MONIMUOTOINEN KUNTA ELINVOIMAINEN KUNTA Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.12.2010. MONIMUOTOINEN KUNTA ELINVOIMAINEN KUNTA Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset"

Transkriptio

1 MONIMUOTOINEN KUNTA ELINVOIMAINEN KUNTA Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset Joulukuu 2010

2 2

3 3 LUONNOS MONIMUOTOINEN KUNTA ELINVOIMAINEN KUNTA Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä. Kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. Maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta Tulevaisuuden alueet ja kunnat ovat monikulttuurisia ja kansainvälisesti verkottuneita toimijoita. Suomen sekä maakuntien ja kuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa hallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä. Maahanmuuttajien työllistymistä on tuettava kieli-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksella sekä kehittämällä muuta tarvittavaa koulutusta. Tutkintojen ja osaamisen tunnustamista on edistettävä siten, että maahanmuuttajien ammattitaito ja kyvyt saadaan käyttöön. Ulkomaalaisten työntekijöiden pääsyä suomalaiseen työelämään ja yrittäjiksi tulee helpottaa, jotta elinkeinoelämän kilpailukykyä voidaan vahvistaa. Työllisyyden hoidossa on erityistä huomiota kiinnitettävä jo maassa olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen. Laadittaessa maahanmuuttoa koskevia valtakunnallisia politiikkalinjauksia ja strategioita on otettava huomioon myös eri alueiden erilaiset tarpeet. Maahanmuuttoa koskeviin valtakunnallisiin selvityksiin ja toimenpide-ehdotuksiin tulee aina sisällyttää myös alueelliset analyysit. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin kaupunkiseutuihin ja maakuntiin, joihin maahanmuutto keskittyy. Erilaisten alueiden vetovoimaisuutta maahanmuuttajien asuinkuntina tulee edistää tuomalla esille tietoa niiden työ-, asuin- ja harrastusmahdollisuuksista. Kunnat tarvitsevat työperusteista maahanmuuttoa Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä yli palkansaajaa, joista vuoteen 2025 mennessä jää eläkkeelle noin puolet. Kunnallisesta henkilöstöstä yli puolet toimii sosiaali- ja terveysaloilla. Suomen väestö ikääntyy ja hoidon ja hoivan palvelujen tarve kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien on ajoissa varauduttava kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Työperusteista maahanmuuttoa tulee edistää tervetulleena ja välttämättömänä lisänä suomalaiseen työelämään. Maahanmuutto turvaa osin kuntien työvoiman saantia. Tulevaisuuden kilpailussa työvoimasta menestyvät ne työnantajat ja työyhteisöt, jotka ovat tietoisesti kehittäneet ulkomaisen työvoiman rekrytointia, ovat valmentautuneet kohtaamaan muista kulttuureista tulevia työntekijöitä sekä pystyvät toimimaan tuloksellisesti monikulttuurisuutta hyödyntäen. Rekrytoinnin on oltava vastuullista ja eettisesti korkeatasoista. Monimuotoisen työyhteisön johtamiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Maahanmuuttajien kotoutumista on edistettävä Kotouttamisen tarkoitus on helpottaa maahanmuuttajan asettumista maahamme ja edistää osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja tekee todellisia omaan ja perheensä elämään vaikuttavia valintoja ja päätöksiä sekä voi toimia aktiivisena kansalaisena. On tärkeää, että maahanmuuttajalla on samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet muun väestön kanssa. Kotoutumisen tärkeimpiä edellytyksiä ovat työllistyminen, kielitaito ja koulutus.

4 4 Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisessa on turvattava kuntien mahdollisuudet järjestää palvelut tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä varmistettava riittävä valtion rahoitus. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen on selkeästi oltava TE-toimistojen vastuulla. Maahanmuuton kasvaessa on työ- ja elinkeinohallinnon voimavaroja voitava ohjata maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kaikille maahanmuuttajille on turvattava pääsy työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen piiriin. Tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan mahdollisimman pikainen työllistyminen. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää erityisesti maahanmuuttajien sosiaalisen verkoston laajentamisessa koko ympäröivään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajajärjestöjen panos maahanmuuttajan oman äidinkielen, kulttuurin ja uskonnon ylläpitämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Kolmannen sektorin toimijat tarvitsevat sellaisia toimintansa rahoitusvälineitä, joiden turvin jatkuvaa kotouttamistyötä voidaan tehdä. Maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa on kehitettävä valtakunnallisesti yhteistyössä eri viranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Palveluiden tulee olla saatavilla maahanmuuttajille sopivalla tavalla eri kanavia ja välineitä hyödyntäen siten, että turvataan tasapuolisesti palvelun saatavuus ja laatu riippumatta maahanmuuttajan tiedoista tai taidosta käyttää tietoteknisiä välineitä. Muun muassa videoneuvotteluyhteyksien avulla tarjottavilla etäpalveluilla voidaan turvata palvelujen saatavuus ja laatu myös pienillä paikkakunnilla kustannustehokkaasti. Kuntien palvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttajien palvelutarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet vaativat peruspalvelujen mukauttamista sekä erillisjärjestelyjä palvelujen tarjoamisessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työelämän ulkopuolella olevien haavoittuvien ryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää monipuolisia toimenpiteitä, joihin tulee ryhtyä riittävän varhaisessa vaiheessa. Sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto lisäävät maahanmuuttajille suunnattujen opetus- ja kulttuuripalvelujen tarvetta. Maahanmuuttajille suunnattuja opetuspalveluja on kehitettävä osana koko koulutusjärjestelmää. On tärkeää säilyttää tarpeeksi suuri paikallinen päätösvalta järjestää opetuspalveluja eri tavoin paikallisista lähtökohdista. Tulevaisuudessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden väestörakenteeltaan tasapainoiseen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevässä työssä ja ennakkoluulojen vähentämisessä toiminta asuinalueilla on avainasemassa. Kuntien mahdollisuudet pakolaisten vastaanottoon on turvattava Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tavoitteena tulee olla, että sijoittaminen tapahtuu suunnitelmallisesti ja nopeasti ja että kotoutumista edistävät toimet aloitetaan välittömästi sijoittumisen jälkeen. Pakolaisten vastaanoton tulee säilyä kunnille vapaaehtoisena. Kuntien mahdollisuuksia ottaa pakolaisia vastaan lisäisi se, että kunnille maksettavat kustannusten korvaukset korotetaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Pakolaisten kuntaan osoittaminen on aina toteutettava kunnan kanssa yhteistyössä. Kuntaan osoittamisen tulee perustua kunnan ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen. Tämän menettelytavan rinnalle ei pidä luoda muita, hallinnollisiin ohjeisiin perustuvia toimintatapoja pakolaisten kuntiin osoittamisessa tai omaehtoiseen muuttoon tukemisessa. Valtion ja kuntien kustannusvastuu Kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät yleisen kustannustason nousun vuoksi enää kata palvelutuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Korvausten määrä on nostettava vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Yksinomaan kustannustason nousu edellyttää noin 50 %:n korotusta. Kiintiöpakolaisten usein vaikeat taustat asettavat kuntien kotouttamistoimille erityisiä haasteita. Siksi kiintiöpakolaisista tulee maksaa kaksinkertainen laskennallinen korvaus verrattuna muihin korvauksiin oikeuttaviin ryhmiin. Laskennallisten korvausten korvausajan pitäisi olla pidempi kuin kolme vuotta. Tämä koskee sekä kiintiöpakolaisia että muita kunnan vastaanottamia henkilöitä.

5 Kaikki maahanmuuttajat tarvitsevat kunnan järjestämiä palveluja. Palvelujen eritysjärjestelyjen aiheuttamia kustannuksia otetaan huomioon toiminta- ja taloussuunnittelussa. Yleisesti kunnissa on todettu, että esimerkiksi palveluun käytettävän ajan ja henkilöresurssin tarve maahanmuuttajien palveluissa on noin 1,5 2 kertainen verrattuna kantaväestön tarvitsemiin palveluihin. Valtionosuusjärjestelmässä tulee ottaa huomioon maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärä erityisenä laskennallisena kustannustekijänä peruspalvelujen valtionosuuksissa. 5 Maahanmuuttajien osallisuus yhteiskunnassa Maahanmuuttajien osallisuutta on parannettava ottamalla heidät mukaan kunnan palvelujen kehittämiseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Myös äänestysaktiivisuutta on pyrittävä lisäämään. Järjestötoiminnassa erilaiset kuntalaiset kohtaavat ja voivat lisätä keskinäistä kanssakäymistään. Yhteiskunnallisen osallisuuden tukemisessa on kiinnitettävä huomiota myös maahanmuuttajanaisten ja -miesten erilaisiin mahdollisuuksiin ja valmiuksiin. Kotouttamisen yhtenä haasteena on tiedottaminen perusoikeuksista ja suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista. Monimuotoisuus kunnan voimavarana Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa Suomenkin kunnissa hyvin moninaiset. Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa. Onnistunut kaksisuuntainen integraatio luo paikallistasolla edellytykset sille, että eri väestöryhmien väliset suhteet ovat hyvät ja että paikallisyhteisöt ovat aidosti monikulttuurisia. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä.

6 6 LUONNOS MONIMUOTOINEN KUNTA ELINVOIMAINEN KUNTA Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset Suomen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Ulkomaalaisten määrä Suomessa on vuodesta 1995 yli kaksinkertaistunut. Tuolloin Suomessa asui noin ulkomaalaista ja vuoden 2009 lopussa heitä oli noin Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä on noin 2,9 %. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi, kun otetaan huomioon ulkomailla syntyneet Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt. Tärkein Suomeen muuton peruste on perhesiteet, mutta työperusteisen maahanmuuton Suomeen odotetaan jälleen kasvavan laman väistymisen jälkeen. Maahanmuutto keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan maassa vakituisesti asuvaa henkilöä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ne ulkomaan kansalaiset, jotka eivät ole rekisteröineet oleskeluaan, eivät näy tilastoissa.

7 7 Suomessa on tällä hetkellä enemmän työn perusteella maahan muuttaneita kuin koskaan aikaisemmin. Tämän muutoksen merkitystä lisää myös väestön ikääntymisen myötä näkyvissä oleva kiristyvä kilpailu osaavasta työvoimasta kaikilla työmarkkinasektoreilla sekä Suomessa että muissa EU-maissa. Ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen voimakas kasvu samanaikaisesti työvoiman tarpeen kasvun kanssa lisää Suomen tarvetta saada ulkomaalaista työvoimaa. Kaikki maahanmuuttajat käyttävät ja tarvitsevat kuntien palveluita. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet on otettava huomioon palvelutuotannossa. Koko yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia maahanmuuttajien kotouttamisesta. Onnistunut kaksisuuntainen integraatio luo paikallistasolla edellytykset sille, että eri väestöryhmien väliset suhteet ovat hyvät ja että paikallisyhteisöt ovat aidosti monikulttuurisia. Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä. Kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. MAAHANMUUTTO VAHVISTAA KUNTIEN JA ALUEIDEN ELINVOIMAISUUTTA Tulevaisuuden alueet ja kunnat ovat monikulttuurisia ja kansainvälisesti verkottuneita toimijoita. Alueiden ja kuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa hallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä. Kunnilla ja maakunnilla on merkittävä rooli työvoimassa tapahtuvien muutosten ennakoinnissa. Korkeakoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen saatavuus sekä edellytykset vastata alueen työvoima- ja kehittämistarpeisiin tulee turvata. Toistaiseksi maahanmuuttajien osaamista ei ole pystytty hyödyntämään riittävästi. Erityisesti maahanmuuttajille suunnattujen kieli-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen sekä muun tarvittavan koulutuksen kehittämisellä on tuettava maahanmuuttajien työllistymistä.

