ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAKONGRESSI 29.10.2014 TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS"

Transkriptio

1 2014 ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

2 ENERGIAKONGRESSI B1 Energia ja ympäristö Puheenjohtaja: Ryhmäpäällikkö Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry 12:00 Ilmoittautuminen ja lounas 13:00 EU:n uudet päästötavoitteet 2030 GHG 40 % Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Taloudelliset vaikutukset Yksikönjohtaja Juha Honkatukia, VATT Skenaariot ja laskelmat Research Team Leader Tiina Koljonen, VTT 14:00 Biomassan ja RDF:n energiakäytön mahdollisuudet Toimitusjohtaja Veijo Komulainen, Renewa Oy 14:30 Kahvi 15:00 Biomassan energiakäyttö Johtaja Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Vaikutukset bioenergia-alalle Toimitusjohtaja Jyrki Peisa, Bioenergia ry Puuenergian käyttö Professori Antti Asikainen, Metsäntutkimuslaitos Turpeen rooli Erityisasiantuntija Jaakko Silpola, Vapo Oy 16:30 Tilaisuus päättyy

3 EU:n uudet päästötavoitteet GHG 40% Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen Työ- ja elinkeinoministeriö E EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Asuminen ja palvelut Komission vähähiilitiekartta 2050 EU:lle (2011)

4 EU:n energia- ja ilmastokehykset 2030 Eurooppaneuvosto : Kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan vähintään 40% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Eurooppa-neuvosto palaa ilmasto- ja energiatavoitteisiin v pidettävän Pariisin ilmastokokouksen jälkeen. Ei lainsäädäntöä ennen tätä. Vähennys päästökauppasektorilla 43% ja päästökaupan ulkopuolinen sektori -30% vuoden 2005 tasoon verrattuna Kaikki jäsenmaat osallistuvat toimiin oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden perusteella EU-tasolla uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi tavoitteeksi vähintään 27 prosenttia ja energiatehokkuuden parantamisen osalta vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite. Päästökauppasektori I Uudistettu päästökauppa (ETS) jatkossakin keskeinen instrumentti Päästökaupan päästökaton lineaarinen vähennyskerroin tiukentuu vuodesta 2021 alkaen 1,74% 2,2 % Viittaus markkinavakausmekanismiin Päästöyksiköiden ilmaisjako (riittävä tuki) jatkuu aloille, joiden kansainvälien kilpailukyky on vaarassa. Ilmaisten päästöoikeuksien arviointi (benchmark) säännöllisesti ottaen huomioon sektoreiden teknologinen kehitys. Parannetaan mukautumista muuttuviin tuotantotasoihin. Epäsuorat ja suorat kustannukset huomioidaan. (Päästöoikeuksien kokonaismäärän vähentyessä ilmaisjaon määrä vähenee samassa suhteessa??)

5 Päästökauppasektori II Köyhimpien maiden mahdollisuus jakaa ilmaisia päästöoikeuksia energiasektorille vuoteen 2030 saakka jatkuu rajoitetussa määrin. NER300 NER400 (CCS ja uusiutuvat + laajennus teollisuuden matalahiili-innovaatioihin) ja mahdollistaa myös pienemmän mittaluokan projektit. Uusi reservi (2% päästöoikeuksista) köyhimpien maiden investointien tukemiseksi. 10 % solidaarisuuserä huutokaupattavista päästöoikeuksista ja loput jaetaan jäsenmaiden kesken verifioitujen päästöjen perusteella. Päästökaupan ulkopuolinen sektori Jäsenvaltioiden välinen taakanjako vuoden 2020 paketin perusteilla. Vaihteluväli 0% - 40% verrattuna v Jos jäsenmaan BKT yli EU:n keskiarvon, niin maan tavoite sopeutetaan heijastamaan kustannustehokkuutta oikeudenmukaisella ja tasapainoisella tavalla. Olemassa olevien joustokeinojen käyttö ja joillekin maille rajoitettu kertaluonteinen mahdollisuus EU ETS päästöoikeuksien käyttöön, josta päätettävä ennen vuotta Maankäyttö ja metsät mukaan ennen vuotta 2020

6 The European Council therefore invites the Commission to further examine instruments and measures for a comprehensive and technology neutral approach for the promotion of emissions reduction and energy efficiency in transport, for electric transportation and for renewable energy sources in transport also after Eli komission tulee esittää keinoja vähentää liikenteen päästöjä muun muassa uusiutuvia polttoaineita käyttämällä myös vuoden 2020 jälkeen. Polttoaineiden laatudirektiivi 97/70/EC Liikennesektorin mahdollinen opt in päästökauppaan Uusiutuvat ja energiatehokkuus Uusiutuvilla energialähteillä sitova EU-tason tavoite vähintään -27% loppukäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Valtiontukinäkökulmasta ei estettä tiukemmille kansallisille tavoitteille. Koordinointia alueellisella tasolla Energiatehokkuudelle indikatiivinen tavoite vähintään -27% vuoteen 2030 verrattuna projektoituun energiakulutukseen. Laskentaperusteena nykyiset kriteerit. Arviointi ennen Jäsenmailla täysi vapaus valita energialähteet, eikä aseteta sitovia jäsenmaakohtaisia tavoitteita. Jäsenmaat voivat asettaa omia korkeampia kansallisia tavoitteita.

7 Energiamarkkinoiden toimivuus ja energiaturvallisuus Energiamarkkinoiden ja jäsenvaltion yhteistyön ja siirtoverkkojen kapasiteetin vahvistaminen Maininta mm. Suomen ja Baltian maiden avaininfrastruktuuriprojektista (ts. kaasuterminaalikysymys) Hallintomekanismi Auttaa varmistamaan, että EU pääse kaikki energiapolitiikan tavoitteisiinsa. Kunnioittaa jäsenmaiden oikeutta valita omat energialähteensä (energiamix) Pohjautuu nykyisiin ohjelmiin, mutta pyrkii kokoamaan raportointia ja suunnittelua Luo puitteita kansallisten energiapolitiikkojen koordinoinnille ja edistää alueellista yhteistyötä jäsenmaiden kesken

8 Arvio jatkosta Tavoitteen riittävyys arvioidaan uudelleen Pariisin v joulukuussa pidettävän ilmastonmuutoksen osapuolikokokouksen jälkeen. Tämän jälkeen odotettavissa lainsäädäntöehdotuksia Päästökauppa Päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjako Hallintomekanismi

9

10 EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Esitelmä energiakongressissa Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus Ehdollisuus - Taakanjako PKS/EPKS Kustannustehokkuuden korostaminen Ei erillistä uusiutuvan tavoitetta Tässä esityksessä: taloudellisesta tilanteesta ja ilmastopolitiikasta

11 Millaisia haasteita Suomella on 2020-luvulla? Ikääntyminen Kasvupotentiaali Kestävyysvaje Hoivalupaus Rakennemuutos Teollisuuden arvonlisäosuus pudonnut noin 20 prosentista noin 15 prosenttiin Palveluvaltaistuminen sekä toimialatasolla että ammattirakenteessa Muutos akuutti myös energiaintensiivisessä teollisuudessa Energia ja ilmasto Kilpailukyky? Kotimainen uusiutuva Kotimainen teknologia Väestön, ikääntyneen väestön, työvoiman ja työllisten määrän kasvu vuosina ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, ,5 1 Väestön kasvu (prosenttia) Yli 65 vuotiaan väestön kasvu (prosenttia) Työllisten määrän kasvu Työvoiman määrän kasvu

12 Kasvun logiikka Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Kansantuotteen kasvu = tuottavuuden + työpanoksen + pääomaintensiivisyyden muutos Politiikka voi vaikuttaa työpanokseen (työllisyysasteen ja osallistumisasteen kautta) ja pääomaintensiivisyyteen eri keinoin Samaan aikaan väestökehitys vaikuttaa myös politiikan liikkumavaraan Myös tuotantorakenteen muutos heijastuu kasvupotentiaaliin Tuottavuuden kasvu ollut keskeinen kasvutekijä ja on sitä myös tulevaisuudessa 35 Tarjontatekijöiden kasvukontribuutio (tasoero vuoteen 2004, prosenttia) Teknologia Pääoma Työpanos Hyödykeverot

13 Mutta rakennemuutos vaikuttaa siihen, mistä kasvu tulee 19 Toimialojen kontribuutio koko kansantalouden tuottavuuskasvuun (tasoero vuoteen2004, prosenttia) Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Digimurros? 75% suomalaisista tekee jo nyt palvelutyötä

14 Kiristyvä päästötavoite 2030 tavoitteita ei ole aiemmin arvioitu kokonaisvaltaisesti VATT ja VTT arvioineet nykyistä kireämpien tavoitteiden vaikutukset vuodelle 2020 tavoitteita vuodelle 205 Tutkimusten mukaan kireämpien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia EU:n kaavailemia vähennyksiä ei saavuteta 2030 mennessä Kansantaloudelle aiheutuu väistämättä lisäkustannuksia lisätoimista Vaikutuksen suuruus riippuu muun maailman ilmastopolitiikasta 40 prosentin vähennys ei välttämättä ole myöskään dynaamisesti optimaalinen, jos tavoite on -80% vuoteen 2050 mennessä Uusiutuvan energian mahdollisuuksista Kotimaisen uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on merkittävä Lisäämisen kannattavuus riippuu ilmastopolitiikan tavoitteista Jos kotimainen uusiutuva energia vaatii tukia, niiden rahoittamisesta aiheutuu kustannuksia kansantalouteen Pidemmällä aikavälillä talouden eri sektorit kilpailevat työvoimasta ja muista resursseista Fossiilisen energian tuonnista raakaöljy keskeinen: Vuonna 2008 raaka-öljyn tuonti noin 5,9 mrd Öljyjalosteiden vienti vuonna ,5 mrd Kivihiilen ja maakaasun tuonti 2008 noin 1,9 mrd

15 Uusiutuvan energian mahdollisuuksista Tuotantorakenne 2008: energian + sen jalosteiden ja prosessien syötteiden osuus tuotannon arvosta 8,4% välituotteiden suhde tuotannon arvoon: 57% tuonnin osuus kaikista välituotteista 31% energian osuus kaikista välituotteista 15% Kauppataseen ja energian tuonnin linkki ei ole ilmeinen, koska kotimaisen kustannustason nousu voi vaikuttaa vientisektorien välituotteiden tuontiin, jos hintakilpailukyky heikkenee Vaihtotase kuvaa kotimaisten investointien ja kotimaisen säästämisen eroa, josta kauppatase on vain osa Uusiutuvan energian mahdollisuuksista VATT ja VTT arvioineet useissa hankkeissa kotimaisen uusiutuvan lisäämisen vaikutuksia Puun energiakäytön lisääminen tuo lisätyöpaikkoja metsätalouteen (VATT, VTT, METLA) EU:n vuotta 2020 koskevien uusiutuvan energian tavoitteiden totauttaminen jalostamalla biopolttoaineita kotimaisista syötteistä voi olla kansantalouden kannalta edullisempaa kuin sekoitevelvoitteiden toteuttaminen biopolttoaineiden tuonnilla (Transeco) Vuoden 2030 tavoitteissa uusiutuvalle ei aseteta sitovia tavoitteita, eikä uusiutuvan energian laskentasäännöistä ole sovittu

16 EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Perustuu Ilmastostrategian perusskenaarion kansantalouden kehityksestä ja energiajärjestelmästä Vaihtoehtoiset skenaariot tarkastelevat eri tavoitetasoja eipäästökauppasektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle EPKS32: -32% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin EPKS36 : -36% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin EPKS40 : -40% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin Skenaariot eroavat toisistaan ennen kaikkea uusiutuvaan energiaan ja biojalostamoihin tehtävien investointien laajuuden suhteen Muita eroja syntyy liikennepolttoaineiden käytössä Biojalosteiden tuotantokapasiteetin oletetaan kasvattavan jalostamokapasiteettia kaikissa skenaarioissa, investointituet mahdollisia EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Skenaarioissa oletetaan myös, että EPKS-sektorin fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvaa energiaverotusta säädetään tavoitteeseen pääsemiseksi, jotta uusiutuva energia tulisi kilpailukykyiseksi ja jotta sitä saataisiin markkinoille. Valtaosa tästä kustannuksesta kohdistuu kotitalouksiin ja heikentää niiden ostovoimaa Työmarkkinoiden oletetaan mukautuvan kohonneisiin elinkustannuksiin pyrkimällä säilyttämään veronjälkeisen ostovoiman. Tämä johtaa työllisyyden laskuun perusskenaarioon verrattuna. Muiden kuin energiasektorien investoinnit määräytyvät kannattavuuden muutosten mukaan. EU-markkinoiden vienti- ja tuontihintojen oletetaan nousevan muuhun maailmaan verrattuna, muun maailman hintojen oletetaan kehittyvän perusskenaarion mukaisesti

17 EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Arvion mukaan kiristyvästä tavoitteesta aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannus, joka johtuu suureksi osaksi kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen aiheuttamasta kotimaisen kysynnän laskusta. Vaikutus on pienin -32% EPKS-tavoitteen yhteydessä (noin -0,1 / - 0,2 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteen tasosta perusskenaarioon verrattuna) ja suurin -40 prosentin tavoitteella (noin -0,7 / -1,1 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteesta) -40 prosentin tavoitteen lisäkustannuksesta -36% tavoitteeseen verrattuna noin puolet on peräisin kiristyvästä taloudellisesta ohjauksesta ja puolet lisäinvestoinneista energiankäytön muutoksiin Kaikissa skenaarioissa kokonaistyöllisyys heikkenee, mutta vaikutus riippuu palkkojen sopeutumisesta (lasku noin 0,1 0,8 prosenttia perusskenaarioon nähden vuonna 2030) EU 2030 vaikutukset 0,4 Investointien muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0,3 0,2 0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0, EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B

18 EU 2030 vaikutukset 0,2 Yksityisen kulutuskysynnän muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1, EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B EU 2030 vaikutukset 0,1 Työllisyyden muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0, EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B

19 EU 2030 vaikutukset 0,2 Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1, EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B EU 2030 vaikutukset 0,5 Kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 2030 (tasoero perusuraan, prosenttia) 0,0 0,5 1,0 1,5 EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B 2,0 2,5 3,0 Kansantuote Investoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Vienti Tuonti Työllisyys

20 EU 2030 vaikutukset 0,4 Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen A skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot EU 2030 vaikutukset 0,4 Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen B skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot

21 EU 2030 vaikutukset 0,2 EPKS 32%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna (tasoero, prosenttia) 0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0, Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot EU 2030 vaikutukset 0,4 EPKS 36%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna (tasoero, prosenttia) 0,2 0 0,2 0,4 0,6 0, Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot

22 EU 2030 vaikutukset 1 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen A skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,5 0 0,5 1 1,5 2 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti EU 2030 vaikutukset 1 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen B skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,5 0 0,5 1 1,5 2 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

23 EU 2030 vaikutukset Tuotannon jakautuminen toimialoille 100,0 90,0 21,2 19,7 19,7 19,6 19,7 19,8 19,7 80,0 70,0 24,5 23,7 23,7 23,7 23,7 23,7 23,7 Julkiset palvelut ja hallinto 60,0 Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus 50,0 11,0 10,6 10,6 10,7 10,6 10,6 10,7 Rakentaminen Energia 40,0 12,2 13,4 13,4 13,4 13,4 13,4 13,4 Muu teollisuus Energiaintensiivienen teollisuus Metsäteollisuus 30,0 5,4 2,2 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 Alkutuotanto 20,0 10,5 11,9 12,0 11,9 11,9 12,0 11,9 10,0 0,0 4,6 5,2 5,1 5,2 5,2 5,1 5,2 4,5 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,0 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3, EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Arvion mukaan kiristyvästä tavoitteesta aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannus, joka johtuu suureksi osaksi kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen aiheuttamasta kotimaisen kysynnän laskusta. Vaikutus on pienin -32% EPKS-tavoitteen yhteydessä (noin -0,1 / - 0,2 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteen tasosta perusskenaarioon verrattuna) ja suurin -40 prosentin tavoitteella (noin -0,7 / -1,1 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteesta) -40 prosentin tavoitteen lisäkustannuksesta -36% tavoitteeseen verrattuna noin puolet on peräisin kiristyvästä taloudellisesta ohjauksesta ja puolet lisäinvestoinneista energiankäytön muutoksiin Kaikissa skenaarioissa kokonaistyöllisyys heikkenee, mutta vaikutus riippuu palkkojen sopeutumisesta (lasku noin 0,1 0,8 prosenttia perusskenaarioon nähden vuonna 2030)

24 EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Kaikissa skenaarioissa kotimaisen kysynnän laskun vastapainona on EU-viennin kasvu ja EU-tuonnin lasku Vienti kasvaa lähinnä pääomavaltaisien tuotteiden osalta, koska sekä energia että työpanos kallistuvat kaikissa skenaarioissa Kaikissa skenaarioissa vienti EU:n ulkopuolelle laskee ja tuonti kasvaa

25

26 EU:n uudet päästötavoitteet 2030 Energia- ja päästöskenaariolaskelmat Energiakongressi, , Tampere Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen Lähtökohta: EU 2030-tavoitteita ei ole aiemmin arvioitu Suomessa kokonaisvaltaisesti, mutta aiemmissa hankkeissa on sivuttu aihetta: Energia- ja ilmastostrategian 2013 taustaselvitykset (VATT & VTT) Vähähiiliselvitykset, mm. Low Carbon Finland 2050 platform (VTT, VATT, Metla, GTK) VTT:n aiemmat ei-päästökauppasektorin selvitykset (l. EPKS) Komission tiedonannon yhteydessä on julkaistu EU-tason vaikutusarvioraportti, mutta esim. maakohtaista taakanjakoa ei (l. EPKStavoitteet jäsenmaille)

27 Avoimia kysymyksiä vaikutusten arvioinnin näkökulmasta Päästövähennysten taakanjako jäsenmaiden kesken (ei-pksektori) Globaali ilmastopolitiikka ja EU:n 2030 jälkeinen ilmastopolitiikka Puhtaan teknologian kehitys ja investointien nopeus (Suomi, EU, globaalisti) Kansalliset politiikat (ydinvoima, uusiutuvat, verot/tuet, ) Energiahyödykkeiden markkinahintojen kehitys, EU:n energiamarkkinoiden integraatio Biojalosteiden ja polttoaineiden kestävyyskysymykset LULUCF-sektorin integrointi EU 2030-pakettiin Talouden rakenne (Suomi, EU) Jne, jne, Uudet selvitykset ja raportit liittyen tulevaisuuden energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä -strategioihin Ydinlupapäätösten energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset: myös EU politiikka huomioitu tarkasteluissa VNK:n rahoittama hanke liittyen EU politiikka-arvioihin Yhteistyö VTT, VATT, Metla ja Syke Pääpaino LULUCF-tarkasteluissa Työ valmis keväällä 2015 VTT, VATT, Metla & GTK: Päätösseminaari

28 EPKS-päästöjä tulisi vähentää EU:ssa 30 % vuodesta 2005 EU-jäsenmaiden välisessä taakanjaossa BKT/capita-kriteeri Suomen kannalta haasteellinen Lähde: Lindroos & Ekholm VTT Technology 140. Nykykriteerien mukainen taakanjako Suomelle BKT/capita-varallisuuden perusteella % EU 2030 skenaarioiden lähtökohdat PERUSSKENAARIO Päivitetyn (2013) energia- ja ilmastostrategian perusura, ml. teollisen tuotannon volyymit (vrt. VATT Tutkimukset 170) Maltillinen päästöluvan hintakehitys: 10 /t vuonna 2020, 20 /t vuonna 2030 Biojalosteiden tuotanto vuoden 2020 suunnitelmien tasolla, nestemäisten Biopolttoaineiden vienti korkeintaan vuoden 2010 tasolla. Ei uusia päästörajoituksia päästökaupan ulkopuoliselle sektorille (2020 tavoite -16 % voimassa vuoden 2020 jälkeen) POLITIIKKASKENAARIOT: EPKS -32 %, -36 %, -40 % (vertailuv. 2005) EPKS-tavoitteiden taustalla aiemmat selvitykset ja EU:n Impact Assessment-raportti Päästölupien hinnat korkeat: 10 /t vuonna 2020, 50 /t vuonna 2030 Tuulivoiman tuotanto 9 TWh vuonna 2030

29 Kasvihuonekaasupäästöt PKS-päästöt lähes identtiset politiikkaskenaarioissa, Suomi päästöoikeuksien ostaja EPKS -40% -skenaariossa EPKS-päästöjen siirtymää päästökauppasektorille EPKS-päästöt Tärkeimmät EPKS-päästövähennykset perusskenaarioon verrattuna tapahtuvat liikennesektorilla ja EPKS-teollisuudessa Suomen EPKS-päästövähennyksen rajakustannus 41 /t (EPKS -32%) 55 /t (EPKS -36%) ja 129 /t (EPKS -40%)

30 Politiikkaskenaarioiden suorat kustannukset verrattuna perusskenaarioon Huom. suorat kustannukset eivät sisällä päästömaksuja eikä veroja tai syöttötariffeja Liikenteen biopolttoaineet Puupohjaisen 2. sukupolven biodieselin käyttö merkittävä tekijä EPKS-päästövähennyksissä

31 Primäärienergia Politiikkaskenaarioiden korkeat päästöoikeuden hinnat ja päästörajoitukset vaikuttavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön Puunkäyttö kasvaa nestemäisten biojalosteiden tuotannossa, mutta hieman pienenee energiantuotannossa Sähkön kysyntä EPKS -40% -skenaariossa näkyy energiajärjestelmän sähköistyminen, mutta erot skenaarioiden välillä ovat pienet

32 Sähkön kysyntä päivitetyillä metsä- ja muun teollisuuden kehitysarvioilla (Ydinpap-selvitys) Vuonna 2030 erot suurimmillaan 11 TWh Low ja High-skenaarioissa varioitu metsä- ja kaivannaisteollisuuksien kehityksiä sekä kotitalouksien sähkönkysyntää Liikenteen energian loppukäyttö Autokannassa ei merkittävää eroa skenaarioiden välillä, koska 2. sukupolven biojalosteita voidaan käyttää jopa 100 %:sti nykyisessä autokannassa. Päästövähennykset perustuvat biojalosteiden kasvavaan osuuteen tieliikenteessä (biojalosteet 40 % vuonna 2030 tieliikenteessä). Liikenteen energiatehokkuus kasvaa kaikissa skenaarioissa.

33 Johtopäätökset Ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästötavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla ei-päästökauppasektoreilla (l. liikenne ja työkoneet, maatalous, rakennukset, jätehuolto, päästökaupan ulkopuolinen teollisuus ja energiantuotanto), mutta liikennesektorilla KHK-päästövähennys olisi merkittävin. Mikäli Suomelle asetettu ei-päästökauppasektorin tavoite päästöjen vähentämiseksi asetetaan yli 36 %:iin, on todennäköistä, että päästöjen vähentämisen kustannukset kasvavat merkittävästi verrattuna alle 36 %:n tavoitteeseen. Mustana hevosena jatkossa myös LULUCF-sektorin käsittely, jota jatkossa tarkastellaan VNK-hankkeessa (VTT, VATT, Metla & Syke) TEKNOLOGIASTA TULOSTA Lisätiedot: tel

34

35 BIOMASSAN JA RDF:N ENERGIAKÄYTÖN MAHDOLLISUUDET; NÄKÖKULMIA BIOENERGIAINVESTOINTEIHIN Local Fuels, Local Solutions, Local Energy Sisältö Lyhyesti Renewasta Euroopan bioenergianäkymät Case esimerkkejä uusista bioenergiaratkaisuista Renewa / Veijo Komulainen

36 RENEWA LYHYESTI Renewa: vahva tausta kattilateknologiassa Eino Talsi Ekopoint Termopoint Renewa SAS Hankittu 2013 Renewa Ab Perustetttu 2013 Putkimaa Pamac Power Boilertec Eino Talsi Myyty työntekijää 30 M liikevaihto Suomi Vantaa, Tampere, Lapua, Oulu Ranska Paris, Lyon Renewa / Veijo Komulainen

37 Tuotteet ja palvelut Leijupetikattilat 5-50 MW ReneFluid ReneFlex Arinakattilat ReneGrate Pelletti-, öljy- ja kaasukattilat RenePeak Palvelut ReneCare Kattilamodernisoinnit ja perusparannukset Kattilakorjaukset Elinkaarenhallinta Operoinnin tuki Renewa / Veijo Komulainen EUROOPAN BIOENERGIANÄKYMÄT

38 Uusiutuvan energian toimintaympäristö Euroopassa Ilmastonmuutos ja sen mukaiset tavoitteet ovat ensisijainen liikkeellepanija bioenergialle ja muille uusiutuville energialähteille Uudet, kasvavat tavoitteet vuoteen 2030 Teknologiamurrosta tehty kansallisilla ohjelmilla tukivetoisesti; mihin saakka tätä voidaan jatkaa? Kehitys tuottaa tulosta: Etelä-Euroopassa aurinkoenergialla tuotettu sähkö arvioidaan olevan kilpailukykyistä jaksolla Länsi-Euroopassa tuulivoiman arvioidaan olevan kilpailukykyistä jaksolla Lähde: Pöyry Kaikkia uusiutuvia lähteitä tarvitaan tavoitteiden täyttämiseksi => mikä on perinteisen bioenergian paikka? Renewa / Veijo Komulainen Bioenergian rooli Euroopassa Ilmastotavoitteet nousevat (2020 / => 2030 / ), toimenpiteet laahaavat laajalti Bioenergian käyttöä tuetaan maittain yksilöllisin tukirakentein Investointitukea lämmöntuotantoon Tukitariffeja CHP-sähkölle Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa bioenergiapohjaiset CHP-laitokset eivät kannata ilman tukia => bioenergian paikka pitkällä aikavälillä ensisijaisesti lämmön (kylmän?) ja prosessihöyryn tuotannossa Renewa / Veijo Komulainen

39 Biopolttoaineiden saatavuus ja käyttö Euroopassa Avokätinen tukipolitiikka johtanut vahvaan hankekehitykseen ja biopolttoaineiden hinnannousuun useissa maissa Saksassa uudet hankkeet nyt vähissä Ranskassa CHP kannattavuusrajoilla, uusia hankkeita paljon kehitteillä Biomassaa tuotu Kanadasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ; harvoin kannattavaa Biomassa on paikallista toimintaa; resurssina sitä ei kannata kuljettaa, jalosteita kyllä Uusissa tukiohjelmissa mukana valikoidun jätteen käyttö (purkupuu, pakkaukset, yms.); jätteen poltto luetaan uusiutuvaksi energiaksi Sopivia jätejakeita on riittävästi uusiin hankkeisiin Renewa / Veijo Komulainen Bioenergian käytön ajurit Resurssitehokkuus Teolliset symbioosit; jäte & tuotannon ylijäämä energiaksi tai raaka-aineeksi toiseen prosessiin Jätteen kustannus muuttuu energiakäytössä tuotoksi Uudet polttoaineet Biojalosteiden ja jätteen käsittelyn sivuvirroista syntyy uusia polttoaineita Paperit, biokomposiitit, bioöljyt Teollinen elintarviketuotanto Teollisen jätteen lajittelu Jätefraktiot; saatavuus ja hinta Haasteet polttoteknologialle ja päästöjen rajaamiselle Hajautettu ja pieni / keskisuuri tuotanto Suuria yksiköitä ensisijaisesti vain teollisten integraattien yhteydessä Pääpaino pienissä ja keskisuurissa yksiköissä paikallisesti Paikalliset ratkaisut Biomassapohjainen arvoketju Bioenergian paikallisesti työllistävä ja monikertaisesti aktivoiva vaikutus Renewa / Veijo Komulainen

40 CASE ESIMERKKEJÄ UUSISTA BIOENERGIARATKAISUISTA Renewan viimeaikaisia projekteja Case Finland VS Lämpö Oy, 20 MW hot water Lappi Timber Oy, 12 MW hot water Nurmijärven Sähkö Oy, 10 MW hot water Suur-Savon Sähkö Oy, 18 MW hot water Mirka/Ekokem Oy, 8 MW saturated steam Sweden Katrinefors Kraftvärme AB, 28 MW superheated steam Spendrups AB, 8,5 MW saturated steam Case France Dalkia Nord, 20 MW superheated steam Carbonex Sarl, 15 MW superheated steam EBM Thermique, 15 MW superheated steam Cofely Services, 18 MW superheated steam The Baltics Case Axis Industries, 20 MW hot water Axis Technologies, 20 MW superheated steam Renewa Confidential

41 Case KWH Mirka/Ekokem (Jepua, Suomi) HAASTE Energiantarve 42 GWh/vuosi Prosessihöyry, kuumaöljy, lämmitys Polttoaineena POR; korvattava t hiekkapaperijätettä/vuosi Jäte kaatopaikalle Ympäristö Lainsäädäntö Kustannukset Imago Renewa Confidential Case KWH Mirka/Ekokem (Jepua, Suomi) RATKAISU t/v hiekkapaperijätettä polttoaineeksi hakkuutähteitä, kierrätyspuuta ja muuta kiinteää jätettä (SRF) 800 t/v hiekkaa uudelleenkäyttöön Fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen Kylläistä höyryä KWH Mirkalle Ekokem Renewa Lühr Renewa Confidential Jätteenkäsittely ja poltto Balance of Plant 8.8 MW leijukerroskattila Suunniteltu EU-vaateiden mukaisesti jätteenpolttoon Savukaasunpuhdistus Rakentamisen aloitus 10/2012 Käyttöönotto 9/

42 Case Spendrups (Grängesberg, Ruotsi) HAASTE Kapasiteetin lisäys Grängesbergin panimolla Oluen tuotannon lisäys Panimon siirto Vårbystä m3 öljyä vuodessa tonnia mäskiä vuodessa Tuotantojäte biokaasuksi Ilmasto ja ympäristö Kustannustehokkuus Imago Renewa Confidential Case Spendrups (Grängesberg, Ruotsi) RATKAISU Mäskinpolttolaitos Mäskipellettejä ja puupellettejä Korvaa m3 öljyä vuodessa Vähentää CO 2 päästöjä 80% Säästö 24 MSEK vuodessa Spendrups Mäskin käsittely Petro Bio Polttoaineen käsittely ja syöttö Poltin ja savukaasun käsittely Balance of Plant Renewa 8 MW th pölypolttokattila 12 t/h höyryä Rakentamisen aloitus 12/2013 Käyttöönotto12/2014 Through this investment Spendrups will reduce its use of fossil oil and contribute to a significant reduction of CO 2 emissions from the brewing process. This is completely in line with our strategic targets to become carbon neutral in our operations, says Mr. Claes Åkesson, Director environmental & sustainability affairs, Spendrups Bryggeri AB. Mr. Åkesson addresses further: Using spent grain, a waste from the brewing process as fuel for local energy production is new both in Swedish and international brewing industry. We see that the return of this investment will be less than four years. Renewa Confidential

43 Kiitos!

44

45 Biomassan energiakäyttö Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Energiakongressi 2014, Tampereen messu- ja urheilukeskus Lähtökohdat Biomassan energiakäytöllä Suomessa tavoitellaan vähähiilistä energiantuotantoa ja liikennepolttoaineita Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (TEM 31/2014): Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi %:lla Suomen on joka tapauksessa lisättävä uusiutuvan energian erityisesti kotimaisen bioenergian käyttöä ja hyödynnettävä kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden ja cleantechtoimialan potentiaali. Bioenergian käyttö osaksi kestävää biotaloutta (vrt. biotalousstrategia (TEM 2014)) Bioenergialla suuri rooli pyrittäessä täyttämään Suomen EU:n uusiutuvan energiantuotannon velvoitetta 2020 (uusiutuvien energialähteiden osuus 38 % energianloppukulutuksesta) Suomella EU:ta tiukempi tavoite uusiutuvien biopolttoaineiden liikennekäyttöön: 20 % vuonna

46 Mihin Suomen pitää pyrkiä vähähiilisyydessä? Kasvihuonekaasupäästöjen (ml. maankäytön nielut) vähennykset globaalisti vuoden 2000 tasosta 2050: -50% 2100: -90% Skenaariossa oletettu taakanjako, jossa OECD-maat vähentävät päästöjään kehittyviä maita nopeammin 2050: -76% vuodesta : negatiiviset päästöt Maailman KHK päästöt [Gt CO 2 ekv.] 50 Muut 40 OECD Latinalainen Amerikka 30 Aasia Lähi itä ja Afrikka Huom! Kuvassa Aasian ja Latinalaisen Amerikan värit väärinpäin RCP Database 2014 Ilmastonmuutos. käytännössä OECD:n maiden nollapäästötilanteen saavuttaminen edellyttää energiaperäisten päästöjen nollaamista jo 2050, sillä kaikkien päästölähteiden (esim. maatalouden piirissä) estämiseen ei ole keinoja tiedossa viimeaikaiset tiedot päästöjen globaalista kehityksestä viitottaa nopeamman päästövähennyksen tarpeesta 4

47 Biomassaresurssit Suomessa Suomessa on eniten biomassaa per asukas Euroopassa o Suuri biomassaresurssi johtuu metsävarannoistamme o Peltobiomassan suhteen (resurssi/asukas) Suomi on selvästi alle Euroopan keskiarvon Suomen biomassaresurssit: (1) puu, (2) turve, (3) maatalouden biomassat, (4) yhdyskuntien ja elinkeinoelämän biojätteet turve ei ole uusiutuva biomassa energiantuotannon päästölaskelmissa Bioenergiantuotantoketjut Sivutuotteiden hyödyntäminen Raaka-aineen tuotanto metsä puu hakkuutähteet kannot pelto viljat öljykasvit energiakasvit jätteet maatalous metsätalous teollisuus yhdyskunnat Korjuu, käsittely, varastointi, kuljetus Polttoaineen valmistus Päätuotteet Sivutuotteet Kuljetus ja varastointi Käyttö Liikenne Sähkö Lämpö

48 Liikennepolttoaineista Liikenteen khk-päästöjen alentaminen on nykyoloissa tehokkainta korvaamalla fossiilisia polttoaineita biopohjaisilla polttoaineilla otettava huomioon koko tuotantoketjun päästöt tankkiin asti (RESdirektiivi: nyt 35 % vähennys, 2018 jälkeen 60% vähennys): ilmastokestävyys riippuu käytännössä raaka-ainepohjasta - peltopohjaiset tuotantoketjut vastatuulessa (kilpailu ruoantuotannon kanssa); Suomessa vieläkin heikompi päästötase kuin muualla EU:ssa - palmuöljy ei kestävää, koska uusi käyttö pakottaa raivaamaan sademetsää uusille palmuöljyplantaaseille - mäntyöljypohjaisessa biopolttoaineessa myös kilpailua muiden mäntyöljyn perinteisten käyttöalueiden kanssa ilmastovaikutus? - jätepohjainen etanoli kestävää, mutta raaka-ainepohjan määrä tulee rajoittavana tekijänä jätettä ei pidä tuottaa raaka-aineeksi - uuden sukupolven selluloosapohjaiset biopolttoaineet lupaavia ilmastokestävyyden kannalta - biokaasu kestävimpiä liikennepolttoaineita (noin. 80 % khkpäästövähennys) ongelmana potentiaalin hyödyntämien taloudellisesti 7 Biokaasu ja sen energiatuotantopotentiaali Suomessa Tuotettu 2013: 0,654 TWh/a ; hyödynnetty 0,556 TWh/a Energiapotentiaali Suomessa (Tähti ja Rintala 2010): Teoreettinen 24,4 TWh/a / teknis-taloudellinen 9,2 TWh/a (=33,1 PJ/a): Maatalous yhteensä (lannat, nurmet, oljet, muut) TWh/a / TWh/a Suurimmat khk-vähenemät raaka-ainepohjista, joista muutoin metaanipäästöjä (esim. lanta, kaatopaikat) Suomen teknis-taloudellinen biokaasupotentiaali sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tai ajoneuvopolttoaineena (Marttinen 2011): sähköä / lämpöä 2,742 TWh/a TAI 3,9 milj. henkilöauton ajot vuodessa OLETUKSET: 15 % energiasta kuluu biokaasuprosessiin; hyötysuhteet: sähkö 35 %, lämpö 50 %, liikennepolttoaine 97 %; auton kulutus n. 7,1 m3/100km, ajoa vuodessa n km/auto 8

49 Liikennepolttoaineista jatkuu Biokaasun ohjaamista liikennepolttoaineisiin puoltaa hyvä päästövähennys ja hyötysuhde, vanhan autokannan vaihtomahdollisuus kaasuautoksi, kaasun ja bensan yhteiskäyttömahdollisuus ajoneuvoissa, edulliset kilometrikustannukset ja kaasuputkiston käyttömahdollisuus Syöttötariffijärjestelmän muuttaminen (nyt 100 kva:n tuotannon ylittäviin laitoksiin) vauhdittamaan biokaasun käyttöönottoa kansantalousvaikutukset? Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää myös vaihtoehtoisten käyttövoimien ja teknologioiden avulla kestävät biopolttoaineet eivät ole yksin ratkaisu 9 Puu raaka-aine- ja energialähteenä Raakapuun käyttö 2010 metsäteollisuudessa oli 53,14 milj.m3 (pyöreänä puuna mitattuna), josta tukkipuuta oli 22,65 milj.m3(43 %) ja kuitupuutta 30,49 milj. m3 (57 %). Vuosina puun kokonaiskäyttö on ollut keskimäärin vuodessa 69 milj.m3, josta kotimaisen puun osuus on ollut 79 % (Ylitalo 2012). Tällä hetkellä noin puolet teollisuuden tarvitsemasta tukkipuusta päätyy sahojen purujen kautta energiakäyttöön. Kuitupuusta käytetään myös puolet energiana johtuen mustalipeän poltosta. Suomen metsänhoito ollut kestävää puumäärän näkökulmasta vastapainona haitat luonnon monimuotoisuudelle, virkistyskäytölle ja vesistöille. 10

50 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2010 Metsäteollisuuden jäteliemet 135,7 PJ Teollisuuden ja energiatuotannon puupolttoaineet 116,1 PJ Puun pienkäyttö 67,8 PJ Puupohjaiset yhteensä 319,6 Turve 94,5 PJ Öljy 353,2 PJ Kivihiili 144,8 PJ Maakaasu 148,7 PJ Masuuni- ja koksikaasu, koksi 43,6 PJ Fossiiliset yhteensä 690,4 PJ + turve = 784,9 PJ Koko Suomen käyttö PJ Lähde: Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja Puun energiakäyttöön liittyviä näkökohtia Puun käyttö keskitetyissä ja hajautetuissa energiajärjestelmissä Puun polton hiukkas- ja mustan hiilen päästöt mustahiilellä merkittävät kasvihuonekaasupäästövaikutus pienhiukkaspäästöillä merkittäviä terveyshaittoja kumpiakin haittavaikutuksia mahdollisuus pienentää parantamalla palamisolosuhteita puoltaa puun voimalaitoskäyttöä ja toisaalta pellettien käyttöä 12

51 Matti Vanhasen II hallituksen linjauksen mukaisesti hakkeen käyttöä pyritään lisäämään 13,5 milj.m3 vuodessa (100,8 PJ). Tämän ns. risupaketin lisäys on ajateltu saatavan kannoista ja hakkuutähteistä Ympäristönäkökohtia Kannot ja hakkuutähteet tärkeitä luonnon monimuotoisuuden toipumiselle ja metsämaan ravinnetaseille (esim. Helmisaari); kantojen repiminen vapauttaa metsämaasta hiiltä enemmän CO2:na? Kantojen ja hakkutähteiden lisääntyvä hyödyntäminen heikentää metsämaan hiilitasetta (esim. Liski ym. 2011) Metsämaan hävittäminen estäminen tärkeää hiilen kokonaistaseen säilyttämisen kannalta Uusi suuntaus kv-keskustelussa: puunpoltosta vapautuu hiilidioksidia ja syntyy hiilivelka, jonka paikkaaminen puun kasvulla vie liikaa aikaa suhteessa ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyyteen nähden 13 Lähde: Lehtilä ym

52 Puulla kilpailevia käyttöalueita biotalouden tulevaisuuden tuotteet? 15 Suomen maankäyttömuutosten arvioidut kasvihuonekaasupäästömuutokset Lähde: Regina ym

53 Suomen metsien hyödyntämisen reunaehdot kansainvälisistä sopimuksista Puun energiakäytön kasvihuonekaasupäästöjen laskentasääntöihin voi tulla muutoksia kansainvälisesti Hiilinielujen pelisäännöt myös jatkon kannalta avoimet; ei tällä hetkellä kannusta hiilinielujen kasvattamiseen Durbanin ilmastokokouksessa : Suomen nielun vertailutaso 20,5 Tg CO2 ekv /a (=19,3 metsänielu + 1,2 puutuotenielu). Vertailutason ylittävästä nielusta Suomi saa hyvityksen, jonka maksimiarvo on 3,5% vuoden 1990 päästöistä (pois lukien LULUCF-sektori) (= 2,5 Tg CO2 vuosittaista nieluhyvitystä). 17 Turve Turpeen käyttöön liittyy myös vesistövaikutuksia ja luonnonmonimuotoisuushaittoja ojitettujen soiden käyttö (biodiv.); sijainninohjaus ja kiintoaineen puhdistus valumavesistä Turpeen khk-päästökerroin kivihiilen luokkaa vaikka otetaan huomioon koko elinkaariketju ja turvekentän jälkikunnostaminen biokasvustoalueena (Seppälä ym. 2010). valitsemalla ravinnerikkaita soita, voidaan päästä jonkin verran alempiin päästöihin kivihiilen päästöihin verrattuna soiden omistuspohja ja sijainti kuitenkin esteenä laajamittaiseen turpeen kasvihuonekaasupäästökertoimen laskuun Turpeesta ei ole järkevää tehdä turvebiodieseliä (ei saavuta RESdirektiivin biopolttoaineen khk-päästörajoja taloudellisesti mielekkäällä tavalla (Kirkinen ym. 2010), sen sijaan puudiesel (jossa 18 selvästi vähemmän turvetta) mahdollista

54 Turve jatkuu Turpeen käyttöön puubiomassan lisäpolttoaineena löytyy perusteita: kattilan kunnossapito/huolto + polttoaineen kotimaisuus (vs. kivihiili) + maaseutujen työllisyys Turpeen ja puubiomassan yhteiskäyttöä energiatuotannossa kehitettävä siten, että päästään vähenevään khk-päästökehitykseen (ml. kivihiilestä luopuminen) luontoarvoltaan arvokkaiden soiden säilyttäminen Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (TEM 31/2014): samalla sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on luovuttava lähes kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, ellei CCS:n kaupallistuminen mahdollista niiden käyttöä 19 Lopuksi Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) ja biomassojen energiakäytön avulla voidaan saavuttaa negatiivisia energiantuotannon khk-päästöjä Nykykustannustasolla CCS:n käyttöönotto mahdollista jos päästöoikeuden hinta kohoaa / hiilidioksiditonni (VTT 2010) Energiatehokkuuden tärkeys osana suurempaa energiaratkaisua! Biomassaresurssin rajallisuus - Suomen täytyy syventää ymmärrystä biomassaresurssiensa optimaalisesta käytöstä tulevaisuuden vähähiilisessä (hiilineutraalissa) ja resurssiniukassa maailmassa tarkastelussa tuotteet, energiantuotanto, suojelunäkökohdat/ekosysteemipalvelut ja nielut mukana. 20

55

56 Bioenergia-ala ja kansantalousvaikutukset Bioenergia ry Jyrki Peisa Yleistä

57 Suomen taloustilanne vaikea Työttömyysaste yltäisi jo 12 prosenttiin, jos kaikki piilotyöttömät tulisivat työttömien työnhakijoiden joukkoon. Kauppataseemme on heikentynyt viime vuosina huolestuttavasti Valtio on ottanut velkaa vuosittain n. 8 mrd. euroa, tämän vuoden osalta arvio on samaa luokkaa

58 Energian merkitys kauppataseessa Suomen kauppatase on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut ylijäämäinen lähes tauotta. Vielä vuonna 2002 kauppaylijäämää kertyi 13 miljardia euroa, nyt mentiin pakkaselle Mistä johtuu, että vienti väheni ja tuonti ei? Tärkein kauppaylijäämän sulattaja oli viennin heikkous Viennin 9 miljardin euron notkahdus selittyy lähes kokonaan investointitavaroiden viennin romahduksella Tuonti puolestaan kohosi energian hinnan nousun kautta Maksoimme vuonna 2011 tuontienergiasta lähes 60 prosenttia korkeamman hinnan kuin vuonna Nettomääräisesti kallis energia selittää siten ainakin 2½ miljardia euroa eli vähintään prosenttia kauppataseen heikkenemisestä.

59 IEA arvioinut Suomen päälinjan oikeaksi tukeuduttava luontaisiin voimavaroihin Kansainvälinen energiajärjestö IEA Fossiilista energiaa tuetaan 523 miljardilla dollarilla vuosittain Vuosi sitten fossiilisten tuessa tilastoitiin 30 prosentin kasvu Uusiutuvan energian tuet 88 miljardia dollaria IEA nosti esiin Suomen maa-arvioinnissa esiin riippuvuuden tuontienergiasta ja kehotti edelleen kehittämään bioenergiaa Erikseen mainittiin, että avain uusiutuvien tavoitteeseen löytyy Euroopan metsäisimmässä maassa puuenergiasta Raportin esitellyt johtaja Van der Hoeven muisti neuvoa, että älkää asettako bioenergialle ylimääräisiä esteitä Metsien kasvu maailmanennätysluokkaa - nyt vajaakäytössä

60 Valtavat turvevarat tuotannossa 0,6 % turvemaista Turvetuotannon ympäristölupaus

61 Kaksi lääkettä: 1. perusasiat kuntoon

62

63

64

65 Suomen malli, lämmön ja sähkön tuottaminen omista energialähteistä uhattuna Tilanne uhkaa johtaa teollisuuden ja kotitalouksien energian hinnan nousuun sekä energiaomavaraisuuden ja vaihtotaseen heikkenemiseen. Samalla kotimaisia työpaikkoja ei synny vaan niitä menetetään. Jo nyt nähty kehitys uhkaa tuhansia kotimaisia työpaikkoja. Kaksi lääkettä: 2. uudet teknologiat käyttöön Varoitus: seuraavat kalvot ainoastaan mallintaa hyödyt, todelliset luvut tulevat riippumaan siirtymän mittaluokasta, joka oikein toimien tulee olemaan huomattavasti nyt esitetty suurempaa..

66

67

68

69 Puuenergian käyttö Antti Asikainen Metla Energiakongressi Tampere 22/10/2014 Kuva: Juha Laitila, Juoni Puun käyttö energiantuotannossa Hankintateknologian kehitysvaihe nyt Korjuu- ja kuljetusteknologian uutuuksia Logistiikka ja fleet management Raaka-ainepohjan varmistaminen Tuoteportfolio: Mitä biomassalla korvataan? T&K panosten suuntaaminen Antti Asikainen 2

70 Bioenergia Suomessa on puuenergiaa 120 TWh Biokaasu Liikennepolttoaine, pelto+biojäte Liikennepolttoaine, puu Pelletit Metsähake ja polttopuu 20 Teoll. tähdepuu Puubiomassa: Vihreän sävyt, Agrobiomassa ja biojäte: Keltaisen sävyt Mustalipeä 3 Metsähakkeen käytön kehitys m Stumps Stem wood loss Small trees Logging residues SWE

71 Hakkuutähteen tase, toteutuneet hakkuut 5 Pienpuutase, integroitu korjuu 6

72 Kantotase, toteutuneet hakkuut 7 Perusratkaisut olemassa ja testattu 8

73 Metsäenergian käytön S-käyrä % of resource used/ Technology readiness Finland Sweden Norway Canada, Russia infancy expansion maturity Antti Asikainen 9 Metsäteknologian S-käyrä Logging residues Roundwood % of resource used/ Technology readiness Stumps Thinning wood infancy expansion maturity Antti Asikainen 10

74 Metsäenergian kustannusrakenne Lähde:Laitila & al Keslan hybridihakkuri Visedo superkondensaattori Pienempi dieselmoottori Hiljainen, vähäpäästöinen 20% alhaisempi kulutus 12

75 Hybridillä säästöä 13 Suuremmat autot koko toimitusketjuun Kuva: Juha Laitila,

76 Säästöt kuljetusmatkoissa -20% Perttu Anttila 1, Teemu Mustonen 2, Antti Asikainen 1 & Matti Tuukkanen 2 1 Finnish Forest Research Institute (Metla) 2 Ecomond Ltd Säästö kuljetuskustannuksissa -13%

77 Terminaalit kuntoon 17 Kaluston työllistyminen Kuivat biomassat läheltä, parhaat biomassajakeet Kuivaus, siirtokuljetus, haketus varastoon, märät biomassat kaukaa, muut työt 18

78 Puhujan nimi 19 Kaikki raaka-aineet oltava käytössä + Suurin käytön lisäysmahdollisuus + Helppo varastointi + Hyvät polttoaineominaisuudet + Alhaiset ravinnepoistumat - Hankala korjuu - Epäpuhtaudet polttoaineissa Lähde: Björheden, Skogforsk 2014

79 Kantojen nosto parantaa kasvua Puuston tilavuus, m 3 /ha Kantojen korjuu Kannot jätetty 50 0 Mänty Kuusi Kaikki Lähde: Björheden, Skogforsk 2014 Polttoaineen hinnat lämmöntuotannossa (ei veroa sähköntuotannossa) /MWh Verot Polttoaine Source Bioenergia 4/2014

80 Seuraavat askeleet Suurautot täyskäyttöön Infrastruktuuri teillä ja vastaanotossa Hybridit ja sähkökäytöt Koulutus, avustavat järjestelmät, automaatio Varastointi ja kuivaus Kausivaihtelun tasoittaminen T&K panokset teknologiakehitykseen

81

82 Biomassan energiakäyttö: Turpeen rooli ENERGIAKONGRESSI Jaakko Silpola Erityisasiantuntija Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 617 miljoonaa euroa ja yritys työllisti henkilöä. 2

83 Turve Suomen energianhuollossa 3 Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteessa (Lähde: GTK, K. Virtanen)

84 Energian lähteet 2012 => Puu, turve ja vesi 33 % Kotimaisen energian lähteet 5 Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea (PEIKKO) : "Energia- ja ilmastotiekartta 2050" Raporttiin otettiin ne energialinjaukset, joista kaikki 8 puoluetta pystyivät olemaan samaa mieltä. Vaikka komitea lähti tavoittelemaan EU:n viitoittamaa 80-95%:n päästöleikkausta vuoteen 2050 mennessä, Suomen ei ole komitean mukaan tarpeen kiirehtiä kotimaisen, työllistävän ja monella muullakin tavoin hyödyllisen turpeen käytön lopettamista. Komitea linjaa: Turpeen hyötyjen vuoksi on tärkeä varmistaa, että siitä luovutaan vasta viimeisenä fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen. Turpeennostoa on edelleen kehitettävä kohti ympäristövastuullista tuotantoa. 6

85 Energiaturpeen käyttö laskenut 1990-luvun alun tasolle Lähde: Pöyry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet

86 Asiakasnäkökulma: Kustannukset ei yksin ratkaise hintavakaus korostuu ml. regulatiiviset tekijät investointipäätöksissä Toimitusvarmuus Toimitusjoustavuus Polton hyötysuhde Polttoaineen käytettävyys vaikeissakin olosuhteissa 9 Energia ja kansantalous 10

87 Kauppatase : +12 Mrd Eur -3,6 Mrd Eur Kilpailukyky kansantalouden kannalta

88 Kysynnän ja tarjonnan kehittymisen scenario 2020 metsähakkeelle (Pöyry) Kotimaisen energian lisäysmahdollisuudet etelässä, mutta raakaaineet Keski- ja Pohjois- Suomessa. Puun käyttöä on lisättävä, korvataanko edelleen lisää turvetta vaiko tuontipolttoaineita?

89 Energiaturve ja verot 15 Vapon tuottaman energiaturpeen verojalanjälki 2013: Turveveron osuus on vain 30 % kaikista veroista MYYNTI CHP Lämpö 5,3 TWh - CHP Sähkö 3,3 TWh - Lämpö/höyry 0,8 TWh - Lauhdesähkö 0,8 TWh Yhteensä 10,2 TWh = 137 milj. Kansantalouden tulovaikutus (sis. välilliset palkkatulot ja investoinnit) 279 milj. VEROVAIKUTUKSET 2013, milj. Turvevero (lämmöntuot.) 26,9 (4,9 /MWh) Verot palkoista* 29 ALV (Vapo) 14,9 Sähkövero 0,1 Polttoaineverot 9,9 Kiinteistövero 0,3 Tulovero (Vapo) 6,8 Yhteensä 87,9 milj. => 8,62 / MWh Nämä verot kohdistuvat myös sähkön tuotantoon (poltto-aineilla ei varsinaista sähköveroa) 16 + osingot Vapolta valtiolle 5 milj. * palkat: Vapon toimihenkilöt ja yrittäjät + työntekijät

90 Energiaturpeen energiavero alas ja käyttö ylös: Tuotannon verot lisäävät valtion verotuloja KOKO TOIMIALA ja eteenpäin Energiaturpeen käyttö Käyttö viime vuosina puolittunut Käytön lisäys edellyttää veromuutoksen lisäksi myös ympäristöluvituksen tehostumista. 14,8 TWh 22 TWh Käytön kasvu vienee joitakin vuosia, ennen kuin saavuttaa aiemman tason Energiaverotuotto (milj. ) 40 (4,9 /MWh) 22,50 (1,9 /MWh*) Tuotannon verotuotto (milj. ) (alv, palkkavero, polttoainevero jne.) 88,5 132 VEROTUOTOT YHTEENSÄ 128,5 154,50 17 Energiaturve ja ilmasto 18

91 Tiedotustilaisuus Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Energia Suomen suoalueiden elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt turvetuotannon suuntaamisen apuvälineenä Tutkija (nuorempi) Sanni Väisänen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto MMT, dos.niko Silvan, Metsäntutkimuslaitos, Parkanon yksikkö Professori Risto Soukka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tulokset 1)Runsaspäästöisiltä suoalueilta tuotetun turpeen kasvihuonekaasupäästövaikutus on alhaisempi kuin käytettäessä kivihiiltä energiantuotannossa 2) Metsittämällä alue turvetuotannon jälkeen ja lyhentämällä turvetuotantoaikaa, voidaan kasvihuonekaasuvaikutuksia vähentää Sanni Väisänen

92 Turveperäiset päästöt gco2 ekv./mj, 100 vuoden tarkasteluaika 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 20,0 40,0 60,0 107,5 72,7 14,4 0,3 7,4 42,2 Suoalue Tuotanto Kuljetus Käyttö Metsitys Yhteensä Kivihiili: 111 g CO 2 ekv./mj (Ecoinvent Centre 2007) Sanni Väisänen Toimenpide-ehdotuksia 1)Turvetuotannon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää nykyisestä i. Ohjaamalla turvetuotantoa runsaspäästöisille suoalueille ii. Huolehtimalla tehokkaasta biomassan kasvusta turvetuotannon jälkeen iii. Lyhentämällä turvetuotantoaikaa (jälkikäyttö, tuotannon aikaiset päästöt maaperästä) iv. Minimoimalla kentille jäävän turpeen määrää Sanni Väisänen

93 Turpeen energiakäyttö ja soiden hiilensidonta ovat tasapainossa Suomessa GTK, Mäkilä Käyttö 3,28 milj. t Kertymä 3,44 milj. t Turpeen tuotanto ha Turpeen kasvu 6 milj. ha 1 2 Energiaturve ja vedet 24

94 Turvetuotannon osuus alle prosentti vesistöjen ravinnekuormituksesta, 2012 Typpipäästölähteet Fosforipäästölähteet Lähde: Suomen ympäristökeskus Kaikki maankäyttö aiheuttaa kiintoaineskuormitusta Turvetuotannon osuus kohtuullinen Turvemaiden metsätalous -kunnostus ojitus Turvepeltojen viljely Turvetuotanto Kiintoaine, kuormitus t/vuosi *) (=4%) Lähde: Suo- ja turvemaastrategia 2011, turvemaiden kiintoainekuormitus *) Arviosta puuttuu luonnonhuuhtoutuma

95 Vapon 2012 ympäristösitoumukset toteutuvat Vapon keskeisimmät ympäristötavoitteet % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen monitorointi 4. Avoin vuorovaikutus 5. Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot 28

96 BAT-tekniikkaa vesienkäsittelyyn: pintavalutuskentät ja kosteikot Tilai suu den nimi Teki jän Nim i Entä jatko: Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa Vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaineja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. 30

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys 2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys ForestEnergy2020 vuosiseminaari 8.10.2014, Jyväskylä Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto-

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät RATKAISUJA LUONNOSTA - LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 4.10. 2016, VANHA YLIOPPILASTALO, HELSINKI Energia- ja ilmastokysymys on osa laajaa

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari

EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari 26.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Janka TEM, Energiaosasto Agenda 1. Uusiutuvan energian kehitys 2. EU:n energia- ja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

saatavuus energiantuotantoon

saatavuus energiantuotantoon Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään

Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään Seinäjoki 12.12.2014 Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen Työ- ja elinkeinoministeriö/energiaosasto E Sisältö 1. Kansainväliset raamit

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22.8.2012 Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori VTT 70 Industrial countries 60 Developing countries Total

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Matti Palon juhlaseminaari, Kannus 6.4. 2008 Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Jussi Uusivuori Finnish Forest Research Institute Metla Unioninkatu 40 A, FIN-00170 Helsinki jussi.uusivuori@metla.fi

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana

Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana Energia- ja ilmastostrategian kick-offtilaisuus 25.11.2015, Kulttuuritehdas korjaamo, Helsinki Tiina Koljonen, VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

EU:n päästökaupan näkymät vuoteen Päästökaupan ajankohtaispäivä

EU:n päästökaupan näkymät vuoteen Päästökaupan ajankohtaispäivä EU:n päästökaupan näkymät vuoteen 2030 Päästökaupan ajankohtaispäivä 14.4.2015 EU:n vähähiilitiekartta 2050 Asuminen ja palvelut Komission vähähiilitiekartta 2050 EU:lle (2011) 2020-ilmasto- ja energiapaketin

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot