2/2005. SAK:n äänestystutkimus. Tutkimus SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

Transkriptio

1 / :n äänestystutkimus Tutkimus SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ

2 Lisätietoja: Sari Aalto-Matturi puh., PL FIN- Helsinki Tilaukset: /postitus puh.

3 Äänestystutkimus TNS Gallup Oy on tutkinut :n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista seuraavien presidentinvaalien äänestämistä koskeviin asioihin. Tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina.-... Haastatteluja tehtiin kaikkiaan. Tutkimuksen otos edustaa maan -vuotta täyttänyttä väestöä poislukien Ahvenanmaa. Tutkimuksen otos on toteutettu monivaiheisena ositettuna otantana. Tutkimustulosten virhemarginaali on suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Äänestyshalukkuus tasavallan presidentin vaalien ensimmäisellä kierroksella Äänestämisen halukkuutta tasavallan presidentin vaaleissa selvitettiin seuraavalla kahdella kysymyksellä. Jotkut asiat elämässä ovat erittäin tärkeitä ja toiset taas vähemmän tärkeitä. Jos ajattelette äänestämässä käymistä presidentin vaaleissa, niin kuinka tärkeä asia Teille on se, että menette äänestämään presidentinvaaleissa? Kuinka varmana pidätte sitä, että käytte äänestämässä tasavallan presidentin vaalien ensimmäisellä kierroksella? Valtaosa äänioikeutetuista pitää presidentinvaaleissa äänestämistä tärkeänä asiana Selvä enemmistö ( %) pitää äänestämistään seuraavissa presidentinvaaleissa äärimmäisen tärkeänä tai hyvin tärkeänä asiana. Kun tähän joukkoon lasketaan ne, jotka sanovat äänestämisen olevan melko tärkeää nousee lukema peräti prosenttiin. Sellaisia, joille äänestäminen on vähemmän tärkeää, ei löydy kuin kymmenen prosentin verran. Naisille presidentin vaaleissa äänestäminen on tärkeämpää kuin miehille. Muita väestöryhmiä, jotka pitävät äänestämistä keskimäärää tärkeämpänä ovat korkeasti koulutetut, ylemmät ja alemmat toimihenkilöt sekä yrittäjät. Presidentin vaalien pääehdokkaiden kannattajien välillä ei ole suuria eroja. Saattaa kuitenkin olla, että kyselyajankohtana Vanhasen kannattajat olivat vähemmän innokkaita kuin Halosen ja Niinistön kannattajat. Ammatillisen keskusjärjestötaustan mukaan akavalaisille äänestäminen on tärkeämpää kuin :n ja :n jäsenille. Toisaalta myös :n jäsenten keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka pitävät äänestämistä erittäin tärkeänä. - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

4 Tuloksissa näkyy selvä ero :n jäsenten keskuudessa sukupuolen mukaan. laisista naisista peräti prosenttia pitää äänestämistä äärimmäisen tärkeänä kun -laisista miehistä vain prosenttia. Enemmän kuin kaksi kolmesta on täysin varma, että käy äänestämässä Äänestäjistä prosenttia on täysin varma, että käy seuraavissa presidentinvaaleissa ensimmäisellä kierroksella äänestämässä. Äänestäjillä on tässä vaiheessa hyviä aikeita käydä äänestämässä. Äänestämisen varmuus on nyt jopa korkeampaa tasoa kuin vuonna vajaa pari kuukautta ennen vaaleja (tuolloin % täysin varmoja). Eri ehdokkaiden kannattajien välillä on jonkin verran eroja. Niinistön kannattajat ovat ainakin tässä vaiheessa hieman keskimäärää varmempia äänestämässä käymisestään. Tuloksista käy ilmi se, että ylemmät toimihenkilöt ja akavalaiset ovat muita varmempia. t ja :n jäsenet ovat muita jonkin verran vähemmän varmoja äänestämässä käymisestään. :n jäsenistä prosenttia on täysin varma, että äänestää vaalien ensimmäisellä kierroksella. Kun :n jäsenten näkemyksiä tarkastellaan hieman tarkemmin käy ilmi ero naisten ja miesten välillä. -laisista naisista prosenttia on täysin varma, että käy äänestämässä kun miehistä prosenttia. Taulukko Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten äänestysvarmuus. Niiden osuus, jotka sanovat menevänsä täysin varmasti äänestämään presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella (%). Pitää äänestämässä käymistä täysin varmana % % % % - naiset % - miehet % Eri puolueiden kannattajista muita varmempia ovat Vasemmistoliiton ( %) ja Kokoomuksen kannattajat ( %). Muita vähemmän varmoja ovat Keskustan kannattajat ( %). Alueellisesti suurinta äänestysinto on Uudellamaalla ( %) ja muualla Etelä- Suomessa ( %) sekä pääkaupunkiseudulla ( %). Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat eivät ole samassa määrin kiinnostuneita äänestämään. Nuoret eivät ainakaan vielä ole kiinnostuneita presidentinvaaleista. Kuitenkin enemmistö ( %) nuorista, ikäluokkaan --vuotiaat kuuluvista, ilmoittaa äänestävänsä varmasti. Vuoden presidentinvaaleissa nuorista prosenttia kävi äänestämäs- - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

5 sä vaalien ensimmäisellä kierroksella (Presidentinvaalit ja nuoret. Nuorisoasiain neuvottelukunta). -laiset naiset odottavat vaaleja kärsimättöminä Kun käsitys äänestämisen tärkeydestä ja varmuudesta yhdistetään, saadaan aikaan äänestysinnokkuuden mukaiset neljä ryhmää. Äänioikeutetuista viidennes ( %) voidaan luokitella intohimoisiksi äänestäjiksi, jotka tuskin jaksavat odottaa, että pääsevät äänestämään. Intohimoisten joukossa on keskimäärää enemmän naisia ja iäkkäämpiä ihmisiä, ylempiä toimihenkilöitä, yrittäjiä ja eläkeläisiä. Ryhmässä on keskimäärää enemmän myös Akavan ja :n jäseniä sekä Vasemmistoliiton kannattajia. Tähän ryhmään kuuluu keskimäärää enemmän ä tukevia. Suurin ryhmä ( %) on kuitenkin varmat äänestäjät, jotka tyynesti odottavat vaaleja. Tähän ryhmään kuluvia leimaa korkea koulutustaso, toimihenkilötausta, toimihenkilöiden keskusjärjestöihin kuuluminen ja pääkaupunkiseudulla asuminen. Epävarmoja tai vaaleille selkänsä kääntäviä löytyy keskimäärää useammin miesten keskuudesta. Myös vähemmän koulutetut ja työntekijät ovat keskimäärää epävarmempia. :n jäsenten keskuudessa miehet ja naiset ovat erilaisia suhtautumisessa äänestämiseen. :n naisista yli kolmannes ( %) voidaan luokitella intohimoisiin äänestäjiin. :n miesjäsenistä tällaisia löytyy selvästi vähemmän ( %). laisista miehistä prosenttia on luokiteltavissa epävarmoiksi tai vaaleissa selkänsä kääntäviksi. Taulukko :n jäsenten jakautuminen äänestäjäryhmiin (%).. -kaikki -naiset -miehet % % % Intohimoiset äänestäjät... Varmat äänestäjät... Epävarmat äänestäjät... t... - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

6 Äänestämistutkimus Kuvio. KUINKA TÄRKEÄ ASIA ITSELLE ON SE, ETTÄ MENEE ÄÄNES- TÄMÄÄN PRESIDENTINVAALEISSA (%). ÄÄRIMMÄI- SEN TÄRK. HYVIN TÄRKEÄ MELKO TÄRKEÄ EI OSAA SANOA HIEMAN TÄRKEÄ EI JUURI- KAAN - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

7 Äänestämistutkimus Kuvio. KUINKA VARMANA PITÄÄ SITÄ ETTÄ KÄY ÄÄNESTÄMÄS- SÄ PRESIDENTINVAALEISSA (%). TÄYSIN VAR- MANA MELKO VAR- MANA EI OSAA SANOA EPÄTO- DENNÄ- KÖISENÄ VARMAS- TI EI KÄY ÄÄNEST. - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

8 Äänestämistutkimus Kuvio &. PRESIDENTINVAALIEN ÄÄNESTÄJÄRYHMÄT (%) INTOHI- MOISET ÄÄ- NESTÄJÄT VARMAT ÄÄNES- TÄJÄT EPÄVAR- MAT ÄÄ- NESTÄJÄT SELKÄN- SÄ KÄÄN- TÄVÄT - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

