Turun yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinta 2012

Transkriptio

1 Turun yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinta 2012 ARVOSTELUPERUSTEET Huom! Kunkin vastauksen arvosteluperusteiden perässä esitetyt sivunumerot ovat vain viitteellisiä ja tarkoitettu auttamaan numeroitujen arvosteluperusteiden paikantamista kirjasta. Esitetyt sivunumerot eivät ole osa arvosteluperustetta. KYSYMYS 1 A) Hallintoneuvoston jäsen (yhteensä 5 p) A.1. Johdon osalta määräajat alkavat kulua sen tilikauden päättymisestä, (1 p) A.2. jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin. Mikäli vastuun perusteena on johdon laiminlyönti, kyseeseen tulee se tilikausi, jolloin laiminlyönti tapahtui. (Vähintään kaksi mainittu = 1 p. Vain yksi mainittu = 0,5 p) A.3. Määräaikojen alkamisajankohta perustuu tehtyihin tekoihin tai laiminlyönteihin eikä siihen, milloin vahinko on tapahtunut tai milloin vahinko havaitaan. (1 p) A.4. Vahingon aiheuttaneen toimenpiteen, päätöksen tai laiminlyönnin tekohetki on yleensä se ajankohta, jolloin vahingonaiheuttava teko on tullut lopulliseksi. (1 p) A.5. Lisäksi on erikseen huomattava, että johdon vastuun osalta vahinkoa aiheuttanut teko voi olla myös osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisen päätöksen täytäntöönpanohetki, jos se on tapahtunut myöhemmin kuin itse päätös on tehty. Näin ollen määräaika voi alkaa kulua vasta päätöksen täytäntöönpanohetkestä. (1 p) B) Yhtiökokouksen puheenjohtaja (yhteensä 2,5 p) B.1. Osakkeenomistajan ja yhtiökokouksen puheenjohtajan määräajat alkavat kulua tilikauden päättymisen sijasta päätöksen tai toimenpiteen (Molemmat mainittu = 1 p. Vain toinen mainittu = 0,5 p) tekohetkestä. (1 p) B.2. Osakkeenomistaja ja yhtiökokouksen puheenjohtaja toimivat vahingonkorvausvastuun synnyttävällä tavalla lähinnä yhtiökokouksessa, jolloin määräaika alkaa kulua siitä yhtiökokouksesta, jossa vahinkoa aiheuttanut päätös tai laiminlyönti tehtiin. (0,5 p) C) Tilintarkastaja (yhteensä 2,5 p) C.1. Tilintarkastajan määräajan kulumisen alkuhetki on se ajankohta, jolloin [tilintarkastus]kertomus, lausunto tai todistus (Vähintään kaksi mainittu = 1 p. Vain yksi mainittu = 0,5 p) esitettiin. (1 p) C.2. Kun esimerkiksi tilintarkastuskertomus annetaan yhtiökokouksessa, alkaa määräaika tällaisen kertomuksen osalta kulua siitä yhtiökokouksesta, jossa tilintarkastuskertomus esitettiin. (0,5 p) Pääsykoekirja 2/2012, s. 4, 68, , 123 1

2 KYSYMYS 2 1a) ICC on pysyvä (0,5 p) kansainvälinen rikostuomioistuin (0,5 p) Haagissa (0,5 p). Sen perussäännön hyväksyi alun perin 120 valtiota (0,5 p). 1b) ICC:n perussääntö on voimassa, koska 60 valtiota on ratifioinut sen (1 p). Suomi on yksi näistä valtioista (0,5 p). 2c) ICC:n asiallinen toimivalta on rajattu kansanmurhaan (1 p), rikoksiin ihmisyyttä vastaan (1 p) sekä sotarikoksiin (1 p). 2d) ICC:n alueellinen toimivalta on rajattu perussäännön ratifioineisiin valtioihin (1 p). Täten se voi käsitellä rikoksia, jotka on tehty sopimusvaltion alueella (0,5 p) tai tämän kansalaisten toimesta (0,5 p). Lisäksi toimivalta on toissijaista siten, että ICC voi toimia vain, jos sopijavaltio ei itse todellisuudessa tutki rikosta (1 p). 2e) ICC: toimivaltaan kuuluvia rikoksia tutkii erityinen ICC:n alaisuudessa toimiva syyttäjä (0,5 p). Pääsykoekirja 1/2012, s

3 KYSYMYS 3 A. Sidottua omaa pääomaa ovat: (yhteensä 6 p) A.1. osakepääoma (1 p) A.2. arvonkorotusrahasto (1 p) A.3. käyvän arvon rahasto (1 p) A.4. uudelleenarvostusrahasto (1 p) A.5. vuoden 1978 OYL:n mukaiset (1 p) A.6. ylikurssi- ja vararahasto (1 p) B. Vapaan oman pääoman eriä ovat: (yhteensä 4 p) B.1. sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (1 p) B.2. yhtiöjärjestyksessä määrättävät rahastot (1 p) B.3. edellisten tilikausien voitto tai tappio (1 p) B.4. tilikauden voitto tai tappio (1 p) Pääsykoekirja 2/2012, s. 31 3

4 KYSYMYS 4 A.1.Toisinaan käsiteltäväksi tulee niin laajoja mammuttijuttuja, ettei niitä yksinkertaisesti ehditä käsitellä yhden päivän kuluessa. (1 p) A.2. Tällaisissa tapauksissa istunto saadaan keskeyttää. (1 p) B.1. Istuntoa on kuitenkin jatkettava, mikäli mahdollista, heti perättäisinä päivinä. (1 p) B.2. Jos tämä ei ole mahdollista, asiaa on käsiteltävä vähintään kahtena arkipäivänä viikossa (1 p), jollei käsittelyä lykätä. (1 p) B.3. Viikolla tarkoitetaan tässä yhteydessä aikaa jostakin viikonpäivästä seuraavan viikon vastaavaan päivään, eli määräaikalain mukaista viikkoa, ei kalenteriviikkoa. (1 p) C.1. Asianosaisten suullisten esitysten helpottamiseksi on sallittua keskeyttää pääkäsittely laajoissa ja vaikeissa asioissa kolmeksi arkipäiväksi (1 p), jotta asianosaiset saavat tilaisuuden valmistella suullista loppulausuntoaan. (1 p) D.1. Istuntopäivän aikana voidaan pitää tarpeen mukaan taukoja (1 p), joiden aikana asianosaiset voivat valmistella suullisia esityksiään. (1 p) Pääsykoekirja 1/2012, s. 72 4

5 KYSYMYS 5 A.1. Tilaajavastuulakia sovelletaan tilanteissa, joissa käytetään työvoiman vuokrausta (0,5 p) ja alihankintaa (0,5 p). A.2. Lain mukaan työn tilaajalla on velvollisuus selvittää sopimuskumppaninsa valmiudet hoitaa lainmukaiset velvoitteet (1 p). A.3. Selvitysvelvollisuus ulottuu myös ulkomaisten alihankkijoiden ja vuokratyövoimaa välittävien yritysten taustojen selvittämiseen. (0,5 p) B.1. Tilaajavastuutarkastuksilla valvotaan, onko tilaaja hankkinut ennen sopimuksen tekoa työvoiman vuokraajayrityksiä ja alihankkijoita koskevat seuraavat selvitykset: (1 p) B.2. selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin (0,5 p), työnantajarekisteriin (0,5 p) ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (0,5 p); B.3. kaupparekisteriote (0,5 p); B.4. todistus verojen maksamisesta (0,5 p), verovelkatodistus (0,5 p) tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty; (0,5 p) B.5. todistus eläkevakuutuksen ottamisesta (0,5 p) ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta (0,5 p) tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty; (0,5 p) B.6. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. (0,5 p) C.1. Mikäli tilaaja laiminlyö selvitysvelvollisuutensa, seurauksena on laiminlyöntimaksu. (1 p) Pääsykoekirja 3/2012, s. 115, 117, 121 5

6 KYSYMYS 6 A.1. Rakenteelliset tyosuojelun edellytykset ovat taloudellisia, toiminnan jarjestamista koskevia tai muita tyosuojelun edellytyksia. (1 p) A.2. Kyse on seikoista, joiden kautta yrityksen ylin johto ohjaa tyopaikan turvallisuustasoa. (1 p) B.1. Taloudelliset edellytykset ovat esimerkiksi henkilosuojaimiin, turvallisuuskoulutukseen ja muihin tyosuojeluun liittyviin asioihin osoitettavat maararahat. (1 p) B.2. Maararahaa tai investointia koskevan esityksen hylkaaminen tai budjetin tekeminen liian tiukaksi voi sellaisenaan olla rangaistavaa. (1 p) C.1. Tyonantajan on siis toimessaan huolehdittava siita etta tyontekija voi tehda tyotansa turvallisesti turvallisessa ja terveellisessa ymparistossa (1 p) ja turvallisilla ja tarpeellisesti suojatuilla koneilla ja laitteilla. (1 p) C.2. Tyontekija pitaa perehdyttaa tyohonsa hyvin (1 p) ja hanelle on hankittava tarvittavat suojavalineet. (1 p) D.1. Tyonantaja on velvollinen ottamaan tyoturvallisuusmaarayksista selvaa (1 p) ja toimimaan jatkuvasti siten etta epakohdat korjataan ja uusia ei synny. (1 p) Pääsykoekirja 3/2012, s. 82 6

7 KYSYMYS 7 A. Asianajajan kelpoisuusehdot on säännelty asianajajalaissa (A1: 1 p) ja Suomen Asianajajaliiton säännöissä (A2: 1 p). B. Asianajajan tulee olla 25 vuotta täyttänyt (B1: 1 p) oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon eli nykyisin oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut henkilö (B2: 1 p), joka on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa (B3: 0,5 p). C. Lisäksi asianomaisen tulee suorittaa asianajajaliiton järjestämä asianajajatutkinto (C1: 1 p) ja hänen on tullut toimia vähintään neljä vuotta oikeudenhoidon alalla (C2: 1 p), josta ajasta vähintään kaksi vuotta avustavana lakimiehenä tai muussa sellaisessa tehtävässä, jossa hän on hoitanut asianajotehtäviä (C3: 0,5 p). D. Asianajajien itsenäisen toiminnan turvaamiseksi (D1: 1 p) asianajajaksi ei hyväksytä virassa (D2: 0,5 p) tai toimessa olevaa (D3: 0,5 p) eikä muutakaan sellaista ansiotoimintaa harjoittavaa henkilöä, jolta puuttuu tarpeellinen toimintavapaus (D4: 1 p). Pääsykoekirja 1/2012, s

8 KYSYMYS 8 A.1. Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä (0,5 p) ja asianmukaisesta selvittämisestä (0,5 p) hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset (0,5 p). A.2. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista (0,5 p) ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen (0,5 p). B.1. Vastuu useiden vahingonaiheuttajien kesken ratkaistaan VahL 6:3.1:n perusteella. Korvausvelvollisten kesken korvausmäärä on jaettava sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi (0,5 p) ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävä syyllisyyden määrä (0,5 p), vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu (0,5 p) ja muut seikat (0,5 p). B.2. Vahingonaiheuttajien vastuu voi olla pääluvun mukaista eli jokainen vastuuvelvollinen vastaa yhtä suuresta osasta vahinkoa. (0,5 p) C.1. Osakeyhtiölain pakottavuutta ei ole tarkemmin säännelty, vaan lain yksityiskohtaisten säännösten pakottavuus ilmenee säännösten sanamuodosta (1 p) tai pakottavuus on tulkittava säännöksen tarkoituksen (1 p) perusteella. D.1. [Tuottamusvastuusta poiketen] sopimusvastuussa olevan oletetaan aiheuttaneen vahingon tuottamuksellisesti, mikäli hän on rikkonut sopimusta jollakin tavalla. (1 p) D.2. Sopimusta rikkoneella taholla on kuitenkin mahdollisuus osoittaa tämä lähtökohtaolettama vääräksi näyttämällä oman toimintansa huolellisuus ja siten tuottamuksen puuttuminen. (1 p) E.1. Jos vahinko on aiheutettu tahallisella rikollisella teolla, viivästyskorkoa on maksettava vahingonkorvaukselle vahingon tapahtumisesta lähtien. (1 p) Pääsykoekirja 2/2012, s. 15, 43-44, 64, 126 ja