OPETUSSUUNNITELMA. Metsäalan perustutkinto. Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, metsäkoneenkuljettaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSSUUNNITELMA. Metsäalan perustutkinto. Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, metsäkoneenkuljettaja"

Transkriptio

1 1 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Metsäalan perustutkinto Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, metsäkoneenkuljettaja Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma koskee - ammatillista peruskoulutusta - näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta - oppisopimuksen tietopuolisia opintoja Voimassa alkaen Voimassa alkaen

2 Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon perusteiden ja Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO METSÄALAN PERUSTUTKINTO Ammattialan kuvaus Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat Alan ammatit opintopolkuesimerkkejä AMMATILLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLINEN TUTKINNON OSA Metsien hoito ja puunkorjuu (30 osp) METSÄKONEENKULJETUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito (30 osp) Koneellinen puutavaran valmistus (55 osp) Puutavaran lähikuljetus (55 osp) VALINNAISET TUTKINNON OSAT Metsätraktoreiden käyttö (15 osp) Kuljetusalan perustason ammattipätevyys (10 osp) Metsänparannuskoneen käyttö (10 osp) Metsäkoneen käyttö (10 osp) Energiapuun korjuukoneen käyttö (10 osp) Turvetuotanto (15 osp) Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp) Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Yrityksessä toimiminen (15 osp) Huippuosaajana toimiminen (15 osp) Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa YHTEISET TUTKINNON OSAT VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieras kieli, englanti MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAMIINEN (8 OSP) Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

3 3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP) Kulttuurien tuntemus Osa alue kohdista VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Ammatillisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA Arviointi Työssäoppiminen Ohjaus Liitteet Metsäalan perustutkinnon perusteet 2015 (Opetushallitus) sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät mm. Pedagoginen ohjelma liitteineen Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat Opintojen jaksotussuunnitelmat Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma 3

4 JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n eperusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat nähtävillä oppilaitoksen internetsivujen (www.esedu.fi) Opetussuunnitelmat-alasivulla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa, joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia. Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. saa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. a tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä. Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan. Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO. 4

5 1 METSÄALAN PERUSTUTKINTO 1.1 AMMATTIALAN KUVAUS Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman suorittanut voi erikoistua puutavaran lähikuljetukseen tai valmistamiseen. Metsäkoneenkuljettaja kuljettaa puutavaraa metsätraktorilla laatimansa kuljetussuunnitelman mukaisesti tai valmistaa puutavaraa hakkuukoneella annetun korjuuohjeen sekä mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Metsäkoneenkuljettaja osaa paikantaa ja rajata leimikon ja hakkuualueen paikkatietojärjestelmää ja työmaakarttoja hyväksikäyttäen. Työhön kuuluu tietoteknisten laitteiden käyttö ja metsäkoneiden käyttökunnossapitoon kuuluvat työtehtävät. Opetus painottuu käytännön työtehtäviin. Metsä- ja bioliiketalouden voimakas kasvu luo alalle uusia työpaikkoja myös puunkorjuuseen. Valmistuvilla metsäkoneenkuljettajilla onkin hyvät työllistymismahdollisuudet tulevaisuudessa Metsäkoneenkuljettaja työskentelee metsäkoneyrityksen palveluksessa tai itsenäisenä metsäkoneyrittäjänä. Metsäkoneenkuljettaja tarvitsee työssään vahvoja tietoteknisiä ja metsänhoidollisia taitoja yhdistäessään korkean korjuuteknologian käytön ja metsien kestävän hyödyntämisen. Metsäkoneenkuljettajat voivat työllistyä myös turvetuotannon, maanrakennusalan, kiinteistöhuollon ja logistiikka-alan työtehtäviin. Tietyt sairaudet voivat rajoittaa alalla opiskelua. ksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. ksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998) Esedussa voi opiskella metsäkoneenkuljetuksen osaamisalaa. Mikkelissä voi osaamisalaa opiskella sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttötutkintona. Pieksämäellä ja Savonlinnassa opiskelu keskittyy ammatilliseen peruskoulutukseen. 1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. 5

6 Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta). Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perustai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon. Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja. Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi eperusteet palvelusta: ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen 1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia. Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. Osaamispisteet (osp) Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto METSÄALAN PERUSTUTKINTO, Metsäkoneenkuljettaja Ammatilliset tutkinnon osat 135 x x 2.1 Pakollinen tutkinnon osa 30 x x Metsien hoito ja puunkorjuu 30 x x 2.3 Metsäkoneenkuljetuksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 85 x x Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 x x Lisäksi valitaan yksi tutkinnon osa seuraavista: Koneellinen puutavaran valmistus 55 x x Puutavaran lähikuljetus 55 x x 6

7 2.6 Valinnaiset tutkinnon osat 20 x x Metsätraktoreiden käyttö 15 x x Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 x x Metsänparannuskoneen käyttö 10 x x Metsäkoneen käyttö 10 x x Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 x x Turvetuotanto 15 x x Yritystoiminnan suunnittelu 15 x x Tutkinnon osa ammatillisesti perustutkinnosta, osp x x Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* x x Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* x Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 x Yrityksessä toimiminen 15 x Huippuosaajana toimiminen 15 x Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp x Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp x - * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 3 Yhteiset tutkinnon osat 35 x Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 x Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet x x x Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen 9 x Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen x x x Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 x Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Kulttuurien tuntemus Osa-alueita kohdista x - x - x - x - x - x - x - 7

8 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 x Ammatillisia tutkinnon osia x 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia x 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja x 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja x Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia x - 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat x - Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto). Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin toimipisteitä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen etenemisaikatauluun. 1.5 ALAN AMMATIT OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala Opintopolkuvalinnoilla voi painottaa osaamista erilaisilla työlajeilla ja koneilla. Muiden tutkintojen tutkinnon osan tai yrittäjyysopintojen suorittamisella voi laajentaa tai syventää osaamistaan metsäkoneenkuljettajan työtä tukevilla aiheilla. 8

9 HARVESTERIPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevyys Metsäkoneen käyttö Energiapuun korjuukoneen käyttö KUORMATRAKTORIPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Puutavaran lähikuljetus Kuljetusalan perustason ammattipätevyys Energiapuun korjuukoneen käyttö Metsätraktoreide n käyttö HARVESTERI + KUORMATRAKTORIPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Energiapuun korjuukoneen käyttö Metsäkoneen käyttö MONIOSAAJAPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Metsänparan nuskoneen käyttö tai energiapuun korjuukoneen käyttö Metsäkoneen käyttö 9

10 SYVENTÄVÄ OPINTOPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Huippuosaaja na toimiminen Tutkinnonn osa ammattitutkinn osta tai erikoisammatti tutkinnosta YRITTÄJYYSOPINTOPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Yrituksessä toimiminen Tutkinnon osa vapaastivalittav ista tutkinnon osista JATKO-OPINTOPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Lukio-opinnot Tutkinnon osa ammattikorkea kouluopinnoist a MAKUJA MUUALTA -OPINTOPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta Tutkinnon osia vapaasti valittavista tutkinnon osista 10

11 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 PAKOLLINEN TUTKINNON OSA METSIEN HOITO JA PUUNKORJUU (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä tekee metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä o opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden o tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla puunkorjuuleimikon. Lisäksi opiskelija tai tutkinnon suorittaja viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 11

12 Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Metsänhoidon perusteet - Ekologian perusteet - Kasvupaikka tyypit, metsätyypit ja opaskasvit - Kehitysluokat - Puulajit - Metsien monimuotoisuus ja keräilytuotteet - Riistan hoito - Hyvän metsän hoidon suositukset Perehtyminen metsänhoidon perusteisiin teoriassa ja maastokohteilla. Harjoitustyöt, etätehtävät ja tunnistustehtävät. Metsänhoitotyöt - Taimikon hoito - Työergonomia - Viljely työt - Nuorten metsien kunnostus - Metsänhoito välineiden huolto ja kunnossapito Raivaussahatyöt erilaisilla maastokohteilla. Metsänviljelytöiden tekeminen. Työvälineiden kunnossapito. Työvälineiden turvallinen käyttö. Leimikon suunnittelu ja puunkorjuu - Puuston ja puutavaran mittaus sekä arviointi - Työturvallisuus ja EA 1 (vastaavat taidot) - Puutavara hakkuu - Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset - Kartat ja suunnitelmat - Välineiden huolto ja kunnossapito EA1-kurssi Puuston ja puutavaran mittaus- sekä arviointitehtävät maastossa yksilö, pari tai ryhmä työskentelynä. Puutavaran valmistaminen mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti oppilaitoksen työmailla. Karttaharjoitukset Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa kasvinsuojelututkinto (urea) tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (1032 ja 1033/2011) 12

13 2.3 METSÄKONEENKULJETUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT METSÄKONEIDEN JA KUORMA-AUTOJEN KUNNOSSAPITO (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen päivittäiset täytöt ja tarkistukset tehdä metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt käsitellä huoltojätteet paikantaa metsäkoneen, kuorma-auton tai kaivinkoneen mekaanisen, sähköisen ja/tai hydraulisen toimintahäiriön, määrittää korjaustarpeen ja mahdollisuuksien mukaan poistaa häiriön tarkastaa ja tarvittaessa säätää toiminnon painetason ja/tai sähköiset arvot sekä varmistaa sen toimintakunnon metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen rakenteet, ominaisuudet ja varusteet metsäkoneiden, kuorma-autojen ja kaivinkoneiden eri järjestelmien toimintaperiaatteet ja säädöt säätää metsäkoneiden, kuorma-autojen ja kaivinkoneiden toiminnat kuljettajakohtaisesti lukea ja tulkita huolto- ja korjauskäsikirjoja myös kansainvälisellä kielellä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä suuntautumisensa mukaisesti metsäkoneen, kuorma-auton tai kaivinkoneen päivittäiset tarkastukset ja usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt sekä kuljettajakohtaiset säädöt työmaaoloissa. Lisäksi hän suuntautumisensa mukaisesti paikantaa metsäkoneen, puutavara-auton tai kaivinkoneen mekaanisen, sähköisen ja/tai hydraulisen toimintahäiriön, määrittää korjaustarpeen tai poistaa häiriön. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linjaautonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. 13

14 Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Tekniikan perusteet Huolto ja kunnossapito Keskeiset sisällöt - turvallinen ja oikea työkalujen käyttö - mittalaitteet, tiedonsiirtojärjestelmät ja tietotekniikanlaitteet - poltto- ja voiteluaineiden tuntemus, käyttökohteet ja luokitukset - sähköisten ja hydraulisten toimintojen perusteet - metsäkoneen rakenteet ja varusteet - metsäkoneen päivittäiset täytöt ja tarkistukset - usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt - huoltojätteiden käsittely - vianetsintä voimansiirto-, jäähdytys-, polttoaine- ja voitelujärjestelmistä - painetason ja/tai sähköisen arvon mittaaminen - työturvallisuus, työergonomia ja työkyvyn ylläpito - sisäinen yrittäjyys - työturvallisuus Osaamisen hankkiminen esimerkkejä - opettelee käyttämään erilaisia työkaluja oikein - opettelee käyttämään erilaisia mittauslaitteita ja mittareita voidakseen hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti - opiskelija tutustuu mm. hydrauliikan sähkön, voimansiirron, ja moottoritekniikan perusteisiin - Opetus järjestetään tarpeen mukaan tekniikkaluokissa ja konehallissa. - Oppimismenetelmänä on myös itsenäinen tiedonhankinta - Opetus järjestetään koneellisen puutavaran valmistuksen ja koneellisen puunkorjuun yhteydessä maastossa koulun koneketjulla tai työssäoppimispaikassa. - n tulee ymmärtää koneiden tekniset ominaisuudet tekniikan perusteiden pohjalta. - huoltaa, ylläpitää ja tekee pieniä korjauksia koneen toimintavarmuuden varmistamiseksi. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa

15 2.3.2 KONEELLINEN PUUTAVARAN VALMISTUS (55 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja toteuttaa koneellisen puutavaran hakkuun valmistaa puutavaraa koneellisesti mitata puutavaran laadun metsätyömaalla käyttää metsäkoneen toimintoja ohjaavia sekä tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia, joita ovat muun muassa koneen tietotekniset ohjausjärjestelmät, tiedonsiirtojärjestelmä sekä koneen säätöihin liittyvät järjestelmät huomioida työssään hyvän metsän- ja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset ja voimassa olevat säädökset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina asentaa varusteet tuntee koneellisen hakkuun ja puutavaran lähikuljetustyölajien kustannustekijät ja osaa laskea ne ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla leimikon sekä tekemällä puutavaran valmistusta koneellisesti metsätyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linjaautonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. 15

16 Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Liiketoiminta - liiketoimintaympäristö - oman työn vaikutus yrityksen kannattavaan toimintaan - oman työnsä kustannukset - kannattavuuslaskelmat ja liiketoimintasuunnitelma oman yrityksen perustamiseksi - tarvikkeiden ja varaosien hinnat suhteessa koneyritysten tulokseen - eri yritysmuodot - kuljettajan ja yrittäjän roolit koneyrityksessä Liiketoiminnan perusteisiin tutustuminen: luokkaopetuksena erilaisin harjoitustöin opintokäynnein alan yrittäjien luennoilla Puutavaran valmistuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota yrittäjälähtöiseen, kannattavaan ja taloudelliseen toimintaan seuraamalla kustannuksia ja kannattavuutta Puutavaran valmistus - koneellisen puutavaran hakkuun suunnittelu ja toteutus sekä päätehakkuu- että harvennushakkuutyömaalla - eri hakkuumenetelmien hyödyntäminen - työelämälähtöinen työskentely kaikkina vuorokauden aikoina - tietokoneet ja tiedonsiirtojärjestelmät (esim. Silvadata, Metsähallitus, Metsä Group) - koneen teknisen toimintakunnon ylläpito - hyvän metsänhoidon suositukset - metsäyhtiöiden laatukäsikirjan ohjeistus - mitta- ja laatuvaatimukset - ympäristövahinkojen esto (öljyt, polttoaineet, jätteet) - siirtokuljetuksen vaatimat toimenpiteet - työturvallisuus - työkyvyn ylläpito - työergonomia - metsäalan eri toimijoiden tehtävät - tiedon haku konekohtaisista huoltoja varaosakirjoista - sisäisen yrittäjyys - kansainvälistyvän toimintaympäristön mahdollisuudet oman ammatillisen kehittymisen kannalta Aluksi koneen käyttöön perehtyminen ajokone-, harvesterisimulaattoreilla ja konekentällä harjoittelemalla Opetus tapahtuu pääsääntöisesti maastotyömailla koneellista puunkorjuuta tehden, joko yleensä työpareittain oppilaitoksen työmailla tai työssäoppien. Oppimismenetelmänä on myös itsenäinen tiedonhankinta esimerkiksi huolto-ohjekirjoista tai ohjelmista. Oppimisympäristönä ovat: metsätyömaat konekenttä konehalli simulaattorit tietokoneet Kansainväliset työssäoppimisjaksot Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (1032 ja 1033/2011) 16

17 Lisäksi opiskelija voi suorittaa mm. luonnonhoitokortin, työturvakortin, ensiapukortin ja tulityökortin. (Aiheeseen liittyvät yhteiset tutkinnon osat) Matematiikka Äidinkieli Tietotekniikka Liikunta PUUTAVARAN LÄHIKULJETUS (55 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella lähikuljetuksen osana puunhankintaprosessin logistista ketjua metsätyömaalla tehdä lähikuljetuksen koneellisesti huomioida työssään hyvän metsän- ja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina asentaa varusteet laskea työnsä kustannukset voi painottaa ammattiosaamista suorittamalla C-luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linjaautonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen tutkinnon osan Kuljetusalan perustason ammattipätevyys. Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla leimikon puunkorjuusuunnitelman sekä tekemällä lähikuljetuksen koneellisesti puunkorjuutyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla

18 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Liiketoiminta Keskeiset sisällöt - liiketoimintaympäristö - oman työn vaikutus yrityksen kannattavaan toimintaan - oman työnsä kustannukset - kannattavuuslaskelmat ja liiketoimintasuunnitelma oman yrityksen perustamiseksi - tarvikkeiden ja varaosien hinnat suhteessa koneyritysten tulokseen - eri yritysmuodot - kuljettajan ja yrittäjän roolit koneyrityksessä Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Liiketoiminnan perusteisiin tutustuminen: luokkaopetuksena erilaisin harjoitustöin, esim. Kustannuslaskennalla opintokäynnein alan yrittäjien luennoilla Puutavaran valmistuksen yhteydessä kiinnittäen huomiota yrittäjälähtöiseen, kannattavaan ja taloudelliseen toimintaan seuraamalla kustannuksia ja kannattavuutta Lähikuljetus - puutavaran lähikuljetuksen suunnittelu ja toteutus sekä päätehakkuu- että harvennushakkuutyömaalla - työelämälähtöinen työskentely kaikkina vuorokauden aikoina - tietokoneet ja tiedonsiirtojärjestelmät (esim. Silvadata, Metsähallitus, Metsä Group) - koneen teknisen toimintakunnon ylläpito - hyvän metsänhoidon suositukset - metsäyhtiöiden laatukäsikirjan ohjeistus - mitta- ja laatuvaatimukset - ympäristövahinkojen esto (öljyt, polttoaineet, jätteet) - siirtokuljetuksen vaatimat toimenpiteet - työturvallisuus - työkyvyn ylläpito - työergonomia - metsäalan eri toimijoiden tehtävät - tiedon haku konekohtaisista huoltoja varaosakirjoista - sisäisen yrittäjyys - kansainvälistyvän toimintaympäristön mahdollisuudet oman ammatillisen kehittymisen kannalta Aluksi koneen käyttöön perehtyminen ajokonesimulaattoreilla ja konekentällä harjoittelemalla. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti maastotyömailla koneellista puunkorjuuta tehden, joko yleensä työpareittain oppilaitoksen työmailla tai työssäoppien. Oppimismenetelmänä on myös itsenäinen tiedonhankinta esimerkiksi huolto-ohjekirjoista tai ohjelmista. Oppimisympäristönä ovat: metsätyömaat konekenttä konehalli simulaattorit tietokoneet 18

19 Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (1032 ja 1033/2011) Lisäksi opiskelija voi suorittaa mm. luonnonhoitokortin, työturvakortin, ensiapukortin ja tulityökortin. (Aiheeseen liittyvät yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa) Matematiikka Äidinkieli Tietotekniikka Liikunta 2.6 VALINNAISET TUTKINNON OSAT METSÄTRAKTOREIDEN KÄYTTÖ (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa toimii puutavaran lähikuljetuksen työtehtävissä työntekijänä tai yrittäjänä suunnitella ja toteuttaa puutavaran lähikuljetuksen metsä- tai maataloustraktorilla tehdä pienet määräaikaishuollot ja yksinkertaisia korjaustoimenpiteitä metsätyömaalla käsitellä huoltojätteet metsätyömaalla laatia metsätyömaalle kuljetussuunnitelman tehdä kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille laskea puutavaran lähikuljetukselle taksan arvioida korjattavat puutavaramäärät lähettää korjuutiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla ja tekemällä puutavaran lähikuljetustöitä metsä- tai maataloustraktorilla metsätyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 19

20 Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Metsätraktoreiden käyttö Keskeiset sisällöt - lähikuljetuksen suunnittelu ja toteutus - tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallinta - kuljettajakohtaiset säädöt - koneen toimintakunnon ylläpito - lähikuljetuksen kustannustekijät - työturvallisuussäädöksiä, - määräyksiä ja ohjeita - hyvän metsänhoidon suositukset - keskeisimmät huollot - vikojen paikannus - metsäkoneen varusteet - tietotekniikan sovellukset - työturvallisuus - työergonomia - työkyvyn ylläpito - sisäinen yrittäjyys Osaamisen hankkiminen esimerkkejä - Koneellinen puutavaran lähikuljetus maastossa joko oppilaitoksen työmaalla tai työssäoppien - Teema on valittavissa ensisijaisesti sellaisille opiskelijoille tai tutkinnon suorittajille, joilla on jo suoritettuna kuljetusalan perustason ammattipätevyys Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (1032 ja 1033/2011) KULJETUSALAN PERUSTASON AMMATTIPÄTEVYYS (10 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittajan on suoritettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/59/EY maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien vaatimusten mukaisesti sellaisena kuin se on viety Suomen kansalliseen lainsäädäntöön (laki 273/2007 ja asetus 640/2007). Asetuksessa 640/2007 on määritelty mm. tarkemmin määräykset ennakoivan ajon koulutuksesta. Perustason ammattipätevyyden hankkimiseen sisältyy opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai 20

21 tutkinnon osassa luetelluissa oppi-aineissa. Tämän perustason ammattipätevyyteen liittyvän koulutustason keston on oltava 280 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 20 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asian-omaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut kouluajoneuvojen vaatimukset. Perustason ammattipätevyyden koskevaan nopeutettuun koulutukseen on sisällytettävä opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai tutkinnon osassa luetelluissa oppiaineissa. Sen keston on oltava 140 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 10 tuntia henkilökohtaista ajoopetusta asianomaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut kouluajoneuvojen vaatimukset. Direktiivin mukaiselle koulutukselle tulee olla kansallisen valvovan viranomaisen lupa. Oppiaineluettelon osat ja 3.6 ovat pakollisia kaikille direktiivin mukaisille tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajille ja osat, 1.4; 2.2; ja 3.7 ovat pakollisia suoritettaessa tavaraliikenteen ammattipätevyyttä ja osat ja 3.8 suoritettaessa henkilöliikenteen ammattipätevyyttä. 1. TURVALLISUUSSÄÄNTÖIHIN PERUSTUVA JÄRKEVÄN AJOKÄYTTÄYTYMISEN PARANTAMINEN. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 1.1 Tavoite on tuntea voimansiirron ominaisuudet sen käytön optimoimiseksi Keskeiset sisällöt: vääntömomenttiin, tehoon ja moottorin ominaiskulutukseen liittyvät käyrät, käyntinopeus-mittarin optimi käyttö, vaihteiston välityssuhteeseen liittyvät kaaviot. 1.2 Tavoite on tuntea hallintalaitteiden tekniset ominaisuudet ja toiminta ajoneuvon hallitsemiseksi, kulumisen minimoimiseksi ja toimintahäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi Keskeiset sisällöt: Hydraulisten jarrupiirien erityisominaisuudet, jarrujen ja hidastinten käyttörajoitukset, jarrujen ja hidastimen yhteiskäyttö, nopeuden ja vaihteiston välityssuhteen yhteyden parantaminen, ajoneuvon inertian hyödyntäminen, hidastus- ja jarrutuskeinojen käyttö alamäessä, toimenpiteet toimintahäiriön varalle. 1.3 Tavoite on osata optimoida polttoaineen käyttö Keskeiset sisällöt: Polttoaineen käytön optimointi soveltamalla kohtien 1.1 ja 1.2 tietotaitoa. 1.4 Tavoite on osata kuormittaa ajoneuvo turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksenmukaisen käytön mukaisesti Keskeiset sisällöt: Ajoneuvon liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, hyötytilavuuden määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste, pakkausten ja kuormalavojen tyypit, tärkeimmät lukitusta edellyttävät tavaraluokat, kiilaus- ja lukitusmenetelmät, lukitushihnojen käyttö, lukituslaitteiden tarkistus, käsittelylaitteiden käyttö, suojapeitteiden asettaminen ja poistaminen. 1.5 Tavoite on pystyä huolehtimaan matkustajien turvallisuudesta ja mukavuudesta Keskeiset sisällöt: Pitkittäisten ja poikittaisten liikkeiden hallinta, tienkäytön jakaminen, sijainti ajoradalla, pehmeä jarrutus, akselinylityksen hallinta, erityisinfrastruktuurien käyttö (julkiset alueet, erikoiskaistat), turvallisen ajamisen ja kuljettajan muiden tehtävien välisten ristiriitojen ratkaiseminen, vuorovaikutus matkustajien kanssa, tiettyjen matkustajaryhmien kuljettamiseen liittyvät erityispiirteet (vammaiset, lapset) 21

22 1.6 Tavoite on osata kuormittaa ajoneuvo turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksenmukaisen käytön mukaisesti Keskeiset sisällöt: Ajoneuvon liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste. 2. SÄÄNNÖSTÖN SOVELTAMINEN Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1 Tavoite on tuntea tieliikenteen sosiaalinen ympäristö ja siihen liittyvä säännöstö Keskeiset sisällöt: Kuljetusalan enimmäistyöajat; asetusten (ETY) nro 3820/85 ja (ETY) nro 3821/85 periaatteet, soveltaminen ja seuraukset; seuraamukset ajopiirturin käyttämättä jättämisestä, virheellisestä käytöstä tai väärentämisestä; tieliikenteen sosiaalisen ympäristön tunteminen: kuljettajan oikeudet ja velvollisuudet perustason ammattipätevyyden ja jatkokoulutuksen osalta. 2.2 Tavoite on tuntea tavarankuljetusta koskeva säännöstö Keskeiset sisällöt: Kuljetusluvat, tavarankuljetusta koskevien vakiosopimusten velvoitteet, kuljetussopimukseen kuuluvien asiakirjojen laadinta, kansainvälisten kuljetusluvat, tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CRM-sopimuksen) velvoitteet, kansainvälisen rahtikirjan laadinta, rajanylitys, huolitsijat, tavaroiden mukana olevat erityisasiakirjat. 2.3 Tavoite on tuntea matkustajien kuljetusta koskeva säännöstö Keskeiset sisällöt: erityisryhmien kuljettaminen, bussien turvalaitteet, turvavyöt, ajoneuvon kuormitus 3. TERVEYS, TIE- JA YMPÄRISTÖTURVALLISUUS, PALVELU, LOGISTIIKKA Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1 Tavoite on tiedostaa liikenteeseen ja työtapaturmiin liittyvät riskit Keskeiset sisällöt: Kuljetusalan työtapaturmien tyypit, tieliikenteen onnettomuustilastot, raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen osallisuus onnettomuuksiin, inhimilliset, aineelliset ja taloudelliset seuraukset 3.2 Tavoite on pystyä ennalta ehkäisemään rikollisuus ja salamatkustajien kuljetus Keskeiset sisällöt: Yleinen informaatio, seuraukset kuljettajien kannalta, torjuntatoimenpiteet, tehtävät tarkastukset, kuljettajien vastuuseen liittyvä lainsäädäntö 3.3 Tavoite on pystyä ennalta ehkäisemään fyysiset riskit Keskeiset sisällöt: Ergonomiaperiaatteet: riskialttiit liikkeet ja asennot, fyysinen kunto, käsittelyharjoitukset, henkilökohtaiset suojavarusteet. 3.4 Tavoite on tiedostaa fyysisen ja henkisen suorituskyvyn merkitys Keskeiset sisällöt: Terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion periaatteet, alkoholin vaikutukset, lääkkeet ja muut käyttäytymiseen vaikuttavat aineet, väsymyksen ja stressin oireet, syyt ja vaikutukset, työn ja levon perusrytmin keskeinen merkitys. 3.5 Tavoite on kyetä arvioimaan hätätilanteita 22

23 Keskeiset sisällöt: Toiminta hätätilanteessa: tilanteen arviointi, tilanteen pahenemisen estäminen, avun kutsuminen paikalle, loukkaantuneiden auttaminen ja ensiavun antaminen, toimenpiteet tulipalon varalta, raskaan tavaraliikenteen ajoneuvossa olevien ja bussimatkustajien evakuoiminen, kaikkien matkustajien turvallisuudesta huolehtiminen, väkivaltatilanteissa toimiminen, vahinkoilmoituksen laadinnan periaatteet. 3.6 Tavoite on osata käyttäytyä yrityksen imagoa tukevalla tavalla Keskeiset sisällöt: Kuljettajan käyttäytyminen ja yrityksen imago: kuljettajan työn laadun merkitys yritykselle, kuljettajan eri roolit, kuljettajan työssään kohtaamat henkilöt, ajoneuvon kunnossapito, työn organisointi, riidan seuraukset kaupallisella ja taloudellisella tasolla. 3.7 Tavoite on tuntea tavarankuljetusten taloudellinen ympäristö ja markkinajärjestelmä Keskeiset sisällöt: Tiekuljetukset suhteessa muihin kuljetusmuotoihin (kilpailu, rahtaajat), tiekuljetusten eri toimintamuodot (muiden lukuun tehtävät kuljetukset, kuljetuksiin liittyvät toiminnot), kuljetusyritysten päätyyppien ja kuljetuksiin liittyvien toimintojen organisaatiot, erityiskuljetusmuodot (säiliökuljetukset, kylmäkuljetukset jne.), alan kehitys (palvelujen monipuolistaminen, rautatie-maantiekuljetukset, alihankinnat jne.) 3.8 Tavoite on tuntea matkustajakuljetusten taloudellinen ympäristö ja markkinajärjestelmä Keskeiset sisällöt: Tiekuljetukset suhteessa muihin kuljetusmuotoihin (raideliikenne, yksityisautot), tiekuljetusten eri toimintamuodot, maan rajojen ylittäminen (kansainvälinen liikenne), matkustajayritysten päätyyppien organisaatiot. Tutkinnon osa ei sisällä jatkokoulutusta. Ammattitaidon osoittamistavat Koe suoritetaan, kun säädetty opetus on saatu. Koe saadaan suorittaa vaiheittain kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain 6 :n 1 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa tai ammattiosaamisen näytön tai näyttötutkintosuorituksen yhteydessä, kun kysymys on mainittu lain 15 :n 1 momentin mukaisesti järjestettävästä kokeesta. Koe on kirjallinen. Koe saadaan järjestää suullisesti ammattiosaamisen näytön tai näyttötutkinnon yhteydessä tai jos se erityisestä syystä, kuten kokelaan lukihäiriön vuoksi, katsotaan tarpeelliseksi. Kokeen on sisällettävä vähintään yksi kysymys oppiaineiden jokaista tavoitetta kohden. Kokeen kaikista kysymyksistä pitää olla yhteensä vähintään 75 % oikein. Kokeen kieli on suomi tai ruotsi, jollei opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämisluvasta muuta johdu. Kokeen arvioijalla on oltava tehtävän edellyttämä asiantuntemus ja ammattitaito. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla

24 *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Kuljetusalan perustason ammattipätevyys - järkevä ajokäyttäytyminen - sääntöjen soveltaminen - terveys, tie- ja ympäristöturvallisuus, palvelu, logistiikka Luokka- ja työsali opetusta. Henkilökohtaista ajo-opetusta sekä käytännön läheisiä harjoituksia ajo-opetuksen yhteydessä. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tarkemmin oppilaitoskohtaisessa perustason ammattipätevyyden koulutusohjelmassa METSÄNPARANNUSKONEEN KÄYTTÖ (10 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa toimia yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen kuljettajana suunnitella ja tehdä yhden metsänparannustyölajin työtä metsänparannustyömaalla pitää metsänparannuskoneen käyttökunnossa käyttää konetta ja tehdä usein toistuvat käyttöajan mukaiset huollot sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käyttää työssä tarvittavia metsänparannuskoneen lisävarusteita käyttää keskeisimpiä koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa laatimalla kohteelle työsuunnitelman, tekemällä yhtä metsänparannustyölajin mukaista työtä metsänparannustyömaalla ja pitämällä käyttämänsä koneen käyttökunnossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: 24

25 Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Metsänparannuskoneen käyttö Keskeiset sisällöt - metsänparannustöiden suunnittelu ja toteutus - toimenpiteiden pitkäaikaiset vaikutukset luontoon ja vesistöihin - toimenpiteiden voimakkuus suhteessa kohteeseen - usein toistuvat huollot - vikojen paikannus - varusteiden asianmukainen käyttö - keskeisemmät tietoteknisten sovellusten käyttö - työturvallisuus - työergonomia - työkyvyn ylläpito - sisäinen yrittäjyys Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Perehtyminen eri keinoin metsänparannuksen perusteisiin: perustiedot teoriaopetuksena käynnit erilaisilla maastokohteilla Metsänparannustyön tekeminen esimerkiksi kaivinkoneella maan- muokkaustyömaalla joko oppilaitoksen kohteilla tai työssäoppien. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (1032 ja 1033/2011) METSÄKONEEN KÄYTTÖ (10 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja tehdä puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti tehdä metsäkoneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyviä töitä, kuljettajakohtaisia säätöjä sekä koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyviä usein toistuvia töitä metsätyömaalla noudattaa eri työvaiheissa työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja -ohjeita, sekä ottaa huomioon työssään ympäristöhoidon säädökset ja muut vaatimukset metsässä tehdä keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat 25

Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen.

Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen. 1 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Logistiikan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori

Logistiikan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori Logistiikan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori Hyväksymispäätökset Työelämäjaos 4.11.2015 Johtokunta 22.12.2015 1 Sisällys Jaksosuunnitelma...2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp...3

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto uudistuu osaamisperusteisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus

Liiketalouden perustutkinto uudistuu osaamisperusteisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus Liiketalouden perustutkinto uudistuu 1.8.2015- osaamisperusteisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus Säädökset ja määräykset voimaan 1.8.2015 Kaikki opiskelijat,

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset valmiit mikä muuttunut?

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset valmiit mikä muuttunut? Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset valmiit mikä muuttunut? 18.11.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

LIITE. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

LIITE. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.2.2017 COM(2017) 47 final ANNEX 1 LIITE ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Ammatilliset tutkinnon osat

LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Ammatilliset tutkinnon osat LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Ammatilliset tutkinnon osat Kuljetuspalvelujen osaamisala Autonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja METSÄALAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hyväksytty 9.05.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. METSÄALAN PERUSTUTKINTO... 3

Lisätiedot

40 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

40 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lentokoneasennuksen perustutkinto, kokeilu Koodi: LEK141 Päätös: LAO C99/20 Liikennöinti ja kunnossapito Opiskelija suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä kuljettamalla

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA. Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja. Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma koskee

OPETUSSUUNNITELMA. Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja. Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma koskee 1 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma koskee - ammatillista peruskoulutusta

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja Hyväksytty 9.05. 205 2 Sisällys. JOHDANTO...3 2. TIETO-

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Kansalliset ECVET-linjaukset ja säädökset. ECVET Round Table 2014 Helsinki ma opetusneuvos Seija Rasku

Kansalliset ECVET-linjaukset ja säädökset. ECVET Round Table 2014 Helsinki ma opetusneuvos Seija Rasku Kansalliset ECVET-linjaukset ja säädökset ECVET Round Table 2014 Helsinki ma 1.12.2014 opetusneuvos Seija Rasku etunimi.sukunimi@minedu.fi Lähde: Cedefop 2012 1 Kansalliset ECVET-linjaukset (1) Hallitusohjelma

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

OPETUSSUUNNITELMA RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO Vahvistettu 16.6.2015 Rehtorin päätös 82/20/2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN... 4 3 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 5 3.1 Pakolliset

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Lapin ammattiopisto Opetussuunnitelma 1 (10) Sisällys 1 Tervetuloa oppimaan! - Valitsit hyvin! -Tehemä pois!... 1 2 Mikä on opetussuunnitelma (ops) kuvaus opiskelijalle...

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Hyväksytty: 2 Sisällys... 1 JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

AUTOALAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Autotekniikan osaamisala Ajoneuvoasentaja

AUTOALAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Autotekniikan osaamisala Ajoneuvoasentaja AUTOALAN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Autotekniikan osaamisala Ajoneuvoasentaja Hyväksytty 9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUTOALAN PERUSTUTKINTO...

Lisätiedot

YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN arviointi ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa

YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN arviointi ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN arviointi ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa Ulla Aunola opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila osaamisperusteisuus

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Liite NAYTTO

Liite NAYTTO Liite NAYTTO 29.9.2016 Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön numero Hyväksymispäivä Hyväksytty

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Logistiikan perustutkinto

Logistiikan perustutkinto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Kuljetuspalvelujen osaamisala Lapin ammattiopisto Opetussuunnitelma 1 (9) Sisällys 1 Tervetuloa oppimaan! - Valitsit hyvin! -Tehemä pois!... 1 2 Mikä on opetussuunnitelma

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Hammastekniikan perustutkinto, hammaslaborantti 2014

Hammastekniikan perustutkinto, hammaslaborantti 2014 Ammatillisen perustutkinnon perusteet Hammastekniikan perustutkinto, hammaslaborantti 2014 Määräys 41/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015 mukaiset muutokset ja oikaisut) OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS

OPETUSSUUNNITELMA AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS Vahvistettu 24.9.2015 Kauhasen päätös 4/20/2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KOULUTUKSEN RAKENNE JA MUODOSTUMINEN... 4 3 KOULUTUKSEN

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU?

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU? syksy 2016 Mitä tarkoittaa, OSTU? Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Opettajan velvollisuus on aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun

evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun Esimerkkejä tutkinnon muodostumisesta ammatillisessa koulutuksessa evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun Diat tuottanut Jukka Söderdahl Winna Tutkinnon osa kerrallaan - esimerkki tutkinnon

Lisätiedot

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Putkiasentajan osaamisala Putkiasentaja

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Putkiasentajan osaamisala Putkiasentaja TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Putkiasentajan osaamisala Putkiasentaja Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO...3 2. TALOTEKNIIKAN

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Lapin ammattiopisto Opetussuunnitelma 1 (11) Sisällys 1 Tervetuloa oppimaan! - Valitsit hyvin! -Tehemä pois!... 1 2 Mikä

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lisätiedot