9 Äänestämistä koskevat asenteet Kansalaisten mielestä äänestämällä voi vaikuttaa Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettujen asennoitumista presidentinvaaleja koskeviin asenneväittämiin. Esitetyt väittämät ovat samantyyppisiä, joita monissa aiemmissa vaaleja sivuavissa tutkimuksissa on kysytty. Peräti prosenttia äänioikeutetuista haluaa äänellään varmistaa, että paras ehdokas tulee valituksi. Tämän lisäksi prosenttia ilmoittaa, että äänestämällä presidentinvaaleissa voi vaikuttaa asioihin. Äänestäminen presidentinvaaleissa on monille kansalaisille tärkeä vaikuttamisen paikka siitä riippumatta, mitkä ovat presidentin valtaoikeudet todellisuudessa. Asioihin vaikuttamista äänestämällä presidentinvaaleissa korostavat etenkin naiset, suhteellisen hyvin koulutetut ihmiset ja toimihenkilöammateissa työskentelevät. Vähemmän koulutettujen ja eläkeläisten keskuudessa ilmenee pientä epäilystä äänestämisen vaikuttavuudesta. Presidentinvaaleissa äänestämisen arvostusta tukee se tutkimustulos, jonka mukaan enemmistö ( %) torjuu väittämän, jonka mukaan presidentin päätöksillä ja toiminnalla ei ole mitään vaikutusta omaan elämään. Presidentin ainakin toivotaan vaikuttavan kansalaisten elämään. Presidentinvaalien arvostuksesta kertoo myös se, että neljä viidestä ( %) hylkää ajatuksen, että yksi ääni ei merkitse mitään presidentinvaalien lopputulokseen. Tuloksista näkyy, että nuoret uskovat vahvasti äänestämisen vaikuttavuuteen. Samanaikaisesti heidän keskuudessaan on keskimäärää enemmän sellaisia, jotka sanovat, että yksi ääni ei merkitse mitään vaalien lopputulokseen. :n miesjäsenten tietynasteista epävarmuutta äänestämässä käymisestä selittää osaltaan se, että heidän keskuudessaan on keskimäärää enemmän niitä, joilla on taipumusta vähätellä yhden äänen merkitystä. Presidentinvaalien merkitystä kansalaisvaikuttamisen tunteen kohottajana tukee se tulos, jonka mukaan prosenttia kansalaisista sanoo äänestämisen presidentinvaaleissa olevan kiinnostavampaa kuin eduskuntavaaleissa. Presidentinvaaleissa äänestämistä kiinnostavampana pitävät ovat keskimäärää useammin nuorempia ikäluokkia, työntekijöitä, opiskelijoita, :n jäseniä, :n ja Halosen kannattajia. Monet edellä mainituista ryhmistä ovat huonoja lähtemään eduskuntavaaleissa äänestämään. Enemmistö suhtautuu myönteisesti äänestäjien herättelyyn Selvä enemmistö ( %) suomalaisista pitää hyvänä sitä, että kansalaisjärjestöt, esim. ammattiyhdistysliike, yrittävät aktivoida kansalaisia äänestämään. Vain yksi viidestä ( %) suhtautuu järjestöjen aktivointiin kielteisesti. Järjestöjen aktiivista otetta ja herättelyä tukevat etenkin nuoret, työntekijät ja :n jäsenet. Enemmistö ( %) suomalaisista myös tukee sitä, että etu- ja kansalaisjärjestöt ilmoittavat avoimesti ketä ehdokasta tukevat vaaleissa. Poikkiteloin asettuu neljännes - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

10 ( %) äänioikeutetuista. Etu- ja kansalaisjärjestöjen avointa kannanmäärittelyä puolustavat ovat keskimäärää useammin työntekijöitä, alempia toimihenkilöitä, työttömiä ja :n jäseniä. Tutkimuksesta käy ilmi se, että kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu myötämielisesti siihen, että etu- ja kansalaisjärjestöt ilmoittavat avoimesti ketä ehdokasta tukevat presidentinvaaleissa. Keskimäärää enemmän kriittisiä äänenpainoja löytyy kuitenkin Keskustan ja Kokoomuksen kannattajien keskuudesta. Äänestäjät luottavat oman ehdokkaansa mahdollisuuksiin Suomalaiset torjuvat miltei yksimielisesti ( %) sen, että omalla mieleisellä ehdokkaalla ei olisi mahdollisuuksia tulla valituksi. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että kaikkien ns. pääehdokkaiden kannattajien enemmistö torjuu ajatuksen oman ehdokkaan häviämisestä vaaleissa. Ainoastaan pienten puolueiden ehdokkaiden kannattajilla on suuremmassa määrin taipumusta nähdä, että omalla ehdokkaalla ei ole mahdollisuuksia. Suomalaisten mielestä äänestämien presidentin vaaleissa kannattaa. Miltei kaikki vastaajat ( %) kiistävät väittämän, jonka mukaan presidentinvaaleissa ei kannata äänestää, koska lopputulos on jo tiedossa. Tutkimuksen tuloksista voi tehdä sen johtopäätöksen, että kansalaisten enemmistö ei usko siihen hokemaan, että vaalin lopputulos olisi tiedossa. Tätä tukee myös se tulos, jonka mukaan valtaosa ( %) suhtautuu kielteisesti ajatukseen, että yksi ääni ei merkitse mitään presidentinvaalien lopputulokseen. Enemmistön mielestä vaalien ensimmäisellä kierroksella on tarjolla ainakin yksi mieluinen ehdokas ( %). Ehdokasvalinnan vaikeutta ei tule näissä vaaleissa olemaan. Valtaosa ( %) suomalaisista hylkää ajatuksen, että olisi vaikea löytää sopivaa ehdokasta presidentinvaaleissa. Reaktiot muihinkin tässä tutkimuksessa esitettyihin asenneväitelauseisiin antavat lohdullisen kuvan suomalaisten asennoitumisesta presidentinvaaleja kohtaan. Itselle sopivan ehdokkaan löytämisen vaikeutta valittavat keskimäärää useammin nuoret --vuotiaat ( %), opiskelijat ( %) ja pienpuolueiden kannattajat ( %). Lisäksi varsin moni ( %) pienten puolueiden presidenttiehdokkaiden kannattajista tuskailee ehdokasvalinnan kanssa. Miltei kaikki pitävät äänestämistä presidentinvaaleissa kansalaisvelvollisuutena. Lukema on suurempi kuin mitä on saatu monissa aiemmissa eduskuntavaaleja koskevissa tutkimuksissa. Vuoden eduskuntavaalien jälkeen toteutetussa tutkimuksessa vastaajista prosenttia yhtyi täysin ja prosenttia jossain määrin väittämään, jonka mukaan äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Tässä tutkimuksessa vastaavat lukemat olivat prosenttia täysin samaa mieltä ja prosenttia jossain määrin samaa mieltä. - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

11 Äänestämistutkimus Kuvio. SUHTAUTUMINEN PRESIDENTINVAALEISSA ÄÄNESTÄMISTA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (tekstejä osin lyhennetty, %). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI Vaalien ens. kierroksella on tarjolla ainakin yksi minulle mieluinen ehd. Äänestämässä käynti pres.vaaleissa on mielestäni kansalaisvelvollisuus Äänestämällä haluan varmistaa, että paras ehdokas tulee valituksi Äänestämällä presidentinvaaleissa voi vaikuttaa asioihin Pidän hyvänä, että kansal.järj., esim. ay-liike, yrittäv. aktivoida äänestäm. Äänestämällä haluan torjua sen, että epämieluisat ehdokk. menestyisivät On hyvä, että etu- ja kansalaisjärjestöt ilmoittavat avoimesti ketä tukevat Äänestäminen presid.vaaleissa on kiinnostavampaa kuin ek-vaaleissa Presidentin päätöksillä ja toiminnalla ei ole mitään vaik. omaan elämääni Mielestäni yksi ääni ei merkitse mitään presidentinvaalien lopputulokseen Mieleiselläni ehdokkaalla ei ole mahdollisuuksia tulla valituksi Minun on vaikea löytää itselleni sopivaa ehdokasta presidentin vaaleissa Presidentinvaalit eivät kiinnosta minua Presid.vaaleissa ei kannata äänestää, koska lopputulos on jo tiedossa TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

12 Äänestämistutkimus Kuvio v. "Tasavallan presidentin tekemillä päätöksillä ja toiminnalla ei ole mitään vaikutusta omaan elämääni" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

13 Äänestämistutkimus Kuvio v. "Äänestämällä presidentinvaaleissa voi vaikuttaa asioihin" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

14 Äänestämistutkimus Kuvio v. "Äänestäminen presidentinvaaleissa on kiinnostavampaa kuin eduskuntavaaleissa" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

15 Äänestämistutkimus Kuvio v. "Presidentin vaalien ensimmäisellä kierroksella on tarjolla ainakin yksi minulle mieluinen ehdokas" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

16 Äänestämistutkimus Kuvio v. "Äänestämällä haluan torjua sen, että epämieluisat ehdokkaat saattaisivat menestyä vaaleissa" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

17 Äänestämistutkimus Kuvio v. "Mieleiselläni ehdokkaalla ei ole mahdollisuuksia tulla valituksi" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

18 Äänestämistutkimus Kuvio v. "Presidentinvaaleissa ei kannata äänestää, koska lopputulos on jo tiedossa" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

19 Äänestämistutkimus Kuvio v. "Pidän hyvänä, että kansalaisjärjestöt, esim. ammattiyhdistysliike, yrittävät aktivoida ihmisiä äänestämään" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

20 Äänestämistutkimus Kuvio v. "On hyvä, että esimerkiksi etu- ja kansalaisjärjestöt ilmoittavat avoimesti ketä ehdokasta presidentinvaaleissa tukevat" (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

21 Miten eri tahojen näkemykset ja kannanotot vaikuttavat halukkuuteen käydä äänestämässä? Presidentinvaalien kampanjaan osallistuu runsaasti eri tahoja, joilla kaikilla on oma roolinsa. Erilaisten viestien lähettäjillä voi ajatella olevan vaikutusta siihen, miten herkästi ihmiset todellisuudessa käyttävät äänioikeuttaan. Tämän takia tutkimuksessa haastateltavat arvioivat eri tahojen näkemysten ja kannanottojen vaikutusta omaan halukkuuteen käydä äänestämässä presidentinvaaleissa. Tulosten mukaan television uutis- ja ajankohtaisohjelmien vaikutus omaan äänestyshalukkuuteen koetaan kaikkein suurimmaksi. Joka toinen ( %) äänioikeutettu arvioi television sisällön lisäävän omaa halukkuutta käydä äänestämässä. Liki samaan yltää Tarja Halosen kannanotot ja näkemykset. Melkein puolet ( %) kansalaisista arvio Tarja Halosen kannanottojen ja näkemysten vaikuttavan äänestämisintoa kohottavasti. Merkittävä tekijä kansalaisten äänestysaikeiden kannalta näyttäisivät olevan myös sanomalehtien vaaleja koskevat jutut ja uutiset ( %). Kokonaisuudessaan siis julkisella sanalla tuntuu kansalaisten itsearvion mukaan olevan tärkeä asema vaalitunnelman luomisen kannalta. Vailla merkitystä eivät ole puolueiden johtohenkilöt ja kaksi muuta pääehdokasta eli ja. Vajaa kolmannes arvioi näiden tahojen näkemysten lisäävän halua antaa ääni vaaleissa. Vähemmän merkityksellisiä, joskaan ei kokonaan merkityksettömiä, ovat vaalimainonta, ystävät ja tuttavat, elinkeinoelämä ja yritykset sekä ammattiyhdistysliike. Valtaosa kuitenkin arvioi, että näiden tahojen näkemykset ja kannanotot eivät vaikuta mitenkään halukkuuteen äänestää. Väestöryhmittäisistä eroista voi yhteenvedonomaisesti todeta seuraavaa: Naisten keskuudessa äänestysintoa kohottaa miehiä useammin television uutis- ja ajankohtaisohjelmat sekä Tarja Halosen näkemykset ja kannanotot. Miesten keskuudessa korostuu naisia useammin ja sekä ammattiyhdistysliike. Nuorten ikäluokkien keskuudessa koetaan keskimäärää merkityksellisemmäksi julkinen sana (televisio ja sanomalehdet). Nuorempien keskuudessa oma merkitys vaalitunnelman herättäjänä on lisäksi vaalimainonnalla ja internetin vaalikoneilla. Ikääntyneet kansalaiset eivät reagoi mitenkään poikkeuksellisesti yhdenkään kysytyn tahon kohdalla. Selityksenä voi olla se, että iäkkäät ovat muita varmemmin menossa äänestämään, minkä takia äänestyshaluun ei voida enää paljoakaan vaikuttaa. :n jäseniä liikahduttaa äänestämisen suuntaan monia muita väestöryhmiä selvästi useammin ammattiyhdistysliike. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että etenkin :n äänestämättömyyteen taipuvaiset miehet sanovat ammattiyhdistysliikkeen näkemysten ja kannanottojen lisäävän halukkuutta käydä - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

22 äänestämässä. Melko moni :n jäsenistä noteeraa myös yritysten ja elinkeinoelämän kannanotot. Työntekijöiden halua äänestää kohottaa keskimäärää useammin ammattiyhdistysliikkeen näkemykset ja kannanotot. Äänestämistutkimus Kuvio. MITEN ERI TAHOJEN NÄKEMYKSET JA KANNANOTOT VAIKUTTAVAT OMAAN HALUKKUUTEEN KÄYDÄ PRESIDENTINVAALEISSA ÄÄNES- TÄMÄSSÄ ( %). LISÄÄ HALUK- KUUTTA EI MITÄÄN VAIKU- TUSTA EI OSAA SANOA VÄHENTÄÄ HALUK- KUUTTA Television uutis- ja ajankohtaisohjelmat Sanomalehtien vaaleja kosk. jutut ja uutiset Puolueiden johtohenkilöt Vaalimainonta Ystävät tai tuttavat Elinkeinoelämä ja yritykset Ammattiyhdistysliike Internetin vaalikoneet ja vaalisivut Työtoverit työpaikalla TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

23 Äänestämistutkimus Kuvio -. MITEN ERI TAHOJEN KANNANOTOT VAIKUTTAVAT ÄÄ- NESTYSHALUKKUUTEEN: TELEVISION UUTIS- JA AJAN- KOHTAISOHJELMAT (%). LISÄÄ HALUK- KUUTTA EI MITÄÄN VAIKU- TUSTA EI OSAA SANOA VÄHENTÄÄ HALUK- KUUTTA - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

24 Äänestämistutkimus Kuvio -. MITEN ERI TAHOJEN KANNANOTOT VAIKUTTAVAT ÄÄ- NESTYSHALUKKUUTEEN: AMMATTIYHDISTYSLIIKE (%). LISÄÄ HALUK- KUUTTA EI MITÄÄN VAIKU- TUSTA EI OSAA SANOA VÄHENTÄÄ HALUK- KUUTTA - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

25 Pääehdokkailla selkeät profiilit Seuraavassa tarkastellaan suomalaisten mielikuvia presidentinvaalien kolmesta pääehdokkaasta. Käsityksiä ehdokkaista luodattiin siten, että vastaajille esitettiin erilaista luonnehdintaa. Vastaajien tuli kunkin ehdokkaan kohdalla ilmoittaa kaikki ne luonnehdinnat, jotka sopivat ehdokkaaseen. Mielikuvia ehdokkaista voidaan tarkastella joko suhteessa itseensä eli vertailemalla eri ominaisuuksien sopivuutta ilmaisevien prosenttilukujen suuruusjärjestystä tai suhteessa muihin ehdokkaisiin. Nämä erilaiset tarkastelunäkökulmat antavat osaksi erilaisen tuloksen siksi, että vaikka jokin ominaisuus osoittautuisi leimalliseksi jollekin ehdokkaalle, se saattaa kuitenkin olla vielä tyypillisempi jollekin toiselle. Tässä yhteenvedossa yritetään kiinnittää huomiota näihin molempiin näkökulmiin. Enemmistö suomalaisista luottaa pääehdokkaisiin Tarja Halosen kärkiluonnehdinnat ovat luotettava vastuunkantaja, hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja, inhimillinen päätöksentekijä, työväen presidentti, kantaa huolta tavallisen ihmisen asioista ja koko kansan presidentti. Haloseen ei sovi kansan enemmistön mielestä maaseudun puolestapuhuja eikä yrittäjien presidentti. Niinistön kuva on hieman ohuempi kuin Halosen. Hän on enemmistön mielestä talouselämän puolestapuhuja, yrittäjien presidentti mutta Halosen tapaan myös luotettava vastuukantaja ja kykenee tuomaan Suomelle maailmalla myönteistä mainetta. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että enemmistö arvioi Niinistön hyvinvointiyhteiskunnan puolustajaksi. Niinistöön ei kovinkaan monen suomalaisen mielestä sovi määritteet työttömien presidentti, maaseudun puolestapuhuja eikä työväen presidentti. Matti Vanhasen julkikuvan kärkiluonnehdinnat ovat maaseudun puolestapuhuja, hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja, luotettava vastuunkantaja sekä inhimillinen päätöksentekijä. Vähemmässä määrin häneen liitetään sellaisia asioita kuin työttömien presidentti, työväen presidentti tai kansainvälisesti arvostettu suunnannäyttäjä. Kansalaisten mielikuvat kolmesta pääehdokkaasta ovat kansalaisten keskuudessa hyviä, koska jokaiseen kolmeen pääehdokkaaseen liitetään runsaasti hyviä ominaisuuksia. - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

26 Äänestämistutkimus Kuvio t. PRESIDENTINVAALIEN KOLMEEN PÄÄEHDOKKAASEEN SOPIVAT LUONNEHDINNAT (%). Luotettava vastuunkantaja Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja Ymmärtää palkansaajan arkea Koko kansan presidentti Tuo Suomelle maailmalla myönteistä mainetta Inhimillinen päätöksentekijä Kantaa huolta tavallisten ihmisten asioista Työttömien presidentti HALONEN NIINISTÖ VANHANEN Kansainvälisesti arvostettu suunnannäyttäjä Yrittäjien presidentti Maaseudun puolestapuhuja Talouselämän puolestapuhuja Työväen presidentti Ei mikään näistä Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

27 Äänestämistutkimus Kuvio t. PRESIDENTINVAALIEN KOLMEN PÄÄEHDOKKAAN PROFIILIT (%). Luotettava vastuunkantaja Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja Inhimillinen päätöksentekijä Työväen presidentti Kantaa huolta tavallisten ihmisten asioista Koko kansan presidentti Tuo Suomelle maailmalla myönteistä mainetta Ymmärtää palkansaajan arkea Talouselämän puolestapuhuja Kansainvälisesti arvostettu suunnannäyttäjä Työttömien presidentti Yrittäjien presidentti Maaseudun puolestapuhuja Ei osaa sanoa Ei mikään näistä HALONEN Talouselämän puolestapuhuja Yrittäjien presidentti Luotettava vastuunkantaja Tuo Suomelle maailmalla myönteistä mainetta Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja Kansainvälisesti arvostettu suunnannäyttäjä Inhimillinen päätöksentekijä Kantaa huolta tavallisten ihmisten asioista Ymmärtää palkansaajan arkea Koko kansan presidentti Työväen presidentti Maaseudun puolestapuhuja Työttömien presidentti Ei osaa sanoa Ei mikään näistä NIINISTÖ Maaseudun puolestapuhuja Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja Luotettava vastuunkantaja Inhimillinen päätöksentekijä Talouselämän puolestapuhuja Kantaa huolta tavallisten ihmisten asioista Ymmärtää palkansaajan arkea Yrittäjien presidentti Tuo Suomelle maailmalla myönteistä mainetta Koko kansan presidentti Kansainvälisesti arvostettu suunnannäyttäjä Työväen presidentti Työttömien presidentti Ei osaa sanoa Ei mikään näistä VANHANEN TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

28 Haloseen liitetään monia ominaisuuksia enemmän kuin kilpailijoihin Kun ehdokkaita sitten verrataan toisiinsa käy ilmi se, että Haloseen liitetään monia ominaisuuksia enemmän kuin kilpaileviin ehdokkaisiin. Seuraavassa on esimerkkejä ehdokkaiden välisistä suurimmista eroista. Sopii Haloseen paremmin kuin Niinistöön: Työväen presidentti Koko kansan presidentti Kantaa huolta tavallisten ihmisten asioista Inhimillinen päätöksentekijä Sopii Haloseen paremmin kuin Vanhaseen: Työväen presidentti Koko kansan presidentti Tuo Suomelle maailmalla myönteistä mainetta Työttömien presidentti Sopii Niinistöön paremmin kuin Vanhaseen: Yrittäjien presidentti Kansainvälisesti arvostettu suunnannäyttäjä Tuo Suomelle maailmalla myönteistä mainetta Talouselämän puolestapuhuja Sopii Vanhaseen paremmin kuin Niinistöön: Maaseudun puolestapuhuja Inhimillinen päätöksentekijä Kantaa huolta tavallisen ihmisen arjesta Ymmärtää palkansaajan arkea - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

29 Äänestämistutkimus Kuvio p. PRESIDENTINVAALIEN PÄÄEHDOKKAIDEN VERTAILU: HALONEN vs. NIINISTÖ (erotukset, %). Luonnehdinta sopii paremmin: NIINISTÖÖN HALOSEEN Työväen presidentti Koko kansan presidentti Kantaa huolta tavallisten ihmisten asioista Inhimillinen päätöksentekijä Ymmärtää palkansaajan arkea Työttömien presidentti Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja Luotettava vastuunkantaja Maaseudun puolestapuhuja Tuo Suomelle maailmalla myönteistä mainetta Kansainvälisesti arvostettu suunnannäyttäjä Ei mikään näistä Ei osaa sanoa Talouselämän puolestapuhuja Yrittäjien presidentti TNS Gallup Oy / PGraphics Äänestämistutkimus Kuvio p. PRESIDENTINVAALIEN PÄÄEHDOKKAIDEN VERTAILU: HALONEN vs. VANHANEN (erotukset, %). Luonnehdinta sopii paremmin: VANHASEEN HALOSEEN Työväen presidentti Koko kansan presidentti Tuo Suomelle maailmalla myönteistä mainetta Työttömien presidentti Kansainvälisesti arvostettu suunnannäyttäjä Ymmärtää palkansaajan arkea Kantaa huolta tavallisten ihmisten asioista Inhimillinen päätöksentekijä Luotettava vastuunkantaja Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja Ei mikään näistä Ei osaa sanoa Talouselämän puolestapuhuja Yrittäjien presidentti Maaseudun puolestapuhuja - TNS Gallup Oy / PGraphics ÄÄNESTYSTUTKIMUS

30 Äänestämistutkimus Kuvio p. PRESIDENTINVAALIEN PÄÄEHDOKKAIDEN VERTAILU: NIINISTÖ vs. VANHANEN (erotukset, %). Luonnehdinta sopii paremmin: NIINISTÖÖN VANHASEEN Maaseudun puolestapuhuja Inhimillinen päätöksentekijä Kantaa huolta tavallisten ihmisten asioista Ymmärtää palkansaajan arkea Koko kansan presidentti Työttömien presidentti Työväen presidentti Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja Luotettava vastuunkantaja Ei osaa sanoa Ei mikään näistä Talouselämän puolestapuhuja Tuo Suomelle maailmalla myönteistä mainetta Kansainvälisesti arvostettu suunnannäyttäjä Yrittäjien presidentti TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

31 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: TYÖ- VÄEN PRESIDENTTI / TARJA HALONEN (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

32 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: TYÖ- VÄEN PRESIDENTTI / SAULI NIINISTÖ (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

33 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: TYÖ- VÄEN PRESIDENTTI / MATTI VANHANEN (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

34 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: YRIT- TÄJIEN PRESIDENTTI / TARJA HALONEN (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

35 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: YRIT- TÄJIEN PRESIDENTTI / SAULI NIINISTÖ (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

36 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: YRIT- TÄJIEN PRESIDENTTI / MATTI VANHANEN (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

37 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: MAA- SEUDUN PUOLESTAPUHUJA / TARJA HALONEN (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

38 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: MAA- SEUDUN PUOLESTAPUHUJA / SAULI NIINISTÖ (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

39 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: MAA- SEUDUN PUOLESTAPUHUJA / MATTI VANHANEN (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

40 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: TALO- USELÄMÄN PUOLESTAPUHUJA / TARJA HALO- NEN (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

41 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT: TALO- USELÄMÄN PUOLESTAPUHUJA / SAULI NIINISTÖ (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

42 Äänestämistutkimus Kuvio -/. EHDOKKAISIIN SOPIVAT LUONNEHDINNAT:TALO- USELÄMÄN PUOLESTAPUHUJA / MATTI VANHA- NEN (%). - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta TNS Gallup Oy / PGraphics - ÄÄNESTYSTUTKIMUS

43 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ry Hakaniemenranta, PL, FIN- Helsinki, puh, fax, Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen, PB, FIN- Helsingfors, tel, fax, The Central Organisation of Finnish Trade Unions Hakaniemenranta, P.O. Box, FIN- Helsinki, phone +, fax +,