8 8 Tutkintojen ja osaamisen tunnustamista on kehitettävä siten, että maahanmuuttajien kyvyt ja ammattitaito saadaan käyttöön. Työllisyyden hoidossa on erityistä huomiota kiinnitettävä jo maassa olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen. Maahanmuutto keskittyy tietyille alueille Suurin osa maamme tämän hetkisestä väestönkasvusta on maahanmuuton ansiota. Pääasiassa maahanmuutto keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Laadittaessa maahanmuuttoa koskevia valtakunnallisia politiikkalinjauksia ja strategioita on otettava huomioon myös eri alueiden erilaiset tarpeet. Maahanmuuttoa koskeviin selvityksiin ja toimenpide-ehdotuksiin tulee aina sisällyttää myös alueelliset analyysit. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin kaupunkiseutuihin ja maakuntiin, joihin maahanmuutto keskittyy. Maakunnan liitot laativat alueellisia kehittämisstrategioita, jotka toimivat maakunnan kehittämisen lähtökohtana. Näissä strategioissa määritellään maakunnan väestö-, koulutus- ja työpaikkatavoitteet. Maahanmuutto nähdään usein maakunnan kehittämisstrategioissa kokonaisuutena sisältäen niin työperusteisen kuin humanitaarisenkin maahanmuuton. Kunnissa maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä pitää suunnitella etukäteen ja koordinoida osana maahanmuuton kokonaiskehittämistä. Kuntien välinen yhteistyö on hyvä väline maahanmuuttajien vastaanoton ja kotouttamisen kehittämisessä. Seutukohtaisesti voidaan tarkastella elinkeinoelämän ja palvelujen kehittämistä niin, että otetaan huomioon mahdollisuus hyödyntää myös maahanmuuttajien ammatillista osaamista. Maaseudun ja maaseutumaisten kuntien vetovoimaisuutta maahanmuuttajien asuinkuntina voitaisiin edistää eriyttämällä kotouttamiskeinoja paikallisesti sekä tarjoamalla tietoa maaseudun työ-, asuin- ja harrastusmahdollisuuksista. Maaseudulla toimivilla järjestöillä on tärkeä tehtävä ja mahdollisuus saada maahanmuuttajia mukaan toimintaansa.

9 9 Ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan maassa vakituisesti asuvaa henkilöä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ne ulkomaan kansalaiset, jotka eivät ole rekisteröineet oleskeluaan, eivät näy tilastoissa. Vieraskielisten ryhmään kuuluvat muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat, maassa pysyvästi asuvat tai oleskelunsa rekisteröineet henkilöt. Vieraskielisellä henkilöllä voi olla myös Suomen kansalaisuus. TYÖPERUSTEINEN MAAHANMUUTTO Kunnat tarvitsevat työperusteista maahanmuuttoa Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä yli palkansaajaa, joista vuoteen 2025 mennessä jää eläkkeelle noin puolet. Suurimmat yksittäiset poistumat ovat vuosina 2014 ja 2015, jolloin kumpanakin eläköityy lähes henkilöä. Kunnallisesta henkilöstöstä yli puolet toimii sosiaali- ja terveysaloilla. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja erilaiset sitä valmistelevat toimet ovat nyt ajankohtaisia, koska taloudellinen taantuma on vähitellen väistymässä. Suomen väestö ikääntyy ja hoidon ja hoivan palvelujen tarve kasvaa. Työllinen työvoima vähenee muutamien vuosien kuluessa nopeasti ja siksi kuntien ja kuntayhtymien on ajoissa varauduttava kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Työvoimavaje on hieman kasvamassa. Kasvukeskuksissa ongelmia on jo selvemmin nähtävissä, eikä taantuman takia vapautuneen työvoiman ja kuntaalan tarve kohtaa. Pysyvä maahanmuutto on tähän asti ollut vain vähäisessä määrin työperusteista. Sitä tulee edistää tervetulleena ja välttämättömänä lisänä suomalaiseen työelämään. Työperusteinen maahanmuutto turvaa osin kuntien työvoiman saantia. Alueiden ja kuntien hyvinvointi edellyttää osaavaa työvoimaa kaikille sektoreille. Siksi myös kunta-ala tarvitsee jatkossa ulkomaista työvoimaa turvatakseen palvelutuotantonsa. Työperusteisen maahanmuuton hyötynäkökohtia on tuotava entistä voimakkaammin esille ja tällä perusteella maahan tulleiden henkilöiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan on tuettava.

10 Työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja sen perusteella tapahtuva rekrytointi on parhaimmillaan työnantajalähtöistä ja siinä mielessä tarveharkintaista ja kohdennettua. Vastuullinen, eettisesti korkeatasoinen ja läpinäkyvä toiminta on välttämätöntä ja kaikkien edun mukaista. Työnantajien verkostoituminen parantaa mahdollisuuksia onnistuneeseen työvoiman hankintaan ulkomailta, jossa sekä tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen, tarvittava lisäkoulutus että kieliopinnot on turvattu. Kansainvälistyvä toimintaympäristö edellyttää kunnilta monikulttuurisen asiakaskunnan huomioon ottamista. Kuntapalveluissa tulee yhä useammin eteen tilanteita, joissa tarvitaan uudenlaista sekä kielellistä että kulttuuritaustan tuntevaa palveluosaamista. Muutamat kunnat ovatkin ottaneet tavoitteekseen rekrytoida palvelukseensa ulkomaalaistaustaista työvoimaa alueellaan asuvien ulkomaalaisten määrään suhteutettuna. Tulevaisuuden kilpailussa työvoimasta menestyvät ne työnantajat ja työyhteisöt, jotka ovat tietoisesti kehittäneet ulkomaisen työvoiman rekrytointia, ovat valmentautuneet kohtaamaan muista kulttuureista tulevia työntekijöitä ja työtovereita sekä pystyvät toimimaan tuloksellisesti monikulttuurisuuden huomioon ottaen ja sitä hyödyntäen. Myös monikulttuurisuuden ja monimuotoisen työyhteisön johtamiseen on kiinnitettävä enenevää huomiota. Elinkeinoelämän kilpailukyvylle etua maahanmuuttajista Innovatiivisella elinkeinotoiminnalla on oltava edellytykset kytkeytyä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin yritysten sijainnista riippumatta. Tämä edellyttää toimivan infrastruktuurin rinnalle myös osaavaa työvoimaa, jolla on kielitaitoa ja kykyä ymmärtää vieraita toimintakulttuureja. Maahanmuuttajien osaaminen ja verkostot tulisi nähdä myös elinkeinojen innovatiivisen ja kansainvälisen kehittämisen voimavarana. Ulkomaalaisten työntekijöiden pääsyä suomalaiseen työelämään ja yrittäjiksi tulee helpottaa. On erittäin tärkeää, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia työehtoja ja työehtosopimuksia. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijällä on tehtävään tarvittava riittävä pätevyys, osaaminen ja kielitaito. Laissa tai muissa työnantajaa sitovissa määräyksissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla on tarkoituksenmukaista määrätä pätevyydestä vain niissä tilanteissa ja siinä määrin, joissa se tehtävän hoitamisen kannalta on välttämätöntä. Työnantajalla tulee olla mahdollisuus valita tehtäviin parhaaksi katsomansa henkilöt, joiden ammattitaito ja osaaminen on voinut kertyä myös ulkomailla. Kaikkien työelämäosapuolien tulee edistää suotuisaa asenneilmapiiriä työpaikoilla ja torjua tietämättömyydestä johtuvia ennakkoluuloja ja rasismia. Kansainvälisten erityisosaajien sitouttaminen alueelle edellyttää muun muassa kuntien vahvaa peruspalvelujen tarjontaa, koulutusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille sekä viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä. 10 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISTA ON EDISTETTÄVÄ Kotouttamisen tarkoitus on helpottaa maahanmuuttajan asettumista maahamme ja edistää osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja tekee todellisia omaan ja perheensä elämään vaikuttavia valintoja ja päätöksiä sekä voi toimia aktiivisena kansalaisena. On tärkeää, että maahanmuuttajalla on samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet muun väestön kanssa. Kotoutumisen tärkeimpiä edellytyksiä ovat työllistyminen, kielitaito ja koulutus. Kunnan tehtävät Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan ja työvoimaviranomaisten yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa on välttämätöntä. Kunnat laativat kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi kotouttamisohjelman. Ohjelma sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä. Tavoitteena on, että

11 kotouttamisohjelmat sovitetaan osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua, jolloin ne voivat edistää hyviin etnisiin suhteisiin ja kotoutumiseen liittyvien tavoitteiden valtavirtaistamista. Monet kunnat ovat linjanneet omissa kotouttamisohjelmissaan maahanmuuttopolitiikkaansa ja liittäneet sen osaksi kunnan kansainvälistymis- ja muita kehittämisstrategioita. Koko maakunnan kattava maahanmuuttostrategia luo pohjan laaja-alaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Kunnan peruspalvelut ovat pääsääntöisesti samat kantaväestölle ja maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita on tarkasteltava erityisinä palveluina, jotka ovat joko muokattuja tai erillisjärjestelyin toteutettuja peruspalveluita tai vain maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Erillisjärjestelyt ja vain maahanmuuttajille suunnatut kotoutumista tukevat palvelut vaativat lisäresursointia. Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisessa on turvattava kuntien mahdollisuudet järjestää palvelut tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä varmistettava riittävä valtion rahoitus. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän estämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnittelu tukee kunnissa hyvää hallintoa sekä henkilöstön ja palveluiden kehittämistä. Tasa-arvolain mukaan kuntien viranomaisina tulee myös edistää sukupuolten tasa-arvoa työnantajina, palvelujen tarjoajina sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja osallisuudessa. Eurooppalaisessa paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjassa kiinnitetään huomiota moninkertaiseen syrjintään muun muassa etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella. Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt tasa-arvon peruskirjan 2006 ja suositellut sitä kunnille ja maakuntien liitoille. Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon eri väestöryhmien ja sukupuolten erilaiset tarpeet. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille suunnatut positiiviset erityistoimet edistävät kaikkien kotoutumista. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen tulisi olla luonteva osa palvelujen paikallista kehittämistä. Tähän tarvitaan kunnissa resursseja tiedon lisäämiseksi ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Työ- ja elinkeinohallinnon tehtävät Työ- ja elinkeinohallinnon rooli aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa on keskeinen. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen on selkeästi oltava TE-toimistojen vastuulla, jotta kotouttamisen työelämälähtöisyys voidaan varmistaa. Maahanmuuton kasvaessa on työ- ja elinkeinohallinnon voimavaroja voitava ohjata maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kaikille maahanmuuttajille on turvattava pääsy työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen piiriin. Aikuisten maahanmuuttajien ensisijainen alkukartoituksen tekijä on TE-toimisto. Tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan mahdollisimman pikainen työllistyminen. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen varattujen resurssien riittämättömyyden vuoksi maahanmuuttajia on ohjattu kotoutumiskoulutukseen rinnastettavaan omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoinen opiskelu on koulutusta, johon maahanmuuttaja itse hakeutuu työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen sijasta esimerkiksi kansalaisopistoon, ammatilliseen peruskoulutukseen tai lukioon. Omaehtoiseen opiskeluun tulee sisältyä suomen tai ruotsin kielen opiskelua ja sen tulee vahvistaa maahanmuuttajan työllistymisen edellytyksiä. Maahanmuuttajien omaehtoinen opiskelu kasvattaa ammatillisen koulutuksen järjestäjäluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkatarvetta. Kunnat rahoittavat ammatillisesta peruskoulutuksesta lähes 60 %. Omaehtoisen opiskelun tulee olla kokonaan valtion rahoittamaa ja järjestämislupien ulkopuolella olevaa koulutusta. Erityisen tärkeää on varata ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäluvan mukaiset paikat ilman toisen asteen tutkintoa oleville nuorille. Työ- ja elinkeinotoimistojen palveluissa on tärkeää ottaa kaikkien maahanmuuttajien erityistarpeet huomioon läpileikkaavana periaatteena. 11

12 12 Kolmannen sektorin tehtävät Kolmannella sektorilla on hyvät mahdollisuudet täydentää viranomaisten palveluita. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää erityisesti maahanmuuttajien sosiaalisen verkoston laajentamisessa koko ympäröivään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien omien järjestöjen panos maahanmuuttajan oman äidinkielen, kulttuurin ja uskonnon ylläpitämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvien kotouttamiskäytäntöjen levittämiseen on panostettava. Kolmannen sektorin toimijat tarvitsevat sellaisia toimintansa rahoitusvälineitä, joiden turvin jatkuvaa kotouttamistyötä voidaan tehdä. KUNTIEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE Kunnan palveluissa eri kulttuurien kohtaaminen konkretisoituu. Maahanmuuttoasiat koskettavat kaikkia kunnan palvelusektoreita. Maahanmuuttajien palvelutarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen. Kunnat ovat todenneet, että varsinkin maassa olon alkuvaiheessa maahanmuuttajien palvelemiseen käytetään aikaa ja henkilöresursseja noin 1,5 2 kertaisesti kantaväestöön verrattuna. Tehtyjen selvitysten mukaan maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet vaativat peruspalvelujen mukauttamista sekä erillisjärjestelyjä palvelujen tarjoamisessa. Näistä aiheutuu lisäkustannuksia peruspalveluihin. Peruspalvelujen valtionosuuksissa tulee ottaa maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärä huomioon erityisenä laskennallisena kustannustekijänä. Joidenkin palvelujen käyttö sosiaali- ja terveystoimessa on maahanmuuttajilla vähäisempää kuin kantaväestöllä. Tietoa käytettävissä olevista palveluista on tarpeen jakaa maahanmuuttajille maahantulon yhteydessä annettavassa perustietopaketissa. Julkishallinnon yhteistyö maahanmuuttajien asiakaspalvelussa lisää sekä palvelun laatua, saatavuutta että kustannustehokkuutta.

13 Kunnat, joissa oli eniten vieraskielisiä vuonna

14 14 Kunnat, joissa vieraskielisten osuus (%) oli suurin v Sosiaali- ja terveyspalvelut Erityisesti humanitaarisin perustein tulleilla maahanmuuttajilla on usein pitkäaikainen tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kaikki pakolaiset eivät hyvin erilaisten taustojensa vuoksi työllisty, vaan saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviytymiseensä pitkäänkin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työelämän ulkopuolella olevien nuorten, vammaisten ja ikääntyneiden palveluihin. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää monipuolisia toimenpiteitä, joihin täytyy ryhtyä riittävän varhaisessa vaiheessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on vahva säädöspohja ja työetiikka, joiden pohjalta oikeiksi ja hyviksi koetut menettelytavat ovat muodostuneet. Sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan hyväksymään tietyissä määrin vieraan kulttuurin vaatimia erilaisia toimintatapoja. Nämä eivät kuitenkaan saa koskaan johtaa Suomen lainsäädännön vastaiseen menettelyyn.

15 15 Opetus, kulttuuri ja maahanmuuttajat Asuminen Sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto lisäävät maahanmuuttajille suunnattujen opetus- ja kulttuuripalvelujen tarvetta. Erityisen tärkeää on, että maahanmuuttajat voivat oppia suomen tai ruotsin kieltä. Maahanmuuttajille suunnattuja opetuspalveluja on kehitettävä osana koko koulutusjärjestelmää. On myös tärkeää säilyttää tarpeeksi suuri paikallinen päätösvalta järjestää opetuspalveluja eri tavoin, jotta joustavuus ja paikallisten tarpeiden huomioiminen olisi mahdollisimman hyvä. Eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaaminen on osa koulun arkipäivää. Opettajakoulutuksessa tulisi entistä enemmän käsitellä monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Maahanmuuttajien parissa työskennelleiden opettajien kokemukset olisi saatava käyttöön voimavarana opettajankoulutuksessa sekä opettajien täydennyskoulutuksessa. Maahanmuuttajista huomattava osa on lapsia ja nuoria. Opetus ja koulutus ovat keskeisessä asemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Myös aikuisten maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan voidaan edistää lasten ja nuorten koulunkäynnin kautta. On välttämätöntä huolehtia siitä, ettei kuntiin synny oppilaitoksia, joiden oppilasaines muodostuu yksinomaan tai lähes ainoastaan maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten tiivis vuorovaikutus kantaväestön lasten ja nuorten kanssa parantaa yhteenkuuluvuutta, nopeuttaa suomen tai ruotsin kielen oppimista sekä lisää osallistumista yhteiskuntaan. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön on tärkeää kutsua maahanmuuttajanuorten vanhemmat. Koulutuksessa on kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisedellytykset turvattava siten, että jatkokoulutukseen pääsyn vaatimukset saavutetaan. Tavoitteena tulee olla, että myös maahanmuuttajanuoret saavat joko lukio- tai ammatillisen perustutkinnon toiselta asteelta, valmiuden elinikäiseen oppimiseen ja työelämään. Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutus, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat oivallinen keino integroitumisessa. Eri kulttuurien toimintatapojen ymmärtämisessä kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntapalveluilla on tärkeä merkitys. Matalan kynnyksen palveluina liikunta- ja nuorisotoimi tavoittavat maahanmuuttajanuoret helposti. Tärkeää on, että myös maahanmuuttajanuorten vanhemmat saavat tietoa toiminnasta, jotta he voivat antaa nuortensa osallistua. Kielikoulutuksen tehostamisessa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö on tärkeää. Seudullinen yhteistyö on havaittu monilla alueilla hyväksi keinoksi tehostaa kielikoulutusta. Tulevaisuudessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden väestörakenteellisesti tasapainoiseen kehittämiseen. Suurissa kaupungeissa eri väestöryhmien välisten suhteiden säilyminen hyvinä edellyttää, että kaupunginosat ja asuinalueet eivät erilaistu liikaa. Erilaistuminen muodostuu ongelmalliseksi silloin, jos sen seurauksena tietyt asuinalueet leimautuvat ja jos asuinalueiden kasvuikäinen nuoriso syrjäytyy. Tyypillistä on silloin alueen ja sen palveluiden, kuten koulujen, huono maine. Alueen julkisiin palveluihin voi olla vaikea saada tehtävien edellyttämää pätevää henkilöstöä. Tällaiset negatiiviset kierteet on katkaistava ja niiden syntyminen on pyrittävä ehkäisemään. Yhdyskuntapolitiikassa on tarpeen kiinnittää huomiota ongelmallisten alueiden ja palveluiden monipuoliseen kohentamiseen. Suomessa on onnistuttu välttämään erilaistumista kaavoituksen avulla ja sijoittamalla asuinalueille erityyppisiä ja eri hallintamuotoja edustavia asuintaloja ja muodostamalla valtion rahoittamiin vuokrataloihin heterogeenisia asukasrakenteita. Näiden periaatteiden noudattamista on syytä jatkaa. On myös huolehdittava siitä, että ulkomailta tuleville erityisosaajille ja työntekijöille on tarjolla asianmukaisia asuntoja. Ennaltaehkäisevässä työssä ja ennakkoluulojen vähentämisessä toiminta asuinalueilla on tärkeässä asemassa. Oma asuinalue ihmissuhteineen ja palveluineen on maahanmuuttajille tärkeä toimintaympäristö. Asukaskokoukset ja asukastoimikunnat sekä asukastupatoiminta ovat yksi tie, jota kautta maahanmuuttajat voivat kohdata naapureitaan.

16 Maahanmuuttajille on usein tarpeen antaa asumisopastusta ja rohkaista heitä osallistumaan asuinyhteisönsä toimintaan. Monilla kuntien ja kolmannen sektorin hankkeilla on pyritty lisäämään maahanmuuttajien tietoisuutta suomalaisesta asumistavasta. Olisikin suositeltavaa, että koottaisiin näiden hankkeiden hyvistä käytännöistä opas, joka voitaisiin jakaa kaikille maahanmuuttajille maahantulon yhteydessä. Valtaväestön ja vähemmistöjen yhteistyöhön on panostettava nykyistä enemmän. 16 KUNTIEN MAHDOLLISUUDET PAKOLAISTEN VASTAANOTTOON ON TURVATTAVA Suomessa valtiolla on päävastuu pakolaispolitiikasta. Valtio päättää oleskelulupien myöntämisestä maahanmuuttajille. Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttymisen kannalta kuitenkin myös kunnat ovat tärkeässä asemassa vastuun kantajina. Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tavoitteena tulee olla, että sijoittaminen tapahtuu suunnitelmallisesti, nopeasti ja että kotoutumista edistävät toimet aloitetaan välittömästi sijoittamisen jälkeen. Pakolaispolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunnilla on mahdollisuus ja resurssit ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kunnat vastaanottavat pakolaisia ELY-keskusten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Varmuus voimavarojen riittävyydestä kannustaisi kuntia ottamaan vastaan pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Suurimmat ongelmat vastaanotossa liittyvät resurssien puutteeseen sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa, asuntojen saamiseen, tulkkausongelmiin ja aikuisten kielikurssien vähyyteen. Pakolaisten vastaanoton tulee jatkossakin säilyä kunnille vapaaehtoisena. Kaikilla kunnilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia järjestää pakolaisille näiden tarvitsemia erityispalveluja. Kuntasijoitusten vapaaehtoisuus on tärkeää myös kaikkien kuntalaisten palvelujen yhdenvertaisuuden kannalta. Yhdenvertaisuus edistää eri väestöryhmien välisiä hyviä suhteita. Kuntien mahdollisuuksia ottaa pakolaisia vastaan lisäisi se, että kunnille maksettavat korvaukset korotetaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on kunnille hyvin haasteellista. Valtion vastuuta erityisesti pakolaiskiintiössä tulevista hätätapauksista tulee kasvattaa. Hätätapauksena tulevat henkilöt tarvitsevat erityisosaamista vaativaa asiantuntija-apua. Valtion tulisi järjestää tämä apu keskitetysti varsinkin maahan tulon alkuvaiheessa. Kuntien kannalta on kestämätöntä, että ne joutuvat erittäin vaikeisiin, ennakoimattomia kustannuksia vaativiin kotouttamistilanteisiin. Pakolaisten kuntaan osoittaminen on aina toteutettava kunnan kanssa yhteistyössä ja sen tulee perustua kunnan ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen. Tämän menettelytavan rinnalle ei pidä luoda muita, hallinnollisiin ohjeisiin perustuvia toimintatapoja pakolaisten kuntiin osoittamisessa tai omaehtoiseen muuttoon tukemisessa. Maahanmuuttajien itsenäinen ja omaehtoinen muutto, jota valtion viranomaiset nykyisin jopa tukevat, aiheuttaa kunnille suuria ongelmia tilanteen ennakoimattomuuden ja hallitsemattomuuden takia. Maahanmuuttajat puolestaan jäävät vaille kotouttamistoimia, koska kunnat eivät ole voineet varautua heidän saapumiseensa eivätkä välttämättä edes tiedä heidän tulostaan. TE-toimistojen tärkeä rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa korostuu pakolaisten työllistymisen edistämisessä ja kielikoulutukseen ohjaamisessa. TE-toimistoille on osoitettava riittävästi resursseja pakolaisten kotouttamiseen. Humanitaarisin perustein tulleiden maahanmuuttajien työllistymistä on tuettava tarvittaessa erityistoimenpitein. Maahanmuuttajien työllistäminen edistää humanitaarisen maahanmuuton tavoitteita, koska mahdollisuus huolehtia omasta toimeentulosta helpottaa asettumista uuteen asuinmaahan. VALTION JA KUNTIEN KUSTANNUSVASTUU Valtioneuvoston vuonna 2008 kotouttamislain toimeenpanosta antamassa selonteossa käsitellään kotouttamislain ja maahanmuuton kustannuksia. Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavan korvauksen tarkoituksena on korvata palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Selonteon mukaan pakolaisista aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin vaikeasti selvitettävissä. Yrityksistä huolimatta ei ole onnistuttu yksityiskohtaisesti selvittämään kunnille pakolaisten kuntaan muutosta aiheutuvia kustannuksia, koska Suomen lainsäädäntö ei mahdollista erillisten maahanmuuttajataustaisten palvelujen käyttöä koskevien

17 seurantatiedostojen ylläpitoa ja koska kustannukset jakautuvat kaikille kuntien toimialoille. Tästä syystä paras saavutettavissa oleva tieto perustuu valtaosin kunnissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiin maahanmuuttajien kantaväestöön nähden poikkeavasta palvelutarpeesta ja niiden käytöstä. Tällaista kokemukseen perustuvaa tietoa voidaan suhteuttaa myös kustannuksina. Tällöin hyödynnetään kuntakentässä yleisesti käytettäviä keskimääräisiä yksikkökustannuksia. Palvelujen erityisjärjestelyjen aiheuttamat kustannukset voidaan arvioida toiminta- ja taloussuunnittelussa. Yleisesti kunnissa on todettu, että esimerkiksi palveluun käytettävän ajan ja henkilöresurssin tarve maahanmuuttajien palveluissa on noin 1,5 2 -kertainen verrattuna kantaväestön tarvitsemiin palveluihin. Eduskunnan hallintovaliokunta on antanut mietinnön valtioneuvoston selonteosta kotouttamislain toimeenpanosta (HaVM 8/2009). Mietinnössään valiokunta toteaa, että kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät enää kata yleisen kustannustason kehityksen johdosta palvelutuotannosta aiheutuvia kustannuksia ja että korvausten määrä on nostettava vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Vuoden 2010 alussa tehty laskennallisten korvausten kymmenen prosentin korotus on ensimmäinen sitten vuoden Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat vuodesta 1993 vuoteen 2009 nousseet 56,2 %. Kunnille maksettava korvaus pakolaisten vastaanotosta on osoittautunut riittämättömäksi eikä tehty 10 %:n korotus ole riittävä. Korvaustasoa tulee nostaa vastaamaan todellista tarvetta. Jatkossa tulee pitää huolta siitä, että korvaukset pysyvät kustannuskehityksen mukaan oikeassa tasossa ilman eri toimenpiteitä. Kiintiöpakolaisten usein vaikeat taustat asettavat kuntien kotouttamistoimille erityisiä haasteita. Siksi kiintiöpakolaisista tulee maksaa kaksinkertainen laskennallinen korvaus verrattuna muihin korvauksiin oikeuttaviin ryhmiin. Kunnille on aiheutunut ongelmia myös siitä, että perheenyhdistämisten, pakolaisten omaehtoisen muuton ja inkerinsuomalaisten paluumuuton takia kuntiin tulevien maahanmuuttajien määrä kasvaa ennalta suunnitellusta. Kolmen vuoden aika valtion korvausten saamiseen on osoittautunut liian lyhyeksi. Laskennallisten korvausten korvausajan pitäisi olla pidempi kuin kolme vuotta. Tämä koskee sekä kiintiöpakolaisia että muita kunnan vastaanottamia henkilöitä. Erityisen tärkeää korvausajan pidentäminen on silloin, kun kotoutumissuunnitelma-aika on pitempi kuin kolme vuotta. Vaikeaa ja pitkäaikaista hoitoa vaativien kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia tulee korvata kunnille ilman aikarajaa. Myöskään Suomen kansalaisuuden saaminen ei poista erityistoimenpiteiden ja kustannuskorvausten tarvetta. Myös muut kuin humanitaarisin perustein tulleet maahanmuuttajat tarvitsevat ja käyttävät kunnan järjestämiä palveluja. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen muista syistä kuin pakolaisina. Myös heidän palvelemisensa varsinkin maassa olon alkuvaiheessa vaatii erityistoimenpiteitä. Uudistettu valtionosuusjärjestelmä astui voimaan vuoden 2010 alusta. Siinä ei kuitenkaan sosiaali- ja terveystoimen osalta ole lainkaan maahanmuuttajia koskevia kustannustekijöitä. Valtionosuusjärjestelmässä tulee ottaa huomioon maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärä erityisenä laskennallisena kustannustekijänä peruspalvelujen valtionosuuksissa. TIETOYHTEISKUNTA, TIEDOTTAMINEN JA NEUVONTA Maahanmuuttajat tarvitsevat tiedotusta ja neuvontaa kotoutuakseen. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa tulee myös neuvonnan ja tiedottamisen tarve kasvamaan. Maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa on kehitettävä valtakunnallisesti yhteistyössä eri viranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Toisaalta maahanmuuttajien tarpeet on huomioitava osana kaikille kansalaisille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa niin verkossa kuin kasvotusten annettuna. Tietoyhteiskunnan välineet tarjoavat keinoja ja mahdollisuuksia maahanmuuttajille tiedonhankintaan, koulutukseen ja itsenäiseen toimintaan. Palveluiden tulee olla saatavilla 17

18 maahanmuuttajille sopivalla tavalla eri kanavia ja välineitä hyödyntäen siten, että turvataan tasapuolisesti palvelun saatavuus ja laatu riippumatta maahanmuuttajan tiedoista tai taidosta käyttää tietoteknisiä välineitä. Kunnissa on asiakaspalvelupisteitä ja monessa kunnassa on valtionhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteinen yhteispalvelupiste julkishallinnon palvelujen tarjoamiseen. Erilaiset asiakaspalvelupisteet tarjoavat kunnissa kirjastojen ohella nykyaikaiset asiakaspäätteet internetin ja sähköisten palvelujen hyödyntämiseen. On tärkeää, että asiakaspäätteitä on käytettävissä itsepalveluun, mutta myös käytön opastusta on oltava saatavilla. Jatkossa asiakaspalvelupisteistä voitaisiin antaa omakielisiä palveluita etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden avulla. Palveluntuottajat voivat tarjota palveluja sieltä, missä niiden osaamisresurssit ovat, ja etäpalveluilla voidaan turvata palvelujen saatavuus sekä niiden laatu myös pienillä paikkakunnilla kustannustehokkaasti. Suomessa puhuttavien kielten määrä ja niiden tulkkaustarve kasvaa maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Valtakunnallisella etätulkkausratkaisulla pystytään tarjoamaan laadukasta palvelua esimerkiksi sellaisten yhteispalvelupisteiden kautta, joissa on etäpalveluvarustus eli videoneuvottelulaitteet. Etätulkkauksella voidaan turvata tulkkauksen saatavuus ja parantaa palvelujen laatua. Suuriin kaupunkeihin perustetut maahanmuuttajille suunnatut asiakaspalvelupisteet voivat palvella tietoyhteiskunnan välineitä hyödyntäen myös muita kuntia. 18 Vieras kieli on joku muu kuin suomen, ruotsin tai saamen kieli.

19 19 MAAHANMUUTTAJIEN OSALLISUUS YHTEISKUNNASSA Maahanmuuttajien osallisuutta on pyrittävä parantamaan ottamalla heidät mukaan kunnan palvelujen kehittämiseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Myös äänestysaktiivisuutta on pyrittävä lisäämään. Yhteiskunnallisen osallisuuden tukemisessa on kiinnitettävä huomiota myös maahanmuuttajanaisten ja -miesten erilaisiin mahdollisuuksiin ja valmiuksiin. Monissa kunnissa on perustettu vaikuttamisen ja osallistumisen kanavaksi neuvoa-antavia monikulttuurisuustoimikuntia tai -neuvottelukuntia. Näissä eri väestöryhmien edustajat voivat tuoda esiin näkemyksensä kunnan kehittämiseen. Osallistava suunnittelu on omiaan edistämään uusien kuntalaisten kiinnostusta oman kunnan asioihin ja lisäämään äänestysaktiivisuutta. Järjestötoiminnassa erilaiset kuntalaiset kohtaavat ja voivat lisätä keskinäistä kanssakäymistään. Työyhteisöjen valmentautuminen monimuotoisuuden johtamiseen tukee aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan syntymistä. Asenteisiin vaikuttamisessa päiväkodeilla ja kouluilla on keskeinen asema. Oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa painotetaan suvaitsevaisuuskasvatusta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Monikulttuurinen ja monimuotoinen kasvuympäristö on etu kaikille nuorille, joiden tulevaisuutta muovaavat globaalimaailman tarpeet. Kulttuurien tuntemus ja vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevan tärkeitä tulevilla työmarkkinoilla. Yhteiseen vaikuttamiseen kannustava, osallistava toiminta jo esiopetuksessa, kouluissa, opiskelijoiden keskuudessa ja asuinalueilla on avainasemassa. Osallistumismahdollisuudet merkitsevät maahanmuuttajanuorten kohdalla myös tasaarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta kantaväestöön kuuluvien nuorten kanssa. Tärkeää on kiinnittää huomiota eri kulttuurien näkemyksiin esimerkiksi tyttöjen ja poikien osallisuuden tukemisessa. Kouluissa ja harrastuksissa tulisi löytää keinoja ja ympäristöjä, joilla myös maahanmuuttajatyttöjen mahdollisuuksia yhteiseen toimintaan voitaisiin lisätä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös maahanmuuttajavanhempien tiedon lisääminen on tärkeää. Kotouttamisen yhtenä haasteena on tiedottaminen suomalaisen yhteiskunnan periaatteista ja toimintatavoista. MONIMUOTOISUUS KUNNAN VOIMAVARANA Vieraiden kulttuureiden ymmärtäminen on välttämätöntä globaalissa ja avoimessa ympäristössä. Kansainvälistyvä toimintaympäristö sekä maahanmuuton kasvu pakottavat myös kunnat kehittämään ja uudistamaan toimintatapojaan. Palveluissa on otettava huomioon kaikkien kuntalaisten tarpeet. Sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto vaikuttavat kuntien toimintaan monin tavoin. Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa Suomenkin kunnissa hyvin moninaiset. Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa. Kotoutuminen tapahtuu paikallisella tasolla. Kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaamiseen ja yhteiseen toimintaan tarvitaan luontevia tapaamisen areenoita. Yhteistoiminta kouluissa, asuinalueella, erilaisissa yhdistyksissä ja harrastuksissa ovat tärkeitä myös rasismia ennaltaehkäisevässä työssä. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä. awi/maahanmuuttopollinj/mamulinjsisältö rev2

Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta. Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset

Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta. Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset Sisältö Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset 3 Linjausten taustamuistio 7 Maahanmuutto vahvistaa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 7.1.2016 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 17.11.2015 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Alueet, elinkeinot, työllisyys ja maahanmuutto

Alueet, elinkeinot, työllisyys ja maahanmuutto Alueet, elinkeinot, työllisyys ja maahanmuutto Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Alueiden kehittämisen lähtökohta Alueellisen kehittämisen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Kotoutumislain vaikutukset kuntien toimintaan. Kotoutumislain kokonaisuudistus 4.10.2011, Kouvola Anu Wikman-Immonen

Kotoutumislain vaikutukset kuntien toimintaan. Kotoutumislain kokonaisuudistus 4.10.2011, Kouvola Anu Wikman-Immonen Kotoutumislain vaikutukset kuntien toimintaan Kotoutumislain kokonaisuudistus 4.10.2011, Kouvola Anu Wikman-Immonen Maahanmuutosta lisäarvoa kuntiin Kuntien toimintaympäristö muuttuu» Kansainvälistyminen,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITON MAAHANMUUTTOPOLIITTISET LINJAUKSET

SUOMEN KUNTALIITON MAAHANMUUTTOPOLIITTISET LINJAUKSET SUOMEN KUNTALIITON MAAHANMUUTTOPOLIITTISET LINJAUKSET Hyväksytty Suomen Kuntaliiton hallituksen kokouksessa 2.6.2004 SUOMEN KUNTALIITON KANNANOTTO MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN KEHITTÄMISEEN Maahanmuuton vaikutuksia

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Mihin leijonia tarvitaan monikulttuurisessa Espoossa? LIONS Päivi Käri-Zein, Espoon Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj. 1

Mihin leijonia tarvitaan monikulttuurisessa Espoossa? LIONS Päivi Käri-Zein, Espoon Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj. 1 Mihin leijonia tarvitaan monikulttuurisessa Espoossa? LIONS Päivi Käri-Zein, Espoon Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj. 1 Paras mahdollinen Espoo - tasa-arvoinen, turvallinen, suvaitsevainen ja yhdenvertainen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 16.9.2015 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma 2 1. Kotoutumislaki Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 01.09.2011. Lain mukaan kuntien on huomioitava kaikki eri syistä Suomeen muuttavat/muuttaneet henkilöt.

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Lausunto. KUNTALIITON NÄKEMYKSIÄ VALTION KOTOUTTAMISOHJELMASTA, luonnos 24.5.2012

Lausunto. KUNTALIITON NÄKEMYKSIÄ VALTION KOTOUTTAMISOHJELMASTA, luonnos 24.5.2012 Lausunto Wikman-Immonen Anu 28.5.2012 Horttanainen Erja Dnro 1422/90/2012 KUNTALIITON NÄKEMYKSIÄ VALTION KOTOUTTAMISOHJELMASTA, luonnos 24.5.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut luonnoksen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 annika.forsander@helsinki.fi Maahanmuutto muokkaa kaupunkeja Maahanmuutto ja maahanmuuttajaväestön kasvu yksi keskeisimmistä kaupunkien

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot