KIPU - HOITAMATON ONGELMA TERVEYDENHUOLLOSSAMME
|
|
- Ilona Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JULKAISUJA 4/1998 KIPU - HOITAMATON ONGELMA TERVEYDENHUOLLOSSAMME Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskustelutilaisuuden aiheesta "Kipu - hoitamaton ongelma terveydenhuollossamme". Tilaisuudessa alustajina toimivat professori Per Rosenberg Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta, dosentti Irma Tigerstedt Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta, erikoislääkäri Eero Vuorinen Karhulan sairaalasta ja ylilääkäri Juha Hänninen Terho-kodista. Tilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
3 SISÄLLYS Tilaisuuden avaus 1 Kansanedustaja Martti Tiuri Kivun tutkimus ja koulutus 3 Professori Per Rosenberg Monialainen kivunhoito 5 Dosentti Irma Tigerstedt Syöpäkipu voidaan hoitaa 9 Erikoislääkäri Eero Vuorinen Saattohoito 13 Ylilääkäri Juha Hänninen
4 1 Kansanedustaja Martti Tiuri TILAISUUDEN AVAUS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura on yli 25 vuotta vanha. Sen tarkoituksena on, niin kuin tälläkin tilaisuudella, saada tietoa tutkijoilta kansanedustajien suuntaan ja päinvastoin niin, että tiedonvaihto toimii mahdollisimman tehokkaasti. Normaalisti kansanedustajat saavat tutkijoilta tietoa vain valiokuntien asiantuntijoina ja siellä on aina joku määrätty asia, joka on silloin esille, eli ei saa kokonaiskuvaa. Voin tässä mainostaa, että Suomen eduskunta on hyvin edistyksellinen. Meillä on tulevaisuusvaliokunta, joka on ainoa maailmassa tällä hetkellä, mutta joka, heti kun siitä kuullaan muualla parlamenteissa, herättää kovasti kiinnostusta. Tulevaisuusvaliokunnan eräänä tehtävänä on teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi. Kun tekniikka kehittyy, tulee uusia tekniikan aloja, niin tämä arviointi tarkoittaa sitä, että kansanedustajia varten selvitetään, millä lailla se vaikuttaa yhteiskuntaan, mikä sen merkitys on. Ensimmäinen tällainen teknologian arviointiselvitys on valmistunut pari viikkoa sitten. Se on kasvigeeniteknologia ja sen vaikutus ravinnontuotantoon, Kasvigeenitekniikka ravinnontuotannossa. Siinä on kansanedustajan tietomäärää silmällä pitäen tehty raportti siitä, miten kasvigeenitekniikka vaikuttaa. Toivotan teidät tervetulleiksi tähän Tutkaksen kokoukseen, jossa käsitellään kipua, hoitamatonta ongelmaan terveydenhuollossamme. Heti aluksi haluan kiittää erikoisesti professori Riitta Jouppilaa ja erikoislääkäri Järvimäkeä, jotka ovat organisoineet tätä kokousta ja valinneet tähän hyvin edustavan joukon suomalaisia asiantuntijoita. Toivon, että teillä on myös joitakin mustaa-valkoisella niin, että ne kansanedustajat, jotka eivät ole paikalla, voivat sitten Tutkaksen julkaisusta lukea, mitä täällä on sanottu. Meillä on ensimmäisenä alustajana Helsingin yliopiston anestesiologian professori Per Rosenberg, joka on tämän kipu-anestesiologian aluetta. Sitten on erikoislääkäri, dosentti Irma Tigerstedt Helsingin yliopiston keskussairaalasta. Hän on ilmeisesti näitä kipupoliklinikoita saanut vauhtiin. Ja erikoislääkäri Eero Vuorinen, joka on Karhulan sairaalan anestesiologi.
5 2 Kahvitauon jälkeen on ylilääkäri Juha Hänninen, joka on Terho-kodin johtaja ja sen jälkeen keskustelua. Jos alustajat eivät ylitä kovin paljon heille varattua aikaa, niin alustuksen perään voidaan pari kysymystä käsitellä. Mutta varsinaisena tarkoituksena on, että keskustelu käydään sitten kun alustukset on pidetty. Tervetuloa vielä kerran tähän kokoukseen ja luovutan ensimmäiseksi puheenvuoron professori Per Rosenbergille.
6 3 Professori Per Rosenberg Helsingin yliopisto KIVUN TUTKIMUS JA KOULUTUS Nykyisen tutkimuksen tausta 1970-luvulla osoitettiin, että elimistössä on ns. endogeenisia morfiininkaltaisia peptidiyhdisteitä ja näillä aineilla on sitoutumiskohtia keskushermostossa. Sitoutumiskohtia (vaikutuspaikkoja) näille, sekä kipulääkkeinä annettaville morfiineille ja morfiinin johdoksille, oli aivojen alueella mutta, mielenkiintoista kyllä, myös selkäytimessä. Sittemmin on osoitettu, että monet muut elimistön omat fysiologiset säätelijä- ja hermovälittäjäaineet voivat vaikuttaa sekä kipuhermoimpulssien kulkuun että kivun aistimukseen. On arveltu, ja osittain osoitettukin, että erityisesti näiden säätely- ja välitysmekanismien kautta syntyy ja jatkuu ns. krooninen kipu, joka ei hoidu pelkästään kipulääkettä antamalla. Toinen nykyaikaiseen kivunhoitoon vaikuttanut mullistava löydös kipututkimuksessa oli tulehduskipulääkkeiden (aspiriinikaltaisten särkylääkkeiden) vaikutusmekanismien selvittäminen. Nämä lääkkeet estävät kipuaistimuksia synnyttävien ns. prostaglandiinien muodostuksen varsinaisessa vamma- tai vauriokohdassa. Kivun ja kivunhoidon tutkimus Suomessa Johtuen pitkäaikaisesta farmakologien ja anestesiologien läheisestä koulutusyhteistyöstä maassamme, akuutin (leikkauksenjälkeisen) kivun tutkimukseen on kuulunut perinteisesti kipulääkkeiden vaikutusten ja haittavaikutusten selvittäminen. Siksi myös Suomessa aloitettiin hyvin pian edellä mainittujen kivunvälitys- ja vaikutusmekanismien selvittyä hoidollisten tutkimusten teko. Erityisesti voidaan mainita synnytyskivun mekanismien ja hoidon tutkimukset, jotka ovat olleet kansainvälisellä huipulla kohta 20 vuotta. Myös leikkauksenjälkeisen kivun hoitomenetelmiä on tutkittu ja kehitetty yllämainittuja mekanismeja hyväksi käyttäen.
7 4 Kroonista kipua on vaikeampi tutkia kuin akuuttia kipua. Kroonisen kivun moninaisen ja yksilöön sidotun luonteen vuoksi sen syiden ja mekanismien yleistäminen on lähes mahdotonta. Suomalaiset fysiologian, neurobiologian, farmakologian ja anestesiologian tutkijat ovat tehneet tärkeitä löydöksiä erityisesti ns. neuropaattisen (hermojohtumistoiminta viallinen) kivun tutkimuksissa koe-eläin- ja solututkimuksissa. Tällaista yhteistyöprojektia tuetaan mm. EU-rahoituksella. Kliinisillä potilailla kivun kroonistumista ja tämän ilmiön mekanismeja on ansiokkaasti selvitetty mm. rintarauhas- ja keuhkoleikkausten jälkeisissä tilanteissa. Suomalaisten suurena vaivana olevia tuki- ja liikuntaelinten sekä reumaan liittyviä ongelmia on tutkittu runsaasti. Erityisenä tärkeänä osana on ollut yllämainittujen tulehduskipulääkkeiden vaikutusten ja haittavaikutusten tutkimus. Kivunhoidon opetus lääketieteen perusopetuksessa Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys (IASP) on antanut suositukset lääketieteen opiskelijoiden kipuun liittyvän opetuksen sisällöksi (mm. eettiset kysymykset, mekanismit, kliininen hoito) ja tuntimääräksi (74 tuntia). Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa annetaan tuntia opetusta eikä sitä koordinoida kokonaisvaltaisesti. Parantamisen tarvetta siis on. Kivunhoidon opetus lääkäreille ja muille kivunhoidon ammattilaisille Varsinaista kipua ja kivunhoitoa käsittelevää jatko- ja täydennyskoulutusta annetaan anestesiologian, farmakologia, neurologian, onkologian, ortopedian ja fysiatrian aloilla. Muiden erikoislääketieteen alojen koulutusohjelmissa kipua käsitellään yleensä taudin tai tautitilan oireena. Suomen kivuntutkimusyhdistys järjestää monenlaisia koulutuskursseja, johon osallistuu myös muita kuin lääkärikunnan edustajia. Vuoden 1998 tärkeimmät koulutustapahtumat maassamme ovat - Skandinaavinen kivuntutkimuskongressi (Naantali, ), jonka symposiumohjelmasta mainittakoon "Kasvokipu", "Onko kroonisen kivun koe-eläinmalli oleellinen kliinistä hoitoa ajatellen?", "Kivun psykologiset ulottuvuudet", "Korvaako hyvä kivunhoito eutanasian?" - Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen tutkijaseminaari: "Opiaattiherkkyys kroonisessa kivussa" (Helsinki ).
8 5 Erikoislääkäri, dosentti Irma Tigerstedt Helsingin yliopiston keskussairaala MONIALAINEN KIVUNHOITO Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat, Minäkin olen esimieheni professori Rosenbergin ehdotuksesta muuttanut alustukseni nimeksi Hoidettavissa oleva ongelma. Kipu on hoidettavissa tämän päivän lääketieteen menetelmillä, jotka nyt hallitsemme. Tarkoitukseni tänään on puhua teille monialaisesta kivunhoidosta, olen nimittäin varmaankin tämän maan vanhin ja pitkäaikaisin kipulääkäri ja tänä syksynä tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun silloinen esimieheni professori Tapani Tammisto sanoi, että joitain tarvitsisi tehdä. Vuonna 1978 HYKS:n kipupoliklinikka aloitti toimintansa Meilahden sairaalassa. Siitä on jo kauan ja toivoisin voivani tänä päivänä sanoa, että paljon ovat asiat muuttuneet. Ne eivät ole ehkä muuttuneet niin paljon kuin toivoimme, mutta ovat toki parantuneet. Kuten professori Rosenberg sanoi, niin pitkäaikainen kipu on eri asia kuin akuutti kipu. Akuutti kipu on hälytys tapahtuvasta taikka jo tapahtuneesta kudosvauriosta, ja se on mielekäs elimistölle, kun sen sijaan pitkäaikainen kipu ei ole mielekäs enää elimistölle, vaan suorastaan vahingollinen kantajalleen, siitä on muodostunut sairaus. Sairaus voi olla joko ääreiskudoksissa, jos ajatellaan esimerkiksi reumapotilasta tai lonkkakulumapotilasta, mutta se voi olla myöskin kipua välittävässä järjestelmässä, joko ääreishermostossa, joka välittää kipua, tai sitten itse keskushermostossa. Ja mikä hankalinta, on paljon vielä kiputiloja, joiden mekanismeja emme vielä ollenkaan tunne ja sen vuoksi puhumme kipuoireyhtymäpotilaista, kun pitkäaikainen kipu jää sekä lääkärille että sen kivun kantajalle arvoitukseksi. Kun sanoin, että minun asiani on puhua monialaisesta kivunhoidosta, niin pitäisi perustella, miksi monialaista. Koska pitkäaikainen kipu on siis sairaus, ja sitä tulee lähestyä monelta taholta. Niin kuin tässä jo tuli esille, niin nämä sosiaaliset ja psykologiset aspektit ovat äärimmäisen tärkeitä pitkäaikaisen kroonisen sairauden kyseessä ollen. Ne, jotka kipua hoitavat, ovat tulleet
9 6 siihen tulokseen, että kroonisen kivun hoidossa yksi ammattiryhmä, yhden lääketieteen spesialiteetin edustajat eivät pärjää, vaan he ovat ruvenneet spontaanisti järjestäytymään ryhmiksi ja ruvenneet ratkomaan näitä ongelmia yhdessä. Tästä on viime aikoina julkaistukin aika paljon tietoja, että tällainen toiminta kannattaa. Monialainen, monen lääketieteen erikoisalan edustajan ja myöskin hoitotieteen ja psykologian edustajien yhteistyö kannattaa. Viittaan Pain - lehdessä tällä vuosikymmenellä, 1994 julkaistuun laajaan meta-analyysiin, jonka ovat tehneet saksalaiset ja amerikkalaiset tutkijat. Siinä on yhteensä 65 kontrolloitua kipututkimusta tällaisesta monialaisesta yhteistyöstä. Tämän meta-analyysin perusteella on ilmeistä, että monialaisuus kannattaa. Noin 70 % potilaista on hyötynyt monialaisesta työskentelystä verrattuna hoitamattomiin, jotka ovat olleet potilaita, jotka ovat jonottaneet monialaiselle kipupoliklinikalle pääsyä. Hyöty on mitattu sekä kivun lievittymisen suhteen, suorituskyvyn suhteen että työhön paluun suhteen. Nämä ovat aika huomattavia asioita, kun ajatellaan toisaalta, kuinka paljon kroonista kipua esiintyy. Siitä on Suomesta aika vähän mitään lukuja olemassa, mutta tiedämme esimerkiksi Yhdysvalloista ja Ruotsista, jotka ovat tyypillisiä länsimaisia yhteiskuntia, että noin 40 % väestöstä jossakin elämänsä vaiheessa kärsii pitkäaikaisesta kivusta. Se on aika huomattava määrä, ja kun se sitten mitataan työkyvyttömyytenä ja rahana, niin siitähän tuleekin jo melkoinen terveyspoliittinen ongelma. Tulemme kuulemaan enemmän syöpäkivusta myöhemmin, mutta sanoisin syöpäkivusta sen, että se on lääkärille ja potilaalle erittäin palkitsevaa, koska voimme helpottaa syöpäkipuja lähes aina, jos emme täysin, niin kuitenkin oleellisesti ja merkittävästi. Syöpäkivun hoito on aina tehokasta, mutta se edellyttää sitä, että hallitaan ne nykyiset hoitokeinot, mitkä ovat jo olemassa ja että potilas todella pääsee osaaviin käsiin. Ehdotus monialaisesta kipupoliklinikkatoiminnasta on esitetty Suomessa jo vuonna 1983 ja kansanedustaja Paula Kokkonen varmaan muistaa hyvin sen työryhmän, joka Tapani Tammiston johdolla kokoontui silloisessa Lääkintöhallituksessa suunnittelemaan ongelmaisten kiputilojen hoitoa. Tässä vihkosessa, joka on noin 20-sivuinen, on tarkkaan määritelty ja mielestäni vielä nykyäänkin äärimmäisen hyvin ja selvästi ja nykyaikaisesti, mitä monialainen kivunhoito Suomessa voisi olla ja miten se tulisi järjestää. Ikävä kyllä tälle
10 7 lausunnolle kävi surullisesti. Se lähetettiin lausuntokierrokselle ja se unohtui jonnekin. Siitä ei kukaan lausunut mitään, palautetta ei tullut, asiat oli rempallaan, ja ovat edelleen. Lausunnon selvänä viestinä oli se, että monialaisia työryhmiä on maailmalla jo 60-luvulla alettu organisoida. Ne ovat selvästi tarpeellisia ongelmapotilaiden hoidossa. Onhan selvää, että kaikki potilaat eivät suinkaan tarvitse monialaista työskentelyä ja useimmiten ongelma on ilmiselvä, on kulunut lonkat tai reuma tai sydänvika tai muuta, myöskin hoito on selvä. Mutta ongelmapotilaiden hoidossa tällainen monialainen työskentely on tarpeellista. Tämä on taloudellista. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että työryhmän työskentely on taloudellisempaa kuin että potilas juoksee kaikkien erikoisalojen lääkäreiden luona ja poliklinikoilla. Sen sijaan yhdistetään voimia ja potilas tulee siihen poliklinikkaan, jossa nämä ongelmat ehkä parhaiten hallitaan. Mielestäni tärkeätä on se, että yhteiskunnan on tämä toiminta organisoitava. Nämä potilaat ovat väliinputoajia. He ovat yleensä taloudellisessa ahdingossa ja heidän koko psyko-sosiaalinen viitekehyksensä on romahtanut, he ovat yksinäisiä, eivätkä pysty hoitamaan näitä asioita yksityislääkärien vastaanotoilla. Professori Rosenberg viittaisikin jo IASP:hen (International Association for the Study of Pain), joka on tehnyt määritelmiä kivunhoidosta yleensä ja tehnyt määritelmän myöskin monialaisen kipupoliklinikan sisällöstä. Silloin kipuklinikassa täytyy olla kahden erikoislääkärin työpanos kahdelta eri lääketieteen erikoisalalta. Siellä täytyy olla psykologi, erikoiskoulutettuja sairaanhoitajia, osastosihteeri, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja taustavoimana laajempi neuvotteluryhmä erikoisasiantuntijoita. Mitä fyysisesti monialaisella kipuklinikalla täytyy olla. Siellä täytyy olla omat poliklinikkatilansa, omat vuodeosastopaikkansa, jotta kaikkein hankalimpia ja ehkä huonokuntoisimpia potilaita voidaan tutkia ja hoitaa, ja sillä täytyy olla toimenpidetiloja, joissa anestesiologisia ja muita toimenpiteitä voidaan tehdä. Tällä hetkellä mikään, ei edes Helsingin yliopistollinen keskussairaala pysty sanomaan, että toimimme todella monialaisesti. Meillä on tällä hetkellä pääasiallisesti anestesialääkäreitä, mutta olemme saaneet viime vuonna ensimmäistä kertaa toisen erikoisalan edustajan: kasvokirurgin. Tänä vuonna on
11 psykiatri, mutta hänkin on vain kerran viikossa paikalla, niin ettei todellisesta monialaisesta työskentelystä voida meillä vielä puhua. 8 Miten nämä asiat voisivat olla? Tässä on ehdotus, jonka olen tehnyt Suomen anestesiayhdistyksen kokouksessa viitisen vuotta sitten. Ajatus lähtee siitä, että terveyskeskukset ovat ensisijaisia kivunhoitajia. Suurin osa potilaista saa aivan riittävän ja tarpeellisen hoidon siellä ja kun koulutus järjestetään professori Rosenbergin johdolla, niin tietämys nousee entisestään. Jos ongelmat ovat liian hankalia ja vaikeita terveyskeskukselle, niin heidän tulisi konsultoida aluesairaaloita, joissa pitäisi olla ainakin syöpäkipuun erikoistunut kipuvastaanotto. Keskussairaalat velvoitettaisiin perustamaan kipuklinikoita. Yliopistolliset sairaalat velvoitetaan kipuklinikkatoimintansa lisäksi (ja ne ovat sitä tietenkin jo tehneetkin Suomessa) sekä opetukseen että tutkimukseen. Oikeastaan nämä asiat ovat jo mahdollisia nykyisin voimavaroin, ne täytyisi vain saattaa käyntiin ja pakollisiksi. Palaan vielä siihen, mitä terveyskeskukset voivat tehdä. Koska heillä on omalääkärijärjestelmänsä, niin se mielestäni on erinomainen juuri kipupotilaan ongelmien hoitamiseksi. Silloin potilas tapaa saman, oman lääkärinsä toistuvasti. Pitkäaikaiset kivut jos mitkä ovat monitahoisia ja vaativat hyvää potilaslääkärisuhdetta. Omalääkärit voisivat sitten lähettää erikoislääkärille, mikäli kolmessa kuukaudessa kiputila ei lievity, mikä tämä on Ruotsin Socialstyrelsenin vaatimus nykyään. Jos terveyskeskuslääkäri Ruotsissa ei pysty hoitamaan potilaan kiputilaa, niin hänen tulee lähettää potilas edelleen kolmen kuukauden kuluttua osaavampiin käsiin. Toinen asia, joka terveyskeskustasolla voidaan toteuttaa ilman sen kummempia organisaatiomuutoksia, on palkata oma kipulääkäri. Karhulan sairaalassa on kipulääkäri, joka on Suomen maassa ensimmäinen, jonka terveyskeskus on palkannut lähinnä syöpäpotilaiden kipujen hoitoon. Luulen, että olen aikani käyttänyt ja viimeiseksi ponneksi esitän kalvon, jossa toivon, että monialainen kipuklinikkatoiminta tulisi itsestään selväksi osaksi Suomen korkeatasoista terveydenhuoltoa.
12 9 Erikoislääkäri Eero Vuorinen Karhulan sairaala SYÖPÄKIPU VOIDAAN HOITAA Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat Syöpätaudit on lisääntyvä tautiryhmä kaikkialla maailmassa. Kaikkein eniten syöpätaudit lisääntyvät kehitysmaissa. Samanaikaisesti syöpätaudin hoidot kehittyvät nimen omaan kehittyneissä maissa ja itse asiassa tämän kehittyneen hoidon seurauksena syntyy myös enemmän hoitokomplikaatioita, enemmän hoidon aiheuttamia vaivoja, esimerkiksi kipuja. Samanaikaisesti myös ne potilaat, jotka loppujen lopuksi kuolevat tautiinsa, elävät kauemmin tautinsa kanssa ja näin ollen meillä saattohoidossa olevia potilaita tulee olemaan entistä enemmän. Syöpään liittyvän kivun esiintyvyyttä on tutkittu hyvin paljon ja meillä on luotettavaa tietoa syöpäkivun esiintyvyydestä ja yhteenvetona voidaan sanoa, että syöpään liittyy kaikissa syövissä noin puolessa tapauksissa kovaa kipua ja loppuvaiheen pitkälle edenneissä taudeissa 3/4 potilaista kärsii tehokasta hoitoa vaativasta kivusta. Jos me nämä luvut pelkistetään Suomeen, voimme ajatella, että noin ihmistä Suomessa tarvitsee vuosittain tehokasta kivun lievitystä ja noin syöpään kuolevaa potilasta tarvitsee loppuvaiheen aikana tehokasta kivunlievitystä. Syöpätautiin liittyy hyvin paljon muitakin ongelmia kuin kipu, mutta määrällisesti ja laadullisesti kipu on ehkä se tärkein ongelma. Jos ihmisiltä kysytään, syöpäpotilailta tai yleisöltä ylipäätään, niin se, mitä syövässä eniten pelätään, on kuolema, kärsimys ja kipu. Nämä asiat nivoutuvat olennaisella tavalla toisiinsa. Miten sitten voimme hoitaa syöpäkipuja? Ensinnäkin syöpään liittyvä kipu noudattaa täysin samoja patofysiologisia reittejä kuin muukin kipu ja myös
13 10 syöpäkipu kroonistuu. Hyvin tärkeä myös syöpäkivun hoidossa on, että estämme kivun kroonistumisen. Tämä tarkoittaa syöpäkivun mahdollisimman aggressiivista, aikaista hoitoa, mahdollisimman hyvillä keinoilla. Tässä suhteessa on olennainen asia, että myös syöpäpotilailla on käytettävissä kaikki ne keinot ja menetelmät, mitä muillakin kipupotilailla on kipunsa helpottamiseksi. Syöpäkivun hoito eroaa olennaisella tavalla muusta kivunhoidosta siinä, että vaste lääkehoidoille on huomattavasti parempi. Valtaosa syöpäkivuista on hoidettavissa yksinkertaisella lääkehoidolla. WHO on kehittänyt syöpäkivun hoitoon porrasteisen hoitokaavion, jossa ideana on se, että siirrytään miedommista lääkkeistä vahvempiin lääkkeisiin porras portaalta. Mikään ei estä hyppimästä näitä portaita useampia ylöspäin, jos potilaan kipu sitä vaatii. Valtaosa syöpäkipupotilaista tarvitsee kipunsa lievitykseen vahvoja, neljännen portaan lääkkeitä eli morfiinin sukuisia lääkkeitä ja nämä ovat lääkkeitä, jotka on kaikkialla hyväksytty syöpäkivun hoitoon. Morfiinin käyttöön myös syöpäkivuissa liittyy hyvin paljon väärinkäsityksiä, tietämättömyyttä ja myyttejä. Edelleen hyvin paljon keskustellaan riippuvuudesta ja hengityslamasta. Yksi myytti, mikä edelleen esiintyy myös oppikirjoissa on euforia. Puhutaan euforisoivista analgeeteista, joka on täysin väärä termi. Opiaatit eivät aiheuta euforiaa, päinvastoin. Ensimmäisiä kertoja annosteltaessa ne saattavat aiheuttaa hyvin huonon olon. Joskus keskustellaan siitä, nopeuttaako morfiini potilaan kuolemaa vai pitkittääkö se kuolemaa. Keväällä käytiin myös Suomen lehdistössä keskustelua siitä, että saako kipeän syöpäpotilaan tappaa kipulääkkeillä antamalla niin iso annos kipulääkettä, että potilaan kipu loppuu ja potilas menehtyy. On aivan selvä asia, että näin ei saa tehdä. Missään tilanteessa morfiiniannosta ei nosteta yhtäkkiä niin suureksi, että potilas menehtyisi. Morfiini on lääke, jota me voimme pikku hiljaa annosta nostamalla antaa potilaalle niin paljon kuin potilaan kipu vaatii. Morfiinilla ja morfiinin sukuisilla aineilla ei ole kattovaikutusta. Etenkin potilaiden keskuudessa elää vahvasti myytti, että säästetään morfiinia loppuvaiheen tosi koviin kipuihin. Tällaista mekanismiahan elimistössä ei ole. Elimistö ei sinällään totu kipulääkkeeseen. Jos annosta joudutaan nostamaan, mekanismi toimii yleensä niin, että kipu lisääntyy ja sen takia joudutaan lisäämään kipulääkitystä.
14 11 Edelleen puhutaan morfiinin joutumisesta vääriin käsiin syöpäkipupotilaiden kautta. Tällaisesta ei ole mitään viitettä. Itse asiassa poliisin kertoman mukaan on erittäin harvinaista että ylipäätään näitä vahvoja kipulääkkeitä liikkuisi katukaupassa niin, että ne olisivat tulleet sinne syöpäkipupotilailta. Myöskin itsemurhavaara syöpäpotilailla ei ole itse asiassa sen suurempi kuin väestöllä keskimäärin. Sen sijaan huonosti hoidetun kivun takia tehdään itsemurhia Suomessakin. WHO on testannut tätä kehittämäänsä porrasteista kivunhoitomallia useamman kerran. Tässä on yhteenveto yhdestä, ehkä suurimmasta ja uusimmasta tutkimuksesta, joka oli toteutettu palliatiivisen hoidon yksikössä Saksassa. Tutkimuksessa oli iso potilasaineisto, jotka tulivat yksikköön kivun takia. Potilaan hoidossa pyrittiin noudattamaan tarkalleen WHO:n porrasteista kaaviota. Valtaosa potilaista, yli 80 % pärjäsi hyvin tai tyydyttävästi yksinkertaisella, suun kautta tapahtuvalla lääkityksellä. Pienelle osalle, noin 10 %:lle jouduttiin käyttämään erikoistekniikoita, puudutuksia ynnä muuta ja sitten on pieni osa syöpäkipupotilaita edelleen, joiden kivuille emme mahda mitään. Tämä on tietenkin taas haaste kipututkimukselle. Näiden tulosten perusteella WHO pitääkin morfiinin kulutusta yksittäisessä maassa indikaattorina sen maan syöpäkivun hoidon tasosta. Morfiinin kulutus on viimeisten 20 vuoden aikana maailmalla lähes kymmenkertaistunut. Kaikki tämä nousu, on parantunutta syöpäkivun hoitoa. Syöpäkipupotilailla morfiinin ja sen sukuisten aineiden käyttö on lisääntynyt. Näistä tuloksista huolimatta esiintyy jatkuvasti lehdistössä tutkimuksia ja arveluja siitä, että läheskään joka paikassa syöpäkivun hoito ei ole onnistunut. Tällaisia tutkimuksia on tehty myös Suomessa. Kymenlaakson keskussairaalassa on tutkittu kolmena vuotena syöpään kuolleitten potilaitten saama kipulääkitys viimeisen elinviikon aikana. Säännöllinen kipulääkitys oli vuonna prosentilla, vuonna prosentilla ja se on laskenut taas vuonna prosenttiin. Opiaattilääkitystä, jota valtaosa näistä potilaista olisi tarvinnut, oli vuonna 1987 vajaalla 20 prosentilla, se oli noussut 39 prosenttiin mutta taas laskenut 36 prosenttiin. Vuorokausiannokset niillä potilailla, jotka ylipäätään saivat opiaattia, muunnettuna morfiiniyksiköiksi olivat vuonna 1987 lume-tasolla. Vuonna 1991 oltiin lähes vaikuttavalla tasolla, mutta vuonna 1994 olivat vrk-annokset taas laskeneet.
15 12 Kymenlaakson keskussairaala ei poikkea millään tavalla Suomen keskussairaaloista. Itse asiassa se edustaa hyvin keskiverto suomalaista keskussairaalaa. Lääkelaitoksen tilastojen mukaan Suomessa ei ole olennaista eroa sairaanhoitopiireittäin opiaattien kulutuksessa. Eri puolella Suomea käytetään yhtä paljon, tai sanoisinko yhtä vähän opiaatteja myös syöpäkivun hoitoon. Sama asia näkyy myös WHO:n tekemissä tilastoissa. Suomessa kulutetaan Euroopan vähiten vahvoja kipulääkkeitä. Vaikka myös Suomen kulutus on ollut pikku hiljaa nousussa, meillä menee noin vuotta ennen kuin saavutamme esimerkiksi Ruotsin tätä vauhtia. Myös Ruotsissa kulutus lisääntyy koko ajan. Suomessa käytetään vahvoja opiaatteja noin kuudesosa siitä mitä Ruotsissa ja noin kymmenesosa siitä, mitä Tanskassa. Suomi asettuu Portugalin, Espanjan ja Kreikan tasolle morfiinin kulutuksessa. Tilanne ei syöpäkivunhoidon osalta vaikuta edelleenkään tyydyttävältä. Miksi meidän tulee tehostaa syöpäkivun hoitoa? Esittäisin siihen kolme syytä. Eettinen aspekti on aivan selvä asia meille kaikille enkä ole havainnut, että kukaan olisi julkisesti esittänyt, että syöpäkipua ei tulisi eettisistä syistä hoitaa. Meillä on myös selkeätä lääketieteellistä näyttöä siitä, että kivusta ei ole mitään hyötyä potilaalle, se ei jalosta potilasta. Päinvastoin, siitä on kaikin puolin haittaa. Muun muassa vastustuskyky heikkenee, potilas paranee huonommin, joutuu olemaan pitempään vuoteessa jne. Tästä aiheutuu myös lisäkustannuksia. Kipeä potilas saa myös herkemmin infektioita ja kipupotilas on alttiimpi muille sairauksille kuin terve, ilman kipua oleva potilas. Neljänneksi vetoaisin juridisiin aspekteihin. Suomessa laki potilaan oikeuksista turvaa kaikille suomalaisille parhaan mahdollisen hoidon kaikissa tilanteissa. Suomi on lisäksi mukana useissa kansainvälisissä sopimuksissa, jotka velvoittavat myös Suomea. Syöpäkivun hoidon ongelma tulisi Suomessa ratkaista tasaarvoisesti ja valtakunnallisesti. Kiitos.
16 13 Ylilääkäri Juha Hänninen Terhokodin johtaja SAATTOHOITO Mitä saattohoito on? Saattohoito on potilaiden hyvää hoitoa siinä vaiheessa, kun mahdollisuuksia parantavaan hoitoon ei enää ole. Hoidon päämääränä on oireiden mahdollisimman hyvä lievitys ja potilaiden ja omaisten tukeminen kuoleman lähestyessä. Saattohoidon ideana on oirelievityksen lisäksi taata potilaiden ja heidän perheittensä turvallisuus, autonomia ja aktiivisuus. Kun perheen yksi jäsen kuolee, tulos ei on 4-1=3. Kuoleva potilas on toiminut lähiyhteisössään monissa rooleissa (isä, seksikumppani, isoisä, patriarkka jne.). Lähestyvä kuolema muodostaa erilaisen uhan eri ihmisille perheyhteisössä. Saattohoidossa kipu on vain yksi potilaan kokemista ongelmista. Usein se on myös helpoiten ratkaistava ongelma. Lukuisat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat muodostavat huomattavasti suuremman ongelman. Ongelmana saattohoidoissa on ollut nimellisen saattohoidon järjestäminen ilman asianmukaisia valmiuksia. Myös taloudelliset, alueelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset eriarvoisuudet ovat olleet ongelmallisia. Saattohoito tulisi järjestää perusterveydenhuollossa erityishoitopisteiden tuella, kuten muukin sairaanhoito. Saattohoito terveyskeskuksiin Saattohoidon järjestelyissä tulevaisuudessa tulisi kuolevan potilaan hoito saada luontevasti osaksi terveyskeskusjärjestelmää. Saattohoitokotien tapaista erityisosaamista tulisi käyttää koulutuksessa ja konsultaatioissa. Viimeisten päivien oirehoidon sijaan huomio tulisi kiinnittää kärsimyksen ehkäisyyn
17 14 (preventiiviseen toimintaan). Turvallisen ja kattavan hoitojärjestelmän luominen erikoissairaanhoidon jatkeeksi - riittävin taidollisin, tiedollisin ja asenteellisin resurssein - vähentäisi merkittävästi paitsi kuolevien potilaiden kipua, myös lisäisi omaisten voimia. Kun kuolevien potilaiden hoito (faktisesti) saadaan osaksi terveydenhuoltojärjestelmää, myös kivun hoidosta tulee kaikkien oikeus lasten korvakipujen hoidon tapaan. Tämän toteuttamiseksi tulee saada palliatiivisen lääketieteen opetus osaksi lääketieteellisten tiedekuntien ja sairaanhoito-oppilaitosten opetusohjelmia. Suomalainen saattohoito on saattohoidon erityishoitopaikoissa pyrkinyt pysyttelemään kehityksen tasalla. Siten maassa on olemassaolevaa taitotietoa asian järjestämiseksi. Perustutkimuksen tasolla suomalainen kivuntutkimus on myös korkealla tasolla. Niin myös kroonisen kivun hoito. Saattohoidon toteuttaminen ei vaadi merkittäviä uusia taloudellisia resursseja, vaan pikemmin uutta suuntautumista. Asianmukainen kuolevan potilaan hoito vähentää tarpeettomia hoitoja ja tutkimuksia. Erikoissairaanhoidosta irrotettu saattohoito on myös halvempaa ja ennen kaikkea potilaiden osalta tarkoituksenmukaisempaa.
18 15 TUTKAKSEN julkaisusarjassa on ilmestynyt: 1980 Syntyvyyden kehitys maassamme 1981 Alkoholin taloudelliset vaikutukset 1981 Budjetti ja tutkimus 1982 Arvofilosofia ja politiikka 1983 Aikakauslehtikatsaus 1983 Pienet radioaktiiviset annokset 1983 Eri energiamuotojen vaikutukset ympäristöön 1984 Suomalaisen kansanvallan kasvot tänään 1984 Energia, kehitys, elämänlaatu 1984 Suurvoimalan valintapäätös 1985 Nainen kansanedustajana 1985 Vaihtoehtoinen sosiaalipolitiikka 1986 Aids - uusi tartuntatauti 1986 Suomalainen yhteiskunta - tekniikka, työ, tulevaisuus 1986 Kansallinen suvereniteetti ja kansainvälisyys 1987 Onko tulevaisuus eduskunnan käsissä? 1988 Biotekniikka tänään ja huomenna 1989 Rooman klubi: Ajattele maailmanlaajuisesti - toimi paikallisesti 1989 "Oot sä mukana" 1989 Hyvinvointi - toimintakykyisyys - yhteiskuntapolitiikka - Liikunta ihmisen ja yhteiskunnan palvelijana 1989 "Muuttuva Eurooppa" 1989 "Julkinen kuuleminen metsänkasvatuksen tutkimuksesta" 1990 Väkivalta yhteiskunnassamme - onko torjuntakeinoja? 1990 Maailman väestöräjähdys ja Suomi 1990 Säteilyriskit ja kemialliset ympäristöriskit 1990 Kierrätys ja säästävä teknologia 1991 Valtiomiestekoja vai kilpalaulantaa: ns. suomettumisilmiö 1970-luvun Suomessa 1992 Tutkaksen tulevaisuusseminaari 1993 "Nuoret lama-suomessa" 1993 Väestö ja kehitys kansainvälisen yhteistyön kohteena 1994 OECD:n arviointi Suomen korkeakoulupolitiikasta 1995 Matematiikan ja luonnontieteiden oppiminen - portti osaamisen Suomeen 1995 Peruskoulun ja lukion arvioinnista 1996 Hullun lehmän tauti 1996 Työllisyyden harhakuvat 1996 Ilmansaasteiden terveysriskit 1996 Työllisyys ja yhteiskunnalliset innovaatiot 1996 Eutanasia - elämän loppuvaiheen etiikka 1996 Liikkuvuus, kuljetukset, liikenne; kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta 1997 Elinikäisen oppimisen kansallinen strategia - mitä se voi olla? 1997 Geeniteknologia ja ihminen 1997 Teollisuuden sähköntarve ja ilmastosopimukset - selviääkö Suomi? 1997 Keinoalkuinen lisääntyminen 1997 Uudet materiaalit ja lähitulevaisuus 1997 Mihin tiedepolitiikkaa tarvitaan? - Suomalainen tiede Mitä uutta suomalaisessa aivotutkimuksessa 1998 Globaalistuminen luo paineita ja tarjoaa mahdollisuuksia Suomen metsäsektorille 1998 Huipputekniikan tutkimus - Suomen kehityksen moottori? Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS on perustettu vuonna Seuran tarkoituksena on luoda edellytykset kansanedustajien ja tutkijoiden väliselle yhteydelle ja tiedonvaihdolle. Osoite: Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - Föreningen för forskare och riksdagsmän, EDUSKUNTA, puh. (90) , s-posti ulrica.gabrielsson@eduskunta.fi.
ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO
ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotSaattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa
Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia
LisätiedotMILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?
MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen
LisätiedotKuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14
Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (7) 361 Valtuutettu Reetta Vanhasen aloite psykososiaalisen tuen vahvistamisesta elämän loppuvaiheen hoidossa Päätös katsoi valtuutettu Reetta Vanhasen aloitteen
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
LisätiedotMITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos
MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotPalliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote
Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotMonialainen kipuklinikkatoiminta
Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön
Lisätiedot40 vuotta potilaan parhaaksi
40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotPÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea
TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Onnistunut kivunhoito on MONEN TEKIJÄN SUMMA Kivun lääkehoito on tehokkainta,
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI
SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI OPINNÄYTETYÖ laadullisena tutkimuksena toteutettu opinnäytetyö aineisto hankittiin
LisätiedotMikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle?
Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Riikka Huovinen Vs ylilääkäri, Syöpäjärjestöt Dosentti, syöpätautien erikoislääkäri TYKS, Syöpäklinikka Sidonnaisuudet Työpaikat:
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotHUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus
HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotSaattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen
Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen
LisätiedotSyöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn
Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotSaattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki
Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotPitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti
Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti Missä kipu tuntuu ja koetaan? Kivun säätelysysteemi Neuroplastisiteetti sekä perifeerisesti
LisätiedotPotilasturvallisuutta taidolla- ohjelma
Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet
LisätiedotVAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI
VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotSaattohoitosuositukset ja niiden tausta
Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,
LisätiedotTERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN 28.1.2019 Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos JUHLASEMINAARIN OHJELMA Tilaisuuden avaus: Eurooppalainen PACE-hanke
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotEksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote
Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu
LisätiedotReumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.
19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotVersio 8, TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute
TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotETENE 20 VUOTTA. ETENEn kesäseminaari Jaana Hallamaa
ETENE 20 VUOTTA ETENEn kesäseminaari 22.8.2018 Jaana Hallamaa MISSÄ OLEMME MUKANA? Taustalla 1900-luvun lopun kehitys Tieteellis-tekninen edistys ja säätelyn tarve Akateemisen etiikan haaksirikko: elämälle
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotPalliatiivinen yksikkö
Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,
LisätiedotKUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA
KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA
LisätiedotIhmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen
Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen
LisätiedotPalliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa
Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja
LisätiedotSyöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena
Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen
LisätiedotERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit
ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit 14-15.03.2017 Radisson Blue Kari Haukipuro Lääkärityövoiman rakenne Pienet luvut (50 + 5 alaa) sattumalla suuri merkitys, tilanne elää kokonaismääräarviot
LisätiedotLataa Palliatiivinen hoito. Lataa
Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
Lisätiedotsaattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista
Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on
LisätiedotLapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri
LisätiedotSelkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri
Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo KIPUVASTAANOTTOTOIMINTA SUOMESSA VUONNA 2005
Anna-Maija Koivusalo KIPUVASTAANOTTOTOIMINTA SUOMESSA VUONNA 2005 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen taustaa... 4 3. Tutkimuksen empiirinen toteutus... 5 3.1 Tutkimuksen kohderyhmä... 5
LisätiedotPotilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa
Lisätietoja Erikoissairaanhoito Perusterveyden -huolto Potilas ja omaiset Palliatiivinen- ja saattohoito Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan jopa vuosia kestävää oireenmukaista hoitoa.
LisätiedotKOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotLuottamus. Väestökysely 2019
Luottamus Väestökysely 2019 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotKuka päättää kuolemasta?
Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotLataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa
Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.
Lisätiedot25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori
XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori
LisätiedotSAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA
SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotVäliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi
Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi Tiina Saarto, yl., professori, HUS Minna-Liisa Luoma, dosentti,
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön
LisätiedotSAATTOHOIDON PERIAATTEISTA
SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu
LisätiedotHammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?
Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät
LisätiedotSaattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön
Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotHYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011
HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotPalliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012
Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.
LisätiedotVersion 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute
Etukansi TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotVersion 6, 5 October TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus
TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL NENÄSUMUTE KERTA ANNOSPAKKAUKSESSA SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON Hyvä apteekkilainen
LisätiedotEläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?
Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan? Anna Valros Eläinten hyvinvointitieteen professori Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
Lisätiedot