4/2001. Työmarkkinailmastotutkimus. Syksy Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

Transkriptio

1 Tutkimus tieto 4/2001 Työmarkkinailmastotutkimus Syksy 2001 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2 Lisätietoja: SAK/viestintä puh. (09) Tilaukset: SAK/postitus puh. (09)

3 Työmarkkinailmasto syksy 2001 Suomen Gallup on keväästä 1995 seurannut suomalaista työmarkkinailmastoa ja sen kehittymistä kahdesti vuodessa. Tutkimuksella selvitetään suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin sekä yleisimpiä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä. Tutkimus tehdään Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n toimeksiannosta. Tämän syksyn tutkimusaineisto kerättiin Suomen Gallup Oy:n Omnibus - tutkimuksen yhteydessä välisenä aikana. Haastatteluja suoritettiin yhteensä Vastaajat edustavat koko maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaa pois lukien. Suhtautuminen etujärjestöihin SAK edelleen arvostetuin Etujärjestöihin kohdistuvaa yleistä suhtautumista tutkittiin pyytämällä haastateltavia arvioimaan, kuinka paljon he arvostavat seitsemän etujärjestön työtä. Myönteisimmin ajatellaan edelleen SAK:sta, jota 70 prosenttia kertoo arvostavansa vähintään melko paljon. Kaikkien muiden järjestöjen osakseen saama arvostus on hämmästyttävän samankaltaista: paljon ja melko paljon vaihtoehtojen yhteenlasketut osuudet vaihtelevat 56 ja 50 prosentin välillä. SAK:n jälkeen toiselle sijalle nousivat Suomen Yrittäjät (56%) ja STTK (56%). Akavan työtä arvostavia löytyi tällä kertaa 54 prosenttia, Palvelutyönantajien ja Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto TT:n 53 prosenttia. Perää pitää tälläkin kerralla Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK (50 %). Se on saanut nauttia muita järjestöjä jonkin verran vähäisemmästä arvostuksesta jokaisessa aiemmassa Työmarkkinailmasto -tutkimuksessa. MTK:nkin työtä kuitenkin arvostaa enemmistö. SAK Tutkimustieto 4/2001 1

4 Taulukko 1 Etujärjestöjen arvostuksen muutos. Paljon + melko paljon arvostavien prosenttiosuuksien muutokset SAK STTK Akava MTK SY TT 4/01 9/ /00 4/ /00 8/ /99 3/ /99 9/ /98 1/ /98 9/ /97 3/ /97 9/ /96 2/ /96 9/ /95 3/ /95 9/ Tuoreimmat tulokset kertovat, että etujärjestöjen työtä arvostavien osuuksissa ei ole tapahtunut käytännössä lainkaan muutosta kuluneen puolen vuoden aikana. Tavanomaisestihan syksy on tarkoittanut tässä suhteessa lievää laskua (taulukko 1), joten tilanteen muuttumattomuus voidaan nyt tulkita positiivisesti. SAK:n työtä arvostetaan myös järjestön luonnollisten vastustajien joukossa, määriteltiinpä nämä sitten ideologisten tai edunvalvonnallisten vastakkainasettelujen perusteella. Erityisen paljon järjestöä arvostavat SAK:laisten liittojen jäsenet (85%). Myös varsin moni STTK:n jäsen (78%) ja akavalainen (65%) pitää arvossa SAK:n tekemää työtä. Puolueiden kannattajista vasemmistoliittolaiset (84%) ja SDP:n jäsenet (82%) arvioivat SAK:ta selvästi myönteisempään sävyyn kuin muut. Vihreän liiton kannattajien ja keskustan joukossa arvostus on melko tavalla keskiarvon mukaista. Ammattiryhmistä SAK:ta arvostavat eniten eläkeläiset, työntekijät ja toimihenkilöt. Muita enemmän SAK:ta kritisoivat maatalousyrittäjät ja yrittäjät. Suomen Yrittäjät ry:tä arvostavat eniten yrittäjätaustan omaavat sekä yrittäjä- /tulosvastuulla toimivat. Porvarillinen ideologinen näkemys sekä keski- ja hyvätuloisuus kuuluvat yhtä lailla arvostusta antavien kansalaisten yleisimpiin tunnusmerkkeihin. Keskimääräistä vähemmän järjestöä arvostavat mm vuotiaat, joskin tämänkin ryhmän enemmistö arvostaa SY:n työtä vähintään jonkin verran. STTK:n parhaat ystävät löytyvät keski-ikäisten tai sitä vanhempien sekä toimihenkilöiden ja maatalousyrittäjien joukosta. STTK:n omat ja MTK:n jäsenet arvioivat järjestöä myönteisemmin kuin muut vastaajat. Myös moni SAK:n ja Akavan jäsen arvostaa STTK:ta. Enemmistöt kaikkien suurempien puolueiden kannattajista arvostavat järjestöä suurin piirtein yhtä paljon. Akavan näkevät kaikkein myönteisimmässä valossa eniten koulutusta saaneet. Koska tämä joukko täyttää työelämässä johtavat ja ylemmät toimihenkilöasemat, heidän Akava-myönteisyytensä ei yllätä. Samoin pääkaupunkiseudulla ja SY:n ja STTK:n jäsenten joukossa Akavaa arvostetaan keskimääräistä enemmän. 2 SAK - Tutkimustieto 4/2001

5 Palvelutyönantajat ry:n työtä arvostetaan maatalousyrittäjissä ja alemmissa toimihenkilöissä. Paljon eivät eri väestöryhmien näkemykset kuitenkaan eroa toisistaan. Kannatus on voimakkaampaa Ruuhka-Suomen ulko- kuin sisäpuolella. Akavalaisista ja SY:n jäsenistä keskimääräistä useampi pitää järjestöä arvossaan. Suurimpien puolueiden kannattajista vihreät arvostavat PT:tä keskimääräistä enemmän. TT on aiemmissa tutkimuksissa saanut arvostusta varsin tasaisesti eri väestöryhmistä. Sama pätee nytkin. Keskimääräistä myönteisemmin suhtautuvat TT:hen kokoomuslaiset, SY:n jäsenet ja ylemmät toimihenkilöt. MTK:ta arvostavat eniten maatalousyrittäjät, keskustan kannattajat ja MTK:n jäsenet. Keskimääräistä useampi itä- ja pohjoissuomalainen, iäkkäämpi ja maaseudulla asuva ajattelee myös myönteisesti järjestöstä. Vaikka tietty maalaismaisuus painottuu vastauksissa, on sanottava, että MTK kerää arvostusta kaikissa ryhmissä. Taulukko 2. Etujärjestöjen jäsenten eräisiin etujärjestöihin kohdistama arvostus (melko vähän+ei lainkaan osuuksien erotukset paljon+melko paljon osuuksista). SAK STTK AKAVA MTK SAK STTK AKAVA MTK Taulukkoon 2 on kerätty neljän etujärjestön jäsenten arviot omastaan ja kolmesta muusta organisaatiosta. Kullakin sarakkeella kerrotaan kyseisen järjestön jäsenten ilmaisema arvostus riveillä mainituista etujärjestöistä. Itseisarvoltaan suuri ja etumerkiltään positiivinen luku tarkoittaa siten sitä, että ko. järjestön jäsenissä on selvästi enemmän myönteisesti kuin kielteisesti ajattelevia, negatiivisella etumerkillä varustetut, itseisarvoltaan vastaavankokoiset luvut päinvastaisesta tilanteesta. Arviot omasta järjestöstä on lihavoitu. Oman järjestön työtä arvostetaan. Kaikilla järjestöillä on tällä hetkellä paljon tyytyväisiä jäseniä. Toinen tuloksista edelleen erottuva asia on palkansaajien ja maataloustuottajien välisen suhteen antagonistisuus, vaikkakin tällä kertaa MTK:laisten arviot muista (pl. Akava) ovat etumerkiltään positiivisia. Heidän ajatuksensa palkansaajajärjestöistä ovat silti tässäkin tutkimuksessa selvästi kielteisemmät kuin omasta järjestöstään. Tosin ajattelutapa on vastavuoroinen. MTK:lle laskettu indeksiluku on muiden järjestöjen jäsenten vastauksissa pienin, vaikkakin etumerkiltään positiivinen. Lisäksi voidaan panna merkille, että STTK:n ja Akavan jäsenet arvostavat varsin paljon SAK:n työtä, mutta SAK:laiset eivät läheskään samassa määrin näitä kahta järjestöä. SAK Tutkimustieto 4/2001 3

6 4 SAK - Tutkimustieto 4/2001

7 SAK Tutkimustieto 4/2001 5

8 6 SAK - Tutkimustieto 4/2001

9 Työmarkkinapoliittiset mielipiteet Kansalaisilta kysyttiin myös mielipiteitä kahdesta työmarkkinapoliittisesta asiasta: tulopoliittisten neuvottelujen aikaistamisesta ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta. Tupo-neuvottelujen aikaistaminen jakaa mielipiteitä Ajatus tulopoliittisten neuvottelujen aikaistamisesta talouden laskusuhdanteen takia jakaa suomalaisia. Puolet (50 %) uskoo, että neuvottelut on järkevää käydä alkuperäisen aikataulun mukaisesti noin vuoden päästä. Kolmannes (35 %) aikaistaisi neuvotteluja. Joka kuudennella (16 %) ei ole asiasta mielipidettä. Keskimääräistä voimakkaammin jo sovitun aikataulun noudattamista edellyttävät maatalousyrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt sekä vuotiaat. Nopeampaa toimimista edellyttävät muita useammin vasemmistoliittolaiset ja välisuomalaiset. Myös työttömien keskuudessa aikataulun nopeuttaminen saa keskimääräistä suuremman kannatuksen. Varsinaisesti mielipide-eroja voidaan kuitenkin todeta eri etujärjestöjen jäsenten välillä. Palkansaajajärjestöjen jäsenistä eniten aikaistamisen kannattajia löytyy SAK:laisten keskuudessa (41 %). STTK:n jäsenten mielipiteet jakaantuvat koko lailla väestön keskimäärän mukaisesti ja akavalaisista puolestaan suurin osa ei muuttaisi aikataulua. SY:n ja MTK:n jäsenet ovat muita halukkaammin katsomassa jo sovitun kierroksen loppuun asti. Työttömyysturvan porrastaminen torjutaan Suomalaiset eivät hyväksy ajatusta ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta. Kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta vastustaa porrasta työttömyysturvaan, vain joka neljäs (25 %) pitää porrasta perusteltuna. Työttömistä porrasta vastustaa peräti 88 prosenttia, vain yhdeksän prosenttia pitää ajatusta portaasta oikeana. Portaalle ei lämmetä missään väestöryhmässä. Työntekijöistä porrastusta vastustaa 78 prosenttia ja myös johtavassa asemassa olevien (58 %) ja yrittäjien enemmistö (54 %) asettuu vastustamaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Puolueittain tarkasteltuna SDP:n äänestäjistä porrasta vastustaa 73 prosenttia, vasemmistoliiton äänestäjistä 72 prosenttia, vihreiden äänestäjistä 68 prosenttia ja keskustan äänestäjistä 61 prosenttia on vastaan. Kokoomuksen äänestäjät jakaantuvat eniten kahtia: porrasta vastustaa 48 prosenttia ja kannattaa 44 prosenttia. Palkansaajajärjestöistä SAK:n jäsenistä työttömyysturvan porrastusta vastustaa 72 prosenttia, STTK:laisista 77 prosenttia ja Akavan jäsenistä 61 prosenttia. Myös enemmistö Suomen Yrittäjät ry:n (58 %) ja MTK:n (52 %) jäsenistä vastustaa porrastusta. SAK Tutkimustieto 4/2001 7

10 8 SAK - Tutkimustieto 4/2001

11 SAK Tutkimustieto 4/2001 9

12 Käsitykset työllisyystoimista Työmarkkinailmastotutkimuksella on seurattu myös kansalaisten näkemyksiä siitä, mitkä yhteiskunnalliset toimijat ovat vakavammin tehneet työtä työttömyyden vähentämiseksi. Arviota on pyydetty työnantajien, ammattiyhdistysliikkeen, tasavallan presidentin, nykyisen Paavo Lipposen hallituksen, nykyisten oppositiopuolueiden sekä Suomen Pankin toimia työttömyyden vähentämisessä. Suomalaisten mielestä kaikkein vakavimmin työttömyyttä vastaan taistelee edelleen ammattiyhdistysliike. Ammattiyhdistysliike saa työstään työllisyyden hyväksi ennätyskorkean arvostuksen kaksi kolmesta (65 %) suomalaisesta uskoo ammattiyhdistysliikkeen tehneen vakavaa työtä työllisyyden hyväksi. Usko ammattiyhdistysliikkeen työllisyydenhoitoon on ennätyssuurta. Ammattiyhdistysliikkeen on koko kuuden vuoden tarkastelujakson ajan arvioitu tekevän vakavimmin työtä työttömyyden poistamiseksi Suomesta. Arvostus ay-liikkeen työllisyydenhoitoa kohtaan on lisäksi kaiken aikaa lisääntynyt. Seuraavaksi suurinta on usko presidentti Tarja Halosen työhön työllisyyden hyväksi (54 %). Myös Tasavallan Presidenttiä koskevat arviot ovat nyt paremmat kuin kertaakaan tutkittuna ajanjaksona. Työnantajien ja Lipposen hallituksen työllisyydenhoitoon uskoo 44 prosenttia suomalaisista, opposition työllisyysponnistuksiin 39 prosenttia. Tälläkin kertaa työllisyydenhoidossa jumbosijalle sijoittuu Suomen Pankki, jonka työllisyystoimet vakuuttavat vain joka neljännen suomalaisen (24 %). Kaikki saavat työllisyystoimistaan hiukan viime keväistä paremman arvosanan. Eniten on parantunut arvio hallituksen työllisyystoimista viime keväänä ne vakuuttivat vain noin joka kolmannen suomalaisen (31 %). Poliittisten vaikuttajien saamat arviot heilahtelevat huomattavasti enemmän kuin ay-liikkeen tai Tasavallan Presidentin. Tällä kertaa sekä istuva hallitus että oppositio nostivat huomattavasti osakkeitaan kansalaisten silmissä. Taulukossa 3 kunkin toimijan vilpittömyyteen uskovien prosenttiosuudesta on vähennetty niiden osuus, jotka ovat päinvastaista mieltä. Eli: mitä suurempi ja etumerkiltään positiivinen luku on, sitä useampi uskoo kyseessä olevan tahon olevan tosissaan. Sama periaate pätee myös päin vastoin. 10 SAK - Tutkimustieto 4/2001

13 Taulukko 3. Käsitykset eri tahojen toiminnasta työttömyyden vähentämiseksi (vakavasti - ei vakavasti -osuudet) (%). s/95 k/96 s/96 k/97 s/97 k/98 s/98 k/99 s/99 k/00 s/00 k/01 s/01 Ay-liike Tasavallan Pres.** Nykyinen hallitus* Työnantajat Nykyinen oppositio Suomen Pankki s=syystutkimus ; k=kevättutkimus * s/99 eteenpäin Paavo Lipposen II hallitus, sitä ennen hänen I hallituksensa. ** s/00 eteenpäin Tarja Halonen, sitä ennen Martti Ahtisaari. Taulukko kertoo konkreettisesti hallitusta koskevien näkemysten uudelleensuuntautumisesta. Vaikka taulukon indeksoidut luvut saattavatkin hieman ylikorostaa mielipidemuutoksia, se kertoo, että kaikkien toimijoiden ponnistelut nähdään nyt aiempaa myönteisemmin. Työttömät turvaavat edelleen ay-liikkeeseen Myös työttömät turvaavat erityisesti ammattiyhdistysliikkeeseen. Ammattiyhdistysliikkeen ponnistuksiin työllisyyden hyväksi uskoo työttömistä 62 prosenttia. Ammattiyhdistysliike saa ainoana toimijana työttömien enemmistön arvostuksen työllisyydenhoidostaan. Toiseksi vakavimmin työttömyyttä on myös työttömien mielestä torjunut presidentti Tarja Halonen (46 %). Työnantajiin (36 %), oppositioon (35 %) ja hallitukseen (31 %) uskoo noin kolmannes, Suomen Pankkiin reilu viidennes (22 %) työttömistä. Taulukko 4a. Työttömien käsitykset eri tahojen toiminnasta työttömyyden vähentämiseksi (todella vakavissaan + jokseenkin vakavissaan -osuudet) (%). s/95 k/96 s/96 k/97 s/97 k/98 s/98 k/99 s/99 k/00 s/00 k/01 s/01 Ay-liike Tasavallan Pres.** Työnantajat Nykyinen oppositio Nykyinen hallitus* Suomen Pankki s=syystutkimus ; k=kevättutkimus * s/99 eteenpäin Paavo Lipposen II hallitus, sitä ennen hänen I hallituksensa. ** s/00 eteenpäin Tarja Halonen, sitä ennen Martti Ahtisaari. Tasavallan Presidentin osalta on nyt kirjattavissa lievää laskua, mutta selvän kakkossijan Tarja Halonen silti saavuttaa nytkin. Tosin presidentti on tällä kertaa ainoa instituutio, jonka luvut laskevat edellisestä mittauskerrasta (2. kerta yleensäkään sitten syksyn 1997) opposition taakse tosin vain pienellä erolla. SAK Tutkimustieto 4/

14 Taulukko 4b. Työttömien käsitykset eri tahojen toiminnasta työttömyyden vähentämiseksi (vakavasti - ei vakavasti -osuudet) (%). s/95 k/96 s/96 k/97 s/97 k/98 s/98 k/99 s/99 k/00 s/00 k/01 s/01 Ay-liike Tasavallan Pres.** Työnantajat Nykyinen oppositio Nykyinen hallitus* Suomen Pankki s=syystutkimus ; k=kevättutkimus * s/99 eteenpäin Paavo Lipposen II hallitus, sitä ennen hänen I hallituksensa. ** s/00 eteenpäin Tarja Halonen, sitä ennen Martti Ahtisaari. Taulukko 4b näyttää työttömien ja lomautettujen tunteet paljastavimmillaan. Kun myönteisistä ajatuksista vähennetään kielteiset, vain ammattiyhdistysliike selviää niukasti plussan puolelle. Puolueiden ja politiikan voimin ei ongelman edelleenkään uskota ratkeavan. 12 SAK - Tutkimustieto 4/2001

15 SAK Tutkimustieto 4/

16 14 SAK - Tutkimustieto 4/2001

17 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) , internet: Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) , internet: The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN Helsinki, phone , fax , internet: