Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Päivitetty , muutokset ja lisäykset esitetty punaisella Keski-Suomen maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keski-Suomen liitto

2 JULKAISIJA Keski-Suomen liitto Sepänkatu Jyväskylä JULKAISUTILAUKSET Keski-Suomen liitto Liisa Suonpää Julkaisu B 151 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Painos: 100 kpl Ulkoasu ja taitto: Juuso Huhtala Painopaikka: Kopijyvä Oy

3 Sisällys Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma?...4 Mikä on maakuntaohjelma?...4 Maakuntaohjelman sisältö...6 Maakuntaohjelman suhde maakuntasuunnitelmaan...7 Maakuntaohjelman suhde maakuntakaavaan...8 Maakuntaohjelman suhde toteuttamissuunnitelmiin...8 Maakuntaohjelman suhde Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiseen sekä kansallisiin erityisohjelmiin...8 Aikataulu ja ohjelmatyön vaiheet Vaikutusten arviointi ja ympäristöselostus Keski-Suomen maakuntaohjelman valmisteluryhmät Maakuntaohjelman laatimisaikataulu Yhteystiedot Liite 1. Vaikutusten arviointi... 15

4 Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) liittyy Keski-Suomen uuden maakuntaohjelman valmisteluun. Lainsäädännössä ei ole määritelty OAS:lle sisältöä. Tällä asiakirjalla on tarkoitus kertoa maakuntaohjelmaa koskevista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Tarkoituksena on antaa kaikille maakuntaohjelmasta kiinnostuneille tietoa työn vaiheista ja aikataulusta sekä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista. Valmistelussa tavoitellaan vaihtoehtoisten kehittämislinjausten esittelyä. Maakuntaohjelman laadinnassa tavoitteena on tuloksellinen yhteistyö, johon eri viranomaiset, kunnat, koulutusorganisaatiot, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä sekä useat muut toimijat tuovat omat näkemyksensä. Maakuntaohjelma kuuluu uuden SOVA-lainsäädännön piiriin (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi), jonka mukaan viranomaisen on ohjelman ympäristöarviointia tehdessään kuultava muita viranomaisia ja yleisöä sekä laadittava ympäristöselostus. Maakuntaohjelman ympäristövaikutukset on lainsäädännön mukaan selvitettävä ja arvioitava riittävässä määrin valmistelun kuluessa. Tavoitteena on, että maakuntaohjelman vaikutusten arviointi edesauttaa suunnitelman valmistelua, päätöksentekoa, toteuttamista ja seurantaa. Tähän OAS-luonnokseen on sisällytetty Keski-Suomen YVA-ryhmän (ympäristö- ja tasa-arvoarviointiryhmä) kokouksessaan esittämiä kannanottoja. Mikä on maakuntaohjelma? Alueiden kehittämislain perusteella maakunnan liitto laatii yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa määräaikaisen maakuntaohjelman. Se sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelma on osa maakunnallista kestävän kehityksen suunnittelujärjestelmää, johon liittyvät pitkän aikavälin kehittämisasiakirjana maakuntasuunnitelma (Keski-Suomen maakuntasuunnitelma hyväksyttiin ), maankäyttö- ja rakennuslain perusteella parhaillaan valmisteltavana olevan maakuntakaava sekä vuosittain laadittavat ja rahoituksen suunnitteluun keskittyvät maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja maakuntaa koskevat muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat ja suunnitelmat. Maakuntaohjelma sisältää kansallisten kehittämistoimien lisäksi EU:n alue- ja rakennepolitiikan voimavarojen suunnittelun. Maakuntaohjelma kokoaa yhteen alueen kehittämistoimet, ilmentää maakunnan tahtoa, osoittaa toimenpiteiden edellyttämät rahoitustarpeet sekä on tuloksellisen yhdessä toimimisen perusta. 4

5 Maakuntaohjelma laaditaan kunnallisvaalikaudeksi, neljäksi vuodeksi, ja se valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto ja sitä voidaan tarkistaa tarvittaessa. Valtion viranomaiset ottavat omassa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat, edistävät niiden toteuttamista ja arvioivat toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen. Maakunnan suunnittelujärjestelmä nojaa maakunnan tahtoon. Aluekehittämisen lähtökohtia ovat maakunnallisuus, kehittämisorientoituneisuus, yhdessä toimiminen sekä tuloshakuinen vuorovaikutus maakunnan eri alueiden ja toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen varmistetaan kattavalla yhteistyöllä, jossa osallisten piiriä ei ole rajoitettu. Seuraavassa kuviossa esitetään maakunnan suunnittelujärjestelmä. VALTIONEUVOSTO SM V valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet YM V MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne v. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet 3-5 v. MAAKUNTA- KAAVA alueiden käyttö 10-30v. TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Keski-Suomen maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5

6 Maakuntaohjelman sisältö Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista. Tavoitepäätös suuntaa ja sovittaa yhteen maakuntaohjelmia ja eri hallinnonalojen alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet perustuvat alueiden kehittämislakiin ja hallitusohjelmaan. Valtioneuvoston päätöksessä on kolme yleistä tavoitetta: 1. Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen 2. Palvelurakenteen turvaaminen koko maassa ja 3. Tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen Tavoitepäätös tähtää alueiden kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun vahvistamiseen, mikä turvaa niiden menestyksen avoimessa taloudessa. Tähän päästään parantamalla alueiden osaamista sekä voimistamalla alueiden omia vahvuuksia. Tavoite sisältää myös alueiden perusinfrastruktuurin ja palveluiden tason turvaamisen. Samalla tavoitteena on kehittää tasapainoista aluerakennetta, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisina sekä mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun ja työllisyyden kehityksen koko maassa. Keski-Suomessa vuonna 2003 hyväksytty maakuntaohjelma perustui seitsemään valittuun kehittämisteemaan. Teemat olivat (1) yritystoiminnan kehittäminen, (2) osaamisen vahvistaminen, (3) työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, (4) maatalouden rakenteiden uudistaminen ja maaseudun kehittäminen, (5) infrastruktuurin parantaminen sekä (6) hyvinvointi- ja muiden palveluiden kehittäminen sekä (7) kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus. Teemojen kehittämisen sisällöt määritettiin asiantuntijaryhmissä, joissa oli edustettuina maakunnan paras asiantuntemus. Valmistelusta vastasi maakuntahallitus. Olennainen osa ohjelmatyötä olivat eri puolilla maakuntaa järjestetyt seminaarit sekä keskustelu- ja neuvottelutilaisuudet, joissa maakuntaohjelma sai lopullisen muotonsa. Nyt valmisteltavaksi tuleva maakuntaohjelma laaditaan tilanteessa, jossa Euroopan unionin uuden ohjelmakauden alue- ja rakennepolitiikan ratkaisusta ei vielä ole täyttä varmuutta. EU-osarahoitteisuuden reunaehdot ja kohteet määrittyvät vuoden 2006 aikana, jolloin Keski-Suomen asema ohjelmien toteuttajana myös selkiytyy. Maakuntaohjelmassa tullaan esittämään mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: 1. Edellisen maakuntaohjelman toteutuminen 2. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät, mm. väestökehitys, elinkeinot ja työllisyys, osaaminen ja koulutus, yrittäjyys, maaseutuelinkeinot ja maaseutu, aluetalous sekä aluerakenne ja infrastruktuuri 3. Tulevaisuuden kehityslinjat 6

7 4. Keski-Suomen strategia ja tavoitteet, mm. innovaatioiden sekä tieto- ja osaamistalouden edistäminen, ympäristö, saavutettavuuden parantaminen, työllisyys ja sosiaalinen koheesio sekä maaseudun kehittäminen 5. Maakunnan kehittämisen tavoitteet, mm. yrittäjyyden ja innovatiivisuuden edistäminen, kilpailukyisen osaamisen vahvistaminen, työllisyys ja sosiaalinen eheys, ympäristö sekä saavutettavuus 6. Erityisohjelmien ja muiden Keski-Suomea koskevien ohjelmien yhteensovittaminen 7. Euroopan unionin alueelliset tavoiteohjelmat Keski-Suomessa 8. Euroopan unionin alueellisen yhteistyön tavoite 9. Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi 10. Toimenpiteiden seuranta 11. Maakuntaohjelman valmistelun kumppanuus 12. Ohjelman toimenpiteiden rahoitus Maakuntaohjelman suhde maakuntasuunnitelmaan Maakunnan tavoiteltu tila ja yleiset kehittämistoimet esitetään maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelma kokoaa yhteen sekä aluekehittämislainsäädännön että maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kehittämistoimet. Aluerakenteen osalta suunnittelujänne on useita kymmeniä vuosia, elinkeinojen ja osaamisen kehittämisessä noin vuosikymmen. Maakuntasuunnitelma luo pohjan maakuntakaavan valmistelulle ja tavoitteelliselle aluerakenteelle. Maakuntaohjelmassa hyödynnetään maakunnan aluerakennetta valittaessa tuloksellisimpia elinkeinopoliittisia kehittämistoimia, voimistettaessa osaamispotentiaalia sekä vahvistettaessa elämänlaadun maakunnan tulevaisuutta. Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman neljän vuoden toteuttamisohjelma. Maakuntasuunnitelmassa esitetään kehittämistyön linjaukset, jotka maakuntaohjelmassa yksilöidään ja sovitetaan yhteen muiden kehittämistoimien kanssa. Maakuntasuunnitelman, samoin kuin maakuntaohjelman, hyväksyy maakuntavaltuusto. Keski-Suomen maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7

8 Maakuntaohjelman suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavoituksella esitetään alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoiteltu kehittymissuunta lähivuosikymmeniksi. Maakuntaohjelmalla voidaan tukea ja varmistaa tavoitellun yhdyskuntarakenteen kehittymistä mm. elinkeinopolitiikan ja koulutuspolitiikan keinoin. Keski-Suomen maakuntakaava on valmistumassa vuoden 2006 aikana. Maakuntaohjelman suhde toteuttamissuunnitelmiin Maakuntaohjelman tavoitteita konkretisoidaan vuosittain toteuttamissuunnitelmalla, joka toimii maakunnan lyhyen aikavälin kehittämisasiakirjana sekä alueen esityksenä ministeriöille valtion talousarvion laatimisessa. Toteuttamissuunnitelman merkitys maakunnallisena suunnitteluasiakirjana on vahvistumassa mm. sen vuoksi, että maakuntien esitykset valtion tulo- ja menoarvioon otetaan entistä painokkaammin huomioon. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma hyväksytään vuosittain valtion talousarvioehdotuksen antamisen jälkeen lokakuun loppuun mennessä. Toteuttamissuunnitelmia voidaan tarvittaessa tarkistaa sen jälkeen, kun valtion talousarvio on tullut hyväksytyksi. Keski-Suomen viimeisin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä ja se käsittää vuodet Maakuntaohjelman suhde Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiseen sekä kansallisiin erityisohjelmiin EU-ohjelmat Euroopan unionin keskeisenä tavoitteena on vähentää alueiden välisiä kehityseroja. EU:n tuki jäsenmaille kanavoidaan jäsenmaissa valmisteltujen ja komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta. Ohjelmat hyväksytään määräajaksi. Nyt meneillään oleva ohjelmakausi alkoi vuonna 2000 ja jatkuu vuoden 2006 loppuun. Seuraava ohjelmakausi ajoittuu vuosille Nykyisin EU:n rakennepolitiikkaa toteutetaan kolmen eri ohjelman avulla. Näiden painotuksina ovat kehityksessä jälkeen jääneet alueet (tavoite 1), rakenteellisissa vaikeuksissa olevat alueet (tavoite 2) sekä koulutuksen ja työllisyyden tukeminen (tavoite 3). Manner-Suomessa toteutetaan kahta tavoite 1 -ohjelmaa ja kahta tavoite 2 -ohjelmaa. Lisäksi toteutetaan tavoite 3 -ohjelmaa tavoite 1 -alueen ulkopuolella. Elinkeinokalatalouden rakenneohjelmaa ja alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa toteutetaan myös tavoite 1 -alueen ulkopuolella. Keski-Suomessa EU-ohjelmatyön tavoitteena on ollut kohdentaa EU-varat tavoite 1- alueella luonnonvaroja pitkälle jalostaviin yritysverkostoihin ja tavoite 2- alueella kilpailuedun rakentaminen erikoistumalla. Tavoite 1 alueeksi Keski-Suomessa on määritelty 8

9 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta ja tavoite 2 aluetta on koko muu maakunta eli Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun ja Äänekosken seutukunnat. Valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteuttamiseksi voidaan laatia määräaikaisia erityisohjelmia, jotka sovitetaan yhteen maakuntaohjelmien kanssa. Ohjelmat hyväksyy valtioneuvosto. Näitä erityisohjelmia ovat tällä hetkellä aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, osaamiskeskusohjelma ja saaristo-ohjelma. Aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelman tavoitteena on erikokoisten kaupunkiseutujen omiin vahvuuksiin, osaamiseen ja yhteistyöhön perustuvan, nykyistä tasapainoisemman aluerakenteen vahvistaminen. Lähtökohtana ovat toiminnallisesti luontevat, työssäkäyntiin, asumiseen, palvelujen tuottamiseen ja kysyntään perustuvat alueet. Ohjelmakaudella aluekeskusohjelmaa sovelletaan Keski-Suomessa Jyväskylän seutukunnalla ja Jämsän seutukunnalla. Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmalla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Ohjelmassa keskitytään valittujen, kansainvälisesti korkeatasoisten alojen osaamisen hyödyntämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Osaamiskeskusohjelmilla rakennetaan aluelähtöistä klusterimallia. Keski-Suomessa osaamiskeskusten kirjo on verrattain laaja. Jyväskylän Teknologiakeskus Oy toteuttaa teknologiaperusteista osaamisen kehittämiskokonaisuutta, jossa mm. paperinvalmistuksen teknologiset innovaatiot muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Muita osaamiskeskusaloja ovat mm. hyvinvointimatkailun verkosto-osaamiskeskus, elintarvikealan verkosto-osaamiskeskus ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma kiinnittää huomiota keskushallinnon päätösten maaseutuvaikutuksiin. Useiden sektoreiden päätökset vaikuttavat alue- ja maaseutupolitiikkaan eikä niiden yhteydessä aina pystytä toimimaan alueiden kannalta myönteisesti. Siksi kokonaisohjelma etsii kielteisiä vaikutuksia vähentäviä keinoja ja toisaalta rakentaa ja vahvistaa aitoa poikkihallinnollista toimintaa. Monissa kysymyksissä kokonaisohjelma tukee ja täydentää hallinnonalojen ratkaisuja, mutta ohjelma tarjoaa päättäjille myös sektorihallintojen korostuksiin nähden vaihtoehtoja. Uusin maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Elinvoimainen maaseutu - yhteinen vastuumme on laadittu vuosille Se sisältää 133 ehdotusta. Ehdotuksia edistetään ministeriöiden ja muiden toimijoiden päätöksinä, neuvottelemalla sekä yhteistyöryhmän teemaryhmien ja maaseutupoliittisen verkoston työllä. Keski-Suomen maaseutustrategia on valmistumassa vuoden 2006 alussa. Keski-Suomen maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9

10 Saaristo-ohjelma Saaristo-ohjelman tehtävä on hyödyntää saaristoisuutta, merta, järviä, jokia ja rantaviivaa aluekehityksen edistämiseksi lähinnä maaseutumaisilla alueilla. Saaristo-ohjelman laajempi osa koskee koko maata, suppeampi osa niitä saaristoalueita, jotka mainitaan valtioneuvoston asetuksessa saaristokunnista sekä kuntien saaristo-osista. Ohjelman valmistelee saaristoasiain neuvottelukunta yhdessä ministeriöiden, maakunnan liittojen, kuntien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Valtioneuvosto tekee sen pohjalta periaatepäätöksen saariston kehittämisestä. Keski-Suomessa saaristo-osakuntia ovat Joutsa, Kivijärvi, Korpilahti ja Luhanka. Aikataulu ja ohjelmatyön vaiheet Maakuntaohjelma laaditaan seuraavasti: Aloitusvaihe Maakuntaohjelmatyön käynnistäminen on käsitelty Keski-Suomen maakuntahallituksessa Tuolloin ei vielä ollut käytettävissä liiton toimistossa laadittua luonnosta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi (OAS). OAS asetetaan nähtäville ja kommentoitavaksi liiton ilmoitustaululle sekä kotisivuille ( koko maakuntaohjelman valmistelun ajan ja lähetetään myös tiedoksi sekä mahdollisia kommentteja varten keskeisille sidosryhmille. Maakuntahallitus hyväksyy OAS:n mielipiteet kuultuaan. OAS:a voidaan tarkistaa ohjelmatyön muissa vaiheissa, mikäli tähän nähdään tarvetta. Maakuntaohjelmatyön käynnistymisestä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan medialle. Maakuntaohjelmatyön alkuun laaditaan arvio edellisestä maakuntaohjelmasta. Tämä toteutetaan yhteistyössä muiden WFA-liittojen kanssa, jolloin on mahdollista saada käyttöön myös vertailevaa tietoa muista maakunnista. Arvioinnin toteuttaa ulkopuolinen konsultti. Arvioinnin kanssa samanaikaisesti käynnistetään liiton virastossa myös muiden tarvittavien tausta-aineistojen kokoaminen ja päivitys. Maakuntaohjelman ympäristöselostuksessa annettujen tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta kuullaan alueellista ympäristökeskusta ja tarpeen mukaan muita viranomaisia. Kun lähtötietoja on koottu riittävästi, aloitetaan maakuntaohjelman luonnoksen laatiminen. Maakuntavaltuustossa käydään maakuntaohjelmasta lähetekeskustelu kevään 2005 aikana. Luonnosvaihe Maakuntaohjelman valmisteluun liittyy mittava joukko sidosryhmäneuvotteluita. Näitä käydään mm. seutukuntien, maakunnan yhteistyöryhmän (MYR), oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden, rahoittajien, valtion viranomaisten sekä järjestöjen kesken. 10

11 Maakuntaohjelman ympäristövaikutuksista laaditaan ympäristöselostus, joka asetetaan ohjelmaluonnoksen kanssa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat jättää mielipiteensä Keski-Suomen liitolle nähtävilläoloajan kuluessa. Ehdotusvaihe Lopullisen ehdotuksen laatiminen käynnistyy luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta saadun palautteen (lausunnot ja mielipiteet) käsittelyllä maakuntahallituksessa. Saadun palautteen pohjalta tehdään tarvittavat täydennykset ympäristöselostukseen ja laaditaan lopullinen ehdotus maakuntaohjelmaksi. Hyväksymisvaihe Maakuntahallitus hyväksyy ehdotuksen maakuntaohjelmaksi ja tekee esityksen maakuntaohjelman hyväksymisestä maakuntavaltuustolle. Ohjelman hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan sekä asetetaan päätös ja ohjelma nähtäville. Seurantavaihe Ohjelman toteuttamista ja siitä aiheutuvia merkittäviä ympäristövaikutuksia seurataan siten, että voidaan ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Vaikutusten arviointi ja ympäristöselostus Maakuntaohjelma on suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki) 4 :ssä tarkoitettu ohjelma, josta on tehtävä ympäristöarviointi. Ympäristöarvioinnilla tarkoitetaan ohjelman ympäristövaikutusten arviointia ja siihen sisältyvää ympäristöselostuksen laatimista, kuulemisen järjestämistä, ympäristöselostuksen ja kuulemisten tulosten huomioon ottamista päätöksenteossa sekä päätöksestä tiedottamista. Maakuntaohjelman ympäristöarviointi suoritetaan tiiviinä osana muuta valmistelua ennen ohjelman hyväksymistä ja sen valmistelu järjestetään siten, että yleisöllä on mahdollisuus saada tietoja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää asiasta mielipiteensä. Tiedotus- ja palautteenantokanavana käytetään mm. Keski-Suomen liiton www-sivuja. Maakuntaohjelmaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin ohjelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Keski-Suomen maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11

12 c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön d) luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä e) a-d alakohdissa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon taloudelliset vaikutukset (vaikutukset työllisyyteen, koulutukseen, inhimilliseen pääomaan, rahavirtojen suuntautumiseen, alueelliseen kilpailukykyyn ja maakunnan imagoon) sekä vaikutukset tasa-arvoon ja yrittäjyyteen. Vaikutusten arvioinnista ja ympäristöselostuksen laadinnasta vastaa Keski-Suomen liitto. Arviointi ja selostus laaditaan liiton toimistossa ohjelmatyön aikana käyttäen hyödyksi ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiin perehtyneen, maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asettaman, ns. YVA-ryhmän asiantuntemusta. Yrittäjyysarvioinnissa käytetään elinkeino- ja yrittäjyyden arviointiryhmän asiantuntemusta. Asiantuntija-arviointien lisäksi aineistona käytetään erityyppisiä tilastomateriaaleja sekä tutkimuksia ja selvityksiä, mm. maakuntakaavaa varten tehtyjä erillisselvityksiä. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon myös yleisön ja viranomaisten näkemykset ja mielipiteet. Vaikutusten arvioinnin tulokset esitetään ympäristöselostuksessa yleisön ja viranomaisten osallistumista ja tiedon saantia sekä päätöksentekoa varten. Ympäristöselostuksessa esitetään vaihtoehdoista ja arvioiduista vaikutuksista ne tiedot, jotka ovat tarpeen, kun otetaan huomioon maakuntaohjelman sisältö, tarkoitus ja yksityiskohtaisuus. Arvioinnin käytännön organisointi: Ohjelman valmisteluun osallistuvat teemaryhmät ja teemaryhmien sihteerit itsearvioivat teemaryhmien toimenpide-esitysten ja tavoitteiden vaikutuksia. Maakunnallinen yvaryhmä antaa palautetta ohjelman sisällöstä teemaryhmille, sihteeristölle ja liiton sisäiselle valmisteluryhmälle. Lisäksi yva-ryhmä käsittelee viranomaisilta ja yleisöltä saatua palautetta, arvioi vaikutusten merkittävyyttä ja tukee asiantuntijuudellaan luonnosvaiheen kootun arvioinnin valmistelua. Liiton ympäristöpäällikkö, joka osallistuu yva-ryhmän toimintaan, vastaa arvioinnin kokonaisuudesta, kokoamisesta ja ympäristöselostuksen sisällöstä yhteistyössä suunnittelujohtajan kanssa. Ympäristöselostuksen laadintaa ohjaa yva-ryhmä. Arviointityön etenemistä ja sisältöä seuraa valmisteluryhmä, joka tarvittaessa ottaa kantaa arvioinnin kautta esiin nouseviin asiakysymyksiin. Vaikutusten tunnistamisen helpottamiseksi ja arviointityön systematisoimiseksi arvioinnin pohjana käytetään liitteenä 1 olevaa vaikutuslistaa. 12

13 Keski-Suomen maakuntaohjelman valmisteluryhmät Kokonaisvalmistelusta vastaa maakuntahallitus. Teemoittainen valmistelu suoritetaan jo olemassa olevien kehittämiskumppanuuksien kautta. Johtoryhmänä toimii liiton toimiston johtoryhmä, jolloin ohjausryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Liiton sisäiseen valmisteluryhmään nimetään suunnittelujohtaja (päävastuu), kehittämisjohtaja, maakuntasuunnittelija, ohjelmapäälliköt, koulutuspäällikkö, kehittämispäällikkö, tiedottaja, yli-insinööri sekä ympäristöpäällikkö. Merkittävä valmisteluelin on myös teemaryhmien sihteerien muodostama maakuntaohjelman sihteeristö, jonka toiminnalla varmistetaan työryhmien välinen yhteistyö ja tiedokulku. Ohjelman valmistelu ja asiantuntijuus toteutuvat seuraavien kumppanuuksien kautta: - elinkeinojen kehittämisen teemaryhmä, sihteeri Veli-Pekka Päivänen - osaamisen teemaryhmä, osaamisfoorumi, sihteeri Rauli Sorvari - työllisyyden teemaryhmä, yhteistyöryhmän tavoite 3-jaosto, sihteeri Pirjo Peräaho - maaseudun teemaryhmä, yhteistyöryhmän maaseutujaosto, sihteeri Jouko Kahilainen - aluerakenteen teemaryhmä, sihteeri Jarmo Koskinen - liikenteen ja tekniikan teemaryhmä, sihteeri Erkki Pyyppönen - hyvinvoinnin teemaryhmä, sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluita koordinoiva työryhmä, sihteeri Hannu Korhonen - kulttuurin teemaryhmä, Luovan foorumin ohjausryhmä, sihteeri Raija Partanen - tausta-aineistot, viranomaisyhteistyö ja Optiimi, sihteeri Jarkko Pietilä - Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi, YVA-ryhmä, sihteeri Reima Välivaara - Yrittäjyysarviointi, elinkeino- ja yrittäjyyden arviointiryhmä, sihteeri Veli-Pekka Päivänen Teemaryhmien sihteerit vastaavat valmisteluryhmissään valmistelun vuorovaikutuksellisuuden toteutumisesta. Maakuntaohjelman laatimisaikataulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Maakuntavaltuusto x Maakuntahallitus x x x x x Sihteeristö Teemaryhmät MYR x x x Ulkopuolinen arviointi Ympäristöarviointi Yrittäjyysarviointi Sidosryhmät x x x x x x x x Seutukuntatilaisuudet x x x Kansalaiskeskustelu Lausunnot Keski-Suomen maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13

14 Yhteystiedot Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ p Internet-sivut: Yhteyshenkilö: Hannu Korhonen, suunnittelujohtaja puh , sähköposti 14

15 Liite 1. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA Vaikutusten arviointi MAO:n teemaryhmä / sihteeri: Sanallinen arvio ohjelmassa esitettävien kehittämistoimien positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista, jotka voivat olla välittömiä tai välillisiä Vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin - terveys - asumisviihtyisyys - turvallisuus - palvelut - virkistysmahdollisuudet - väestön määrä - tasa-arvo - yhteisöllisyys - sosiaaliset ongelmat - paikallinen identiteetti - koulutus - virikkeellisyys - erityiset väestöryhmät (lapset, vanhukset) Esim. Valmentava työvoimakoulutus ehkäisee syrjäytymistä Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin - eliölajeihin - luontotyyppeihin - alueiden luonnontilaisuuteen - maaperään - vesistöihin - ilmaan - kasvillisuuteen - kuormitukseen/päästöihin - luonnonvarojen käyttöön - uusiutuvat luonnonvarat - uusiutumattomat luonnonvarat - luonnonvarojen riittävyyteen Esim. Bioenergian / metsähakkeen käytön lisääminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Esim. Turvetuotanto vähentää suoluonnon monimuotoisuutta Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kulttuuriperintöön ja maisemakuvaan - aluerakenne - yhdyskuntarakenteen hajautuminen / tiivistyminen - rakennuskanta - liikennejärjestelmät - rataliikenne - tieliikenne - kevytliikenne - energiahuolto - energian kulutus - vesihuolto - jätteiden määrä - taajama-/kaupunkikuva - kulttuuriympäristöt - maisema-alueet Esim. Turpeenkäyttö lisää energiaomavaraisuutta Muut vaikutukset (esim. talouteen) - työpaikat / työllisyys - elinkeinojen toimintaedellytykset - kustannusvaikutukset Keski-Suomen maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15