TERVEYDENHOITAJAN ANTAMA SOSIAALINEN TUKI SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN MASENNUKSEN AIKANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITAJAN ANTAMA SOSIAALINEN TUKI SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN MASENNUKSEN AIKANA"

Transkriptio

1 TERVEYDENHOITAJAN ANTAMA SOSIAALINEN TUKI SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN MASENNUKSEN AIKANA Elisa Ahola Kaarina Mertaniemi Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Terveysalan koulutusohjelma, Terveydenhoitaja amk

2 TIIVISTELMÄ Ahola, Elisa & Mertaniemi, Kaarina. Terveydenhoitajan antama sosiaalinen tuki synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana, Helsinki syksy 2005, 56 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, terveysalan koulutusohjelma, terveysala, terveydenhoitaja (AMK), 160 ov. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata äitien kokemuksia terveydenhoitajan antamasta sosiaalisesta tuesta synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana. Opinnäytetyön aineisto on kerätty haastattelemalla neljää synnytyksen jälkeisen masennuksen kokenutta äitiä. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Teoriaosuudessa käsittelemme synnytyksen jälkeistä masennusta, sosiaalista tukea ja terveydenhoitajan roolia tuen antajana. Opinnäytetyössä käytämme Housen (1985) mukaista sosiaalisen tuen määrittelyä, jossa sosiaaliseen tukeen määritellään kuuluvaksi tieto-, tunne-, käytännön- ja vertaistukea. Opinnäytetyön tulosten mukaan äidit kokivat terveydenhoitajalta saamansa sosiaalisen tuen riittämättömäksi. Tiedollista tukea äidit eivät saaneet synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana, vaan joutuivat itse hakemaan tietoa. Terveydenhoitajan antamaan tunnetukeen ja vertaistukeen äidit olivat tyytymättömiä. Käytännön tukea sai vain yksi neljästä haastateltavasta. Terveydenhoitajan valmiuksia tulisi lisätä kohtaamaan ja tukemaan synnytyksen jälkeen masentunutta äitiä. Terveydenhoitajan vankka tietopohja ja nopea reagointi auttavat masennuksen oireiden havaitsemisessa. Terveydenhoitajan työn tulisi painottua vahvemmin henkiseen hyvinvoinnin tukemiseen, ei niinkään fyysisten mittausten suorittamiseen. Ennaltaehkäisevän työn merkitys äidin psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana erittäin tärkeää. Terveydenhoitajan sosiaalinen tuki äideille on jo lievässäkin masennuksessa suositeltavaa. Asiasanat: Synnytyksen jälkeinen masennus, sosiaalinen tuki, terveydenhoitaja

3 ABSTRACT Ahola, Elisa & Mertaniemi, Kaarina. The Social Support Given by Nurses during Post-Natal Depression, Helsinki, autumn 2005, Language, Finnish. 56 p, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki unit, Degree Programme in Sosial Welfare, Health care and Education. Nurse (AMK) and Public Health Nurse (160ov). The purpose of this study is to describe the mothers experiences of the social support they have received from their nurses during post-natal depression. Our study is qualitative. The material was collected by interviewing four mothers who had experienced post-natal depression. The material was analysed using content analysis. In the theory section, we dealt with postnatal depression, social support and the role of the maternity clinic nurses as advisers. In our thesis, we used House's (1985) definition of social support in the categorisation. House has defined social support as consisting of cognitive, emotional, practical and peer support. The results indicated that the mothers regarded the social support received from the nurses as insufficient. The mothers did not receive any cognitive support during their post-natal depression; on the contrary, they had no other choice but to search for information on their own. Furthermore, the mothers were discontented with the emotional support given by the nurses and with peer support. Practical support was received only by one fourth of the interviewees. The nurses readiness to face mothers suffering from post-natal depression should be improved. The nurse's solid expertise and rapid reaction skills are of good help in noticing the symptoms of depression. The nurses work should be based more strongly on supporting mental health rather than merely performing physical tasks. In preventing postnatal depression and protecting the mental well-being of mothers, the significance of early recognition of postnatal depression signals and symptoms cannot be underestimated. The nurses social support of the mother is recommended even in cases of slight depression. Key Words: post natal depression, social support, public health nurse

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Synnytyksen jälkeinen masennus Synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijät Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen neuvolassa Sosiaalinen tuki Tiedollinen tuki Tunnetuki Käytännön tuki Vertaistuki Neuvolan antama tuki masentuneelle 19 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ 24 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen kohderyhmä Haastattelurunko Aineiston analyysi 27 5 TULOKSET Tiedollinen tuki Tiedon saaminen synnytyksen jälkeisestä masennuksesta Terveydenhoitajan rooli masentuneen auttamisessa Synnytyksen jälkeisen masennuksen puheeksi ottaminen Terveydenhoitajan reagointi masennuksen oireisiin Tunnetuki Kiinnostus henkistä hyvinvointia kohtaan Luottamuksellinen hoitosuhde Kannustus, rohkaisu ja palautteen antaminen Sosiaalisen verkoston kartoitus ja tukeminen Käytännöntuki Yhteistyötahojen ja palvelujen piiriin ohjaaminen Terveydenhoitajan tuki käytännön asioiden järjestämisessä Vertaistuki 35

5 5.4.1 Neuvolan järjestämä vertaistuki äideille Vertaistuen piirin ohjaaminen 35 6 POHDINTA 36 7 LUOTETTAVUUS 42 8 EETTISYYS 46 9 OMA OPPIMISPROSESSI 47 LÄHTEET 49 LIITTEET 52 Liite 1. EDPS mielialalomake Liite 2. Kyselylomake Liite 3. Tutkimuslupa-anomus

6 1 JOHDANTO Synnytyksen jälkeinen masennus on vakava sairaus, johon sairastuu jopa % synnyttäneistä äideistä. Terveydenhoitaja saattaa olla masentuneen äidin elämässä ainoa hoitoalan ammattilainen, joka tapaa äitiä säännöllisesti. Terveydenhoitajan rooli korostuu sosiaalisen tuen antajana synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa. (Viljamaa 2003, ) Noin puolet synnyttäneistä äideistä kokee vähäistä mielialan laskua viikon kuluessa synnytyksestä. Alakuloisuus, itkuisuus ja väsymys ovat oireita, jotka menevät tavallisesti ohi muutamassa viikossa. Toisinaan oireilu saattaa pitkittyä ja pahentua synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi. Masennus saattaa puhjeta myös viikkoja kestäneen normaalin mielialan jälkeen. Hoitamattomana synnytyksen jälkeinen masennus voi pahimmillaan edetä psykoosiksi, joka on lapselle ja äidille hengenvaarallinen. (Spoov & Syvälahti 1996, 38.) Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivät äidit tapaavat terveydenhoitajaa sekä äitiys- että lastenneuvolan puolella. Äidit saavat sosiaalista tukea neuvolasta sekä raskauden aikaisissa tarkastuksissa että synnytyksen jälkeen pienen lapsen ikäkausitarkastusten yhteydessä. (Viljamaa 2003, 87.) Äidin masennusta on usein vaikea tunnistaa, koska masennuksen psyykkiset ja somaattiset oireet ovat hyvin epäselviä. Tunnekokemuksena mielialan lasku ei ole yhtä selkeä kuin esimerkiksi vihan, pelon ja ahdistuksen tunteet. Masentuneisuus syvenee pikku hiljaa eikä äiti aina itse ymmärrä oloaan masentuneeksi. Tuoreen äidin voi olla vaikea myöntää itselleen masentuneisuuttaan iloisen elämäntapahtuman, lapsen syntymän jälkeen.

7 7 Toisaalta taas mediassa on viime vuosina puhuttu enemmän synnytyksen jälkeistä masennuksesta, mikä on lisännyt äitien tietoisuutta masennuksesta ja aktiivisuutta tunnistaa oireita sekä hakea apua. (Sarkkinen 2003, ) Sosiaalisen tuen käsite on laaja. Housen (1985) mukaan sosiaalinen tuki sisältää tiedollista ja tunnetukea sekä käytännön apua ja vertaistukea. Valmistuneilla terveydenhoitajilla tulisi olla valmiudet tukea synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiviä äitejä sosiaalisesti. Synnytyksen jälkeinen masennus jaetaan kolmeen luokkaan sen vakavuusasteen mukaan. Lievä masennus on ohimenevä ilmiö. Keskivaikea masennus on jopa kuukausia kestävä sairaus, joka tarvitsee hoitoa. Vaikea masennus voi hoitamattomana johtaa äidille ja lapselle hengenvaaralliseen psykoosiin.(hertzberg, 2000). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata äitien kokemuksia terveydenhoitajalta saamastaan sosiaalisesta tuesta synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana. Terveydenhoitajaa äidit ovat tavanneet sekä äitiysettä lastenneuvolassa. Olemme haastatelleet neljää synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivää äitiä Ensikodin Äimä ry:n vertaistukiryhmästä. Tulevina terveydenhoitajina haluamme kehittää omaa ammatillista kasvua masentuneiden kohtaamisessa. Voimme hyödyntää tuloksia omassa ammatillisessa kasvussamme ja jakaa tietoa muille terveydenhoitajille

8 8 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Synnytyksen jälkeinen masennus Masentuneisuus on käsitteenä melko laaja ja epätarkka. Lähikäsitteitä masennukselle kirjallisuudessa mainitaan uupumus, suru, melankolia, burn out ja väsymys. Nykysuomen sanakirja kuvaa masentuneisuutta käsitteillä herpaantuminen, raukeus, lannistuminen ja lamaannus. (Suonsivu 1997, 15.) Sanaa masennus käytetään suomenkielessä monessa eri merkityksessä: sillä kuvataan masentunutta tunnetilaa, joka on ohimenevä emotionaalinen reaktio erilaisiin pettymyksiin ja menetyksiin. Masentuneella mielellä taas tarkoitetaan pitkäaikaisempaa mielialan laskua. Mikäli pitkäaikaiseen masentuneisuuteen liittyy muitakin oireita, puhutaan masennusoireyhtymästä tai kliinisestä masennuksesta. Masennus on siis eri asia oireena, oireyhtymänä tai tunnetilana. (Ylilehto 2005, 23.) Synnytyksen jälkeiset mielialan häiriöt jaetaan kolmeen eri ryhmään masennuksen keston ja vakavuusasteen mukaan. Lievin mielialahäiriöistä on synnytyksen jälkeinen 4-10 vuorokautta kestävä baby blues-jakso. Tämä on ohimenevä mielialahäiriö, josta kärsii yli puolet synnyttäneistä äideistä. Oireita ovat itkuisuus, ahdistuneisuus ja mielialan vaihtelut. Baby bluesin eli synnytyksen jälkeisen herkistymisen oireita voivat olla väsymys, itkuisuus, pelkotilat, unettomuus, päänsärky ja lievät harhaluulot. Baby blues-käsite on saanut nimensä amerikkalaisesta blues-musiikista. (Hertzberg, 2000; Ylilehto 2005, 27.) Varsinaista synnytyksen jälkeistä masentuneisuutta esiintyy %:lla äideistä. Masentunut äiti voi olla usein ärtynyt ja kärsiä unihäiriöistä. Hän saattaa tuntea kohtuutonta pelkoa lapsensa vahingoittumisesta ja on itseään kohtaan välinpitämätön. Masennus puhkeaa yleensä vasta viikkojen jopa vuodenkin kuluttua synnytyksestä. Yleensä masennuksen puhkeamista edeltää pitkä normaalin mielialan jakso. (Hertzberg, 2000.)

9 9 Vakavin synnytyksen jälkeisistä mielialahäiriöistä on lapsivuodepsykoosi eli puerperaalipsykoosi, jota esiintyy vain 1-2 tapausta tuhatta synnytystä kohti. Puerperaalipsykoosissa oireet alkavat usein 2-3 viikon kuluttua synnytyksestä ja ovat samankaltaisia kuin akuutin psykoosin oireet. Synnytyksen jälkeiseen psykoosiin liittyy epänormaalin voimakkaita lapseen tai puolisoon kohdistuvia syyllisyydentunteita, pelkoa omien kykyjen vajavaisuudesta, toivottomuuden ja häpeän tunteita sekä hallusinaatioita ja maniaa. Psykoosi on erittäin vakava sairaus, jonka varhainen toteaminen on erittäin tärkeää äidin, vauvan ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta. (Harvey 1999, 3-4; Hertzberg, 2000; Ylilehto 2005, 38) Ensisynnyttäjistä 10 15%:lla esiintyy masennusreaktioita, jotka voivat kestää viikkokausia. Näistä viidesosalla täyttyvät masennuksen kliiniset kriteerit, jolloin lääkitys on tarpeen keskivaikeassa tai vaikeassa masennuksessa. Herkistymistä pitkäkestoisempi ja vaikeampi tila on synnytyksen jälkeinen masennus, postnatal debression, jonka oireet ovat samankaltaisia kuin muissakin elämän tilanteissa esiintyvissä masennuksissa. (Ylilehto 2004, 28; Spoov 1996, 37.) Synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijät Synnytyksen jälkeisen masennuksen syntyyn vaikuttavia syitä on tutkittu paljon. Selvää yksittäistä syytä ei ole löydetty, mutta riskitekijöitä masennuksen puhkeamiselle on monia. Terveydenhoitajia ja lääkäreitä kehotetaan huomioimaan äidin tilanteessa olevia tekijöitä, joiden tiedetään lisäävän synnytyksenjälkeisen masennuksen synnyn riskiä. Riskitekijöiden tunnistaminen ja tiedostaminen helpottaa terveydenhoitajaa havaitsemaan riskialttiina olevat äidit. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004, 232.) Daltonin (2001, 123) mukaan synnytyksen jälkeisen masennuksen sairastumisriski on suurimmillaan yli 25-vuotiailla ensisynnyttäjillä, joilla

