Naudanlihan tuotannon ympäristövaikutukset ja niiden vähennyskeinojen mahdollisuudet
|
|
- Anne Tikkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Naudanlihan tuotannon ympäristövaikutukset ja niiden vähennyskeinojen mahdollisuudet
2 Esityksen kulku 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Mallinnuksen lähtökohdat 3. Lähtötiedot 4. Nykytuotannon tulokset 5. Ympäristökuormitusten vähennysskenaarioiden mahdollisuudet 6. Yhteenveto 2 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
3 FootprintBeef-hanke Osa laajempaa ravinteiden kierrätystä edistävää, Tekesin Green Growth -ohjelman rahoittamaa Suomi kestävän ravinnetalouden mallimaaksi -hankekokonaisuutta Rahoitus: Tekes HKScan Finland Oy Raisioagro Oy Yara Suomi Oy Luke Toteutus: Luke yhteistyössä yritysten kanssa 3 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
4 FootprintBeef-hankkeen tavoitteet 1. Arvioida naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti systeemitasolla kvantitatiivisesti mallintaen 2. Löytää parhaat toimintaehdotukset tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi Ymmärrystä eri toimenpiteiden ja muutosten vasteista ja vaikutuksista 3. Kehittää ympäristövaikutusten elinkaarimallinnusta ja skenaariotarkasteluja erityisesti linkityksin biologisiin eläin- ja viljelymalleihin 4 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
5 Taustaa elinkaariarvioinnin näkökulmasta Useiden ruokatuotteiden ympäristövaikutuksía arvioitu Suomessakin elinkaariarvioinilla Kansallinen Foodprint-laskentasuositus (2012) ilmastovaikutusten arviointiin Ensimmäistä kertaa Tarkempi naudanlihan tarkastelu elinkaariarvioinnin menetelmin Yhdistetään mallinnus biologisiin malleihin Rakennetaan skenaariomallinnuksen mahdollistava dynaaminen malli Otetaan käyttöön uudet ilmastovaikutusten päästömallit 5 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
6 Taustaa biologisten mallien näkökulmasta Kasvintuotanto: Luken nurmiryhmä tutkinut mm. nurmien viljelytekniikkaa Viime vuosina myös lietelannan käyttöä nurmikierrossa, mutta ei kuivalantaa Lisäksi nurmen viljelyn ympäristövaikutuksia, etenkin ravinteiden huuhtoutumista Kotieläinten ravitsemustutkimus: Arto Huuskonen on tutkinut laajasti naudanlihantuotantoa (mm. ruokintakoeaineisto) Jouni Nousiainen on mallintanut eri kotieläinlajien syöntiä ja tuotantoa (perustuen kotimaisiin ruokintatutkimuksiin) 6 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
7 Tarkasteltavat järjestelmät Yhdistetty maidon- ja lihantuotanto Lypsylehmä Hieho ja sonni Naudanlihantuotanto Emolehmä Hieho ja sonni Tavanomainen tuotanto, ei luomu- tms. 7 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
8 Menetelmät 1. Ilmasto-, rehevöitymis- ja happamoitumisvaikutukset arvioitiin elinkaariarvioinnilla (LCA) Biologisiin malleihin ja tilastotietoihin pohjautuen 2. Kasvintuotannon biologiset mallit: hyödynnettiin Luken nurmiryhmän tutkimusta, erityisesti nurmien viljelytekniikasta (lannoitusta, niittorytmitystä, sadon määrän ja sulavuuden ennustamista) 3. Kotieläinten ravitsemustutkimus: Arto Huuskosen ruokintakoeaineistoon perustuvat kasvumallit (Jouni Nousiainen) 8 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
9 Mallin lähtökohdat Mallinnus yhden eläimen elinkaarta kohti Ei vuosittain Ei merkitystä mitä muita eläimiä tilalla (minkä rotuisia, minkä kokoinen tila, onko lypsylehmä-, emolehmä-, kasvatus- vai niiden yhdistelmätila) Mallinnus lähtee eläimen energiantarpeesta, kun teurasikä ja -paino on syötetty Laskee rehujen käytön energiatarpeen täyttämiseksi Laskee peltoalan rehujen tuottamiseksi Laskee minimialan Kaikki kasvit käytetään ruokinnassa Lietejärjestelmä maitorotuisille ja kuivalanta liharotuisille Kaikki lanta levitetään viljelykasveille 9 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
10 Mallin automaattisia linkityksiä ja tarkastuksia Haluttiin välttää biologisesti tai lainsäädännön puitteissa mahdottomat tuotantomenetelmät, joten tehtiin rajauksia: Säilörehun satotason ja typpilannoitustason vasteet vain mielekkäät yhdistelmät mahdollisia Säilörehun sulavuuden eli D-arvon ja väkirehun osuuden vaikutus teurasikään Malli korjaa teurasikää rehustuksen muuttuessa Ympäristötuen liukoisen fosforin ja typen sekä nitraattidirektiivin ehtojen mukaiset rajoitukset ravinteiden käytössä Oletus, että nurmet perustetaan suojaviljan kanssa, jolloin malli laskee tarvittavan suojaviljan alan 10 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
11 Mallin ympäristövaikutusten arviointimallit Ilmastovaikutus eli kasvihuonekaasupäästöt (CO 2, CH 4 ja N 2 O) yhteismitallistettuina Kansallinen kasvihuonekaasuinventaari / IPCC 2006 Turvemaiden päästöt arvioitu kansallisin menetelmin (NIR 2015) Viljelyn N 2 O-päästöt erikseen nurmet ja viljat (Regina 2013) Pötsikäymisen CH 4 -päästöt (Ramin & Huhtanen 2013 ja IPCC 2006) Happamoituminen Ammoniakkipäästöt: SYKEen typpimalli (Grönroos 2009) Typpi- ja fosforipäästöjen arviointi / rehevöityminen Consenv-malli (Virtanen 2011) 11 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
12 Mallin lähtötiedoista Kasvutiedot teurastamoaineistosta Rehujen koostumus Luken rehutaulukoista Lannan varastointi ja levitys SYKEen typpimallista Navetan energiat Pro Agria/HKScan Finland Työkoneiden polttoaineen kulutus Ahokas&Mikkola, gradu Pakkala, Aro-Heinilä/Luke ym. Lannoitteiden valmistus Yaran takuuarvolla (parempia ei saatu hankkeen käyttöön, ei mahdollista varioida) Paljon asiantuntija-arvioita myös Suojaviljankäyttö, rehuosuuksien valinta, niittokerrat, siementen käyttömäärä, nurmen ikä Lannan jakokasveille, laidunkauden pituus, työkoneiden käyttö, kuljetusmatkat 12 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
13 Mallin lähtötiedoista - viljely Rehuviljely lohkotietopankin (Pro Agria) tiedoin Maitotiloja lähinnä Kg/ha Säilörehu Kokoviljasäilörehu Laidun 5550 (kuiva-aineena) 3570 (kuiva-aineena) 4330 (kuiva-aineena) Ohra 3500 Kaura 3240 Turvemaiden osuus Suomen keskimääräinen, 14 % Savimaita 19 %, muita kivennäismaito 67 % 13 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
14 Mallinnuksen rajoitukset Ohralla ei satofunktiota, jonka mukaan lannoitus ja sato linkitettäisiin Mallinnus nautojen elinikää kohti, tilakokonaisuus ei tule huomioiduksi Minimiruokinta- ja pinta-ala, hävikkejä tai laajaperäistä tuotantoa ei arvioitu Ei ylimääräistä pinta-alaa lannan levitykseen Fosforihuuhtoutumien malli melko yksinkertainen ei pystytä huomioimaan kaikkia toimenpiteitä Malli ei huomioi maan fosforitilan muutoksia pitkällä aikavälillä Kehitystoimenpiteet yksittäisillä tiloilla arvioitava erikseen tulokset edustavat kansallista tuotantoa tilastotietojen perusteella Vain tietyt ympäristövaikutusluokat - ei muita vastuullisuuden ulottuvuuksia 14 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
15
16 Ruokinta nykytuotannossa Maitosonni Maitohieho Lihasonni Lihahieho Lypsylehmä Emolehmä Loppukasvatuskaudella: Elinikänä: Säilörehunurmi Ohra Kaura 19 Rypsi 10 Vasikkakaudella: Maito <1 2 Laidun Pulkkinen, Virkajärvi et al.
17 Nykytuotannon tunnuslukuja Hiehot teurastetaan Suomessa aiemmin ja pienempinä kuin sonnit Ne myös syövät vähemmän per tuotettu lihakilo ja tuottavat enemmän lihaa per hehtaari Maitosonni Maitohieho Lihasonni Lihahieho Emolehmä Lypsylehmä Teurasikä vrk Teuraspaino kg Päiväkasvunopeus (loppukasvatus) kg/vrk 1,0 0,8 1,3 1, Ka-syönti loppukasvutus kg ka/vrk 8,5 6,8 9,2 7,2 11,4 18,4 Ka-syönti elinikä/ruhokilo kg ka/ruhokg 12,2 11,5 10,2 9, Tehokkuus ruhokg/ha Eläintiheys LU/ha 1,1 1,5 1,1 1,5 1,5 1,0 Maksimikarjanlannan kokonaistyppi kg N/ha/v Porttitase P kg P/ha 3,1 2,9 2,2-1,5 0,4 5,3 Porttitase N kg N/ha Lisäpeltoalan tarve ha/eläin -0,2-0, ,3 0,1 17 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
18 Nykytuotannon ympäristövaikutukset elinkaaren vaiheittain esimerkkinä maitorotuinen sonni 12% 44% 6% 38% Rehujen viljely Ruuansulatuksen metaani Lannan varastointi Eläinsuojien energia Rehevöityminen: 90 % viljely / 10 % lannan varastointi - Viljelyssä 2/3 osaa N-huuhtoumista + 1/3 P-huuhtoumista Happamoituminen: % viljely (lannan levitys) / % lannan varastointi 18 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
19 Nykytuotanto (ilman emo- ja lypsynlehmän päästöjen allokointia) kg CO2-ekv/ruhokg Eläinsuojien energia Lannan varastointi Ruuansulatuksen metaani Karkearehun viljely Väkirehun viljely Erot ilmastovaikutuksessa ruhokiloa kohti selittyvät hyvin ruhokilo/ha - tekijällä ja eläimen kasvuajalla Liharotuiset muuntavat rehun tehokkaammin lihaksiksi, jolloin niiden vaikutus ruhokiloa kohti on pienempi (vertailtaessa ilman emojen vaikutusta) 19 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
20 Ilman emo- ja lypsylehmän kuormitusta! 20 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
21 kgco2-ekv./ruhokg Emo- ja lypsylehmien päästöjen huomioimisen vaikutus kasvatusnautojen ilmastovaikutukseen Lypsylehmän eliniän päästöistä allokoidaan energiantarpeen perusteella maidolle 75 %, lihalle 23 % ja jälkeläisille 2 % Emolehmän päästöistä sen omalle lihalle 43 % ja jälkeläisille 57 % % +11 % +79 % +131% Eläinsuojien energia Lannan varastointi Ruuansulatuksen metaani Karkearehun viljely Väkirehun viljely 21 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
22 gpo4-ekv./ruhokg Nykytuotannon rehevöityminen ilman emojen päästöjä Nykytuotannon rehevöityminen emojen päästöt huomioiden Eläinsuojien energia Lannan varastointi Karkearehun viljely Väkirehun viljely Liharotuiset (ilman emovaikutusta tarkasteltuina) muuntavat rehun tehokkaammin lihaksiksi ja siten niiden rehevöittävät päästöt lihakiloa kohti ovat hieman pienemmät kuin maitorotuisilla. Tuotekohtaiset rehevöittävät päästöt olivat sitä suurempia mitä suurempi oli viljelyn ha-kohtainen fosforitase 22 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
23 Ilman emo- ja lypsylehmän kuormitusta! 23 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
24 gae-ekv/ruhokg Nykytuotannon happamoituminen ilman emojen päästöjä Nykytuotannon happamoituminen emojen päästöt huomioiden Eläinsuojien energia Lannan varastointi Karkearehun viljely Väkirehun viljely Liharotuisilla kuivikepohjalanta, jonka ammoniakki (NH 3 )-päästöt lantaa levitettäessä pienemmät kuin lietelannan Liharotuisten jälkeläisten päästöt ilman emoja lähes puolet pienemmät kuin maitorotuisten, ja emojen kanssa liharotuisen sonnin samaa tasoa, hiehon suuremmat (ruhokg kohti laskettaessa) 24 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
25 KOONTI: Emojen päästöt huomioiden eri kasvatusnautojen tuotekohtainen vertailu kgco2-ekv./ruhokg Nykytuotannon ilmastovaikutus Maitosonni Maitohieho Lihasonni Lihahieho 80 gpo4-ekv./ruhokg Nykytuotannon happamoituminen 0 Nykytuotannon rehevöityminen Maitosonni Maitohieho Lihasonni Lihahieho gae-ekv/ruhokg Maitosonni Maitohieho Lihasonni 25 Pulkkinen, Virkajärvi et al. Lihahieho
26 Maitorotuisen tuotannon vertailu kansainvälisiin tutkimuksiin (vertailtavuuden vuoksi laskettu IDF:n allokointimenetelmällä ja IPCC 2006 menetelmin kansallisten sijaan per ruhokilo) 25 kgco2-ekv/ruhokg Suomi 2016 Ruotsi 2015 Ruotsi 2009 Norja 2012 EU 2010 UK 2006 Maidon ilmastovaikutus hyvin samassa kuin kansainvälisesti tutkimuksissa tyypillisesti 26 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
27 Liharotuisen tuotannon vertailu kansainvälisiin tutkimuksiin (per ruhokilo) (vertailtavuuden vuoksi laskettu IPCC 2006 menetelmin kansallisten sijaan per ruhokilo) 35 kgco2-ekv. / ruhokg Pulkkinen, Virkajärvi et al.
28 Suhteutus EU:n naudanlihantuotannon päästöjen jakautumiseen maittain Lähde: Leip, A., et al. (2010): Evaluation of the livestock sector's contribution to the EU greenhouse gas emissions (GGELS) final report. European Commission, Joint Research Centre Pulkkinen, Virkajärvi et al.
29 29 Pulkkinen, Virkajärvi et al
30 Skenaarioita Maitorotuinen sonni: Vihreälinja Väkirehulinja Kokoviljasäilörehuruokinta Turvemaiden vaikutus Maito- ja liharotuinen sonni: Maksimaalinen päästövähennyspotentiaali 30 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
31 Vihreä linja (nurmirehuvaltainen ruokinta) vs. väkirehulinja - ilman emolehmää Nykytila Vihreä linja Väkirehulinja Väkirehun osuus Karkearehun D-arvo Säilörehun satotaso, kg KA / ha Ohran satotaso, kg / ha Niittoja 2 3 Nurmen satotasoluokka Pulkkinen, Virkajärvi et al.
32 Vihreälinja ja väkirehulinja esimerkkinä maitorotuinen sonni (muutos verrattuna nykytuotantoon) Maitosonni Maitosonni Vihreä Väki Korjattu kasvatusaika vrk 7 % -10% Päiväkasvunopeus (loppukasvatus) kg/vrk -8% 14 % Ka-syönti elinikä/ruhokilo kg ka/ruhokg 5 % -9% Tehokkuus ruhokg/ha 30 % 18 % Ilmastovaikutus kgco2-ekv/ruhokg 0 % -8% Rehevöityminen kgpo4-ekv/ruhokg -10% -19% P huuhtoutuminen kg P/ha 12 % -8% Happamoituminen kgae-ekv/ruhokg 19 % -16% Kun nurmen osuutta lisätään, kasvu hidastuu ja eläimen ylläpitoon tarvittavan energian osuus ja ka-syönti kasvaa Viljelyn ilmastovaikutukset pienenevät molemmissa skenaarioissa parempien satojen myötä, mutta vihreässä linjassa ruuansulatuksen päästöt kasvavat nurmen osuutta lisättäessä 32 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
33 Kokoviljasäilörehun käytön vaikutus ympäristövaikutuksiin maitorotuinen sonni (muutos verrattuna nykytuotantoon, jossa nurmi kokoviljan sijaan) Ka-syönti elinikä/ruhokilo kg ka/ruhokg 2 % Tehokkuus ruhokg/ha 4 % Viljelyn päästöt kg CO2 ekv/ruhokg 28 % Ilmastovaikutus kgco2-ekv/ruhokg 11 % Rehevöityminen gpo4-ekv/ruhokg -26% P huuhtoutuminen kg P/elinikä -41% Happamoituminen gae-ekv/ruhokg -32% Kun monivuotiset nurmet vaihdetaan kokoviljasäilörehuun, kasvaa viljelyn päästöt huomattavasti, koska yksivuotisten kasvien viljelystä aiheutuu enemmän N2O-päästöjä Samalla lannoitustarve pienenee, koska viljoja lannoitetaan vähemmän kuin nurmia, jolloin rehevöittävät ja happamoittavat päästöt pienenevät 33 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
34 Turvemaiden osuuden vaikutus ympäristövaikutuksiin maitorotuinen sonni (muutos verrattuna nykytilaan, 14 % turvemaita) Maitosonni turvemaa0 % Maitosonni turvemaa 50 % Viljelyn ilmastovaikutus kgco2 ekv/ruhokg -28% 72 % Ilmastovaikutus kgco2-ekv/ruhokg -11% 28 % Rehevöityminen gpo4-ekv/ruhokg 0 % 2 % Happamoituminen gae-ekv/ruhokg 1 % -2% Turv ta syntyy luonnostaan enemmän kasvihuonekaasupäästöjä per ha kuin kivennäismailta, jonka vuoksi turvemaiden osuudella on selvä vaikutus tuotannon ilmastovaikutuksiin Ei käytännön vaikutusta muihin vaikutusluokkiin 34 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
35 Maksimaalinen kuormitusten vähennyspotentiaali Teurasikä -10 %, teuraspaino ennallaan Satotasot nostettu ProAgrian aineiston parhaan neljänneksen tasolle (säilörehu, ohra, suojavilja) Nurmen sulavuus (D-arvo) nostettu 660->690 Satoluokka, eli pellon kasvukuntoa kuvaava tekijä, nostettu parhaaseen luokkaan (1-3 asteikolla) Ei turvemaita 35 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
36 Lihasonni Maksimaalinen ympäristövaikutusten vähennyspotentiaali (muutos verrattuna nykytuotantoon) Maito- Maito- Maito- sonni sonni sonni Väkirehuosuus % Korjattu kasvatusaika vrk -4% -10% -22% -13% Ka-syönti elinikä/lihakilo kg ka/ruhokg -2% -6% -16% -6% Tehokkuus ruhokg/ha 50 % 44 % 48 % 42 % Eläintiheys LU/ha 44 % 30 % 15 % 23 % Ruuansulatus kgco2 ekv/ruhokg -4% -8% -15% -8% Viljelyn päästöt kgco2 ekv/ruhokg -40% -36% -35% -35% Ilmastovaikutus kgco2 ekv/ruhokg -17% -18% -23% -19% Rehevöityminen gpo4 ekv/ruhokg -22% -28% -35% -24% P huuhtouma kgp/ha 21 % 7 % -6% 8 % Happamoituminen gae ekv/ruhokg 8 % -7% -21% -3% Päästövähennyspotentiaalia ilmastovaikutuksissa jopa neljännes, rehevöittävissä jopa kolmannes 36 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
37 Yhteenvetoa tuloksista Panoksia tasapainoisesti ja tehokkaasti käyttävän tuotannon päästöt ympäristöön ovat pienimmät Ilmastovaikutus, rehevöityminen, happamoituminen Monimuotoisuutta, ekotoksisuutta, maaperävaikutuksia ym. ei arvioitu Liharotuiset naudat tehokkaampia muuntamaan rehun lihaksiksi. Ero ei kuitenkaan kompensoi emolehmältä siirtyvää kuormaa, vaan maitorotuisten vaikutukset pienemmät, kun emo- ja lypsylehmien kuormitukset otetaan huomioon Tehokkuutta parantavilla toimenpiteillä on vähennyspotentiaalia jälkeläistentuotannossa Ilmastovaikutuksissa jopa viidenneksen, rehevöitymisessä kolmannes Peltojen hyvä peruskunto, tasapainoinen lannoitus, runsaat sadot, sulava säilörehu, viljely kivennäismailla, laadukas eläinaines ja eläinten hoito Tarkasteltaessa naudanlihantuotantoa kokonaisuudessaan tulee muistaa myös muut ympäristövaikutukset ja vastuullisuuden ulottuvuudet 37 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
38 Jatkotutkimustarpeita Huuhtoumamallien kehittäminen huomioimaan paremmin päästövähennystoimenpiteet Eläinmallin kehittäminen tilamalliksi Kehitystoimenpiteiden taloudellisten vaikutusten huomioiminen Nautojen rehun hyväksikäyttösuhteen tarkempi mallintaminen Yksittäisten uusien parannustoimenpiteiden mallinnuksen mahdollistaminen automatisoiduksi (esim. erilaiset lannankäsittelyt) Mallin kehittäminen ja siirtäminen käyttäjäystävälliseen muotoon alan toimijoille työkalun kehittäminen 38 Pulkkinen, Virkajärvi et al.
Kotimaisen karjatalouden ilmastovaikutukset
Kotimaisen karjatalouden ilmastovaikutukset Hannele Pulkkinen, tutkija Kestävyystutkimus ja indikaattorit Biotalous ja ympäristö Esityksen sisältö 1. Ilmastovaikutukset osana vastuullisuutta 2. Nautakarjan
LisätiedotLuomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.
Luomutuotteiden elinkaariarviointi Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.2014 Sisältö Luomun elinkaariarviointi Erot tavanomaiseen viljelyyn verrattuna
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotKeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/
KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja
LisätiedotLCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT
LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotKeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/
KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotTurvepeltojen viljely. Merja Myllys
Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm
LisätiedotNaudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa
Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKeha-hanke Elinkaariajattelu
Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa
LisätiedotTutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta
Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit
LisätiedotMaatalouden- ja kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista Euroopan eri maissa
Maatalouden- ja kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista Euroopan eri maissa Marja Roitto Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto RURAL SOLUTIONS FOR SUSTAINABLE FUTURE 27/08/2019 Presentation Name /
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotOhrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon
LisätiedotLuomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus
Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotKala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT
Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,
LisätiedotMittatikun uudet sovellukset
Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotMaidontuotannon kannattavuus
Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
LisätiedotKeHa-hanke Elinkaariajattelu
KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-
LisätiedotYritämme avata tätä monimutkaista
Eläinlääkärin muuttuva maailma Nautakarjan ympäristövaikutukset ovat moninaisia Teksti: Hannele Pulkkinen, Katariina Manni ja Marketta Rinne Keskustelu ruoantuotannon ympäristövaikutuksista käy mediassa
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotHiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät
Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:
LisätiedotMuutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?
Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotKeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA
KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotProAgria Maitovalmennus
ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotValkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen
LisätiedotLannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset
HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset Katri Rankinen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus (SYKE) Miia Kuisma, MTT Reetta Palva ja Sakari Alasuutari, TTS
LisätiedotNurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla
Nurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla Sari Kajava Luke EuroDairysta EuroMaitoon EuroDairy-hanke 2016 2019, EuroMaito 2017 2018 Tavoitteena parantaa maidontuotannon taloudellista,
LisätiedotTutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen
Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotNitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
LisätiedotSäilörehunurmet kg ka
Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotVasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotViljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu
LisätiedotLannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa
Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,
LisätiedotKotimaisen nautakarjatalouden ympäristövaikutukset ja suomalaisen tuotannon erityispiirteet
Kotimaisen nautakarjatalouden ympäristövaikutukset ja suomalaisen tuotannon erityispiirteet Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Kiitokset: Hannele Pulkkinen, Arto Huuskonen, Sanna Kykkänen,
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotMiksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle
Miksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannontutkimus Lanta tehokäyttöön, Jyväskylä Lantamuotoja Sonta Virtsa Lanta Kuivalanta Kuivikelanta,
LisätiedotNaudanlihan tuotannon näkymät. Rakennetukikesäpäivät Jyväskylä
Naudanlihan tuotannon näkymät Rakennetukikesäpäivät 6.6.2019 Jyväskylä Toimintaympäristö muutoksessa Naudanlihamarkkina Euroopassa 2030? Ilmastonmuutoskeskustelu kiihtyi suuremmaksi kuin koskaan. Syksyllä
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotRavinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna
Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna Ravinnetasepäivä ProAgria Mikkeli 22.11.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG Järki-Lanta -hanke KR 22.11.2013i 1 Esityksen sisältö Miksi taselaskelmia
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotSuomen normilanta. Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. Sika- ja siipikarjatalouden ympäristölupaseminaari, Huittinen.
Suomen normilanta Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. 1 Tutkimusryhmä Sari Luostarinen tietojen keruu, kansainväliset vertailut, koordinaattori Jouni Nousiainen erityslaskenta Maarit Hellstedt tietojen
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotVastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista
Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja
LisätiedotPeltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE
Peltojen ravinnekierron työkalu Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE Taustatietoa ICECREAM peltomallista ICECREAM on peltolohkon ravinneprosesseja kuvaava laskentamalli ICECREAM on sovitettu laskemaan
LisätiedotLCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari
LCA-työkalun kehittäminen Puoliväliseminaari 4.6.2014 LCA-työkalu Työkalu kierrätysmateriaalin tuottajille ja viherrakentajille Ottaa huomioon sekä kierrätysmateriaalin tuotannon että nurmikon perustamis-
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotKansallisen laskentasuosituksen sisältö
Kansallisen laskentasuosituksen sisältö Foodprint Tools hankkeen loppuseminaari 7.11.2012 MTT Hanna Hartikainen - Hannele Pulkkinen Sisällysluettelo Johdanto 1. Sanasto 2. Toiminnallinen yksikkö 3. Ilmastovaikutusten
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotIlmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?
Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää
LisätiedotMärehtijät osana ruokaturvaa
Märehtijät osana ruokaturvaa Kuopio 18.1.2018 Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Mikkeli Märehtijät Suomen maataloudessa Naudat, lampaat ja vuohet ovat märehtijöitä Lypsylehmien tuottama maito tärkein
LisätiedotEsimerkkejä energian säästöstä maatiloilla
Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon
LisätiedotNitraattiasetus (1250/2014)
Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotNaudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään
Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus
LisätiedotMikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
LisätiedotEmolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?
Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotKestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa
Esit tely Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Agrifood Research Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen, MTT Elinkaaren kestävyyden parantamisen ongelma
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotEnergian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen
Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotTuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
LisätiedotIlmastolounas-esittely 9.10.2013
Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotElinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen
Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen
20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012
Lisätiedot