Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta SÄÄNNÖT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta SÄÄNNÖT"

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta SÄÄNNÖT

2 Sisällys JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN PERUSSÄÄNTÖ 4 Ylioppilaskunta ja sen tarkoitus 4 Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 4 Edustajisto 5 Hallitus 7 Ylioppilaskunnan neuvoa-antava yleinen kokous, jäsenäänestys ja aloitteet 8 Ylioppilaskunnan asuntoloiden hallinto 8 Nimenkirjoitus 9 Toimihenkilöt 9 Talous 9 Vuosipäivä ja ylioppilaskunnan tunnukset, kunnia- ja ansiomerkit 9 Muutoksenhaku 0 Erityisiä määräyksiä 0 EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS 11 Johdanto Yleiset säännökset Koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus Kokouksen menettelytavat Päätöksenteko äänestysasiassa Päätöksenteko vaaliasiassa Muita määräyksiä Työjärjestyksen muuttaminen ja voimaantulo HALLITUKSEN OHJESÄÄNTÖ 20 Yleistä Hallituksen kokoukset Hallituksen valiokunnat Erityisiä määräyksiä YLIOPPILASLEHDEN OHJESÄÄNTÖ 23 Lehti ja sen tarkoitus Edustajisto Johtokunta Toimitus Muita määräyksiä ASUNTOLOIDEN ITSEHALLINNON OHJESÄÄNTÖ 25 Yleisiä määräyksiä Asuntoloiden itsehallinto Erityisiä määräyksiä JYYN ASUKKAIDENOTTOLAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 27 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN TOIMIHENKILÖOHJESÄÄNTÖ 29 Yleiset määräykset 9 Toimen täyttö ja hoito 9 Työaika ja palkkaus 30 Vuosilomat ja muut sosiaaliset määräykset 31 Matkakorvaukset 31 Erityiset määräykset 31 Voimaantulo ja siirtymäsäännöt

3 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN LIPPU- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ 32 Ylioppilaskunnan lippu ja vaakuna 32 Ylioppilaskunnan lakki 32 Ylioppilaskunnan nauhat 33 Ylioppilaskunnan merkit 33 Ylioppilaskunnan pienoisviiri 34 Ylioppilaskunnan vuosipäivä 34 Erityisiä määräyksiä 34 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ 35 Yleistä 35 Hallintovaliokunnan tehtävät 35 Talousarvio ja tilinpäätös 35 Jäsenmaksu 36 Lainanotto 36 Laskujen hyväksyminen 36 Riskien hallinta 36 Voimaantulo 37 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON RAKENNUSTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 37 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN LAINARAHASTON OHJESÄÄNTÖ 38 KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLÄN VAPAA-AIKATOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 39 Kyläsihteeri 40 JULKAISUSARJAN OHJESÄÄNTÖ 40 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN VAALIJÄRJESTYS 41 Yleisiä määräyksiä 41 Keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat 41 Ehdokas, vaaliliitto, vaalirengas 42 Vaaleja valmistelevat toimenpiteet 42 Vaalitoimitus 43 Ennakkoäänestys 44 Vaalin tuloksen määrääminen 45 Erityisiä määräyksiä 46 JYYN KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLÄN VAALIJÄRJESTYS 47 Yleisiä määräyksiä 47 Keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat 47 Ehdokas, vaaliliitto, vaalirengas 47 Vaaleja valmistelevat toimenpiteet 48 Vaalitoimitus 49 Ennakkoäänestys 50 Vaalin tuloksen määrääminen 51 Erityisiä määräyksiä 52 JYYN MUSEOAUTO SUSANNA 53 Sen käyttö ja huolto 53 Julkaistu lokakuussa 2008 Taitto: Marjo Vihavainen 3

4 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN PERUSSÄÄNTÖ Hyväksytty edustajistossa I luku Ylioppilaskunta ja sen tarkoitus l Ylioppilaskunta ja sen tarkoitus Ylioppilaskunnan nimi on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) ja sen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on ylioppilaskunta-asetuksessa edellytetty mainitussa yliopistossa opiskelevien opiskelijoiden itsehallinnollinen yhteisö. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. 2 Ylioppilaskunnan jäsenet Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Opiskelija, joka suorittaa Jyväskylän yliopistossa tieteellistä jatkotutkintoa, voi liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi. 3 Kunniajäsenet Kunniajäsenekseen ylioppilaskunta kutsuu henkilön, jolle se haluaa osoittaa kunnioitustaan. Kunniajäsen kutsutaan ylioppilaskunnan edustajiston yksimielisellä päätöksellä. Ylioppilaskunnan on pidettävä kunniajäsenistään luetteloa. 4 Päätösvalta Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää ylioppilaskunnan jäsenten suhteellisella ja salaisella vaalilla valitsema edustajisto. Edustajisto asettaa asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten hallituksen, joka käyttää ylioppilaskunta-asetuksen määrittämällä tavalla hallinto- ja toimeenpanovaltaa ylioppilaskunnassa tämän perussäännön määräämissä asioissa. Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa ja jäsenäänestyksessä on yhtäläinen äänioikeus kaikilla yliopistoon läsnä oleviksi kirjoittautuneilla, henkilökohtaisesti läsnä olevilla ylioppilaskunnan jäsenillä. 5 Esteellisyys ja vaalikelpoisuus toimielimissä Ylioppilaskunnan palveluksessa vakinaisessa työsuhteessa tai vähintään kuuden (6) kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät eivät ole vaalikelpoisia edustajiston ja hallituksen jäseniksi, eivätkä he ole vaalikelpoisia asukasneuvoston äänivaltaisiksi jäseniksi. Hallituksen jäsenet ovat esteellisiä toimimaan edustajiston jäseninä. II luku Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 6 Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Edustajisto valitsee edustajistovaaleissa ehdolla olleiden täysi-ikäisten ylioppilaskunnan jäsenten keskuudesta ylioppilaskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali toimitetaan ylioppilaskunnan edustajistossa kumpikin erikseen. Puheenjohtajan vaali, kuten muutkin ylioppilaskunnan vaalit, joissa valitaan yksi henkilö, toimitetaan enemmistövaalina, jollei valinnasta saavuteta yksimielisyyttä. Vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Jos vaalissa kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Lopullisessa äänestyksessä äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 7 Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi alkaa heti edustajiston järjestäytymiskokouksessa valinnan jälkeen ja kestää seuraavaan edustajiston järjestäytymiskokoukseen asti. Mikäli puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja joutuu eroamaan toimestaan kesken toimikauden tai menettää vaalikelpoisuutensa, on edustajiston kokoonnuttava valitsemaan uusi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jäljellä olevaksi ajaksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on nautittava edustajiston luottamusta. Edustajisto voi antaa puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle epäluottamuslauseen 2/3 ääntenenemmistöllä. Epäluottamuslauseen saatuaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja katsotaan eronneeksi toimestaan. 4

5 8 Puheenjohtajan tehtävät Puheenjohtajan tehtävänä on: 1) kutsua koolle edustajiston kokous ja yleinen kokous sekä toimia niiden puheenjohtajana 2) tehdä esitys edustajistolle keskusvaalilautakunnaksi 3) kutsua koolle ne edustajiston asettamat toimielimet, joille edustajisto ei ole erikseen nimennyt puheenjohtajaa 4) valvoa, että ylioppilaskunnan toiminnassa tarkoin noudatetaan voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Puheenjohtajan ollessa esteellinen tai muuten estynyt tehtäviään hoitamaan on varapuheenjohtajan pidettävä niistä huolta. III Luku Edustajisto 9 Edustajiston jäsenet ja toimikausi Edustajistoon kuuluu neljäkymmentäyksi (41) ylioppilaskunnan vaalikelpoista jäsentä. Edustajiston jäsenille valitaan enintään kaksinkertainen määrä varajäseniä. Ylioppilaskunnan edustajiston jäsenten ja varajäsenten vaalissa noudatetaan edustajiston hyväksymää vaalijärjestystä. Edustajiston toimikausi alkaa joulukuun l. päivänä ja kestää kaksi (2) vuotta. Toimikausi jatkuu kuitenkin siihen asti, kunnes uusi edustajisto on valittu ja järjestäytynyt. Edustajiston järjestäytymiskokous pidetään vuosittain. 10 Varajäsenen kutsuminen Jos edustajiston jäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa edustajistosta kesken toimikautensa, tai on esteellinen tai muuten estynyt osallistumaan edustajiston kokoukseen, on puheenjohtajan kutsuttava asianomaisen varajäsen hänen sijaansa siten, kuin edustajiston työjärjestyksessä on tarkemmin säädetty. 11 Edustajiston tehtävät Edustajiston tehtävänä on: 1) valita ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 2) valita ylioppilaskunnan hallitus ja sen puheenjohtaja 3) asettaa ylioppilaskylälle asukasneuvosto tämän säännön 26 mukaisesti 4) asettaa ylioppilaslehden johtokunta, julkaisusarjan toimitusneuvosto, rakennustoiminnasta vastaava toimikunta, joille edustajisto voi hyväksytyn talousarvion puitteissa päättää siirtää päätös-, hallinto- ja toimenpanovaltaa 5) valita keskusvaalilautakunta ylioppilaskunnan puheenjohtajan esityksestä ja nimetä sen puheenjohtaja 6) valita edustajat niihin ylioppilaskunnan ulkopuolisiin järjestöjen ja säätiöiden hallintoelimiin, joissa ylioppilaskunnalla on pysyvä edustus 7) valita edustajat niiden yhtiöiden yhtiökokouksiin, joissa JYYllä on enemmistö äänivallasta tai osakekannasta 8) valita opiskelijoiden edustajat yliopiston hallitukseen, tiedekuntaneuvostoihin ja erillislaitosten johtokuntiin 9) valita ylioppilaskunnan vuositilintarkastajat ja heille tarvittaessa henkilökohtaiset varahenkilöt 10) valita ylioppilaskunnan pääsihteeri, kiinteistöpäällikkö, talouspäällikkö sekä Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittaja 11) hyväksyä ylioppilaskunnan talousarvio ja lisätalousarviot hallituksen esityksestä 12) hyväksyä ylioppilaskunnan jäsenmaksu rehtorin vahvistettavaksi 13) päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä 14) päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 15) käsitellä hallituksen antama kertomus ylioppilaskunnan toiminnasta 16) käsitellä hallituksen esityksestä kysymykset kiinteistön tai kiinteistön hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta, vuokraamisesta, kiinnittämisestä ja uudisrakentamiseen ryhtymisestä 17) päättää tilikauden ylittävän velan ottamisesta 18) hyväksyä ylioppilaskunnan perussääntö rehtorin vahvistettavaksi 19) hyväksyä ylioppilaskunnan vaalijärjestykset sekä muut ylioppilaskunnan ohjesäännöt ja työjärjestykset, joita ovat hallituksen ohjesääntö, ylioppilaslehden ohjesääntö, asuntoloiden itsehallinnon ohjesääntö, asukkaidenottolautakunnan ohjesääntö, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan toimihenkilöohjesääntö, JYYn taloussääntö, rakennustoimikunnan ohjesääntö, lainarahaston ohjesääntö, Kortepohjan ylioppilaskylän vapaa-aikatoiminnan ohjesääntö, julkaisusarjan ohjesääntö, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hoitoonohjausjärjestelmä sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston asukasjäsenten vaalijärjestys 5

6 20) kutsua kunniajäsen hallituksen esityksestä 21) päättää muistakin asioista, jotka edustajisto on yksityistapauksissa itselleen pidättänyt tai jotka hallitus saattaa edustajiston ratkaistavaksi. Edustajisto voi päättää siirtää päätösvaltaa edellä kohdissa 16) ja 17) määritellyissä asioissa hallitukselle erityisestä syystä enintään kolmen kuukauden määräajaksi. Päätösvallan siirtoon tarvitaan edustajistossa kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistö. Hallituksen on tällöin raportoitava edustajistolle sen seuraavassa kokouksessa päätösvallan siirron johdosta tekemistään päätöksistä. 12 Edustajiston kokoontuminen Edustajisto kokoontuu: 1) vuosittain järjestäytymiskokoukseen joulukuun 1. ja 7. päivien välisenä aikana, jolloin päätetään 12 :n 1, 2, 3, 4 ja 9 kohdissa mainituista asioista. 2) vuosittain joulukuun 14. päivään mennessä, jolloin päätetään l2 :n 11 kohdassa mainitusta asiasta. 3) vuosittain maaliskuun 30. päivään mennessä, jolloin päätetään l2 :n 13, 14 ja 15 kohdissa mainituista asioista. Edustajisto kokoontuu muulloinkin, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenen (10) edustajiston jäsentä sitä häneltä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten tai sen mukaan kuin edustajisto on työjärjestyksessään päättänyt. Edustajistossa käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa. Edustajisto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksikymmentäyksi (21) edustajiston jäsentä on läsnä. Edustajisto voi viiden kuudesosan (5/6) äänten enemmistöllä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. 13 Päätöksenteko Päätöksensä edustajisto tekee ehdottomalla annettujen äänten enemmistöllä ellei tässä perussäännössä toisin määrätä. 14 Päätöksenteko vaaleissa Ellei henkilövalintoja voida tehdä yksimielisesti, suoritetaan vaali, kuten tämän perussäännön 7 :ssä määritelty ylioppilaskunnan puheenjohtajan valinta, enemmistövaalia käyttäen, jos täytettäviä paikkoja on yksi (1). Jos täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, toimitetaan vaali suhteellista vaalitapaa noudattaen. Suhteellisessa vaalissa kukin äänestäjä äänestää enintään niin monta keskustelussa ehdotettua ehdokasta kuin valittavia on. Äänestystulosta laskettaessa annetaan kussakin vaalilipussa ensimmäisenä olevalle ehdokkaalle vertausluvuksi valittavien määrää osoittava luku, seuraavalla sijalla olevalle puolet tästä, kolmannelle kolmasosa, neljännelle neljäsosa jne. Näin jatketaan, kunnes kaikkien äänestyslipussa olevien ehdokkaiden vertausluku on laskettu. Kunkin ehdokkaan saamat vertausluvut lasketaan yhteen, ja kulloinkin valittava määrä ehdokkaista vertauslukujen summien osoittamassa suuruusjärjestyksessä tulee valituksi. Vertauslukujen summien mennessä tasan ratkaisee arpa. Ylioppilaskunnan hallituksen vaali toimitetaan kuitenkin listojen välisenä enemmistövaalina. Vaalit käydään aina suljetuin lipuin. 15 Muut läsnäolijat Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä ja ylioppilaskunnan tehtävissä olevalla, sekä puheenjohtajan kutsumilla henkilöillä on oikeus olla läsnä edustajiston kokouksissa. Ylioppilaskunnan johtavilla toimihenkilöillä, hallituksen jäsenillä ja ylioppilaskunnan työntekijöiden luottamushenkilöillä sekä edustajiston asettamien toimielinten puheenjohtajilla on oikeus ottaa edustajiston kokouksissa osaa keskusteluun, mutta ei päätösten tekoon. Puheenjohtaja voi myöntää puheoikeuden myös muille henkilöille. Perustellusta syystä edustajistolla on oikeus käsitellä asioita suljetuin ovin tai rajoittaa läsnäoloa kokouksessa. 6

7 IV Luku Hallitus 16 Hallitus Ylioppilaskunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää edustajiston asettama hallitus. Hallitukseen kuuluu vähintään kahdeksan (8) ja enintään kymmenen (10) ylioppilaskunnan jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sopii sisäisestä tehtäväjaosta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. 17 Hallituksen toimikausi Edustajisto valitsee järjestäytymiskokouksessaan hallituksen vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen toimikausi alkaa heti valinnan suorittaneen kokouksen jälkeen ja päättyy toimikauden loppuessa. Hallitus jatkaa kuitenkin toimintaansa siihen asti, kunnes sen seuraaja on valittu. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen järjestäytymiskokoukseen 7 vuorokauden kuluessa hallituksen valinnasta. Hallituksen ja sen yksittäisten jäsenten on nautittava edustajiston enemmistön luottamusta. Hallituksen puheenjohtajaan kohdistuva epäluottamus koskee koko hallitusta. Hallituksen pyytäessä itse eroa tai sen saadessa epäluottamuslauseen, katsotaan hallitus eronneeksi sen edustajiston kokouksen päättyessä, jossa edustajisto on valinnut uuden hallituksen. Kesken toimikautta valittu uusi hallitus valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 18 Hallituksen jäsenten vaali Hallituksen jäsenten vaali toimitetaan, mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, listaäänestyksellä suljetuin lipuin. Äänestykseen asetetaan listat, joissa on kussakin mainittava hallitukseen ehdotettavien jäsenten nimet ja kuka heistä on puheenjohtaja. Listat on aina esitettävä täydellisinä. Mikäli jokin lista saa äänestyksessä yli puolet annetuista äänistä, katsotaan siinä mainitut henkilöt valituiksi. Mikäli listoja on ensimmäisessä äänestyksessä useampi kuin kaksi eikä mikään niistä saavuta yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys, jossa on vastakkain kaksi ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä saanutta listaa. Lopullisessa äänestyksessä äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Milloin hallituksen jäsen kesken toimikautensa menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä joutuu eroamaan hallituksesta, edustajisto päättää hallituksen täydentämisestä. 19 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on: 1) käyttää ylioppilaskunnan puhevaltaa 2) kantaa ja vastata ylioppilaskunnan puolesta tuomioistuimissa, sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet 3) tehdä edustajistolle esitykset niistä asioista, jotka edustajisto on ylioppilaskunta-asetuksen tai näiden sääntöjen mukaan ratkaistava, ellei esityksen tekeminen kuulu edustajiston asettaman muun toimielimen tehtäviin 4) toimeenpanna edustajiston päätökset 5) huolehtia ylioppilaskunnan hallinnosta ja taloudesta 6) päättää tilikautta lyhytaikaisemman lainan ottamisesta ja sitä varten annettavien vakuuksien myöntämisestä 7) julistaa auki ylioppilaskunnan toimet 8) nimittää ylioppilaskunnan toimeen, ellei se tämän säännön 11 :n mukaan ole edustajiston tehtävä 9) käyttää ylioppilaskunnan yleistä toimivaltaa 10) asettaa avukseen asioiden valmistelua varten hallintovaliokunta sekä muut tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat ja nimetä niiden puheenjohtajat ja sihteerit sekä hallintovaliokunnan jäsenet 11) päättää ylioppilaskunnan kunnianosoituksista, tervehdyksistä, muistamisista, ilon ja surun ilmauksista lippu- ja merkkiohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla 12) nimittää jäsenet niihin ylioppilaskunnan ulkopuolisiin elimiin joihin nimittäminen ei ole edustajiston tehtävä 13) nimittää keskuudestaan yksi jäsen Jyväskylän ylioppilaslehden johtokuntaan ja julkaisusarjan toimitusneuvostoon 14 ) muut edustajiston hallitukselle määräämät tehtävät 20 Hallituksen ohjesääntö Hallituksen ja sen asettamien valiokuntien ja työryhmien tehtävistä ja toiminnasta määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymässä hallituksen ohjesäännössä. 7

8 V Luku Ylioppilaskunnan neuvoa-antava yleinen kokous, jäsenäänestys ja aloitteet 21 Ylioppilaskunnan neuvoa-antava yleinen kokous Ylioppilaskunnan puheenjohtaja kutsuu neuvoaantavan yleisen kokouksen koolle keskustelemaan ja ilmaisemaan kantansa kokouskutsussa mainituista asioista, milloin edustajisto harkitsee syytä olevan tai milloin vähintään 300 ylioppilaskunnan jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti häneltä pyytää. Kokous on kutsuttava koolle 30 vuorokauden kuluessa pyynnön esittämisestä. 22 Jäsenäänestys Ylioppilaskunnan jäsenten keskuudessa voidaan edustajiston päätöksellä, tai milloin 500 ylioppilaskunnan jäsentä sitä pyytää, toimeenpanna neuvoa-antava jäsenäänestys. Jäsenäänestyksessä noudatettavat periaatteet vahvistaa hallitus kullakin kerralla erikseen. 23 Aloitteet Ylioppilaskunnan piirissä toimivilla järjestöillä, ylioppilaskunnan jäsenillä sekä ylioppilaskunnan työntekijöillä on oikeus tehdä aloitteita ylioppilaskunnan edustajistolle. Aloite on tehtävä kirjallisessa muodossa ja jätettävä ylioppilaskunnan pääsihteerille. VI Luku Ylioppilaskunnan asuntoloiden hallinto 24 Asuntoloiden hallinto Ylioppilaskunnan omistamien ja vuokraamien asuinkiinteistöjen asukkailla on oikeus hallintoon tässä säännössä ja JYYn asuntoloiden itsehallinnon ohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla. Ylioppilaskunnan asuntoloiden varsinainen hallintoelin on asukasneuvosto, jonka edustajisto vuosittain tehtäväänsä asettaa ja jonka tulee toimia edustajiston hyväksymän talousarvion ja toimintasuunnitelman puitteissa. 25 Asukasneuvoston jäsenet Asukasneuvostoon kuuluu yhteensä yhdeksän (9) jäsentä, joista 4 valitaan ylioppilaskunnan asuntoloiden asukkaiden keskuudessa toimitettavalla yleisellä, yhtäläisellä ja salaisella vaalilla JYYn asuntoloiden itsehallinnon ohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla ja aikana, noudattaen JYYn asuntoloiden vaalijärjestystä. Äänioikeutettuja asukasneuvoston asukasjäsenten vaalissa ovat yli 16 vuotta täyttäneet ylioppilaskylän asukkaat. Vaalikelpoisia asukasneuvoston asukasjäsenten vaalissa ovat täysiikäiset ylioppilaskylän asukkaat lukuun ottamatta ylioppilaskunnan toimihenkilöitä. Asuntoloiden työntekijöiden edustajat nimeävät asukasneuvostoon kaksi (2) jäsentä, joilla on vain läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Edustajisto asettaa järjestäytymiskokouksessaan asukasneuvoston, johon nimeää samassa yhteydessä 5 jäsentä ylioppilaskunnan ylioppilaskylässä asuvien jäsenten joukosta vaaleilla valittujen 4 asukasjäsenen lisäksi. Asukasneuvoston nimeää keskuudestaan puheenjohtajan ylioppilaskunnan jäsenten joukosta. 26 Asukasneuvoston tehtävät Asukasneuvoston tehtävänä on: 1) hoitaa asuntoloiden yleistä hallintoa 2) laatia vuosittain asuntoloiden talousarvioehdotus hallitukselle ylioppilaskunnan talousarvion osaksi 3) hoitaa asuntoloiden taloutta edustajiston hyväksymän talousarvion mukaisesti, 4) valita keskuudestaan puheenjohtaja ylioppilaskunnan jäsenten joukosta, varapuheenjohtaja sekä tehdä hallitukselle esitykset asuntoloiden hallintoa ja hoitoa varten tarvittavien toimihenkilöiden ja työntekijöiden valitsemiseksi 5) laatia asuntoloita koskevat ohjesääntö- ja työjärjestysesitykset hallitukselle 6) päättää asuntoloita koskevista järjestyssäännöistä 7) laatia asuntoloiden toimintakertomusesitys ylioppilaskunnan toimintakertomuksen osaksi 8) käsitellä tilinpäätös ja toimintakertomus asuntolatoiminnan osalta ja tehdä sen osalta hallitukselle ehdotus ylioppilaskunnan tilinpäätöstä varten 27 Muita säännöksiä asuntoloiden hallinnosta Ylioppilaskunnan asuntoloiden hallinnossa noudatetaan edustajiston hyväksymiä talousarviota ja ohjesääntöjä. Lisäksi asuntoloiden hallinnossa noudatetaan niitä yleisiä suuntaviivoja ja ohjeita, joita edustajisto ja hallitus talousarvioiden ja 8

9 ohjesääntöjen ohella on hyväksynyt. VII Luku Nimenkirjoitus 28 Nimenkirjoitus Edustajiston päätöksistä aiheutuneet toimituskirjat, lausunnot, sitoumukset ja velkakirjat allekirjoittavat ylioppilaskunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja pääsihteeri. Hallituksen päätöksistä aiheutuneet toimituskirjat ja lausunnot allekirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja pääsihteeri. Asukasneuvoston päätöksistä aiheutuneet toimituskirjat ja lausunnot allekirjoittavat asukasneuvoston puheenjohtaja ja kiinteistöpäällikkö. VIII Luku Toimihenkilöt 29 Toimihenkilöt Ylioppilaskunnalla on toimihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa ylioppilaskunnan tarkoituksen toteuttamista sekä hallinnon ja talouden hoitamista varten. Ylioppilaskunnan johtavia toimihenkilöitä ovat pääsihteeri, kiinteistöpäällikkö ja talouspäällikkö. Toimihenkilöiden ja muun henkilökunnan työsuhde-, palkkaus- sekä yleiset määräykset toimien täyttämisjärjestyksestä määrätään ylioppilaskunnan toimihenkilöohjesäännössä, sikäli kun niitä ei ole tässä perussäännössä määrätty. IX luku Talous 30 Talous Ylioppilaskunnan toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita edustajistolla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi. Jyväskylän yliopiston rehtori vahvistaa jäsenmaksun suuruuden. Yliopisto valvoo jäsenmaksun kantamista. 31 Tilikausi Ylioppilaskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Pysyvien rahastojen omat tulot ja menot jätetään talousarvion ulkopuolelle. Edustajiston hyväksymään talousarvioon otettua määrärahaa ei hallitus, asukasneuvosto eikä muu toimielin saa ilman edustajiston suostumusta siirtää eikä ylittää. Ylioppilaskunnan taloudesta säädetään tarkemmin edustajiston hyväksymässä taloussäännössä. 32 Tilintarkastajat Jokaisen tilikauden tilejä ja hallintoa tarkastamaan valitaan kolme (3) vuositilintarkastajaa, joista vähintään yhden tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT), tai julkishallinnon tilintarkastaja (JHTT) ja yhden ylioppilaskunnan toimintaa tunteva henkilö sekä heille tarvittaessa henkilökohtaiset varamiehet. Vuositilintarkastaja voi olla tilintarkastusyhteisö. Vuositilintarkastajat valitsevat ylioppilaskunnalle valvontatilintarkastajan. 33 Tilinpäätös Hallituksen on kultakin tilikaudelta tehtävä tilinpäätös. Hallituksen ja tilivelvollisten on samalla annettava vuositilintarkastajille edellisen vuoden kirjanpito siihen liittyvine asiakirjoineen sekä muuta ylioppilaskunnan hallintoa tilikauden aikana selvittävät asiakirjat. 34 Tilintarkastuskertomus Vuositilintarkastajien on annettava toimittamastaan tarkastuksesta kertomus viimeistään maaliskuun 15. päivään mennessä. X Luku Vuosipäivä ja ylioppilaskunnan tunnukset, kunnia- ja ansiomerkit 35 Vuosipäivä Ylioppilaskunta viettää vuosijuhlaansa maaliskuun 24. päivänä Suomen kansanopetuksen alkuunpanon muistoksi. Kuitenkin voidaan vuosijuhla, mikäli sen ajankohta sattuu pääsiäisen ajaksi tai mikäli on muita erittäin painavia syitä ajankohdan muuttamiselle, viettää muuna hallituksen tarkemmin määräämänä päivänä. 9

10 36 Muut juhlat Muiden juhlien järjestämisestä päättää hallitus. Toimenpiteistä, joilla saattaa olla kunnianosoituksen, ilon, surun tai muun mielenilmaisun luonne, päättää hallitus. 37 Ylioppilaskunnan tunnukset Ylioppilaskunnalla on vaakuna, lippu ja jäsenmerkki. Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus jäsenmerkin lunastamiseen. Ylioppilaskunta voi antaa kunnia- ja ansiomerkkejä. Ylioppilaskunnan tunnuksista, kunnia- ja ansiomerkeistä säädetään tarkemmin ylioppilaskunnan lippu- ja merkkiohjesäännössä. Ylioppilaskunnalla on vaakuna, jonka lehtori Toivo Ojala on suunnitellut ja lahjoittanut ylioppilaskunnalle maaliskuun 24. päivänä Siinä on vihreälle pohjakivelle sijoitettu ylioppilaskunnan kultainen merkki. Ylioppilaskunnalla on lippu, jonka korkeakoulun naiset ovat lahjoittaneet ylioppilaskunnalle maaliskuun 24. päivänä Ylioppilaskunnan lippua käytetään julkisissa tilaisuuksissa hallituksen päätöksen mukaan. XI Luku Muutoksenhaku 38 Muutoksenhaku Ylioppilaskunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, ylioppilaskunnan jäsen saa hakea muutosta ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen sekä ylioppilaskunta-asetuksen (116/1998) 2 :n 2 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. jäsenellä myös sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta, säännöistä tai muista ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä, menee toimielimen toimivaltaa ulommas tai muutoin on lain, asetuksen, sääntöjen tai muita ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. Oikaisua pyydetään ylioppilaskunnan hallitukselta, kuitenkin hallituksen päätöksistä edustajistolta. Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä päivästä jona päätös on säännöissä määrätyllä tavalla asetettu nähtäväksi, tai milloin päätös koskee jotakuta henkilöä yksityisesti, saman ajan kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. Päätöksestä, joka on luonteeltaan yksinomaan valmistelua tai toimeenpanoa, ei kuitenkaan saa pyytää oikaisua. XII Luku Erityisiä määräyksiä 39 Asiakirjojen julkisuus Edustajiston pöytäkirjat sekä hallituksen, ja asukasneuvoston kokousten päätökset, joihin on liitetty valitusosoitus, on pidettävä ennalta ilmoitettuna aikana nähtävillä kyseisessä ylioppilaskunnan toimistossa, tai ne on julkistettava ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla, viimeistään yhden viikon kuluttua niiden tarkastamisesta. Ylioppilaskunnan asiakirjat ovat ylioppilaskunnan jäsenille julkisia. Ylioppilaskunnan liike- ja kiinteistötoimintaan liittyvät asiakirjat ja yksityistä henkilöä koskevat asiakirjat eivät ole julkisia. Asianosaisella on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat asiakirjat. Asiakirja, joka on valmisteltavana, ei ole vielä julkinen. 40 Sääntöjen muuttaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää ylioppilaskunnan edustajisto. Muutospäätös tehdään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä kahdessa vähintään viikon väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa. Muutospäätös astuu voimaan sen jälkeen kun Jyväskylän yliopiston rehtori on muutoksen vahvistanut. Ylioppilaskunnan muun toimielimen kuin edustajiston päätöksestä on jokaisella oikeus pyytää oikaisua sillä perusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on loukattu, ja ylioppilaskunnan 10

11 41 Muut säännöt Näiden sääntöjen ohella on ylioppilaskunnan toiminnassa noudatettava edustajiston 2/3 enemmistöllä hyväksymiä ohjesääntöjä ja työjärjestyksiä, joita ovat vaalijärjestys, edustajiston työjärjestys, hallituksen ohjesääntö, toimihenkilöohjesääntö, taloussääntö, rakennustoimikunnan ohjesääntö, ylioppilaskunnan lippu- ja merkkiohjesääntö, ylioppilaslehden ohjesääntö, asuntoloiden itsehallinnon ohjesääntö, ylioppilaskylän vaalijärjestys, asukkaidenottolautakunnan ohjesääntö ja julkaisusarjan ohjesääntö. 42 Voimaantulo Nämä säännöt tulevat voimaan heti, kun Jyväskylän yliopiston rehtori on ne vahvistanut ja niillä kumotaan rehtorin vahvistamat ylioppilaskunnan säännöt. EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty edustajistossa I luku Johdanto 1 Johdanto Tämä työjärjestys ja edustajiston toiminta perustuvat ylioppilaskunta-asetukseen ja JYYn sääntöihin (ns. perussääntö), joissa mainitaan mm. seuraavaa: Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävät ylioppilaskunnan edustajisto ja hallitus, siten kuin ylioppilaskunnan säännöissä tarkemmin määrätään. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. (Ylioppilaskunta-asetus (1998) 2 1 mom.) Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää ylioppilaskunnan jäsenten suhteellisella ja salaisella vaalilla valitsema edustajisto (perussääntö I luku 4 1 mom.). Edustajistoon kuuluu neljäkymmentäyksi (41) ylioppilaskunnan vaalikelpoista jäsentä. Edustajiston jäsenille valitaan enintään kaksinkertainen määrä varajäseniä (perussääntö III luku 9 1 mom.). II luku Yleiset säännökset 2 Määräysten soveltaminen Tämän työjärjestyksen määräykset täydentävät JYYn sääntöjä. Tämän työjärjestyksen määräyksiä käytetään soveltuvin osin myös muissa JYYn toimielimissä. 3 Edustajan toimen hoitaminen Edustajan tulee olla saapuvilla edustajiston kokouksissa ja hoitaa tehtäväänsä arvokkaasti. Edustajan tulee ilmoittaa puheenjohtajalle tai pääsihteerille vaalikelpoisuutensa menettämisestä. Jäljempänä tässä työjärjestyksessä edustajalla tarkoitetaan kokouksessa äänivaltaista edustajiston jäsentä tai varajäsentä. Muutoin käytetään ilmaisua edustajiston jäsen ja edustajiston varajäsen. 11

12 4 Esteellisyys asian käsittelyssä JYYn edustajisto noudattaa esteellisyydestä (jääviys), mitä hallintolain (434/2003) 27 ja 28 määräävät. Henkilö on esteellinen esimerkiksi: 1. Käsittelemään itselleen tai lähisukulaiselleen annettavaa lahjaa tai vastikkeetonta etua; 2. Käsittelemään toimihenkilön valintaa, kun hän itse tai hänen lähisukulaisensa on ehdolla, tai itselleen tahi lähisukulaiselleen maksettavaa palkkiota; 3. Käsittelemään ylioppilaskunnan ja itsensä tai lähisukulaisensa välistä oikeudenkäyntiä; 4. Käsittelemään yhtiötä koskevaa asiaa, jos henkilö tai hänen lähisukulaisensa on avoimen yhtiön osakas, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, osakeyhtiön huomattava osakas tahi osakeyhtiön, jossa JYYllä on määräävä asema, hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja tahi kilpailevan yrityksen huomattava omistaja; 5. Käsittelemään yhdistystä koskevaa asiaa, jos henkilö tai hänen lähisukulaisensa on yhdistyksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen, sihteeri tai taloudenhoitaja. Henkilö ei ole esteellinen esimerkiksi: 1. itseään koskevassa erottamisasiassa; 2. osallistumaan luottamushenkilöiden vaaliin, vaikka olisi itse ehdokkaana; 3. käsittelemään sellaisen yhteisön asiaa, jonka jäsen henkilö on. III Luku Koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus 5 Kokouskutsu Edustajiston kokouskutsun laativat yhdessä puheenjohtaja, tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtaja, ja pääsihteeri. Mikäli pääsihteeri on estynyt tai esteellinen, hänen sijallaan kokouskutsua laatii toimistopäällikkö tai toimi-iältään vanhin varsinaisen toiminnan sihteeristöstä. Kutsu edustajiston kokoukseen on julkaistava ylioppilaskunnan ilmoitustaululla sekä lähetettävä edustajistolle ja hallitukselle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta kokouspäivä mukaan lukien ja samalla on mainittava esille tulevat asiat. Esityslista on lähetettävä edustajiston jäsenille vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta kokouspäivä mukaan lukien, pyhäpäivät pois lukien. Esityslista laaditaan siten, että siinä kunkin asian kohdalla esitetään edustajistokäsittelyn kannalta tarpeelliset selvitykset ja päätösehdotus tai -esitys. Jos sääntöjen mukaan asia on käsiteltävä kahdessa kokouksessa, ei kutsua jälkimmäiseen saa lähettää ennen kuin edellinen kokous on pidetty. Kutsun peruuttamisesta ennen kokousta päättää se, jolla on oikeus antaa kutsu ja joka on sen antanut. Edustajisto kokoontuu JYYn sääntöjen 12 mainittuina aikoina sekä milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 10 edustajiston jäsentä sitä häneltä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää (perussääntö 12 ). Mikäli on esitetty em. pyyntö kokouksen koolle kutsumisesta, puheenjohtajan on se koolle kutsuttava ajankohdaksi, joka on enintään 21 päivää pyynnön esittämisestä. 6 Vaalikelpoisuuden menettäminen, ero ja määräaikainen ero Edustajiston on päätöksellään todettava, mikäli edustajiston jäsen tai varajäsen on menettänyt vaalikelpoisuutensa. Edustajiston on pyynnöstä päätöksellään todettava, mikäli edustajiston jäsen tai varajäsen on palautunut vaalikelpoiseksi. Edustajisto myöntää eron edustajistosta sitä pyytävälle jäsenelleen tai varajäsenelleen tai voi painavasta syystä myöntää määräaikaisen eron jäsenelleen tai varajäsenelleen, joka ilmoittaa pitkän ajan olevansa estynyt tai esteellinen osallistumasta edustajiston kokouksiin. Eroa tai määräaikaista eroa ei voi peruuttaa. Jäsenen ja vastaavasti varajäsenen sijaan tulee vaalijärjestyksen mukainen varajäsen päätöksen tehneen kokouksen päättyessä. 7 Kokouksen päätösvaltaisuus Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksikymmentäyksi (21) edustajiston jäsentä on läsnä (perussääntö 12 3 mom.). Edustajiston päätösvaltaisuus todetaan nimenhuudon avulla. Nimenhuudon aikana varajäsen kutsutaan estyneen tilalle. Kesken kokouksen poistuvan tai esteellisen edustajan tilalle kutsutaan välittömästi varajäsen. Kesken kokouksen 12

13 saapuva edustajiston jäsen kutsutaan varajäsenensä tilalle. Myöhässä kokoukseen saapuvan on ilmoittauduttava kokouksen sihteerille, jolloin pöytäkirjaan merkitään, mitä asiaa käsitellessä hän on kokoukseen saapunut. Vastaavasti menetellään, kun henkilö haluaa poistua kokouksesta. Saapuvilla olevina pidetään kaikkia pöytäkirjan mukaan läsnä olevia sekä esteellisiä ja ilmoittamatta kokoussalista poistuneita. Kokous ei menetä päätösvaltaisuuttaan sen takia, että esteelliset poistuvat kokoussalista. Puheenjohtaja voi järjestää kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se on saapuvilla olevien toteamiseksi tarpeen. 8 Varajäsenen tuleminen edustajan tilalle Edustajiston jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on ilmoitettava siitä hyvissä ajoin ennen kokousta ylioppilaskunnan keskustoimistoon. Puheenjohtajan tehtävänä on kutsua estyneen tilalle varajäsen. Edustajiston jäsenen ja varajäsenen on ilmoitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon osoitteensa ja osoitteen muutokset. Edustajan esteen voi ilmoittaa myös edustajistoryhmän vastaava edustajiston kokouksen alussa. Edustajiston varajäsenet tulevat jäsenten sijaan vaalien vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. Varajäsenten määräytymisestä määrätään vaalijärjestyksessä. 9 Läsnäolo-oikeus Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä ja ylioppilaskunnan tehtävissä olevalla on oikeus olla läsnä edustajiston kokouksissa (Perussääntö 15 ). Heillä on myös oikeus ottaa osaa keskusteluun, jollei kokous tai sen puheenjohtaja heidän puheoikeuttaan rajoita. Edustajisto voi päättää käsitellä yksittäistä asiaa tai sen osaa suljetuin ovin, milloin siihen on intimiteettisuojan, liikesalaisuuden tai muun vastaavan säilyttämiseksi erityisen perusteltuja syitä; syy on merkittävä pöytäkirjaan. Tällöin läsnä saavat olla edustajat, kokouksen sihteeri, hallitus ja muut edustajiston päättämät henkilöt. Tällaisessakin asiassa päätös on kuitenkin julistettava ilman läsnäolorajoituksia. Suljetun äänestyksen tai vaalin ajaksi voidaan kokoussalista poistaa muut kuin äänivaltaiset edustajat ja kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Tällöinkin kunkin äänestyksen tai vaalin vaiheen tulos on julistettava ilman läsnäolorajoituksia. IV luku Kokouksen menettelytavat 10 Edustajiston kokousten puheenjohtaja ja sihteeri Edustajiston kokouksen puheenjohtajana toimii ylioppilaskunnan puheenjohtaja, tai tämän ollessa estynyt tai esteellinen ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja. Jos jossakin asiassa sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat esteelliset, valitsee kokous keskuudestaan asian käsittelyn ajaksi tilapäisen puheenjohtajan. Edustajiston kokousten sihteerinä toimii pääsihteeri, tai tämän ollessa estynyt tai esteellinen edustajiston päättämä henkilö. Pääsihteeri voi käyttää pöytäkirjan pitämiseen apunaan ylioppilaskunnan työntekijää. 11 Pöytäkirjan tarkastaminen Puheenjohtaja kutsuu pöytäkirjantarkastajiksi vähintään kaksi läsnäolevaa edustajaa, jotka eivät voi olla samasta edustajistoryhmästä. Tarkastusajasta ja -paikasta kokouksen puheenjohtaja sopii tarkastajien kanssa kokouksessa ja ilmoittaa siitä kokoukselle. Pöytäkirja edustajiston kokouksesta on tarkastettava kymmenen (10) päivän kuluessa kokouksen päättymisestä kokouspäivä mukaan lukien. Jokaisella kokouksen äänivaltaisella edustajalla on oikeus olla läsnä pöytäkirjantarkastustilaisuudessa. Jos pöytäkirjantarkastaja ei hyväksy pöytäkirjaa, se on tarkastettava seuraavassa kokouksessa. 12 Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjärjestyksenä käytetään edustajiston päättämää työjärjestystä, joka tehdään esityslistan pohjalta. Edustajisto voi viiden kuudesosan (5/6) äänten enemmistöllä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei 13

14 ole esityslistalla mainittu. (perussääntö 12 4 mom.) 13 Pohjaesitys Käsittelyn pohjana on hallituksen esitys tai pääsihteerin ehdotus. Jos hallitus on muuttanut esitystään ennen kuin edustajisto on tehnyt päätöksen, käsittelyn pohjana on muutettu esitys. 14 Asian esittely Asian esittelee pääsihteeri. Myös muut johtavat toimihenkilöt tai puheenjohtajan määräämät henkilöt voivat esitellä asian. Aloitteen esittelee sen allekirjoittanut henkilö tai allekirjoittaneen ryhmän jäsen. 15 Keskustelupuheenvuorot Kokouksen puheenjohtaja antaa ensimmäisen puheenvuoron asian esittelijälle. Muut puheenvuorot myönnetään pyyntöjärjestyksessä. Jos puheenvuoroja pyydetään yhtä aikaa, puheenjohtaja määrää puhumisjärjestyksen. Ylioppilaskunnan varapuheenjohtajalle, hallituksen jäsenille, ylioppilaskunnan toimihenkilöille ja edustajiston tai puheenjohtajan kutsumille asiantuntijoille sekä työjärjestyksen pyytäjälle puheenjohtajalla on oikeus antaa puheenvuoro pyyntöjärjestyksestä poiketen. Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus käyttää puheenvuoro haluamanaan aikana. 16 Vastauspuheenvuorot, repliikit ja kommentit Jos henkilö toisen puheenvuoron aikana tai välittömästi sen päätyttyä pyytää vastauspuheenvuoroa, puheenjohtaja voi harkintansa mukaan antaa sen hänelle ennen aikaisemmin pyydettyjä varsinaisia puheenvuoroja. Vastauspuheenvuoron tulee olla lyhyt ja se saa sisältää vain selvityksiä, oikaisuja, vastauksen kysymykseen tai vastineen väitteeseen. 17 Työjärjestyspuheenvuoro Työjärjestyspuheenvuoro pyydetään ilmoittamalla kokouksen puheenjohtajalle työjärjestykseen. Puheenjohtajan on myönnettävä työjärjestyspuheenvuoro välittömästi, ei kuitenkaan kesken puheenvuoron, äänestyksen tai vaalin ellei puheenvuoro koskisi äänestyksen tai vaalin menettelytapoja. Työjärjestyspuheenvuorossa saa esittää ehdotuksia, jotka käsittelevät 1. keskustelun menettelytapoja; 2. kokouksen tai käsiteltävän asian keskeyttämistä tai rajoittamista; 3. puheenjohtajan menettelyä; 4. kokouksen järjestystä; 5. kokouksen käsittelyjärjestyksen muuttamista; 6. ilmoituksia, kehotuksia ja toivomuksia; 7. eriävää mielipidettä tai lausuman jättämistä pöytäkirjaan merkittäväksi; 8. epäluottamuslausetta. Eriävä mielipide ja lausuma on jätettävä kirjallisena viimeistään kaksi (2) vuorokautta kokouksen päättymisen jälkeen tai pyhäpäivän sattuessa seuraavana arkipäivänä ylioppilaskunnan keskustoimistoon. 18 Välihuuto Ilman lupaa pidetyssä puheenvuorossa tehtyjä ehdotuksia tai kannatuksia ei saa ottaa huomioon. 19 Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuorot pidetään kokouksen puheenjohtajan osoittamasta paikasta kuuluvuuden ja kokouksen selkeän kulun varmistamiseksi. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja käyttää loukkaavia, pilkallisia, sopimattomia sanoja tai ylittää asetetun aikarajan, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan järjestykseen. Ellei puhuja tottele puheenjohtajan huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. Puheenjohtaja voi keskeyttää puheenvuoron, jossa huomautuksesta huolimatta toistetaan puhujan itsensä tai muiden esittämiä perusteita. Muilla kuin puheenjohtajalla ei ole oikeutta keskeyttää puhujaa. Puheenvuorot ja muu kokouksen kulku voidaan nauhoittaa. 20 Keskustelun rajoittaminen Puheenjohtaja voi rajoittaa puheenvuorojen pituuden kohtuulliseksi. 14

15 Puheenjohtaja voi rajoittaa, ellei edustajisto toisin päätä, käytettävien puheenvuorojen määrää, kun keskustelua on käyty jonkin aikaa, ilmoittamalla mihin mennessä loput puheenvuoropyynnöt on esitettävä. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja antaa vielä tilaisuuden kannatusten ja nimiin ottamisten ilmoittamiseen ja näiden jälkeen päättää keskustelun. 21 Päätösehdotusten tekeminen Päätösehdotuksia voivat tehdä vain asiassa äänioikeutetut. Äänioikeutetut voivat ottaa puheoikeuden omaavan ratkaisuehdotuksen nimiinsä. Äänioikeutettu voi kannattaa vain yhtä ehdotusta. Jos äänioikeutettu on kannattanut useampaa ehdotusta, puheenjohtaja tiedustelkoon äänioikeutetulta mitä esitystä hän kannattaa. 22 Asian käsittelyn siirtäminen uuteen kokoukseen Ensimmäistä kertaa esillä olevan asian käsittely siirretään uuteen kokoukseen (pöydällepano), jos vähintään kymmenen (10) edustajiston jäsentä sitä vaatii tai puheenjohtajan mielestä se on tarpeellista, jollei edustajisto vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä katso asiaa kiireelliseksi. Hallitus tai pääsihteeri voivat vetää valmistelemansa asian jatkovalmisteluun. Uudistetusta asian siirtämisestä päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Asia voidaan palauttaa uudelleen valmisteltavaksi edustajiston yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Kun asiaa on esitetty pöydälle tai palautettavaksi, keskustelussa saa käyttää vain puheenvuoroja, jotka käsittelevät asian pöytäämistä tai palauttamista tai kiireelliseksi julistamista. 23 Kirjallinen ehdotus Jos puheenjohtaja vaatii, keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena. 24 Kokoustauot Puheenjohtaja päättää kokoustauoista, ellei edustajisto halua kokouksen keskeyttämistä erikseen käsitellä. 25 Hallituksen puhevalta Milloin edustajiston työjärjestys edellyttää hallituksen ottavan kantaa asiaan kesken edustajiston kokouksen, hallituksen nimissä puhuu sen puheenjohtaja tai hallituksen sisäisen työnjaon mukainen hallituksen jäsen. V Luku Päätöksenteko äänestysasiassa 26 Päätöksen toteaminen ilman äänestystä ja yksimielinen päätös Päätöksensä edustajisto tekee yksinkertaisella äänten enemmistöllä ellei perussäännössä tai tässä työjärjestyksessä toisin määrätä. Jos on vain yksi äänestykseen otettava ehdotus, puheenjohtajan on julistettava se kokouksen päätökseksi. 27 Ehdotusten raukeaminen Äänestykseen ei saa ottaa ehdotusta 1. jota ei ole kannatettu, paitsi pohjaehdotusta, jota ei tarvitse kannattaa; 2. jossa on esitetty useita vaihtoehtoja; 3. joka on vastoin lakia, sääntöjä, ei liity käsiteltävään asiaan tai ei kuulu kokouksen päätösvaltaan. Puheenjohtaja päättää ehdotuksen raukeamisesta. 28 Ehdotusten yhdistäminen ja peruuttaminen Puheenjohtaja voi tiedustella samanlaisten tai samankaltaisten ehdotusten tekijöiltä, haluavatko he yhdistää ehdotuksensa. Keskustelun päättämisen jälkeen päätösehdotus tai kannatus voidaan peruuttaa vain kokouksen yksimielisellä päätöksellä. 29 Päätöksen muuttaminen tai peruuttaminen samassa kokouksessa Asia voidaan samassa kokouksessa tai jatkokokouksessa ottaa uudelleen käsittelyyn vain, jos aikaisempi päätös todetaan yksimielisesti olevan lakien tai JYYn sääntöjen vastainen tai jos kaikki aikaisempaan päätökseen osallistuneet ovat saapuvilla ja käsittelyyn ottaminen hyväksytään yksimielisesti. 15

16 30 Päätösehdotusten toteaminen Jos on tehty useita kannatettuja päätösehdotuksia, puheenjohtaja selostaa kaikki keskustelussa kannatetut lykkäys-, hylkäys-, vastaehdotukset ja ponnet nimeten samalla ehdotuksen tekijän ja ainakin yhden kannattajan. 31 Parlamentaarinen äänestysjärjestys Puheenjohtaja tekee esityksen, missä järjestyksessä ehdotuksista äänestetään. Esitystä laadittaessa on otettava huomioon, että 1. vastakkain ei saa asettaa ehdotuksia, jotka eivät koske samaa kysymystä; 2. palautusehdotuksesta äänestään aina ensin; 3. pöytäämisehdotuksesta äänestetään seuraavaksi; 4. sen jälkeen äänestetään hylkäämisestä, jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista; 5. kaksi pohjaehdotuksesta eniten poikkeavaa ehdotusta asetetaan ensin vastakkain; 6. edellisessä äänestyksessä voittanut asetetaan seuraavaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan; 7. näin jatketaan, kunnes saadaan yksi lopullinen ehdotus, joka asetetaan pohjaehdotusta vastaan; 8. viimeisessä äänestyksessä asetetaan edellisessä äänestyksessä voittanut ehdotus mahdollisesti hylkäävää ehdotusta vastaan. Jos asia on päätettävä määräenemmistöllä, on asiasta ensin äänestettävä 5-8 kohdissa mainituin tavoin ja sen jälkeen erillisessä äänestyksessä todettava, onko voittaneella ehdotuksella vaadittavan määräenemmistön kannatus. 32 Koeäänestys Puheenjohtaja voi järjestää asiassa avoimen koeäänestyksen, jos yksikään edustaja ei sitä vastusta. Jos kaikki edustajat hyväksyvät puheenjohtajan arvion koeäänestyksen tuloksesta, koeäänestyksessä voittanut ehdotus tulee kokouksen päätökseksi. Muussa tapauksessa järjestetään varsinainen äänestys, jossa äänet lasketaan. 33 Äänimäärät Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Äänioikeus on henkilökohtainen, joten valtakirjoja ei voi käyttää. 34 Nimenhuutoäänestys Puheenjohtaja voi määrätä nimenhuutoäänestyksen. Jos on esitetty sekä suljettua lippuäänestystä että nimenhuutoäänestystä, on pidettävä suljettu lippuäänestys. 35 Suljettu äänestys Jos puheenjohtaja tai vähintään viisi (5) edustajiston jäsentä vaatii, on äänestys järjestettävä suljettuna. 36 Äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet Äänestyksessä annettujen hyväksyttyjen äänien lukumäärää laskettaessa ei oteta huomioon tyhjiä ääniä, hylättyjä ääniä eikä äänioikeutettuja, jotka ovat esteellisiä tai olleet poissa. 37 Äänestyksen tuloksen ilmoittaminen ja tasaäänet Puheenjohtajan on ilmoitettava äänestyksen tulos jokaisen äänestyksen jälkeen. Jos puheenjohtaja äänestää tyhjää, ei ole äänestänyt, ei ole edustajiston jäsen tai äänestys on ollut suljettu, hänen on tasatilanteessa aina ilmaistava mielipiteensä ja ilmoitettava tämä äänestyksessä voittaneeksi. Määräenemmistöä vaativassa päätöksessä äänten mennessä tasan (esim. 3/4-1/4) määräenemmistö voittaa. 38 Äänestyspöytäkirja Kaikista vaaleista ja muista äänestyksistä kuin koeäänestyksestä laaditaan äänestyspöytäkirja, joka liitetään kokouksen pöytäkirjaan. Äänestyspöytäkirjan varmentaa ääntenlaskijoiden vanhin allekirjoituksellaan. Äänestyspöytäkirjassa mainitaan annetut äänet, äänestyksen tulos, hylätyt äänet ja tyhjät äänet. VI luku Päätöksenteko vaaliasiassa 39 Valittavien määrä Jos kokouksen on päätettävä valittavien lukumäärä, on päätös tehtävä ennen vaaliin ryhtymistä. 16

17 40 Sopuvaali Jos ehdokkaita on yhtä monta kuin on valittavia voidaan järjestää sopuvaali. 41 Kaksivaiheinen enemmistövaali Kun valittavia on yksi, suoritetaan kaksivaiheinen enemmistövaali (perussääntö 6 ). Milloin ehdokkaita on ensimmäisellä kierroksella on enemmän kuin kaksi ja kukaan ei ole saanut yli puolta annetuista äänistä, käydään toinen kierros ensimmäisellä kierroksella kahden eniten ääniä saaneen välillä. 42 Suhteellinen vaali Kun valittavia on enemmän kuin yksi, suoritetaan henkilökohtainen suhteellinen listaton vaali. Suhteellisessa vaalissa kukin äänestäjä äänestää enintään niin monta keskustelussa ehdotettua ehdokasta kuin valittavia on. Äänestystulosta laskettaessa annetaan kussakin vaalilipussa ensimmäisenä olevalle ehdokkaalle vertausluvuksi valittavien määrää osoittava luku, seuraavalla sijalla olevalle puolet tästä, kolmannelle kolmasosa, neljännelle neljäsosa jne. Näin jatketaan, kunnes kaikkien äänestyslipussa olevien ehdokkaiden vertausluku on laskettu. Kunkin ehdokkaan saamat vertausluvut lasketaan yhteen, ja kulloinkin valittava määrä ehdokkaista vertauslukujen summien osoittamassa suuruusjärjestyksessä tulee valituksi. Vertauslukujen summien mennessä tasan ratkaisee arpa. (perussääntö 14 2 mom.) Vaalissa, jossa valitaan jäsenille myös henkilökohtaiset varajäsenet, ehdokkaat asetetaan jäsen-varajäsen-pareina. Henkilö voi olla ehdokkaana vain kerran joko varsinaiseksi tai varaksi. Jos henkilöä on esitetty useampaan pariin, tulee häneltä kysyä, missä parissa hän on käytettävissä. Jos henkilö ei ole paikalla tai ei ota kantaa, parin ratkaisee arpa. Vaalissa, jossa varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, varajäsenet ovat järjestyksessään ne, jotka eivät ole tulleet valituiksi varsinaisiksi jäseniksi. 43 Vaalien järjestämisen selostaminen Vaalia järjestettäessä puheenjohtaja selostaa: 1. onko kyseessä enemmistövaali vai suhteellinen vaali; ja 2. suhteellisessa vaalissa puheenjohtaja ilmoittaa, kuinka monen ehdokkaan nimen äänestäjä saa enintään kirjoittaa vaalilippuun. 44 Äänestyslipun ja vaalilipun hylkääminen Lipun hylkäämisessä noudatetaan seuraavaa: 1. vain ääntenlaskijoiden jakamat liput hyväksytään; 2. vaalilippu hyväksytään, jos nimiä on enimmäismäärää vähemmän; 3. lippu hylätään, jos siitä ei yksiselitteisesti ilmene, mitä ehdokasta tai ehdotusta se tarkoittaa; 4. lippu hylätään, jos suljetussa äänestyksessä tai vaalissa lippuun on merkitty nimikirjoituksella, nimikirjaimin, piirroksin tai muulla tavoin, kuka sen on antanut; 5. vaalilippu hylätään, jos siinä on enemmän nimiä kuin on sallittu; 6. vaalilipussa jätetään hyväksymättä vaalikelvottomien nimet, nimet, jotka voivat tarkoittaa useaa henkilö tai ovat niin epäselvät ettei niitä voi lukea; 7. jos ääntenlaskijat eivät ole yksimielisiä lipun hylkäämisestä asian päättää puheenjohtaja. Edustajalla on oikeus tutustua lippuihin vaalituloksen tarkastamista varten. Liput on säilytettävä valitusajan ja mahdollisen valituksen käsittelyn ajan. 45 Vaalin tuloksen ilmoittaminen Puheenjohtajan on ilmoitettava vaalin tulos jokaisen vaalin jälkeen. Milloin vaali tai vaalin vaihe on päätynyt tasan, ratkaisee arpa. VII luku Muita määräyksiä 46 Ponnet Edustajisto voi hyväksyä hallitukselle tai muulle toimielimelle osoitettavan toivomuksen (ponnen) toimielimen toimivaltaan kuuluvassa asiassa. Edustajisto voi hyväksyä tehtyyn päätökseen liittyvän ponnen, joka sisältää asian valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevia ohjeita, toivomuksia tai muita kannanottoja. Ponsi ei ole velvoittava, eikä se saa muuttaa, laajentaa tai rajata päätöstä. 47 Luottamuskysymyksen käsittely Hallituksen ja sen yksittäisten jäsenten on nautittava edustajiston enemmistön luottamusta (perussääntö 17 4 mom.). 17

18 Edustaja voi kokouksen ollessa päätösvaltaisena ja järjestäytyneenä koolla työjärjestyspuheenvuorossa ehdottaa hallitukselle tai sen yksittäiselle jäsenelle epäluottamuslausetta. Puheenjohtajan on välittömästi tiedusteltava löytyykö ehdotukselle kannatusta. Luottamuskysymys voi liittyä johonkin käsiteltävänä olevaan asiaan tai olla näistä riippumaton. Hallituksen luottamusta ei voi asettaa kyseenalaiseksi, jos sen toimikausi ei ole alkanut. Samassa kokouksessa voidaan käsitellä epäluottamuslause-ehdotusta enintään kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla keskustelu ja äänestys luottamuksesta käydään välittömästi ehdotuksen ja kannatuksen tultua. Toisella kerralla asia käsitellään kokouksen lopussa kaikkien päätösasioiden jälkeen. Jos hallitus tai sen yksittäinen jäsen tulkitsee jonkin edustajiston käsiteltävänä olevan asian luottamuskysymykseksi, tämä eroaa ellei saa edustajistolta luottamuslausetta. 48 Välikysymys Vähintään kymmenen (10) edustajiston varsinaista jäsentä voi tehdä hallitukselle tai sen jäsenelle välikysymyksen ylioppilaskuntaa koskevassa asiassa. Kysymys on annettava kirjallisena hallituksen puheenjohtajalle. Hallituksen tai sen jäsenen on annettava vastaus kysymykseen seuraavassa mahdollisessa edustajiston kokouksessa. Keskustelun päätteeksi äänestetään hallituksen tai sen jäsenen luottamuksesta. 49 Epäluottamuslause Jos hallitus tai sen puheenjohtaja saa epäluottamuslauseen, sen toimikausi päättyy kokouksen päättyessä. Uuden hallituksen vaaliin käydään välittömästi, ellei edustajisto vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä päätä siirtää vaalia myöhemmin kokouksessa käytäväksi. 50 Hallituksen jäsenen ero Edustajisto voi pyynnöstä myöntää hallituksen jäsenelle eron hallituksesta. Jos eron jälkeen hallituksessa on alle kahdeksan (8) jäsentä, katsotaan hallitus eronneeksi. Jos hallitus eroaa, edustajisto valitsee samassa kokouksessa uuden hallituksen. 51 Aloitteen käsitteleminen Edustaja tai edustajistoryhmä voi tehdä kokouksessa aloitteen jonkin ylioppilaskunnan asian järjestämiseksi tai selvittämiseksi. Aloitteen esittelee sen allekirjoittanut henkilö tai allekirjoittaneen ryhmän jäsen, hallitus vastaa siihen ja käydään tarpeellinen keskustelu. Edustajisto voi lähettää aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten tai tiedoksi tahi merkitä aloitteen tiedoksi. Ylioppilaskunnan piirissä toimivilla järjestöillä tai ylioppilaskunnan jäsenellä sekä ylioppilaskunnan työntekijöillä on oikeus tehdä aloitteita ylioppilaskunnan edustajistolle (perussääntö 23 ). 52 Pöytäkirja Edustajiston kokouksista laaditaan päätöspöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja pääsihteeri. Kokouksista laaditaan myös keskustelupöytäkirja, jos edustajisto katsoo sen tarpeelliseksi. Kokouksesta laadittavaan pöytäkirjaan on vähintään merkittävä: 1. kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; 2. kokouksessa saapuvilla olleet edustajat, kuka on toiminut kenenkin varaedustajana, esteen ilmoittaneet; poissa olleet, kokouksesta poistuneet tai kesken tulleet; hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt; kokouksen pöytäkirjanpitäjä ja puheenjohtaja; 3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen; 4. kunkin asian kohdalla a) mahdolliset aikaisemmat käsittelyt, b) esteellisiksi todetut, c) tehdyt ehdotukset ja niiden saama kannatus, d) kunkin ehdotuksen saama äänimäärä, hylättyjen äänien määrä, tyhjien äänien määrä, ja merkintä yksimielisestä päätöksestä, e) kunkin ehdokkaan saama äänimäärä ja suhteellisen vaalin vertausluku, ja merkintä yksimielisestä valinnasta, f ) äänten mennessä tasan puheenjohtajan mielipide tai arvonnan tulos, g) sääntöjen mukainen määräenemmistö ja määrävähemmistö, h) tehdyt päätökset tai valituksi tulleiden nimet, i) eriävät mielipiteet, 18

19 j) pöytäkirjaan sanellut lausunnot, ja k) suljetuin ovin käsitellyn pykälän syy; 5. puheenjohtajan antamat varoitukset ja kokouksesta poistetut henkilöt; 6. puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoitus ja pääsihteerin allekirjoitus; ja 7. pöytäkirjan tarkastaminen. Tarkastettu edustajiston pöytäkirja on pidettävä kymmenen (10) päivän kuluttua edustajiston kokouksesta nähtävissä ylioppilaskunnan keskustoimistossa. 53 Kokouskieli Kokouskieli on suomi. Jos edustaja käyttää tai tarvitsee muuta kieltä, hän on itse velvollinen järjestämään ja kustantamaan mahdollisen tulkkauksen. VIII luku Työjärjestyksen muuttaminen ja voimaantulo 56 Edustajiston työjärjestyksen muuttaminen Tämän työjärjestyksen muuttamisesta päättää edustajisto kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä. 57 Voimaanastumissäännös Tämä työjärjestys kumoaa hyväksytyn työjärjestyksen ja astuu voimaan Kokouksen pöytäkirjakieli on suomi. 54 Edustajistoryhmät Edustajistoryhmän muodostavat ne edustajat ja varaedustajat, jotka on valittu samasta vaaliliitosta. Samassa vaalirenkaassa olleet ryhmät voivat halutessaan toimia yhtenä edustajistoryhmänä. Edustajistoryhmä valitsee itselleen vastaavan ja tarvittaessa varavastaavia. Edustajistoryhmien vastaavat ilmoitetaan edustajiston järjestäytymiskokouksessa. Jos ryhmä ei ilmoita vastaavaansa, edustajiston puheenjohtaja kutsuu ryhmän vastaavaksi vaaliliitosta suurimman henkilökohtaisen äänimäärän saaneen edustajan. Ryhmän varavastaava toimii vastaavana vastaavan ollessa estynyt. Ryhmien kokoonpanojen tai vastaavien vaihtuessa niistä ilmoitetaan edustajistolle. Ryhmän vaihtaminen ei muuta varaedustajien määräytymisjärjestystä. 55 Yleinen järjestys kokouksessa Puheenjohtajan tehtävänä on pitää huoli siitä, että kokousta käydään asiallisesti, selvästi ja järjestyksessä. Jos kokouksessa oleva edustajistoon kuulumaton henkilö käyttäytyy häiritsevästi eikä puheenjohtajan kehotustenkaan jälkeen palaudu järjestykseen, on puheenjohtajalla oikeus poistattaa häiritsijä. Jos kokouksen järjestystä arveluttavassa määrin rikotaan, on puheenjohtajalla oikeus keskeyttää kokous harkitsemakseen ajaksi. 19

20 HALLITUKSEN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty edustajistossa I LUKU Yleistä 1 Hallituksen toiminnassa noudatetaan tätä ohjesääntöä ja yleistä kokouskäytäntöä niiltä osin kuin ylioppilaskunnan säännöissä ei toisin mainita. II LUKU Hallituksen kokoukset 2 Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtajansa kutsusta. Mikäli vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä hallituksen puheenjohtajalta kirjallisesti pyytää, on hallitus kutsuttava koolle pyyntöä seuraavien viiden (5) vuorokauden aikana. Hallituksen kutsu on lähetettävä hallituksen jäsenille vähintään kahta vuorokautta ennen kokousta, tai kokouksesta on tiedotettava muuten hallituksen päättämällä tavalla. 3 Hallituksen puheenjohtaja laatii yhdessä ylioppilaskunnan pääsihteerin kanssa hallituksen esityslistan, joka hallituksen kokouskutsun mukana lähetetään hallituksen jäsenille. Hallituksen kokouksessa otetaan käsiteltäväksi esityslistalla merkityt asiat sekä sellaiset muut asiat, joita vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä käsiteltäväksi esittää. Ensimmäistä kertaa käsiteltäväksi otettava asia pannaan pöydälle, jos vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Uudelleen käsiteltävänä oleva asia pannaan pöydälle, jos hallituksen enemmistö niin haluaa. Asia voidaan palauttaa uudelleen valmisteltavaksi hallituksen enemmistön niin halutessa. 4 Hallitus valitsee ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan ja sopii sisäisestä tehtäväjaosta. 5 Jos hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, valiokunnan puheenjohtaja tai sihteeri eroaa tehtävästään on hallituksen valittava hänen sijaansa toinen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. 6 Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. 7 Hallitus päättää ensimmäisessä kokouksessaan talousarvion rajoissa hallituksen jäsenten kokouspalkkioiden määrästä ja käyttämistavasta sekä mahdollisen poissaolosakon soveltamisesta. 8 Hallituksen kokouksissa ovat läsnäolo ja puheoikeutettuja hallituksen jäsenten ja pääsihteerin lisäksi ylioppilaskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, ylioppilaskylän asukasneuvoston puheenjohtaja, johtavat toimihenkilöt, varsinaisen toiminnan palkatut työntekijät, ylioppilaslehden päätoimittaja sekä tämän ohjesäännön edellyttämien valiokuntien sihteerit ja puheenjohtajat. Hallitus voi myöntää läsnäolo ja puheoikeuden myös muille henkilöille. 9 Erimielisyyden sattuessa asiat ratkaistaan äänestämällä. Äänestys voidaan suorittaa avoimena hallituksen määräämällä tavalla ellei puheenjohtaja tai vähintään yksi hallituksen jäsen vaadi sen toimittamista suljetuin lipuin. Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, tulee päätökseksi. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Vaalit voidaan toimittaa ilman äänestystä, ellei erimielisyyttä ilmene. Erimielisyyden sattuessa toimitetaan vaalit ylioppilaskunnan sääntöjen 14 :n määräämällä tavalla. 10 Ylioppilaskunnan pääsihteeri laatii hallituksen kokouksesta pöytäkirjan, josta käy ilmi saapuvilla olevat jäsenet, käsitellyt asiat sekä niistä tehdyt ehdotukset, toimitetut äänestykset ja hallituksen päätökset. Puheenjohtaja ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan. 20

Edustajiston työjärjestys

Edustajiston työjärjestys Edustajiston työjärjestys Yleiset säännökset 1 Määräysten soveltaminen Tämän työjärjestyksen määräykset täydentävät Opiskelijakunta METKAn sääntöjä. Näitä sääntöjä voidaan soveltuvin osin käyttää myös

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA SÄÄNNÖT

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA SÄÄNNÖT SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA SÄÄNNÖT Edustajisto on hyväksynyt säännöt toisen kerran 11.11.2008 Rehtori on vahvistanut säännöt 18.11.2008 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Saimaan

Lisätiedot

EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS. Esityslista 1

EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS. Esityslista 1 EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS Esityslista 1 Esityslista, joka toimitetaan edustajiston jäsenille kokouskutsun mukana, laaditaan siten, että siinä kunkin asian kohdalla esitetään edustajistokäsittelyn kannalta

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA

VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA Sisällys VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA... 1 VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN PERUSSÄÄNTÖ... 3 I LUKU YLIOPPILASKUNTA JA SEN TARKOITUS...

Lisätiedot

Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry. Säännöt 3.12.2014 SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1.1. Nimi ja kotipaikka

Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry. Säännöt 3.12.2014 SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1.1. Nimi ja kotipaikka Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry Säännöt 3.12.2014 SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1.1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 15.5.2012 DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 2/6 3/6 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Taideteollisuusyhdistys-Konstflitföreningen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA

VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA VAASAN YLIOPISTON 1 (69) YLIOPPILASKUNTA Sääntökokoelma VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN PERUSSÄÄNTÖ...4 I LUKU YLIOPPILASKUNTA JA SEN TARKOITUS...4

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

SJL:n valtuuston työjärjestys

SJL:n valtuuston työjärjestys 1 SJL:n valtuuston työjärjestys 1. Valtuuston tehtävät Valtuustolla on ylin päätösvalta liiton asioissa. Valtuuston tehtävistä säädetään yleisluontoisesti liiton säännöissä, mm. pykälissä 29 35. Tällä

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu

SÄÄNNÖT. I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu Maatutkarengas ry Rek.nro 162.070 Ensirek.pvm 24.11.1994 SÄÄNNÖT I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu Yhdistyksen nimi on Maatutkarengas ry ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt

Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää myös virallista lyhennettä

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

SUOMEN LÄHIHOITAJAT ry 9.3.2012 1(6)

SUOMEN LÄHIHOITAJAT ry 9.3.2012 1(6) 9.3.2012 1(6) NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys, nimi on Suomen Lähihoitajat ry, ruotsiksi Finlands Närvårdare rf. TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Yhtymähallitus 21.4.2010 68 Yhtymävaltuusto 5.5.2010 7 Yhtymävaltuustosta ja yhtymähallituksesta käytetään jäljempänä nimitystä valtuusto ja hallitus Hyväksytty 5.5.2010 Voimaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Säännöt

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Säännöt Laurea-ammattikorkeakoulun Säännöt Laurea-ammattikorkeakoulun Säännöt 2(10) 1 OPISKELIJAKUNTA Opiskelijakunnan nimi on Laurea-ammattikorkeakoulun. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää myös virallista lyhennettä

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä,

2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä, AMMATTILIITTO PRO SENIORIT RY Säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ammattiliitto PRO Seniorit ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimintaalueena koko Suomi. Näissä säännöissä Ammattiliitto

Lisätiedot

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Asukasyhteishallinnon ohjesääntö

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Asukasyhteishallinnon ohjesääntö 1 Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Asukasyhteishallinnon ohjesääntö I Yleistä 1. Keski Suomen opiskelija asuntosäätiön (jäljempänä säätiö) valtuuskunta on päättänyt antaa tämän ohjesäännön sekä yhteishallinnosta

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Kotitalouspedagogiopiskelijat ry:n säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli.

Kotitalouspedagogiopiskelijat ry:n säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. Kotitalouspedagogiopiskelijat ry:n säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. Yhdistyksen nimi on Kotitalouspedagogiopiskelijat ry. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. 2 Epävirallinen

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Toimintaa ohjaa edustajiston hyväksymät toimintasuunnitelma sekä erilaiset ohjesäännöt.

Toimintaa ohjaa edustajiston hyväksymät toimintasuunnitelma sekä erilaiset ohjesäännöt. KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Klaani. Englanniksi opiskelijakunnasta käytetään nimeä Student

Lisätiedot

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt I LUKU: YLEISTÄ 1 Lainsäädännöllinen asema Lapin yliopiston ylioppilaskunta on itsehallintoon oikeutettu julkisyhteisö. 2 Nimi, kotipaikka ja virallinen kieli

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Yhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa sekä muistoesineiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Yhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa sekä muistoesineiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä. KAAKKOIS-SUOMEN EPILEPSIAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Epilepsiayhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki ja sen toimialueena

Lisätiedot

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Tampereen Seudun Mobilistit ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 2 TARKOITUS JA TOIMINTA 3 JÄSENET Tampereen Seudun Mobilistit ry Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Mobilistit Ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. SUBCONTRACTING EXCELLENCE CLUB S.E.C RY. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistys on alihankintayritysten

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

1 Kerhon nimi Ulvova Susi on ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kerhon virallinen kieli on suomi.

1 Kerhon nimi Ulvova Susi on ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kerhon virallinen kieli on suomi. 1(1) LTKY:n retkeilykerho Ulvovan Suden säännöt: Nimi, kotipaikka, tarkoitus ja vastuu 1 Kerhon nimi Ulvova Susi on ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kerhon virallinen kieli on suomi. 2 Kerhon

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä

Lisätiedot

ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Kvalt 14.12.1995 Voimaantulo 1.1.1996 Hyväksytty Kvalt 28.1.2010 Voimaantulo 28.1.2010 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 19.3.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet Uudet säännöt Vanhat säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Partiolippukunta Susiveikot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki, ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa.

1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa. Lieksan taitoluistelijat ry SÄÄNNÖT 20.3.1998 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa. 2. Toiminnan tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan SÄÄNNÖT

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan SÄÄNNÖT LIITE 1 1(6) Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan SÄÄNNÖT 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, ja siitä voidaan käyttää lyhennettä OSAKO.

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt Sivu 1 / 10 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää myös

Lisätiedot

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 1 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n Säännöt 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 2 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Varkauden

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS TAIVASSALON KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen

Lisätiedot

VUOSIKOKOUKSEN TYÖ- JA VAALIJÄRJESTYS

VUOSIKOKOUKSEN TYÖ- JA VAALIJÄRJESTYS VUOSIKOKOUKSEN TYÖ- JA VAALIJÄRJESTYS 8.8.2014 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen hyväksymä SUOMEN KOTISEUTULIITON VUOSIKOKOUKSEN TYÖ- JA VAALIJÄRJESTYS Huom! 1) 1 Vuosikokouksissa noudatetaan yhdistyslakia,

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, kieli suomi ja toimintavuosi 1.7. 30.6.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, kieli suomi ja toimintavuosi 1.7. 30.6. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kansainvälisen eläinlääketieteenopiskelijoiden järjestön Suomen jaosto ry ja sen lyhenne on IVSA Finland. Näissä säännöissä sitä kutsutaan jäljempänä nimellä Yhdistys.

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt 1 (8) Vahvistettu rehtorin päätöksellä 5.11.2015. 1 Opiskelijakunta

Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt 1 (8) Vahvistettu rehtorin päätöksellä 5.11.2015. 1 Opiskelijakunta Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt 1 (8) 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää lyhennettä KAMO.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT 1(6) 1 Yhdistyksen nimi on Puistolan Omakotiyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

SÄÄNNÖT 1(6) 1 Yhdistyksen nimi on Puistolan Omakotiyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. SÄÄNNÖT 1(6) NIMI JA KOTIPAIKKA PUISTOLAN OMAKOTIYHDISTYS RY 1 Yhdistyksen nimi on Puistolan Omakotiyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINTA 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Haaga-Helian opiskelijakunta Helga SÄÄNNÖT

Haaga-Helian opiskelijakunta Helga SÄÄNNÖT Haaga-Helian opiskelijakunta Helga SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 Opiskelijakunta... 3 2 Tarkoitus ja toiminta... 3 3 Jäsenet... 3 4 Jäsenmaksu... 3 5 Edustajisto... 4 6 Edustajiston kokoontuminen... 5 7 Hallitus...

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014 HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hirsitaloteollisuus r.y. ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä.

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä. VARHAISIÄN MUSIIKINOPETTAJAT ry SMÅBARNS MUSIKLÄRARE rf SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Varhaisiän musiikinopettajat ry, Småbarns Musiklärare rf. Yhdistyksen nimistä

Lisätiedot

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

Perussääntö. I Luku. II Luku

Perussääntö. I Luku. II Luku Perussääntö I Luku 1 Opiskelijakunta Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta on opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, joka valvoo opiskelijoiden oikeusturvan toteutumista, edistää opiskelijoiden

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY 1 ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Seinäjoen

Lisätiedot

SUOMEN LIIKEMATKAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

SUOMEN LIIKEMATKAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka SUOMEN LIIKEMATKAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Liikematkayhdistys ry ja sen epävirallisena englanninkielisenä vastineena käytetään Finnish Business Travel

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi opiskelijakunta voi kuulua jäsenenä päättämiinsä yhdistyksiin tai yhteisöihin.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi opiskelijakunta voi kuulua jäsenenä päättämiinsä yhdistyksiin tai yhteisöihin. SÄÄNNÖT 1 (9) SÄÄNNÖT 1 OPISKELIJAKUNTA Opiskelijakunnan nimi on Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää myös lyhennettä JAMKO. Kansainvälisissä yhteyksissä opiskelijakunnasta

Lisätiedot

Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69

Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69 MYNÄMÄEN KUNTA KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustonryhmän

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. KANGASALAN KUNTA KANGASALAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksynyt 19.6.1995 42. Voimaantulo 1.7.1995. Valtuusto muuttanut 20.1.1997 6 ja 9.9.2002 48.

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä lokakuun 26 pnä 2011 I LUKU Yleistä 1 Vuokralaisdemokratian tarkoitus 2 Soveltamisala 3 Ohjeet ja periaatteet II LUKU Asukkaiden

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. VIRRANNIEMEN RYHMÄPUUTARHAYHDISTYS RY Kuopio 1(6) 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja jäsenyys

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. VIRRANNIEMEN RYHMÄPUUTARHAYHDISTYS RY Kuopio 1(6) 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja jäsenyys Kuopio 1(6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja jäsenyys Yhdistyksen nimi on Virranniemen Ryhmäpuutarhayhdistys ry. Kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistyksen virallinen kieli

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

KOULUTETUT TEKNIIKAN ASIANTUNTIJAT KT RY

KOULUTETUT TEKNIIKAN ASIANTUNTIJAT KT RY KOULUTETUT TEKNIIKAN ASIANTUNTIJAT KT RY Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Koulutetut Tekniikan asiantuntijat KT ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys

Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty kv 7.11.2005, 4 Muutettu kv 22.1.2007, 6 Muutettu kv 15.6.2009 102 Muutettu kv 14.12.2009 170 Muutettu 11.10.2010 97 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston

Lisätiedot