Suomalaiset auttajina ja luottamus avun lähteisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaiset auttajina ja luottamus avun lähteisiin"

Transkriptio

1 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 19 Anne Birgitta Pessi Suomalaiset auttajina ja luottamus avun lähteisiin RAY:n juhlavuoden kansalaiskyselyjen tulokset

2

3 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 19 Anne Birgitta Pessi Suomalaiset auttajina ja luottamus avun lähteisiin RAY:n juhlavuoden kansalaiskyselyjen tulokset Helsinki 2008

4 Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung) (1975) on kirkkososiologian dosentti Helsingin yliopistossa ja toimii Akatemiatutkijana Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa. Hän on tutkinut mm. vapaaehtoistoimintaa, motivaatiota, urbaania uskonnollisuutta, onnellisuutta ja kirkon sosiaalista työtä. Parhaillaan hän tutkii mm. altruismin kytköksiä hyvän elämän kokemuksiin sekä yritysten yhteiskuntavastuuta. Ulkoasu: Dynamo Yliopistopaino Helsinki 2008 ISBN

5 Sisällys 1 Johdanto Miksi ja miten autamme? Auttamisen mielikuvat Paljonko suomalaiset auttavat ja millä tavoin? Aktiivista apua vaihtelevin muodoin Rahankeräykset vetoavat Miksi autamme? Auttamisen ilo motivoi Vapauttavatko verot vastuusta tai verohelpotuksia? Keiden apuun luotamme? Lähipiiri tuen ydin Yksilön omaa vastuuta peräänkuulutetaan Konkreettisen avun kolmio: julkinen sektori, lähipiiri, järjestöt Järjestöt versus julkinen sektori Suurten järjestöjen toimintaa arvostetaan Järjestöiltä odotetaan apua ja vapaaehtoistoimintaa Valmius tukea järjestöjä rahallisesti Julkinen sektori vai järjestöt? Auttamisen tulevaisuus Löytyykö auttamisvalmiutta? Millaisiin auttamisen tekoihin ollaan valmiita? Millaisiin kohteisiin rahaa? Miten toisten auttavaisuuden uskotaan kehittyvän? Päätelmät Avun maisemakuva: murtuvia myyttejä Suomalaiset auttajakansa Pääkaupunkiseutu yllättää Oma apu, paras apu? Julkinen sektori pelastaa? Rappeuttava sosiaaliturva? Luottamus toisiin laskusuunnassa? Auttamisen valtava potentiaali Järjestöjä haastetaan Nuoret auttamisen eturintamassa tulevaisuudessakin? Tiivistelmä KIRJALLISUUS LIITTEET

6 1 Johdanto Meillä jokaisella on velvollisuus ja etuoikeus auttaa lähimmäistä. Toisen hyvinvointi on meidän kaikkien yhteisellä vastuulla. Jokainen ihminen voi jossain elämänsä vaiheessa olla avun tarpeessa, ja hänen tulisi silloin tarvitsemaansa apua ja tukea saada. (nainen, 25 v.) RAY selvitti juhlavuotenaan 2008 suomalaisten auttamishalukkuutta sekä luottamusta hyvinvointiyhteiskunnan instituutioihin. Yllä lainattu kommentti paneeliaineistosta tiivistää nuoren naisen suulla hyvin sen vahvan auttamiseetoksen, joka suomalaisessa kulttuurissa on pitkään ollut voimissaan kulttuurissa, joka on poikkeuksellisen pitkään ollut yhtenäiskulttuuri. Raportin ydinkysymys kuuluu, millainen suomalaisen auttamisen tila on tänään: millaisina auttajina suomalaiset piirtyvät ja millä tavoin, ja keihin auttajatahoihin he luottavat. Ydinteeman alla tarkastellaan neljää kysymystä: Miten auttaminen mielletään? Paljonko suomalaiset auttavat ja millä tavoin? Ollaanko auttamisen tekoihin valmiita tulevaisuudessa? Keiden apuun luotetaan, keiden apua peräänkuulutetaan? Hanketta varten haastateltiin tuhatta suomalaista toukokuussa Aineiston (N=1000) keräsi TNS-Gallup. Kysymykset olivat osana laajempaa kyselyä. Johdatuksena auttamisteemaisiin kysymyksiin toimi: Seuraavaksi kysymyksiä auttamisesta. Auttamisella tarkoitetaan kaikkia auttamisen eri muotoja esim. teoin, lahjoituksin, muuten taloudellisesti tai pitämällä yhteyttä. Raportissa esitellään vain tuloksia, joissa löydettiin tilastollisesti merkitseviä eroja suorilla jakaumilla (taustamuuttujina ikä, sukupuoli, asuinpaikka, asuinpaikan koko, ammatti, työssäolo, koulutus, puolue, jota äänestäisi nyt, tulotaso, talouden koko). Vastaajajoukko (ikä v.) on edustava otos suomalaisista, pois lukien Ahvenanmaa. Tutkimuksen lisäaineistona toimii MTV3:n kesäkuussa 2009 keräämä paneeliaineisto, jossa vastaajajoukon koko oli Aineisto kerättiin siten, että MTV3:n tutkimuspaneelin jäsenille lähetettiin henkilökohtainen sähköpostikutsu ja he vastasivat verkossa. Panelistit oli rekrytoitu MTV3:n verkkopalvelujen käyttäjistä. Vastausprosentti oli 40. Tutkimuksen kohteena olivat täysi-ikäiset suomalaiset, ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen Suomen väestöä vastaavaksi. Aineiston ikäjakauma on hieman haastatteluaineistoa suppeampi: vuotiaat. Taustamuuttujina on tarkasteltu sukupuolta, asuinpaikkaa, ikää, koulutusta, työssä- 4

7 oloa, perhesuhteita ja tulotasoa. Tässä raportissa mainitaan joka kerta erikseen, milloin lähteenä on tämä paneeliaineisto. Molempien aineistojen lomakkeet seuraavat tässä raportissa liitteinä. Auttamiskyselyn tuloksista kerrottiin kesällä 2008 Pori Jazzien SuomiAreenalla. RAY järjesti aineistoihin nojaten SuomiAreenalla kaksi keskustelutilaisuutta: 17. heinäkuuta otsikolla Suomalaiset auttajina ja 18. heinäkuuta otsikolla Suomalaisten luottamus hyvinvointiyhteiskunnan instituutioihin. Presidentti Tarja Halonen osallistui ensin mainittuun, osin televisioituun (MTV3) paneeliin. Teemat puhututtivat paljon myös mediassa: kaksi keskustelutilaisuutta tausta-aineistoineen tuottivat yli 100 osumaa pääkirjoituskommentit mukaan lukien. Enemmistö medianäkyvyydestä käsitteli suomalaisten auttamishalun ja -aktiivisuuden maisemakuvaa; kysymys auttamisen tilasta kiinnostaa kovasti. Erityisen huomion ja paljon palstatilaa saivat presidentti Halosen kommentit, joissa korostettiin nuorten auttamisintoa (esim. STT ). Jos tämä raportti voisi osaltaan toimia sekä yhtenä puheenvuorona pitämään yllä keskustelua suomalaisen auttamisen tilasta että rohkaisuna yksilöille ja yhteisöille siitä, että suomalaisten auttamisinnossa on tänäkin päivänä valtavan paljon hyvää ja tervettä pohjaa, jolta ponnistaa, raportti on täyttänyt tavoitteensa. Lopuksi on vielä kiitosten paikka. Laajan datan analysoimisessa suuren työn teki tutkimusapulainen Mette Sundblad. Lämmin kiitos myös SuomiAreenan tilaisuuksien suunnittelujoukolle, erityisesti Kristiina Kumpulalle ja Janne Peräkylälle innostavuudesta ja paneutumisesta. Marika Leed huolehti raportin muodon loppuhionnasta. Kysymykset, innostuksen, hämmästelyn ja pohdinnan aineiston äärellä kotosalla jakoi kärsivällisesti Markus Pessi. 5

8 2 Miksi ja miten autamme? 2.1 Auttamisen mielikuvat Paneeliaineistossa vastaajilta kysyttiin heti aluksi: Mitä teille tulee mieleen sanasta auttaminen? Vastausvaihtoehtoja ei tarjottu; kysymys oli siis täysin avoin. Kun nämä kaikki n vastausta käytiin läpi, voitiin vastauksista hahmotella seuraavat aineistolähtöiset sisältöluokat: Auttamisesta tulee mieleen auttaminen yleisesti määritelmä auttamiselle huolehtia ja huolenpito yleiset kuten auttaa apua tarvitsevaa lähimmäisyys mm. inhimillisyys, velvollisuus, lähimmäisrakkaus myös lähimmäisyyden joukot (perhe, ystävät, äiti) eetos kuten kaveria ei jätetä myös normatiivisuuden ja moraalin näkökulma hyvyys korostuu auttamisen normatiiviisuus auttamisen tärkeys ja hyvä tarkoitus mm. rakkaus, myötätunto, empatia, vapaaehtoisuus vastavuoroisuus esim. tee toisille kuin haluaisit itsellesi tehtävän, ei tiedä koska itse tarvitsee ilo auttaminen onnellisuutta edistävänä auttaminen tuo iloa kohderyhmä ketä autetaan; objekti eli tarkempi rajaus hädässä oleva ihminen, hätä/vaikeudet, spesifit avuntarpeet esim. osallistua pulassa olevan ihmisen vaikeuksien poistamiseen auttamisen tapa miten autetaan; subjekti/taho/paikka yhteiskunta ja sen auttajatahot uskonnolliset tahot, tavat kriittinen ääni esim. unohdettu asia KUVIO 1. Auttamisen mielikuvien kahdeksan luokkaa 6

9 Sisältöluokkien luokitteluun pystyttiin ottamaan paneeliaineiston vastauksista noin 2100 vastausta (N=2081), joissa kysymykseen oli validisti vastattu. Vastausten pituus vaihteli parista sanasta muutamiin lauseisiin. Jokainen vastaus luokiteltiin yhteen yllä esitellyistä luokista pääsisältönsä mukaisesti, jolloin numeerinen yleiskuva suomalaisten auttamismielikuvista näyttää seuraavalta: Auttamisen mielikuvat N % Yleinen ,6 Lähimmäisyys ,6 Hyvyys ,7 Vastavuoroisuus 54 2,6 Ilo 77 3,7 Kohderyhmä 140 6,7 auttamisen tapa ,2 kriittinen ääni 96 4,6 muu / pois 27 1,3 Yhteensä ,0 TAULUKKO 1. Suomalaisten mielikuvat sanasta auttaminen Valtaenemmistö, kolmannes, suomalaisten mielikuvista sanasta auttaminen kohdentuu siis yleisesti auttamisen määritelmään, johon ehkä kysymyksenasettelunkin voidaan ajatella hieman ajatuksia johtavan. Näitä määritelmäorientoituneita mielikuvia auttamisesta kuvaavat seuraavat aineistolainaukset (vastaajan sukupuoli ja ikä mukana): Mies 60 Toisen hädän, tuskan tai ahdistuksen huomioon ottaminen ja näiden paineiden purkaminen. Mies 46 Empaattisuuden konkretisoitumista tekona. Mies 33 Esseetäkö odotatte? Aika laaja on asiajoukko, joka voidaan tämän termin alle laittaa. Auttaminen on sitä, kun ihminen omasta vapaasta tahdostaan, ilman odotusta taloudellisesta hyödystä, tekee jotain lähimmäisensä hyväksi. Toiseksi vahvimmin suomalaisten mielikuvissa sanasta auttaminen painottuu auttamisen monimuotoisuus ja erilaiset auttamisen tavat. Viidennes suomalaisista painottaa pääosin juuri tätä puolta auttamisen mielikuvissaan, kuten esimerkiksi vastaajat seuraavissa vastauksissa: Mies 60 Toisen ihmisen, joka lähinnä itsestään riippumattomista syistä, tarvitsee toisen ihmisen läheisyyttä, henkistä tukea, kannustusta ja yhteisiä ongelman ratkaisuhetkiä. Joskus auttaminen voi olla myös taloudellista tukea. 7

10 Mies 58 Mies 50 Tilapäisen pikaisen avun antaminen lähimmäiselle, yksittäisen ihmisen antamana. suurempi apu voi toteutua vain kollektiivisesti julkisin varoin ja resurssin. Auttaminen on toisen ihmisen hyväksi tehtävää toimintaa. Toiminta on hyvin pitkälle siirtynyt julkisyhteisöjen sekä kolmannen sektorin harteille ja sitä tekevät palkatut työntekijät yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa ja toimintaa rahoitetaan kuntien sekä Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella sekä kansalaiskeräysten turvin. Tähän luokkaan luokiteltiin myös erilaiset uskonnollisuuteen ja kristillisyyteen liittyvät vastaukset. Niiden joukko ei ollut suuri (koko aineistossa vain 0,7 %), mutta nämä vastaukset olivat usein painokkaita ja eetoksellisia, kuten esimerkiksi 68-vuotiaan naisen vastaus: Raamatun kertomus Laupiaasta samarialaisesta ja kuvaus viimeisestä tuomiosta. Ihminen ei selviydy maailmassa yksin ja omin voimin. Tarvitsemme toistemme apua. Suurin ja arvokkain tehtävämme, suoranainen kutsumus, on olla lähimmäinen toinen toisillemme. Elämän ohjeeksi sopivat sanat: Auta ja Palvele. Kolmanneksi eniten suomalaisten auttamismielikuvissa painottuu lähimmäisyyden ajatus; kuudennes kansan aatoksista auttamisen suhteen kuuluu tähän luokkaan: Nainen 67 Mies 40 Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioajatteluun ja -ihanteeseen perustuva yhteiskunta, jossa yhteisesti verovaroilla pidämme huolta kaikista yhteiskunnan jäsenistä laadukkaasti ja yksilöllisesti. Toissijaisesti myös se, että välitämme lähimmäisistämme, mutta rahoitamme konkreettisen avun verovaroilla. Yleisinhimillistä toimintaa, jonka tekeminen ja tarpeen ollessa vastaanottaminen on kansalaisvelvollisuus. Tähän lähimmäisyys-luokkaan kuului osassa vastauksista vahvasti myös myös rajojen korostaminen, esimerkiksi 50-vuotiaan miehen vastauksessa: Jokaisen vastuu tiettyyn pisteeseen asti, omien kykyjen mukaan, oltava realistinen, että kaikkia ei pysty yksityisihminen auttaminen. Samoin osassa vastauksista haluttiin korostaa avun väliaikaisuutta; tämä ilmenee esimerkiksi 69-vuotiaan naisen vastauksessa: Auttamisen tulisi kannustaa ihmistä selviämään omillaan. Mielikuvat siis usein johtivat lähimmäisyyden ideaaliin ja ihanteeseen mutta sen rajat tunnistaen. Neljänneksi yleisin luokka luokista vahvimmin normatiivinen painottaa auttamista hyvyyden ilmentymänä; tähän luokaan kuuluvat reilun kymmenesosan (12,7 %) suomalaisista vastaukset: 8

11 Mies 59 Mies 47 Mies 45 Nainen 27 Vastikkeetonta positiivista toimintaa jonka tarkoituksena on yksilön auttaminen yli vaikeasta tilanteesta. Se että antaa vähästäänkin niille apua, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. Se on vieraan tai tutun ihmisen kannattelemista mielekkään elämän syrjässä kiinni hetkellisesti tai pitempään auttajan omien voimavarojen rajoissa. Auttaminen on pyyteetöntä, vilpitöntä ja sen pitäisi myös olla pakollista. Oman ajattelumallin muuttaminen. On asetuttava lähimmäisen tilanteeseen, ajateltava epäitsekkäästi sekä muistettava, että sama voi osua myös omalle kohdalle. Muut luokat jäivät selkeästi vähemmälle kannatukselle suomalaisten spontaaneissa auttamismielikuvissa: kohderyhmä, auttamisen ilo tai vastavuoroisuus korostuivat kukin vastauksissa muutamien prosenttien verran, eniten kohderyhmät (6,7 %). Aineistoa avaten; vastavuoroisuutta painotti vastauksessaan, laulun sanoin, esimerkiksi 41-vuotias mies: Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa. Auttamisen ilo puolestaan korostui aineistossa esimerkiksi seuraavasti: Lähimmäisen rakkaus, lämmin sydän, hymyilyä, autettavalle ja auttajalle hyvä mieli (nainen, 46 v.); Tehdä jotain toisen puolesta, mistä ei itse hyödy muuten kuin kokemalla mielihyvää, että pystyi auttamaan (nainen, 33 v.). Kohderyhmiä koskien suomalaiset puolestaan valottivat mielikuviaan esimerkiksi seuraavasti: Nainen 69 Toinen syntyy perheeseen, jossa asiat kohdallaan ja perheen ja suvun tuki olemassa. Toinen taas on alusta asti turvattomissa oloissa, kaltoin kohdeltu. Auttamisen problemaatio on moninainen. Ketään ei kuitenkaan voi sulkea avun ulkopuolelle. Mies 64 Köyhä, sairas, vanhus, lapsi. Mies 62 Elämässään epäonnistunut ihminen joka ei itse pysty hoitamaan asioitaan. Auttamisen mielikuvat ovat siis kauttaaltaan hyvin positiivisia: auttaminen mielletään vahvasti myönteiseksi asiaksi. Kuitenkin auttamis-sanan spontaaneissa mielikuvissa myös siis kriittiset elementit olivat edustettuina (pääosassa 4,6 % vastauksissa), kuten esimerkiksi seuraavasti: Mies 67 Rahavallan kerjäyskikka. Mies 21 Joka ei pysty auttamaan itseään ei ansaitse apua. Nainen 61 Periaatteessa erinomainen asia, mutta kenenkään puolesta ei voi tehdä kaikkea: autettavankin omaa yritystä tarvitaan monessa kohtaa. Ei saa auttaa avuttomaksi! 9

12 Nainen 30 Auttamisen halu alkaa hiipua, kun nykyään ei esim. Oulussa Rotuaarilla pääsee enää ohi ettei joku ole lipas kourassa vonkaamassa milloin mihinkin tarkoitukseen rahaa. Liika on liikaa ja tuputtaminen on kaikista pahin. Jotkut melkein hihassa roikkuvat. Ja toinen ryhmä on kerjäävät romanialaiset yms. Hekään eivät usko/haukkuvat pystyyn jos ei lanttia tipu. Auttaminen ei tällaisten tapausten jälkeen enää innosta. Kriittiset näkemykset suhteessa auttamiseen saattoivat siis liittyä kyyniseen ihmiskuvaan, valtaa pitävien kritisoimiseen, auttamisen mahdollisiin lieveilmiöihin (esim. auttaa avuttomaksi yllä) tai väsymykseen erilaisten auttamiskanavien ja -tarjonnan äärellä. Myös ajankohtainen kerjäläiskysymys nosti esiin kriittisiä huomioita kuten samaan aikaan aineiston keruun kanssa myös mediassa. On kuitenkin huomioitava, että kriittisissä huomioissa oli mukana myös pahoittelua itsekkyyden hengestä, esim. Unohdettu asia. Nämä vastaukset siis edustavat toivetta, että asia olisi toisin, että ihmiset auttaisivat nykyistä enemmän; kritiikki ei siis kohdistu auttamiseen vaan auttamattomuuteen. Sekä naisilla että miehillä eniten vastauksia lukeutui auttamisen määritelmää koskevaan luokkaan ja tämän jälkeen auttamisen tapaan sekä lähimmäisyyteen. Vahvoja sukupuolieroja auttamisen mielikuvissa ei ole siis nostettavissa esille. Yksi huomio on kuitenkin tehtävä: hyvyyteen liittyvät auttamismielikuvat painottuvat aineistossa naisilla miehiä enemmän, kun taas auttamisen mieltäminen kohderyhmien kautta on tyypillisempää miehille kuin naisille. Ikäeroistakin voidaan nostaa esille muutamia huomioita. Vanhemmilla vastaajilla on auttamismielikuvissaan kuten koko aineistossa eniten yleisen määritelmän vastauksia mutta runsaasti myös, ja muita ikäryhmiä enemmän, lähimmäisyyden eetoksen painotusta. Alle 25-vuotiailla vastaajilla samoin yleinen määritelmä -luokka on suosituin vastaus niin kuin vanhemmillakin, kuten seuraava taulukko osoittaa: 26-vuotiaat ja tätä vanhemmat vastaajat 25-vuotiaat ja tätä nuoremmat vastaajat Auttamisen mielikuvat % % yleinen 31,7 30,7 lähimmäisyys 16,7 16,0 hyvyys 12,4 15,2 vastavuoroisuus 2,6 2,6 ilo 3,9 2,2 kohderyhmä 7,0 4,8 auttamisen tapa 19,4 26,0 kriittinen ääni 4,9 2,2 10

13 Muu / pois 1,3 0,3 yhteensä 100,0 100,0 TAULUKKO 2. Auttamisen mielikuvien ikäerot: alle versus yli 25-vuotiaat Mielenkiintoista kyllä, yli neljännes nuorimpien auttamismielikuvista suuntautuu auttamisen tapaan selkeästi iäkkäämpiä enemmän. Eli nuorten mielikuvissa korostuu teeman konkreettisuus; auttaminen on nuorille konkreettista tekemistä. Kiinnostavaa kyllä, normatiivinen hyvyys-teema nousee nuorten auttamismielikuvissa myös esille vanhempia vastaajia enemmän. Samoin kriittistä ääntä nousee esille vanhempia vastaajia vähemmän. Seuraavat lainaukset ilmentävät nuorten ominaispiirteitä auttamismielikuvissa: Nainen 19 Mies 21 Nainen 20 Nainen 25 Mies 23 Nainen 22 Leipä, ojennettu käsi, hymy, tuki, turva. Hyväntahtoisuus, muista ihmisistä välittäminen, empatia. Vilpitön lähimmäisen rakkaus. Auttaa jotakuta saattamaan loppuun asian, jonka aloittamisessa ei itse ole ollut mukana mutta jonka loppuunsaattamiseen tarvitaan minun apuani. Auttaa toista elämään hyvää ja arvokasta elämää. Kun toinen tarvitsee apua, voi sitä antaa kuuntelu, juttelu ja onnettomuushetken apu esim. Lisäksi sellainen apu kun elämä menee sekaisin tukea tätä henkilöä ja ohjata eteenpäin. Ei jätä yksin. Henkinen tuki vaikeissa tilanteissa, joissa ihminen ei tunne kykynevänsä selviävän yksin. Pelkkä taloudellinen tuki ei riitä auttamiseksi. Päivittäin toisen auttaminen pienissäkin asioissa. Voi olla mitä vain. Auttaminen voi olla jo sitäkin että esim. kantaa kaupasta vanhemman imisen ruokaostokset kotiin. Auttaminen voi olla tekoja, myös kuuntelemista, tukemista vaikeassa tilanteessa. Usein auttaa jo se kun joku kuuntelee huolet ja murheet. Auttaminen taloudellisesti tai liikenneonnettomuudessa. Myös esimerkiksi SPR:n toiminta ja kirkon ulkomaanapu. Rakastamisen jälkeen yksi tärkeimmistä. Se on hyvä teko sille joka apua tarvitsee. Auttaminen merkitsee monille ihmisille paljon ja he arvostavat sitä. Kun auttaa muita saa itse myös apua silloin kun sitä tarvitsee. Summa summarum, auttaminen on siis nuorimmille vastaajille enemmän kuin iäkkäämmille paitsi nimenomaan konkreettista toimintaa niin myös hyvä teko, positiivinen teko, oikea teko. 11

14 2.2 Paljonko suomalaiset auttavat ja millä tavoin? Aktiivista apua vaihtelevin muodoin Kuinka paljon suomalaiset tänä päivänä auttavat toisiaan? Kysymys kuului: Kuinka usein olette auttanut tai avustanut jotain toista ihmistä, ihmisiä tai tahoa esim. järjestöä? Vaihtoehdoiksi tarjottiin seuraavat: ainakin kerran kuukaudessa, kerran parissa kuukaudessa, joitakin kertoja vuodessa, noin kerran vuodessa, harvemmin kuin kerran vuodessa, ei koskaan sekä ei osaa sanoa. Suomalaiset ovat aktiivisia auttajia: puolet auttaa vähintäänkin kuukausittain. Naiset ovat auttaneet miehiä aktiivisemmin: naisista 56 %, miehistä 43 % on auttanut ainakin kerran kuukaudessa. Ikäeroja ei oikeastaan ole; tilastollisesti merkitseviä eroja ikäryhmien välillä ei juurikaan löydetä. Vain muutama kapea huomio erottelee vastaajat ikäryhmittäin; esimerkiksi vuotiaat ja vuotiaat ovat aktiivisemmassa auttamisessa toistensa kanssa samalla tasolla, mutta iäkkäämmistä suurempi joukko (14 %) kuin nuorista (6 %) on heitä, jotka auttavat vain noin kerran vuodessa. Toisaalta taas nuorimmasta vastaajaryhmästä, vuotiaista, löytyy kaikkia muita ikäryhmiä enemmän (nuorista 10 %) heitä, jotka auttavat harvemmin kuin kerran vuodessa. Myöskään sillä, missä päin Suomea vastaaja asuu, ei ole merkitystä suhteessa auttamisaktiivisuuteen. Paikkakunnan koko kuitenkin vaikuttaa; mielenkiintoista kyllä, avuliaimmat suomalaiset löytyvät pääkaupunkiseudulta (tosin tuloksissa ei aivan saavuteta tilastollista merkitsevyyttä). Taajan asutuissa kunnissa autetaan puolestaan vähiten, ja maaseudun ja kaupunkien asukkaat sijoittuvat pääkaupunkiseudun ja taajamien välimaastoon. Merkittävistä eroista ei kuitenkaan ole kyse. Ammattitaustaan liittyen muita eroja ei löydetä kuin se, että viljelijöihin lukeutuvat auttavat selkeästi muita ammattiryhmiä vähemmän. Työssäoloon liittyviä eroja ei löydetä, kuten ei myöskään tulotasoon tai talouden kokoon. Koulutustaustaan liittyvät selkeät erot puolestaan nousevat esille: mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän suomalainen auttaa. Samoin puoluetausta vaikuttaa auttamiseen: Keskustapuolueen kannattajat auttavat muita suomalaisia vähemmän, Vihreiden kannattajat puolestaan enemmän. Kysyttäessä vastaajilta, millä tavoin he ovat auttaneet toisia ihmisiä tai muita tahoja, vastausvaihtoehdoiksi tarjottiin seuraavat: auttanut lähipiiriänne tai omaisianne auttanut naapureita auttanut joitakin tuntemattomia ihmisiä 12

15 lahjoittanut rahaa keräykseen osallistunut järjestöjen vapaaehtoistoimintaan luovuttanut verta osallistunut pidempiaikaiseen ja säännölliseen avustushankkeeseen auttanut jotenkin muuten ei mitään ei osaa sanoa. Suomalaiset piirtyvät näille vaihtoehdoille auttajina seuraavasti: KUVIO 2. Suomalaisen auttamisen muodot Kuten kuvio osoittaa, valtaosa avusta suuntautuu lähipiiriin: 91 % suomalaisista on auttanut lähipiiriinsä kuuluvia. Myös keräyksiin rahan antaminen on suomalaisten keskuudessa aktiivista (73 %). Mielenkiintoista kyllä, suomalaiset auttavat naapureitaan ja toisaalta tuntemattomia ihmisiä yhtä paljon (58 % on auttanut). Varsinkin jälkimmäistä lukua, tuntemattomien ihmisten auttamisen tasoa, voidaan pitää korkeana; kaksi kolmesta suomalaisesta on siis auttanut tuntematonta ihmistä. Myös järjestöjen vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on sangen aktiivisella tasolla: useampi kuin joka kolmas (35 %) suomalainen on vapaaehtoistoimija. Lähes joka neljäs suomalainen on myös sitoutunut johonkin pidempiaikaiseen avustushankkeeseen. Auttamisen muodot ovat yhteydessä ikään: yli 64-vuotiaat ovat aktiivisimpia järjestöjen vapaaehtoistoimijoita, yli 50-vuotiaat (sekä vuotiaat 13

16 että yli 64-vuotiaat) ovat aktiivisimpia lähipiirin auttajia, vuotiaat ovat puolestaan sekä naapuriavun että rahankeräyksien aktiiveja, kun taas nuorimmat suomalaiset (15 34-vuotiaat) profiloituvat tuntemattomien ihmisten auttajina. Sukupuolieroja löydetään vain niukalti: naiset dominoivat auttamista ja myös auttamisen eri muotoja, joskin naapuriavun ja verenluovuttamisen suhteen miehet ovat naisia aktiivisempia (ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevässä mielessä). Pidempiaikaiseen auttamiseen sitoutumisessa nuorimmat vastaajat ovat selkeästi muita ryhmiä passiivisempia. Naapuriapu on maaseudulla enemmän voimissaan kuin suuremmilla paikkakunnilla. Pääkaupunkiseudulla osallistutaan muuta vähemmän vapaaehtoistoimintaan (26 % osallistuu, koko Suomen ka. 35 %), kun taas verta luovutetaan muuta maata aktiivisemmin (35 % on luovuttanut, ka. 26 %). Keräyksiin osallistumisessa ja pidempiaikaisiin avustushankkeisiin sitoutumisessa piirtyy koulutus- ja tuloeroja: korkeammin koulutetut ja eniten ansaitsevat ovat aktiivisempia. Jälkimmäinen ryhmä itse asiassa auttaa pienempipalkkaisia enemmän myös lähipiiriään ja omaisiaan Rahankeräykset vetoavat Vastaajilta kysyttiin: Millaiseen keräykseen olet lahjoittanut rahaa? Vastausvaihtoehdot olivat: sotaveteraaneille kansainväliseen katastrofiapuun lasten auttamiseen, esim. Unicef, Plan, World Vision jne. Pelastusarmeijan vuotuiseen joulukeräykseen erilaisiin luontoon liittyviin keräyksiin, esim. WWF, Greenpeace, Luonnonsuojeluliitto jne. erilaisiin sosiaalisiin keräyksiin, esim. mielenterveyspotilaat tai vastaavat paikallisiin keräyksiin kuten koulut, Lionsit, Rotarit ja vastaavat johonkin muuhun ei osaa sanoa. 14

17 KUVIO 3. Suomalaisten osallistuminen rahankeräyksiin Selkeästi eniten suomalaiset ovat lahjoittaneet rahaa sotaveteraaneille (73 %), lapsille (67 %) sekä kansainväliseen kriisityöhön (57 %). Myös Pelastusarmeijan joulukeräys (50 %) sekä erilaiset paikalliset keräykset (46 %) vetoavat suomalaisiin. Suomalaiset antavat rahansa mieluummin ihmisten kuin luonnon auttamiseen. Sotaveteraaneille ovat muita aktiivisemmin rahaa lahjoittaneet miehet, yli 50-vuotiaat, pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat. Kansainvälinen katastrofiapu puolestaan vetoaa erityisesti naisiin ja pääkaupunkiseutulaisiin. Luontoteema puolestaan saa taakseen erityisesti naisten, alle 35-vuotiaiden ja erityisesti pääkaupunkiseutulaisten lantit. Muutamissa rahankeräyksen saroissa (kansainväliset kriisit, Pelastusarmeija, lasten auttaminen) keräykset innostavat sitä enemmän, mitä korkeampi koulutus vastaajalla on; luonnonsuojelussa tai sotaveteraanien kohdalla vastaavia linjoja ei kuitenkaan löydetä. Yrittäjiin puolestaan vetoavat erityisesti sekä luontoteema että paikalliset keräykset (esim. Lions). Keskusta- ja kokoomushenkiset antavat selkeästi muita enemmän rahaa sotaveteraaneille, Vihreiden kannattajat puolestaan kansainväliseen katastrofityöhön ja luonnonsuojeluun. SDP:n kannattajat osallistuvat puolestaan muita selkeästi aktiivisemmin lasten tukemiseen. Merkittävästi muita suurempia summia lahjoittavat Kokoomuksen ja Vihreiden kannattajat. 15

18 Heiltä, jotka ovat lahjoittaneet rahaa, kysyttiin myös, millaisella summalla he auttavat vuodessa keskimäärin. Tyypillisin summa on euroa vuodessa (27 % antaa tämän verran), mutta tyypillisiä summia ovat myös toisaalta yli 100 euroa (19 %), toisaalta euroa (20 %) tai euroa (17 %). Suurimpia summia lahjoittavat vuotiaat, hyvätuloiset (erityisesti yli euroa/v. tienaavat) sekä korkeammin koulutetut. Suurimmat summat keskittyvät erittäin vahvasti pääkaupunkiseudulle ja myös laajemmin muualle Uudellamaalla. 2.3 Miksi autamme? Auttamisen ilo motivoi Auttamisen kannalta motivaatio toiminnan syyt ja perustelut on paitsi kiehtovaa niin myös oleellista. Miksi suomalaiset sitten auttavat toisiaan? Vastaajilta kysyttiin: Ihmisillä on monenlaisia syitä siihen, miksi he haluavat auttaa toisia. Missä määrin seuraavat syyt sopivat teihin? Vastausvaihtoehdot olivat (asteikolla 1 4): hyvin (4), melko hyvin (3), ei kovinkaan hyvin (2), ei lainkaan (2), ei osaa sanoa. Tarjottujen motiivien lista oli seuraava: Auttaminen on Teistä oikein, velvollisuus. Tunnette myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Haluatte toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Myös Teitä on autettu. Autatte siksi, että Teitä autettaisiin tulevaisuudessa. Auttamalla tutustutte ihmisiin. Auttaminen on Teille luonteenomaista. Auttaminen tuottaa Teille iloa. Auttaminen on Teille elämäntapa. Peräti 91 % suomalaisista on sitä mieltä, että auttaminen tuottaa hänelle iloa tai että hän tuntee myötätuntoa (joukko, joka valitsi joko vaihtoehdon sopii melko hyvin tai sopii hyvin ). Samoin selkeä valtaosa (91 %) kertoo kokevansa myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Erot eri väestöryhmien välillä ovat vähäiset. Puolet (51 %) arvioi lisäksi, että auttaminen tuottaa itselle iloa ja sopii hyvin heihin; naisten keskuudessa osuus nousee peräti kahteen kolmasosaan. Valtaosa (84 %) kokee myös auttamisen olevan velvollisuus. Naisista lähes kaikki (94 %) ovat tätä mieltä. Lähes kolme neljästä (72 %) kertoo lisäksi motiivikseen, että heitä itseään on autettu. Eniten apua ovat saaneet tai ainakin eniten avun kokevat auttamistaan motivoivan naiset ja nuoret. Perinteisen auttamismotiivin, kristillisen lähimmäisenrakkauden, kokee auttamisensa motiiviksi tänäkin päivänä puolet. Kristillisyys auttamismotii- 16

19 vina korostuu ikäihmisillä: varttuneen väestön keskuudessa osuus nousee 70 prosenttiin. Tarkasteltaessa motiivien keskiarvoja suhteessa toisiinsa huomataan, että selkeästi vahvimmin suomalaisia motivoi auttamisen ilo (ka. 3,4), eli Auttaminen tuottaa Teille iloa. Hyvin keskeisiä motiiveja ovat myös luonnollisesti edellä mainitut myötätunto ( Tunnette myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan, ka. 3,37) ja auttamisen oikeus, velvollisuus ( Auttaminen on Teistä oikein, velvollisuus, ka. 3,29), kuten myös auttaminen osana omaa luonnetta ( Auttaminen on Teille luonteenomaista, ka. 3,1). Muut motiivit eli kristillinen lähimmäisenrakkaus, vastaanotettu apu, avun toivominen tulevaisuudessa sekä auttaminen elämäntapana liikkuvat keskivertosuomalaisilla kuvaa minua melko hyvin ja ei kuvaa minua kovinkaan hyvin -vaihtoehtojen välimaastossa. Motiiveista naiset antavat miehiä korkeammat arvot arvioinneissaan kaikkien motiivien kohdalla. Erityisesti naiset painottavat motiiveissaan seuraavia: auttaminen tuo iloa, auttaminen on oikein/velvollisuus, tunnen myötätuntoa. Miehet pääsevät naisten lukemiin motiiveissaan vain kohdassa Autatte siksi, että Teitä autettaisiin tulevaisuudessa. Miestenkin auttamismotiiveissa on kuitenkin sama kärki kuin naisilla, eli auttamisen ytimessä on ilo, velvollisuus ja myötätunto. Ikäryhmissä ei motiivikärjessä juurikaan eroja löydetä: yli 25-vuotiaita suomalaisia motivoi auttamiseen erityisesti myötätunto ja ilo. Nuorin vastaajaryhmä kuitenkin profiloituu omaksi joukokseen kiehtovalla tavalla: heille keskeisimpiä auttamismotiiveja on auttamisen ilon lisäksi auttaminen oikeana tekona, velvollisuutena kuten myös elämäntapana. Asuinaluekin on yhteydessä auttamismotiiveihin. Kaupungeissa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, auttamiseen motivoidutaan erityisesti myötätunnosta ja velvollisuudentunnosta. Samat motiivit ovat keskeisiä myös maaseudulla, mutta siellä auttaminen kytkeytyy myös, ja nimenomaan muuta maata enemmän, haluun toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta (ka. 2,72, mikä nousee lähelle kuvaa minua melko hyvin -tasoa). Matalimmin koulutetut nousevat esille useamman motiivin kohdalla: halu toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta, autan siksi että minua autettaisiin tulevaisuudessa, auttamalla tutustuu ihmisiin. Korkeimmin koulutetuilla keskeisin auttamismotiivi liittyy myötätuntoon, mutta myös muut koulutustaustaryhmät ovat myötätunnossaan täysin samalla tasolla. Pienituloisimmat suomalaiset motivoituvat auttamaan erityisesti velvollisuudentunnon ja auttamisen tuoman ilon vuoksi. Eniten tienaavat suomalaiset painottavat erityisesti iloa, mutta jäävät motiivipainotuksissaan pienempitulostein taakse (eli kysymyksiin on vastattu hieman eri otteella; matalampia numeroita kautta linjan). 17

20 Samoin on haasteellista arvioida aktiivisesti ja passiivisesti auttavien suomalaisten auttamismotiiveja; motiivien luvut ovat kautta linjan korkeampia aktiiviauttajilla. Se voidaan kuitenkin sanoa, että aktiivisimmin auttavia suomalaisia motivoi erityisesti velvollisuudentunto ja avun tuoma ilo. Vihreiden kannattajat jotka profiloituvat auttavaisina ja auttamismyönteisinä läpi tämän raportin korostavat auttamismotiiveissaan erityisesti velvollisuudentuntoa, myötätuntoa ja iloa. Keskustapuolueen kannattajat korostavat muita enemmän kristillistä lähimmäisenrakkautta, toisiin ihmisiin tutustumista samoin SDP:n kannattajat kuten myös odotusta tulevaisuuden avusta sekä auttamista elämäntapana. Tosin Keskustan kannattajillekin motiiveina keskeisimpiä ovat auttamisen oikeus sekä myötätunto. Kokoomuksen kannattajat auttavat erityisesti ilon ja myötätunnon vuoksi, mutta he eivät eroa muiden puolueiden kannattajista näiden motiivien korostuksessa. SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajia motivoi auttamaan erityisesti auttamisen oikeus, ilo sekä myötätunto, ja he erottuvatkin keskivertosuomalaisista näissä painotuksissa Vapauttavatko verot vastuusta tai verohelpotuksia? Paneeliaineistossa vastaajille esitettiin väite: Koska maksan jo veroja palvelujärjestelmän rahoittamiseksi, teen jo oman osuuteni eikä minun tarvitse auttaa enää muilla tavoin. Väite jakaa kansan vahvasti: kolmannes (31 %) on väitteen kanssa osin eri, osin samaa mieltä ja lisäksi viidennes (26 %) vähintään jokseenkin samaa mieltä sekä reilu neljännes (26 %) jokseenkin eri mieltä. Toisaalta on huomioitava, että yllättävänkin suuri joukko viidennes (17 %) on suomalaisista myös niitä, jotka ovat täysin eri mieltä väitteen kanssa. Kokonaisuudessaan siis lähes puolet (43 %) on väitteen kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä. Naiset kokevat miehiä harvemmin verojen vapauttavan auttamisvastuusta, korkeammin koulutetut matalammin koulutettuja harvemmin. Nuorimmat suomalaiset (18 24-vuotiaat) vastustavat väitettä muita jyrkemmin (51 % jokseenkin tai täysin eri mieltä). Asuinpaikan mukaisia eroja ei juurikaan löydetä. Aika ajoin Suomessakin on käyty keskustelua Yhdysvaltojen mallin mukaisista verohelpotuksista avustamiseen käytetyille varoille. Paneeliaineistossa tarjottiin väite: Kansalaisten pitäisi saada hyvinvointityöhön antamistaan lahjoituksista verohelpotusta. Yllättävän moni kannattaa väitettä: lähes kaksi kolmesta (59 %) suomalaisesta allekirjoittaa sen. Viidennes on väitteen kanssa osin eri, osin samaa mieltä ja vain toinen viidennes vastustaa sitä täysin tai jokseenkin. Miehet kannattavat verohelpotuksia auttamisesta naisia enemmän (62 % versus 55 % vähintään jokseenkin samaa mieltä) samoin Etelä- ja Itä-Suomen lääneissä asuvat. Ikäerojakin 18

13:00. Tutkija, dosentti Anne Birgitta Pessi, HY:n tutkijakollegium, 041 544 3424, anne.b.pessi@helsinki.fi

13:00. Tutkija, dosentti Anne Birgitta Pessi, HY:n tutkijakollegium, 041 544 3424, anne.b.pessi@helsinki.fi 1 (15) SUOMALAISET AUTTAJINA RAY:n juhlavuoden kansalaiskyselyn tuloksia (Osa 1) Kyselyyn ja nettipaneeliin pohjautuva laajempi raportti suomalaisen auttamisen tilasta ilmestyy syksyllä RAY:n Avustustoiminnan

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUOTTAMUS HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN INSTUTUUTIOIHIN

SUOMALAISTEN LUOTTAMUS HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN INSTUTUUTIOIHIN 1 (13) SUOMALAISTEN LUOTTAMUS HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN INSTUTUUTIOIHIN RAY:n juhlavuoden kansalaiskyselyn tuloksia (Osa 2) Kyselyyn ja nettipaneeliin pohjautuva laajempi raportti suomalaisen auttamisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Lions-toiminnan julkisuuskuvatutkimus

Lions-toiminnan julkisuuskuvatutkimus Lions Clubs International MD 107 Finland Lions-toiminnan julkisuuskuvatutkimus Yhteenveto Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten hyvin suomalaiset

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa.

Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Pitkällä aikavälillä vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Suuntaus on sama myös muissa kehittyvissä maissa.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lähiruokaa, kiitos! Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista

Lähiruokaa, kiitos! Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista Lähiruokaa, kiitos! mutta Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista Sisältö YHTEENVETO..................... Vahva tuki kotimaiselle ruoalle............ Kuvio......................... Kuvio..........................

Lisätiedot

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS Internet-paneeli syksy 014..014 Taloustutkimus Oy Paula Lehto ..014 0674 Arjen katsaus syksy 014 / PL Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus Vastaajajoukon rakenne Päätulokset

Lisätiedot

Lähiruokaa, kiitos! Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista

Lähiruokaa, kiitos! Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista Lähiruokaa, kiitos! mutta Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista Sisältö YHTEENVETO..................... Vahva tuki kotimaiselle ruoalle............ Kuvio......................... Kuvio..........................

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 1003

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

2 Operaattorin vaihtoaikeet ja perusteet

2 Operaattorin vaihtoaikeet ja perusteet 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin heinäkuussa 00 voimaan tulevan viestintämarkkinalain (9/00) vaikutuksia. Eräs lain mukanaan tuomista muutoksista on se,

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2015

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2015 Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 20 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 220002 TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, 0200 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus 2.7.20 Otantatutkimus Oy Toteutettu RAY:n tuella Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 003 vastaajalta kysyttiin

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA 19.6.2013 ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Ilmapuntari 5: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Puolue on eduskuntavaaleissa tärkeämpi kuin ehdokas. Enemmistö suomalaisista (6 %) ilmoittaa valinnan tapahtuvan

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa?

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa? Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa? Vertaistuen voima -seminaari 3.10.2007 Anne Birgitta Yeung,, HY Mistä puhumme? Kuka on vapaaehtoistoimija? Palkattomuus Vapaa tahto Organisoiva taho ja välikäsi? Kulttuurierot

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot