OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Maiju Tuominen

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Maiju Tuominen AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUVAN MYÖNTÄMINEN 1 Taustaa 2 Säädöspohja Hallitusohjelman mukainen ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva uudistus toteutetaan vaiheittain. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa on ammattikorkeakoululain (351/2003) muuttamisesta annetulla lailla (485/2013) uudistettu muun muassa ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle myönnettävän toimiluvan myöntämisen edellytyksiä. Uudistuksen toisessa vaiheessa on säädetty kokonaan uudistettu ammattikorkeakoululaki (932/2014), joka tulee voimaan Mainitun lain perusteella nykyisestä ylläpitäjäjärjestelmästä luovutaan ja ammattikorkeakouluista muodostetaan osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Uuden ammattikorkeakoululain voimaan tullessa voimassa olevien toimilupien voimassaolo päättyy. Lain siirtymäsäännöksen mukaan osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän (21 kpl) toimilupa siirretään uuden lain mukaiseksi osakeyhtiön toimiluvaksi lukien. Toimiluvan siirtäminen edellyttää, että osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa ei ole sellaisia määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estävät ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten ylläpitäjien (3 kpl) tulee hakea osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa ammattikorkeakoulutoimintaan. Uuden ammattikorkeakoululain toimilupakriteerien mukaiset uudet toimiluvat myönnetään myös lukien. Toimilupien siirtäminen Uuden ammattikorkeakoululain 68 :n 6 momentin mukaan osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toimilupa siirretään uuden lain mukaiseksi osakeyhtiön toimiluvaksi 1 päivästä tammikuuta Jos ylläpitäjä ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle uuden ammattikorkeakoululain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta ministeriön määräämään ajankohtaan mennessä, siirrettävä toimilupa myönnetään määräaikaisena yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen saattamiseksi ammattikorkeakoululain mukaisiksi tai toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika puutteiden korjaamiseksi. Toimilupien myöntäminen Ammattikorkeakoululain 5 :n mukaan ammattikorkeakoulu on osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö. Lain 7 :n mukaan ammattikorkeakoulutoiminta edellyttää toimilupaa, jonka myöntää valtioneuvosto. Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisten tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Edellytyksenä on lisäksi, että ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestyk-

2 2 sessä tai osakassopimuksessa ei ole sellaisia määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estävät ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään toimiluvan hakemisesta ja toimilupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä. Toimiluvan saajalla on oikeus harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Toimiluvassa voidaan määrätä ammattikorkeakoululle myös sen tehtäviin kohdistuvia kehittämis- ja muita velvollisuuksia. Toimiluvan myöntämisedellytyksiä koskevan säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 26/2014 vp) on todettu mm. seuraavaa: Ammattikorkeakoulun toiminnan tulisi vastata alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen, jonka arvioinnissa otettaisiin huomioon kansallisten koulutustarve-ennakointien alakohtaiset linjaukset ja korkeakoulutuksen saavutettavuus suuralueella. Toimiluvan saajalla tulisi olla pitkän tähtäimen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen järjestämiseen sekä tehtävien laadukkaaseen ja tulokselliseen toteuttamiseen. Ammattikorkeakoulun tulisi myös olla riittävän suuri koulutustarpeeseen suhteutettuna, ja koulutus tulisi järjestää opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä, jotta saadaan varmistettua riittävä resurssipohja sekä opetukseen että tutkimus- ja kehitystoimintaan. Määrällisten toimilupakriteerien asettamista ei ole pidetty perusteltuna. Toimilupien myöntäminen perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Toimiluvan ehtona olisi, että ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai yhtiön osakassopimuksessa ei saisi olla määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estäisivät ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Tällä pyrittäisiin siihen, että ammattikorkeakoulu pystyisi tarvittaessa mukauttamaan ja kehittämään toimintojaan, tekemään tarpeellisia strategisia ja rakenteellisia muutoksia esimerkiksi toimipaikkasiirroin. Ammattikorkeakoululain 8 :n mukaan ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus). Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi. 3 Toimilupahakemukset Kaikki osakeyhtiömuotoiset ylläpitäjät ovat toimittaneet ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden yhtiöjärjestykset ja mahdolliset osakassopimukset opetus- ja kulttuuriministeriölle niiden lainmukaisuuden tarkistamista varten.

3 3 Nykyiset kuntayhtymien ylläpitämät ammattikorkeakoulut ovat hakeneet toimilupaa uuden ammattikorkeakoululain mukaisina osakeyhtiömuotoisina ammattikorkeakouluina. 4 Hakemusten arviointia 4.1 Toimilupien siirtäminen Toimilupien siirtoa hakeneiden osakeyhtiöiden yhtiöjärjestykset ja mahdolliset osakassopimukset tai näiden asiakirjojen luonnosversiot on tarkastettu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tarkastuksella on haluttu varmistua siitä, että kyseisten asiakirjojen sisällöt eivät ole ristiriidassa uuden ammattikorkeakoululain säännösten kanssa. Toimilupavalmistelun aikana muutamille ammattikorkeakouluosakeyhtiöille on esitetty huomautuksia yhtiöjärjestyksen ja/tai osakassopimusten tietyistä kohdista. Kaikki huomautuksen saaneet ammattikorkeakoulut ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä toimenpiteisiin asiakirjojensa muuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämällä tavalla. 4.2 Toimilupien myöntäminen Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi Vuoden 2015 alusta lukien osakeyhtiömuodossa aloittavat ammattikorkeakoulut ovat ennakoineet taloudellisia toimintaedellytyksiään ottaen huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön toimittaman ammattikorkeakoulukohtaisen arvion valtion rahoituskehityksestä vuosille Laskelmissa on otettu huomioon hallitusohjelmaan ja kehyspäätöksiin perustuva noin 170 miljoonan euron menosäästö vuodesta 2012 vuoteen Tämä sisältää valtion rahoituksen ja tätä vastaavan kuntarahoitusosuuden vähennykset sekä vuosille 2013 ja 2014 tulleet valtionosuusindeksin jäädyttämiset. Edellä mainittujen säästöjen ja rahoitusmallin vaikutukset vaikuttavat yksittäisen ammattikorkeakoulun suhteelliseen rahoitusasemaan erisuuruisena. Vuodesta 2014 vuoteen 2019 yksittäisen ammattikorkeakoulun saaman yksikköhintarahoituksen muutos vaihtelee merkittävästi. Yhtiöityvät ammattikorkeakoulut ovat toimilupahakemuksissaan suunnitelleet toimintaansa edellä todetut taloudelliset reunaehdot huomioon ottaen ja päättäneet tarvittaessa sopeuttamistoimenpiteistä. Toimenpiteiden ajoittumisessa on eroja ammattikorkeakoulujen välillä. Ammattikorkeakoulut toimittivat osana toimilupahakemusta tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman sekä niistä johdetut tunnusluvut vuosilta Laskelmien lisäksi ammattikorkeakoulut ovat arvioineet hakemuksissaan taloudellisia toimintaedellytyksiään ja niihin liittyviä riskejä, sekä kuvanneet riskienhallintajärjestelmänsä ja taloudelliset riippuvuudet osakkeenomistajatahoista ja osakaskuntien omistamista yhtiöistä erityisesti tiloja koskevien sopimusten sekä vuokrien määräytymisperusteiden osalta. Vuotta 2013 koskevat tiedot perustuvat tilipäätökseen, 2014 tiedot kuluvan vuoden ennusteeseen ja vuosien tiedot ovat luonteeltaan skenaarioennusteita, joihin sisältyy jäljempänä kuvattuja epävarmuustekijöitä. Taloudellisten toimintaedelly-

4 4 tysten arviointiin liittyvissä laskelmissa vuosien merkittävin tulorahoituserä eli perusrahoitus pohjautuu opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluille toimittamiin ennusteisiin. Perusrahoitukseen liittyy yksittäisen ammattikorkeakoulun näkökulmasta rahoitusmallista johtuvia epävarmuustekijöitä. Yksittäisen ammattikorkeakoulun oman tuloksen lisäksi rahoitukseen vaikuttaa muiden ammattikorkeakoulujen tulosten kehitys. Yksikköhintarahoitusta lukuun ottamatta vuosien osalta taloustiedot ovat hakijoiden laatimia ennusteita. Taloudellisten edellytysten arvioinnissa on tarkasteltu ammattikorkeakoulujen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja kannattavuutta. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota erityisesti taloudellisiin riskeihin ja niiden hallintakeinoihin. Arvioinnissa on tarkasteltu sekä tunnuslukujen arvoja, kehitystä että niiden välisiä suhteita ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Erityistä huomiota on kiinnitetty vakavaraisuuteen, maksuvalmiuteen ja kannattavuuteen. Ammattikorkeakoulutoiminnan luonne huomioon ottaen oman ja vieraan pääoman tuottoprosentit olivat tarkastelussa lähinnä täydentäviä tietoja. Riskien arvioinnissa on tarkasteltu ammattikorkeakoulujen raportoimia talouden sopeuttamistoimia kokonaisuudessaan ja lisäksi erityisesti henkilöstö- ja kiinteistökulujen kehitystä tarkastelukaudella. Hakemuksista saadun tietoaineiston perusteella on muodostettu kokonaiskuva ammattikorkeakoulun taloudellisista toimintaedellytyksistä. Taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnissa keskeisimmiksi tunnusluvuiksi valittiin omavaraisuusaste (joka kertoo oman ja vieraan pääoman suhteen), nettotulos (joka kertoo kannattavuuden), kassan riittävyys (joka kertoo dynaamisen maksuvalmiuden ja sen, kuinka monen päivän menoihin kassa riittää) ja Quick Ratio (joka kertoo maksuvalmiuden tilinpäätöshetkellä). Aineiston yhtenäisen tarkastelun varmistamiseksi taloudellisten edellytysten arvioinnissa tunnusluvuille asetettiin samat viitteelliset ohjearvot kuin vuoden 2013 toimilupaprosessissa. Viitteelliset arvot olivat seuraavia: Omavaraisuusasteen tuli olla yli 20 %. Nettotulosta pidettiin tyydyttävänä, mikäli se oli vähintään 2 % liikevaihdosta. Dynaamista maksuvalmiutta kuvaavan kassanriittävyyden tyydyttävänä ohjearvona pidettiin 45 päivää ja kriittisenä 30 päivää. Staattista maksuvalmiutta tilinpäätöshetkellä kuvaavan Quick Ratio tunnusluvun ohjearvona pidettiin vähintään yhtä (1) ja kriittisenä rajana 0,5. Kaikkia ammattikorkeakouluja koskevana vertailuaineistona käytettiin vuoden 2013 tilinpäätökseen perustuvia suppean taloustiedonkeruun aineistoa. Sen mukaan voidaan todeta tunnusluvuista seuraavaa: Vakavaraisuus omavaraisuusasteella mitattuna on kaikilla ammattikorkeakouluilla hyvä (yli 20 %). Ammattikorkeakoulujen omavaraisuusasteen mediaani vuonna 2013 oli 72 %. Korkein arvo oli 94 % ja alin 39 %. Ammattikorkeakoulujen nettotulosprosentti -tunnusluvun mediaani vuonna 2013 tarkastelujaksolla oli 3,4 %. prosenttia. Tunnusluvun arvioissa oli hajontaa (korkein arvo 10 %, alin arvo 0,2 %).

5 5 Ammattikorkeakoulujen kassan riittävyys -tunnusluvun mediaani vuona 2013 oli 83 päivää. Tunnusluvun arvoissa oli hajontaa. Ammattikorkeakoulujen Quick Ratio - tunnusluvun mediaani vuonna 2013 oli 2,7. Tunnusluvun arvoissa oli hajontaa, mutta kaikkien ammattikorkeakoulujen arvo ylitti ohjearvona pidetyn 1. Maksuvalmiuden tunnuslukuihin vaikutti kokonaisuutta kuvaavassa 2013 aineistossa muun muassa se, että osa ammattikorkeakouluista oli vielä kunta- tai kuntayhtymämuotoisia, jolloin kassan käsite vaihteli. Erillisselvityksiin perustuen voidaan todeta maksuvalmiuden olevan 2013 aineistossa vähintään viitearvojen tasolla. Yhtiöityvien ammattikorkeakoulujen tunnuslukuja verrattiin viitearvioihin ja vuotta 2013 koskevan aineiston tunnuslukuihin. Ammattikorkeakoulukohtainen taloudellisten edellytysten arviointi esitetään ammattikorkeakoulukohtaisessa tarkastelussa Toiminnallisten edellytysten arviointi Ammattikorkeakoululain 4 :n mukaiset tehtävät eli korkeakouluopetus, soveltava tutkimus- ja kehitystyö sekä taiteellinen toiminta pystytään hakemusten perusteella toteuttamaan ammatti-korkeakouluissa asianmukaisesti ja tuloksellisesti. Edellytykset kansainvälisesti korkeatasoiseen toimintaan ovat pääsääntöisesti ammattikorkeakoulujen valitsemilla painoaloilla, joihin ammattikorkeakoulut myös keskittävät tutkimus- ja kehitystyötään. Alueelliseen koulutustarpeeseen suhteutettuna haettujen ammattikorkeakoulujen koko on riittävä. Koulutusta on tarkoitus järjestää ryhmissä, jotka toimivat opetuksen kannalta sekä taloudellisesti tarkoituksenmukaisesti. Näin turvataan riittävät resurssit opetukseen ja tki-toimintaan. Ammattikorkeakoulujen sopeuttamistoimilla rationalisoidaan toimintaa ja karsitaan päällekkäisyyksiä. Sopeuttamistoimet ja rakenteiden uudistaminen takaavat sen, että koulutukseen ja tki-toimintaan käytettävät resurssit ovat entistä tehokkaammassa käytössä Korkeakoulukohtainen tarkastelu Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Hämeen ammattikorkeakoulu on ainoa maakunnassa toimiva korkeakoulu ja se vastaa alueen tarpeisiin korkeakoulutetun työvoiman kouluttajana sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnallaan. Ammattikorkeakoulu vastaa toiminta-aluettaan laajempaan koulutustarpeeseen luonnonvara-alan koulutuksella ja ammatillisella opettajankoulutuksella.

6 6 Ammattikorkeakoulu vahvistaa koulutustoimintansa tehokkuutta sekä työelämä- ja opiskelijalähtöisyyttä kolmella koulutuksen toteuttamismallilla. FUAS liittouman (LAMK, HAMK, Laurea) painoaloista HAMK on päävastuullinen painoalasta teknologiaosaaminen ja yrittäjyys. HAMK:n painoaloihin kuuluvat lisäksi ammatillinen opettajankoulutus ja luonnonvara-alan koulutus. Tutkimus- ja kehittämistoiminta rakentuu ammattikorkeakoulun painoaloille ja se on kiinnittynyt alueen ja sen työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Toimintaa vahvistetaan edelleen perustamalla neljä työelämää palvelevaa tutkimusyksikköä. Painoalojen osaamista vahvistetaan yhteistyöllä kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa. Aluevaikuttavuutta koulutuksessa ja tki-toiminnassa vahvistetaan Työelämän lähipalvelut-mallilla. Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:llä on tytäryhtiö Hämeen ammatti-instituutti Oy, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja siihen sisältyvän koulutustehtävän sekä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan lukien. Ammatti-instituutti käyttää yhteisiä tiloja, laitteita ja osin myös henkilökuntaa ammattikorkeakoulun kanssa. Rakenteella säilytetään luonnonvara-alan vahva asema ja synergia sekä vahva talous. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa ammattikorkeakoululla on taloudelliset edellytykset toimiluvan myöntämiselle, ja sen taloudellinen tilanne on hyvä. Toiminta on voitollista koko tarkastelukauden (keskimäärin 3,62 % liikevaihdosta ja 1,1% liikevaihdosta vuonna 2019). Vahva tase ja erinomainen maksuvalmius antavat taloudellista liikkumavaraa yli tarkastelukauden. Ammattikorkeakoulun opiskelija- ja tukipalvelut on järjestetty korkeakoulussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Laatujärjestelmän kautta taataan opiskelijoille yhdenmukainen palvelutaso. Koulutusvastuu Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti. Kehittämisvelvoite Toimilupaan ehdotetaan kirjattavaksi sisällöltään vastaavat kehittämisvelvoitteet kuin ensimmäisen vaiheen toimilupaprosessissa: Ammattikorkeakoulun tulee vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä toimittaa valtioneuvostolle selvitys ammattikorkeakoulun kampusrakenteen kehittämisestä siten, että ammattikorkeakoulu toimii nykyistä vahvemmissa osaamiskeskittymissä. Kun toimiluvassa määrättävään koulutusvastuuseen tai sen täsmennykseen ei sisälly sellaisia tutkintoon johtavia opintoja, joita ammattikorkeakoulu on aiemmin järjestänyt, ammattikorkeakoululla on velvollisuus huolehtia siitä, että ennen tämän toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa opintonsa Hämeen ammattikorkeakoulussa ja saada tutkinto ja tutkintonimike aiemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

7 Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen tärkein korkeakoulutetun työvoiman kouluttaja. Ammattikorkeakoulun koulutus on kiinnittynyt alueen ja sen työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Koulutustarjontaa on suunnattu alueen ja ammattikorkeakoulun painoaloille. LAMKin painoalat ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. FUAS-liittoumassa (LAMK, HAMK, Laurea) LAMKin vetovastuulla oleva strateginen painoala on ympäristö ja energiatehokkuus. Tutkimus- ja kehittämistoiminta rakentuu ammattikorkeakoulun painoaloille ja sitä toteutetaan laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Koulutus ja tki-toiminta on integroitu. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Lahden ammattikorkeakoululla on taloudelliset edellytykset toimiluvan myöntämiselle, joskin nettotulos on negatiivinen vuodesta 2017 lukien. Ammattikorkeakoululla ei ole vierasta pääomaa. Sen hyvä maksuvalmius antaa ammattikorkeakoululle tarkastelukaudella jonkin verran liikkumavaraa reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Koulutusvastuu Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti. Kehittämisvelvoite Toimilupaan ehdotetaan kirjattavaksi sisällöltään vastaava kehittämisvelvoite kuin ensimmäisen vaiheen toimilupaprosessissa: Kun toimiluvassa määrättävään koulutusvastuuseen tai sen täsmennykseen ei sisälly sellaisia tutkintoon johtavia opintoja, joita ammattikorkeakoulu on aiemmin järjestänyt, ammattikorkeakoululla on velvollisuus huolehtia siitä, että ennen tämän toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa opintonsa Lahden ammattikorkeakoulussa ja saada tutkinto ja tutkintonimike aiemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti Savonia Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asian-

8 8 mukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Savonia-ammattikorkeakoulun painoaloja ovat alkutuotanto ja elintarvikkeet, energia, ympäristö ja turvallisuus, integroitu tuotekehitys, käyttäjälähtöiset hyvinvointipalvelut ja Venäjä-osaaminen. Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa tehtävän ISATyhteistyön painoaloja ovat uusiutuvat energiaratkaisut, väljästi asutun alueen ikäosaaminen sekä Venäjä-osaaminen. Näillä on myös vahva liittymä Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteisiin painoaloihin. Venäjä-osaamisen painoalalla nykyistä selkeämpi yhteistyö ja työnjako muiden Venäjä-osaamiseen profiloituneiden ammattikorkeakoulun kanssa edistäisi korkeakoulujen profiloitumista ja ohjaisi voimavarojen tehokkaampaa ja vaikuttavampaa käyttöä. Palo- ja pelastusalan insinöörikoulutuksen koulutusvastuuseen liittyen sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään pelastustoimen ammattikorkeakoulututkintoon johtavan päällystökoulutuksen siirtämistä Savonia-ammattikorkeakoulusta Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle. Työryhmän toimikausi on saakka. Savonia on strategiansa mukaisesti pilotoimassa uusia koulutusmalleja, joissa työelämäyhteistyö on avainasemassa. Mallin kehittämisessä tehdään yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Esitettyjen laskelmien ja tunnuslukujen valossa Savonia-ammattikorkeakoulu oy:llä on taloudelliset edellytykset toimiluvan myöntämiselle. Ammattikorkeakoulun maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat erinomaisella tasolla. Sopeutuminen perusrahoituksen huomattavaan alentumiseen on toteutettu lähinnä palkkakustannusten merkittävällä leikkauksella. Ammattikorkeakoululla on sopeuttamisohjelma, jonka läpivienti suunnitellussa laajuudessa on taloudellisten edellytysten kannalta välttämätöntä. Keskimääräinen nettotulos kaudella on 7,2 % ja 2,1 % vuonna Keskimääräisen tuloksen taso nousee korkeaksi, koska vuoteen 2015 ajoittuu merkittävä satunnainen erä tuloslaskelmassa. Opiskelijapalvelut on järjestetty niin, että ne palvelevat tasapuolisesti kaikkien kolmen kaupungin (Kuopio, Varkaus, Iisalmi) ammattikorkeakouluopiskelijoita. Koulutusvastuu Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti. Kehittämisvelvoite Toimilupaan ehdotetaan kirjattavaksi sisällöltään vastaava kehittämisvelvoite kuin ensimmäisen vaiheen toimilupaprosessissa: Kun toimiluvassa määrättävään koulutusvastuuseen tai sen täsmennykseen ei sisälly sellaisia tutkintoon johtavia opintoja, joita ammattikorkeakoulu on aiemmin järjestänyt, ammattikorkeakoululla on velvollisuus huolehtia siitä, että ennen tämän toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa opintonsa Savonia-ammattikorkeakoulussa ja saada tutkinto ja tutkintonimike aiemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

9 9 5 Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset Toimilupauudistuksesta ei aiheudu kokonaistaloudellisia vaikutuksia valtiolle. Toimilupien myöntämisen ja säilymisen edellytyksenä olevien taloudellisten edellytysten täyttymiseksi ammattikorkeakoulut uudistavat rakenteitaan ja toimintojaan. Toiminnan tehostumisen kautta ammattikorkeakoulutoimintaan käytettävät resurssit ovat entistä tehokkaammassa käytössä. Ammattikorkeakoulujen ja niiden tarjoaman koulutuksen kokonaisuus vastaa valtakunnallista ja alueellista koulutustarvetta. Koulutusvastuissa ei tapahdu muutoksia edelliseen toimilupakierrokseen verrattuna. 6 Organisatoriset vaikutukset Siirrettävien ja myönnettävien toimilupien perusteella muodostuva ammattikorkeakouluverkko vastaa valtioneuvoston linjausta siitä, että jokaisessa maakunnassa toimii yksi tai useampi korkeakoulu. Toimilupiin ehdotetaan kirjattavaksi sisällöltään vastaavat rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät kehittämisvelvoitteet kuin ensimmäisen vaiheen toimilupaprosessissa: Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n tulee kummankin toimia omalta osaltaan siten, että Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen toiminnot voidaan yhdistää vuoden 2017 alusta lukien. Hämeen ammattikorkeakoulun tulee vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä toimittaa valtioneuvostolle selvitys ammattikorkeakoulun kampusrakenteen kehittämisestä siten, että ammattikorkeakoulu toimii nykyistä vahvemmissa osaamiskeskittymissä. Centria-ammattikorkeakoulun tulee selvittää mahdollisuudet järjestää ammattikorkeakoulun toiminta vuoteen 2017 mennessä siten, että sen koulutustarjonta muodostaa samalle kampukselle Kokkolaan syntyviä toiminnallisia osaamiskokonaisuuksia sosiaali- ja terveysalalla, tekniikassa, humanistisella alalla sekä liiketaloudessa. Järjestelyissä tulee hyödyntää erityisesti yliopistokeskuksen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia. Centria-ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia kehittävät yhdessä Pietarsaaren alueen aikuiskoulutustarjontaa sekä tk-palveluja tavoitteena tukea alueen työ- ja elinkeinoelämän kehittämistä. Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademin (Yrkeshögskolan Novia) tulee vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä toimittaa valtioneuvostolle selvitys tarvittavista rakenteellisista ratkaisuista ottaen huomioon ammattikorkeakoulun nykyisen toimintarakenteen haasteellisuus sekä vuoden 2013 toimilupahakemuksessa esille tulleet toiminnalliset riskit. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun tulee vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä toimittaa valtioneuvostolle selvitys ammattikorkeakoulujen päällekkäisen koulutustarjonnan

10 10 7 Esitys purkamisesta ja rakenteiden kehittämisestä siten, että ammattikorkeakoulujen toimintaa voidaan koota nykyistä vahvempiin osaamiskeskittymiin. Laurea-ammattikorkeakoulu turvaa toimintansa vaikuttavuuden Uudenmaan alueella tiivistämällä yhteistyötä suurmetropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa sekä turvaamalla tutkintoon johtavan koulutuksen toimintaedellytyksiä Lohjalla ja Porvoossa. Korkeakoulun tulee sopeuttaa toimintaansa ja talouttaan tämän tavoitteen mukaisesti. Tätä koskeva selvitys tulee toimittaa valtioneuvostolle maaliskuuhun 2016 mennessä. Esitetään, että valtioneuvosto myöntää ammattikorkeakoulun toimiluvan 1) siirtämällä osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toimiluvan osakeyhtiön toimiluvaksi ammattikorkeakoululain 68 :n 6 momentin mukaisesti lukien seuraaville osakeyhtiöille: Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy, Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Ab, Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy (osakeyhtiön nimi muutettu, ylläpitäjänä toiminut Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy), Turun ammattikorkeakoulu Oy, Yrkeshögskolan Arcada Ab (osakeyhtiön nimi muutettu, ylläpitäjänä toiminut Högskolan Arcada Ab) ja Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi; ja 2) ammattikorkeakoululain 7 :n mukaisesti lukien seuraaville osakeyhtiöille: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Lahden ammattikorkeakoulu Oy ja Savoniaammattikorkeakoulu oy.