Suomalaiset auttajina ja luottamus avun lähteisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaiset auttajina ja luottamus avun lähteisiin"

Transkriptio

1 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 19 Anne Birgitta Pessi Suomalaiset auttajina ja luottamus avun lähteisiin RAY:n juhlavuoden kansalaiskyselyjen tulokset

2

3 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 19 Anne Birgitta Pessi Suomalaiset auttajina ja luottamus avun lähteisiin RAY:n juhlavuoden kansalaiskyselyjen tulokset Helsinki 2008

4 Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung) (1975) on kirkkososiologian dosentti Helsingin yliopistossa ja toimii Akatemiatutkijana Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa. Hän on tutkinut mm. vapaaehtoistoimintaa, motivaatiota, urbaania uskonnollisuutta, onnellisuutta ja kirkon sosiaalista työtä. Parhaillaan hän tutkii mm. altruismin kytköksiä hyvän elämän kokemuksiin sekä yritysten yhteiskuntavastuuta. Ulkoasu: Dynamo Yliopistopaino Helsinki 2008 ISBN

5 Sisällys 1 Johdanto Miksi ja miten autamme? Auttamisen mielikuvat Paljonko suomalaiset auttavat ja millä tavoin? Aktiivista apua vaihtelevin muodoin Rahankeräykset vetoavat Miksi autamme? Auttamisen ilo motivoi Vapauttavatko verot vastuusta tai verohelpotuksia? Keiden apuun luotamme? Lähipiiri tuen ydin Yksilön omaa vastuuta peräänkuulutetaan Konkreettisen avun kolmio: julkinen sektori, lähipiiri, järjestöt Järjestöt versus julkinen sektori Suurten järjestöjen toimintaa arvostetaan Järjestöiltä odotetaan apua ja vapaaehtoistoimintaa Valmius tukea järjestöjä rahallisesti Julkinen sektori vai järjestöt? Auttamisen tulevaisuus Löytyykö auttamisvalmiutta? Millaisiin auttamisen tekoihin ollaan valmiita? Millaisiin kohteisiin rahaa? Miten toisten auttavaisuuden uskotaan kehittyvän? Päätelmät Avun maisemakuva: murtuvia myyttejä Suomalaiset auttajakansa Pääkaupunkiseutu yllättää Oma apu, paras apu? Julkinen sektori pelastaa? Rappeuttava sosiaaliturva? Luottamus toisiin laskusuunnassa? Auttamisen valtava potentiaali Järjestöjä haastetaan Nuoret auttamisen eturintamassa tulevaisuudessakin? Tiivistelmä KIRJALLISUUS LIITTEET

6 1 Johdanto Meillä jokaisella on velvollisuus ja etuoikeus auttaa lähimmäistä. Toisen hyvinvointi on meidän kaikkien yhteisellä vastuulla. Jokainen ihminen voi jossain elämänsä vaiheessa olla avun tarpeessa, ja hänen tulisi silloin tarvitsemaansa apua ja tukea saada. (nainen, 25 v.) RAY selvitti juhlavuotenaan 2008 suomalaisten auttamishalukkuutta sekä luottamusta hyvinvointiyhteiskunnan instituutioihin. Yllä lainattu kommentti paneeliaineistosta tiivistää nuoren naisen suulla hyvin sen vahvan auttamiseetoksen, joka suomalaisessa kulttuurissa on pitkään ollut voimissaan kulttuurissa, joka on poikkeuksellisen pitkään ollut yhtenäiskulttuuri. Raportin ydinkysymys kuuluu, millainen suomalaisen auttamisen tila on tänään: millaisina auttajina suomalaiset piirtyvät ja millä tavoin, ja keihin auttajatahoihin he luottavat. Ydinteeman alla tarkastellaan neljää kysymystä: Miten auttaminen mielletään? Paljonko suomalaiset auttavat ja millä tavoin? Ollaanko auttamisen tekoihin valmiita tulevaisuudessa? Keiden apuun luotetaan, keiden apua peräänkuulutetaan? Hanketta varten haastateltiin tuhatta suomalaista toukokuussa Aineiston (N=1000) keräsi TNS-Gallup. Kysymykset olivat osana laajempaa kyselyä. Johdatuksena auttamisteemaisiin kysymyksiin toimi: Seuraavaksi kysymyksiä auttamisesta. Auttamisella tarkoitetaan kaikkia auttamisen eri muotoja esim. teoin, lahjoituksin, muuten taloudellisesti tai pitämällä yhteyttä. Raportissa esitellään vain tuloksia, joissa löydettiin tilastollisesti merkitseviä eroja suorilla jakaumilla (taustamuuttujina ikä, sukupuoli, asuinpaikka, asuinpaikan koko, ammatti, työssäolo, koulutus, puolue, jota äänestäisi nyt, tulotaso, talouden koko). Vastaajajoukko (ikä v.) on edustava otos suomalaisista, pois lukien Ahvenanmaa. Tutkimuksen lisäaineistona toimii MTV3:n kesäkuussa 2009 keräämä paneeliaineisto, jossa vastaajajoukon koko oli Aineisto kerättiin siten, että MTV3:n tutkimuspaneelin jäsenille lähetettiin henkilökohtainen sähköpostikutsu ja he vastasivat verkossa. Panelistit oli rekrytoitu MTV3:n verkkopalvelujen käyttäjistä. Vastausprosentti oli 40. Tutkimuksen kohteena olivat täysi-ikäiset suomalaiset, ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen Suomen väestöä vastaavaksi. Aineiston ikäjakauma on hieman haastatteluaineistoa suppeampi: vuotiaat. Taustamuuttujina on tarkasteltu sukupuolta, asuinpaikkaa, ikää, koulutusta, työssä- 4

7 oloa, perhesuhteita ja tulotasoa. Tässä raportissa mainitaan joka kerta erikseen, milloin lähteenä on tämä paneeliaineisto. Molempien aineistojen lomakkeet seuraavat tässä raportissa liitteinä. Auttamiskyselyn tuloksista kerrottiin kesällä 2008 Pori Jazzien SuomiAreenalla. RAY järjesti aineistoihin nojaten SuomiAreenalla kaksi keskustelutilaisuutta: 17. heinäkuuta otsikolla Suomalaiset auttajina ja 18. heinäkuuta otsikolla Suomalaisten luottamus hyvinvointiyhteiskunnan instituutioihin. Presidentti Tarja Halonen osallistui ensin mainittuun, osin televisioituun (MTV3) paneeliin. Teemat puhututtivat paljon myös mediassa: kaksi keskustelutilaisuutta tausta-aineistoineen tuottivat yli 100 osumaa pääkirjoituskommentit mukaan lukien. Enemmistö medianäkyvyydestä käsitteli suomalaisten auttamishalun ja -aktiivisuuden maisemakuvaa; kysymys auttamisen tilasta kiinnostaa kovasti. Erityisen huomion ja paljon palstatilaa saivat presidentti Halosen kommentit, joissa korostettiin nuorten auttamisintoa (esim. STT ). Jos tämä raportti voisi osaltaan toimia sekä yhtenä puheenvuorona pitämään yllä keskustelua suomalaisen auttamisen tilasta että rohkaisuna yksilöille ja yhteisöille siitä, että suomalaisten auttamisinnossa on tänäkin päivänä valtavan paljon hyvää ja tervettä pohjaa, jolta ponnistaa, raportti on täyttänyt tavoitteensa. Lopuksi on vielä kiitosten paikka. Laajan datan analysoimisessa suuren työn teki tutkimusapulainen Mette Sundblad. Lämmin kiitos myös SuomiAreenan tilaisuuksien suunnittelujoukolle, erityisesti Kristiina Kumpulalle ja Janne Peräkylälle innostavuudesta ja paneutumisesta. Marika Leed huolehti raportin muodon loppuhionnasta. Kysymykset, innostuksen, hämmästelyn ja pohdinnan aineiston äärellä kotosalla jakoi kärsivällisesti Markus Pessi. 5

8 2 Miksi ja miten autamme? 2.1 Auttamisen mielikuvat Paneeliaineistossa vastaajilta kysyttiin heti aluksi: Mitä teille tulee mieleen sanasta auttaminen? Vastausvaihtoehtoja ei tarjottu; kysymys oli siis täysin avoin. Kun nämä kaikki n vastausta käytiin läpi, voitiin vastauksista hahmotella seuraavat aineistolähtöiset sisältöluokat: Auttamisesta tulee mieleen auttaminen yleisesti määritelmä auttamiselle huolehtia ja huolenpito yleiset kuten auttaa apua tarvitsevaa lähimmäisyys mm. inhimillisyys, velvollisuus, lähimmäisrakkaus myös lähimmäisyyden joukot (perhe, ystävät, äiti) eetos kuten kaveria ei jätetä myös normatiivisuuden ja moraalin näkökulma hyvyys korostuu auttamisen normatiiviisuus auttamisen tärkeys ja hyvä tarkoitus mm. rakkaus, myötätunto, empatia, vapaaehtoisuus vastavuoroisuus esim. tee toisille kuin haluaisit itsellesi tehtävän, ei tiedä koska itse tarvitsee ilo auttaminen onnellisuutta edistävänä auttaminen tuo iloa kohderyhmä ketä autetaan; objekti eli tarkempi rajaus hädässä oleva ihminen, hätä/vaikeudet, spesifit avuntarpeet esim. osallistua pulassa olevan ihmisen vaikeuksien poistamiseen auttamisen tapa miten autetaan; subjekti/taho/paikka yhteiskunta ja sen auttajatahot uskonnolliset tahot, tavat kriittinen ääni esim. unohdettu asia KUVIO 1. Auttamisen mielikuvien kahdeksan luokkaa 6

9 Sisältöluokkien luokitteluun pystyttiin ottamaan paneeliaineiston vastauksista noin 2100 vastausta (N=2081), joissa kysymykseen oli validisti vastattu. Vastausten pituus vaihteli parista sanasta muutamiin lauseisiin. Jokainen vastaus luokiteltiin yhteen yllä esitellyistä luokista pääsisältönsä mukaisesti, jolloin numeerinen yleiskuva suomalaisten auttamismielikuvista näyttää seuraavalta: Auttamisen mielikuvat N % Yleinen ,6 Lähimmäisyys ,6 Hyvyys ,7 Vastavuoroisuus 54 2,6 Ilo 77 3,7 Kohderyhmä 140 6,7 auttamisen tapa ,2 kriittinen ääni 96 4,6 muu / pois 27 1,3 Yhteensä ,0 TAULUKKO 1. Suomalaisten mielikuvat sanasta auttaminen Valtaenemmistö, kolmannes, suomalaisten mielikuvista sanasta auttaminen kohdentuu siis yleisesti auttamisen määritelmään, johon ehkä kysymyksenasettelunkin voidaan ajatella hieman ajatuksia johtavan. Näitä määritelmäorientoituneita mielikuvia auttamisesta kuvaavat seuraavat aineistolainaukset (vastaajan sukupuoli ja ikä mukana): Mies 60 Toisen hädän, tuskan tai ahdistuksen huomioon ottaminen ja näiden paineiden purkaminen. Mies 46 Empaattisuuden konkretisoitumista tekona. Mies 33 Esseetäkö odotatte? Aika laaja on asiajoukko, joka voidaan tämän termin alle laittaa. Auttaminen on sitä, kun ihminen omasta vapaasta tahdostaan, ilman odotusta taloudellisesta hyödystä, tekee jotain lähimmäisensä hyväksi. Toiseksi vahvimmin suomalaisten mielikuvissa sanasta auttaminen painottuu auttamisen monimuotoisuus ja erilaiset auttamisen tavat. Viidennes suomalaisista painottaa pääosin juuri tätä puolta auttamisen mielikuvissaan, kuten esimerkiksi vastaajat seuraavissa vastauksissa: Mies 60 Toisen ihmisen, joka lähinnä itsestään riippumattomista syistä, tarvitsee toisen ihmisen läheisyyttä, henkistä tukea, kannustusta ja yhteisiä ongelman ratkaisuhetkiä. Joskus auttaminen voi olla myös taloudellista tukea. 7

10 Mies 58 Mies 50 Tilapäisen pikaisen avun antaminen lähimmäiselle, yksittäisen ihmisen antamana. suurempi apu voi toteutua vain kollektiivisesti julkisin varoin ja resurssin. Auttaminen on toisen ihmisen hyväksi tehtävää toimintaa. Toiminta on hyvin pitkälle siirtynyt julkisyhteisöjen sekä kolmannen sektorin harteille ja sitä tekevät palkatut työntekijät yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa ja toimintaa rahoitetaan kuntien sekä Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella sekä kansalaiskeräysten turvin. Tähän luokkaan luokiteltiin myös erilaiset uskonnollisuuteen ja kristillisyyteen liittyvät vastaukset. Niiden joukko ei ollut suuri (koko aineistossa vain 0,7 %), mutta nämä vastaukset olivat usein painokkaita ja eetoksellisia, kuten esimerkiksi 68-vuotiaan naisen vastaus: Raamatun kertomus Laupiaasta samarialaisesta ja kuvaus viimeisestä tuomiosta. Ihminen ei selviydy maailmassa yksin ja omin voimin. Tarvitsemme toistemme apua. Suurin ja arvokkain tehtävämme, suoranainen kutsumus, on olla lähimmäinen toinen toisillemme. Elämän ohjeeksi sopivat sanat: Auta ja Palvele. Kolmanneksi eniten suomalaisten auttamismielikuvissa painottuu lähimmäisyyden ajatus; kuudennes kansan aatoksista auttamisen suhteen kuuluu tähän luokkaan: Nainen 67 Mies 40 Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioajatteluun ja -ihanteeseen perustuva yhteiskunta, jossa yhteisesti verovaroilla pidämme huolta kaikista yhteiskunnan jäsenistä laadukkaasti ja yksilöllisesti. Toissijaisesti myös se, että välitämme lähimmäisistämme, mutta rahoitamme konkreettisen avun verovaroilla. Yleisinhimillistä toimintaa, jonka tekeminen ja tarpeen ollessa vastaanottaminen on kansalaisvelvollisuus. Tähän lähimmäisyys-luokkaan kuului osassa vastauksista vahvasti myös myös rajojen korostaminen, esimerkiksi 50-vuotiaan miehen vastauksessa: Jokaisen vastuu tiettyyn pisteeseen asti, omien kykyjen mukaan, oltava realistinen, että kaikkia ei pysty yksityisihminen auttaminen. Samoin osassa vastauksista haluttiin korostaa avun väliaikaisuutta; tämä ilmenee esimerkiksi 69-vuotiaan naisen vastauksessa: Auttamisen tulisi kannustaa ihmistä selviämään omillaan. Mielikuvat siis usein johtivat lähimmäisyyden ideaaliin ja ihanteeseen mutta sen rajat tunnistaen. Neljänneksi yleisin luokka luokista vahvimmin normatiivinen painottaa auttamista hyvyyden ilmentymänä; tähän luokaan kuuluvat reilun kymmenesosan (12,7 %) suomalaisista vastaukset: 8