10 10 on taustalla henkistä epätasapainoisuutta. On arvioitu, että jopa % tämän riskiryhmän naisista masentuu synnytettyään ensimmäisen lapsen. Yleensä synnytyksen jälkeisen masennuksen laukaisee jokin synnytykseen, imetykseen tai äidin elämäntilanteeseen liittyvä negatiivinen asia, kuten vaikea raskaus tai kivulias synnytys. Synnytyksen jälkeinen unen puute, raskas työtaakka ja vastuu lisäävät masennuksen riskiä varsinkin niillä äideillä, joilla on aiemmin elämässä mielenterveyden epätasapainoa. Myös perimällä on todettu olevan vaikutusta, usein masentuneen äidin suvusta löytyy synnytyksen jälkeistä masennusta. (Harvey 1999, 23.) Raskauteen liittyy monia muutoksia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämän alueilla. Ylilehdon (2005) teoksessa psykoterapeutti Raphael-Leff 1980 luonnehtii raskautta normaaliksi kriisiksi naisen elämässä. Jos naisella on samanaikaisesti läpikäytävänään muita psyykkistä energiaa kuluttavia tekijöitä, kuten stressiä, hänellä on suurempi riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. (Ylilehto 2005, 39.) Yksinäisillä ja eristäytyneillä äideillä, joilla on puutteellinen sosiaalinen verkosto, on suurempi riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Nykyään äitien sosiaaliset suhteet ovat huomattavasti suppeampia kuin ennen. Perheet elivät ennen suuremmissa ja tiiviimmissä yhteisöissä, joissa naiset saivat kosketuksen äitiyteen ja lasten hoitoon muiden naisten kautta. Nykyään monelle naiselle vasta oman esikoisen syntyminen tuo ensikosketuksen lapsiin. Selviytyminen uudesta ja haastavasta elämäntilanteesta on naiselle vaikeampaa ilman sosiaalista tukea muilta äideiltä. (Harvey 1999). Perinataali- eli lapsivuodeajan negatiiviset tapahtumat kuten työttömyys ja menetykset ovat havaittu riskitekijöiksi masennuksen puhkeamiselle. Muita äitiin liittyviä tekijöitä ovat muun muassa äidin aikaisemmat mielialan häiriöt sekä suvussa esiintyvä masennus. Äidit, joilla on aiemmin ollut taipumusta masentuneisuuteen, on suurempi riski sairastua synnytyksenjälkeiseen masennukseen. Vaikea baby blues-aika altistaa äidin

11 11 syvemmälle masentuneisuudelle sekä aiemman elämän käsittelemättömät asiat. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004, 232; Hertzberg, 2000.) Äitiyskulttuuri ja nykyinen terveydenhuolto korostavat imetyksen tärkeyttä erityisen paljon. Äitien ahdistuneisuus lisääntyy, jos imetys ei syystä tai toisesta suju odotusten mukaisesti. Rintaruokinnan onnistuminen voi olla äidille itsetunnon mittari. Pitkää imetysaikaa on myös pidetty riskitekijänä, kun tarkastellaan masennuksen taustalla olevia hormonaalisia tekijöitä. Raskaana olevilla naisilla estrogeeni- ja progesteronihormonien pitoisuudet ovat jopa 50 kertaa korkeammat kuin ennen raskautta. Synnytyksen jälkeen hormonipitoisuudet laskevat 2-4 vuorokauden kuluttua hyvin mataliksi, samoin kuin vaihdevuosien aikana. Tämä hormonitasojen vaihtelu voi osaltaan vaikuttaa masennuksen syntyyn. Kaikki naiset eivät kuitenkaan masennu. (Harvey 1999, 13; Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004, 232; Ylilehto 2005, 38.) Äideillä, joilla kilpirauhasarvot ovat kohonneet, on katsottu olevan suurempi masentuneisuuden riski. Raskausajan ja synnytyksen yhteydessä tulleet komplikaatiot altistavat äidin synnytyksen jälkeiseen herkistymiseen ja masennuksen. (Ylilehto 2005, 38.) Lapseen liittyviä synnytyksenjälkeisen masennuksen riskitekijöitä ovat kaksosten tai kolmosten syntyminen, sukupuoleltaan tai ulkonäöltään eitoivottu lapsi, vaikeahoitoinen lapsi sekä negatiiviset tunteet lasta kohtaan. Lapsen luja temperamentti selittää jopa 30 % synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004, 233.) Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen neuvolassa Vaikka äideistä on jo raskauden aikana havaittavissa tiettyjä piirteitä ja riskitekijöitä, on toistaiseksi mahdoton varmasti tunnistaa synnytyksen jälkeen masentuvat äidit. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivän

12 12 naisen elämäntilanteessa tapahtuu paljon muutoksia. Synnytyksen jälkeen äidin mieli on haavoittuvainen ja apua on vaikea hakea ulkopuoliselta. Masentunut äiti on usein myös hyvin voimakkaalla tavalla huolissaan lapsensa terveydestä ja käy normaalia useammin terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Äidin huolenaiheet tuntuvat ulkopuolisesta usein hyvin merkillisiltä ja vähäpätöisiltä. Ammattilaisen vakuuttelut lapsen normaaliudesta eivät helpota äidin huolta. Masentuneella äidillä on itseään kohtaan jyrkkiä syytöksiä, ja hän kokee syyllisyyttä lapsensa suhteen. Masentunut äiti tulkitsee monta kertaa vauvan reaktioita omiksi virheikseen. (Dalton 2001, 123; Hertzberg, 2000; Sinkkonen & Kallond 2001, 240.) Masennuksesta kärsivä kokee epäonnistuneensa äitinä täydellisesti ja uskoo, ettei hänen rakkautensa lastaan kohtaan ole riittävää ja oikeaa. Tästä kehittyy lapsen ja äidin vuorovaikutuksen paheneva noidankehä. Lapsi reagoi äidin negatiiviseen epäsensitiiviseen käyttäytymiseen vetäytymällä ja ottamalla etäisyyttä, mikä taas saa äidin uskomaan yhä enemmän, ettei lapsi halua hänen vajavaista rakkauttaan. (Sinkkonen & Kallond 2001, 241.) Masentuneiden äitien on havaittu katsovan ja koskettavan lapsiaan, hymyilevän ja juttelevan lapselleen vähemmän kuin muut äidit. Kontakti äidin ja lapsen välillä on vähempää ja leikki hyvin niukkaa. Lapsen ja äidin välisessä vuorovaikutuksessa esiintyy ärtymystä ja lapsen hylkimistä. Lapsi puolestaan saattaa reagoida olemalla ylivilkas, keskittymiskyvytön ja ylivilkas tai passiivinen. (Viljamaa 2003, 22.) Terveydenhoitajilla on käytettävänään erilaisia työtä helpottavia lomakkeita, joiden avulla kartoitetaan masennuksen esiintyvyyttä äideillä. Synnytyksen jälkeisen masennuksen seulontaan käytetään EDPS mielialalomaketta (Edinburgh Postnatal Depression Scale), jonka äiti voi täyttää terveydenhoitajan vastaanotolla lapsen ollessa 6-8 viikon ikäinen (ks. liite 1). Lomakkeen luotettavuutta on mitattu useilla tutkimuksilla sekä Suomessa että muualla maailmassa. Kysely helpottaa terveydenhoitajan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta ja avaa sekä äidille että hoitajalle

13 13 mahdollisuuden puhua vaikeistakin asioista. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004, 100.) 2.2 Sosiaalinen tuki Käsite tukeminen pohjautuu sanaan tukea. Se tarkoittaa: olla jonkin tukena, antaa jollekin tukea, kannattaa, vahvistaa tai pönkittää, saattaa pysymään pystyssä, paikoillaan tuen varassa. Kun tuen kohteena on henkilö, sanalla tarkoitetaan varsinkin henkistä tukea: antaa jollekin tukea, hoivata, kannattaa, tukea elämässä, työssä ja koettelemuksissa. (Hosia & Keränen & Koukkunen, 2003.) Sosiaalinen tuki tarkoittaa voimavarojen vaihtoa yksilöiden välillä. Sosiaalisen tuen antamisen ja saamisen edellytyksenä ovat pääasiallisen vakaat ihmissuhteet. Sosiaalinen tuki jaetaan emotionaaliseen tukeen, joka sisältää kiintymyksen ja arvostuksen ilmaisuja, tiedolliseen tukeen eli neuvontaan ja ohjaukseen sekä käytännöntukeen, joka merkitsee konkreettista ja aineellista apua sekä vertaistukea jossa samassa elämäntilanteessa elävät tukevat toisiaan. Äidin tukiverkostoon kuuluvat ensisijaisesti puoliso tai lapsen isä, lapsen isovanhemmat sekä ystävät. Vähemmän tärkeitä vertaistukijoita ovat sisarukset, muut sukulaiset ja terveydenhuoltoalan työntekijät sekä naapurit. (Tarkka 1996, ) Viime vuosina psykososiaalisesta tuesta, sosiaalisesta tukemisesta sekä voimavarojen vahvistamisesta on alettu käyttämään yksinkertaisesti sanaa tukeminen. Sosiaalinen tukeminen määritellään ihmisten väliseksi vuorovaikutuksesi, joka sisältää emotionaalista tukea, päätöksenteon tukemista ja konkreettista apua. Luonteeltaan tuki on välittämistä, kunnioittamista, hyväksyntää, vahvistamista sekä ajan ja tiedon antamista. Sosiaaliset voimavarat ovat sidoksissa toisiin yksilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin. Sosiaalinen tuki koostuu virallisista ja epävirallisista tuen muodoista. Virallinen tuki on esimerkiksi neuvolan antamaa sosiaalista

14 14 tukea ja epävirallisen tukiverkoston muodostavat perhe, suku, ystävät ja naapurit. Sosiaalinen tuki siis nähdään osana aikuisen ihmisen lähiympäristöä sekä viralliselta puolelta yhteiskunnan tarjoamina palveluina. (Heimo 2002, 35; Viljamaa 2003, 18.) Lapsen syntymä tuo naisen elämään suuren muutoksen. Sosiaalisen tuen suuri merkitys muutostilanteesta toipumiseen on todettu monilla tutkimuksilla. Äidin osakseen saama sosiaalinen tuki vaikuttaa positiivisesti äidin itsetuntoon, luo varmuutta kasvattajana ja herättää myönteisiä odotuksia äitiydestä. Äitiyden mukana tuomaa stressiä voidaan lievittää rohkaisemalla ja kannustamalla äitiä arkipäiväisten päätösten teossa. Äiti tarvitsee osakseen emotionaalista tukea, tietoa mahdollisissa ongelmatilanteissa sekä palautetta siitä, miten hän on äitinä pärjännyt. (House & Kahn 1985.) Eerolan (1999) väitöskirja kertoo, että naisilla, jotka kokivat saaneensa raskauden aikana liian vähän sosiaalista tukea, oli muita useammin mielenterveyden häiriöitä raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen. Äitiyttä ja äidiksi tulemista on tutkittu paljon. Siirtymäprosessi naisesta äidiksi on kokonaisvaltainen ja uuteen rooliin siirtyminen alkaa jo odotusaikana. Viljamaan 2003, 22 teoksessa Rubin (1984) selittää äidiksi siirtymisen prosessia neljän kehitystehtävän mukaan. Mallin mukaan äidin on turvattava raskauden kulku ja synnytys sekä itsensä että lapsen kannalta sekä varmistettava perheen tärkeiden henkilöiden hyväksyntä tulevalle lapselle. Äidin on sitouduttava tuntemattomaan tulevaan lapseensa ja opittava antamaan ja opittava luopumaan. Äiti käy prosessia itsessään muuttuvan olemuksensa kanssa, muokkaa lähiympäristöään ja pohtii suhdettaan lapseen. Äidin roolin löytymistä ja omaksumista helpottaa positiivinen minäkuva ja myönteinen suhtautuminen lapseen; äidin masentuneisuus ja roolikonfliktit ovat esteenä äidin roolin hyväksymisessä. Ympäristön äidille antama sosiaalinen tuki helpottaa olennaisesti äidin uuden roolin omaksumista. (Viljamaa 2003, Rubinin 1984.)

15 15 Vanhemmat valmistautuvat raskausaikana psyykkisesti tulevaan elämänmuutokseen monin eri tavoin. Psyykkiset prosessit vanhemmilla saattavat ilmetä ristiriitaisina tunteina ja ailahtelevana mielialana. Vanhemmuuteen kasvaminen edellyttää luopumista totutuista tavoista. Kasvuprosessi on jonkin tasoista surutyötä, kun vanhemmat enemmän tai vähemmän tietoisesti luopuvat omasta lapsuudesta ja nuoruudestaan. (Tamminen 1997, 108.) Kuormittavia tekijöitä perheen hyvinvoinnille ovat arkipäivän raskaus (riippuen lasten iästä ja lukumäärästä), oman ja vanhempien yhteisen ajan niukkuus sekä väsymys. Epävarmat tunteet omasta vanhemmuudestaan, yksinäisyys ja ristiriidat perhesuhteissa kuormittavat vanhempia ja heikentävät perheen sekä sisäisiä että ulkoisia voimavaroja. Lapsen syntymä on perheelle suurta muutoksen aikaa. Vanhempien välinen työnjako muuttuu, kyky joustaa arkielämässä vähenee ja yhteenkuuluvuuden tunne heikkenee rooliristiriitojen lisääntyessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004, 80.) Neuvolan antaman sosiaalisen tuen merkitys vanhemmuuden laadun ja isänä ja äitinä jaksamisen edistäjänä nähdään suurena. Sosiaalinen verkko ja tuki vaikuttavat vanhemmuuteen neuvojen, palautteen ja roolimallien kautta sekä epäsuorasti lisäämällä vanhempien henkistä hyvinvointia. Sosiaalinen tuki vähentää stressitilanteiden määrää perheissä, kun esimerkiksi lastenhoitoapu, neuvot ja taloudellinen tuki lievettävät vanhempien pahoinvointia. (Viljamaa 2003, 26.) Tarkan (1996) mukaan sosiaalisen tuen saaminen auttaa vanhempia löytämään itse aktiivisempia selviytymiskeinoja sekä positiivisena palautteena näkyvänä tukena nostaa etenkin äitien itsetuntoa ja omanarvontuntoa. Äitien synnytyksen jälkeinen masennus on vähäisempää ja synnytyskokemukset myönteisempiä, kun sosiaalinen tukiverkko on toimiva. (Viljamaa 2003, 26.)

16 16 Törmälä (1999) toteaa esikoistaan odottavien äitien sosiaalisen verkoston tärkeimmäksi tukilähteeksi puolison, oman ja puolison äidin sekä neuvolan terveydenhoitajan. Terveydenhoitaja koettiin Törmälän tutkimuksessa tärkeämmäksi tukijaksi odotusaikana kuin lapsen syntymän jälkeen. (Viljamaa 2003, 27.) Tutkimuksessamme olemme käyttäneet haastattelumme pohjana Housen (1981, 24 25) näkökulmiin perustuvaa sosiaalisen tuen luokittelua. Siinä sosiaalinen tukeminen jaetaan neljään eri tuen luokkaan seuraavasti: 1. informatiivinen eli tiedollinen tuki (neuvot, ohjeet, tieto, apua ongelmien ratkaisussa) 2. emotionaalinen eli tunnetuki (pitäminen, empatia, rakkaus) 3. käytännön apu (suoranainen apu tarvittaessa, esim. palvelut, raha, tavara) 4. vertailu eli vertaistuki (itsearvioinnin ja arvostuksen kannalta tärkeä) Tiedollinen tuki Terveydenhoitajan antama tiedollinen tuki avartaa äitien ajatuksia näkemään eri vaihtoehtoja vaikeissa elämäntilanteissa. Ulkopuolisen esittämät uudet näkökulmat asioiden järjestämisessä auttavat käytännön tilanteiden ja elämän jäsentämisessä. Tiedollinen tuki voi edistää sekä äidin että koko perheen hyvinvointia lisäämällä tietoa esimerkiksi äidin raskauden aikaisista ja synnytyksen jälkeisistä roolimuutoksista. Tiedonsaannista tulee äidille voimavara, jos tieto tulee äidille riittävän ajoissa (ennakoiva tieto). Tiedonsaanti auttaa vanhempia ennakoimaan tulevaa ja säilyttämään näin tunteen elämän hallinnasta. Kun tietoa eri vaihtoehdoista on riittävästi, vanhemmat kykenevät tekemään järkeviä päätöksiä. (Eerola 1999, 23; Järvinen 1998, 38; Pelkonen 1994, 46.)

17 17 Tiedollisella tuella tarkoitamme opinnäytetyössämme terveydenhoitajan äidille antamaa tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, masennuksen oireista ja esiintyvyydestä. Terveydenhoitajan tiedollista tukemista on myös masennuksen olemassaolon mahdollisuuden puheeksi ottamista, etenkin tilanteissa, joissa terveydenhoitajalla on huoli äidin henkisestä hyvinvoinnista Tunnetuki Emotionaalinen tuki eli tunnetuki edistää raskaana olevan ja synnyttäneen naisen hyvinvointia. Tunnetuki auttaa äitiä saamaan tunteen oman elämänsä hallitsemisesta. Tunnetuen saaminen myös helpottaa äidin stressiä. (Viljamaa 2003, 26.) Viljamaan (2003) mukaan emotionaalista tukea voi terveydenhoitajan lisäksi antaa muun muassa oma puoliso, sukulaiset ja ystävät. Emotionaalisen tuen käsite kulkee lähellä vertaistuen käsitettä. Erona näillä kahdella tuella on, että vertaistuen antaja ja -saaja ovat samassa tilanteessa. Emotionaalisen tuen on todettu useissa tutkimuksissa hyvän vanhemmuuden ennustajaksi; jos itse saa myötäelävää tukea, on helpompi antaa tukea ja hoivaa lapselleenkin. (Viljamaa 2003, 26.) Tunnetuella tarkoitamme terveydenhoitajan empaattista ja ymmärtävää suhtautumista synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivää äitiä kohtaan. Tunnetuki eli emotionaalinen tuki on terveydenhoitajan osalta kannustusta, palautteen antamista ja rohkaisua arjessa selviytymiseen. Luottamuksellinen hoitosuhde liittyy olennaisesti tunnetukeen. Terveydenhoitajan tehtävänä on myös kartoittaa asiakkaan oman sosiaalinen verkosto ja vahvistaa sen merkitystä äidin jaksamisen tukijana. Etenkin puolison roolin vahvistaminen äidin jaksamisen tukijana on terveydenhoitajan työssä tärkeää. Terveydenhoitaja voi tukea puolison roolia esimerkiksi kannustamalla isiä osallistumaan neuvolakäynteihin.

18 Käytännön tuki Käytännön tuki masentuneelle äidille tarkoittaa suoranaista taloudellista apua, kuten raha ja tavara sekä lastenhoidollista tukea. Yhteiskunnallisella tasolla käytännön tuki pitää sisällään palvelujen järjestämistä ja äitiysloman mahdollistamista riittävän levon takaamiseksi. (Eerola 1999, 23; Viljamaa 2003, 25.) Käytännön tuella tarkoitamme terveydenhoitajan antamaa tukea äidille käytännön asioiden järjestelyissä. Lisäksi käytännön tukemista terveydenhoitajan osalta on ohjata äiti eri palveluiden ja yhteistyötahojen piiriin. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivän kohdalla ohjaaminen tapahtuu ensisijaisesti neuvolalääkärin, psykologin ja psykiatrin vastaanotolle sekä tiedonlähteiden kuten perhevalmennuksen pariin Vertaistuki Vertaistuella tarkoitetaan toimintaa, jossa samassa elämäntilanteessa elävät ja samanlaisia elämänkohtaloita kokeneet tukevat toisiaan. Vertaistuen keskeinen periaate on kokemuksessa, jossa yksilö ei ole yksin ongelmansa kanssa, vaan saa toivoa ja uskoa tilanteesta selviytymiseen. (Vuorinen & Helasti 1997, 11; Pöyhtäri, 2005.) Vertaisryhmässä toiminta on vapaaehtoista. Avun tarpeessa olevien ei tarvitse anella eikä tyrkyttää apua, eikä saatua tai annettua tukea välttämättä edes tiedosteta. Periaatteena siinä on auttaminen, eikä sitä tarvitse kuitenkaan tuoda tarkoitushakuisesti esille. Vertaistukiryhmän toiminta on sosiaalinen prosessi, joka itse itseään ruokkien antaa tukea sitä tarvitsevalle. (Vuorinen & Helasti 1997, ) Vertaistuki on parhaimmillaan menneen ymmärtämistä, nykyhetken tiedostamista ja tulevaisuuden toivon luomista. Vertaistuen saajan ja antajan samantapaiset kokemukset ja niiden jakaminen helpottavat ahdistusta tai

19 19 pelkoa, jota oma psyykkinen sairaus tai oireilu aiheuttaa. Se lisää itsetuntoa ja luo uudistumista turvallisessa ja pienessä yhteisössä. Olennainen piirre vertaistuelle on sen lähteminen ajankohtaisista ja henkilökohtaisista tarpeista, eikä minkään normin mukaisen hoitokäytännön lähtökohdista. (Vuorinen & Helasti 1997, ) Järvisen (1998, 38) tutkimuksessa äitien kokemuksista lastenneuvolan vanhempainryhmistä selvisi, että äidit toimivat toisilleen arvokkaina tiedonlähteinä. He saivat toisiltaan tietoa, jolla oli käyttöä juuri sen hetkisessä tilanteessa. Tässä opinnäytetyössä vertaistuki tarkoittaa neuvolan ja terveydenhoitajan ohjauksen avulla saatua, toisen samassa elämäntilanteessa kamppailevan tukea masentuneelle äidille. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivä äiti tulisi ohjata neuvolan kautta erilaisiin vertaistukiryhmiin, esimerkiksi Ensikodin Äimä ry:n (äidit irti masennuksesta). Terveydenhoitaja voi tarvittaessa antaa äideille vertaistukiryhmien yhteystietoja, puhelinnumeroita, esitteitä tai Internet-osoitteita. Terveydenhoitajan tulisi kannustaa äitejä osallistumaan erilaisiin ryhmiin ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen. Neuvolassa voitaisiin järjestää sellaista toimintaa, joka kokoaisi yhteen äitejä. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta ovat synnytysvalmennukset, äiti-lapsikerhot, imetyskerhot ja lasten unikoulut. 2.3 Neuvolan antama tuki masentuneelle Äitiys- ja lastenneuvolan keskeisin voimavara on terveydenhoitaja, joka toimii oman alueensa terveydenedistämisen ja perhehoitotyön asiantuntijana. Tuntiessaan oman alueensa asiakkaat terveydenhoitaja pystyy muodostamaan kokonaisnäkemyksen asiakaskuntansa tarpeista ja vastaamaan niihin. Lääkäri ja terveydenhoitaja muodostavat yhdessä tiiviin

20 20 yhteistyöparin. Lisäksi yhteistyötahoina toimivat tarvittaessa perhe- ja erityistyöntekijät. (Sosiaali ja terveysministeriö, 2004, 35.) Äidit käyvät terveydenhoitajan vastaanotolla raskauden ja synnytyksen jälkeisenä aikana säännöllisesti. Raskauden aikana neuvolakäyntejä on kuukausittain ja loppuraskauden aikana viikoittain. Ihanteellisimmassa tapauksessa sama terveydenhoitaja hoitaa myös syntyneen lapsen ikätarkastukset. Näin ollen äidin ja terveydenhoitajan välinen hoitosuhde on jatkuva. Terveydenhoitajan valmiudet havaita muutokset äidin psyykkisessä voinnissa raskauden aikana ja lapsen ollessa pieni ovat suotuisammat hoitosuhteen ollessa säännöllinen. (Sosiaali ja terveysministeriö, 2004, ) Viljamaa (2003) pohtii tutkimuksessaan, että vanhempien toimiva parisuhde, suku, ystävät, naapurit, työtoverit, lapsen päivähoito ja tiedotusvälineet eivät näytä korvaavan neuvolaa. Päinvastoin näiltä tahoilta paljon tukea saavat vanhemmat odottavat monipuolista sosiaalista tukea myös neuvolasta. Vanhemmuutta pohtiva neuvola katkaisee myös sukupolvien haitallisia kasvatuskehiä. Perheiden arkea kuormittavien tekijöiden kasaantuminen on haaste terveydenhoitajan työssä. Synnytyksen jälkeinen muuttunut tilanne perheessä luo usein etenkin äideille tarvetta ulkopuolisen tuen saamiselle. Neuvolan terveydenhoitajalla on keskeinen rooli tuen antajana. Ulkopuolisen näkemykset ja kokemukset voivat auttaa perheitä tuntemaan, että he eivät ole yksin ongelmansa kanssa. Erityistuen tarpeessa olevia perheitä on arvioltaan jopa % äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaista. Vanhemmuuteen liittyvät ongelmat ovat äitien ja isien uupumus, epävarmuus ja tietämättömyys sekä perheen arjen heikentynyt hallinta ja äidin masennus. Elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia ovat muun muassa puutteellinen sosiaalinen verkosto, taloudelliset huolet, elämäntilanteen muutokset, asuinympäristön tekijät sekä vaikeudet saada tilapäistä käytännön apua. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004,82, 98.)

21 21 Terveydenhoitajan työn kuvaan kuuluu asiakaslähtöisen ja yksilöllisen terveysneuvonnan monipuolinen tarjonta. Hän laatii yhdessä perheen kanssa yksilöllisen terveysseurannan kokonaissuunnitelman, keinoineen ja arviointeineen, ja työskentelee perheen kanssa luottamuksen ja kumppanuuden hengessä. Perheen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja ripeä tilanteen haltuun ottaminen ovat terveydenhoitajan avaintehtäviä. Ongelmallisissa tilanteissa terveydenhoitajalla on mahdollisuus saada tukea työryhmältään. (Sosiaali ja terveysministeriö, 2004, 35.) Psyykkisten ongelmien ehkäisyssä äitiyshuollon rooli on suuri. Yksi äitiyshuollon tavoitteista on lapsiperheiden ja parisuhteiden tukeminen. Terveys 2015-projektin mukaan äideille on päädytty suosittelemaan yli 14 viikon pituista äitiyslomaa, lisäämään neuvolan keskusteluryhmiä sekä tukemaan isien osallistumista synnytykseen ja molempien vanhempien mahdollisuutta pitää vanhempainlomaa. Isien on mahdollista saada myös pidennetty isyysvapaa. Taloudellinen tuki (äitiyspäiväraha, vanhempainraha ja isyysraha) on osaltaan mahdollistamassa perheen hyvinvoinnin edistämistä ja yhteisen ajan toteutumista. (Ylilehto 2005, 22.) Raskaudenaikaiset keskusteluryhmät on todettu merkityksellisiksi äitiyteen liittyvien elämänmuutosten ja puolisosuhteen muutosten työstämisessä. Neuvolatoiminnan huomio kiinnittyykin perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen; katsotaan että terveysneuvonnan tulee suuntautua asiakkaan henkiseen selviytymiseen sekä vuorovaikutustaitojen ja ongelmanratkaisutaitojen tukemiseen. (Ylilehto 2005, 21.) Isän roolia perheen selviämisen ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta on terveydenhoitajan tärkeää korostaa. Etenkin synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa isän antama sosiaalinen tuki on tärkeää. Tästä syystä isän tietoa masennuksesta ja vaikutuksista naiseen tulee antaa myös isälle ennen lapsen syntymää. Henkilökohtainen kutsu isille saattaa rohkaista isiä osallistumaan neuvolakäynteihin. (Sosiaali ja terveysministeriö, 2004, 84.)

22 22 Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivän äidin lisäksi tukea tarvitsevat myös muut perheenjäsenet. Läheisten voi olla vaikeaa suhtautua masentuneeseen äitiin, jos heillä ei ole tarpeeksi tietoa sairaudesta. Masentunut koetaan helposti laiskaksi ja pahantahtoiseksi. Hänet voidaan tiedon puutteen vuoksi helposti päästä vetäytymään syvälle rakentamaansa kuoreen. Terveydenhoitaja voi omalta osaltaan tukea perheen sisäisten voimavarojen käyttöä ohjaamalla muita perheenjäseniä osallistumaan hoitoon sekä antaa tarvittaessa tietoa masennuksesta ja omaisten tukiryhmistä masentuneen läheisille. (Välimäki, Holopainen & Jokinen 2000, 55.) Terveydenhoitajan työssä tarvitaan paljon erilaisia vuorovaikutuksellisia taitoja. Hyvä yhteistyösuhde vaatii terveydenhoitajalta haastattelu- ja keskustelutaitoja. Taitoja tarvitaan, kun kartoitetaan perheiden tilannetta, mahdollista tuen tarvetta ja kun puututaan perheen ongelmiin. Kunnioittava ja asiallinen lähestymistapa kuuluvat hyvän haastattelijan ominaisuuksiin. Tarkoituksena on löytää ongelma tilanteissa olevat perheet ajoissa ja tukea heitä omat voimavarat huomioiden. Työnsä tukena terveydenhoitajalla on käytettävänään erilaisia lomakkeita kuten EPDS-kysely. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004,97.) Terveydenhoitajalla on hyvät mahdollisuudet tukea perheitä omien voimavarojen käytössä. Yksi tapa tukea perheiden omatoimisuutta on tiedon antaminen ja tietoisuuden lisääminen. Tiedon lisääminen on tärkeää muun muassa niistä tekijöistä, jotka voivat kuormittaa tai vastaavasti helpottaa perheiden jaksamista erityistilanteissa. Erityistilanteita perheissä voivat olla esimerkiksi lapsen syntyminen tai perheen jäsenen sairastuminen. (Sosiaalija terveysministeriö, 2004, 82.) Masennuksesta kärsivä pienen lapsen äiti tarvitsee hyvän ja turvallisen hoitosuhteen, jonka perustana on jatkuvuus ja aito välittäminen. Huttusen (1996) mukaan masentuneen hoidossa on noudatettava kokonaisvaltaisen avun keskeisiä periaatteita. Hoidon kohteeksi on ymmärrettävä ottaa potilas.

23 23 Masennus tai sen yksittäinen oire hoidon kohteena eivät vie toivottuun hoitotulokseen. (Välimäki ym. 2000, 55.) Vanhempien omat voimavarat vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Vanhempien ja koko perheen voimavarat jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin voimavaroihin. Perheen sisäisiä voimavaroja ovat muun muassa koulutus, luottamukselliset ihmissuhteet ja vanhempien omat tiedot ja taidot. Hyvä itsetunto ja positiivinen kuva itsestä kasvattajana auttavat vanhempia luomaan hyvän kasvualustan koko perheelle. Perheen ulkopuolisina voimavaroina käsitetään esimerkiksi muiden läheisten ihmisten, kuten sukulaisten ja ystävien antama sosiaalinen tuki. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 79.) Neuvola on merkittävä vanhemmuuden tukija, koska se tavoittaa kaikki vanhemmat odotuksen aikana. Viljamaa (2003) selvitti tutkimuksessaan vastaako neuvola äitien ja isien mielestä ajankohtaisiin haasteisiin ja tuetaanko vanhemmuutta ja perheitä riittävästi Nykyvanhemmat haluavat oman terveydenhoitajan, jolloin sama työntekijä voi jatkaa perhekeskeistä työtä äitiysneuvolasta lastenneuvolaan siirryttäessä. He haluavat enemmän vanhemmuuden tukemista mutta ovat samalla tyytyväisiä neuvolan lapsikeskeisyyteen. Vertaistuen ja neuvolan kotikäyntien suhteen kanta on empivämpi. Noin kolmasosa vanhemmista odotti kotikäyntejä ja vertaistukea erittäin tai melko paljon, kolmasosa jonkin verran ja kolmasosa vain vähän tai ei lainkaan. Tässä on vanhempien eväitä koko perheen hyvinvointineuvolan kehittämiseen. Yksi neuvolatyön perusperiaatteista on perhekeskeisyyden painottaminen, joka on tärkeä neuvolatyön laadunmittauksen kriteeri. Suomessa tehdyt laatututkimukset neuvolatyöstä kohdistuvatkin pääasiassa neuvoloiden perhekeskeisyyden tarpeiden kartoitukseen ja palvelujen kehittämiseen. Perhekeskeiseen työhön sisältyy vanhemmuuden, parisuhteen ja muiden perheen voimavarojen vahvistaminen, kuten kasvatusneuvonta ja perheen

24 24 elin ja elämäntapojen tarkastelu yhdessä perheen kanssa. (Viljanen 1999, 291.) Masennukseen on kehitelty jatkuvasti uusia ja entistä turvallisempia lääkkeitä. Vaikeaksi tai keskivaikeaksi luokiteltu masennus hoidetaan lääkityksen avulla, mutta lievät masennustilat pyritään hoitamaan ei lääkkeellisillä kuntoutusmenetelmillä. Ei lääkkeellinen kuntoutusmenetelmä on esimerkiksi keskusteluapu, joka on lääkehoidon ohella korvaamaton hoitomuoto masentuneelle äidille. Keskustelu hoitomuotona on erittäin suotavaa monestakin syystä. Vuorovaikutuksen avulla asiakas oppii tuntemaan itsensä, ymmärtämään sairautensa paremmin sekä saa eväitä mahdollisten tulevien masennustilojen varalle. Asiakas oppii hyväksymään itsensä ja saa osakseen ymmärrystä ja sosiaalista tukea. (Välimäki ym, 2000, 54.) 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata äitien kokemuksia terveydenhoitajalta saamastaan sosiaalisesta tuesta synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana. Opinnäytetyön tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1. Millaista tietotukea masentuneet äidit ovat saaneet terveydenhoitajaltaan? 2. Millaista tunnetukea masentuneet äidit ovat saaneet terveydenhoitajaltaan? 3. Millaista käytännön tukea masentuneet äidit ovat saaneet terveydenhoitajaltaan? 4. Millaista tukea masentuneet äidit ovat saaneet terveydenhoitajaltaan vertaistuen piiriin ohjaamisessa?

25 25 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Tutkimuksen kohderyhmä Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimusjoukko valitaan sen mukaan, kenellä katsotaan olevan eniten kokemusta tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusaineisto eli haastateltavat voidaan valita harkinnanvaraisesti, mutta tutkimukseen osallistuvien on oltava halukkaita jakamaan kokemuksiaan. Osallistujien määrä voi vaihdella tutkimuksen tarkoituksen määräämällä tavalla muutamasta enintään muutamaan kymmeneen. Kvalitatiivisen tutkimuksen päämenetelmä on ollut haastattelu. Se antaa tutkijoille mahdollisuuden saada syvällistä tietoa aiheesta ja haasteltaville tilaisuuden ilmaista itseään vapaasti. (Hirsjärvi 1997, ; Marin, 1999.) Tutkimusongelmaan parhaiten vastaava kohderyhmän löytyminen tuotti erityisiä haasteita opinnäytetyön tekijöille. Haastateltaviksi henkilöiksi haluttiin neljästä kuuteen synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivää äitiä. Asianmukaisen tiedonsaannin varmistamiseksi tutkimusjoukko rajattiin sellaiseksi, ettei haastateltavana ole masennuksen akuutissa vaiheessa olevia äitejä, eikä masennuksesta toipumisesta ole kulunut liian kauan aikaa. Kaikki neljä haastatteluun osallistunutta äitiä oli Ensikodin Äimä Ry:n vertaistukiryhmän asiakkaita. Iältään haastateltavat ovat vuotiaita, puolet heistä oli esisynnyttäjiä. Haastateltavilla oli kokemusta 1 4 terveydenhoitajan antamasta sosiaalisesta tuesta synnytyksen jälkeisessä masennuksessa.

26 Haastattelurunko Opinnäytetyön aineisto kerättiin käyttämällä puolistrukturoitua teemahaastattelun lomaketta. Teemahaastattelu on välimuoto avoimesta ja lomakehaastattelusta. Teemahaastattelussa eri kysymysten teemoittelu on ennalta tutkijan tiedossa, mutta kysymysten tarkka järjestys ja muoto voivat vaihdella. Puolistrukturoidussa haastattelulomakkeessa kysymykset ovat samat kaikille, mutta haastateltava saa vastata niihin omin sanoin ilman, että vastausvaihtoehdot olisivat haastateltavalle valmiina. (Eskola & Suoranta 1998, 87; Hirsjärvi ym. 2005, 197.) Opinnäytetyössä käytetty haastattelulomake (liite2) on laadittu Housen 1985 sosiaalisen tuen määrittelyn mukaan. House jakaa sosiaalisen tuen neljän eri tuen muotoon; tiedolliseen-, tunne-, käytännön sekä vertaistukeen. Sosiaalisen tuen määrittely Housen mallin mukaan palvelee tutkimustamme paremmin kuin esimerkiksi Kumpusalon (1991, 14) sosiaalisen tuen luokittelu. Kumpusalo luokittelee sosiaalisen tuen viiteen eri luokkaan, joista henkinen tuki (usko, aate ja filosofia) ei kuulunut tutkimuksen aiheenrajauksen sisälle. Aineisto on kerätty haastattelemalla. Haastattelupohja lähetettiin Ensikodin Äimä ry:n puheenjohtajalle, joka antoi sen luettavaksi vertaistukiryhmän äideille. Opinnäytetyön tekijät sopivat puhelimitse ryhmänohjaajan kanssa ajankohdan, jolloin haastattelut toteutettaisiin ryhmän kokoontumisen yhteydessä. Halukkaat äidit saivat rauhassa tutustua kysymyksiin ja miettiä haluavatko osallistua haastatteluun. Haastattelut nauhoitettiin, jolloin haastattelujen kestoksi tuli yhteensä 160 minuuttia. Haastateltavilla äideillä oli jokaisella kokemusta 1 4:stä terveydenhoitajasta. Syinä oli esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle tai terveydenhoitajan vaihtuminen. Lisäksi haastateltavilla oli 1 3 lasta, ja

27 27 osalla äideistä synnytyksen jälkeistä masennusta oli ilmennyt jokaisen lapsen kohdalla. Ketään aineistossamme haastatelluista äideistä emme tunteneet entuudestaan. 4.3 Aineiston analyysi Aineiston analyysissä käytimme välineenä teemoittelua. Teemoittelu on yksi sisällönanalyysin muoto, ja koimme sen luontevana menetelmänä teemahaastattelun purkamisessa ja työstämisessä. Haastatteluaineiston teemoittelussa on edetty neljän eri vaiheen mukaan. Apuna eri vaiheiden suunnittelussa on käytetty Eskolan (2001, ) mallia: 1. Haastattelukasettien purkaminen ja litterointi 2. Haastattelumateriaalin luokittelu haastatteluteemoittain 3. Aineiston analysointi ja tulkinta teemoittain 4. Mielenkiintoisen materiaalin esiin nostaminen. Ensimmäiseksi nauhoitetut haastattelut litteroitiin sanasta sanaan Wordohjelmaa käyttäen. Litteroitua tekstiä syntyi 19 sivua opinnäytetyön virallisia asetuksia käyttäen. Litterointi oli ajoittain hankalaa, koska osa haastateltavista puhui liian nopeasti ja leikkivien lasten aiheuttama taustahäly vaikeutti haastattelun avaamista. Helpottava tekijä litterointi vaiheessa oli se, että tutkijat olivat haastattelutilanteessa, jolloin tilanteet olivat helpompi muistaa ja pohtia asioita yhdessä. Seuraavaksi jaottelimme vastaukset tukimuotojen mukaisesti. Teoriaosuutta olemme tehneet pitkin matkaa, mutta lopullinen jäsentyminen tapahtui vasta haastattelujen analysoinnin jälkeen. Toisessa vaiheessa järjestettiin litteroitu tekstin niin, että kaikkien vastaukset järjesteltiin haastatteluteemoittain ja niiden alla olevien

28 28 kysymysten alle peräkkäin. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivien äitien haastatteluteemoja olivat sosiaalisen tuen luokittelun mukaisesti tiedollinen tuki, tunnetuki, käytännöntuki ja vertaistuki. Kolmas vaihe käsitteli aineiston analysointia ja tulkintaa. Haastattelumateriaali oli luokiteltu valmiiksi kysymysten alle. Kaikki muu aiheeseen liittymätön teksti oli poistettu, jolloin jäljellä oli vain tutkimuskysymykseen vastaavat asiat. Neljännessä vaiheessa nostetaan esille ne asiakokonaisuudet, jotka meidän mielestämme ovat olleet kaikkein tärkeintä tutkimuskysymysten kannalta. Tämä tekee tulosten käsittelystä selkeämpää. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on luoda tutkimusaineistoon selkeyttä ja tuoda esille uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Laadullisen tutkimuksen analysointi alkaa tutkimusaineiston sisäistämisellä. Aineisto pyritään tiivistämään niin, että tutkimuksessa saatu tieto ei katoa. Tiedon informaatioarvo kasvaa, kun hajanaisesta aineisosta tulee selkeämmin ymmärrettävä. Laadullisen aineiston ongelmana on aineiston loppumattomuus. (Eskola & Suoranta 1998, 19, ) Laadullisen aineiston analyysissä käytetään aineiston riittävyyteen viittaavaa saturaation käsitettä, jonka Eskola ja Suoranta (1998) ovat suomentaneet aineiston kyllääntymiseksi. Haastattelimme neljää synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivää äitiä. Aineistomme kyllääntyminen tapahtui analysoinnin lopussa: samat asiat alkoivat kertautua haastatteluja avatessa. Mielestämme haastateltavat suhtautuivat hyvin avoimesti ja rehellisesti synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivän sosiaalisen tuen käsittelyyn. Aineiston samankaltaisuus saattoi johtua osittain siitä, että haastateltavamme kävivät samassa vertaistukiryhmässä ja saivat mahdollisuuden solmia tuttavuutta ja jakaa kokemuksiaan keskenään. Haastattelu kysymyksemme on ollut, millaista sosiaalista tukea synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivät äidit ovat saaneet terveydenhoitajaltaan

29 29 neuvolassa. Opinnäytetyössämme ilmiö on terveydenhoitajan antama sosiaalinen tuki masentuneelle äidille. Eskola (1998, 19) sanoo, että aineistolähtöinen analyysi on tarpeellinen silloin kun tarvitaan perustietoa tietyn ilmiön olemuksesta. Toisin sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että ennen kuin voidaan puhua sosiaalisen tuen antamisesta pitää selvittää, mitä sosiaalinen tuki tarkoittaa. 5 TULOKSET Opinnäytetyön tulokset esitellään sosiaalisen tuen jaottelun mukaisesti. Ensimmäiseksi käsitellään terveydenhoitajan antamaa tiedollista tukea äidin ollessa masentunut synnytyksen jälkeen. Tämän jälkeen esittelemme tulokset tunnetukeen liittyen, jonka jälkeen käsittelemme vastauksia käytännön tuen osalta. Viimeisenä tuen muotona on terveydenhoitajan antama tuki vertaistuen piiriin ohjaamisessa. 5.1 Tiedollinen tuki Tiedon saaminen synnytyksen jälkeisestä masennuksesta Kaikki neljä haastateltavaa olivat käyneet perhevalmennuksessa ensimmäisen lapsen odotusaikana, mutta vain yksi koki saaneensa valmennusryhmissä tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Kävin Harakanpesässä tän perhevalmennuksen ja sieltä sai kyllä tietoa Haastateltavat kokivat, että heitä hoitaneilla terveydenhoitajilla ei ollut riittävästi asiantuntemusta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Terveydenhoitajan tiedon puutteen vuoksi äidit eivät saaneet tarpeeksi tietoa

30 30 masennuksesta tai sen hoidosta. Tiedonlähteinä masennuksesta äidit mainitsevat muun muassa www-sivut ja ilmoitustaulut. Se tiesi, että semmosta oli olemassa, mutt en tiedä tiesikö se yhtään sen enempää Ei siis kyllä mulla oli jo itsellä enemmän tietoa siitä siinä vaiheessa... (naurua) Löysin itse Äimän nettisivuille ja rupesin ettimään ite tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, ni löysin, että hyvänen aika, onko muka muitakin ku minä ja tota... mut en mä niinku sieltä terveydenhoitajalta saanu mitään Terveydenhoitajan rooli masentuneen auttamisessa Äidit kokivat, että terveydenhoitajan rooli synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa voisi olla paljon suurempi kuin se oli ollut ja terveydenhoitaja voisi tehdä paljon enemmän masennuksen eteen, jos resurssit riittäisivät siihen. Heidän mielestään äitiys- ja lastenneuvolan vastaanottoaika kuluu suurimmaksi osaksi erilaisten mittausten tekemiseen ja sekä äidin että lapsen fyysisen kasvun ja hyvinvoinnin mittauksiin. Ja mä ymmärrän tietysti sen, että tota Koska sen nimenomaan äitiysneuvolassa olevan terveydenhoitajan ensisijainen tehtävä on varmistaa sen lapsen hyvinvointi ja siihen muuhun ei jää aikaa. Että paljon olis, mitä vois tehdä Synnytyksen jälkeisen masennuksen puheeksi ottaminen Terveydenhoitajan synnytyksen jälkeisen masennuksen puheeksi ottaminen koettiin vajavaiseksi. Asiakkaat joutuivat itse ottamaan asian puheeksi ja kertomaan terveydenhoitajalle useaan otteeseen väsymyksen ja alakuloisuuden tunteista ja muista masennuksen oireista ennen kuin masennuksesta alettiin keskustella.

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena RutiiNiksi pilottikoulutus THM Sirkka Perttu Systemaattisen kysymisen mahdollisuudet Kysyminen itsessään on interventio Antaa asiakkaalle mahdollisuuden

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot