1/2005. Työmarkkinailmasto Tutkimus SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

Transkriptio

1 / Työmarkkinailmasto Tutkimus SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2 Elokuu Tilaukset: /postitus puh. ()

3 Sisällys Työmarkkinailmasto... Työmarkkinailmapiiri... Työnantajien asenteet tiukentuneet... Ay-liikkeen tulisi tiivistää rivejään... Suomalaiset yhdistäisivät :n ja :n... Käsitykset eri tahojen työllisyystoimista... Ay-liike vakavimmin työttömyyttä vastaan... Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin... Enemmistö rajoittaisi maahanmuuttajien määrää... Suhtautuminen etujärjestöihin... :ta arvostetaan eniten... Palkansaajajärjestöt jäsenten etujen asialla... :lla vahvin imago... Järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi... Palkka- ja työsuhdeturva tärkein syy kuulua ammattiliittoon... Käsitykset suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta... Mielipiteet yhteiskuntavastuusta jakaantuvat... Irtisanomisperusteita ja yritysten moraalia epäillään... Yritysten vastuuntuntoon ei uskota... TUTKIMUSTIETO /

4 TUTKIMUSTIETO /

5 Työmarkkinailmasto TNS Gallup Oy on kymmenen vuoden ajan, vuodesta, seurannut suomalaista työmarkkinailmastoa ja sen kehittymistä. Tutkimuksilla on selvitetty suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin sekä yleisimpiä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ry:n toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen aiheina olivat mm. suomalaisten suhtautuminen elinkeinoelämän rivien tiivistämiseen, käsitykset tilaajavastuusta ja työvoiman liikkuvuudesta sekä mielikuvat eri tahojen työllisyystoimista. Tutkimus toteutettiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen tutkimuksen yhteydessä. Palkansaajakeskusjärjestöt selvittivät yhdessä mm. ammattiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta, suomalaisten suhtautumista etujärjestöjen työhön ja käsityksiä yritysten yhteiskuntavastuusta. Kansalaisten mielestä työmarkkinoiden ilmapiiri on tiukentunut, erityisesti työnantajajärjestöjen ay-liikettä kohtaan esittämien vaatimusten osalta. Elinkeinoelämän vaikutusvallan kasvusta ollaan huolissaan ja useampi kuin neljä viidestä arvioi, että ammattiyhdistysliikkeen tulisi koota rivinsä turvatakseen palkansaajien aseman markkinavoimien puristuksessa. Vastapainoa yhdistyneelle EK:lle tulisi suomalaisten enemmistön mielestä hakea yhdistämällä ja. Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten käsityksiä eri tahojen työllisyystoimista. Suomalaisten mielestä vakavimmin työllisyyttä vastaan on ponnistellut ammattiyhdistysliike, erityisen vahvasti näin uskovat nuoret ja ammattiliittojen jäsenet. Toiseksi vakavimmin työllisyydestä on kansalaisten mielestä huolissaan presidentti Tarja Halonen. Halosen huoli työllisyydestä on tavoittanut erityisesti nuoret alle -vuotiaat naiset, opiskelijat ja vihreiden kannattajat. Työttömien usko yhteiskunnan toimijoiden ponnistuksiin työttömyyden nujertamiseksi on heikentynyt. Vaikka arviot ay-liikkeen työllisyystoimista jakautuvat, myös työttömät panevat toivonsa ensisijaisesti ay-liikkeeseen. Erityisesti on romahtanut työttömien usko työnantajiin. Työmarkkinailmastotutkimuksessa on säännöllisesti seurattu myös kansalaisten näkemyksiä siitä, pitäisikö Suomeen tuottaa lisää ulkomaista työvoimaa työvoimapulan torjumiseksi. Suomalaiset eivät usko, että lähivuosina maatamme uhkaisi työvoimapula eikä maahanmuuttoa pidetä hyvänä lääkkeenä ongelmalle. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen tutkimusosion mukaan nauttii suomalaisessa yhteiskunnassa korkeaa arvostusta. Lähes kolme neljästä sanoo arvostavansa :n työtä vähintäänkin melko paljon. Imagoltaan :ta pidetään ennen kaikkea vaikutusvaltaisena sekä toiminnassaan tehokkaan ja aikaansaavana. Vuoden tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina Haastatteluja tehtiin yhteensä. Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin + %-yksikköä suuntaansa. TUTKIMUSTIETO /

6 Työmarkkinailmapiiri Työnantajien asenteet tiukentuneet Työmarkkinoiden ilmapiiriä luodattiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä tutkimuksessa kahdella kaksiosaisella kysymyksenasettelulla. Aluksi vastaajat arvioivat, ovatko työmarkkinaosapuolten (työnantajajärjestöjen ja ay-liikkeen) vaatimukset ja asenteet toisiaan kohtaan muuttuneet parin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tämän jälkeen kysyttiin, kokevatko vastaajat nämä työmarkkinaosapuolten vaatimukset toisiaan kohtaan liian tiukoiksi vai sovitteleviksi. Puolet ( %) väestöstä kokee työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asenteiden ayliikettä kohtaan tiukentuneen viimeksi kuluneen parin vuoden aikana. Vain yksi kymmenestä uskoo työnantajaosapuolten otteiden muuntuneen aiempaa sovittelevimmiksi. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN JA VAATIMUSTEN MUUTTUMISESTA VIIMEK- SI KULUNEEN PARIN VUODEN AIKANA (%). MUUTTU- NEET TIU- KEMMIKSI MITÄÄN MUU- TOSTA MUUTTU- NEET SOVIT- TELEVIMMIKSI Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja asenteet ay-liikettä kohtaan Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet työnantajajärjestöjä kohtaan TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUKSISTA JA ODOTUKSISTA TÄLLÄ HETKELLÄ (%). LIIAN TIUKKOJA SOPI- VIA LIIAN SO- VITTELEVIA Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja asenteet ay-liikettä kohtaan Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet työnantajajärjestöjä kohtaan TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

7 Käsitykset ay-liikkeen vaatimusten ja asenteiden muutoksesta työnantajajärjestöjä kohtaan hajoavat voimakkaammin. Yleisin näkemys on se, että mitään muutosta ei ole tapahtunut. Nuorten keskuudessa on keskimääräistä enemmän ( %) sellaisia, joiden mukaan ay-liikkeen otteet ovat koventuneet muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana. Noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että osapuolten asenteet ja toisilleen asettamat vaatimukset ovat lähinnä sopivia. Kuitenkin kaksi viidestä ( %) arvioi työnantajajärjestöjen reaktiot ja toimet liian tiukoiksi. Vain prosenttia kansasta syyttää ammattiyhdistysliikettä otteiden ylimitoituksesta. Eläkeikää lähestyvät kansalaiset ja :n jäsenet kokevat muita useammin työnantajajärjestöjen otteet ay-liikettä kohtaan liian koviksi. Niitä, jotka näkevät, että työnantajajärjestöt olisivat liian helläkätisiä ja sovittelevia ei juuri löydy, ei edes yrittäjien keskuudesta. TUTKIMUSTIETO /

8 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y-. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN MUUTTUMI- SESTA: TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN VAATIMUKSET JA ASENTEET AMMATTIYHDISTYSLIIKETTÄ KOH- TAAN (%). MUUTTU- NEET TIU- KEMMIKSI MITÄÄN MUU- TOSTA MUUTTU- NEET SOVIT- TELEVIMMIKSI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

9 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y-. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN MUUTTUMI- SESTA: AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN VAATIMUKSET JA ASENTEET TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJÄ KOH- TAAN (%). MUUTTU- NEET TIU- KEMMIKSI MITÄÄN MUU- TOSTA MUUTTU- NEET SOVIT- TELEVIMMIKSI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

10 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y-. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUK- SISTA TÄLLÄ HETKELLÄ: TYÖNANTAJAJÄRJESTÖ- JEN VAATIMUKSET JA ASENTEET AMMATTIYHDIS- TYSLIIKETTÄ KOHTAAN (%). LIIAN TIUKKOJA SOPI- VIA LIIAN SO- VITTELEVIA Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

11 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y-. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUK- SISTA TÄLLÄ HETKELLÄ: AMMATTIYHDISTYSLIIK- KEEN VAATIMUKSET JA ASENTEET TYÖNANTAJA- JÄRJESTÖJÄ KOHTAAN (%). LIIAN TIUKKOJA SOPI- VIA LIIAN SO- VITTELEVIA Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

12 Ay-liikkeen tulisi tiivistää rivejään tarkasteli omassa tutkimuksessaan lähemmin kansalaisten käsityksiä työmarkkinoiden ilmapiiristä. Vastaajien tuli ottaa kantaa siihen, mitä elinkeinoelämän rivien tiivistäminen ja työnantajien keskusjärjestöjen yhdistäminen merkitsee palkansaajien ja ay-liikkeen kannalta. Suomalaiset ovat huolestuneita elinkeinoelämän vaikutusvallan kasvusta Suomessa. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta ( %) arvioi, että ammattiyhdistysliikkeen tulisi koota rivinsä turvatakseen palkansaajien aseman markkinavoimien puristuksessa. Yhdeksän kymmenestä ( %) suomalaisesta uskoo, että elinkeinoelämän painoarvo yhteiskunnassa tulee edelleen kasvamaan. Vain harvempi kuin joka kolmas ( %) arvioi, ettei elinkeinoelämän rivien tiivistymisellä ja työnantajien keskusjärjestöjen yhdistymisellä ole merkitystä palkansaajien aseman kannalta. Selvä enemmistö eli noin kolme neljästä ( %) suomalaisesta uskoo, että ammattiyhdistysliikkeen tulisi elinkeinoelämän vahvistuneen edunvalvonnan vuoksi terävöittää ja koventaa omia otteitaan. Mielipiteet jakautuvat enemmän kysyttäessä, edellyttääkö elinkeinoelämän rivien tiivistyminen myös palkansaajaliikkeeltä rakenteellisia muutoksia. Puolet ( %) uskoo, että myös ammattiyhdistysliikkeen järjestörakenteet on pantava remonttiin. Hiukan harvempi ( %) arvioi, ettei rakenteellisia uudistuksia välttämättä tarvita. Selkeimmin ay-liikkeen rakenteellisia uudistuksia vastaan ovat yrittäjät, joista prosenttia uskoo, että ay-liike pärjää hyvin nykyiselläkin järjestörakenteella ilman muutoksia. Tutkimuksessa ei tämän kysymyksen yhteydessä yksilöity, minkälaisia nämä uudistukset voisivat olla, eli puhutaanko esimerkiksi liittofuusioista vai keskusjärjestötason uudelleenorganisoitumisesta. Työmarkkinailmasto / Kuvio s. MITÄ ELINKNOELÄMÄN RIVIEN TIIVISTÄMINEN JA TYÖNANTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ- JEN YHDISTÄMINEN MERKITSEE: SUHTAUTUMINEN VÄITTÄMIIN (tekstejä lyhennetty, %). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI Elinkeinoelämän painoarvo yhteiskunnassa tulee kasvamaan Ay-liikkeen tulisi koota omat rivinsä pärjätäkseen markkinav. purist. Palkansaajien asema heikkenee ellei myös ay-liike tiivistä rivejään (...) takia ay-liikkeen pitäisi terävöittää ja koventaa otteitaan nykyis. Helpottaa ay-liikkeen toim. kun vastassa on vain yksi neuvotteluosap. (...) on myös suomalaisten palkansaajien etu k-v markkinoilla n ja n tulisi yhdistyä voidaks. toimia vastap. yhdistyn. EKlle Ay-liike pärjää hyvin nykyisellä järjestörakenteella ilman muutoksia (...) tehostumisella ei ole merkitystä palkansaajien aseman kannalta TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

13 Suomalaiset yhdistäisivät :n ja :n Enemmistö suomalaisista ( %) lähtee siitä, että noin miljoonaa palkansaajaa edustavan :n ja palkansaajan :n tulisi yhdistyä voidakseen toimia vastapainona yhdistyneelle EK:lle. Vain kolmannes ( %) ei pidä keskusjärjestöjen yhdistymistä oikeana ratkaisuna. Erityisen mielenkiintoista on, että :laiset ja :laiset ovat keskusjärjestöjensä yhdistymisestä täsmälleen yhtä mieltä: kaksi kolmesta ( %) niin :laisten kuin :laistenkin liittojen jäsenistä yhdistäisi keskusjärjestöt, kun taas vain joka neljäs ( %) jäsen haluaa pitää nämä kaksi keskusjärjestöä edelleen erillisinä. Akavalaiset sen sijaan ovat eri linjoilla: vain reilu kolmannes ( %) yhdistäisi :n ja :n, kun taas niukka enemmistö ( %) torjuu ajatuksen. Puoluekannan mukaan etenkin SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajat pitävät kahden keskusjärjestön yhdentymisehdotuksesta. Myös Keskustan kannattajien enemmistä suhtautuu myönteisesti. Vihreiden kannattajille ehdotus tuntuu vieraalta. Myös kokoomuslaisten keskuudessa on keskimäärää enemmän varauksellisuutta. Elinkeinoelämän uudelleenorganisoitumisella nähdään olevan myös myönteisiä vaikutuksia. Kolme neljästä ( %) arvioi, että ay-liikkeen toimintaa helpottaa se, että vastassa on vain yksi työnantajakeskusjärjestö. Suunnilleen yhtä moni ( %) myös arvelee, että kansainvälisillä markkinoilla elinkeinoelämän rivien tiivistyminen voi olla myös suomalaisen palkansaajan etu. Taulukko. Keskusjärjestöjen jäsenten suhtautuminen väittämään n ja n tulisi yhdistyä voidakseen toimia vastapainona yhdistyneelle Elinkeinoelämän keskusliitolle Eklle (%). Samaa mieltä Eri mieltä % % Kaikki Taulukko. Keskusjärjestöjen jäsenten suhtautuminen väittämään Ammattiyhdistysliike pärjää hyvin nykyisellä järjestörakenteella ilman muutoksia (%). Samaa mieltä Eri mieltä % % Kaikki TUTKIMUSTIETO /

14 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio s-. "n ja n tulisi yhdistyä voidakseen toimia vastapainona yhdistyneelle Elinkeinoelämän keskusliitolle - EKlle" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

15 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio s-. "Ammattiyhdistysliike pärjää hyvin nykyisellä järjestörakenteella ilman muutoksia" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

16 Käsitykset eri tahojen työllisyystoimista Ay-liike vakavimmin työttömyyttä vastaan Suomalaisten mielestä ammattiyhdistysliike on vakavimmin ponnistellut työttömyyttä vastaan. Kaksi kolmesta ( %) arvioi ay-liikkeen tekevän vakavaa työtä työttömyyden voittamiseksi. Hallituksen työllisyydenhoitoon luottaa prosenttia suomalaisista, oppositioon reilu kolmannes ( %). Myöskään usko suomalaisiin työnantajiin ei ole kovin vahva ( %). Ohi hallituksen, opposition ja työnantajien ihmisten mielissä nousee presidentti Tarja Halonen, jonka puolet ( %) arvioi kantaneen vakavaa huolta työttömyydestä. Vähiten luotetaan Suomen Pankkiin, jolla vain harvan ( %) mielestä on ollut mielenkiintoa työllisyyskysymyksiin. Työmarkkinailmasto / Kuvio s. MITEN ERI TAHOT OVAT TOIMINEET TYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI (%). TODELLA VAKAVIS- SAAN KIN VAKA- VISSAAN KOVIN- KAAN VAKAVISS. LAIN- KAAN VAKA- VISSAAN Ammattiyhdistysliike Presidentti Tarja Halonen Maan nykyinen hallitus Nykyiset oppositiopuolueet Työnantajat Suomen pankki TNS Gallup Oy / PGraphics Erityisen vahvasti ay-liikkeen työllisyydenhoitoon uskovat nuoret ( %) sekä ammattiliittojen jäsenet, erityisesti :laiset ( %). Luottamus ay-liikkeen ponnistuksiin työllisyyden hyväksi on edelleen vahvistunut syksystä, jolloin ay-liikkeen työllisyystoimiin uskoi prosenttia suomalaisista. Kaikkien kolmen palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenten enemmistöt antavat tunnustusta ay-liikkeelle. :n jäsenten käsitykset ovat kuitenkin ay-liikkeen kannalta vielä myönteisemmät kuin :laisten liittojen jäsenten ja akavalaisten. Kriittisempiä näkemyksiä ay-liikettä kohtaan esiintyy niissä joukoissa, joiden koostumus on keskimääräistä iäkkäämpää tai missä on tavanomaista enemmän eläkeläisiä, yrittäjiä, MTK:n tai SY:n jäseniä. Presidentti Tarja Halosen huoli työllisyydestä on tavoittanut erityisesti nuoret alle - vuotiaat naiset ( %), opiskelijat ( %) ja vihreiden kannattajat ( %). Myös Uudellamaalla ja siellä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien joukossa on useita Halosen toiminnasta pitäviä. Eri ammattiryhmistä oikeastaan vain yrittäjät epäilevät Halosen vakavaa halua toimia työllisyyden parantamiseksi. TUTKIMUSTIETO /

17 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio s-. TOIMINTA TYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI: AM- MATTIYHDISTYSLIIKE (%). TODELLA VAKAVIS- SAAN KIN VAKA- VISSAAN KOVIN- KAAN VAKAVISS. LAIN- KAAN VAKA- VISSAAN Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

18 TUTKIMUSTIETO / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / TODELLA VAKAVIS- SAAN KIN VAKA- VISSAAN KOVIN- KAAN VAKAVISS. LAIN- KAAN VAKA- VISSAAN Työnantajat Ammattiyhdistysliike Presidentti Tarja Halonen Nykyiset oppositiopuolueet Suomen Pankki MITEN ERI TAHOT OVAT TOIMINEET TYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄ- MISEKSI (%). Työmarkkinailmasto / (vs. Martti Ahtisaari) TNS Gallup Oy / PGraphics Maan nykyinen hallitus (vs. Lipposen hallitus) Kuvio st.

19 Työttömien näkemykset ovat muuttuneet aikaisempaa synkemmiksi ja heidän uskonsa kaikkien yhteiskunnan toimijoiden ponnistuksiin työttömyyden nujertamiseksi on heikentynyt. Myös työttömät panevat toivonsa ensisijaisesti ay-liikkeeseen, vaikkakin arviot ay-liikkeen työllisyystoimista jakautuvat noin puolet kiittää, puolet kritisoi. Erityisesti on kuitenkin romahtanut työttömien usko työnantajiin. Enää viidennes työttömistä uskoo työnantajien vakavissaan pyrkivän vähentämään työttömyyttä. Puolitoista vuotta sitten, syksyllä, työnantajiin luotti vielä kaksi viidestä työttömästä. Taulukko. Käsitykset eri tahojen toiminnasta työttömyyden vähentämiseksi (vakavasti miinus ei vakavasti -osuudet) (%). k/ s/ k/ s/ k/ s/ k/ Ay-liike Tasavallan presidentti Hallitus Oppositio Työnantajat Suomen Pankki s=syystutkimus ; k=kevättutkimus Taulukko. Työttömien käsitykset eri tahojen toiminnasta työttömyyden vähentämiseksi (vakavasti miinus ei vakavasti -osuudet) (%). k/ s/ k/ s/ k/ s/ k/ Ay-liike Tasavallan presidentti Työnantajat Hallitus Oppositio Suomen Pankki s=syystutkimus ; k=kevättutkimus Kun myönteisistä ajatuksista vähennetään kielteiset, niin tällä haavaa plussan puolelle työttömien keskuudessa ei selviä yksikään arvioitava taho. TUTKIMUSTIETO /

20 Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin Enemmistö rajoittaisi maahanmuuttajien määrää EU:n laajentumisen entisiin Itä-Euroopan maihin on arveltu synnyttävän työvoiman muuttoa nykyisiin EU:n jäsenmaihin. Toisaalta suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen alkaa Suomessa olla lähellä. Julkisuudessa on esitetty puheenvuoroja, joissa on varoitettu maatamme uhkaavasta työvoimapulasta ja ulkomaisten työntekijöiden maahanmuuton välttämättömyydestä. Valtaosa ( %) suomalaisista on kuitenkin edelleen sitä mieltä, että Suomen tulisi olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa. Rajoitusten hyväksyntä on samaa tasoa kuin viime vuoden syyskuussa. Työmarkkinailmasto / Kuvio v. "Suomen tulisi olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Enemmistö ( %) torjuu ajatuksen, että "kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on saatava tulla tänne". Vajaa kaksi viidesosaa ( %) kansalaisista avaisi rajat ulkomaalaisille työntekijöille. Vapaan liikkuvuuden vastustus on jonkin verran vahvistunut edellisvuodesta. Suomalaiset eivät usko, että lähivuosina maatamme uhkaisi työvoimapula eikä maahanmuuttoa pidetä hyvänä lääkkeenä ongelmalle. Enemmistö ( %) torjuu sen, että työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee - vuoden sisällä tuntuvasti ulkomaista työvoimaa. Niiden osuus, jotka uskovat Suomen tarvitsevan lisää ulkomaalaista työvoimaa on lisääntynyt viime vuodesta neljällä prosenttiyksiköllä mutta on edelleen alempi kuin syksyllä. TUTKIMUSTIETO /

21 Työmarkkinailmasto / Kuvio v. "Kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on saatava tulla tänne" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmasto / Kuvio v. "Työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee - vuoden sisällä tuntuvasti lisää ulkomaista työvoimaa" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Varsinkin työntekijät, työttömät, maaseudulla asuvat ja :n jäsenet tuntuvat olevan vakuuttuneita ulkomaisen työvoiman tarpeettomuudesta. Toki näihinkin väestöryhmiin kuuluvista suhteellisen moni ajattelee toisin, mutta kokonaisuudessaan näiden ryhmien mielipide eroaa selvästi koko väestön keskimäärästä. Mitä kaupunkimaisemmassa ympäristössä asutaan, sitä todennäköisemmin uskotaan, että ulkomaisen työvoiman rekrytointi tulee ajan myötä välttämättömäksi. Enemmistö korkeasti koulutetuista, ylemmistä toimihenkilöistä, akavalaisista ja Kokoomuksen kannattajista on vakuuttunut ulkomaisen työvoiman tarpeellisuudesta. Monen ulkomaalaisten maahantuloa vastustavan motiivina lienee suomalaisten työttömien aseman turvaaminen. Kansalaiset haluavat antaa omille työttömille etuoikeuden, kun vapautuvia työpaikkoja aletaan täyttää. Enemmistö ( %) toteaa, että ul- TUTKIMUSTIETO /

22 komaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan - vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille itselleen. Tämä mielipide on ollut jokseenkin muuttumaton viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. Työmarkkinailmasto / Kuvio v. "Ulkomaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan - vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille itselleen" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

23 Työmarkkinailmasto / Kuvio v. "Suomen tulisi olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

24 Työmarkkinailmasto / Kuvio v. "Kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on saatava tulla tänne" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

25 Työmarkkinailmasto / Kuvio v. "Työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee - vuoden sisällä tuntuvasti lisää ulkomaista työvoimaa" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

26 Työmarkkinailmasto / Kuvio v. "Ulkomaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan - vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille itselleen" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

27 Suhtautuminen etujärjestöihin :ta arvostetaan eniten Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten suhtautumista etujärjestöihin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat työmarkkinakeskusjärjestöistä edelleen eniten :ta. Lähes kolme neljästä ( %) suomalaista sanoo arvostavansa :n työtä vähintäänkin melko paljon. :n arvostus on pysynyt vakaana koko tutkimusajan eli vuodesta lähtien. :n arvostus miltei ennätyslukemissa: vain kerran kymmenen vuoden aikana, keväällä, ovat suomalaiset arvioineet :n vieläkin korkeammalle. Keväällä kannatus oli samoissa lukemissa kuin nyt. :n tutkimuksessa saama arvostus nousee jälleen selvästi muiden ohi. Muut järjestöt saavat tutkimuksessa arvostusta noin joka toiselta suomalaiselta. Enemmistön arvostuksen saavat Suomen Yrittäjät ( %), ( %) ja Akava ( %). MTK:ta arvostaa prosenttia, EK:ta prosenttia ja Kunnallista työmarkkinalaitosta prosenttia kansalaisista. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). PAL- JON MELKO PALJON MELKO VÄHÄN LAIN- KAAN Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - Suomen Yrittäjät ry. Toimihenkilökeskusjärjestö - Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto - MTK Elinkeinoelämän keskusliitto - EK Kunnallinen työmarkkinalaitos - KT TNS Gallup Oy PGraphics Edellisiin vuosiin verrattuna on etujärjestöjen työn arvostus lisääntynyt. Arvioille on ollut ominaista tietynlainen sahausliike ja arvostuksen heilahtelut ovat tutkimusjakson aikana yleensä koskeneet samanaikaisesti kaikkia järjestöjä. Nyt niiden osuus, jotka arvostavat paljon tai melko paljon, on lisääntynyt viime syksystä ja vuoden takaisesta. Arvostuksessa on lähestytty kevään huippuarvioita. Kansalaisten on myös tänä keväänä ollut aiempaa helpompi ottaa kantaa, sillä epätietoisten osuus on vähentynyt. TUTKIMUSTIETO /

28 TUTKIMUSTIETO / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / LAIN- KAAN PAL- JON MELKO PALJON MELKO VÄHÄN MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / TNS Gallup Oy / PGraphics Kuvio yt.

29 TUTKIMUSTIETO / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / LAIN- KAAN PAL- JON MELKO PALJON MELKO VÄHÄN MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). MTK SY/SYKL Kuvio yt. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / TNS Gallup Oy / PGraphics KT EK/TT

30 :ta arvostetaan varsin laajalti riippumatta poliittis-ideologisista tai edunvalvonnallisista vastakkainasetteluista. Esimerkiksi keskustan ( %) ja kokoomuksen ( %) kannattajien enemmistö tunnustaa :n työn arvon. Useampi kuin kolme neljästä johtavassa asemassa tai ylempänä toimihenkilönä työskentelevästä ( %) suhtautuu positiivisesti :n työhön. Oikeastaan vain yrittäjien keskuudesta havaitsee enemmälti kielteisyyttä. Heistäkin kuitenkin prosenttia arvostaa :ta vähintään melko paljon. :n arvostus on korkealla myös jäsenistön keskuudessa. Useampi kuin neljä viidestä jäsenestä ( %) antaa tunnustusta omalle järjestölleen. Myös Akavan ( %) ja :n ( %) jäsenistöjen selkeät enemmistöt arvostavat :n työtä. Puolueittain tarkasteltuna kaikkien puolueiden enemmistöt arvostavat :ta, myönteisimpiä ovat SDP:n ( %) ja Vasemmistoliiton (%) kannattajat. Myös useampi kuin kolme neljästä Vihreän liiton kannattajasta (%) antaa järjestölle tunnustusta. :n työn arvostus on suurta ylempien toimihenkilöiden ( %) ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ( %) keskuudessa. Myös yli -vuotiaissa on paljon :n toimia arvostavia. Kaikkien puolueiden kannattajat arvostavat :ta varsin paljon. Vihreiden kannattajat suhtautuvat järjestöön myönteisimmin: prosenttia arvostaa sitä vähintään melko paljon. Keskustan kannattajista vastaavasti ajattelee prosenttia. SDP:n ja Kokoomuksen kannattajat sijoittuvat mielipiteineen näiden väliin. Akavan arvostus on korkealla ylempien toimihenkilöiden ( %) ja korkeasti koulutettujen ( %) keskuudessa. Korkeakoulututkinnon suorittaneet arvostavat järjestön toimia enemmän kuin muiden palkansaajien keskusjärjestöjen työtä. Eri puolueiden kannattajista Akava saa eniten pisteitä vihreiltä. Keskustan kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän varauksellista suhtautumista. Suomen Yrittäjät saa parhaan arvion omilta jäseniltään ja yrittäjiltä. Myös johtavassa asemassa olevat, keskustan kannattajat ja Akavan jäsenet antavat SY:lle keskimääräistä paremman arvosanan. Kriittisimmin SY:n toimintaan suhtautuvat opiskelijat ja alemmat toimihenkilöt. MTK:lle myötämielisimmät kansalaiset löytyvät MTK:n jäsenten, Suomen Keskustan kannattajien ja eläkeläisten joukosta. Keskimääräistä alemman arvosanan MTK:lle antavat jälleen opiskelijat ja alemmat toimihenkilöt. EK:n työtä arvostavat keskimääräistä enemmän yrittäjät, Akavan ja :n jäsenet, ylemmät toimihenkilöt ja eläkeläiset. Puolueittain tarkasteltuna järjestöä ymmärtäviä löytyy enemmän kokoomuslaisista ja vihreistä kuin muiden puolueiden kannattajista. Vasemmistolaiset, MTK:n jäsenet ja opiskelijat suhtautuvat EK:hon tällä hetkellä kriittisimmin. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työtä arvostavat etenkin :n ja Akavan jäsenet, ylemmät toimihenkilöt sekä SDP:n kannattajat. Erimielisimpiä ovat vasemmistoliittolaiset sekä opiskelijat. TUTKIMUSTIETO /

31 Taulukkoon on kerätty palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten arviot omastaan ja kahdesta muusta keskusjärjestöstä. Kullakin sarakkeella kerrotaan kyseisen järjestön jäsenten ilmaisema arvostus riveillä mainituista keskusjärjestöistä. Itseisarvoltaan suuri ja etumerkiltään positiivinen luku tarkoittaa siten sitä, että ko. järjestön jäsenissä on selvästi enemmän myönteisesti kuin kielteisesti ajattelevia, negatiivisella etumerkillä varustetut, itseisarvoltaan vastaavankokoiset luvut viittaisivat tilanteen olevan päinvastainen. Arviot omasta organisaatiosta on lihavoitu. Taulukko. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten järjestöihin kohdistama arvostus vuosina ja (paljon+melko paljon osuudet miinus melko vähän+ei lainkaan osuudet) Vaikuttaa siltä, että kaikilla kolmella palkansaajien keskusjärjestöllä on tällä hetkellä varsin paljon järjestöä arvostavia jäseniä. Vuonna lukemat olivat selvästi tämänkertaista vaatimattomampia. TUTKIMUSTIETO /

32 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y-. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ: (%). PAL- JON MELKO PALJON MELKO VÄHÄN LAIN- KAAN Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

33 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y-. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ON- NISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMISESSA: (%). KIITET- TÄVÄSTI HY- VIN TYYDYT- TÄVÄSTI H- KOSTI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

34 Palkansaajajärjestöt jäsenten etujen asialla Keskusjärjestöjen arvosanat jäsenten etujen ajamisessa ovat parantuneet viimeisen puolen vuoden aikana. Haastatellut arvioivat myös palkansaajakeskusjärjestöjen :n, :n ja Akavan ajaneen jäsenkuntansa etuja vähintään tyydyttävästi. Heikkoja arvosanoja annettiin erittäin vähän. Vähintään hyvän arvion jäsenkuntansa etujen ajamisesta :lle antaa prosenttia vastaajista. Akava on ajanut kansalaisten mielestä jäsenistönsä intressejä yhtä hyvin kuin. Kansalaisista prosenttia sanoo Akavan hoitaneen edunvalvontansa hyvin. :n onnistuminen arvioidaan hieman vaatimattomammaksi. Reilu kaksi viidesosaa ( %) arvioi :n onnistuneen edunvalvonnassa vähintäänkin hyvin. Kansalaiset antavat nyt keskusjärjestöille selvästi parempia arvosanoja kuin vuoden syksyllä. Samaan aikaan palkansaajien keskusjärjestöjen työn arvostus on kohentunut aiemmasta. Muutosta voi ainakin osaksi selittää sillä, että loppuvuonna tehty tulopoliittinen ratkaisu on ollut osalla väestöstä vielä tuoreessa muistissa. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio yt. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMI- SESSA VIIME VUOSINA (%). KIITET- TÄVÄSTI HY- VIN TYYDYT- TÄVÄSTI H- KOSTI TNS Gallup Oy / PGraphics Kun tuloksia tarkastellaan keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa käy ilmi, että arvioitaessa omaa ja vierasta keskusjärjestöä ovat perusteet erilaisia. Oman keskusjärjestön onnistumiseen jäsenten etujen ajamisessa suhtaudutaan pääsääntöisesti varauksellisemmin kuin muihin järjestöihin. Akavan ja :n jäsenet ovat oman keskusjärjestönsä tuloksellisuuteen jonkin verran vähemmän tyytyväisiä kuin :n jäsenet. TUTKIMUSTIETO /

35 Vierasarvioista käy ilmi, että :n jäsenet pitävät Akavaa tehokkaana jäsenkunnan etujen ajajana ja akavalaiset vastavuoroisesti :ta. Myös :n jäsenet uskovat :n onnistuneen parhaiten jäsenkuntansa etujen puolustamisessa. Taulukko. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten käsitykset siitä, miten keskusjärjestöt ovat onnistuneet jäsenkunnan etujen ajamisessa. Niiden osuus, joiden mielestä onnistuminen on kiitettävää tai hyvää tasoa. % % % :lla vahvin imago Suomalaisten mielikuvia etujärjestöistä selvitettiin palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimuksessa useammalla erillisellä kysymyksenasettelulla. Jos ajatellaan, että kyky synnyttää kansalaisissa ylipäätään mielikuvia on myönteinen piirre, palkansaajien keskusjärjestöjen tilanne on vähintään kohtalainen. Niiden asema kansalaisten mielissä on vankempi kuin muiden etujärjestöjen. Tutkimuksessa kysyttiin minkälaisia ominaisuuksia vastaajat liittävät kysyttyihin järjestöihin. Vastauksissa korostuu :n voimakas asema. Siihen liitetään kaikkein yleisimmin melkein kaikki esitetyt ominaisuudet. Useimmissa ero on vieläpä varsin suuri. :ta pidetään ennen kaikkea vaikutusvaltaisena ( %) sekä toiminnassaan tehokkaana ja aikaansaavana ( %). Yli puolet kansalaisista mainitsee myös mm. yhteistoimintakyvyn, yhteiskunnallisen vastuuntunnon sekä pätevän johdon :n ominaisuuksina. Myös :n työmarkkina- ja tulopoliittisten ehdotusten järkevyyteen uskoo merkittävästi suurempi osa kansaa kuin muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotuksiin. Taulukko. Mitkä järjestöt esittävät järkeviä työmarkkina- ja tulopoliittisia ehdotuksia/kannanottoja? % % % Suomen Yrittäjät... TT/EK... Kunnallinen työmarkkinalaitos... Järjestöjen vaikutusvaltaa arvioitaessa kärkeen nousee selvästi ( %). Matkaa on melko paljon seuraavaksi vaikutusvaltaisimmiksi arvioituihin Akavaan ( %) ja EK:hon (%). Vähiten vaikutusvaltaisiksi koetaan Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Suomen Yrittäjät. Mielipiteet ovat muuttuneet vuoden syksystä jonkin verran: :n vaikutusvalta ihmisten mielissä on vahvistunut. Akava on notkahduksen jälkeen palannut suunnilleen lukemiin. EK on kansalle vielä tuntematon, mikä osittain selittänee vaikutusvallan vähentymistä verrattuna TT:n viime syksyn lukemaan. TUTKIMUSTIETO /

36 Taulukko. Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia? % % % TT/EK Suomen Yrittäjät... Kunnallinen työmarkkinalaitos... TUTKIMUSTIETO /

37 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA (monivalintakysymys, %). Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava EK SY KT Toimintatavoiltaan vanhakantainen EK SY KT Etujärjestönä vaikutusvaltainen EK SY KT Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen EK SY KT Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu EK SY KT Yhteistoimintakykyinen EK SY KT Esittää järkeviä työmarkkina- ja tulopolitiikkaa kosk. ehdot./kannanottoja EK SY KT Toimii etujeni vastaisesti EK SY KT Pätevä johto EK SY KT TNS Gallup Oy PGraphics TUTKIMUSTIETO /

38 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio yp. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKAN- SAAJAKESKUSJÄRJESTÖT VUOSINA - (%). Toimintatavoiltaan vanhakantainen Etujärjestönä vaikutusvaltainen Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Yhteistoimintakykyinen TNS Gallup Oy PGraphics TUTKIMUSTIETO /

39 Järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi Suomalaiset uskovat vahvasti ammatillisen järjestäytymisen tarpeellisuuteen useampi kuin yhdeksän kymmenestä pitää sitä vähintäänkin melko tarpeellisena. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista puolet ( %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Näkemys järjestäytymisen tarpeellisuudesta on jopa lisääntynyt viime vuoden syyskuusta ( % -> %). Merkillepantavaa tuloksissa on, että järjestäytymistä pitävät aiheellisena kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa, olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä. Enemmistö kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenistä näkee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Puoluekannan mukaan tarkasteltuna voi nähdä joitakin asteeroja. Kokoomuksen kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin muiden suurten puolueiden kannattajat. Järjestäytymisen perusteita ja tarpeellisuutta selvitettiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä tutkimuksessa. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio yt. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKY- AIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTY- VÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA MELKO TARPEEL- LISTA MELKO TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA / / TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

40 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI- KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA MELKO TARPEEL- LISTA MELKO TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK SDP KOK VAS VIHR SY Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

41 Palkka- ja työsuhdeturva tärkein syy kuulua ammattiliittoon Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta jäseniltä tiedusteltiin ammattiliiton jäsenyysperusteita. Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että ansiosidonnainen työsuhdeturva ( %), palkka- ja työsuhdeturva ( %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa ( %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus ( %) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina joko paljon tai melko paljon. Kaikki ammattiliiton jäsenyyden keskeiset syyt liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina vakuutusyhtiöinä. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa. Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteita ovat mm. jäsenpalvelut, halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita laajemmin yhteiskunnassa ja oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä. Näkemykset ovat jonkin verran muuttuneet viime syksystä. Tämä näkyy siten, että useampien jäsenyysperusteiden painoarvo on lisääntynyt. Ammattiliiton jäsenpalvelut ja informaatio työmarkkina-asioissa sekä jäsenten mahdollisuus vaikuttaa liiton kautta työpaikan asioihin ovat nyt tärkeämpiä asioita kuin puoli vuotta aiemmin. Kysyttäessä kaikkein tärkeintä jäsenyysperustetta nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva. Tilanne on säilynyt kutakuinkin ennallaan. Ansiosidonnainen työttömyysturva tärkeimpänä syynä kuulua ammattiliittoon saa kuitenkin hieman aiempaa enemmän mainintoja ( % -> %). Eri ammattiryhmien väliset erot ovat vähäisiä. Myös kaikkien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa tärkein jäsenyysperuste on sama. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PAL- JON MELKO PALJON JONKIN VERRAN LAIN- KAAN Ansiosidonnainen työttömyysturva Palkka- ja työsuhdeturva Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Perinne ja maan tapa Suomessa Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Jos ei liity niin työkaverit painostavat TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

42 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio yt. MIKÄ ON TÄRKN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Jos ei liity niin työkaverit painostavat Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa / / Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Perinne ja maan tapa Suomessa Jokin muu Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy PGraphics TUTKIMUSTIETO /

43 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio yt. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PAL- JON MELKO PALJON JONKIN VERRAN LAIN- KAAN Palkka- ja työsuhdeturva / / Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut / / Ammattiliiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista / / Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen turvallisuutta elämään / / Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin / / Ansiosidonnainen työttömyysturva / / Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa / / Jos ei liity niin työkaverit painostavat / / Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus / / Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Perinne ja maan tapa Suomessa Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä / / / / / / / / Suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja / / TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

44 Käsitykset suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta Mielipiteet yhteiskuntavastuusta jakaantuvat Muutaman viime vuoden aikana keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta on Suomessa vilkastunut. Keskustelu on ollut voimakasta etenkin julkisuuteen tulleiden irtisanomisilmoitusten yhteydessä. Koska yhteiskuntavastuu sisältää muitakin ulottuvuuksia kuin työllistämisnäkökohdan, vastaajille esitettiin kysymyksenasettelu, jossa he arvioivat suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta kaikkiaan kahdeksassa eri asiassa. Tehtävänä oli jokaisessa asiassa sanoa, toimivatko maamme yritykset oikean- vai vääränsuuntaisesti. Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimuksen mukaan suomalaisilla ei ole kovinkaan yksimielistä käsitystä yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Kuudessa kysytyssä asiassa kahdeksasta kansalaisten käsitykset painottuvat enemmän suuntaan, jossa yritysten toiminta maassamme on ainakin jossain määrin oikeansuuntaista. Suomalaisten hyväksynnän saavia asioita ovat kyky kuulla toimintaympäristöstä ja työntekijöiltä tulevia viestejä, työntekijöiden tasapuolinen kuuntelu, ylisuurien riskien ja väärinkäytösten välttäminen sekä lähiyhteisöjen toiminnan tukeminen. Kansalaisten luottamus siihen, että yritykset osaavat välttää ylisuurten riskien ottamista liiketoiminnassa on selvästi lisääntynyt vuoden takaisesta, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y. ARVIOT YRITYSTEN YHTSKUNTAVASTUUSTA - MITEN MAAMME YRITYKSET TOIMIVAT NYKYISIN ERI ASIOISSA (%). OIKEAN- SUUNTAI- SESTI KIN OI- KEAN- SUUNT. OIKE- AN KÄ VÄÄRÄN/ EOS KIN VÄÄ- RÄN- SUUNT. VÄÄRÄN- SUUNTAI- SESTI Ylisuurien riskien välttäminen liiketoiminnassa Kyky kuunn. toim.ymp., sidosr. ja kuluttajien viestejä Kyky kuunnella työntek. tulevia viestejä/odotuksia Lähiyhteisöjen toim. tukeminen/osall. kehittämiseen Eettisyys, rehellisyys, väärinkäytösten välttäminen Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu Perusteettomien irtisanomisten välttäminen Yritysjohtajien yhteiskunnallinen moraali TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /

45 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto / Kuvio y. ARVIOT YRITYSTEN YHTSKUNTAVASTUUSTA - MITEN MAAMME YRITYKSET TOIMIVAT NYKYISIN ERI ASIOISSA (%). OIKEAN- SUUNTAI- SESTI KIN OI- KEAN- SUUNT. OIKE- AN KÄ VÄÄRÄN/ EOS KIN VÄÄ- RÄN- SUUNT. VÄÄRÄN- SUUNTAI- SESTI Ylisuurien riskien ottamisen välttäminen liiketoiminnassa / / Lähiyhteisöjen toiminnan tukeminen ja osallistuminen lähiyhteisöjen kehittämiseen / / Kyky kuunnella toimintaympäristöstä, sidosryhmiltä ja kuluttajilta tulevia viestejä ja odotuksia / / Kyky kuunnella työntekijöiltä tulevia viestejä ja odotuksia / / Toiminnan eettisyys, rehellisyys, väärinkäytösten välttäminen / / Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu / / Perusteettomien irtisanomisten välttäminen / / Yritysjohtajien yhteiskunnallinen moraali / / TNS Gallup Oy / PGraphics Irtisanomisperusteita ja yritysten moraalia epäillään Yritykset saavat kuitenkin kansalaisilta kritiikkiä kahdessa asiassa. Ensinnäkin kaksi viidestä suomalaisesta epäilee yritysten irtisanomisperusteita. prosenttia vastaajista arvioi, että yritykset toimivat vääränsuuntaisesti kun puhutaan perusteettomien irtisanomisten välttämisestä. Toiseksi suomalaiset arvostelevat yritysjohtajien yhteiskunnallista moraalia. Suomalaisista prosenttia uskoo, että yritysjohtajat toimivat yhteiskunnallista moraalia koskevissa asioissa vääränsuuntaisesti. Tulosten perusteella käsitykset yritysjohtajien moraalittomuudesta ovat yhteydessä käsityksiin irtisanomisista, eivätkä niinkään siihen, mitkä ovat näkemykset yritysten toiminnan eettisyydestä tai rehellisyydestä yleensä. TUTKIMUSTIETO /

46 Yritysten vastuuntuntoon ei uskota Enemmistö ( %) suomalaisista kiinnittää tuotteiden ja palvelujen valinnoissaan huomiota yrityksen henkilöstön kohteluun ja yritysjohdon arvoihin. Mielipide on hiukan heikentynyt vuodesta mutta on korkeammalla tasolla kuin vuonna. Valtaosa suomalaisista ( %) ei haluaisi ostaa sellaisen yrityksen tuotteita tai palveluita, joka suhtautuu henkilöstöönsä välinpitämättömästi tai laiminlyö yhteiskunnalliset velvoitteensa. Työmarkkinailmasto / Kuvio v. "En halua ostaa sellaisen yrityksen tuotteita tai palveluita, joka suhtautuu henkilöstöönsä välinpitämättömästi tai laiminlyö yhteiskunnalliset velvoitteensa" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmasto / Kuvio v. "Mikäli tuotteet ja palvelut ovat hyviä en välitä siitä, miten yritys suhtautuu omaan henkilöstöönsä tai millaisia arvoja yritysjohto edustaa" (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI / / / TNS Gallup Oy / PGraphics TUTKIMUSTIETO /