11 Mies 59 Mies 47 Mies 45 Nainen 27 Vastikkeetonta positiivista toimintaa jonka tarkoituksena on yksilön auttaminen yli vaikeasta tilanteesta. Se että antaa vähästäänkin niille apua, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. Se on vieraan tai tutun ihmisen kannattelemista mielekkään elämän syrjässä kiinni hetkellisesti tai pitempään auttajan omien voimavarojen rajoissa. Auttaminen on pyyteetöntä, vilpitöntä ja sen pitäisi myös olla pakollista. Oman ajattelumallin muuttaminen. On asetuttava lähimmäisen tilanteeseen, ajateltava epäitsekkäästi sekä muistettava, että sama voi osua myös omalle kohdalle. Muut luokat jäivät selkeästi vähemmälle kannatukselle suomalaisten spontaaneissa auttamismielikuvissa: kohderyhmä, auttamisen ilo tai vastavuoroisuus korostuivat kukin vastauksissa muutamien prosenttien verran, eniten kohderyhmät (6,7 %). Aineistoa avaten; vastavuoroisuutta painotti vastauksessaan, laulun sanoin, esimerkiksi 41-vuotias mies: Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa. Auttamisen ilo puolestaan korostui aineistossa esimerkiksi seuraavasti: Lähimmäisen rakkaus, lämmin sydän, hymyilyä, autettavalle ja auttajalle hyvä mieli (nainen, 46 v.); Tehdä jotain toisen puolesta, mistä ei itse hyödy muuten kuin kokemalla mielihyvää, että pystyi auttamaan (nainen, 33 v.). Kohderyhmiä koskien suomalaiset puolestaan valottivat mielikuviaan esimerkiksi seuraavasti: Nainen 69 Toinen syntyy perheeseen, jossa asiat kohdallaan ja perheen ja suvun tuki olemassa. Toinen taas on alusta asti turvattomissa oloissa, kaltoin kohdeltu. Auttamisen problemaatio on moninainen. Ketään ei kuitenkaan voi sulkea avun ulkopuolelle. Mies 64 Köyhä, sairas, vanhus, lapsi. Mies 62 Elämässään epäonnistunut ihminen joka ei itse pysty hoitamaan asioitaan. Auttamisen mielikuvat ovat siis kauttaaltaan hyvin positiivisia: auttaminen mielletään vahvasti myönteiseksi asiaksi. Kuitenkin auttamis-sanan spontaaneissa mielikuvissa myös siis kriittiset elementit olivat edustettuina (pääosassa 4,6 % vastauksissa), kuten esimerkiksi seuraavasti: Mies 67 Rahavallan kerjäyskikka. Mies 21 Joka ei pysty auttamaan itseään ei ansaitse apua. Nainen 61 Periaatteessa erinomainen asia, mutta kenenkään puolesta ei voi tehdä kaikkea: autettavankin omaa yritystä tarvitaan monessa kohtaa. Ei saa auttaa avuttomaksi! 9

12 Nainen 30 Auttamisen halu alkaa hiipua, kun nykyään ei esim. Oulussa Rotuaarilla pääsee enää ohi ettei joku ole lipas kourassa vonkaamassa milloin mihinkin tarkoitukseen rahaa. Liika on liikaa ja tuputtaminen on kaikista pahin. Jotkut melkein hihassa roikkuvat. Ja toinen ryhmä on kerjäävät romanialaiset yms. Hekään eivät usko/haukkuvat pystyyn jos ei lanttia tipu. Auttaminen ei tällaisten tapausten jälkeen enää innosta. Kriittiset näkemykset suhteessa auttamiseen saattoivat siis liittyä kyyniseen ihmiskuvaan, valtaa pitävien kritisoimiseen, auttamisen mahdollisiin lieveilmiöihin (esim. auttaa avuttomaksi yllä) tai väsymykseen erilaisten auttamiskanavien ja -tarjonnan äärellä. Myös ajankohtainen kerjäläiskysymys nosti esiin kriittisiä huomioita kuten samaan aikaan aineiston keruun kanssa myös mediassa. On kuitenkin huomioitava, että kriittisissä huomioissa oli mukana myös pahoittelua itsekkyyden hengestä, esim. Unohdettu asia. Nämä vastaukset siis edustavat toivetta, että asia olisi toisin, että ihmiset auttaisivat nykyistä enemmän; kritiikki ei siis kohdistu auttamiseen vaan auttamattomuuteen. Sekä naisilla että miehillä eniten vastauksia lukeutui auttamisen määritelmää koskevaan luokkaan ja tämän jälkeen auttamisen tapaan sekä lähimmäisyyteen. Vahvoja sukupuolieroja auttamisen mielikuvissa ei ole siis nostettavissa esille. Yksi huomio on kuitenkin tehtävä: hyvyyteen liittyvät auttamismielikuvat painottuvat aineistossa naisilla miehiä enemmän, kun taas auttamisen mieltäminen kohderyhmien kautta on tyypillisempää miehille kuin naisille. Ikäeroistakin voidaan nostaa esille muutamia huomioita. Vanhemmilla vastaajilla on auttamismielikuvissaan kuten koko aineistossa eniten yleisen määritelmän vastauksia mutta runsaasti myös, ja muita ikäryhmiä enemmän, lähimmäisyyden eetoksen painotusta. Alle 25-vuotiailla vastaajilla samoin yleinen määritelmä -luokka on suosituin vastaus niin kuin vanhemmillakin, kuten seuraava taulukko osoittaa: 26-vuotiaat ja tätä vanhemmat vastaajat 25-vuotiaat ja tätä nuoremmat vastaajat Auttamisen mielikuvat % % yleinen 31,7 30,7 lähimmäisyys 16,7 16,0 hyvyys 12,4 15,2 vastavuoroisuus 2,6 2,6 ilo 3,9 2,2 kohderyhmä 7,0 4,8 auttamisen tapa 19,4 26,0 kriittinen ääni 4,9 2,2 10

13 Muu / pois 1,3 0,3 yhteensä 100,0 100,0 TAULUKKO 2. Auttamisen mielikuvien ikäerot: alle versus yli 25-vuotiaat Mielenkiintoista kyllä, yli neljännes nuorimpien auttamismielikuvista suuntautuu auttamisen tapaan selkeästi iäkkäämpiä enemmän. Eli nuorten mielikuvissa korostuu teeman konkreettisuus; auttaminen on nuorille konkreettista tekemistä. Kiinnostavaa kyllä, normatiivinen hyvyys-teema nousee nuorten auttamismielikuvissa myös esille vanhempia vastaajia enemmän. Samoin kriittistä ääntä nousee esille vanhempia vastaajia vähemmän. Seuraavat lainaukset ilmentävät nuorten ominaispiirteitä auttamismielikuvissa: Nainen 19 Mies 21 Nainen 20 Nainen 25 Mies 23 Nainen 22 Leipä, ojennettu käsi, hymy, tuki, turva. Hyväntahtoisuus, muista ihmisistä välittäminen, empatia. Vilpitön lähimmäisen rakkaus. Auttaa jotakuta saattamaan loppuun asian, jonka aloittamisessa ei itse ole ollut mukana mutta jonka loppuunsaattamiseen tarvitaan minun apuani. Auttaa toista elämään hyvää ja arvokasta elämää. Kun toinen tarvitsee apua, voi sitä antaa kuuntelu, juttelu ja onnettomuushetken apu esim. Lisäksi sellainen apu kun elämä menee sekaisin tukea tätä henkilöä ja ohjata eteenpäin. Ei jätä yksin. Henkinen tuki vaikeissa tilanteissa, joissa ihminen ei tunne kykynevänsä selviävän yksin. Pelkkä taloudellinen tuki ei riitä auttamiseksi. Päivittäin toisen auttaminen pienissäkin asioissa. Voi olla mitä vain. Auttaminen voi olla jo sitäkin että esim. kantaa kaupasta vanhemman imisen ruokaostokset kotiin. Auttaminen voi olla tekoja, myös kuuntelemista, tukemista vaikeassa tilanteessa. Usein auttaa jo se kun joku kuuntelee huolet ja murheet. Auttaminen taloudellisesti tai liikenneonnettomuudessa. Myös esimerkiksi SPR:n toiminta ja kirkon ulkomaanapu. Rakastamisen jälkeen yksi tärkeimmistä. Se on hyvä teko sille joka apua tarvitsee. Auttaminen merkitsee monille ihmisille paljon ja he arvostavat sitä. Kun auttaa muita saa itse myös apua silloin kun sitä tarvitsee. Summa summarum, auttaminen on siis nuorimmille vastaajille enemmän kuin iäkkäämmille paitsi nimenomaan konkreettista toimintaa niin myös hyvä teko, positiivinen teko, oikea teko. 11

14 2.2 Paljonko suomalaiset auttavat ja millä tavoin? Aktiivista apua vaihtelevin muodoin Kuinka paljon suomalaiset tänä päivänä auttavat toisiaan? Kysymys kuului: Kuinka usein olette auttanut tai avustanut jotain toista ihmistä, ihmisiä tai tahoa esim. järjestöä? Vaihtoehdoiksi tarjottiin seuraavat: ainakin kerran kuukaudessa, kerran parissa kuukaudessa, joitakin kertoja vuodessa, noin kerran vuodessa, harvemmin kuin kerran vuodessa, ei koskaan sekä ei osaa sanoa. Suomalaiset ovat aktiivisia auttajia: puolet auttaa vähintäänkin kuukausittain. Naiset ovat auttaneet miehiä aktiivisemmin: naisista 56 %, miehistä 43 % on auttanut ainakin kerran kuukaudessa. Ikäeroja ei oikeastaan ole; tilastollisesti merkitseviä eroja ikäryhmien välillä ei juurikaan löydetä. Vain muutama kapea huomio erottelee vastaajat ikäryhmittäin; esimerkiksi vuotiaat ja vuotiaat ovat aktiivisemmassa auttamisessa toistensa kanssa samalla tasolla, mutta iäkkäämmistä suurempi joukko (14 %) kuin nuorista (6 %) on heitä, jotka auttavat vain noin kerran vuodessa. Toisaalta taas nuorimmasta vastaajaryhmästä, vuotiaista, löytyy kaikkia muita ikäryhmiä enemmän (nuorista 10 %) heitä, jotka auttavat harvemmin kuin kerran vuodessa. Myöskään sillä, missä päin Suomea vastaaja asuu, ei ole merkitystä suhteessa auttamisaktiivisuuteen. Paikkakunnan koko kuitenkin vaikuttaa; mielenkiintoista kyllä, avuliaimmat suomalaiset löytyvät pääkaupunkiseudulta (tosin tuloksissa ei aivan saavuteta tilastollista merkitsevyyttä). Taajan asutuissa kunnissa autetaan puolestaan vähiten, ja maaseudun ja kaupunkien asukkaat sijoittuvat pääkaupunkiseudun ja taajamien välimaastoon. Merkittävistä eroista ei kuitenkaan ole kyse. Ammattitaustaan liittyen muita eroja ei löydetä kuin se, että viljelijöihin lukeutuvat auttavat selkeästi muita ammattiryhmiä vähemmän. Työssäoloon liittyviä eroja ei löydetä, kuten ei myöskään tulotasoon tai talouden kokoon. Koulutustaustaan liittyvät selkeät erot puolestaan nousevat esille: mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän suomalainen auttaa. Samoin puoluetausta vaikuttaa auttamiseen: Keskustapuolueen kannattajat auttavat muita suomalaisia vähemmän, Vihreiden kannattajat puolestaan enemmän. Kysyttäessä vastaajilta, millä tavoin he ovat auttaneet toisia ihmisiä tai muita tahoja, vastausvaihtoehdoiksi tarjottiin seuraavat: auttanut lähipiiriänne tai omaisianne auttanut naapureita auttanut joitakin tuntemattomia ihmisiä 12

15 lahjoittanut rahaa keräykseen osallistunut järjestöjen vapaaehtoistoimintaan luovuttanut verta osallistunut pidempiaikaiseen ja säännölliseen avustushankkeeseen auttanut jotenkin muuten ei mitään ei osaa sanoa. Suomalaiset piirtyvät näille vaihtoehdoille auttajina seuraavasti: KUVIO 2. Suomalaisen auttamisen muodot Kuten kuvio osoittaa, valtaosa avusta suuntautuu lähipiiriin: 91 % suomalaisista on auttanut lähipiiriinsä kuuluvia. Myös keräyksiin rahan antaminen on suomalaisten keskuudessa aktiivista (73 %). Mielenkiintoista kyllä, suomalaiset auttavat naapureitaan ja toisaalta tuntemattomia ihmisiä yhtä paljon (58 % on auttanut). Varsinkin jälkimmäistä lukua, tuntemattomien ihmisten auttamisen tasoa, voidaan pitää korkeana; kaksi kolmesta suomalaisesta on siis auttanut tuntematonta ihmistä. Myös järjestöjen vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on sangen aktiivisella tasolla: useampi kuin joka kolmas (35 %) suomalainen on vapaaehtoistoimija. Lähes joka neljäs suomalainen on myös sitoutunut johonkin pidempiaikaiseen avustushankkeeseen. Auttamisen muodot ovat yhteydessä ikään: yli 64-vuotiaat ovat aktiivisimpia järjestöjen vapaaehtoistoimijoita, yli 50-vuotiaat (sekä vuotiaat 13

16 että yli 64-vuotiaat) ovat aktiivisimpia lähipiirin auttajia, vuotiaat ovat puolestaan sekä naapuriavun että rahankeräyksien aktiiveja, kun taas nuorimmat suomalaiset (15 34-vuotiaat) profiloituvat tuntemattomien ihmisten auttajina. Sukupuolieroja löydetään vain niukalti: naiset dominoivat auttamista ja myös auttamisen eri muotoja, joskin naapuriavun ja verenluovuttamisen suhteen miehet ovat naisia aktiivisempia (ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevässä mielessä). Pidempiaikaiseen auttamiseen sitoutumisessa nuorimmat vastaajat ovat selkeästi muita ryhmiä passiivisempia. Naapuriapu on maaseudulla enemmän voimissaan kuin suuremmilla paikkakunnilla. Pääkaupunkiseudulla osallistutaan muuta vähemmän vapaaehtoistoimintaan (26 % osallistuu, koko Suomen ka. 35 %), kun taas verta luovutetaan muuta maata aktiivisemmin (35 % on luovuttanut, ka. 26 %). Keräyksiin osallistumisessa ja pidempiaikaisiin avustushankkeisiin sitoutumisessa piirtyy koulutus- ja tuloeroja: korkeammin koulutetut ja eniten ansaitsevat ovat aktiivisempia. Jälkimmäinen ryhmä itse asiassa auttaa pienempipalkkaisia enemmän myös lähipiiriään ja omaisiaan Rahankeräykset vetoavat Vastaajilta kysyttiin: Millaiseen keräykseen olet lahjoittanut rahaa? Vastausvaihtoehdot olivat: sotaveteraaneille kansainväliseen katastrofiapuun lasten auttamiseen, esim. Unicef, Plan, World Vision jne. Pelastusarmeijan vuotuiseen joulukeräykseen erilaisiin luontoon liittyviin keräyksiin, esim. WWF, Greenpeace, Luonnonsuojeluliitto jne. erilaisiin sosiaalisiin keräyksiin, esim. mielenterveyspotilaat tai vastaavat paikallisiin keräyksiin kuten koulut, Lionsit, Rotarit ja vastaavat johonkin muuhun ei osaa sanoa. 14

17 KUVIO 3. Suomalaisten osallistuminen rahankeräyksiin Selkeästi eniten suomalaiset ovat lahjoittaneet rahaa sotaveteraaneille (73 %), lapsille (67 %) sekä kansainväliseen kriisityöhön (57 %). Myös Pelastusarmeijan joulukeräys (50 %) sekä erilaiset paikalliset keräykset (46 %) vetoavat suomalaisiin. Suomalaiset antavat rahansa mieluummin ihmisten kuin luonnon auttamiseen. Sotaveteraaneille ovat muita aktiivisemmin rahaa lahjoittaneet miehet, yli 50-vuotiaat, pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat. Kansainvälinen katastrofiapu puolestaan vetoaa erityisesti naisiin ja pääkaupunkiseutulaisiin. Luontoteema puolestaan saa taakseen erityisesti naisten, alle 35-vuotiaiden ja erityisesti pääkaupunkiseutulaisten lantit. Muutamissa rahankeräyksen saroissa (kansainväliset kriisit, Pelastusarmeija, lasten auttaminen) keräykset innostavat sitä enemmän, mitä korkeampi koulutus vastaajalla on; luonnonsuojelussa tai sotaveteraanien kohdalla vastaavia linjoja ei kuitenkaan löydetä. Yrittäjiin puolestaan vetoavat erityisesti sekä luontoteema että paikalliset keräykset (esim. Lions). Keskusta- ja kokoomushenkiset antavat selkeästi muita enemmän rahaa sotaveteraaneille, Vihreiden kannattajat puolestaan kansainväliseen katastrofityöhön ja luonnonsuojeluun. SDP:n kannattajat osallistuvat puolestaan muita selkeästi aktiivisemmin lasten tukemiseen. Merkittävästi muita suurempia summia lahjoittavat Kokoomuksen ja Vihreiden kannattajat. 15

18 Heiltä, jotka ovat lahjoittaneet rahaa, kysyttiin myös, millaisella summalla he auttavat vuodessa keskimäärin. Tyypillisin summa on euroa vuodessa (27 % antaa tämän verran), mutta tyypillisiä summia ovat myös toisaalta yli 100 euroa (19 %), toisaalta euroa (20 %) tai euroa (17 %). Suurimpia summia lahjoittavat vuotiaat, hyvätuloiset (erityisesti yli euroa/v. tienaavat) sekä korkeammin koulutetut. Suurimmat summat keskittyvät erittäin vahvasti pääkaupunkiseudulle ja myös laajemmin muualle Uudellamaalla. 2.3 Miksi autamme? Auttamisen ilo motivoi Auttamisen kannalta motivaatio toiminnan syyt ja perustelut on paitsi kiehtovaa niin myös oleellista. Miksi suomalaiset sitten auttavat toisiaan? Vastaajilta kysyttiin: Ihmisillä on monenlaisia syitä siihen, miksi he haluavat auttaa toisia. Missä määrin seuraavat syyt sopivat teihin? Vastausvaihtoehdot olivat (asteikolla 1 4): hyvin (4), melko hyvin (3), ei kovinkaan hyvin (2), ei lainkaan (2), ei osaa sanoa. Tarjottujen motiivien lista oli seuraava: Auttaminen on Teistä oikein, velvollisuus. Tunnette myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Haluatte toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Myös Teitä on autettu. Autatte siksi, että Teitä autettaisiin tulevaisuudessa. Auttamalla tutustutte ihmisiin. Auttaminen on Teille luonteenomaista. Auttaminen tuottaa Teille iloa. Auttaminen on Teille elämäntapa. Peräti 91 % suomalaisista on sitä mieltä, että auttaminen tuottaa hänelle iloa tai että hän tuntee myötätuntoa (joukko, joka valitsi joko vaihtoehdon sopii melko hyvin tai sopii hyvin ). Samoin selkeä valtaosa (91 %) kertoo kokevansa myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Erot eri väestöryhmien välillä ovat vähäiset. Puolet (51 %) arvioi lisäksi, että auttaminen tuottaa itselle iloa ja sopii hyvin heihin; naisten keskuudessa osuus nousee peräti kahteen kolmasosaan. Valtaosa (84 %) kokee myös auttamisen olevan velvollisuus. Naisista lähes kaikki (94 %) ovat tätä mieltä. Lähes kolme neljästä (72 %) kertoo lisäksi motiivikseen, että heitä itseään on autettu. Eniten apua ovat saaneet tai ainakin eniten avun kokevat auttamistaan motivoivan naiset ja nuoret. Perinteisen auttamismotiivin, kristillisen lähimmäisenrakkauden, kokee auttamisensa motiiviksi tänäkin päivänä puolet. Kristillisyys auttamismotii- 16

19 vina korostuu ikäihmisillä: varttuneen väestön keskuudessa osuus nousee 70 prosenttiin. Tarkasteltaessa motiivien keskiarvoja suhteessa toisiinsa huomataan, että selkeästi vahvimmin suomalaisia motivoi auttamisen ilo (ka. 3,4), eli Auttaminen tuottaa Teille iloa. Hyvin keskeisiä motiiveja ovat myös luonnollisesti edellä mainitut myötätunto ( Tunnette myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan, ka. 3,37) ja auttamisen oikeus, velvollisuus ( Auttaminen on Teistä oikein, velvollisuus, ka. 3,29), kuten myös auttaminen osana omaa luonnetta ( Auttaminen on Teille luonteenomaista, ka. 3,1). Muut motiivit eli kristillinen lähimmäisenrakkaus, vastaanotettu apu, avun toivominen tulevaisuudessa sekä auttaminen elämäntapana liikkuvat keskivertosuomalaisilla kuvaa minua melko hyvin ja ei kuvaa minua kovinkaan hyvin -vaihtoehtojen välimaastossa. Motiiveista naiset antavat miehiä korkeammat arvot arvioinneissaan kaikkien motiivien kohdalla. Erityisesti naiset painottavat motiiveissaan seuraavia: auttaminen tuo iloa, auttaminen on oikein/velvollisuus, tunnen myötätuntoa. Miehet pääsevät naisten lukemiin motiiveissaan vain kohdassa Autatte siksi, että Teitä autettaisiin tulevaisuudessa. Miestenkin auttamismotiiveissa on kuitenkin sama kärki kuin naisilla, eli auttamisen ytimessä on ilo, velvollisuus ja myötätunto. Ikäryhmissä ei motiivikärjessä juurikaan eroja löydetä: yli 25-vuotiaita suomalaisia motivoi auttamiseen erityisesti myötätunto ja ilo. Nuorin vastaajaryhmä kuitenkin profiloituu omaksi joukokseen kiehtovalla tavalla: heille keskeisimpiä auttamismotiiveja on auttamisen ilon lisäksi auttaminen oikeana tekona, velvollisuutena kuten myös elämäntapana. Asuinaluekin on yhteydessä auttamismotiiveihin. Kaupungeissa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, auttamiseen motivoidutaan erityisesti myötätunnosta ja velvollisuudentunnosta. Samat motiivit ovat keskeisiä myös maaseudulla, mutta siellä auttaminen kytkeytyy myös, ja nimenomaan muuta maata enemmän, haluun toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta (ka. 2,72, mikä nousee lähelle kuvaa minua melko hyvin -tasoa). Matalimmin koulutetut nousevat esille useamman motiivin kohdalla: halu toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta, autan siksi että minua autettaisiin tulevaisuudessa, auttamalla tutustuu ihmisiin. Korkeimmin koulutetuilla keskeisin auttamismotiivi liittyy myötätuntoon, mutta myös muut koulutustaustaryhmät ovat myötätunnossaan täysin samalla tasolla. Pienituloisimmat suomalaiset motivoituvat auttamaan erityisesti velvollisuudentunnon ja auttamisen tuoman ilon vuoksi. Eniten tienaavat suomalaiset painottavat erityisesti iloa, mutta jäävät motiivipainotuksissaan pienempitulostein taakse (eli kysymyksiin on vastattu hieman eri otteella; matalampia numeroita kautta linjan). 17

20 Samoin on haasteellista arvioida aktiivisesti ja passiivisesti auttavien suomalaisten auttamismotiiveja; motiivien luvut ovat kautta linjan korkeampia aktiiviauttajilla. Se voidaan kuitenkin sanoa, että aktiivisimmin auttavia suomalaisia motivoi erityisesti velvollisuudentunto ja avun tuoma ilo. Vihreiden kannattajat jotka profiloituvat auttavaisina ja auttamismyönteisinä läpi tämän raportin korostavat auttamismotiiveissaan erityisesti velvollisuudentuntoa, myötätuntoa ja iloa. Keskustapuolueen kannattajat korostavat muita enemmän kristillistä lähimmäisenrakkautta, toisiin ihmisiin tutustumista samoin SDP:n kannattajat kuten myös odotusta tulevaisuuden avusta sekä auttamista elämäntapana. Tosin Keskustan kannattajillekin motiiveina keskeisimpiä ovat auttamisen oikeus sekä myötätunto. Kokoomuksen kannattajat auttavat erityisesti ilon ja myötätunnon vuoksi, mutta he eivät eroa muiden puolueiden kannattajista näiden motiivien korostuksessa. SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajia motivoi auttamaan erityisesti auttamisen oikeus, ilo sekä myötätunto, ja he erottuvatkin keskivertosuomalaisista näissä painotuksissa Vapauttavatko verot vastuusta tai verohelpotuksia? Paneeliaineistossa vastaajille esitettiin väite: Koska maksan jo veroja palvelujärjestelmän rahoittamiseksi, teen jo oman osuuteni eikä minun tarvitse auttaa enää muilla tavoin. Väite jakaa kansan vahvasti: kolmannes (31 %) on väitteen kanssa osin eri, osin samaa mieltä ja lisäksi viidennes (26 %) vähintään jokseenkin samaa mieltä sekä reilu neljännes (26 %) jokseenkin eri mieltä. Toisaalta on huomioitava, että yllättävänkin suuri joukko viidennes (17 %) on suomalaisista myös niitä, jotka ovat täysin eri mieltä väitteen kanssa. Kokonaisuudessaan siis lähes puolet (43 %) on väitteen kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä. Naiset kokevat miehiä harvemmin verojen vapauttavan auttamisvastuusta, korkeammin koulutetut matalammin koulutettuja harvemmin. Nuorimmat suomalaiset (18 24-vuotiaat) vastustavat väitettä muita jyrkemmin (51 % jokseenkin tai täysin eri mieltä). Asuinpaikan mukaisia eroja ei juurikaan löydetä. Aika ajoin Suomessakin on käyty keskustelua Yhdysvaltojen mallin mukaisista verohelpotuksista avustamiseen käytetyille varoille. Paneeliaineistossa tarjottiin väite: Kansalaisten pitäisi saada hyvinvointityöhön antamistaan lahjoituksista verohelpotusta. Yllättävän moni kannattaa väitettä: lähes kaksi kolmesta (59 %) suomalaisesta allekirjoittaa sen. Viidennes on väitteen kanssa osin eri, osin samaa mieltä ja vain toinen viidennes vastustaa sitä täysin tai jokseenkin. Miehet kannattavat verohelpotuksia auttamisesta naisia enemmän (62 % versus 55 % vähintään jokseenkin samaa mieltä) samoin Etelä- ja Itä-Suomen lääneissä asuvat. Ikäerojakin 18

13:00. Tutkija, dosentti Anne Birgitta Pessi, HY:n tutkijakollegium, 041 544 3424, anne.b.pessi@helsinki.fi

13:00. Tutkija, dosentti Anne Birgitta Pessi, HY:n tutkijakollegium, 041 544 3424, anne.b.pessi@helsinki.fi 1 (15) SUOMALAISET AUTTAJINA RAY:n juhlavuoden kansalaiskyselyn tuloksia (Osa 1) Kyselyyn ja nettipaneeliin pohjautuva laajempi raportti suomalaisen auttamisen tilasta ilmestyy syksyllä RAY:n Avustustoiminnan

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Ilmapuntari : Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun Maan hallituspuolueet ja oppositio sopivat

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Helsinki Anne Birgitta Pessi

Helsinki Anne Birgitta Pessi Helsinki 3.2.2011 Anne Birgitta Pessi Vapaaehtoistoiminnan suomalainen maisemakuva tänään ja tulevaisuudessa Kaksi vapaaehtoistoiminnan sydämellistä kehää Auttamisen tila ja tulevaisuus? Mistä onnellisuus

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Kotkassa vierailu motiivit... 7 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 8 Osallistumisen motiivit... 9 Tiedonsaanti... 10 Ohjelma... 11 Palvelut ja

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot