Taide- ja muotoilukoulu TAIKA opetussuunnitelma 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taide- ja muotoilukoulu TAIKA opetussuunnitelma 2014"

Transkriptio

1 Taide- ja muotoilukoulu TAIKA opetussuunnitelma 2014 päivitetty

2 SISÄLTÖ 1 MEIDÄN KOULUMME TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKA 1.1 ILMAISUN TAIKAA TAITEEN JA TAITOJEN TALOSSA 1.2 OPPIMIS- JA OPETTAMISKÄSITYKSESTÄMME 1.3 KÄSITYKSEMME TAITEESTA SEN OPETTAMISESTA JA OPPIMISESTA 1.4 KÄSITYKSEMME MUOTOILUSTA SEN OPETTAMISESTA JA OPPIMISESTA 2 TARTU VIIVAAN TARTU VÄRIIN TARTU MUOTOON TARTU TILAAN 2.1 TÄÄLLÄ ME OPETAMME JA OPIMME 2.2 OPPILAAKSIOTTO 2.3 RYHMÄKOKO 2.4 POISSAOLOT 2.5 HENKILÖKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 2.6 HYVÄKSILUKEMINEN 2.7 TIEDOTTAMINEN 2.8 YHTEISTYÖ 3 OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS 3.1 OPINTOJEN RAKENNE 3.2 OPINTOJEN LAAJUUS 3.3 LISÄAJAN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 4 PIIRRÄ, VIIVAA, MAALAA, VIILAA, SAHAA, MUOVAA, LIIMAA, KUVAA, FILMAA OPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 4.1 VARHAISIÄN OPINNOT 4.2 PERUSOPINNOT 4.3 PERIODITYÖPAJAT PEHMEIDEN MATERIAALIEN PEDIODITYÖPAJA MUOTOILU DIGITAALINEN VALOKUVAUS MAALAUS/ PIIRUSTUS/ PIMA PORTFOLIO 4.4 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TYÖPAJAT VAATETUKSEN TYÖPAJA MUOTOILU TILA YMPÄRISTÖ DIGITAALINEN VALOKUVAUS MAALAUS / PIIRUSTUS / PIMA 4.5 OPINNÄYTETYÖ 5 ARVIOINTI 5.1 OPPILASARVIOINNISTA 5.2 MEISTÄ ITSELLEMME JA MUILLE 5.3 TODISTUKSET OSALLISTUMISTODISTUS PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTODISTUS OPINNÄYTETYÖN TODISTUS LIITTEET LIITE 1: TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKAN TOIMINTASÄÄNNÖT LIITE 2: OPINNÄYTETYÖ LIITE 3: TYÖPAJAKUVAUKSET KIRJALLISUUS VALOKUVAT

3 1 MEIDÄN KOULUMME TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKA Ihminen on aika avuton, jos hän ei tiedä kuka hän on. Ei ihminen selviä tehtävästään, jos hän ei tunne itseään ja ei osaa valita kaikesta, mitä on tarjolla niin siitä seuraa lopulta vain toivotonta sotkua. Ei sitä, mihin yltää ihminen, kun tietää mikä ja kumpi ja ken. Nalle Puh ja Tao 1.1 ILMAISUN TAIKAA TAITEEN JA TAITOJEN TALOSSA Meidän koulussamme on ilmapiiri, jossa oppilaat, opettajat ja muu henkilöstö otetaan huomioon erilaisen temperamentin, synnynnäisen persoonallisuuspiirteen omaavina yhdessä ja erikseen toimivina tasavertaisina yksilöinä.

4 Taide- ja muotoilukoulu Taika on lasten ja nuorten kuvataidekoulu, joka tarjoaa kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta päijäthämäläisille 5-20-vuotiaille lapsille ja nuorille Lahdessa. Oppilaitosta ylläpitää Lahden kaupunki. Taika sijoittuu Lahden kaupungin sivistystoimialalla Elinvoima ja osaaminen vastuualueelle ja on osa Wellamo-opistoa. Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetus on järjestetty niin, että se noudattaa lakia taiteen perusopetuksesta (633/98) sekä opetushallituksen laatiman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita (39/011/2002). Opetus- ja kulttuuriministeriö on taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) 11 :n 2 momentin nojalla päättänyt tehdystä hakemuksesta myöntää Lahden kaupungille lukien oikeuden saada taiteen perusopetuksen järjestämiseen valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan OKM/10/530/ OPPIMIS- JA OPETTAMISKÄSITYKSESTÄMME Oppimisen perusprosesseina voidaan pitää, että ihminen oppii havainnoimaan ja ymmärtämään, miten ympäristön tapahtumat liittyvät toisiinsa, minkälaisia seurauksia on omasta toiminnasta ja oppimaan muiden toiminnasta. Oppimisen voi määritellä myös niin, että se on käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka syntyvät ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Oppiminen voi olla tahatonta tai se voi tapahtua ympäristön tuella, opetuksella. Oppiminen edellyttää muistia ja aistitoimintaa. Oppimistapahtuman voi paikantaa kohtaan, jossa ihminen vertailee jo tapahtunutta ja aikomaansa tulevaa toimintaa tai ihminen vertaa jo tapahtunutta aiempaan toimintaansa. Viimeksi mainittu on kokemuksesta oppimista. Kokemus syntyy yksilön tulkinnasta, eikä aina vastaa todellisia, empiirisesti mitattavia tapahtumia. Yksilön käsitys on tulkintaa, mutta on hyväksyttävä se, että koettu on kokijalle jollakin tavalla merkityksellinen ja arvokas, vaikka kokemus ei vastaisikaan todellista tapahtumaa. Kokemuksen ala on moninainen: Se voi olla fyysinen, psykologinen, hengellinen tai emotionaalinen. Myös havainnointi toimii samantapaisen periaatteen mukaisesti. Ihminen tulkitsee havaitsemaansa omista elämismaailmoistaan, sosiaalis-historiallisesta taustastaan lähtien, ja liittää havaitun jo olemassa olevaan mielensä ainekseen. Havaintokin voi siis olla ympäröivää todellisuutta tai todellista tapahtumaa vastaamaton. Kokemukset, havainnot ja havaitseminen ovat erinomaisia rakennusaineita taiteella ja muotoilulla kasvattamisessa ja taiteen ja muotoilun opettamisessa. Erilaiset kokemukset ja havainnot osallistuvat prosessiin, jossa tavoitteena on tuoda näkyväksi näkymättömien maailmojen ideoita visuaalisina ja muotoilullisina artefakteina. Edellä esitettyä pyrimme toteuttamaan opetuksessamme. Opetuskäsityksemme on sekoitus kokemuksellisen-, konstruktiivisen - ja tutkivanoppimisen ideoista. 1.3 KÄSITYKSEMME TAITEESTA SEN OPETTAMISESTA JA OPPIMISESTA Taide on avoin käsite. Se määrittelee itseään uudelleen koko ajan: Taide ottaa jatkuvasti sisäänsä uusia osa-alueita uudistaen näin itseään ja omaa määritelmäänsä. Taide on kommunikointia, jossa taiteilija, teos ja kokija ovat vuorovaikutuksessa. Taideteos on prosessi sekä tekijälleen että katsojalleen. Taide on myös itseymmärtämisen väline. Se auttaa ymmärtämään ja selvittämään asioita, käsityksiä ja arvoja: taide siis opettaa jotakin todellisuudesta. Taikassa taideopetuksen lähtökohtana ovat oppilaan havainnot ja kokemukset. Opetus pohjaa traditioon: tekniikoiden, materiaalien ja kuvasommittelun perusteiden haltuunottoon. Oppimisprosessissa oppilas harjaantuu ilmaisemaan kuvallisin keinoin omia kokemuksiaan, havaintojaan ja ajatuksiaan sekä suhdettaan ympäröivään todellisuuteen.

5 1.4 KÄSITYKSEMME MUOTOILUSTA SEN OPETTAMISESTA JA OPPIMISESTA Taikassa muotoilun opetus perustuu käsityöllisen muotoilun lähtökohtiin. Käsityöllisessä muotoilussa ei tutkita teollisen sarjatuotannon vaatimuksiin sopivaa muotoilua vaan suunnittelija ja valmistaja on sama henkilö. Käsityömuotoilussa oppilaalla tavoitteena on suunnitella ja valmistaa esine, minkä olemus havainnollistaa tuotteen käytettävyyden ominaisuuksia unohtamatta tuotteen esteettistä ilmettä. Käsityöllisen prosessin lähtökohta on usein jossakin tietynlaisessa materiaalissa. Oppimisprosessi sisältää tutkivan oppimisen periaatteen, jossa kokeilemalla erilaisten materiaalien mahdollisuuksia oppilas saa tietoa materiaalien toimivuudesta aina ko. tehtävän toteuttamisessa. Oppimisprosessi etenee onnistumisten ja epäonnistumisten sarjana. Prosessin lähtökohta on kolmiulotteisessa, tilallisessa luonnostelussa. Taikassa arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin alojen kasvatus ja opetus on työpajaopinnoissa yhdistetty muotoilukasvatuksen ja -opetuksen kanssa. Oppilas voi suunnitella ja valmistaa esineen, ja sijoittaa sen olemassa olevaan tai kuvittelemaansa ulkotai sisätilaan. Myös vaatetuksen työpaja on osa koulumme muotoilunopintoja.

6 2 TARTU VIIVAAN TARTU VÄRIIN TARTU MUOTOON TARTU TILAAN 2.1 TÄÄLLÄ ME OPETAMME JA OPIMME Koulumme oppimisympäristö rakentuu sosiaalisista-, fyysistä- ja teknisistä oppimisympäristöistä. Pohtiessamme sosiaalista oppimisympäristöä päädyimme määritelmään, joka on esitetty kappaleessa 1.1. Koulun tilat on pyritty suunnittelemaan ja toteuttamaan niin, että ne mahdollistaisivat kokemuksen turvallisesta, rohkaisevasta ja esteettisesti positiivisesta ilmapiiristä. Oppimisympäristöjä olemme laajentaneet koulun ulkopuolelle osallistumalla erilaisiin yhteistyöprojekteihin, vierailemalla erilaisissa taidelaitoksissa, tekemällä opintomatkoja ja osallistumalla koulun ulkopuoliseen näyttelytoimintaan. Taikan käytössä on LAMKin Muotoilu ja taideinstituutin tietokoneluokka, joka mahdollistaa digitaalisuuden hyödyntämisen portfolio- ja digitaalisen valokuvauksen periodien ja digitaalisen valokuvauksen työpajan opettamisessa ja oppimisessa niin, että jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen väline käytettävissään. Olemme laatineet koululle hyvää käyttäytymistä tukevat säännöt, jotka perustuvat koulun arvopohjaan. Taikassa opettajina toimivat visuaalisen- ja muotoilun alan ammattilaiset. 2.2 OPPILAAKSIOTTO Vapaat oppilaspaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja niistä voi tiedustella koulun toimistosta koko lukuvuoden ajan. 2.3 RYHMÄKOKO Taide- ja muotoilukoulu Taikassa varhaisiän ryhmissä ryhmäkoko on 10 oppilasta. Perus- ja syventävissä opinnoissa ryhmäkoko on noin 12 oppilasta. Opinnäyteryhmän koko vaihtelee lukuvuosittain. 2.4 POISSAOLOT Jos oppilaan poissaolot ylittävät 30%, opintorekisteriin ei kyseiseltä lukukaudelta saa suoritusmerkintää. Poissaolot on mahdollista korvata esimerkiksi tekemällä opettajan antamia lisätehtäviä tai perusopetuksen puolella osallistumalla koulun järjestämille kesäkursseille. 2.5 HENKILÖKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Jos oppilas haluaa visuaalisten alojen jatko-opintoihin, hänelle voidaan laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma. Henkilökohtainen opetussuunnitelma voidaan laatia myös tapauksissa, jossa oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan Taikassa opetussuunnitelman mukaisesti. Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään opiskelijan opintojen kesto, tavoitteet ja sisällöt. Henkilökohtainen opetussuunnitelma laaditaan ohjaavan ja johtavan opettajan kanssa. 2.6 HYVÄKSILUKEMINEN Taide- ja muotoilukoulu Taika hyväksilukee opinnot muissa kuvataidekouluissa, käsityökouluissa, arkkitehtuurikouluissa. Jos oppilas on ollut aikaisemmin visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän perusopetuksessa, hänen tulee osoittaa harrastuneisuutensa työskentelyportfoliolla tai itsenäisesti tehdyllä teoksella.

7 2.7 TIEDOTTAMINEN Syyslukukauden alussa huoltajille järjestetään vanhempainilta, johon kutsutaan kaikkien oppilaiden huoltajat. Tilaisuudessa johtava opettaja esittelee koulun toimintaa, ajankohtaisia asioita ja vastaa huoltajien kysymyksiin. Koulun tiedotus koteihin hoidetaan pääasiassa postin välityksellä. Tarvittaessa huoltajilla on mahdollisuus keskustella sovittuna ajankohtana lapsensa opettajan kanssa. Koulun kotisivuilla on yleisesittely, toiminta-ajatus, opetuksen rakenne ja eteneminen, toimintasäännöt, esite, ajankohtaiset asiat ja galleriaosio, johon on koottu kuvia oppilaiden töistä, erilaisista näyttelyistä, hankkeista ja projekteista. 2.8 YHTEISTYÖ Taide- ja muotoilukoulu Taika on Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:n jäsen, ja osallistuu liiton järjestämään toimintaan ja erilaisiin koulutuksiin. Taika tekee yhteistyötä muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa Päijät- Hämeen alueella. Yhteistyö aloitettiin rehtori- ja opettajatasolla syksyllä 2006, jolloin Lahdessa järjestettiin valtakunnallinen taiteen perusopetuksen seminaari. Viimeisten vuosien aikana on toteutettu Tartu Taiteeseen - tapahtumia, yhteisiä projekteja ja osa taiteiden välisistä työpajoista on poikinut taiteen perusopetukseen uusia hankkeita. Koulu tekee yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa toteuttamalla kulttuurikasvatusohjelman muotoilupajoja 5-luokkalaisille, järjestämällä kuvataidekerhoja kouluilla ja tekemällä kaupunkiympäristöön liittyviä projekteja yhteistyössä Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimialan kanssa. Taika tuottaa toiminnallaan erilaisia paikallisia ja valtakunnallisia kulttuuritapahtumia ja opetusmateriaalia.

8 3 OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS 3.1 OPINTOJEN RAKENNE Opetus alkaa varhaisiän opinnoista (5/6-vuotiaat), josta oppilaat siirtyvät perusopintoihin (6/7 11/12-vuotiaat). Perusopintojen viimeisen ja syventävien työpajaopintojen ensimmäisen vuoden oppilaat opiskelevat periodityöpajoissa, jonka jälkeen he jatkavat syventäviin työpajaopintoihin (13/14 20-vuotiaat). Taide- ja muotoilukoulu Taikassa on mahdollista opiskella 20-vuotiaaksi asti. Syventävät opinnot on kuitenkin suoritettava vähintään 6 vuodessa. Oppilas voi myös tarpeen vaatiessa anoa opiskeluun lisäaikaa. Opetustunnin pituus on 45 minuuttia. ETENEMINEN VARHAISIÄN OPINNOT 30 opetuskertaa/ lukuvuosi PERUSOPETUS - 6/7 11-vuotiaat 30 opetuskertaa/ lukuvuosi - periodityöpajat (11/12- vuotiaat) 34 opetuskertaa/ lukuvuosi SYVENTÄVÄT OPINNOT - periodityöpajat (12/13 vuotiaat) 34 opetuskertaa/ lukuvuosi - syventävät työpajat (13/14 20-vuotiaat) 34 opetuskertaa/ lukuvuosi IKÄ 5 6-vuotiaat 6/7 11/12-vuotiaat 12/13 20-vuotiaat LAAJUUS h 540 h 750 h OPETUKSEN KESTO 1 2 vuotta 2 h/ viikko 6 vuotta 6/7 7/8-vuotiaat 2h/ viikko 6-8 vuotta 3 h/ viikko 8/9 11/12-vuotiaat 3h/ viikko 3.2 OPINTOJEN LAAJUUS Varhaisiän opintoja järjestetään 60tuntia lukuvuodessa. Perusopetuksessa opetusta annetaan kuuden vuoden aikana yhteensä 540 tuntia. Perusopetuksen päätteeksi oppilas tekee digitaalisen portfolion. Mikäli oppilaalle ei ole kertynyt 540 tuntia perusopintoja, on hänellä mahdollisuus korvata puuttuvat opinnot. Syventävissä opinnoissa laajaa opetusta annetaan kuuden vuoden aikana 750 tuntia. Oppilas tekee opinnäytetyön, jos hän haluaa taiteen laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen. Opinnäytetyön laajuus on 50 tuntia. Perus- ja syventäviin opintoihin kuuluu itsenäistä työskentelyä 10 tuntia lukuvuodessa. Lisäksi oppilas osallistuu yhteisiin projekteihin, opintomatkoihin ja näyttelyvierailuihin, joita järjestetään säännöllisesti. 3.3 LISÄAJAN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Jos oppilas esimerkiksi opiskelee samanaikaisesti kahdessa eri työpajassa, hän saa suoritettua opinnot nopeammin kuin muut oppilaat. Tässä tapauksessa hänelle voidaan myöntää lisäaikaa jatko-opintoihin. Lisäajan myöntämisen jälkeen opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opetusaika, opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Lisäajan myöntämisestä päättää johtava opettaja.

9 4 PIIRRÄ, VIIVAA, MAALAA, VIILAA, SAHAA, MUOVAA, LIIMAA, KUVAA, FILMAA OPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 4.1 VARHAISIÄN OPINNOT Keskeiset tavoitteet Oppilas oppii työskentelemään ryhmässä. Oppilaan tulee oppia ottamaan huomioon ryhmänsä muut jäsenet. Suhtautuminen toisiin tulee olla kaikin puolin kohteliasta. Oppilas oppii huolehtimaan ja kunnioittamaan työskentelyyn käyttämiään välineitä ja materiaaleja. Oppilas tutustuu kuvan rakentamisen ja muotoilun peruskäsitteistöön, välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Keskeiset sisällöt Kuvan perustekijät. Muotoilun, plastisensommittelun perustekijät. Kaksi- ja kolmiulotteisen ilmaisun erilaisuus ja samanlaisuus. Varhaisiän opinnot on orientaatio perusopintoihin. 4.2 PERUSOPINNOT Keskeiset tavoitteet Kuten varhaisiän opinnoissa, mutta edellisiä syventäen: Oppilas harjaantuu tekemään työskentelyssään tietoisemmin omakohtaisia ratkaisuja. Oppilas harjaantuu käyttämään ilmaisussaan kuvataiteen ja muotoilun käsitteistöä. Oppilas oppii keskustelemaan ja arvioimaan omia ja muiden töitä asiaan kuuluvalla käsitteistöllä. Oppilas harjaantuu pitkäkestoisempaan prosessinomaiseen työskentelytapaan ja itsearviointiin. Keskeiset sisällöt Kuten varhaisiän opinnoissa, mutta edellisiä syventäen: Oman kuvallisen ja muotoilullisen ilmaisun kehittäminen. Pitkäkestoinen prosessinomainen työskentely. Kuvataiteen ja muotoilun kulttuurillinen merkitys yhteiskunnassa. 4.3 PERIODITYÖPAJAT PEHMEIDEN MATERIAALIEN PEDIODITYÖPAJA Keskeiset tavoitteet Oppilas tutustuu erilaisiin pehmeisiin materiaaleihin, ja oppii erilaisia tapoja, tekniikoita työstää niitä. Kolmiulotteisen muodon antamisen harjoitteleminen. Keskeiset sisällöt Ekologisuus Käsityölliset menetelmät ja välineet. Käsityöllisten tekniikkojen ja menetelmien historiallisuus MUOTOILU Keskeiset tavoitteet Oppilas oppii käyttämään muotoilun peruskäsitteitä. Oppilas tutustuu muotoilullisiin työskentelytapoihin, erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin. Kolmiulotteisen muodon antamisen harjoitteleminen.

10 Keskeiset sisällöt Oman muotoilullisen ilmaisun kehittäminen. Kolmiulotteinen suunnittelu ja rakentelu Muotoilun peruskäsitteet DIGITAALINEN VALOKUVAUS Keskeiset tavoitteet Ymmärrys kameran perustoiminnoista sekä kyky soveltaa teknistä osaamista omassa kuvallisessa ilmaisussa ja sisällön tuottamisessa. Adoben Photoshop kuvankäsittelyohjelman alkeiden hallitseminen ja niiden soveltaminen omaan työskentelyyn. Keskeiset sisällöt Digitaalisen valokuvauksen tekniset ja ilmaisulliset perusteet Kuvallisten sisältöjen tarkastelu harjoitustöiden kautta Kuvankäsittelyn alkeet MAALAUS/ PIIRUSTUS/ PIMA Keskeiset tavoitteet Kerrataan ja syvennetään perusopetuksessa omaksuttuja tietoja ja taitoja sekä ilmaisullisia ja teknisiä valmiuksia. Keskustellaan ja arvioidaan ryhmässä valmiita teoksia sekä visuaalisia prosesseja. Ohjataan pitkäjänteiseen työskentelyyn ja viimeisteltyyn lopputulokseen. Keskeiset sisällöt Valon, värin ja perspektiivin tutkiminen muodon ja tilan kuvaamisessa 2-ulotteisella pinnalla. Kuvasommittelun perustekijöiden (piste-viiva-pinta-volyymi) merkitys itsenäisinä sisällöntuottajina. Eri materiaalien ilmaisulliset ominaisuudet Omien ideoiden työstäminen annetuista teemoista PORTFOLIO Keskeiset tavoitteet Digitaalisen tekniikoiden oppiminen Oppilas oppii hyödyntämään digitaalista oppimisympäristöä Taittamisen opettelu Keskeiset sisällöt Muisteleminen Digitaalisen tekniikan hyödyntäminen Itsearvioinnin kehittäminen 4.4 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TYÖPAJAT VAATETUKSEN TYÖPAJA Keskeiset tavoitteet Oppilas saa käsityksen vaatteen suunnittelusta, vaatteeseen tarvittavan kaavan rakentumisesta ja siitä, miten näistä lähtökohdista valmistetaan vaate. Oppilaan ymmärrys vaatteesta kolmiulotteisena kappaleena, materiaalien tuntemus ja materiaalin soveltavuus suunniteltuun vaatteeseen, asuun, kehittyy. Keskeiset sisällöt Ekologisuus Vaatteiden kulttuuriset merkitykset vaatteen historiallisuus. Vaatteet ja niiden vaatteen valmistus identiteetin minäkuvan rakentajana: identiteetin rakentuminen edellyttää, että ihminen pääsee kokeilemaan, näkemään monenlaisia ajatus- ja ideamaailmoja, ja valitsemaan niiden välillä.

11 4.4.2 MUOTOILU TILA YMPÄRISTÖ Keskeiset tavoitteet Oppilas käyttää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyviä peruskäsitteitä. Oppilas tutustuu suunnitteluprosessiin liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin. Oppilas käyttää monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja tekniikoita sekä ymmärtää materiaalin merkityksen kolmiulotteisessa työskentelyssä. Oppilaan ymmärrys omakohtaisen kokeilemisen ja kolmiulotteisen rakentelun merkityksestä työskentelyprosessissa ja oman idean näkyväksi tekemisessä kehittyy. Keskeiset sisällöt Oman muotoilullisen ilmaisun syventäminen Kolmiulotteinen suunnittelu ja rakentelu Muotoilun ja arkkitehtuurin peruskäsitteet Rakennettu ympäristö DIGITAALINEN VALOKUVAUS Keskeiset tavoitteet Filmi järjestelmäkameran hallinta sekä ymmärrys pimiötyöskentelyn perusteista. Ymmärrys digitaalisen järjestelmäkameran perustoiminnoista sekä kyky soveltaa teknistä osaamista omassa kuvallisessa ilmaisussa ja sisällön tuottamisessa. Kuvallisten peruselementtien tunnistaminen ja hallinta. Erilaisten kuvasisältöjen lukutaito ja tuottaminen. Adoben Photoshop -kuvankäsittelyohjelman perusteiden syventäminen ja itsenäinen hallinta. Keskeiset sisällöt Pimiötyöskentely Digitaalisen valokuvauksen teknisten ja ilmaisullisten seikkojen syventäminen Kuvallisten sisältöjen tarkastelu harjoitustöiden kautta Kuvankäsittelytaitojen syventäminen MAALAUS / PIIRUSTUS / PIMA Keskeiset tavoitteet Tekniset taidot, materiaalien tuntemus, niiden käyttömahdollisuudet Sommittelu, värioppi, niiden ilmaisullinen ulottuvuus Itselleen luontaisen työskentelytavan ja tekniikan löytäminen Oman kuvallisen ilmaisun syventäminen Käsitteiden ja sanaston hallinta Kyky sanallistaa prosessia ja valmiita teoksia Taiteentuntemuksen, tradition ja nykytaiteen ymmärtäminen, taide heijastaa omaa aikaansa Taiteen kentän ja toimintatavan ymmärtäminen Keskeiset sisällöt Havainnot ja kokemukset Tekniset harjoitukset Kuvasommittelu Intuitio, mielikuvat, käsitteet, puhdas ilmaisu Teemat, aiheet 4.5 OPINNÄYTETYÖ Opinäytetyön keskeiset tavoitteet ja sisällöt on esitelty opetussuunnitelman liitteessä Opinnäytetyö.

12 5 ARVIOINTI 5.1 OPPILASARVIOINNISTA Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopetuksessa oppilasarviointi perustuu oppilaan persoonan tuntemukseen, ja oppilaan työskentelyn taitojen pitkäaikaisen kehittymisen seuraamiseen. Arvioinnin perusteena on arvioivan palautteen periaate, ja oppilaan itsearviointi. Opettajan antama arviointi on avointa, jolloin oppilas saa samalla palautetta, josta lähtien hän voi oppia tekemästään, ja samalla halutessaan parantaa suoristustaan. Oletuksena on, että oppilas toimii reflektiivisesti, ja näin työskentelyssä on koko ajan mukana itsearviointia. Oppilaan arviointi on pääsääntöisesti kiinni työskentelytilanteessa, johon kuuluu työskentelyprosessi ja myös työn lopputulema. Arviointi koskee molempia osatekijöitä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kyky ymmärtää sisältöjä, visuaalisia osatekijöitä sekä erilaisten materiaalien ja tekniikkojen käyttöä. Taikassa oppilas saa lukuvuosittain sanallisen arvioinnin, missä huomioidaan oppilaan taidollista ja tiedollista kehitystä, kehittymistä opinnoissaan, suhteessa oppilaan omaan aiempaan kehitykseen. Portfolion ja opinnäytetyön arvioinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jossa opettaja ja oppilas keskustelevat arvioitavasta prosessista yhdessä. Opintojen etenemistä seurataan koulun käytössä olevan oppilasrekisteriohjelman avulla.

13 5.2 MEISTÄ ITSELLEMME JA MUILLE Olemme Taikassa aloittaneet oppilaitostamme koskevan itsearvioinnin. Arviointi on tarkoitus integroida koulun arkeen järjestelmällisenä ja jatkuvana toimintana, jonka tehtävänä on tutkia ja kehittää erilaisia työvälineitä, joilla saamme tietoa toimintamme vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tavoitteenamme on, että pystyisimme itsearvioinnista lähtien ratkaisemaan havaittuja toimintamme epäkohtia, mutta myös käyttämään toiminnassamme hyväksi onnistuneeksi toiminnaksi havaittua. Itsearviointiin on sitoutunut koko Taikan henkilökunta. Itsearviointi on siis arviointia, jonka yhteisö tekee omasta toiminnastaan. Meillä on itsearviontitoimintamme tukena Opetusministeriön laatima Virvatuli -malli, josta lähtien olemme alkaneet muokata ministeriön toiveen mukaan paikallisia, oman oppilaitoksemme identiteettejä. Olemme kehitystyössämme ottaneet huomioon koulumme toiminnan painotukset, toimintaympäristömme vaatimukset ja monilta osin myös eri sidosryhmien tarpeet. Itsearviointikohteita, kategorioita, on viisi: oppilaat, opettajat, oppimisympäristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet. Olemme kehittämässä itsearvioinnin välineeksi miellekarttaa. Tarkoituksena on laatia miellekartan sisällöstä ja rakenteesta sellaisia, että ne toimisivat tiedonkeruun välineenä opettajien ja oppilaiden kesken, mutta myös niin, että menetelmä lisäisi yhteisöllisyyttä oppilaiden kesken, ja opettajien välillä. Miellekarttojen pedagoginen idea perustuu ajatukseen avoimesta päämäärästä. Usein valmiiksi laaditut kysymykset ovat lähtökohtaisesti niin johonkin tiettyyn suuntaan tai lopputulemaan ohjaavia, että saadut vastaukset todennäköisesti jäävät puutteellisiksi. Miellekarttoja voidaan tehdä joko yksilökeskeisesti tai ryhmätyönä. Ryhmätyötilanne vaatii rauhallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Ryhmätyötilanteet ovat osoittautuneet hedelmällisiksi keskustelufoorumeiksi, jossa opettaja pääsee kuulemaan oppilaitaan ja oppilaat toisiaan. Vuorovaikutustilanne mahdollistaa keskusteltavaksi ja avattavaksi yllättäviäkin asioita ja ilmiöitä. Nämä tilanteet vahvistavat ryhmän jäsenten välisiä suhteita. Miellekartan ytimessä on Taika, ja lähemmässä tarkastelussa: tila/oppimisympäristö, välineet, materiaalit, tekniikat, opettaminen ja oppiminen.

14 5.3 TODISTUKSET Osallistumistodistus Osallistumistodistuksen saavat kaikki laajaan opetukseen osallistuneet oppilaat. Lahden kaupunki Sivistystoimiala, Wellamo-opisto Taide- ja muotoilukoulu Taika osallistumistodistus taiteenala: kuvataide opetusministeriön koulutuksen järjestämislupa: OKM/10/530/ Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/98). Opetus on toteutettu Opetushallituksen laatiman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (39/011/2002). oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika suoritetut opinnot suorituksen ajankohta johtavan opettajan allekirjoitus oppilaitoksen leima Perusopetuksen päättötodistus Perusopintojen päättötodistuksen arviointi on sanallinen eikä siinä käytetä arviointiasteikkoa. Lahden kaupunki Sivistystoimiala, Wellamo-opisto Taide- ja muotoilukoulu Taika Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopetuksen päättötodistus taiteenala: kuvataide opetusministeriön koulutuksen järjestämislupa: OKM/10/530/ Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/98). Opetus on toteutettu Opetushallituksen laatiman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (39/011/2002). oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika sanallinen arvio suoritetut opinnot suorituksen ajankohta johtavan opettajan ja Wellamo-opiston rehtorin allekirjoitus oppilaitoksen leima Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän päättötodistus Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän päättötodistuksen saamisen edellytyksenä on osallistuminen syventäviin opintoihin 760 h. Jos vaadittu tuntimäärä ei täyty, oppilaalle kirjoitetaan osallistumistodistus. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus perusopinnoista sekä laajan oppimäärän suorittamisesta. Syventävien opintojen päättötodistuksessa annetaan sekä sanallinen että numeraalinen arvio asteikolla 5 1. (erinomainen 5, kiitettävä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, hyväksytty1). Lahden kaupunki Sivistystoimiala, Wellamo-opisto Taide- ja muotoilukoulu Taika Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän päättötodistus

15 taiteenala: kuvataide Visuaalisten taiteiden oppimäärä sisältää perusopetuksen ja syventävät opinnot opetusministeriön koulutuksen järjestämislupa: OKM/10/530/ Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/98). Opetus on toteutettu Opetushallituksen laatiman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (39/011/2002). oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika kokonaisarvosana opinnoista (5-1) sanallinen arvio suoritetut opinnot suorituksen ajankohta johtavan opettajan ja Wellamo-opiston rehtorin allekirjoitus oppilaitoksen leima arviointiasteikko: erinomainen 5, kiitettävä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, hyväksytty Opinnäytetyön todistus Opinnäytetyön arviointi kohdistuu teokseen/teossarjaan, portfolioon ja portfoliossa olevaan itsearviointiin. Työn arvioijia on kaksi. Arvioijina ovat koulun omat opettajat ja/tai ulkopuolinen asiantuntija. Oppilas saa työstään lyhyen kirjallisen arvioinnin molemmilta arvioijalta. Opinnäytetyön arviointikriteerit on esitelty opetussuunnitelman liitteessä Opinnäytetyö. Lahden kaupunki Sivistystoimiala, Wellamo-opisto Taide- ja muotoilukoulu Taika Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opinnäytetyö taiteenala: kuvataide opetusministeriön koulutuksen järjestämislupa: OKM/10/530/ Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/98). Opetus on toteutettu Opetushallituksen laatiman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (39/011/2002). oppilaan nimi ja henkilötunnus arvosana opinnäytetyöstä sanallinen arvio suoritetut opinnot 50 h suorituksen ajankohta johtavan opettajan, ulkopuolisen arvioitsijan ja Wellamo-opiston rehtorin allekirjoitus oppilaitoksen leima arviointiasteikko: erinomainen 5, kiitettävä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, hyväksytty 1

16 KIRJALLISUUS Arnheim Rudolf: Art and Visual Perception A Psychology of the Creative Eye Atjonen Päivi: Hyvä, paha arviointi Hirsjärvi Sirkka: Kasvatustieteen käsitteistö Hoff Benjamin: Nalle Puh ja Tao Varto Juha: Laadullisen tutkimuksen metodologia Laki taiteen perusopetuksesta (633/98) Opetushallitus, Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002 (39/011/2002) Virvatuli-malli itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille Jaana Koivisto- Nieminen, Kaisa Holopainen Taiteen perusopetusliitto _ja_arkkitehtuurikasvatusta_kaytannossa/kasin_muotoiltu_kehosta_lahtien VALOKUVAT Studio Teemu Töyrylä

17 Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetussuunnitelman hyväksyi Lahden ammattikorkeakoulu (rehtorin päätösluettelo nro 323). Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetussuunnitelma uudistettiin keväällä Uudistetun opetussuunnitelman hyväksyi Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Outi Kallioinen (viranhaltijapäätös 31 ). Lahden kaupungin sivistyslautakunta hyväksyi Taide- ja muotoilukoulu Taikan opetussuunnitelman (D/1690/ /2014) ja otettavaksi käyttöön alkaen.

18 LIITE 1 TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKAN TOIMINTASÄÄNNÖT OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN Oppilaan tulee osallistua säännöllisesti opetukseen. Oppilas ei saa opintorekisteriin suoritusta mikäli poissaolot ylittävät 30%. Mahdollisesta korvaavuudesta on otettava yhteyttä joko ryhmän opettajaan tai johtavaan opettajaan. Opetuskerta alkaa ja loppuu täsmällisesti: oppilas tuodaan ja noudetaan opetuskerran jälkeen täsmällisesti. Oppilas saa poistua Taikasta vain opettajan luvalla tai tuntien päätyttyä, mikäli huoltajien kanssa ei ole muuta sovittu. Oppilaan tulee osallistua opetukseen ja työskentelyyn aktiivisesti, sekä noudattaa opettajan antamia ohjeita. Oppilas arvostaa omaa ja toisten työskentelyä ja antaa kaikille työrauhan. Toisten oppilaiden töihin kajoaminen sekä niiden negatiivinen kommentointi on ehdottomasti kielletty. Oppilaan tulee käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti. Opetustilanteissa ei puhuta negatiivisesti muista ryhmän jäsenistä tai ulkopuolisista. Mikäli oppilas toistuvasti häiritsee opetusta ja muiden työskentelyä keskustelee ryhmän opettaja asiasta oppilaan kanssa. Mikäli häiritseminen jatkuu, ottaa opettaja yhteyttä oppilaan huoltajiin. Tarvittaessa huoltajat kutsutaan oppilaan kanssa koululle keskustelemaan ryhmän opettajan ja johtavan opettajan kanssa tilanteen ratkaisemiseksi. Opetuskertaan kuuluu materiaaleista ja välineistä huolehtiminen, niiden puhdistaminen käytön jälkeen ja vieminen omille paikoilleen sekä työskentelypaikan siivoaminen ja töiden vieminen niille varatuille paikoille. Oppilas käyttää työskentelyyn sopivaa vaatetusta. Opetuskieli Taikassa on suomi. Oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, toivotaan osallistuvan ja keskustelevan taitojensa mukaan suomen kielellä. KOULUN OMAISUUS Oppilaan tulee käyttää ja kohdella Taikan omaisuutta huolella ja tarkoituksenmukaisesti. Kaikenlainen ilkivalta on kielletty. Oppilas joutuu itse korvaamaan aiheuttamansa mahdollisen ilkivallan. YHTEISTYÖ TAIKAN JA KODIN VÄLILLÄ Oppilaan tai hänen huoltajansa tulee ilmoittaa henkilö- ja osoitetietomuutokset suoraan Taikan toimistoon. Opiskelun lopettamisesta on myös ilmoitettava välittömästi toimistoon, ei opettajalle. Koulun tiedotus hoidetaan pääasiassa postin välityksellä. On tärkeää, että huoltajan voimassa oleva puhelinnumero on Taikan tiedossa. Huoltaja voi lähettää viestejä oppilaan mukana, ottaa yhteyttä suoraan ryhmän opettajaan tai Taikan toimistoon. Oppilaan turvallisuuden takia huoltajan olisi hyvä ilmoittaa ryhmän opettajalle esimerkiksi allergioista. Opetuksessa mahdollisesti sattuneiden ongelmatilanteiden johdosta huoltajia pyydetään ottamaan välittömästi yhteyttä ryhmän opettajaan tai johtavaan opettajaan tilanteen selvittämiseksi. Jos oppilas ei viihdy Taikassa olisi huoltajan hyvä ottaa yhteyttä ryhmän opettajaan.

19 Oppilaspaikan vastaanottaminen velvoittaa aina lukukausimaksun maksamiseen. Huoltajien on hyvä keskustella lapsen kanssa oppilaspaikan sitovuudesta ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Lukukausimaksut tulee hoitaa ajoissa. Lukukausimaksun laiminlyönti aiheuttaa maksun siirtymisen perintään Lahden kaupungin käytännön mukaisesti. Lukukausimaksuihin liittyvissä asioissa on hyvä ottaa mahdollisimman pikaisesti lukukauden alettua yhteyttä johtavaan opettajaan. Taikassa järjestetään lukuvuoden aikana vanhempainilta, joihin kaikkien toivotaan osallistuvan. Varsinkin uusien oppilaiden huoltajien olisi hyvä osallistua vanhempainiltaan leikkaa tästä Olen lukenut ja hyväksynyt Taikan toimintasäännöt. Oppilaan nimi ja ryhmä: Huoltajan allekirjoitus:

20 LIITE 2 TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKAN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPINNÄYTETYÖ YLEISESTI OPPINÄYTETYÖSTÄ Opinnäytetyö on oppilaan itsenäisesti suunnittelema ja toteuttama kokonaisuus, joka sisältää TEOKSEN/TEOSSARJAN ja PORTFOLION. Opinnäytteen tarkoitus on ilmentää oppilaan taiteellisia vahvuuksia ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Opinnäytetyössä oppilas hyödyntää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja. Oppilas tekee opinnäytetyön, jos hän haluaa taiteen laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen. Opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia, mikä sisältää opinnäytetyöntyön tekemisen. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yhden lukuvuoden aikana niin, että oppilas opiskelee valitsemassaan työpajassa ko. opettajan ohjauksessa. Työ edellyttää oppilaalta vähintään 16 -vuoden ikää, ja n. 300 tunnin opintoja (2 3 lukuvuotta) siltä visuaalisen taiteen tai muotoilun alueelta, jolta oppilas aikoo työnsä tehdä. Tämä tarkoittaa, että työ tehdään menetelmillä ja tekniikoilla, jotka oppilas jo osaa. Opinnäytetyön aiheen ja tekniikan päättää oppilas itse omista mielenkiintonsa kohteista lähtien. Oppilas tekee työstään suunnitelman, jonka opettaja ja johtavaopettaja hyväksyvät. Opinnäytetyön tekemiseen kuuluu osallistuminen ohjattuihin opinnäytetyöryhmän välitapaamisiin, opinnäytetyöseminaariin, opinnot päättävään näyttelyn rakentamiseen, näyttelyyn kuuluvaan töiden esittelytilaisuuteen ja näyttelyn avajaisiin. Lisäksi opinnäytetyöskentelyyn kuuluu itsenäisen työskentelyn osuus: opinnäytetyön aiheen keksiminen, työn suunnittelu, oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, päiväkirjan työstäminen portfolioksi ja mahdollinen työskentely kotona ja/tai koulussa. Työn tekeminen edellyttää, että oppilaan poissaolot ovat sallitun rajoissa. YKSITYISKOHDAT OPINNÄYTETYÖN SISÄLLÖSTÄ JA TAVOITTEISTA Työn aikatauluttaminen. Oppilas on valinnut (yleensä edellisen lukuvuoden keväällä) työpajan, jossa hän haluaa opinnäytteen tehdä. Opinnäyteryhmän ensimmäinen yhteinen tapaaminen on syyslukukauden alussa. Tapaamisessa oppilaat esittäytyvät ja kertovat työnsä mahdollisista ideoista. Työ tehdään pääsääntöisesti yhden lukuvuoden aikana. Työsuunnitelmasta ja työ/teossarjan valmistamisesta. Valmista työsuunnitelmaa ei välttämättä tarvita. Opinnäytteen lähtökohdaksi oppilaalla tulee olla jokin oma idea, jota oppilas alkaa kehittää. Oppilas tuo ideaansa eri tavoin kokeillen näkyväksi työskentelyprosessin aikana. Työ siis etenee kokeillen vaiheesta toiseen. Työskentely tapahtuu oppilaan valitsemassa työpajassa, sopimuksen mukaan itsenäisenä työskentelynä koulun tiloissa ja/tai itsenäisenä työskentelynä kotona. Työn ohjaus. Oppilas saa tarvitsemaansa ohjausta valitsemansa työpajan opettajalta, ja lisäksi oppilas osallistuu ohjattuihin opinnäyteryhmän tapaamisiin. Opinnäytetyöryhmän tapaamisissa käsitellään opinnäytetyötä kokonaisvaltaisesti: mm. ryhmässä jaetaan muiden kanssa

21 ajatuksia oman työ ideasta, sisällöstä ja tavoitteista, keskustellaan työn ajallisesta etenemisestä ja mahdollisista esteistä, työpäiväkirjan pitämisestä, portfolion käytännöistä, työn esille asettamista (kevätlukukauden opinnäytetyönäyttely) ja valmiin työn esittelystä arvioitsijalle, ja mahdollisesti lehdistölle. Opinnäytteen tekijä ottaa pääsääntöisesti vastuun omasta työskentelystään, mutta työn ohjaaja huolehtii, että opinnäytteen tekijä ei koe jäävänsä työnsä kanssa yksin. Oppimispäiväkirjan pitäminen ja portfolion työstäminen. Oppimispäiväkirjan pitäminen kuuluu opinnäytetyön tekemiseen. Päiväkirjan pitämisen tarkoituksena on kirjata sanallisesti ja kuvallisesti muistiin mahdollisimman pian mieluiten heti työskentelykerran päätteeksi seikkoja, joita oppilas ymmärtää työskentelynsä aikana tapahtuneen. Jos työskentelyn ja sen kirjaamisen väliin jää ajallinen välimatka, se saattaa muuttaa käsitystä siitä, mitä työskentelyprosessin aikana tapahtui. Oppimispäiväkirja jää oppilaan henkilökohtaiseksi päiväkirjaksi, mutta päiväkirjaa käytetään portfolion pohjana niin, että oppilas valitsee oppimispäiväkirjastaan niitä seikkoja, joita haluaa portfoliossaan työskentelystään kertoa. Olennaisia ovat visuaaliset valinnat perusteluineen. Portfolio on julkinen: Se asetetaan esille opinnäytetyönäyttelyyn visuaalisen työn rinnalle. Portfolio kertoo työn vastaanottajalle näyttelyssä kävijälle, opettajalle ja päättötyön arvioijalle oppilaan työn rakentumisesta. Portfolio koostuu opinnäytteen lähtökohdan, idean, esittelystä, työn prosessin kuvauksesta ja itsearvioinnista. Oppimispäiväkirjan kirjoittajaa auttaa, kun hän pyrkii vastaamaan avoimiin kysymyksiin: kuka, mitä, missä, milloin, miksi ja miten. Valmis portfolio käsittää tietokoneella kirjoitettua tekstiä 4 5 sivua pistekooltaan 12, rivinväli 1 tai 1,5. Lisäksi työn tekijä liittää portfolioon työn vaatiman määrän kuvallista materiaalia. Muuten portfolion muoto on vapaa. Itsearviointi portfoliossa Itsearvioinnin tarkoitus on syventää tietoisuutta omasta toiminnasta: työskentelyyn kuuluvista lähtökohdista, prosessista, joka vie työtä eteenpäin ja työskentelyn lopputulemasta. Itsearvioinnin periaatteena on, että itsearviointi kantaa omaan toimintaan kohdistuvan kriittisen ajattelun ja pyrkimyksen toiminnan ymmärtämiseen. Itsearviointi on parhaimmillaan kykyä ottaa etäisyyttä omaan toimintaan ja ajatteluun siis kykyä jäsentää kokemuksia hieman etäämmältä. Itsearvioinnin tukena voi käyttää edellä kerrottuja avoimia kysymyksiä. Välimatka etäisyys omaan tekemiseen syntyy niin, että oppilas kirjaa heti työskentelykerran jälkeen oppimispäiväkirjaan tekemistään. Näistä merkinnöistä lähtien, päiväkirjamerkintöjään pohtien, oppilas rakentaa portfolionsa. Näin tapahtunutta työskentelyprosessia tulee tarkasteltua ainakin jonkinlaisen (ajallisen) välimatkan päästä. Tässä on tärkeää, että oppilas varaa työnsä loppupuolelle aikaa portfolion työstämiseen. Jos oppilas on vielä kiinni työskentelyprosessissa, etäisyyden ottaminen tekemiseen ja lopputulokseen saattaa olla vaikeaa. Opinnäytetyön arviointi Opinnäytetyön arviointi kohdistuu teokseen/teossarjaan, portfolioon ja portfoliossa olevaan itsearviointiin. Työn arvioijia on kaksi. Arvioijina on koulun omat opettajat ja/tai ulkopuolinen asiantuntija. Oppilas saa työstään lyhyen kirjallisen arvioinnin molemmilta arvioijalta. Arvioinnin tarkoituksena on esittää ensisijaisesti työn positiiviset ansiot, mutta työn mahdolliset puutteet tulee myös kertoa oppilaalle kirjallisessa palautteessa. Lyhyeen sanalliseen arviointiin, joka tulee oppilaan päättötodistuksen liitteeksi, kirjataan vain työn positiiviset puolet, ja oppilaan työstään saama numeerinen arvosana. Opinnäytteen tekijä esittelee työnsä lyhyellä puheenvuorolla arvioijalle (ja muulle ryhmälle) arviointitilaisuudessa. Arvioija on tutustunut ennen arviointitilaisuutta oppilaan portfolioon, joten arvioijalla on orientaatio työhön. Tarkoituksena on, että arvioinnista muodostuu rakentava oppimistilanne päättötyön tekijälle kunkin oppilaan työn arvioinnista lähtien myös koko muulle ryhmälle.

22 Arviointikriteerit Erinomainen (5) Työ/ työt Opinnäytetyö on vaikuttava kokonaisuus. Työstä välittyy omaleimainen luova ajattelu. Tekijä hallitsee käyttämänsä materiaalit ja tekniikat erinomaisesti. Ilmaisu palvelee valittua sisältöä. Työ ja portfolio muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Portfolio Oppilas kertoo tavoitteistaan ja näkökulmistaan selkeästi. Oppilas kuvailee, jäsentää: ymmärtää työskentelyprosessiaan erinomaisesti. Oppilas perustelee visuaaliset ratkaisunsa erinomaisesti. Hän käyttää taiteen käsitteitä. Itsearviointi portfoliossa Oppilas arvioi opinnäytetyönsä lopputulosta realistisesti. Oppilas arvioi opinnäytetyöprosessia ja oppimistaan monipuolisesti. Oppilas hyödyntää ohjauksessa annettua tukea ja palautetta erinomaisesti. Hyvä (3) Työ/ työt Opinnäytetyö on kiinnostava kokonaisuus. Työstä välittyy luova ajattelu. Tekijä hallitsee käyttämänsä materiaalit ja tekniikat sujuvasti. Portfolio Oppilas kuvailee työskentelyprosessiaan hyvin. Oppilas hyödyntää työpäiväkirjaansa. Oppilas kertoo työskentelyynsä kuuluvista valinnoista. Itsearviointi portfoliossa Oppilas arvioi opinnäytetyön lopputulosta kohtuullisesti. Oppilas arvioi omaa oppimistaan jonkin verran. Oppilas hyödyntää ohjauksessa annettua tukea ja palautetta. Hyväksytty (1) Työ/ työt Opinnäytetyö on suppea kokonaisuus. Ilmaisusta puuttuu tekijän omakohtainen näkemys. Tekijä ei hallitse käyttämiään materiaaleja ja tekniikoita riittävästi. Portfolio Oppilas kertoo työn suunnittelusta ja toteutuksesta niukasti. Oppilas hyödyntää työpäiväkirjaansa vähän. Itsearviointi portfoliossa Oppilas arvioi opinnäytetyötään ja oppimistaan niukasti. Oppilas ei hyödynnä ohjauksessa annettua tukea ja palautetta.

23 LIITE 3 TAIDE- JA MUOTOILUKOULU TAIKA TYÖPAJAKUVAUKSET DIGITAALISEN VALOKUVAUKSEN TYÖPAJA Valokuvauksen mahdollisuuksiin tutustumisen tekniikka on digitaalisuus. Oppilaat perehtyvät valokuvauksen eri osa-alueisiin tekemällä harjoitustehtäviä. Kurssin tavoite on syventää oppilaan kuvallista ilmaisua, kuvanlukutaitoa ja valokuvataiteen tuntemusta. Työpaja edellyttää kiinnostusta työskennellä digikameroiden ja tietokoneiden kanssa. Työskentely edellyttää oppilaalta pitkäjänteisyyttä ja oma-aloitteisuutta. MAALAUKSEN TYÖPAJA Työpajassa perehdytään maalaamisen eri tekniikoihin ja kuvan rakentamisen menetelmiin. Tavoitteena on syventää oppilaiden teknisiä taitoja ja tukea heidän oman kuvallisen ilmaisunsa kehittymistä. Maalaustöiden yhteydessä laajennetaan sommittelun ja väriopin tuntemusta, keskustellaan kuvan sisällöllisistä ja ilmaisullisista tekijöistä ja tutustutaan maalaustaiteen historiaan sekä nykytaiteen ilmiöihin. Aihealueet määräytyvät lukuvuoden teeman, oppilaiden kiinnostuksen ja harjoiteltavien tekotapojen mukaan. MUOTOILU-TILA-YMPÄRISTÖ TYÖPAJA Muotoilu-tila-ympäristö työpajassa lukuvuoden teemana on sisustaminen. Työskentelyn pääpaino on kolmiulotteisessa rakentelussa. Tehtäväkokonaisuuksissa lähtökohtana on jokin oppilaan oma tilaan liittyvä mielenkiinnon kohde. Oppilas voi suunnitella ja valmistaa esineen ja sijoittaa sen johonkin olemassa olevaan tai kuviteltuun tilaan. Pajassa tutustutaan myös sisustussuunnittelun eri osa-alueisiin. VAATETUKSEN TYÖPAJA Työpajassa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia vaatetuksen, pukeutumisen ideoita. Oppilaat suunnittelevat vaatteita, asuja tai asusteita ja ne toteutetaan valmiiksi erilaisin menetelmin. Suunnittelun lähtökohtana on oppilaan omat mielenkiinnon kohteet. Pajassa tutustutaan myös vaatteen suunnittelun prosessiin: mitkä ovat ne toiminnan vaiheet, joita edellytetään, että ideasta syntyy vaate, asu tai asuste. PIIRUSTUS TYÖPAJA Piirustuksen työpajassa perehdytään perinteiseen näköhavaintoon perustuvaan piirtämiseen, sekä tutkitaan piirustuksen ilmaisullisia mahdollisuuksia. Työpajassa syvennytään piirustuksen eri tekniikoihin: lyijykynä-, hiili-, tussi-, öljy- ja kuivapastellipiirtämiseen, piirtämisen maalaukselliseen puoleen, tussilaveeraukseen sekä erilaisiin sekatekniikoihin. Piirtämisen yhteydessä opiskellaan myös kuvasommittelun perusteita. PIMA TYÖPAJA PIMA-lyhenne tulee sanoista piirustus/maalaus. PIMA-työpajassa perehdytään samoihin tekniikoihin ja opetussisältöihin kuin maalauksen ja piirustuksen työpajoissakin: Sommitteluun, kuvan rakentamiseen ja tekniikan ilmauksellisiin mahdollisuuksiin. Piirtämisen ja maalaamisen osuus määräytyy oppilaiden kiinnostuksen mukaan. OPINNÄYTETYÖRYHMÄ

24 Opinnäytetyö on oppilaan itsenäisesti suunnittelema ja toteuttama kokonaisuus, joka sisältää TEOKSEN/TEOSSARJAN ja PORTFOLION. Opinnäytteen tarkoitus on ilmentää oppilaan taiteellisia vahvuuksia ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Opinnäytetyössä oppilas hyödyntää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja. Oppilas tekee opinnäytetyön, jos hän haluaa taiteen laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen. Opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia, mikä sisältää opinnäytetyöntyön tekemisen. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yhden lukuvuoden aikana niin, että oppilas opiskelee valitsemassaan työpajassa ko. opettajan ohjauksessa. Työ edellyttää oppilaalta vähintään 16 -vuoden ikää, ja n. 300 tunnin opintoja (2 3 lukuvuotta) siltä visuaalisen taiteen tai muotoilun alueelta, jolta oppilas aikoo työnsä tehdä. Tämä tarkoittaa, että työ tehdään menetelmillä ja tekniikoilla, jotka oppilas jo osaa. Opinnäytetyön aiheen ja tekniikan päättää oppilas itse omista mielenkiintonsa kohteista lähtien. Oppilas tekee työstään suunnitelman, jonka opettaja ja johtava opettaja hyväksyvät. Opinnäytetyön tekemiseen kuuluu osallistuminen ohjattuihin opinnäytetyöryhmän välitapaamisiin, opinnäytetyöseminaariin, opinnot päättävään näyttelyn rakentamiseen, näyttelyyn kuuluvaan töiden esittelytilaisuuteen ja näyttelyn avajaisiin. YLEISTÄ Työpajojen lisäksi lukuvuoden aikana tarjotaan erilaisia viikonloppukursseja, joiden sisällöistä ja ajankohdista ilmoitetaan myöhemmin. Oppilaalla on mahdollisuus ilmoittautua myös kahteen työpajaan. Toiseen pajaan osallistuminen kuitenkin edellyttää, että kyseisessä työpajassa on tilaa.

SUOSITUS LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖKÄYTÄNNÖIKSI

SUOSITUS LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖKÄYTÄNNÖIKSI SUOSITUS LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖKÄYTÄNNÖIKSI 17.12.2009 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton opetussuunnitelmatyöryhmä (Heli Tiainen, Marketta Urpo-Koskinen ja Leena Stolzmann) on laatinut

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

KUVATAIDE. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen > yleissivistävä koulutus > taiteen perusopetus > kuvataide

KUVATAIDE. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen > yleissivistävä koulutus > taiteen perusopetus > kuvataide www.edu.fi > yleissivistävä koulutus > taiteen perusopetus > kuvataide KUVATAIDE Kuvataiteessa taiteen perusopetusta annetaan joko yleisen tai laajan oppimäärän mukaan. Mahdolliset varhaisiän ja aikuisten

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

PÄÄTTÖTYÖ. Päättötyö arvioidaan sanallisesti sekä numeroasteikolla 1-5.

PÄÄTTÖTYÖ. Päättötyö arvioidaan sanallisesti sekä numeroasteikolla 1-5. LV 2015 2016 PÄÄTTÖTYÖ On itsenäisesti suunniteltava ja toteutettava kokonaisuus, jonka tekemiseen varataan aikaa yksi lukuvuosi. Päättötyö ilmentää tekijänsä taiteellisia vahvuuksia ja ilmaisuvoimaa sekä

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin 1 7.17. Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F.

T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F. T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F. www.gullkrona.fi Sisällysluettelo 1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot

Lisätiedot

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Opetus toteutetaan vuonna 2016 Riihimäellä yhteistyössä Riihimäen kansalaisopiston kanssa. Ajankohta Kevät 2016 - Syksy 2016 Opiskelijan tulee omata riittävät

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Kooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa

Kooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa 1. Kulttuurinen moninaisuus Yksilöt ja ryhmät ovat kulttuurisesti monimuotoisia ja muuttuvia. Kulttuuri nähdään historiallisesti ja sosiaalisesti välittyvänä merkitysten järjestelmänä, joka ilmenee erilaisten

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

KUVATAIDE VUOSILUOKAT 1-2

KUVATAIDE VUOSILUOKAT 1-2 KUVATAIDE VUOSILUOKAT 1-2 Kuvataidetta opiskellaan Savonlinnassa vuosiluokilla 1-7 sekä vuosiluokalla 9. Vuosiluokilla 1-2 opiskellaan 1 vuosiviikkotunti. Vuosiluokalla 3 opiskellaan 2 vuosiviikkotuntia,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Keravan kuvataidekoulu. Lukuvuosi

Keravan kuvataidekoulu. Lukuvuosi Keravan kuvataidekoulu Lukuvuosi 2016-2017 Opetuspaikat Keravan kuvataidekoulu Paasikivenkatu 5 04200 Kerava Taidepäiväkoti Konsti (kuvismuskarin opetus) Puusepänkatu 3 04200 Kerava Toimisto Paasikivenkatu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 38/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN TANSSIN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002

MÄÄRÄYS 38/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN TANSSIN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002 MÄÄRÄYS 38/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN TANSSIN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002 Opetushallitus 2002 Opetushallitus Kansi Taitto Viherjuuren Ilme Oy Pirjo Nylund ISBN 952 13 1381

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

TAITO- JA TAIDEAINEET KUVATAIDE (KU)

TAITO- JA TAIDEAINEET KUVATAIDE (KU) Taito- ja taideaineet TAITO- JA TAIDEAINEET KUVATAIDE (KU) Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Opetuksessa syvennetään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot