ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAKONGRESSI 29.10.2014 TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS"

Transkriptio

1 2014 ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

2 ENERGIAKONGRESSI B1 Energia ja ympäristö Puheenjohtaja: Ryhmäpäällikkö Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry 12:00 Ilmoittautuminen ja lounas 13:00 EU:n uudet päästötavoitteet 2030 GHG 40 % Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Taloudelliset vaikutukset Yksikönjohtaja Juha Honkatukia, VATT Skenaariot ja laskelmat Research Team Leader Tiina Koljonen, VTT 14:00 Biomassan ja RDF:n energiakäytön mahdollisuudet Toimitusjohtaja Veijo Komulainen, Renewa Oy 14:30 Kahvi 15:00 Biomassan energiakäyttö Johtaja Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Vaikutukset bioenergia-alalle Toimitusjohtaja Jyrki Peisa, Bioenergia ry Puuenergian käyttö Professori Antti Asikainen, Metsäntutkimuslaitos Turpeen rooli Erityisasiantuntija Jaakko Silpola, Vapo Oy 16:30 Tilaisuus päättyy

3 EU:n uudet päästötavoitteet GHG 40% Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen Työ- ja elinkeinoministeriö E EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Asuminen ja palvelut Komission vähähiilitiekartta 2050 EU:lle (2011)

4 EU:n energia- ja ilmastokehykset 2030 Eurooppaneuvosto : Kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan vähintään 40% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Eurooppa-neuvosto palaa ilmasto- ja energiatavoitteisiin v pidettävän Pariisin ilmastokokouksen jälkeen. Ei lainsäädäntöä ennen tätä. Vähennys päästökauppasektorilla 43% ja päästökaupan ulkopuolinen sektori -30% vuoden 2005 tasoon verrattuna Kaikki jäsenmaat osallistuvat toimiin oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden perusteella EU-tasolla uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi tavoitteeksi vähintään 27 prosenttia ja energiatehokkuuden parantamisen osalta vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite. Päästökauppasektori I Uudistettu päästökauppa (ETS) jatkossakin keskeinen instrumentti Päästökaupan päästökaton lineaarinen vähennyskerroin tiukentuu vuodesta 2021 alkaen 1,74% 2,2 % Viittaus markkinavakausmekanismiin Päästöyksiköiden ilmaisjako (riittävä tuki) jatkuu aloille, joiden kansainvälien kilpailukyky on vaarassa. Ilmaisten päästöoikeuksien arviointi (benchmark) säännöllisesti ottaen huomioon sektoreiden teknologinen kehitys. Parannetaan mukautumista muuttuviin tuotantotasoihin. Epäsuorat ja suorat kustannukset huomioidaan. (Päästöoikeuksien kokonaismäärän vähentyessä ilmaisjaon määrä vähenee samassa suhteessa??)

5 Päästökauppasektori II Köyhimpien maiden mahdollisuus jakaa ilmaisia päästöoikeuksia energiasektorille vuoteen 2030 saakka jatkuu rajoitetussa määrin. NER300 NER400 (CCS ja uusiutuvat + laajennus teollisuuden matalahiili-innovaatioihin) ja mahdollistaa myös pienemmän mittaluokan projektit. Uusi reservi (2% päästöoikeuksista) köyhimpien maiden investointien tukemiseksi. 10 % solidaarisuuserä huutokaupattavista päästöoikeuksista ja loput jaetaan jäsenmaiden kesken verifioitujen päästöjen perusteella. Päästökaupan ulkopuolinen sektori Jäsenvaltioiden välinen taakanjako vuoden 2020 paketin perusteilla. Vaihteluväli 0% - 40% verrattuna v Jos jäsenmaan BKT yli EU:n keskiarvon, niin maan tavoite sopeutetaan heijastamaan kustannustehokkuutta oikeudenmukaisella ja tasapainoisella tavalla. Olemassa olevien joustokeinojen käyttö ja joillekin maille rajoitettu kertaluonteinen mahdollisuus EU ETS päästöoikeuksien käyttöön, josta päätettävä ennen vuotta Maankäyttö ja metsät mukaan ennen vuotta 2020

6 The European Council therefore invites the Commission to further examine instruments and measures for a comprehensive and technology neutral approach for the promotion of emissions reduction and energy efficiency in transport, for electric transportation and for renewable energy sources in transport also after Eli komission tulee esittää keinoja vähentää liikenteen päästöjä muun muassa uusiutuvia polttoaineita käyttämällä myös vuoden 2020 jälkeen. Polttoaineiden laatudirektiivi 97/70/EC Liikennesektorin mahdollinen opt in päästökauppaan Uusiutuvat ja energiatehokkuus Uusiutuvilla energialähteillä sitova EU-tason tavoite vähintään -27% loppukäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Valtiontukinäkökulmasta ei estettä tiukemmille kansallisille tavoitteille. Koordinointia alueellisella tasolla Energiatehokkuudelle indikatiivinen tavoite vähintään -27% vuoteen 2030 verrattuna projektoituun energiakulutukseen. Laskentaperusteena nykyiset kriteerit. Arviointi ennen Jäsenmailla täysi vapaus valita energialähteet, eikä aseteta sitovia jäsenmaakohtaisia tavoitteita. Jäsenmaat voivat asettaa omia korkeampia kansallisia tavoitteita.

7 Energiamarkkinoiden toimivuus ja energiaturvallisuus Energiamarkkinoiden ja jäsenvaltion yhteistyön ja siirtoverkkojen kapasiteetin vahvistaminen Maininta mm. Suomen ja Baltian maiden avaininfrastruktuuriprojektista (ts. kaasuterminaalikysymys) Hallintomekanismi Auttaa varmistamaan, että EU pääse kaikki energiapolitiikan tavoitteisiinsa. Kunnioittaa jäsenmaiden oikeutta valita omat energialähteensä (energiamix) Pohjautuu nykyisiin ohjelmiin, mutta pyrkii kokoamaan raportointia ja suunnittelua Luo puitteita kansallisten energiapolitiikkojen koordinoinnille ja edistää alueellista yhteistyötä jäsenmaiden kesken

8 Arvio jatkosta Tavoitteen riittävyys arvioidaan uudelleen Pariisin v joulukuussa pidettävän ilmastonmuutoksen osapuolikokokouksen jälkeen. Tämän jälkeen odotettavissa lainsäädäntöehdotuksia Päästökauppa Päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjako Hallintomekanismi

9

10 EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Esitelmä energiakongressissa Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus Ehdollisuus - Taakanjako PKS/EPKS Kustannustehokkuuden korostaminen Ei erillistä uusiutuvan tavoitetta Tässä esityksessä: taloudellisesta tilanteesta ja ilmastopolitiikasta

11 Millaisia haasteita Suomella on 2020-luvulla? Ikääntyminen Kasvupotentiaali Kestävyysvaje Hoivalupaus Rakennemuutos Teollisuuden arvonlisäosuus pudonnut noin 20 prosentista noin 15 prosenttiin Palveluvaltaistuminen sekä toimialatasolla että ammattirakenteessa Muutos akuutti myös energiaintensiivisessä teollisuudessa Energia ja ilmasto Kilpailukyky? Kotimainen uusiutuva Kotimainen teknologia Väestön, ikääntyneen väestön, työvoiman ja työllisten määrän kasvu vuosina ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, ,5 1 Väestön kasvu (prosenttia) Yli 65 vuotiaan väestön kasvu (prosenttia) Työllisten määrän kasvu Työvoiman määrän kasvu

12 Kasvun logiikka Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Kansantuotteen kasvu = tuottavuuden + työpanoksen + pääomaintensiivisyyden muutos Politiikka voi vaikuttaa työpanokseen (työllisyysasteen ja osallistumisasteen kautta) ja pääomaintensiivisyyteen eri keinoin Samaan aikaan väestökehitys vaikuttaa myös politiikan liikkumavaraan Myös tuotantorakenteen muutos heijastuu kasvupotentiaaliin Tuottavuuden kasvu ollut keskeinen kasvutekijä ja on sitä myös tulevaisuudessa 35 Tarjontatekijöiden kasvukontribuutio (tasoero vuoteen 2004, prosenttia) Teknologia Pääoma Työpanos Hyödykeverot

13 Mutta rakennemuutos vaikuttaa siihen, mistä kasvu tulee 19 Toimialojen kontribuutio koko kansantalouden tuottavuuskasvuun (tasoero vuoteen2004, prosenttia) Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Digimurros? 75% suomalaisista tekee jo nyt palvelutyötä

14 Kiristyvä päästötavoite 2030 tavoitteita ei ole aiemmin arvioitu kokonaisvaltaisesti VATT ja VTT arvioineet nykyistä kireämpien tavoitteiden vaikutukset vuodelle 2020 tavoitteita vuodelle 205 Tutkimusten mukaan kireämpien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia EU:n kaavailemia vähennyksiä ei saavuteta 2030 mennessä Kansantaloudelle aiheutuu väistämättä lisäkustannuksia lisätoimista Vaikutuksen suuruus riippuu muun maailman ilmastopolitiikasta 40 prosentin vähennys ei välttämättä ole myöskään dynaamisesti optimaalinen, jos tavoite on -80% vuoteen 2050 mennessä Uusiutuvan energian mahdollisuuksista Kotimaisen uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on merkittävä Lisäämisen kannattavuus riippuu ilmastopolitiikan tavoitteista Jos kotimainen uusiutuva energia vaatii tukia, niiden rahoittamisesta aiheutuu kustannuksia kansantalouteen Pidemmällä aikavälillä talouden eri sektorit kilpailevat työvoimasta ja muista resursseista Fossiilisen energian tuonnista raakaöljy keskeinen: Vuonna 2008 raaka-öljyn tuonti noin 5,9 mrd Öljyjalosteiden vienti vuonna ,5 mrd Kivihiilen ja maakaasun tuonti 2008 noin 1,9 mrd

15 Uusiutuvan energian mahdollisuuksista Tuotantorakenne 2008: energian + sen jalosteiden ja prosessien syötteiden osuus tuotannon arvosta 8,4% välituotteiden suhde tuotannon arvoon: 57% tuonnin osuus kaikista välituotteista 31% energian osuus kaikista välituotteista 15% Kauppataseen ja energian tuonnin linkki ei ole ilmeinen, koska kotimaisen kustannustason nousu voi vaikuttaa vientisektorien välituotteiden tuontiin, jos hintakilpailukyky heikkenee Vaihtotase kuvaa kotimaisten investointien ja kotimaisen säästämisen eroa, josta kauppatase on vain osa Uusiutuvan energian mahdollisuuksista VATT ja VTT arvioineet useissa hankkeissa kotimaisen uusiutuvan lisäämisen vaikutuksia Puun energiakäytön lisääminen tuo lisätyöpaikkoja metsätalouteen (VATT, VTT, METLA) EU:n vuotta 2020 koskevien uusiutuvan energian tavoitteiden totauttaminen jalostamalla biopolttoaineita kotimaisista syötteistä voi olla kansantalouden kannalta edullisempaa kuin sekoitevelvoitteiden toteuttaminen biopolttoaineiden tuonnilla (Transeco) Vuoden 2030 tavoitteissa uusiutuvalle ei aseteta sitovia tavoitteita, eikä uusiutuvan energian laskentasäännöistä ole sovittu

16 EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Perustuu Ilmastostrategian perusskenaarion kansantalouden kehityksestä ja energiajärjestelmästä Vaihtoehtoiset skenaariot tarkastelevat eri tavoitetasoja eipäästökauppasektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle EPKS32: -32% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin EPKS36 : -36% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin EPKS40 : -40% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin Skenaariot eroavat toisistaan ennen kaikkea uusiutuvaan energiaan ja biojalostamoihin tehtävien investointien laajuuden suhteen Muita eroja syntyy liikennepolttoaineiden käytössä Biojalosteiden tuotantokapasiteetin oletetaan kasvattavan jalostamokapasiteettia kaikissa skenaarioissa, investointituet mahdollisia EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Skenaarioissa oletetaan myös, että EPKS-sektorin fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvaa energiaverotusta säädetään tavoitteeseen pääsemiseksi, jotta uusiutuva energia tulisi kilpailukykyiseksi ja jotta sitä saataisiin markkinoille. Valtaosa tästä kustannuksesta kohdistuu kotitalouksiin ja heikentää niiden ostovoimaa Työmarkkinoiden oletetaan mukautuvan kohonneisiin elinkustannuksiin pyrkimällä säilyttämään veronjälkeisen ostovoiman. Tämä johtaa työllisyyden laskuun perusskenaarioon verrattuna. Muiden kuin energiasektorien investoinnit määräytyvät kannattavuuden muutosten mukaan. EU-markkinoiden vienti- ja tuontihintojen oletetaan nousevan muuhun maailmaan verrattuna, muun maailman hintojen oletetaan kehittyvän perusskenaarion mukaisesti

17 EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Arvion mukaan kiristyvästä tavoitteesta aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannus, joka johtuu suureksi osaksi kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen aiheuttamasta kotimaisen kysynnän laskusta. Vaikutus on pienin -32% EPKS-tavoitteen yhteydessä (noin -0,1 / - 0,2 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteen tasosta perusskenaarioon verrattuna) ja suurin -40 prosentin tavoitteella (noin -0,7 / -1,1 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteesta) -40 prosentin tavoitteen lisäkustannuksesta -36% tavoitteeseen verrattuna noin puolet on peräisin kiristyvästä taloudellisesta ohjauksesta ja puolet lisäinvestoinneista energiankäytön muutoksiin Kaikissa skenaarioissa kokonaistyöllisyys heikkenee, mutta vaikutus riippuu palkkojen sopeutumisesta (lasku noin 0,1 0,8 prosenttia perusskenaarioon nähden vuonna 2030) EU 2030 vaikutukset 0,4 Investointien muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0,3 0,2 0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0, EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B

18 EU 2030 vaikutukset 0,2 Yksityisen kulutuskysynnän muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1, EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B EU 2030 vaikutukset 0,1 Työllisyyden muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0, EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B

19 EU 2030 vaikutukset 0,2 Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1, EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B EU 2030 vaikutukset 0,5 Kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 2030 (tasoero perusuraan, prosenttia) 0,0 0,5 1,0 1,5 EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B 2,0 2,5 3,0 Kansantuote Investoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Vienti Tuonti Työllisyys

20 EU 2030 vaikutukset 0,4 Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen A skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot EU 2030 vaikutukset 0,4 Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen B skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot

21 EU 2030 vaikutukset 0,2 EPKS 32%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna (tasoero, prosenttia) 0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0, Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot EU 2030 vaikutukset 0,4 EPKS 36%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna (tasoero, prosenttia) 0,2 0 0,2 0,4 0,6 0, Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot

22 EU 2030 vaikutukset 1 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen A skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,5 0 0,5 1 1,5 2 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti EU 2030 vaikutukset 1 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen B skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,5 0 0,5 1 1,5 2 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

23 EU 2030 vaikutukset Tuotannon jakautuminen toimialoille 100,0 90,0 21,2 19,7 19,7 19,6 19,7 19,8 19,7 80,0 70,0 24,5 23,7 23,7 23,7 23,7 23,7 23,7 Julkiset palvelut ja hallinto 60,0 Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus 50,0 11,0 10,6 10,6 10,7 10,6 10,6 10,7 Rakentaminen Energia 40,0 12,2 13,4 13,4 13,4 13,4 13,4 13,4 Muu teollisuus Energiaintensiivienen teollisuus Metsäteollisuus 30,0 5,4 2,2 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 Alkutuotanto 20,0 10,5 11,9 12,0 11,9 11,9 12,0 11,9 10,0 0,0 4,6 5,2 5,1 5,2 5,2 5,1 5,2 4,5 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,0 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3, EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Arvion mukaan kiristyvästä tavoitteesta aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannus, joka johtuu suureksi osaksi kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen aiheuttamasta kotimaisen kysynnän laskusta. Vaikutus on pienin -32% EPKS-tavoitteen yhteydessä (noin -0,1 / - 0,2 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteen tasosta perusskenaarioon verrattuna) ja suurin -40 prosentin tavoitteella (noin -0,7 / -1,1 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteesta) -40 prosentin tavoitteen lisäkustannuksesta -36% tavoitteeseen verrattuna noin puolet on peräisin kiristyvästä taloudellisesta ohjauksesta ja puolet lisäinvestoinneista energiankäytön muutoksiin Kaikissa skenaarioissa kokonaistyöllisyys heikkenee, mutta vaikutus riippuu palkkojen sopeutumisesta (lasku noin 0,1 0,8 prosenttia perusskenaarioon nähden vuonna 2030)

24 EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Kaikissa skenaarioissa kotimaisen kysynnän laskun vastapainona on EU-viennin kasvu ja EU-tuonnin lasku Vienti kasvaa lähinnä pääomavaltaisien tuotteiden osalta, koska sekä energia että työpanos kallistuvat kaikissa skenaarioissa Kaikissa skenaarioissa vienti EU:n ulkopuolelle laskee ja tuonti kasvaa

25

26 EU:n uudet päästötavoitteet 2030 Energia- ja päästöskenaariolaskelmat Energiakongressi, , Tampere Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen Lähtökohta: EU 2030-tavoitteita ei ole aiemmin arvioitu Suomessa kokonaisvaltaisesti, mutta aiemmissa hankkeissa on sivuttu aihetta: Energia- ja ilmastostrategian 2013 taustaselvitykset (VATT & VTT) Vähähiiliselvitykset, mm. Low Carbon Finland 2050 platform (VTT, VATT, Metla, GTK) VTT:n aiemmat ei-päästökauppasektorin selvitykset (l. EPKS) Komission tiedonannon yhteydessä on julkaistu EU-tason vaikutusarvioraportti, mutta esim. maakohtaista taakanjakoa ei (l. EPKStavoitteet jäsenmaille)

27 Avoimia kysymyksiä vaikutusten arvioinnin näkökulmasta Päästövähennysten taakanjako jäsenmaiden kesken (ei-pksektori) Globaali ilmastopolitiikka ja EU:n 2030 jälkeinen ilmastopolitiikka Puhtaan teknologian kehitys ja investointien nopeus (Suomi, EU, globaalisti) Kansalliset politiikat (ydinvoima, uusiutuvat, verot/tuet, ) Energiahyödykkeiden markkinahintojen kehitys, EU:n energiamarkkinoiden integraatio Biojalosteiden ja polttoaineiden kestävyyskysymykset LULUCF-sektorin integrointi EU 2030-pakettiin Talouden rakenne (Suomi, EU) Jne, jne, Uudet selvitykset ja raportit liittyen tulevaisuuden energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä -strategioihin Ydinlupapäätösten energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset: myös EU politiikka huomioitu tarkasteluissa VNK:n rahoittama hanke liittyen EU politiikka-arvioihin Yhteistyö VTT, VATT, Metla ja Syke Pääpaino LULUCF-tarkasteluissa Työ valmis keväällä 2015 VTT, VATT, Metla & GTK: Päätösseminaari

28 EPKS-päästöjä tulisi vähentää EU:ssa 30 % vuodesta 2005 EU-jäsenmaiden välisessä taakanjaossa BKT/capita-kriteeri Suomen kannalta haasteellinen Lähde: Lindroos & Ekholm VTT Technology 140. Nykykriteerien mukainen taakanjako Suomelle BKT/capita-varallisuuden perusteella % EU 2030 skenaarioiden lähtökohdat PERUSSKENAARIO Päivitetyn (2013) energia- ja ilmastostrategian perusura, ml. teollisen tuotannon volyymit (vrt. VATT Tutkimukset 170) Maltillinen päästöluvan hintakehitys: 10 /t vuonna 2020, 20 /t vuonna 2030 Biojalosteiden tuotanto vuoden 2020 suunnitelmien tasolla, nestemäisten Biopolttoaineiden vienti korkeintaan vuoden 2010 tasolla. Ei uusia päästörajoituksia päästökaupan ulkopuoliselle sektorille (2020 tavoite -16 % voimassa vuoden 2020 jälkeen) POLITIIKKASKENAARIOT: EPKS -32 %, -36 %, -40 % (vertailuv. 2005) EPKS-tavoitteiden taustalla aiemmat selvitykset ja EU:n Impact Assessment-raportti Päästölupien hinnat korkeat: 10 /t vuonna 2020, 50 /t vuonna 2030 Tuulivoiman tuotanto 9 TWh vuonna 2030

29 Kasvihuonekaasupäästöt PKS-päästöt lähes identtiset politiikkaskenaarioissa, Suomi päästöoikeuksien ostaja EPKS -40% -skenaariossa EPKS-päästöjen siirtymää päästökauppasektorille EPKS-päästöt Tärkeimmät EPKS-päästövähennykset perusskenaarioon verrattuna tapahtuvat liikennesektorilla ja EPKS-teollisuudessa Suomen EPKS-päästövähennyksen rajakustannus 41 /t (EPKS -32%) 55 /t (EPKS -36%) ja 129 /t (EPKS -40%)

30 Politiikkaskenaarioiden suorat kustannukset verrattuna perusskenaarioon Huom. suorat kustannukset eivät sisällä päästömaksuja eikä veroja tai syöttötariffeja Liikenteen biopolttoaineet Puupohjaisen 2. sukupolven biodieselin käyttö merkittävä tekijä EPKS-päästövähennyksissä

31 Primäärienergia Politiikkaskenaarioiden korkeat päästöoikeuden hinnat ja päästörajoitukset vaikuttavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön Puunkäyttö kasvaa nestemäisten biojalosteiden tuotannossa, mutta hieman pienenee energiantuotannossa Sähkön kysyntä EPKS -40% -skenaariossa näkyy energiajärjestelmän sähköistyminen, mutta erot skenaarioiden välillä ovat pienet

32 Sähkön kysyntä päivitetyillä metsä- ja muun teollisuuden kehitysarvioilla (Ydinpap-selvitys) Vuonna 2030 erot suurimmillaan 11 TWh Low ja High-skenaarioissa varioitu metsä- ja kaivannaisteollisuuksien kehityksiä sekä kotitalouksien sähkönkysyntää Liikenteen energian loppukäyttö Autokannassa ei merkittävää eroa skenaarioiden välillä, koska 2. sukupolven biojalosteita voidaan käyttää jopa 100 %:sti nykyisessä autokannassa. Päästövähennykset perustuvat biojalosteiden kasvavaan osuuteen tieliikenteessä (biojalosteet 40 % vuonna 2030 tieliikenteessä). Liikenteen energiatehokkuus kasvaa kaikissa skenaarioissa.

33 Johtopäätökset Ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästötavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla ei-päästökauppasektoreilla (l. liikenne ja työkoneet, maatalous, rakennukset, jätehuolto, päästökaupan ulkopuolinen teollisuus ja energiantuotanto), mutta liikennesektorilla KHK-päästövähennys olisi merkittävin. Mikäli Suomelle asetettu ei-päästökauppasektorin tavoite päästöjen vähentämiseksi asetetaan yli 36 %:iin, on todennäköistä, että päästöjen vähentämisen kustannukset kasvavat merkittävästi verrattuna alle 36 %:n tavoitteeseen. Mustana hevosena jatkossa myös LULUCF-sektorin käsittely, jota jatkossa tarkastellaan VNK-hankkeessa (VTT, VATT, Metla & Syke) TEKNOLOGIASTA TULOSTA Lisätiedot: tel

34

35 BIOMASSAN JA RDF:N ENERGIAKÄYTÖN MAHDOLLISUUDET; NÄKÖKULMIA BIOENERGIAINVESTOINTEIHIN Local Fuels, Local Solutions, Local Energy Sisältö Lyhyesti Renewasta Euroopan bioenergianäkymät Case esimerkkejä uusista bioenergiaratkaisuista Renewa / Veijo Komulainen

36 RENEWA LYHYESTI Renewa: vahva tausta kattilateknologiassa Eino Talsi Ekopoint Termopoint Renewa SAS Hankittu 2013 Renewa Ab Perustetttu 2013 Putkimaa Pamac Power Boilertec Eino Talsi Myyty työntekijää 30 M liikevaihto Suomi Vantaa, Tampere, Lapua, Oulu Ranska Paris, Lyon Renewa / Veijo Komulainen

37 Tuotteet ja palvelut Leijupetikattilat 5-50 MW ReneFluid ReneFlex Arinakattilat ReneGrate Pelletti-, öljy- ja kaasukattilat RenePeak Palvelut ReneCare Kattilamodernisoinnit ja perusparannukset Kattilakorjaukset Elinkaarenhallinta Operoinnin tuki Renewa / Veijo Komulainen EUROOPAN BIOENERGIANÄKYMÄT

38 Uusiutuvan energian toimintaympäristö Euroopassa Ilmastonmuutos ja sen mukaiset tavoitteet ovat ensisijainen liikkeellepanija bioenergialle ja muille uusiutuville energialähteille Uudet, kasvavat tavoitteet vuoteen 2030 Teknologiamurrosta tehty kansallisilla ohjelmilla tukivetoisesti; mihin saakka tätä voidaan jatkaa? Kehitys tuottaa tulosta: Etelä-Euroopassa aurinkoenergialla tuotettu sähkö arvioidaan olevan kilpailukykyistä jaksolla Länsi-Euroopassa tuulivoiman arvioidaan olevan kilpailukykyistä jaksolla Lähde: Pöyry Kaikkia uusiutuvia lähteitä tarvitaan tavoitteiden täyttämiseksi => mikä on perinteisen bioenergian paikka? Renewa / Veijo Komulainen Bioenergian rooli Euroopassa Ilmastotavoitteet nousevat (2020 / => 2030 / ), toimenpiteet laahaavat laajalti Bioenergian käyttöä tuetaan maittain yksilöllisin tukirakentein Investointitukea lämmöntuotantoon Tukitariffeja CHP-sähkölle Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa bioenergiapohjaiset CHP-laitokset eivät kannata ilman tukia => bioenergian paikka pitkällä aikavälillä ensisijaisesti lämmön (kylmän?) ja prosessihöyryn tuotannossa Renewa / Veijo Komulainen

39 Biopolttoaineiden saatavuus ja käyttö Euroopassa Avokätinen tukipolitiikka johtanut vahvaan hankekehitykseen ja biopolttoaineiden hinnannousuun useissa maissa Saksassa uudet hankkeet nyt vähissä Ranskassa CHP kannattavuusrajoilla, uusia hankkeita paljon kehitteillä Biomassaa tuotu Kanadasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ; harvoin kannattavaa Biomassa on paikallista toimintaa; resurssina sitä ei kannata kuljettaa, jalosteita kyllä Uusissa tukiohjelmissa mukana valikoidun jätteen käyttö (purkupuu, pakkaukset, yms.); jätteen poltto luetaan uusiutuvaksi energiaksi Sopivia jätejakeita on riittävästi uusiin hankkeisiin Renewa / Veijo Komulainen Bioenergian käytön ajurit Resurssitehokkuus Teolliset symbioosit; jäte & tuotannon ylijäämä energiaksi tai raaka-aineeksi toiseen prosessiin Jätteen kustannus muuttuu energiakäytössä tuotoksi Uudet polttoaineet Biojalosteiden ja jätteen käsittelyn sivuvirroista syntyy uusia polttoaineita Paperit, biokomposiitit, bioöljyt Teollinen elintarviketuotanto Teollisen jätteen lajittelu Jätefraktiot; saatavuus ja hinta Haasteet polttoteknologialle ja päästöjen rajaamiselle Hajautettu ja pieni / keskisuuri tuotanto Suuria yksiköitä ensisijaisesti vain teollisten integraattien yhteydessä Pääpaino pienissä ja keskisuurissa yksiköissä paikallisesti Paikalliset ratkaisut Biomassapohjainen arvoketju Bioenergian paikallisesti työllistävä ja monikertaisesti aktivoiva vaikutus Renewa / Veijo Komulainen

40 CASE ESIMERKKEJÄ UUSISTA BIOENERGIARATKAISUISTA Renewan viimeaikaisia projekteja Case Finland VS Lämpö Oy, 20 MW hot water Lappi Timber Oy, 12 MW hot water Nurmijärven Sähkö Oy, 10 MW hot water Suur-Savon Sähkö Oy, 18 MW hot water Mirka/Ekokem Oy, 8 MW saturated steam Sweden Katrinefors Kraftvärme AB, 28 MW superheated steam Spendrups AB, 8,5 MW saturated steam Case France Dalkia Nord, 20 MW superheated steam Carbonex Sarl, 15 MW superheated steam EBM Thermique, 15 MW superheated steam Cofely Services, 18 MW superheated steam The Baltics Case Axis Industries, 20 MW hot water Axis Technologies, 20 MW superheated steam Renewa Confidential

41 Case KWH Mirka/Ekokem (Jepua, Suomi) HAASTE Energiantarve 42 GWh/vuosi Prosessihöyry, kuumaöljy, lämmitys Polttoaineena POR; korvattava t hiekkapaperijätettä/vuosi Jäte kaatopaikalle Ympäristö Lainsäädäntö Kustannukset Imago Renewa Confidential Case KWH Mirka/Ekokem (Jepua, Suomi) RATKAISU t/v hiekkapaperijätettä polttoaineeksi hakkuutähteitä, kierrätyspuuta ja muuta kiinteää jätettä (SRF) 800 t/v hiekkaa uudelleenkäyttöön Fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen Kylläistä höyryä KWH Mirkalle Ekokem Renewa Lühr Renewa Confidential Jätteenkäsittely ja poltto Balance of Plant 8.8 MW leijukerroskattila Suunniteltu EU-vaateiden mukaisesti jätteenpolttoon Savukaasunpuhdistus Rakentamisen aloitus 10/2012 Käyttöönotto 9/

42 Case Spendrups (Grängesberg, Ruotsi) HAASTE Kapasiteetin lisäys Grängesbergin panimolla Oluen tuotannon lisäys Panimon siirto Vårbystä m3 öljyä vuodessa tonnia mäskiä vuodessa Tuotantojäte biokaasuksi Ilmasto ja ympäristö Kustannustehokkuus Imago Renewa Confidential Case Spendrups (Grängesberg, Ruotsi) RATKAISU Mäskinpolttolaitos Mäskipellettejä ja puupellettejä Korvaa m3 öljyä vuodessa Vähentää CO 2 päästöjä 80% Säästö 24 MSEK vuodessa Spendrups Mäskin käsittely Petro Bio Polttoaineen käsittely ja syöttö Poltin ja savukaasun käsittely Balance of Plant Renewa 8 MW th pölypolttokattila 12 t/h höyryä Rakentamisen aloitus 12/2013 Käyttöönotto12/2014 Through this investment Spendrups will reduce its use of fossil oil and contribute to a significant reduction of CO 2 emissions from the brewing process. This is completely in line with our strategic targets to become carbon neutral in our operations, says Mr. Claes Åkesson, Director environmental & sustainability affairs, Spendrups Bryggeri AB. Mr. Åkesson addresses further: Using spent grain, a waste from the brewing process as fuel for local energy production is new both in Swedish and international brewing industry. We see that the return of this investment will be less than four years. Renewa Confidential

43 Kiitos!

44

45 Biomassan energiakäyttö Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Energiakongressi 2014, Tampereen messu- ja urheilukeskus Lähtökohdat Biomassan energiakäytöllä Suomessa tavoitellaan vähähiilistä energiantuotantoa ja liikennepolttoaineita Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (TEM 31/2014): Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi %:lla Suomen on joka tapauksessa lisättävä uusiutuvan energian erityisesti kotimaisen bioenergian käyttöä ja hyödynnettävä kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden ja cleantechtoimialan potentiaali. Bioenergian käyttö osaksi kestävää biotaloutta (vrt. biotalousstrategia (TEM 2014)) Bioenergialla suuri rooli pyrittäessä täyttämään Suomen EU:n uusiutuvan energiantuotannon velvoitetta 2020 (uusiutuvien energialähteiden osuus 38 % energianloppukulutuksesta) Suomella EU:ta tiukempi tavoite uusiutuvien biopolttoaineiden liikennekäyttöön: 20 % vuonna

46 Mihin Suomen pitää pyrkiä vähähiilisyydessä? Kasvihuonekaasupäästöjen (ml. maankäytön nielut) vähennykset globaalisti vuoden 2000 tasosta 2050: -50% 2100: -90% Skenaariossa oletettu taakanjako, jossa OECD-maat vähentävät päästöjään kehittyviä maita nopeammin 2050: -76% vuodesta : negatiiviset päästöt Maailman KHK päästöt [Gt CO 2 ekv.] 50 Muut 40 OECD Latinalainen Amerikka 30 Aasia Lähi itä ja Afrikka Huom! Kuvassa Aasian ja Latinalaisen Amerikan värit väärinpäin RCP Database 2014 Ilmastonmuutos. käytännössä OECD:n maiden nollapäästötilanteen saavuttaminen edellyttää energiaperäisten päästöjen nollaamista jo 2050, sillä kaikkien päästölähteiden (esim. maatalouden piirissä) estämiseen ei ole keinoja tiedossa viimeaikaiset tiedot päästöjen globaalista kehityksestä viitottaa nopeamman päästövähennyksen tarpeesta 4

47 Biomassaresurssit Suomessa Suomessa on eniten biomassaa per asukas Euroopassa o Suuri biomassaresurssi johtuu metsävarannoistamme o Peltobiomassan suhteen (resurssi/asukas) Suomi on selvästi alle Euroopan keskiarvon Suomen biomassaresurssit: (1) puu, (2) turve, (3) maatalouden biomassat, (4) yhdyskuntien ja elinkeinoelämän biojätteet turve ei ole uusiutuva biomassa energiantuotannon päästölaskelmissa Bioenergiantuotantoketjut Sivutuotteiden hyödyntäminen Raaka-aineen tuotanto metsä puu hakkuutähteet kannot pelto viljat öljykasvit energiakasvit jätteet maatalous metsätalous teollisuus yhdyskunnat Korjuu, käsittely, varastointi, kuljetus Polttoaineen valmistus Päätuotteet Sivutuotteet Kuljetus ja varastointi Käyttö Liikenne Sähkö Lämpö

48 Liikennepolttoaineista Liikenteen khk-päästöjen alentaminen on nykyoloissa tehokkainta korvaamalla fossiilisia polttoaineita biopohjaisilla polttoaineilla otettava huomioon koko tuotantoketjun päästöt tankkiin asti (RESdirektiivi: nyt 35 % vähennys, 2018 jälkeen 60% vähennys): ilmastokestävyys riippuu käytännössä raaka-ainepohjasta - peltopohjaiset tuotantoketjut vastatuulessa (kilpailu ruoantuotannon kanssa); Suomessa vieläkin heikompi päästötase kuin muualla EU:ssa - palmuöljy ei kestävää, koska uusi käyttö pakottaa raivaamaan sademetsää uusille palmuöljyplantaaseille - mäntyöljypohjaisessa biopolttoaineessa myös kilpailua muiden mäntyöljyn perinteisten käyttöalueiden kanssa ilmastovaikutus? - jätepohjainen etanoli kestävää, mutta raaka-ainepohjan määrä tulee rajoittavana tekijänä jätettä ei pidä tuottaa raaka-aineeksi - uuden sukupolven selluloosapohjaiset biopolttoaineet lupaavia ilmastokestävyyden kannalta - biokaasu kestävimpiä liikennepolttoaineita (noin. 80 % khkpäästövähennys) ongelmana potentiaalin hyödyntämien taloudellisesti 7 Biokaasu ja sen energiatuotantopotentiaali Suomessa Tuotettu 2013: 0,654 TWh/a ; hyödynnetty 0,556 TWh/a Energiapotentiaali Suomessa (Tähti ja Rintala 2010): Teoreettinen 24,4 TWh/a / teknis-taloudellinen 9,2 TWh/a (=33,1 PJ/a): Maatalous yhteensä (lannat, nurmet, oljet, muut) TWh/a / TWh/a Suurimmat khk-vähenemät raaka-ainepohjista, joista muutoin metaanipäästöjä (esim. lanta, kaatopaikat) Suomen teknis-taloudellinen biokaasupotentiaali sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tai ajoneuvopolttoaineena (Marttinen 2011): sähköä / lämpöä 2,742 TWh/a TAI 3,9 milj. henkilöauton ajot vuodessa OLETUKSET: 15 % energiasta kuluu biokaasuprosessiin; hyötysuhteet: sähkö 35 %, lämpö 50 %, liikennepolttoaine 97 %; auton kulutus n. 7,1 m3/100km, ajoa vuodessa n km/auto 8

49 Liikennepolttoaineista jatkuu Biokaasun ohjaamista liikennepolttoaineisiin puoltaa hyvä päästövähennys ja hyötysuhde, vanhan autokannan vaihtomahdollisuus kaasuautoksi, kaasun ja bensan yhteiskäyttömahdollisuus ajoneuvoissa, edulliset kilometrikustannukset ja kaasuputkiston käyttömahdollisuus Syöttötariffijärjestelmän muuttaminen (nyt 100 kva:n tuotannon ylittäviin laitoksiin) vauhdittamaan biokaasun käyttöönottoa kansantalousvaikutukset? Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää myös vaihtoehtoisten käyttövoimien ja teknologioiden avulla kestävät biopolttoaineet eivät ole yksin ratkaisu 9 Puu raaka-aine- ja energialähteenä Raakapuun käyttö 2010 metsäteollisuudessa oli 53,14 milj.m3 (pyöreänä puuna mitattuna), josta tukkipuuta oli 22,65 milj.m3(43 %) ja kuitupuutta 30,49 milj. m3 (57 %). Vuosina puun kokonaiskäyttö on ollut keskimäärin vuodessa 69 milj.m3, josta kotimaisen puun osuus on ollut 79 % (Ylitalo 2012). Tällä hetkellä noin puolet teollisuuden tarvitsemasta tukkipuusta päätyy sahojen purujen kautta energiakäyttöön. Kuitupuusta käytetään myös puolet energiana johtuen mustalipeän poltosta. Suomen metsänhoito ollut kestävää puumäärän näkökulmasta vastapainona haitat luonnon monimuotoisuudelle, virkistyskäytölle ja vesistöille. 10

50 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2010 Metsäteollisuuden jäteliemet 135,7 PJ Teollisuuden ja energiatuotannon puupolttoaineet 116,1 PJ Puun pienkäyttö 67,8 PJ Puupohjaiset yhteensä 319,6 Turve 94,5 PJ Öljy 353,2 PJ Kivihiili 144,8 PJ Maakaasu 148,7 PJ Masuuni- ja koksikaasu, koksi 43,6 PJ Fossiiliset yhteensä 690,4 PJ + turve = 784,9 PJ Koko Suomen käyttö PJ Lähde: Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja Puun energiakäyttöön liittyviä näkökohtia Puun käyttö keskitetyissä ja hajautetuissa energiajärjestelmissä Puun polton hiukkas- ja mustan hiilen päästöt mustahiilellä merkittävät kasvihuonekaasupäästövaikutus pienhiukkaspäästöillä merkittäviä terveyshaittoja kumpiakin haittavaikutuksia mahdollisuus pienentää parantamalla palamisolosuhteita puoltaa puun voimalaitoskäyttöä ja toisaalta pellettien käyttöä 12

51 Matti Vanhasen II hallituksen linjauksen mukaisesti hakkeen käyttöä pyritään lisäämään 13,5 milj.m3 vuodessa (100,8 PJ). Tämän ns. risupaketin lisäys on ajateltu saatavan kannoista ja hakkuutähteistä Ympäristönäkökohtia Kannot ja hakkuutähteet tärkeitä luonnon monimuotoisuuden toipumiselle ja metsämaan ravinnetaseille (esim. Helmisaari); kantojen repiminen vapauttaa metsämaasta hiiltä enemmän CO2:na? Kantojen ja hakkutähteiden lisääntyvä hyödyntäminen heikentää metsämaan hiilitasetta (esim. Liski ym. 2011) Metsämaan hävittäminen estäminen tärkeää hiilen kokonaistaseen säilyttämisen kannalta Uusi suuntaus kv-keskustelussa: puunpoltosta vapautuu hiilidioksidia ja syntyy hiilivelka, jonka paikkaaminen puun kasvulla vie liikaa aikaa suhteessa ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyyteen nähden 13 Lähde: Lehtilä ym

52 Puulla kilpailevia käyttöalueita biotalouden tulevaisuuden tuotteet? 15 Suomen maankäyttömuutosten arvioidut kasvihuonekaasupäästömuutokset Lähde: Regina ym

53 Suomen metsien hyödyntämisen reunaehdot kansainvälisistä sopimuksista Puun energiakäytön kasvihuonekaasupäästöjen laskentasääntöihin voi tulla muutoksia kansainvälisesti Hiilinielujen pelisäännöt myös jatkon kannalta avoimet; ei tällä hetkellä kannusta hiilinielujen kasvattamiseen Durbanin ilmastokokouksessa : Suomen nielun vertailutaso 20,5 Tg CO2 ekv /a (=19,3 metsänielu + 1,2 puutuotenielu). Vertailutason ylittävästä nielusta Suomi saa hyvityksen, jonka maksimiarvo on 3,5% vuoden 1990 päästöistä (pois lukien LULUCF-sektori) (= 2,5 Tg CO2 vuosittaista nieluhyvitystä). 17 Turve Turpeen käyttöön liittyy myös vesistövaikutuksia ja luonnonmonimuotoisuushaittoja ojitettujen soiden käyttö (biodiv.); sijainninohjaus ja kiintoaineen puhdistus valumavesistä Turpeen khk-päästökerroin kivihiilen luokkaa vaikka otetaan huomioon koko elinkaariketju ja turvekentän jälkikunnostaminen biokasvustoalueena (Seppälä ym. 2010). valitsemalla ravinnerikkaita soita, voidaan päästä jonkin verran alempiin päästöihin kivihiilen päästöihin verrattuna soiden omistuspohja ja sijainti kuitenkin esteenä laajamittaiseen turpeen kasvihuonekaasupäästökertoimen laskuun Turpeesta ei ole järkevää tehdä turvebiodieseliä (ei saavuta RESdirektiivin biopolttoaineen khk-päästörajoja taloudellisesti mielekkäällä tavalla (Kirkinen ym. 2010), sen sijaan puudiesel (jossa 18 selvästi vähemmän turvetta) mahdollista

54 Turve jatkuu Turpeen käyttöön puubiomassan lisäpolttoaineena löytyy perusteita: kattilan kunnossapito/huolto + polttoaineen kotimaisuus (vs. kivihiili) + maaseutujen työllisyys Turpeen ja puubiomassan yhteiskäyttöä energiatuotannossa kehitettävä siten, että päästään vähenevään khk-päästökehitykseen (ml. kivihiilestä luopuminen) luontoarvoltaan arvokkaiden soiden säilyttäminen Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (TEM 31/2014): samalla sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on luovuttava lähes kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, ellei CCS:n kaupallistuminen mahdollista niiden käyttöä 19 Lopuksi Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) ja biomassojen energiakäytön avulla voidaan saavuttaa negatiivisia energiantuotannon khk-päästöjä Nykykustannustasolla CCS:n käyttöönotto mahdollista jos päästöoikeuden hinta kohoaa / hiilidioksiditonni (VTT 2010) Energiatehokkuuden tärkeys osana suurempaa energiaratkaisua! Biomassaresurssin rajallisuus - Suomen täytyy syventää ymmärrystä biomassaresurssiensa optimaalisesta käytöstä tulevaisuuden vähähiilisessä (hiilineutraalissa) ja resurssiniukassa maailmassa tarkastelussa tuotteet, energiantuotanto, suojelunäkökohdat/ekosysteemipalvelut ja nielut mukana. 20

55

56 Bioenergia-ala ja kansantalousvaikutukset Bioenergia ry Jyrki Peisa Yleistä

57 Suomen taloustilanne vaikea Työttömyysaste yltäisi jo 12 prosenttiin, jos kaikki piilotyöttömät tulisivat työttömien työnhakijoiden joukkoon. Kauppataseemme on heikentynyt viime vuosina huolestuttavasti Valtio on ottanut velkaa vuosittain n. 8 mrd. euroa, tämän vuoden osalta arvio on samaa luokkaa

58 Energian merkitys kauppataseessa Suomen kauppatase on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut ylijäämäinen lähes tauotta. Vielä vuonna 2002 kauppaylijäämää kertyi 13 miljardia euroa, nyt mentiin pakkaselle Mistä johtuu, että vienti väheni ja tuonti ei? Tärkein kauppaylijäämän sulattaja oli viennin heikkous Viennin 9 miljardin euron notkahdus selittyy lähes kokonaan investointitavaroiden viennin romahduksella Tuonti puolestaan kohosi energian hinnan nousun kautta Maksoimme vuonna 2011 tuontienergiasta lähes 60 prosenttia korkeamman hinnan kuin vuonna Nettomääräisesti kallis energia selittää siten ainakin 2½ miljardia euroa eli vähintään prosenttia kauppataseen heikkenemisestä.

59 IEA arvioinut Suomen päälinjan oikeaksi tukeuduttava luontaisiin voimavaroihin Kansainvälinen energiajärjestö IEA Fossiilista energiaa tuetaan 523 miljardilla dollarilla vuosittain Vuosi sitten fossiilisten tuessa tilastoitiin 30 prosentin kasvu Uusiutuvan energian tuet 88 miljardia dollaria IEA nosti esiin Suomen maa-arvioinnissa esiin riippuvuuden tuontienergiasta ja kehotti edelleen kehittämään bioenergiaa Erikseen mainittiin, että avain uusiutuvien tavoitteeseen löytyy Euroopan metsäisimmässä maassa puuenergiasta Raportin esitellyt johtaja Van der Hoeven muisti neuvoa, että älkää asettako bioenergialle ylimääräisiä esteitä Metsien kasvu maailmanennätysluokkaa - nyt vajaakäytössä

60 Valtavat turvevarat tuotannossa 0,6 % turvemaista Turvetuotannon ympäristölupaus

61 Kaksi lääkettä: 1. perusasiat kuntoon

62

63

64

65 Suomen malli, lämmön ja sähkön tuottaminen omista energialähteistä uhattuna Tilanne uhkaa johtaa teollisuuden ja kotitalouksien energian hinnan nousuun sekä energiaomavaraisuuden ja vaihtotaseen heikkenemiseen. Samalla kotimaisia työpaikkoja ei synny vaan niitä menetetään. Jo nyt nähty kehitys uhkaa tuhansia kotimaisia työpaikkoja. Kaksi lääkettä: 2. uudet teknologiat käyttöön Varoitus: seuraavat kalvot ainoastaan mallintaa hyödyt, todelliset luvut tulevat riippumaan siirtymän mittaluokasta, joka oikein toimien tulee olemaan huomattavasti nyt esitetty suurempaa..

66

67

68

69 Puuenergian käyttö Antti Asikainen Metla Energiakongressi Tampere 22/10/2014 Kuva: Juha Laitila, Juoni Puun käyttö energiantuotannossa Hankintateknologian kehitysvaihe nyt Korjuu- ja kuljetusteknologian uutuuksia Logistiikka ja fleet management Raaka-ainepohjan varmistaminen Tuoteportfolio: Mitä biomassalla korvataan? T&K panosten suuntaaminen Antti Asikainen 2

70 Bioenergia Suomessa on puuenergiaa 120 TWh Biokaasu Liikennepolttoaine, pelto+biojäte Liikennepolttoaine, puu Pelletit Metsähake ja polttopuu 20 Teoll. tähdepuu Puubiomassa: Vihreän sävyt, Agrobiomassa ja biojäte: Keltaisen sävyt Mustalipeä 3 Metsähakkeen käytön kehitys m Stumps Stem wood loss Small trees Logging residues SWE

71 Hakkuutähteen tase, toteutuneet hakkuut 5 Pienpuutase, integroitu korjuu 6

72 Kantotase, toteutuneet hakkuut 7 Perusratkaisut olemassa ja testattu 8

73 Metsäenergian käytön S-käyrä % of resource used/ Technology readiness Finland Sweden Norway Canada, Russia infancy expansion maturity Antti Asikainen 9 Metsäteknologian S-käyrä Logging residues Roundwood % of resource used/ Technology readiness Stumps Thinning wood infancy expansion maturity Antti Asikainen 10

74 Metsäenergian kustannusrakenne Lähde:Laitila & al Keslan hybridihakkuri Visedo superkondensaattori Pienempi dieselmoottori Hiljainen, vähäpäästöinen 20% alhaisempi kulutus 12

75 Hybridillä säästöä 13 Suuremmat autot koko toimitusketjuun Kuva: Juha Laitila,

76 Säästöt kuljetusmatkoissa -20% Perttu Anttila 1, Teemu Mustonen 2, Antti Asikainen 1 & Matti Tuukkanen 2 1 Finnish Forest Research Institute (Metla) 2 Ecomond Ltd Säästö kuljetuskustannuksissa -13%

77 Terminaalit kuntoon 17 Kaluston työllistyminen Kuivat biomassat läheltä, parhaat biomassajakeet Kuivaus, siirtokuljetus, haketus varastoon, märät biomassat kaukaa, muut työt 18

78 Puhujan nimi 19 Kaikki raaka-aineet oltava käytössä + Suurin käytön lisäysmahdollisuus + Helppo varastointi + Hyvät polttoaineominaisuudet + Alhaiset ravinnepoistumat - Hankala korjuu - Epäpuhtaudet polttoaineissa Lähde: Björheden, Skogforsk 2014

79 Kantojen nosto parantaa kasvua Puuston tilavuus, m 3 /ha Kantojen korjuu Kannot jätetty 50 0 Mänty Kuusi Kaikki Lähde: Björheden, Skogforsk 2014 Polttoaineen hinnat lämmöntuotannossa (ei veroa sähköntuotannossa) /MWh Verot Polttoaine Source Bioenergia 4/2014

80 Seuraavat askeleet Suurautot täyskäyttöön Infrastruktuuri teillä ja vastaanotossa Hybridit ja sähkökäytöt Koulutus, avustavat järjestelmät, automaatio Varastointi ja kuivaus Kausivaihtelun tasoittaminen T&K panokset teknologiakehitykseen

81

82 Biomassan energiakäyttö: Turpeen rooli ENERGIAKONGRESSI Jaakko Silpola Erityisasiantuntija Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 617 miljoonaa euroa ja yritys työllisti henkilöä. 2

83 Turve Suomen energianhuollossa 3 Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteessa (Lähde: GTK, K. Virtanen)

84 Energian lähteet 2012 => Puu, turve ja vesi 33 % Kotimaisen energian lähteet 5 Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea (PEIKKO) : "Energia- ja ilmastotiekartta 2050" Raporttiin otettiin ne energialinjaukset, joista kaikki 8 puoluetta pystyivät olemaan samaa mieltä. Vaikka komitea lähti tavoittelemaan EU:n viitoittamaa 80-95%:n päästöleikkausta vuoteen 2050 mennessä, Suomen ei ole komitean mukaan tarpeen kiirehtiä kotimaisen, työllistävän ja monella muullakin tavoin hyödyllisen turpeen käytön lopettamista. Komitea linjaa: Turpeen hyötyjen vuoksi on tärkeä varmistaa, että siitä luovutaan vasta viimeisenä fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen. Turpeennostoa on edelleen kehitettävä kohti ympäristövastuullista tuotantoa. 6

85 Energiaturpeen käyttö laskenut 1990-luvun alun tasolle Lähde: Pöyry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet

86 Asiakasnäkökulma: Kustannukset ei yksin ratkaise hintavakaus korostuu ml. regulatiiviset tekijät investointipäätöksissä Toimitusvarmuus Toimitusjoustavuus Polton hyötysuhde Polttoaineen käytettävyys vaikeissakin olosuhteissa 9 Energia ja kansantalous 10

87 Kauppatase : +12 Mrd Eur -3,6 Mrd Eur Kilpailukyky kansantalouden kannalta

88 Kysynnän ja tarjonnan kehittymisen scenario 2020 metsähakkeelle (Pöyry) Kotimaisen energian lisäysmahdollisuudet etelässä, mutta raakaaineet Keski- ja Pohjois- Suomessa. Puun käyttöä on lisättävä, korvataanko edelleen lisää turvetta vaiko tuontipolttoaineita?

89 Energiaturve ja verot 15 Vapon tuottaman energiaturpeen verojalanjälki 2013: Turveveron osuus on vain 30 % kaikista veroista MYYNTI CHP Lämpö 5,3 TWh - CHP Sähkö 3,3 TWh - Lämpö/höyry 0,8 TWh - Lauhdesähkö 0,8 TWh Yhteensä 10,2 TWh = 137 milj. Kansantalouden tulovaikutus (sis. välilliset palkkatulot ja investoinnit) 279 milj. VEROVAIKUTUKSET 2013, milj. Turvevero (lämmöntuot.) 26,9 (4,9 /MWh) Verot palkoista* 29 ALV (Vapo) 14,9 Sähkövero 0,1 Polttoaineverot 9,9 Kiinteistövero 0,3 Tulovero (Vapo) 6,8 Yhteensä 87,9 milj. => 8,62 / MWh Nämä verot kohdistuvat myös sähkön tuotantoon (poltto-aineilla ei varsinaista sähköveroa) 16 + osingot Vapolta valtiolle 5 milj. * palkat: Vapon toimihenkilöt ja yrittäjät + työntekijät

90 Energiaturpeen energiavero alas ja käyttö ylös: Tuotannon verot lisäävät valtion verotuloja KOKO TOIMIALA ja eteenpäin Energiaturpeen käyttö Käyttö viime vuosina puolittunut Käytön lisäys edellyttää veromuutoksen lisäksi myös ympäristöluvituksen tehostumista. 14,8 TWh 22 TWh Käytön kasvu vienee joitakin vuosia, ennen kuin saavuttaa aiemman tason Energiaverotuotto (milj. ) 40 (4,9 /MWh) 22,50 (1,9 /MWh*) Tuotannon verotuotto (milj. ) (alv, palkkavero, polttoainevero jne.) 88,5 132 VEROTUOTOT YHTEENSÄ 128,5 154,50 17 Energiaturve ja ilmasto 18

91 Tiedotustilaisuus Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Energia Suomen suoalueiden elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt turvetuotannon suuntaamisen apuvälineenä Tutkija (nuorempi) Sanni Väisänen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto MMT, dos.niko Silvan, Metsäntutkimuslaitos, Parkanon yksikkö Professori Risto Soukka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tulokset 1)Runsaspäästöisiltä suoalueilta tuotetun turpeen kasvihuonekaasupäästövaikutus on alhaisempi kuin käytettäessä kivihiiltä energiantuotannossa 2) Metsittämällä alue turvetuotannon jälkeen ja lyhentämällä turvetuotantoaikaa, voidaan kasvihuonekaasuvaikutuksia vähentää Sanni Väisänen

92 Turveperäiset päästöt gco2 ekv./mj, 100 vuoden tarkasteluaika 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 20,0 40,0 60,0 107,5 72,7 14,4 0,3 7,4 42,2 Suoalue Tuotanto Kuljetus Käyttö Metsitys Yhteensä Kivihiili: 111 g CO 2 ekv./mj (Ecoinvent Centre 2007) Sanni Väisänen Toimenpide-ehdotuksia 1)Turvetuotannon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää nykyisestä i. Ohjaamalla turvetuotantoa runsaspäästöisille suoalueille ii. Huolehtimalla tehokkaasta biomassan kasvusta turvetuotannon jälkeen iii. Lyhentämällä turvetuotantoaikaa (jälkikäyttö, tuotannon aikaiset päästöt maaperästä) iv. Minimoimalla kentille jäävän turpeen määrää Sanni Väisänen

93 Turpeen energiakäyttö ja soiden hiilensidonta ovat tasapainossa Suomessa GTK, Mäkilä Käyttö 3,28 milj. t Kertymä 3,44 milj. t Turpeen tuotanto ha Turpeen kasvu 6 milj. ha 1 2 Energiaturve ja vedet 24

94 Turvetuotannon osuus alle prosentti vesistöjen ravinnekuormituksesta, 2012 Typpipäästölähteet Fosforipäästölähteet Lähde: Suomen ympäristökeskus Kaikki maankäyttö aiheuttaa kiintoaineskuormitusta Turvetuotannon osuus kohtuullinen Turvemaiden metsätalous -kunnostus ojitus Turvepeltojen viljely Turvetuotanto Kiintoaine, kuormitus t/vuosi *) (=4%) Lähde: Suo- ja turvemaastrategia 2011, turvemaiden kiintoainekuormitus *) Arviosta puuttuu luonnonhuuhtoutuma

95 Vapon 2012 ympäristösitoumukset toteutuvat Vapon keskeisimmät ympäristötavoitteet % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen monitorointi 4. Avoin vuorovaikutus 5. Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot 28

96 BAT-tekniikkaa vesienkäsittelyyn: pintavalutuskentät ja kosteikot Tilai suu den nimi Teki jän Nim i Entä jatko: Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa Vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaineja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. 30

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Biomassan energiakäyttö

Biomassan energiakäyttö Biomassan energiakäyttö Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Energiakongressi 2014, 28. 29.10.2014 Tampereen messu- ja urheilukeskus Lähtökohdat Biomassan energiakäytöllä

Lisätiedot

RENEWA OY LÄMPÖLAITOKSET

RENEWA OY LÄMPÖLAITOKSET RENEWA OY LÄMPÖLAITOKSET LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄT HUHTIKUU 27 2015 ESA KUKKONEN Local Fuels, Local Solutions, Local Energy Sisältö Renewan esittely Toimintaympäristö ja ratkaisut Viimeaikaiset toimitukset Resurssitehokkuus

Lisätiedot

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform

Low Carbon Finland 2050 platform Low Carbon Finland 2050 platform Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean kokous 24.1.2014, Työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Koljonen, Tutkimustiimin päällikkö, VTT http://www.lowcarbonplatform.fi/

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään

Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään Seinäjoki 12.12.2014 Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen Työ- ja elinkeinoministeriö/energiaosasto E Sisältö 1. Kansainväliset raamit

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase Kim Pingoud*, Juha Forsström*, Johanna Pohjola**, Terhi Vilén***, Lauri Valsta**, Hans Verkerk*** * Teknologian tutkimuskeskus VTT **Helsingin

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot