MONIMUOTOINEN KUNTA ELINVOIMAINEN KUNTA Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.12.2010. MONIMUOTOINEN KUNTA ELINVOIMAINEN KUNTA Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset"

Transkriptio

1 MONIMUOTOINEN KUNTA ELINVOIMAINEN KUNTA Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset Joulukuu 2010

2 2

3 3 LUONNOS MONIMUOTOINEN KUNTA ELINVOIMAINEN KUNTA Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä. Kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. Maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta Tulevaisuuden alueet ja kunnat ovat monikulttuurisia ja kansainvälisesti verkottuneita toimijoita. Suomen sekä maakuntien ja kuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa hallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä. Maahanmuuttajien työllistymistä on tuettava kieli-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksella sekä kehittämällä muuta tarvittavaa koulutusta. Tutkintojen ja osaamisen tunnustamista on edistettävä siten, että maahanmuuttajien ammattitaito ja kyvyt saadaan käyttöön. Ulkomaalaisten työntekijöiden pääsyä suomalaiseen työelämään ja yrittäjiksi tulee helpottaa, jotta elinkeinoelämän kilpailukykyä voidaan vahvistaa. Työllisyyden hoidossa on erityistä huomiota kiinnitettävä jo maassa olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen. Laadittaessa maahanmuuttoa koskevia valtakunnallisia politiikkalinjauksia ja strategioita on otettava huomioon myös eri alueiden erilaiset tarpeet. Maahanmuuttoa koskeviin valtakunnallisiin selvityksiin ja toimenpide-ehdotuksiin tulee aina sisällyttää myös alueelliset analyysit. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin kaupunkiseutuihin ja maakuntiin, joihin maahanmuutto keskittyy. Erilaisten alueiden vetovoimaisuutta maahanmuuttajien asuinkuntina tulee edistää tuomalla esille tietoa niiden työ-, asuin- ja harrastusmahdollisuuksista. Kunnat tarvitsevat työperusteista maahanmuuttoa Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä yli palkansaajaa, joista vuoteen 2025 mennessä jää eläkkeelle noin puolet. Kunnallisesta henkilöstöstä yli puolet toimii sosiaali- ja terveysaloilla. Suomen väestö ikääntyy ja hoidon ja hoivan palvelujen tarve kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien on ajoissa varauduttava kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Työperusteista maahanmuuttoa tulee edistää tervetulleena ja välttämättömänä lisänä suomalaiseen työelämään. Maahanmuutto turvaa osin kuntien työvoiman saantia. Tulevaisuuden kilpailussa työvoimasta menestyvät ne työnantajat ja työyhteisöt, jotka ovat tietoisesti kehittäneet ulkomaisen työvoiman rekrytointia, ovat valmentautuneet kohtaamaan muista kulttuureista tulevia työntekijöitä sekä pystyvät toimimaan tuloksellisesti monikulttuurisuutta hyödyntäen. Rekrytoinnin on oltava vastuullista ja eettisesti korkeatasoista. Monimuotoisen työyhteisön johtamiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Maahanmuuttajien kotoutumista on edistettävä Kotouttamisen tarkoitus on helpottaa maahanmuuttajan asettumista maahamme ja edistää osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja tekee todellisia omaan ja perheensä elämään vaikuttavia valintoja ja päätöksiä sekä voi toimia aktiivisena kansalaisena. On tärkeää, että maahanmuuttajalla on samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet muun väestön kanssa. Kotoutumisen tärkeimpiä edellytyksiä ovat työllistyminen, kielitaito ja koulutus.

4 4 Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisessa on turvattava kuntien mahdollisuudet järjestää palvelut tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä varmistettava riittävä valtion rahoitus. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen on selkeästi oltava TE-toimistojen vastuulla. Maahanmuuton kasvaessa on työ- ja elinkeinohallinnon voimavaroja voitava ohjata maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kaikille maahanmuuttajille on turvattava pääsy työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen piiriin. Tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan mahdollisimman pikainen työllistyminen. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää erityisesti maahanmuuttajien sosiaalisen verkoston laajentamisessa koko ympäröivään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajajärjestöjen panos maahanmuuttajan oman äidinkielen, kulttuurin ja uskonnon ylläpitämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Kolmannen sektorin toimijat tarvitsevat sellaisia toimintansa rahoitusvälineitä, joiden turvin jatkuvaa kotouttamistyötä voidaan tehdä. Maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa on kehitettävä valtakunnallisesti yhteistyössä eri viranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Palveluiden tulee olla saatavilla maahanmuuttajille sopivalla tavalla eri kanavia ja välineitä hyödyntäen siten, että turvataan tasapuolisesti palvelun saatavuus ja laatu riippumatta maahanmuuttajan tiedoista tai taidosta käyttää tietoteknisiä välineitä. Muun muassa videoneuvotteluyhteyksien avulla tarjottavilla etäpalveluilla voidaan turvata palvelujen saatavuus ja laatu myös pienillä paikkakunnilla kustannustehokkaasti. Kuntien palvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttajien palvelutarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet vaativat peruspalvelujen mukauttamista sekä erillisjärjestelyjä palvelujen tarjoamisessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työelämän ulkopuolella olevien haavoittuvien ryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää monipuolisia toimenpiteitä, joihin tulee ryhtyä riittävän varhaisessa vaiheessa. Sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto lisäävät maahanmuuttajille suunnattujen opetus- ja kulttuuripalvelujen tarvetta. Maahanmuuttajille suunnattuja opetuspalveluja on kehitettävä osana koko koulutusjärjestelmää. On tärkeää säilyttää tarpeeksi suuri paikallinen päätösvalta järjestää opetuspalveluja eri tavoin paikallisista lähtökohdista. Tulevaisuudessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden väestörakenteeltaan tasapainoiseen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevässä työssä ja ennakkoluulojen vähentämisessä toiminta asuinalueilla on avainasemassa. Kuntien mahdollisuudet pakolaisten vastaanottoon on turvattava Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tavoitteena tulee olla, että sijoittaminen tapahtuu suunnitelmallisesti ja nopeasti ja että kotoutumista edistävät toimet aloitetaan välittömästi sijoittumisen jälkeen. Pakolaisten vastaanoton tulee säilyä kunnille vapaaehtoisena. Kuntien mahdollisuuksia ottaa pakolaisia vastaan lisäisi se, että kunnille maksettavat kustannusten korvaukset korotetaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Pakolaisten kuntaan osoittaminen on aina toteutettava kunnan kanssa yhteistyössä. Kuntaan osoittamisen tulee perustua kunnan ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen. Tämän menettelytavan rinnalle ei pidä luoda muita, hallinnollisiin ohjeisiin perustuvia toimintatapoja pakolaisten kuntiin osoittamisessa tai omaehtoiseen muuttoon tukemisessa. Valtion ja kuntien kustannusvastuu Kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät yleisen kustannustason nousun vuoksi enää kata palvelutuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Korvausten määrä on nostettava vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Yksinomaan kustannustason nousu edellyttää noin 50 %:n korotusta. Kiintiöpakolaisten usein vaikeat taustat asettavat kuntien kotouttamistoimille erityisiä haasteita. Siksi kiintiöpakolaisista tulee maksaa kaksinkertainen laskennallinen korvaus verrattuna muihin korvauksiin oikeuttaviin ryhmiin. Laskennallisten korvausten korvausajan pitäisi olla pidempi kuin kolme vuotta. Tämä koskee sekä kiintiöpakolaisia että muita kunnan vastaanottamia henkilöitä.

5 Kaikki maahanmuuttajat tarvitsevat kunnan järjestämiä palveluja. Palvelujen eritysjärjestelyjen aiheuttamia kustannuksia otetaan huomioon toiminta- ja taloussuunnittelussa. Yleisesti kunnissa on todettu, että esimerkiksi palveluun käytettävän ajan ja henkilöresurssin tarve maahanmuuttajien palveluissa on noin 1,5 2 kertainen verrattuna kantaväestön tarvitsemiin palveluihin. Valtionosuusjärjestelmässä tulee ottaa huomioon maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärä erityisenä laskennallisena kustannustekijänä peruspalvelujen valtionosuuksissa. 5 Maahanmuuttajien osallisuus yhteiskunnassa Maahanmuuttajien osallisuutta on parannettava ottamalla heidät mukaan kunnan palvelujen kehittämiseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Myös äänestysaktiivisuutta on pyrittävä lisäämään. Järjestötoiminnassa erilaiset kuntalaiset kohtaavat ja voivat lisätä keskinäistä kanssakäymistään. Yhteiskunnallisen osallisuuden tukemisessa on kiinnitettävä huomiota myös maahanmuuttajanaisten ja -miesten erilaisiin mahdollisuuksiin ja valmiuksiin. Kotouttamisen yhtenä haasteena on tiedottaminen perusoikeuksista ja suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista. Monimuotoisuus kunnan voimavarana Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa Suomenkin kunnissa hyvin moninaiset. Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa. Onnistunut kaksisuuntainen integraatio luo paikallistasolla edellytykset sille, että eri väestöryhmien väliset suhteet ovat hyvät ja että paikallisyhteisöt ovat aidosti monikulttuurisia. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä.

6 6 LUONNOS MONIMUOTOINEN KUNTA ELINVOIMAINEN KUNTA Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset Suomen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Ulkomaalaisten määrä Suomessa on vuodesta 1995 yli kaksinkertaistunut. Tuolloin Suomessa asui noin ulkomaalaista ja vuoden 2009 lopussa heitä oli noin Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä on noin 2,9 %. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi, kun otetaan huomioon ulkomailla syntyneet Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt. Tärkein Suomeen muuton peruste on perhesiteet, mutta työperusteisen maahanmuuton Suomeen odotetaan jälleen kasvavan laman väistymisen jälkeen. Maahanmuutto keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan maassa vakituisesti asuvaa henkilöä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ne ulkomaan kansalaiset, jotka eivät ole rekisteröineet oleskeluaan, eivät näy tilastoissa.

7 7 Suomessa on tällä hetkellä enemmän työn perusteella maahan muuttaneita kuin koskaan aikaisemmin. Tämän muutoksen merkitystä lisää myös väestön ikääntymisen myötä näkyvissä oleva kiristyvä kilpailu osaavasta työvoimasta kaikilla työmarkkinasektoreilla sekä Suomessa että muissa EU-maissa. Ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen voimakas kasvu samanaikaisesti työvoiman tarpeen kasvun kanssa lisää Suomen tarvetta saada ulkomaalaista työvoimaa. Kaikki maahanmuuttajat käyttävät ja tarvitsevat kuntien palveluita. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet on otettava huomioon palvelutuotannossa. Koko yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia maahanmuuttajien kotouttamisesta. Onnistunut kaksisuuntainen integraatio luo paikallistasolla edellytykset sille, että eri väestöryhmien väliset suhteet ovat hyvät ja että paikallisyhteisöt ovat aidosti monikulttuurisia. Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä. Kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. MAAHANMUUTTO VAHVISTAA KUNTIEN JA ALUEIDEN ELINVOIMAISUUTTA Tulevaisuuden alueet ja kunnat ovat monikulttuurisia ja kansainvälisesti verkottuneita toimijoita. Alueiden ja kuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa hallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä. Kunnilla ja maakunnilla on merkittävä rooli työvoimassa tapahtuvien muutosten ennakoinnissa. Korkeakoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen saatavuus sekä edellytykset vastata alueen työvoima- ja kehittämistarpeisiin tulee turvata. Toistaiseksi maahanmuuttajien osaamista ei ole pystytty hyödyntämään riittävästi. Erityisesti maahanmuuttajille suunnattujen kieli-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen sekä muun tarvittavan koulutuksen kehittämisellä on tuettava maahanmuuttajien työllistymistä.

8 8 Tutkintojen ja osaamisen tunnustamista on kehitettävä siten, että maahanmuuttajien kyvyt ja ammattitaito saadaan käyttöön. Työllisyyden hoidossa on erityistä huomiota kiinnitettävä jo maassa olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen. Maahanmuutto keskittyy tietyille alueille Suurin osa maamme tämän hetkisestä väestönkasvusta on maahanmuuton ansiota. Pääasiassa maahanmuutto keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Laadittaessa maahanmuuttoa koskevia valtakunnallisia politiikkalinjauksia ja strategioita on otettava huomioon myös eri alueiden erilaiset tarpeet. Maahanmuuttoa koskeviin selvityksiin ja toimenpide-ehdotuksiin tulee aina sisällyttää myös alueelliset analyysit. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin kaupunkiseutuihin ja maakuntiin, joihin maahanmuutto keskittyy. Maakunnan liitot laativat alueellisia kehittämisstrategioita, jotka toimivat maakunnan kehittämisen lähtökohtana. Näissä strategioissa määritellään maakunnan väestö-, koulutus- ja työpaikkatavoitteet. Maahanmuutto nähdään usein maakunnan kehittämisstrategioissa kokonaisuutena sisältäen niin työperusteisen kuin humanitaarisenkin maahanmuuton. Kunnissa maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä pitää suunnitella etukäteen ja koordinoida osana maahanmuuton kokonaiskehittämistä. Kuntien välinen yhteistyö on hyvä väline maahanmuuttajien vastaanoton ja kotouttamisen kehittämisessä. Seutukohtaisesti voidaan tarkastella elinkeinoelämän ja palvelujen kehittämistä niin, että otetaan huomioon mahdollisuus hyödyntää myös maahanmuuttajien ammatillista osaamista. Maaseudun ja maaseutumaisten kuntien vetovoimaisuutta maahanmuuttajien asuinkuntina voitaisiin edistää eriyttämällä kotouttamiskeinoja paikallisesti sekä tarjoamalla tietoa maaseudun työ-, asuin- ja harrastusmahdollisuuksista. Maaseudulla toimivilla järjestöillä on tärkeä tehtävä ja mahdollisuus saada maahanmuuttajia mukaan toimintaansa.

9 9 Ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan maassa vakituisesti asuvaa henkilöä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ne ulkomaan kansalaiset, jotka eivät ole rekisteröineet oleskeluaan, eivät näy tilastoissa. Vieraskielisten ryhmään kuuluvat muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat, maassa pysyvästi asuvat tai oleskelunsa rekisteröineet henkilöt. Vieraskielisellä henkilöllä voi olla myös Suomen kansalaisuus. TYÖPERUSTEINEN MAAHANMUUTTO Kunnat tarvitsevat työperusteista maahanmuuttoa Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä yli palkansaajaa, joista vuoteen 2025 mennessä jää eläkkeelle noin puolet. Suurimmat yksittäiset poistumat ovat vuosina 2014 ja 2015, jolloin kumpanakin eläköityy lähes henkilöä. Kunnallisesta henkilöstöstä yli puolet toimii sosiaali- ja terveysaloilla. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja erilaiset sitä valmistelevat toimet ovat nyt ajankohtaisia, koska taloudellinen taantuma on vähitellen väistymässä. Suomen väestö ikääntyy ja hoidon ja hoivan palvelujen tarve kasvaa. Työllinen työvoima vähenee muutamien vuosien kuluessa nopeasti ja siksi kuntien ja kuntayhtymien on ajoissa varauduttava kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Työvoimavaje on hieman kasvamassa. Kasvukeskuksissa ongelmia on jo selvemmin nähtävissä, eikä taantuman takia vapautuneen työvoiman ja kuntaalan tarve kohtaa. Pysyvä maahanmuutto on tähän asti ollut vain vähäisessä määrin työperusteista. Sitä tulee edistää tervetulleena ja välttämättömänä lisänä suomalaiseen työelämään. Työperusteinen maahanmuutto turvaa osin kuntien työvoiman saantia. Alueiden ja kuntien hyvinvointi edellyttää osaavaa työvoimaa kaikille sektoreille. Siksi myös kunta-ala tarvitsee jatkossa ulkomaista työvoimaa turvatakseen palvelutuotantonsa. Työperusteisen maahanmuuton hyötynäkökohtia on tuotava entistä voimakkaammin esille ja tällä perusteella maahan tulleiden henkilöiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan on tuettava.

10 Työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja sen perusteella tapahtuva rekrytointi on parhaimmillaan työnantajalähtöistä ja siinä mielessä tarveharkintaista ja kohdennettua. Vastuullinen, eettisesti korkeatasoinen ja läpinäkyvä toiminta on välttämätöntä ja kaikkien edun mukaista. Työnantajien verkostoituminen parantaa mahdollisuuksia onnistuneeseen työvoiman hankintaan ulkomailta, jossa sekä tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen, tarvittava lisäkoulutus että kieliopinnot on turvattu. Kansainvälistyvä toimintaympäristö edellyttää kunnilta monikulttuurisen asiakaskunnan huomioon ottamista. Kuntapalveluissa tulee yhä useammin eteen tilanteita, joissa tarvitaan uudenlaista sekä kielellistä että kulttuuritaustan tuntevaa palveluosaamista. Muutamat kunnat ovatkin ottaneet tavoitteekseen rekrytoida palvelukseensa ulkomaalaistaustaista työvoimaa alueellaan asuvien ulkomaalaisten määrään suhteutettuna. Tulevaisuuden kilpailussa työvoimasta menestyvät ne työnantajat ja työyhteisöt, jotka ovat tietoisesti kehittäneet ulkomaisen työvoiman rekrytointia, ovat valmentautuneet kohtaamaan muista kulttuureista tulevia työntekijöitä ja työtovereita sekä pystyvät toimimaan tuloksellisesti monikulttuurisuuden huomioon ottaen ja sitä hyödyntäen. Myös monikulttuurisuuden ja monimuotoisen työyhteisön johtamiseen on kiinnitettävä enenevää huomiota. Elinkeinoelämän kilpailukyvylle etua maahanmuuttajista Innovatiivisella elinkeinotoiminnalla on oltava edellytykset kytkeytyä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin yritysten sijainnista riippumatta. Tämä edellyttää toimivan infrastruktuurin rinnalle myös osaavaa työvoimaa, jolla on kielitaitoa ja kykyä ymmärtää vieraita toimintakulttuureja. Maahanmuuttajien osaaminen ja verkostot tulisi nähdä myös elinkeinojen innovatiivisen ja kansainvälisen kehittämisen voimavarana. Ulkomaalaisten työntekijöiden pääsyä suomalaiseen työelämään ja yrittäjiksi tulee helpottaa. On erittäin tärkeää, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia työehtoja ja työehtosopimuksia. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijällä on tehtävään tarvittava riittävä pätevyys, osaaminen ja kielitaito. Laissa tai muissa työnantajaa sitovissa määräyksissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla on tarkoituksenmukaista määrätä pätevyydestä vain niissä tilanteissa ja siinä määrin, joissa se tehtävän hoitamisen kannalta on välttämätöntä. Työnantajalla tulee olla mahdollisuus valita tehtäviin parhaaksi katsomansa henkilöt, joiden ammattitaito ja osaaminen on voinut kertyä myös ulkomailla. Kaikkien työelämäosapuolien tulee edistää suotuisaa asenneilmapiiriä työpaikoilla ja torjua tietämättömyydestä johtuvia ennakkoluuloja ja rasismia. Kansainvälisten erityisosaajien sitouttaminen alueelle edellyttää muun muassa kuntien vahvaa peruspalvelujen tarjontaa, koulutusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille sekä viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä. 10 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISTA ON EDISTETTÄVÄ Kotouttamisen tarkoitus on helpottaa maahanmuuttajan asettumista maahamme ja edistää osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja tekee todellisia omaan ja perheensä elämään vaikuttavia valintoja ja päätöksiä sekä voi toimia aktiivisena kansalaisena. On tärkeää, että maahanmuuttajalla on samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet muun väestön kanssa. Kotoutumisen tärkeimpiä edellytyksiä ovat työllistyminen, kielitaito ja koulutus. Kunnan tehtävät Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan ja työvoimaviranomaisten yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa on välttämätöntä. Kunnat laativat kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi kotouttamisohjelman. Ohjelma sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä. Tavoitteena on, että

11 kotouttamisohjelmat sovitetaan osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua, jolloin ne voivat edistää hyviin etnisiin suhteisiin ja kotoutumiseen liittyvien tavoitteiden valtavirtaistamista. Monet kunnat ovat linjanneet omissa kotouttamisohjelmissaan maahanmuuttopolitiikkaansa ja liittäneet sen osaksi kunnan kansainvälistymis- ja muita kehittämisstrategioita. Koko maakunnan kattava maahanmuuttostrategia luo pohjan laaja-alaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Kunnan peruspalvelut ovat pääsääntöisesti samat kantaväestölle ja maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita on tarkasteltava erityisinä palveluina, jotka ovat joko muokattuja tai erillisjärjestelyin toteutettuja peruspalveluita tai vain maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Erillisjärjestelyt ja vain maahanmuuttajille suunnatut kotoutumista tukevat palvelut vaativat lisäresursointia. Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisessa on turvattava kuntien mahdollisuudet järjestää palvelut tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä varmistettava riittävä valtion rahoitus. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän estämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnittelu tukee kunnissa hyvää hallintoa sekä henkilöstön ja palveluiden kehittämistä. Tasa-arvolain mukaan kuntien viranomaisina tulee myös edistää sukupuolten tasa-arvoa työnantajina, palvelujen tarjoajina sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja osallisuudessa. Eurooppalaisessa paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjassa kiinnitetään huomiota moninkertaiseen syrjintään muun muassa etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella. Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt tasa-arvon peruskirjan 2006 ja suositellut sitä kunnille ja maakuntien liitoille. Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon eri väestöryhmien ja sukupuolten erilaiset tarpeet. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille suunnatut positiiviset erityistoimet edistävät kaikkien kotoutumista. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen tulisi olla luonteva osa palvelujen paikallista kehittämistä. Tähän tarvitaan kunnissa resursseja tiedon lisäämiseksi ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Työ- ja elinkeinohallinnon tehtävät Työ- ja elinkeinohallinnon rooli aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa on keskeinen. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen on selkeästi oltava TE-toimistojen vastuulla, jotta kotouttamisen työelämälähtöisyys voidaan varmistaa. Maahanmuuton kasvaessa on työ- ja elinkeinohallinnon voimavaroja voitava ohjata maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kaikille maahanmuuttajille on turvattava pääsy työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen piiriin. Aikuisten maahanmuuttajien ensisijainen alkukartoituksen tekijä on TE-toimisto. Tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan mahdollisimman pikainen työllistyminen. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen varattujen resurssien riittämättömyyden vuoksi maahanmuuttajia on ohjattu kotoutumiskoulutukseen rinnastettavaan omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoinen opiskelu on koulutusta, johon maahanmuuttaja itse hakeutuu työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen sijasta esimerkiksi kansalaisopistoon, ammatilliseen peruskoulutukseen tai lukioon. Omaehtoiseen opiskeluun tulee sisältyä suomen tai ruotsin kielen opiskelua ja sen tulee vahvistaa maahanmuuttajan työllistymisen edellytyksiä. Maahanmuuttajien omaehtoinen opiskelu kasvattaa ammatillisen koulutuksen järjestäjäluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkatarvetta. Kunnat rahoittavat ammatillisesta peruskoulutuksesta lähes 60 %. Omaehtoisen opiskelun tulee olla kokonaan valtion rahoittamaa ja järjestämislupien ulkopuolella olevaa koulutusta. Erityisen tärkeää on varata ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäluvan mukaiset paikat ilman toisen asteen tutkintoa oleville nuorille. Työ- ja elinkeinotoimistojen palveluissa on tärkeää ottaa kaikkien maahanmuuttajien erityistarpeet huomioon läpileikkaavana periaatteena. 11

12 12 Kolmannen sektorin tehtävät Kolmannella sektorilla on hyvät mahdollisuudet täydentää viranomaisten palveluita. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää erityisesti maahanmuuttajien sosiaalisen verkoston laajentamisessa koko ympäröivään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien omien järjestöjen panos maahanmuuttajan oman äidinkielen, kulttuurin ja uskonnon ylläpitämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvien kotouttamiskäytäntöjen levittämiseen on panostettava. Kolmannen sektorin toimijat tarvitsevat sellaisia toimintansa rahoitusvälineitä, joiden turvin jatkuvaa kotouttamistyötä voidaan tehdä. KUNTIEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE Kunnan palveluissa eri kulttuurien kohtaaminen konkretisoituu. Maahanmuuttoasiat koskettavat kaikkia kunnan palvelusektoreita. Maahanmuuttajien palvelutarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen. Kunnat ovat todenneet, että varsinkin maassa olon alkuvaiheessa maahanmuuttajien palvelemiseen käytetään aikaa ja henkilöresursseja noin 1,5 2 kertaisesti kantaväestöön verrattuna. Tehtyjen selvitysten mukaan maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet vaativat peruspalvelujen mukauttamista sekä erillisjärjestelyjä palvelujen tarjoamisessa. Näistä aiheutuu lisäkustannuksia peruspalveluihin. Peruspalvelujen valtionosuuksissa tulee ottaa maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärä huomioon erityisenä laskennallisena kustannustekijänä. Joidenkin palvelujen käyttö sosiaali- ja terveystoimessa on maahanmuuttajilla vähäisempää kuin kantaväestöllä. Tietoa käytettävissä olevista palveluista on tarpeen jakaa maahanmuuttajille maahantulon yhteydessä annettavassa perustietopaketissa. Julkishallinnon yhteistyö maahanmuuttajien asiakaspalvelussa lisää sekä palvelun laatua, saatavuutta että kustannustehokkuutta.

13 Kunnat, joissa oli eniten vieraskielisiä vuonna

14 14 Kunnat, joissa vieraskielisten osuus (%) oli suurin v Sosiaali- ja terveyspalvelut Erityisesti humanitaarisin perustein tulleilla maahanmuuttajilla on usein pitkäaikainen tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kaikki pakolaiset eivät hyvin erilaisten taustojensa vuoksi työllisty, vaan saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviytymiseensä pitkäänkin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työelämän ulkopuolella olevien nuorten, vammaisten ja ikääntyneiden palveluihin. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää monipuolisia toimenpiteitä, joihin täytyy ryhtyä riittävän varhaisessa vaiheessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on vahva säädöspohja ja työetiikka, joiden pohjalta oikeiksi ja hyviksi koetut menettelytavat ovat muodostuneet. Sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan hyväksymään tietyissä määrin vieraan kulttuurin vaatimia erilaisia toimintatapoja. Nämä eivät kuitenkaan saa koskaan johtaa Suomen lainsäädännön vastaiseen menettelyyn.

15 15 Opetus, kulttuuri ja maahanmuuttajat Asuminen Sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto lisäävät maahanmuuttajille suunnattujen opetus- ja kulttuuripalvelujen tarvetta. Erityisen tärkeää on, että maahanmuuttajat voivat oppia suomen tai ruotsin kieltä. Maahanmuuttajille suunnattuja opetuspalveluja on kehitettävä osana koko koulutusjärjestelmää. On myös tärkeää säilyttää tarpeeksi suuri paikallinen päätösvalta järjestää opetuspalveluja eri tavoin, jotta joustavuus ja paikallisten tarpeiden huomioiminen olisi mahdollisimman hyvä. Eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaaminen on osa koulun arkipäivää. Opettajakoulutuksessa tulisi entistä enemmän käsitellä monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Maahanmuuttajien parissa työskennelleiden opettajien kokemukset olisi saatava käyttöön voimavarana opettajankoulutuksessa sekä opettajien täydennyskoulutuksessa. Maahanmuuttajista huomattava osa on lapsia ja nuoria. Opetus ja koulutus ovat keskeisessä asemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Myös aikuisten maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan voidaan edistää lasten ja nuorten koulunkäynnin kautta. On välttämätöntä huolehtia siitä, ettei kuntiin synny oppilaitoksia, joiden oppilasaines muodostuu yksinomaan tai lähes ainoastaan maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten tiivis vuorovaikutus kantaväestön lasten ja nuorten kanssa parantaa yhteenkuuluvuutta, nopeuttaa suomen tai ruotsin kielen oppimista sekä lisää osallistumista yhteiskuntaan. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön on tärkeää kutsua maahanmuuttajanuorten vanhemmat. Koulutuksessa on kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisedellytykset turvattava siten, että jatkokoulutukseen pääsyn vaatimukset saavutetaan. Tavoitteena tulee olla, että myös maahanmuuttajanuoret saavat joko lukio- tai ammatillisen perustutkinnon toiselta asteelta, valmiuden elinikäiseen oppimiseen ja työelämään. Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutus, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat oivallinen keino integroitumisessa. Eri kulttuurien toimintatapojen ymmärtämisessä kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntapalveluilla on tärkeä merkitys. Matalan kynnyksen palveluina liikunta- ja nuorisotoimi tavoittavat maahanmuuttajanuoret helposti. Tärkeää on, että myös maahanmuuttajanuorten vanhemmat saavat tietoa toiminnasta, jotta he voivat antaa nuortensa osallistua. Kielikoulutuksen tehostamisessa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö on tärkeää. Seudullinen yhteistyö on havaittu monilla alueilla hyväksi keinoksi tehostaa kielikoulutusta. Tulevaisuudessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden väestörakenteellisesti tasapainoiseen kehittämiseen. Suurissa kaupungeissa eri väestöryhmien välisten suhteiden säilyminen hyvinä edellyttää, että kaupunginosat ja asuinalueet eivät erilaistu liikaa. Erilaistuminen muodostuu ongelmalliseksi silloin, jos sen seurauksena tietyt asuinalueet leimautuvat ja jos asuinalueiden kasvuikäinen nuoriso syrjäytyy. Tyypillistä on silloin alueen ja sen palveluiden, kuten koulujen, huono maine. Alueen julkisiin palveluihin voi olla vaikea saada tehtävien edellyttämää pätevää henkilöstöä. Tällaiset negatiiviset kierteet on katkaistava ja niiden syntyminen on pyrittävä ehkäisemään. Yhdyskuntapolitiikassa on tarpeen kiinnittää huomiota ongelmallisten alueiden ja palveluiden monipuoliseen kohentamiseen. Suomessa on onnistuttu välttämään erilaistumista kaavoituksen avulla ja sijoittamalla asuinalueille erityyppisiä ja eri hallintamuotoja edustavia asuintaloja ja muodostamalla valtion rahoittamiin vuokrataloihin heterogeenisia asukasrakenteita. Näiden periaatteiden noudattamista on syytä jatkaa. On myös huolehdittava siitä, että ulkomailta tuleville erityisosaajille ja työntekijöille on tarjolla asianmukaisia asuntoja. Ennaltaehkäisevässä työssä ja ennakkoluulojen vähentämisessä toiminta asuinalueilla on tärkeässä asemassa. Oma asuinalue ihmissuhteineen ja palveluineen on maahanmuuttajille tärkeä toimintaympäristö. Asukaskokoukset ja asukastoimikunnat sekä asukastupatoiminta ovat yksi tie, jota kautta maahanmuuttajat voivat kohdata naapureitaan.

16 Maahanmuuttajille on usein tarpeen antaa asumisopastusta ja rohkaista heitä osallistumaan asuinyhteisönsä toimintaan. Monilla kuntien ja kolmannen sektorin hankkeilla on pyritty lisäämään maahanmuuttajien tietoisuutta suomalaisesta asumistavasta. Olisikin suositeltavaa, että koottaisiin näiden hankkeiden hyvistä käytännöistä opas, joka voitaisiin jakaa kaikille maahanmuuttajille maahantulon yhteydessä. Valtaväestön ja vähemmistöjen yhteistyöhön on panostettava nykyistä enemmän. 16 KUNTIEN MAHDOLLISUUDET PAKOLAISTEN VASTAANOTTOON ON TURVATTAVA Suomessa valtiolla on päävastuu pakolaispolitiikasta. Valtio päättää oleskelulupien myöntämisestä maahanmuuttajille. Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttymisen kannalta kuitenkin myös kunnat ovat tärkeässä asemassa vastuun kantajina. Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tavoitteena tulee olla, että sijoittaminen tapahtuu suunnitelmallisesti, nopeasti ja että kotoutumista edistävät toimet aloitetaan välittömästi sijoittamisen jälkeen. Pakolaispolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunnilla on mahdollisuus ja resurssit ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kunnat vastaanottavat pakolaisia ELY-keskusten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Varmuus voimavarojen riittävyydestä kannustaisi kuntia ottamaan vastaan pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Suurimmat ongelmat vastaanotossa liittyvät resurssien puutteeseen sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa, asuntojen saamiseen, tulkkausongelmiin ja aikuisten kielikurssien vähyyteen. Pakolaisten vastaanoton tulee jatkossakin säilyä kunnille vapaaehtoisena. Kaikilla kunnilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia järjestää pakolaisille näiden tarvitsemia erityispalveluja. Kuntasijoitusten vapaaehtoisuus on tärkeää myös kaikkien kuntalaisten palvelujen yhdenvertaisuuden kannalta. Yhdenvertaisuus edistää eri väestöryhmien välisiä hyviä suhteita. Kuntien mahdollisuuksia ottaa pakolaisia vastaan lisäisi se, että kunnille maksettavat korvaukset korotetaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on kunnille hyvin haasteellista. Valtion vastuuta erityisesti pakolaiskiintiössä tulevista hätätapauksista tulee kasvattaa. Hätätapauksena tulevat henkilöt tarvitsevat erityisosaamista vaativaa asiantuntija-apua. Valtion tulisi järjestää tämä apu keskitetysti varsinkin maahan tulon alkuvaiheessa. Kuntien kannalta on kestämätöntä, että ne joutuvat erittäin vaikeisiin, ennakoimattomia kustannuksia vaativiin kotouttamistilanteisiin. Pakolaisten kuntaan osoittaminen on aina toteutettava kunnan kanssa yhteistyössä ja sen tulee perustua kunnan ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen. Tämän menettelytavan rinnalle ei pidä luoda muita, hallinnollisiin ohjeisiin perustuvia toimintatapoja pakolaisten kuntiin osoittamisessa tai omaehtoiseen muuttoon tukemisessa. Maahanmuuttajien itsenäinen ja omaehtoinen muutto, jota valtion viranomaiset nykyisin jopa tukevat, aiheuttaa kunnille suuria ongelmia tilanteen ennakoimattomuuden ja hallitsemattomuuden takia. Maahanmuuttajat puolestaan jäävät vaille kotouttamistoimia, koska kunnat eivät ole voineet varautua heidän saapumiseensa eivätkä välttämättä edes tiedä heidän tulostaan. TE-toimistojen tärkeä rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa korostuu pakolaisten työllistymisen edistämisessä ja kielikoulutukseen ohjaamisessa. TE-toimistoille on osoitettava riittävästi resursseja pakolaisten kotouttamiseen. Humanitaarisin perustein tulleiden maahanmuuttajien työllistymistä on tuettava tarvittaessa erityistoimenpitein. Maahanmuuttajien työllistäminen edistää humanitaarisen maahanmuuton tavoitteita, koska mahdollisuus huolehtia omasta toimeentulosta helpottaa asettumista uuteen asuinmaahan. VALTION JA KUNTIEN KUSTANNUSVASTUU Valtioneuvoston vuonna 2008 kotouttamislain toimeenpanosta antamassa selonteossa käsitellään kotouttamislain ja maahanmuuton kustannuksia. Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavan korvauksen tarkoituksena on korvata palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Selonteon mukaan pakolaisista aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin vaikeasti selvitettävissä. Yrityksistä huolimatta ei ole onnistuttu yksityiskohtaisesti selvittämään kunnille pakolaisten kuntaan muutosta aiheutuvia kustannuksia, koska Suomen lainsäädäntö ei mahdollista erillisten maahanmuuttajataustaisten palvelujen käyttöä koskevien

17 seurantatiedostojen ylläpitoa ja koska kustannukset jakautuvat kaikille kuntien toimialoille. Tästä syystä paras saavutettavissa oleva tieto perustuu valtaosin kunnissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiin maahanmuuttajien kantaväestöön nähden poikkeavasta palvelutarpeesta ja niiden käytöstä. Tällaista kokemukseen perustuvaa tietoa voidaan suhteuttaa myös kustannuksina. Tällöin hyödynnetään kuntakentässä yleisesti käytettäviä keskimääräisiä yksikkökustannuksia. Palvelujen erityisjärjestelyjen aiheuttamat kustannukset voidaan arvioida toiminta- ja taloussuunnittelussa. Yleisesti kunnissa on todettu, että esimerkiksi palveluun käytettävän ajan ja henkilöresurssin tarve maahanmuuttajien palveluissa on noin 1,5 2 -kertainen verrattuna kantaväestön tarvitsemiin palveluihin. Eduskunnan hallintovaliokunta on antanut mietinnön valtioneuvoston selonteosta kotouttamislain toimeenpanosta (HaVM 8/2009). Mietinnössään valiokunta toteaa, että kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät enää kata yleisen kustannustason kehityksen johdosta palvelutuotannosta aiheutuvia kustannuksia ja että korvausten määrä on nostettava vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Vuoden 2010 alussa tehty laskennallisten korvausten kymmenen prosentin korotus on ensimmäinen sitten vuoden Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat vuodesta 1993 vuoteen 2009 nousseet 56,2 %. Kunnille maksettava korvaus pakolaisten vastaanotosta on osoittautunut riittämättömäksi eikä tehty 10 %:n korotus ole riittävä. Korvaustasoa tulee nostaa vastaamaan todellista tarvetta. Jatkossa tulee pitää huolta siitä, että korvaukset pysyvät kustannuskehityksen mukaan oikeassa tasossa ilman eri toimenpiteitä. Kiintiöpakolaisten usein vaikeat taustat asettavat kuntien kotouttamistoimille erityisiä haasteita. Siksi kiintiöpakolaisista tulee maksaa kaksinkertainen laskennallinen korvaus verrattuna muihin korvauksiin oikeuttaviin ryhmiin. Kunnille on aiheutunut ongelmia myös siitä, että perheenyhdistämisten, pakolaisten omaehtoisen muuton ja inkerinsuomalaisten paluumuuton takia kuntiin tulevien maahanmuuttajien määrä kasvaa ennalta suunnitellusta. Kolmen vuoden aika valtion korvausten saamiseen on osoittautunut liian lyhyeksi. Laskennallisten korvausten korvausajan pitäisi olla pidempi kuin kolme vuotta. Tämä koskee sekä kiintiöpakolaisia että muita kunnan vastaanottamia henkilöitä. Erityisen tärkeää korvausajan pidentäminen on silloin, kun kotoutumissuunnitelma-aika on pitempi kuin kolme vuotta. Vaikeaa ja pitkäaikaista hoitoa vaativien kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia tulee korvata kunnille ilman aikarajaa. Myöskään Suomen kansalaisuuden saaminen ei poista erityistoimenpiteiden ja kustannuskorvausten tarvetta. Myös muut kuin humanitaarisin perustein tulleet maahanmuuttajat tarvitsevat ja käyttävät kunnan järjestämiä palveluja. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen muista syistä kuin pakolaisina. Myös heidän palvelemisensa varsinkin maassa olon alkuvaiheessa vaatii erityistoimenpiteitä. Uudistettu valtionosuusjärjestelmä astui voimaan vuoden 2010 alusta. Siinä ei kuitenkaan sosiaali- ja terveystoimen osalta ole lainkaan maahanmuuttajia koskevia kustannustekijöitä. Valtionosuusjärjestelmässä tulee ottaa huomioon maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärä erityisenä laskennallisena kustannustekijänä peruspalvelujen valtionosuuksissa. TIETOYHTEISKUNTA, TIEDOTTAMINEN JA NEUVONTA Maahanmuuttajat tarvitsevat tiedotusta ja neuvontaa kotoutuakseen. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa tulee myös neuvonnan ja tiedottamisen tarve kasvamaan. Maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa on kehitettävä valtakunnallisesti yhteistyössä eri viranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Toisaalta maahanmuuttajien tarpeet on huomioitava osana kaikille kansalaisille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa niin verkossa kuin kasvotusten annettuna. Tietoyhteiskunnan välineet tarjoavat keinoja ja mahdollisuuksia maahanmuuttajille tiedonhankintaan, koulutukseen ja itsenäiseen toimintaan. Palveluiden tulee olla saatavilla 17

18 maahanmuuttajille sopivalla tavalla eri kanavia ja välineitä hyödyntäen siten, että turvataan tasapuolisesti palvelun saatavuus ja laatu riippumatta maahanmuuttajan tiedoista tai taidosta käyttää tietoteknisiä välineitä. Kunnissa on asiakaspalvelupisteitä ja monessa kunnassa on valtionhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteinen yhteispalvelupiste julkishallinnon palvelujen tarjoamiseen. Erilaiset asiakaspalvelupisteet tarjoavat kunnissa kirjastojen ohella nykyaikaiset asiakaspäätteet internetin ja sähköisten palvelujen hyödyntämiseen. On tärkeää, että asiakaspäätteitä on käytettävissä itsepalveluun, mutta myös käytön opastusta on oltava saatavilla. Jatkossa asiakaspalvelupisteistä voitaisiin antaa omakielisiä palveluita etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden avulla. Palveluntuottajat voivat tarjota palveluja sieltä, missä niiden osaamisresurssit ovat, ja etäpalveluilla voidaan turvata palvelujen saatavuus sekä niiden laatu myös pienillä paikkakunnilla kustannustehokkaasti. Suomessa puhuttavien kielten määrä ja niiden tulkkaustarve kasvaa maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Valtakunnallisella etätulkkausratkaisulla pystytään tarjoamaan laadukasta palvelua esimerkiksi sellaisten yhteispalvelupisteiden kautta, joissa on etäpalveluvarustus eli videoneuvottelulaitteet. Etätulkkauksella voidaan turvata tulkkauksen saatavuus ja parantaa palvelujen laatua. Suuriin kaupunkeihin perustetut maahanmuuttajille suunnatut asiakaspalvelupisteet voivat palvella tietoyhteiskunnan välineitä hyödyntäen myös muita kuntia. 18 Vieras kieli on joku muu kuin suomen, ruotsin tai saamen kieli.

19 19 MAAHANMUUTTAJIEN OSALLISUUS YHTEISKUNNASSA Maahanmuuttajien osallisuutta on pyrittävä parantamaan ottamalla heidät mukaan kunnan palvelujen kehittämiseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Myös äänestysaktiivisuutta on pyrittävä lisäämään. Yhteiskunnallisen osallisuuden tukemisessa on kiinnitettävä huomiota myös maahanmuuttajanaisten ja -miesten erilaisiin mahdollisuuksiin ja valmiuksiin. Monissa kunnissa on perustettu vaikuttamisen ja osallistumisen kanavaksi neuvoa-antavia monikulttuurisuustoimikuntia tai -neuvottelukuntia. Näissä eri väestöryhmien edustajat voivat tuoda esiin näkemyksensä kunnan kehittämiseen. Osallistava suunnittelu on omiaan edistämään uusien kuntalaisten kiinnostusta oman kunnan asioihin ja lisäämään äänestysaktiivisuutta. Järjestötoiminnassa erilaiset kuntalaiset kohtaavat ja voivat lisätä keskinäistä kanssakäymistään. Työyhteisöjen valmentautuminen monimuotoisuuden johtamiseen tukee aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan syntymistä. Asenteisiin vaikuttamisessa päiväkodeilla ja kouluilla on keskeinen asema. Oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa painotetaan suvaitsevaisuuskasvatusta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Monikulttuurinen ja monimuotoinen kasvuympäristö on etu kaikille nuorille, joiden tulevaisuutta muovaavat globaalimaailman tarpeet. Kulttuurien tuntemus ja vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevan tärkeitä tulevilla työmarkkinoilla. Yhteiseen vaikuttamiseen kannustava, osallistava toiminta jo esiopetuksessa, kouluissa, opiskelijoiden keskuudessa ja asuinalueilla on avainasemassa. Osallistumismahdollisuudet merkitsevät maahanmuuttajanuorten kohdalla myös tasaarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta kantaväestöön kuuluvien nuorten kanssa. Tärkeää on kiinnittää huomiota eri kulttuurien näkemyksiin esimerkiksi tyttöjen ja poikien osallisuuden tukemisessa. Kouluissa ja harrastuksissa tulisi löytää keinoja ja ympäristöjä, joilla myös maahanmuuttajatyttöjen mahdollisuuksia yhteiseen toimintaan voitaisiin lisätä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös maahanmuuttajavanhempien tiedon lisääminen on tärkeää. Kotouttamisen yhtenä haasteena on tiedottaminen suomalaisen yhteiskunnan periaatteista ja toimintatavoista. MONIMUOTOISUUS KUNNAN VOIMAVARANA Vieraiden kulttuureiden ymmärtäminen on välttämätöntä globaalissa ja avoimessa ympäristössä. Kansainvälistyvä toimintaympäristö sekä maahanmuuton kasvu pakottavat myös kunnat kehittämään ja uudistamaan toimintatapojaan. Palveluissa on otettava huomioon kaikkien kuntalaisten tarpeet. Sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto vaikuttavat kuntien toimintaan monin tavoin. Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa Suomenkin kunnissa hyvin moninaiset. Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa. Kotoutuminen tapahtuu paikallisella tasolla. Kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaamiseen ja yhteiseen toimintaan tarvitaan luontevia tapaamisen areenoita. Yhteistoiminta kouluissa, asuinalueella, erilaisissa yhdistyksissä ja harrastuksissa ovat tärkeitä myös rasismia ennaltaehkäisevässä työssä. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä. awi/maahanmuuttopollinj/mamulinjsisältö rev2

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 7.1.2016 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rikoksentorjuntaneuvoston seminaari: Turvallisesti yhdessä hyviä malleja turvapaikanhakijoiden kohtaamiseksi 17.12.2015 Turvapaikkatilanteen haasteet kuntahallinnolle Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen HE 49/11 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen edistämisestä annettua lakia. Ehdotettu

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Kotouttaminen

Asiakirjayhdistelmä Kotouttaminen 70. Kotouttaminen Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Vahvistetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) toimeenpanoa tavoitteena tukea ja edistää maahanmuuttajien

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Ylivieskan kaupunki (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ POPELYxxx/2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Utajärven kunta (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Seinäjoki 12.1.2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela 12.1.2017 1 Laki kotoutumisen edistämisestä NYKYTILA Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011 Tarkoituksena on mm. tukea ja edistää

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävistä maahanmuuttoasioissa 1. Alueellinen maahanmuuttopolitiikka;

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot