytettävät äänestysliput. Äänestyslipusta on käytävä ilmi, mihin vaaliin se on tarkoitettu. Lisäksi äänestyslipussa tulee olla ympyrä ehdokkaan numeron merkitsemistä varten. 17 Sääntöjen rikkominen Keskusvaalilautakunta määrää rangaistukset ehdokkaille, vaaliliitoille ja vaalirenkaille sääntöjen sekä keskusvaalilautakunnan antamien määräysten rikkomisesta. Käytettävien rangaistuskeinojen suuntaviivat on määritettävä ennen mainostusajan alkamista. Keskusvaalilautakunnalla on oikeus sulkea pois ehdokas vaalivilpin tai keskusvaalilautakunnan määräysten törkeän rikkomisen johdosta. Keskusvaalilautakunnan käytössä olevat rangaistusmuodot ovat seuraavat: 1. kirjallinen varoitus 2. ehdokkaan, vaaliliiton tai renkaan vaalimainontaa koskevat rajoitukset 3. vaaleista poissulkeminen Ennen kuin keskusvaalilautakunta voi määrätä 2. tai 3. kohdan mukaisen rangaistuksen, tulee sen kuulla neuvottelukunnan kanta asiaan. 18 Muut määräykset Keskusvaalilautakunta voi vaalin kuluessa täydentää antamiaan määräyksiä. V luku Vaalitoimitus uurnavaalilla 19 Vaalitoimitukseen kokoontuminen Vaalin toimittamista varten kokoontuvat keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan kutsusta. Ennen vaalitoimituksen alkamista on vaalilautakunnan valittava keskuudestaan sihteeri ja keskusvaalilautakunnan on toimitettava vaalilautakunnalle riittävästi ehdokaslistoja, äänestyskoppeja, vaaliuurnia ja luvultaan laskettu määrä äänestyslippuja. Vaalilautakunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaisesti. 20 Vaalitoimituksen aloittaminen Vaalitoimituksen alkaessa vähintään kolmen (3) vaalilautakunnan jäsenen on todettava äänestyksessä käytettävät vaaliuurnat tyhjiksi. Tämän jälkeen tulee kunkin uurnan sisempi kansi huolellisesti sinetöidä. Äänestyspäivinä on vaaliuurna suljettava äänestyksen jälkeen siten, että sinne ei voi tiputtaa äänestyslippua kannessa olevia sinettejä murtamatta. Sinetöinnin suorittaa vähintään kolme (3) vaalilautakunnan jäsentä.

6 Äänestyksen alkaessa toisena äänestyspäivänä vähintään kolmen (3) vaalilautakunnan jäsenen on todettava, että päällimmäinen uurnan kansi on sinetillä suljettu. Tämän jälkeen voidaan päällimmäisen kannen sinetti murtaa. Sisemmän kannen sinettiä ei saa murtaa, eikä uurnaa avata. 21 Vaalilautakunnan läsnäolo Vaalitoimituksen aikana on vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja ainakin kahden (2) muun jäsenen oltava läsnä äänestyspaikalla. 22 Vaalitoimituksen rauhoittaminen Vaalilautakunnan on valvottava, ettei äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä tapahdu minkäänlaista häirintää tai vaalimainontaa. Vaalilautakunta ei saa antaa sivullisille tietoja siitä, ketkä ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Vaalilautakunnan on pyynnöstä annettava äänioikeutetuille tietoja vaaliin liittyvistä määräyksistä. Saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalilautakunta antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja vaalitoimituksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi. 23 Vaalisalaisuus Äänestyspaikalla ja jokaisessa äänestyskopissa on oltava nähtävillä riittävä määrä ehdokaslistoja. Vaalilautakunnan on huolehdittava, että äänioikeutettu voi tehdä merkintänsä äänestyslippuun vaalisalaisuuden säilyttäen. Äänestyskopissa on oltava saatavilla äänestysohjeet sekä tarpeellisia apuneuvoja. 24 Ilmoittautuminen ja äänestyslippujen jakaminen Äänioikeutetun, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on äänestyslipun saamista varten ilmoittauduttava vaalilautakunnalle. Vaalilautakunta antaa äänestyslipun äänioikeutetulle todettuaan tämän äänioikeuden vaaliluettelosta vaalijärjestyksen 3 :n mukaan ja tekee merkinnän vaaliluetteloon äänestyslipun antamisesta. Vaalilautakunnan on tarkoin pidettävä huolta siitä, ettei äänestyslippua anneta muulle kuin äänioikeutetulle. 25 Äänestyslipun käyttö Äänioikeutetun on merkittävä äänestyslipussa olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokkaan numero, jota hän tahtoo äänestää. Äänestyslippuun ei saa tehdä muita merkintöjä. Jos äänioikeutettu haluaa käytettäväkseen uuden äänestyslipun, hän saa sen vaalilautakunnalta annettuaan takaisin entisen äänestyslippunsa, joka vaalilautakunnan on merkittävä mitättömäksi ja säilytettävä avaamattomana. 26 Äänestyslipun leimaaminen Merkittyään ehdokkaan numeron äänestyslippuun on äänioikeutetun vietävä se kokoon taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi. Äänioikeutetun on tämän jälkeen pantava leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan. 27 Äänioikeuden käyttö Äänioikeutettu on käyttänyt äänioikeutensa kun hän on laittanut leimatun äänestyslipun vaaliuurnaan. Vaalilautakunta tekee merkinnän vaaliluetteloon äänioikeuden käyttämisestä. Vasta tällöin katsotaan äänioikeutetun käyttäneen äänioikeutensa. 28 Äänioikeutetun avustaja Äänioikeutettu saa käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna valitsemaansa henkilöä. Avustaja ei saa olla ehdokkaana vaalissa. Avustaja on velvollinen täyttämään tunnollisesti äänioikeutetun tahdon ja pitämään salassa äänestyksessä saamansa tiedot.

7 29 Vaalitoimituksen päättäminen Kaikilla niillä äänioikeutetuilla, jotka ovat ennen äänestysajan päättymistä tulleet saapuville odottamaan äänestysvuoroaan, on oikeus sinä päivänä käyttää äänioikeuttaan ennen kuin vaalitoimitus vaalipäivän päättyessä keskeytetään tai lopetetaan. 30 Muut määräykset Keskusvaalilautakunnan on koko vaalitoimituksen ajan oltava vaalilautakuntien tavoitettavissa. Keskusvaalilautakunnan on ratkaistava asiat, joista vaalilautakunta ei ole päässyt yksimielisyyteen, annettava niille ohjeita, valvottava vaalin yleistä kulkua sekä valvottava sitä, että vaalilautakunnat noudattavat yhtäläisiä ohjeita. Neuvottelukunnan on koko vaalitoimituksen ajan oltava keskusvaalilautakunnan tavoitettavissa. VI luku Ennakkoäänestys 31 Ennakkoäänestyksen toteuttaminen Ennakkoäänestys toteutetaan uurnavaalilla. 32 Oikeus äänestää ennakkoon Jokaisella äänioikeutetulla on oikeus äänestää ennakolta. 33 Ennakkoon äänestäneen esteellisyys äänestää uudelleen Äänioikeutetun käytettyä äänioikeutensa ennakkoäänestyksessä tekee vaalilautakunta äänioikeuden käyttämisestä merkinnän vaaliluetteloon. 34 Äänestäminen Ennakkoäänestyksessä on muutoin noudatettava tämän vaalijärjestyksen V luvun määräyksiä. 35 Ennakkoäänten laskeminen Keskusvaalilautakunnan on ennakkoäänestyksen päätyttyä huolehdittava siitä, että huolellisesti sinetöidyt ennakkouurnat säilytetään lukitussa paikassa ja avataan vasta varsinaisen ääntenlaskun yhteydessä. VII luku Ääntenlasku ja vaalituloksen määrääminen 36 Edustajiston muodostaminen ilman vaaleja Jos ehdokaslistaan on hyväksytty yhtä monta ehdokasta kuin vaalissa on valittavia ja vaalitoimitusta ei sen vuoksi ole järjestetty, keskusvaalilautakunta julistaa nämä ehdokkaat valituiksi. Jos ehdokaslistaan on hyväksytty vähemmän ehdokkaita kuin vaalissa on valittavia, julistaa keskusvaalilautakunta ehdokkaat valituiksi ja järjestää täydennysvaalin tätä vaalijärjestystä soveltaen. 37 Ääntenlaskenta Keskusvaalilautakunta kokoontuu toisena äänestyspäivänä ennakkoäänten laskemista ja vaalilautakuntien ääntenlaskennan valvomista varten. Kukin vaalilautakunta toimittaa äänestyspaikan ääntenlaskennan vaalitoimituksen päätyttyä. Ääntenlaskenta voidaan aloittaa aikaisintaan vaalitoimituksen päätyttyä toisena äänestyspäivänä. Ääntenlaskennan aikana paikalla pitää olla vähintään kolme (3) vaalilautakunnan jäsentä. Ääntenlaskenta suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. lasketaan vaaliluettelon mukaan äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä 2. otetaan äänestysliput uurnista ja lasketaan niiden lukumäärä aukaisematta 3. avataan äänestysliput, tarkastetaan ne ja erotetaan tyhjät sekä 38 :n mukaan mitättömät äänestysliput omiksi ryhmikseen

8 4. järjestetään jäljellä olevat liput siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput laitetaan eri ryhmäksi 5. lasketaan lippujen lukumäärät ryhmittäin. Vaalilautakunnan pöytäkirjaan merkitään kohdissa 1, 2 ja 5 mainitut lukumäärät sekä kunkin mitättömäksi julistetun lipun osalta mitättömyyden syy. Kaikki äänestysliput sekä vaalilautakunnan puheenjohtajan ja läsnä olevien jäsenten allekirjoittama pöytäkirja on tämän jälkeen lukittuun uurnaan suljettuina viipymättä toimitettava keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunta tarkistaa vaalilautakuntien pöytäkirjat ja niihin otetut laskelmat. 38 Äänestyslipun mitättömyys Äänestyslippu on mitätön, jos: 1. se ei ole vaalilautakunnalta saatu 2. se ei ole asianmukaisesti leimattu 3. ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei siitä täysin selvästi ilmene, mitä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut 4. siihen on tehty selvästi asiaankuulumattomia merkintöjä 5. se on momentin mukaisesti mitätöity vaalitoimituksen aikana. 39 Vaaliliittojen ja vaalirenkaiden ääntenlaskenta Vaaliliittojen ja renkaiden ääntenlaskennan suorittaa keskusvaalilautakunta. Ääntenlaskentakokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jonka kaikki keskusvaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet allekirjoittavat. Ääntenlaskennassa huomioidaan ainoastaan vaalissa kannatusta saaneet ehdokkaat. Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääriensä suuruuden mukaan. Saman äänimäärän saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. Tämän jälkeen merkitään vertausluvuksi eniten ääniä saaneelle ehdokkaalle vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä, kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) ja niin edelleen. Jos vaaliliitto ei kuulu vaalirenkaaseen, näin saatu vertausluku on lopullinen vertausluku. Vaalirenkaassa järjestetään vaaliliittoihin kuuluvat ehdokkaat 2. momentin mukaan saatujen vertauslukujen äänimäärien mukaiseen järjestykseen. Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen määrää arpa. Tämän jälkeen vaalirenkaan ensimmäiselle ehdokkaalle merkitään lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä, kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) ja niin edelleen. 40 Ehdokkaiden asettaminen järjestykseen vertausluvun mukaan Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujen suuruuksien mukaan. Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen määrää henkilökohtainen äänimäärä ja sen ollessa sama arpa. Tämän jälkeen julistetaan valituksi suurimman lopullisen vertausluvun saaneesta lähtien niin monta kuin vaalissa on valittavia ja loput ehdokkaat varajäseniksi. 41 Tarkastuslaskenta Keskusvaalilautakunnan on aloitettava äänten tarkastuslaskenta Tarkastuslaskennan jälkeen keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalituloksen. Tarkastuslaskennasta pidetään pöytäkirjaa, jonka kaikki keskusvaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet allekirjoittavat. 42 Edustajiston täydentäminen Jos joku edustajiston jäsen eroaa, menettää vaalikelpoisuutensa tai on estynyt tai esteellinen toimimaan edustajiston jäsenenä, edustajiston puheenjohtaja kutsuu hänen tilalleen varajäsenen vertausluvun mukaisessa järjestyksessä samasta vaaliliitosta tai, ellei tämä ole mahdollista, samasta vaalirenkaasta. Ennen kuin edustajisto on järjestäytynyt, kutsuu varajäsenen edustajiston ensimmäisen kokouksen koollekutsuja.

9 VIII luku Vaalin tulos ja valittaminen 43 Tuloksen julkistaminen Vaalin tulos julkistetaan Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla välittömästi ääntenlaskennan jälkeen. Kun tulos on vahvistettu, se on julkistettava ainakin kyseisillä ilmoitustauluilla. 44 Päätöksestä valittaminen Vaalissa äänioikeutettu saa valittaa vaalilautakunnan toimenpiteestä tai päätöksestä ennen vaalitoimituksen päättymistä keskusvaalilautakunnalle, jonka on ratkaistava valitus viipymättä. Keskusvaalilautakunnan päätöksestä, joka koskee valitusta vaalilautakunnan päätöksestä tai vaalilautakunnan sille alistamasta asiasta, ei voi valittaa. Keskusvaalilautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallintooikeuteen niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tämän lisäksi vaalissa äänioikeutetulla on oikeus valittaa Helsingin hallinto oikeuteen muusta kuin 1. momentissa tarkoitetusta keskusvaalilautakunnan päätöksestä sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen tai ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. Päätöksestä, joka on luonteeltaan yksinomaan valmistelua tai toimeenpanoa, ei kuitenkaan saa valittaa. 45 Asiakirjat ja äänestysliput Vaalissa syntyneet asiakirjat ja äänestysliput on säilytettävä lukitussa paikassa kunnes 44 :ssä tarkoitetut mahdolliset valitukset on ratkaistu. Äänestyslippuja on kuitenkin säilytettävä vähintään siihen asti, että vaalissa valittua edustajistoa seuraava edustajisto on valittu. Tämän jälkeen äänestysliput voidaan hävittää, mutta asiakirjoja tulee säilyttää huolellisesti, kunnes ne voidaan liittää Aalto yliopiston ylioppilaskunnan arkistoon. IX Luku Erinäisiä määräyksiä 46 Vilppiin syyllistyminen Jos ehdokas syyllistyy tämän vaalijärjestyksen määräysten vastaiseen vilppiin, keskusvaalilautakunnan tulee todeta ehdokkaan menettäneen vaalikelpoisuutensa. Jos vaaliliiton asiahenkilö tai varahenkilö syyllistyy tämän vaalijärjestyksen määräysten vastaiseen vilppiin, keskusvaalilautakunnan tulee erottaa asiahenkilö tai varahenkilö virastaan. Keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakuntien jäsenet ja varajäsenet vastaavat toimistaan kuten ylioppilaskunnan virkahenkilö. 47 Luottamushenkilöiden palkkiot Tässä vaalijärjestyksessä mainituilla luottamushenkilöillä on oikeus kohtuulliseen palkkioon. Palkkion suuruuden määräävät yhdistyvien ylioppilaskuntien pääsihteerit yksimielisellä päätöksellä. 48 Edustajiston ensimmäinen kokous Tämän vaalijärjestyksen nojalla valitun edustajiston kutsuu koolle sen eniten henkilökohtaisia ääniä saanut jäsen. Edustajiston on kokoonnuttava ensimmäiseen kokoukseensa välisenä aikana. Edustajiston jäsenelle ja varajäsenelle on lähetettävä kokouskutsu, josta on ilmettävä kokouksen aika ja paikka, vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kokouksen avaa edustajiston vaalissa eniten henkilökohtaisia ääniä saanut kokouksessa läsnäoleva jäsen. Edustajisto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään 30 edustajiston jäsentä. Tarvittaessa voidaan kutsua koolle uusi kokous tätä pykälää soveltaen.

10 Edustajiston ensimmäisessä kokouksessa esteellisiä toimimaan edustajiston jäsenenä, puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana ovat Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan sekä Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan työntekijät ja hallituksen jäsenet. Päätökset syntyvät yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa. 49 Voimaantulo Tämä vaalijärjestys on laadittu uuden yliopistolain voimaantulolain lakiluonnoksen 8 :n 2. momentin nojalla: Yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat yhdistyvät uuden yliopiston ylioppilaskunnaksi 1 päivänä tammikuuta Yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat vastaavat uuden yliopiston ylioppilaskunnan järjestäytymisestä. Yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat voivat ryhtyä järjestäytymisen edellyttämiin toimenpiteisiin ennen tämän lain voimaantuloa. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on vahvistanut tämän vaalijärjestyksen edustajiston kokouksessa XX.XX.XXXX. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta on vahvistanut tämän vaalijärjestyksen edustajiston kokouksessa XX.XX.XXXX. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta on vahvistanut tämän vaalijärjestyksen edustajiston kokouksessa XX.XX.XXXX. Tämä vaalijärjestys tulee voimaan välittömästi yllä mainittujen ylioppilaskuntien ja Aaltoyliopiston rehtorin vahvistettua vaalijärjestyksen. Mikäli Aalto yliopiston rehtoria ei ole valittu mennessä, vaalijärjestyksen vahvistavat HSE:n, TaiK:n ja TKK:n rehtorit.