Maatalouden- ja kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista Euroopan eri maissa

Transkriptio

1 Maatalouden- ja kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista Euroopan eri maissa Marja Roitto Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto RURAL SOLUTIONS FOR SUSTAINABLE FUTURE 27/08/2019 Presentation Name / Firstname Lastname 1

2 KOTIELÄINTUOTANNON OSUUS MAATALOUDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA EUROOPASSA 70-80% luonnon monimuotoisuuden häviäminen (maaekosysteemit) happamoituminen ja ilman epäpuhtaudet (ammoniakki ja typen oksidit) ilmaston lämpeneminen vesistökuormitus (P N) TAVOITTEET maatalous / kotieläintuotanto ympäristökuormituksen aiheuttajana Suomi verrattuna muihin EU-maihin? Tanska, Ruotsi, Hollanti, Saksa, Viro, Puola, Irlanti Leip, A et al Impacts of European livestock production: nitrogen, sulphur, phosporus and greenhouse gas emissions, water eurtrophication and biodiversity. Environ Res Lett 10:

3 EU:n kehittämät kansainväliset maatalouden ympäristöindikaattorit Ympäristön kuormitus, riskit, ympäristön tila, luonnonvarojen käyttö ml. maa ja vesi Päivitykset, osa kehitteillä, osa arkistoitu (ei päivitetä) Kansalliset indikaattorit 3

4 MAATALOUS JA KASVIHUONEKAASUT A) Maataloussektori 1.kotieläinten ruuansulatus (CH 4 ) 2.lannankäsittely (CH 4, N 2 O) (lietelanta, kuivikelanta, lanta) 3.maatalousmaat (N 2 O) keinolannoitus, eloperäiset lannoitteet (lanta, puhdistamoliete), niittojäännös, eloperäiset maatalousmaat ja typen mineralisaatio 4.kalkitus ja urean käyttö (CO 2 ) 5.oljen peltopolton päästöt (CH 4, N 2 O). B) Maankäyttösektori Maaperä (CO2): hiilivaraston muutos kiv.mailla, eloperäiset maatalousmaat C) Energiasektori Lähde: LUKE 4

5 IPCC:n uusi raportti (2019) korostaa turvemaiden ja hiilivarastojen suojelua ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Suomesssa viljelymaista noin 10 % eloperäisiä ( 12% hiiltä), mutta ne tuottavat 50-60% maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä maankäyttösektorilla Hanna Kekkonen, Hannu Ojanen, Markus Haakana, Arto Latukka & Kristiina Regina (2019) Mapping of cultivated organic soils for targeting greenhouse gas mitigation, Carbon Management, 10:2, , DOI: /

6 Bulgaria Unkari Viro Romania Latvia Espanja Liettua Slovakia Kroatia Kreikka Portugali Puola Ruotsi Tsekki Italia UK Itävalta Ranska Suomi Slovenia Saksa Tanska Irlanti Belgia Hollanti MAATALOUDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PELTOHEHTAARIA KOHDEN kt CO 2 -ekv 1000 ha

7 Bulgaria Latvia Viro Liettua Slovakia Romania Kreikka Suomi Kroatia Tsekki Unkari Ruotsi Portugali Espanja Puola Italia Ranska UK Itävalta Slovenia Saksa Irlanti Tanska Belgia Hollanti LSU per ha UAA Kotieläintiheys Euroopan eri maissa livestock_patterns

8 Bulgaria Liettua Latvia Romania Viro Portugali Kreikka Suomi Unkari UK Slovakia Kroatia Ruotsi Puola Espanja Tsekki Ranska Itävalta Irlanti Tanska Italia Slovenia Saksa Belgia Hollanti 1000 tn per million ha Ammoniakkipäästöt per peltoha Maataloudessa ammoniakkia haihtuu kotieläinten lannasta eläinsuojissa ja lannan varastoinnin ja levityksen yhteydessä. Ammoniakkia haihtuu myös typpeä sisältävistä muista orgaanisista ja epäorgaanisista lannoitteista 0 _ammonia_emissions

9 Sweden Finland Latvia Slovenia Lithuania Denmark United Kingdom Austria Slovakia Ireland Netherlands Czechia Greece Estonia France Romania Germany Croatia Poland Belgium Bulgaria Hungary Portugal Italy Spain Tuotantoeläinten määrään suhteutettu mikrobilääkkeidenmyynti mg PCU european-countries-2016-trends eighth-esvac_en.pdf

10 Bulgaria Viro Irlanti Liettua Suomi Kreikka Latvia Romania Ruotsi Tanska Slovakia UK Itävalta Kroatia Puola Tsekki Unkari Slovenia Ranska Portugali Saksa Espanja Belgia Italia Hollanti kg ha -1 UAA Kasvinsuojeluaineiden käyttö per peltoala

11 Ireland Portugal Italy Romania Croatia Spain France (²) Bulgaria Slovenia Estonia Netherlands Slovakia Belgium Hungary Latvia Denmark Lithuania Greece Poland Czech Republic Finland United Kingdom Sweden Austria Uusiutuvan energian osuus maatalouden energian käytöstä 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Energy consumption by agriculture made up only 2.7 % of final energy consumption in the EU-28 [1] in

12 Romania Bulgaria Viro Latvia Portugali Slovakia Liettua Espanja Unkari Kroatia Tsekki Itävalta Puola Italia Kreikka Slovenia Suomi UK Ruotsi Irlanti Ranska Tanska Saksa Belgia Hollanti % Trend in the shares of UAA managed high intensity farm The inputs taken into account are fertilisers, pesticides and purchased feed. It allows covering both crop and livestock productions. 0

13 Suomi Tanska Ruotsi Unkari Liettua Puola Slovakia Bulgaria Italia Tsekki Saksa Ranska Romania Viro Espanja Latvia Belgia Kroatia Hollanti Kreikka Itävalta Portugali Slovenia UK Irlanti % Pysyvien nurmien osuus

14 LUOMUTUOTANTO % / nuppimäärä Maa Maito Itävalta 21,2 Ruotsi 16,4 Latvia 12,7 Kreikka 12,4 Tanska 12,3 Liettua 5,4 Saksa 4,9 UK 4,0 Belgia 3,9 Ranska 3,6 Slovakia 3,5 Suomi 3,4 Italia 3,2 Viro 2,0 Hollanti 1,9 Kroatia 1,8 Tsekki 1,8 Unkari 1,3 Bulgaria 1,1 Romania 1,1 Espanja 1,0 Puola 0,5 Irlanti 0,2 Portugali 0,0 Maa Liha Latvia 23,6 Itävalta 21,7 Ruotsi 21,2 Tsekki 18,7 Viro 16,0 Kreikka 14,6 Tanska 12,8 Slovakia 12,7 Liettua 8,5 Suomi 7,8 Slovenia 7,3 Saksa 6,4 Italia 5,3 Portugali 5,2 Belgia 4,5 Kroatia 3,8 Ranska 3,5 Espanja 3,2 UK 3,0 Unkari 2,0 Bulgaria 1,9 Hollanti 1,6 Romania 1,0 Irlanti 0,9 Puola 0,5

15 Ryhmittelyanalyysi Greenhouse gases, ammonia, pesticides, livestock density, cattle, fodder area, antibiotics, N, P, permanent grasslands, intensity of agriculture, organic production Jäsenyysaste Country Croatia 0,72 0,27 0,01 Poland 0,70 0,27 0,03 Bulgaria 0,65 0,31 0,04 Hungary 0,63 0,31 0,06 Romania 0,60 0,35 0,05 Greece 0,57 0,37 0,06 Spain 0,55 0,35 0,10 Portugal 0,51 0,41 0,08 Sweden 0,31 0,63 0,06 Czechia 0,34 0,62 0,05 Estonia 0,34 0,61 0,04 Austria 0,32 0,61 0,08 Latvia 0,37 0,60 0,03 Slovakia 0,43 0,55 0,02 Finland 0,41 0,54 0,05 France 0,40 0,51 0,10 Slovenia 0,35 0,50 0,15 Belgium 0,01 0,02 0,97 Netherlands 0,07 0,07 0,86 Germany 0,34 0,37 0,29 Ireland 0,33 0,39 0,28 Denmark 0,40 0,39 0,21 Italy 0,45 0,41 0,13 UK 0,43 0,46 0,12 Lithuania 0,47 0,49 0,04 sum Ryhmät nektariinit

16 Kohdemaat ryhmittelyanalyysissä Maiden vertailuun vaikuttaa, mitä tekijöitä otetaan mukaan Puuttuu: Monimuotoisuus (maatalousympäristön lintupopulaatio, luontoarvoiltaan arvokkaiden maatalousmaiden osuus) Vesi Ilmaston muutos: peltojen hiilivarannot

17 Maatalouden ympäristökuormitus indeksinä EU Torjunta-aineet Antibiootit Ammoniakki Typpi Fosfori Kasvihuonekaasut Keskiarvo Van Grinsven et al 2019

18 Ekotehokkuusindeksi EU Bruttoarvon lisäys Tuotannon arvo/päästö t tai kulutus Van Grinsven et al 2019

19 Ekotehokkuus Van Grinsven et al 2019 Ympäristökuormitus

20 JOHTOPÄÄTÖKSET Maatalouden ympäristöindikaattorit: soveltuvuus maiden tuotannon ympäristövaikutusten vertailuun? Maantieteellinen sijainti:satomäärät, taudit, tuholaiset,vesivarat, maaperä Tuotantomäärät, -tavat, jakautuminen Paikalliset vaikutukset/ globaalit Yksikkö, jota kohden ympäristövaikutukset ilmoitetaan

21 Kotieläintuotannon ympäristövaikutusten vertailu elinkaariarvioinnin (LCA) kirjallisuuden pohjalta Kilpa2020 hankkeen ohjausryhmä Hannele Pulkkinen, tutkija Biotalous ja ympäristö Kestävyystutkimus ja indikaattorit Luonnonvarakeskus

22 Kohdemaiden lähtötilanne LCA kirjallisuudessa: maidon ilmastovaikutukset kgco2-ekv./ kg raakamaitoa tilalla Finland Denmark Denmark Denmark Denmark Denmark Denmark Denmark Germany Germany Germany Germany Germany Ireland Ireland Ireland Ireland Ireland Netherlands Netherlands Netherlands Netherlands Netherlands Netherlands Sweden Sweden Sweden Sweden Sweden Sweden Sweden Sweden Sweden Sweden Hannele Pulkkinen

23 Lähtötilanne LCA kirjallisuudessa: Maitorotuisen naudanlihan ilmastovaikutukset kgco2-ekv./ kg ruhokg kgco2-ekv./ruhokg Suomi 2016 Ruotsi 2015 Ruotsi 2009 Tanska, sonni 9,4 kk, 2016 Tanska lypsyl 2016 Norway 2013 Norja 2012 Saksa 2012 UK 2006 Irlanti 2005 EU Hannele Pulkkinen

24 kgco2-ekv. / ruhokg Lähtötilanne LCA kirjallisuudessa: Liharotuisen naudanlihan ilmastovaikutus kgco2-ekv./ kg ruhokg Hannele Pulkkinen

25 Lähtötilanne kirjallisuudessa: Sianlihan ilmastovaikutus kgco2-ekv./ kg ruhokg Ruotsissa eri studeissa on isompi vaihtelu kuin eri maiden välillä Hannele Pulkkinen

26 Seuraavat vaiheet 1. Parhaiden tutkimusten valikoiminen kohdemaista (jos useita) tai mahdollisten LCA-raporttien etsiminen 2. Tutkimusten tavoitteiden, lähtötietojen ja menetelmien läpikäynti vertailtavuuden arvioimiseksi 3. Tulosten raportointi mahdollisimman yhdenmukaisesti 4. Analyysi vertailtavuudesta ja tuloksien eroista Hannele Pulkkinen