VANTAAN KUVATAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 VANTAAN KUVATAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Laaja oppimäärä Vapaa-ajan lautakunta

2 2 Sisällysluettelo: sivu Oppilaitoksen toiminta-ajatus 1 Opetusjärjestelyt ja hallinto 1 Toiminnan arvot 1 Oppimiskäsitys ja työtavat 2 Oppimisympäristö 2 Oppilaaksi ottaminen ja opiskeluaika. 2 Opetuksen rakenne ja laajuus 3 Oppilasarviointi. 3 Todistukset 4 Hyväksi lukeminen. 4 Yksilöllinen opetussuunnitelma. 4 Yhteydet koteihin.. 4 Oppilaitoksen itsearviointi.5 Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet. 5 Työpajatarjonta. 7 Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamaan määräykseen nro 39/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

3 1 OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS Vantaan kuvataidekoulun toiminnan perustana on laki taiteen perusopetuksesta. (L 633/1998) Vantaan kuvataidekoulun antaman taiteen perusopetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalleen mahdollisuus monipuoliseen ja tavoitteelliseen taidekasvatukseen ja kuvataiteen harrastamiseen. Toiminta tukee lapsen ja nuoren terveen itsetunnon kehittymistä onnistumisen elämyksien ja luovan toiminnan tuottaman ilon kautta. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää taiteen ja esteettisten elämysten arvon elämää rikastuttavana asiana. Oppilasta ohjataan aktiivisesti seuraamaan ja arvioimaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä omassa ympäristössään, mediassa ja yleisesti yhteiskunnassa. Taiteen perusopetus luo edellytykset elinikäiselle taiteen ja kulttuurin harrastamiselle. Opetus antaa valmiuksia hakeutua kuvataidealan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. OPETUSJÄRJESTELYT JA HALLINTO Vantaan kuvataidekoulun toiminta on suunnattu vantaalaisille vuotiaille lapsille ja nuorille. Kuvataidekoulun ylläpitäjä on Vantaan kaupunki. Koulun johtokuntana toimii vapaa-ajan lautakunta. Opetus on maksullista. Lukukausimaksujen ja maksuhuojennusten perusteista päättää vapaa-ajan lautakunta. Toiminta on järjestetty alueellisesti palvelevana toimintana. Koulun lukuvuosi jakautuu 34 opintoviikkoon. Kuvataidekoulussa noudatetaan Vantaan peruskoulujen loma-aikoja. VANTAAN KUVATAIDEKOULUN TOIMINNAN ARVOT Vantaan kuvataidekoulun arvot perustuvat kaupungin sivistystoimen arvoihin, jotka ovat: Luovuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Tuloksellisuus Toimintaa ohjaa käsitys ihmisestä, joka eettisenä, luovana ja valintakykyisenä yksilönä voi aktiivisuudellaan vaikuttaa oman elämänsä laatuun. Oppilaita kohdellaan tasavertaisina, kasvavina ja kehittyvinä yksilöinä. Oppilas ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuuden mukanaan tuomaa rikkautta. Oppilasta kannustetaan asettamaan itselleen kehitystavoitteita. Toimintaa pyritään järjestämään usealla palvelualueella, jotta matkat eivät muodostuisi lapselle esteeksi harrastukseen hakeutumiselle. Opetus on maksullista, mutta vähävaraiset perheet voivat hakea maksuhuojennuksia. Oppilasvalinta tapahtuu avoimin perustein. Koulun toiminta on julkista. Pitkäjänteisen ja omaehtoisen taideopiskelun positiivinen vaikutus yksilön elämässä näkyy usein pitkällä aikavälillä. Onnistumisen elämyksiä antava ja luovaa ajattelua kehittävä taidekasvatus vahvistaa nuoren itsearvostusta. Omien, luovien voimavarojen löytäminen ja toteuttaminen rikastuttaa elämää. Mahdollisuuksiinsa luottava nuori kasvaa aktiiviseksi ja oma-aloitteiseksi aikuiseksi.

4 2 OPPIMISKÄSITYS JA TYÖTAVAT Tämä opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapsi on aktiivinen tiedon vastaanottaja ja havaintojen tekijä. Harjoittamalla tutkivaa ongelmanratkaisua taiteellisessa työskentelyssä oppilas yhdistää uutta tietoa luovasti ja omaperäisesti. Taiteellisessa oppimisprosessissa tietoa hankitaan ja sitä käsitellään aistimillisesti. Aistitiedon herättämät ajatukset, muistot ja tunteet ovat olennaisia tekijöitä taiteellisessa työssä ja taiteen vastaanottamisessa. Opiskelu kuvataidekoulussa on toiminnallista ja tutkivaa. Tavoitteena on, että oppilas itse asettaa työskentelylleen tavoitteita sekä käsittelee tietoa, pohtii ja muokkaa aihetta omakohtaisia ratkaisuja tehden. Oppilaan opiskelumotivaatio ja itselleen tietoisesti asettamat tavoitteet ovat oppimisen eteenpäin vievä voima. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ryhmän muiden jäsenten kanssa. Opettaja on oppimisen ohjaaja, kanssaoppija sekä taiteen tekemisen asiantuntija. Taiteelliseen oppimisprosessiin kuuluu myös eettinen ja esteettinen pohdinta. Taidetta tarkastellaan aina ajallisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan. Nykytaiteessa eri taiteenalueet nähdään muuttuvina ja toisiinsa vaikuttavina alueina. Perinteisiä taiteen alueita yhdistellään kokeilevasti. Yhteistyötä myös muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa kehitetään taiteidenväliseltä perustalta. Oppilaat ohjataan itse arvioimaan ja dokumentoimaan opiskeluaan. Välineitä itsearviointiin tarjoavat mm. työskentelypäiväkirja, keskustelut opintoryhmän, opettajan tai yleisön kanssa. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö muodostuu fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, opetussuunnitelmasta ja opetusmenetelmistä. Oppimisympäristö ei rajoitu pelkästään kuvataiteen opetustilaan ja oppitunteihin. Oppilasta rohkaistaan tekemään taideopintojaan hyödyntäviä havaintoja myös luonnossa, kaupunkiympäristössä, koulussa, kotona, mediaympäristössä eli myös varsinaisten oppituntien ulkopuolella. Taidenäyttelyissä käynti sekä omien näyttelyiden pito ovat olennainen osa toimintaa. Opiskeluympäristössä tulee vallita myönteinen, avoin, turvallinen ja jokaisen persoonaa kunnioittava ilmapiiri, joka tukee valmiuksiltaan erilaisten oppilaiden kasvua. OPPILAAKSI OTTAMINEN JA OPISKELUAIKA Vantaan kuvataidekoulun hakuaika uusille oppilaille on vuosittain huhtikuussa. Uusiin, aloittaviin ryhmiin oppilaat valitaan arpomalla. Ryhmiä voidaan täydentää myös lukukausien aikana. Oppilas ilmoittautuu kirjallisesti seuraavalle lukukaudelle. Oppilas voi anoa yhtä vapaavuotta opinnoistaan ja silti säilyttää opiskelupaikkansa esim. vaihtooppilasvuoden tai perheen väliaikaisen muuton vuoksi. Vapaavuoden myöntää rehtori. Yli vuoden kestävän tauon jälkeen oppilas osallistuu normaaliin hakumenettelyyn.

5 3 OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opinnot jakautuvat perusopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perusopintoja edeltäviä, 5-6-vuotiaiden varhaisiän opintoja ei lueta mukaan laajaan oppimäärän laskennalliseen tuntimäärään, mutta ne ovat mukana Vantaan kuvataidekoulun opetusohjelmassa. Opintojen vaihe ikäkausi h / vko h / vuosi VARHAISIÄN OPINNOT 5-6 v. 1 2 yht PERUSOPINNOT 7-12 v. 2 3 yht SYVENTÄVÄT OPINNOT v. 3 4 yht Lukuvuosi jakautuu 34 opintoviikkoon. Oppitunnin pituus on 45 min. Opinnot on järjestetty niin, että oppitunnit pidetään perättäisinä tunteina, samana viikonpäivänä läpi lukuvuoden. Poikkeuksen muodostavat retket ja näyttelykäynnit sekä projektit, joissa normaaliaikatauluista poiketaan väliaikaisesti. Oppitunnit pidetään lasten ja nuorten vapaa-aikana, iltapäivisin ja iltaisin. Oppilasryhmän koko on 8 15 oppilasta riippuen oppilaiden iästä ja opiskeltavasta aineesta. Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen ja syventävien opintojen yhteinen laskennallinen laajuus on 1300 oppituntia, josta perusopintovaihe käsittää 540 oppituntia ja syventävät opinnot 760 oppituntia. Syventävien opintojen loppuvaiheessa oppilas voi tehdä vapaaehtoisen päättötyön. Aloittaessaan päättötyön tekemisen oppilaan tulee olla vähintään 16 vuotta täyttänyt ja hänellä tulee olla syventäviä opintoja suoritettuna vähintään laskennalliset 306 oppituntia. Päättötyö on itsenäisesti toteutettava opinnäytetyö, jossa oppilas osoittaa taitonsa ja kypsyytensä parhaiten tuntemallaan kuvataiteen alueella. Päättötyö voi olla yksi teos tai teossarja, tutkielma, tai audiovisuaalinen tuotos. Päättötyöhön kuuluu työskentelypäiväkirja eli portfolio. Päättötyön laajuus on tuntia. Päättötyöhön käytetty aika voidaan sisällyttää opintojen kokonaistuntimäärään. Oppilas tekee päättötyölleen työsuunnitelman ja aikataulun. Päättötyötä voi tehdä sekä oppituntien aikana että omalla ajalla. Oppilaalle nimetään päättötyön ohjaaja ja kaksi arvioitsijaa. OPPILASARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehittymistä opinnoissaan. Oppilas saa jatkuvaa suullista palautetta oppimisestaan ja häntä ohjataan myös itse arvioimaan omaa edistymistään mm. työpäiväkirjoja ja oppimisportfoliota tekemällä. Sekä perusopinnoissa että syventävissä opinnoissa oppilas saa opettajaltaan sanallisen arvion kerran vuodessa. Opettajan antaman arvioinnin tulee kohdistua sekä oppimisprosessiin että valmistuneisiin tuotoksiin. Suoritettuaan kuvataiteen laajan oppimäärän mukaisia opintoja laskennallisen 1300 oppitunnin verran ja tehtyään hyväksytysti päättötyön, oppilas saa päättötodistuksen. Päättötyön arvosana-asteikko on 1 5 : 1 (hyväksytty), 2 (tyydyttävä), 3 (hyvä), 4 (kiitettävä), 5 (erinomainen). Arviointi tehdään opetushallituksen antamien arviointikriteerien mukaisesti. Oppilaan tulee saada tietoonsa päättötyön arviointikriteerit ennen työnsä aloittamista. Oppilaalla on valitusoikeus päättötyöhönsä kohdistuneeseen arvosanaan. Valitus on tehtävä 2 kk kuluessa arvosanan saamisesta.

6 4 Oppilaalla on oikeus korottaa saamaansa arvosanaa lisäsuorituksin. KUVATAITEEN PERUSOPETUKSESTA ANNETTAVAT TODISTUKSET Perusopintojen päättötodistus Päätettyään kuvataiteen laajan oppimäärän mukaiset perusopinnot, oppilas saa perusopintojen päättötodistuksen. Todistuksen liitteeksi oppilas saa kahden arvioitsijan sanallisen arvioinnin opinnoistaan ja opintoihin liittyvästä portfoliosta. Syventävien opintojen päättötodistus Päätettyään kuvataiteen laajan oppimäärän syventävät opinnot sekä tehtyään päättötyön, oppilas saa syventävien opintojen päättötodistuksen. Todistukseen liitteeksi oppilas saa kahden ulkopuolisen arvioitsijan laatiman sanallisen arvioinnin opinnoistaan ja numeroarvosanan päättötyöstään. Osallistumistodistus Mikäli opinnot keskeytyvät tai oppilas ei tee vapaaehtoista päättötyötä syventävien opintojen päätteeksi, hän saa opinnoistaan osallistumistodistuksen, josta ilmenevät kaikki siihen asti suoritetut opinnot Kuvataidekoulussa. HYVÄKSI LUKEMINEN Muualla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi, mikäli ne vastaavat kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Hyväksi lukemisesta päättää rehtori neuvoteltuaan oppilaan opettajan kanssa. YKSILÖLLINEN OPETUSSUUNNITELMA Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai näihin verrattavissa olevien syiden vuoksi kykene lainkaan tai väliaikaisesti opiskelemaan Kuvataidekoulun normaalin opetussuunnitelman ja ryhmäopetuksen puitteissa, voidaan hänelle laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma. Siinä määritellään opintojen sisällölliset ja ajalliset tavoitteet sekä opintojen toteuttamistapa. Oppilaalta edellytetään kuitenkin kykyä ja mahdollisuuksia käyttää hyväkseen opetusta, esim. etäopetuksen muodossa. YHTEYDET KOTEIHIN Oppilaiden koteja informoidaan Kuvataidekoulun toiminta-ajoista ja työjärjestyksestä ja opetussuunnitelmasta ja vuositeemoista. Koulu järjestää vanhempainiltoja opetuspistekohtaisesti ja näyttelyiden esittelyjä vanhemmille. Oppilaan kohdatessa vaikeuksia ryhmässään tai opiskelussaan, ryhmän opettaja on ensin yhteydessä vanhempiin ongelman ratkaisemiseksi. Vaikeuksien ilmaantuessa oppilaan opintojen jatkumista pyritään kuitenkin tukemaan joustavin järjestelyin, mikäli hän on itse halukas jatkamaan opintojaan.

7 5 OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINTI Kuvataidekoulun keskeinen kehittämisen väline on sisäinen arviointi. Oppilaitoksen toimintatapoja ja visioita tulee arvioida vuosittain. Arvokeskusteluissa pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon oppilaiden ja heidän vanhempiensa, opetushenkilöstön ja eri sidosryhmien näkemykset. Kuvataidekoulun henkilökunta keskustelee vuosittain opetuksen tavoitteista sekä seuraa tavoitteiden toteutumista ja tekee ehdotuksia opetussuunnitelman kehittämiseksi. OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLTÖALUEET Tavoitteena on, että lapsi ja nuori harjaantuu muuntamaan kokemuksiaan, tunteitaan ja tarinoitaan kuvalliseen muotoon ja oppii erilaisia kuvan tekemisen tekniikoita, joita ovat mm. piirustus, maalaus, graafiset menetelmät, muotoaminen ja rakentelu. Kunkin oman persoonan kehitystä ja erilaisten ratkaisujen arvoa vaalitaan sekä onnistumisen elämyksiä tuetaan. Kunkin ikäkauden ominaispiirteet ja oppilaan yksilöllinen kehitystaso tulee ottaa huomioon opetusta suunniteltaessa. Erilaisten tekniikoiden myötä taiteen tekemiseen liittyvä sanasto tulee tutuksi. Oppilaiden keskinäistä, positiivista vuorovaikutusta ryhmässä tuetaan. Tuotettuja kuvia tarkastellaan yhdessä ja samalla opitaan kuuntelemaan muita sekä odottamaan omaa vuoroa keskusteluissa. Työskentelyssä kiinnitetään huomiota hyvien työskentelytapojen omaksumiseen ja työvälineiden asianmukaiseen huoltoon sekä vastuullisuuteen yhteisten työtilojen käytössä. KESKEISET SISÄLLÖT Taiteen tuntemus Väritajun kehittäminen Tila- ja muototajun kehittäminen Sommittelutaidon ja suhteiden tajun kehittäminen Viestintätaitojen kehittäminen Ympäristökasvatus Taiteen tuntemus - taiteellisten oppimisprosessiensa ja omakohtaisen tekemisen kautta, että taide ja esteettiset elämykset ovat tärkeä osa inhimillistä elämää - että taide heijastaa aina aikakautensa elämää, tapoja ja yhteiskuntaa - että taideteokset välittävät viestejä eri aikoina ja eri paikoissa syntyneistä kulttuureista - tunnistamaan eri aikakausien ja maanosien kuvataidetta ja arkkitehtuuria - tuntemaan merkittävimpien kotimaisten kuvataiteilijoiden elämäntyötä ja taidetta - keskustelemaan taideteoksista ja tekemään omia tulkintoja näkemästään ja kokemastaan - kuvataidetta koskevaan terminologiaa ja tavallisimpia kuvataidetekniikoita

8 6 Väritajun kehittäminen - että valo on edellytys värien näkemiselle ja että valon määrä ja suunta vaikuttavat näkemiimme väreihin ja varjoihin. - että valkoinen auringon valo sisältää kaikki tuntemamme värit ja että se voidaan kokeellisesti todeta - havaintojen ja kokeilujen pohjalta soveltamaan tietojaan väreistä - väriopin perusteet ja oppii sen perusteella sekoittamaan väriaineista erilaisia värisävyjä ja valööreita eli vaaleus- ja tummuusasteita - että rinnakkain nähtyinä värit vaikuttavat toisiinsa - havainnoimaan luonnossa esiintyvien värien rikkautta ja harmoniaa - että väreillä on luonnossa monia biologisia tehtäviä - että värit herättävät ihmisessä tunteita ja että väreillä voidaan luoda ympäristöön erilaisia tunnelmia Tila- ja muototajun kehittäminen - tietoisesti havainnoimaan ja vertailemaan erilaisia tiloja ja ympäristöjä joissa liikkuu - että tilakokemuksiin vaikuttavat myös muut aistit kuten kuulo, haju- ja tuntoaisti - oppii rakentamaan kolmiulotteisia veistoksia ja rakennelmia erilaisista materiaaleista (savi, kipsi, paperi, pahvi, puu, luonnonmateriaalit, kierrätysmateriaalit ym.) sekä oppii erilaisia liittämisen tekniikoita. Sommittelutaidon ja suhteiden tajun kehittäminen - keskittymään ja tekemään aktiivisesti havaintoja kuvia tehdessään - suunnittelemaan kuva-aihettaan hahmottelemalla ja erottamaan olennaiset piirteet epäolennaisesta - suhteuttamaan esittämänsä aiheen kuva-alan kokoon tarkoituksenmukaisesti - käyttämään rajaamista ja erilaisia kuvakulmia kuvan valmistuksessa - jäsentämään kokonaisuuksia ja osia sekä niiden yhdistymistä toisiinsa kuvaamissaan kohteissa - ilmaisemaan liikevaikutelmaa kuvissaan sommittelun keinoin - havainnoimaan ja käyttämään erilaisia keinoja (värin intensiteetin ja valon ja varjon vaihtelut, koon vaihtelut, peittävyys, läpinäkyvyys) kuvatessaan esineiden muotoja ja tilaa kaksiulotteisessa kuvassa sekä oppii hallitsemaan perusasiat perspektiivisestä kuvaamisesta. - poikkeamaan totutuista kaavoista ja luomaan omaperäisiä ratkaisuja kuvasommittelussa. Viestintätaitojen kehittäminen - käyttämään kuvallisen kerronnan keinoja monipuolisesti kertoakseen tarinoita - oppii valmistamaan sarjakuvia, animaatioelokuvia, videoelokuvia muita esityksiä - oppii käyttämään sanaa ja äänimateriaalia yhdessä kuvien kanssa esityksissään - tunnistamaan ja käyttämään erilaisia visuaalisia merkkejä ja symboleja

9 7 - käyttämään tietotekniikkaa kuvien valmistamisessa ja muokkaamisessa - keskustelemaan ja muodostamaan mielipiteitä joukkoviestimien kuvaviestinnästä Ympäristökasvatus - tekemään monipuolisia havaintoja asuin- ja kouluympäristönsä esteettisestä laadusta ja keskustelemaan ympäristön merkityksestä viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille - käyttämään materiaaleja ja työtapoja, jotka edistävät kestävää kehitystä - vastuulliseksi ympäristönsä esteettisyyden ja terveellisyyden vaalijaksi TYÖPAJATARJONTA SYVENTÄVISSÄ OPINNOISSA Syventävät opinnot tapahtuvat työpajoissa, jonka oppilas valitsee vuodeksi kerrallaan. Työpajassa oppilas syventää perusopinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja valitsemallaan kuvataiteen tai kuvallisen median alueella. Syventäviin opintoihin siirrytään tavallisimmin 13-vuotiaana. Persoonallisen ilmaisun kehittäminen ja itsenäinen asenne työskentelyyn on painopistealueena syventävissä opinnoissa. Työpajatarjotin vaihtelee jonkin verran vuosittain oppilaiden osoittaman kiinnostuksen ja oppilaiden tekemien valintojen mukaan. Yleinen kuvataide työpaja Työpaja koostuu jaksoista, joissa opiskellaan kuvailmaisua erilaisia tekniikoita ja materiaaleja käyttäen. Piirustus- ja maalaus, painotyöt sekä kolmiulotteinen työskentely ovat työpajan keskeistä aluetta. Työskentelyjaksot ovat pitkäjänteisiä ja vaativat oppilaalta itsenäistä suunnittelua ja aiheiden käsittelyä. Piirustuksen ja maalauksen työpaja Työpajassa tutustutaan akvarelli-, guassi-, tempera-, akryyli- ja öljymaalaukseen sekä erilaisiin piirustustekniikoihin. Opetuksen tavoitteena on rohkaista ja tukea oppilasta persoonallisen ilmaisun kehittymisessä. Työpajassa tehdään näyttelykäyntejä, tutustutaan maalaustaiteen historiaan sekä nykytaiteen ilmiöihin. Keramiikan työpaja Keramiikan työpajassa muovaillaan ja rakennetaan saviesineitä ja keraamisia veistoksia. Perusopetuksessa tutuksi tulleiden muotoilutekniikoitten käyttöä syvennetään ja tutustutaan uusiin pinnankäsittely- ja koristelumenetelmiin. Työpajassa opitaan myös saviesineen valmistamista sarjana muottiin valamalla ja dreijaamalla. Tekstiilitaiteen työpaja Työpajassa opiskellaan perustaidot painokankaan, värjäyksen ja kudonnan alueelta sekä tutustutaan erilaisten luonnonmateriaalien vaatimiin työtapoihin. Oppilaan suunnittelutaitojen kehittäminen ja aiheen ideointi ovat tärkeällä sijalla. Piirustuksen ja taidegrafiikan työpaja Työpajassa tutustutaan piirtämisen ohella taidegrafiikan perusteisiin: kohopainomenetelmistä opiskellaan linoleikkaus- ja puupiirrostekniikka, metalligrafiikasta kuivaneula-, etsaus ja akvatintamenetelmät. Työpajassa tehdään myös kokeiluja uudemmilla grafiikan menetelmillä. Työpajassa käytetään myrkyttömiä työmenetelmiä.

10 8 Arkkitehtuurin työpaja Työpajassa perehdytään arkkitehtuurin perusteisiin erilaisten rakentelu- ja pienoismallitehtävien kautta. Työpajassa tutkitaan, kuinka ihminen on kautta aikojen rakentanut asumuksensa suojautuakseen luonnonvoimia, petoeläimiä tai vihollisiaan vastaan tai kuinka ihminen on oppinut erilaisia tekniikkoja hyväksi käyttäen valmistamaan siltoja, patoja, torneja ym. rakennelmia Rakennettuun ympäristöön ja sen suunnitteluun perehdytään tutustumalla oppilaan kotipaikkakunnalle tyypilliseen rakennuskantaan. Työpajassa tutustutaan ekskursioita tekemällä pääkaupunkiseudun arkkitehtonisesti merkittäviin rakennuksiin. Sarjakuvatyöpaja Työpajassa tutustutaan nykysarjakuvan ilmaisukeinoihin ja opitaan tekemään sarjakuvan käsikirjoituksia, opitaan juonen kuljetusta ja tarinan käänteiden kuvaamista. Tavoitteena on rikastuttaa omaa kuvailmaisua ja tarinankerrontataitoja sarjakuvan alueella. Digitaalisen kuvankäsittelyn työpaja Työpajassa opitaan kuvankäsittelyn perusteet ja tutustutaan kuvankäsittelyohjelman graafisiin mahdollisuuksiin ja ilmaisukeinoihin. Työpajassa tehdään myös harjoituksia graafisen suunnittelun alueelta. Työpajassa tutustutaan kuvallisen median ja mainosten välittämiin valokuviin ja niiden käyttämään kuvakieleen. Valokuvauksen työpaja Valokuvauksen työpajassa opitaan perustaidot mustavalkoisesta valokuvailmaisusta. Työpajassa opetellaan järjestelmäkameran käyttö, mustavalkofilmin kehitys negatiiviksi ja vedostus paperikuvaksi. Näyttelykäyntien avulla tutustutaan valokuvataiteeseen ja sen historiaan. Animaatiotyöpaja Työpajassa tutustutaan tarinan kertomiseen elokuvailmaisun keinoin tekemällä pala-animaatioita tai muovailuvaha-animaatioita videolle. Oppilas tutustuu animaatioelokuvan teon eri työvaiheisiin, jotka ovat : tarinan keksiminen ja storyboardin eli kuvakäsikirjoituksen teko, piirrosten tai vaha-animaatiohahmojen valmistaminen, kuvaus eli animointi, leikkaus eli editointi, äänitehosteiden liittäminen elokuvaan ja elokuvan esittäminen yleisölle. Työpajassa katsotaan myös animaatioelokuvia ja vieraillaan mahdollisuuksien mukaan animaatiostudiolla. Naamio-ja nukketyöpaja Työpajassa tutustutaan naamioiden ja nukkien maailmaan ja valmistetaan niitä eri materiaaleista. Työpaja sopii kolmiulotteisesta työskentelystä ja teatterin maailmasta kiinnostuneille. Päivitetty **************