Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta. Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset

Transkriptio

1 Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset

2 Sisältö Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset 3 Linjausten taustamuistio 7 Maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta 9 Työperusteinen maahanmuutto 12 Maahanmuuttajien kotoutumista on edistettävä 14 Kuntien palvelut maahanmuuttajille 16 Kuntien mahdollisuudet pakolaisten vastaanottoon on turvattava 21 Valtion ja kuntien kustannusvastuu 22 Tietoyhteiskunta, tiedottaminen ja neuvonta 24 Maahanmuuttajien osallisuus yhteiskunnassa 26 Monimuotoisuus kunnan voimavarana 27 Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset on hyväksytty Suomen Kuntaliiton hallituksessa Lisätietoja: Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, puh Johtaja Keijo Sahrman (Alue- ja elinkeinokehitys) puh EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen, puh Erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen, puh S-posti: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Kuvat: Kuntaliitto, Futureimagebank, Comma Suomen Kuntaliitto Paino: Kuntatalon paino Helsinki 2011 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL Helsinki Puh Faksi

3 Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä. Kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. Maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta Tulevaisuuden alueet ja kunnat ovat monikulttuurisia ja kansainvälisesti verkottuneita toimijoita. Suomen sekä maakuntien ja kuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa hallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä. Maahanmuuttajien työllistymistä on tuettava kieli-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksella sekä kehittämällä muuta tarvittavaa koulutusta. Tutkintojen ja osaamisen tunnustamista on edistettävä siten, että maahanmuuttajien ammattitaito ja kyvyt saadaan käyttöön. Ulkomaalaisten työntekijöiden pääsyä suomalaiseen työelämään ja yrittäjiksi tulee helpottaa, jotta elinkeinoelämän kilpailukykyä voidaan vahvistaa. Työllisyyden hoidossa on erityistä huomiota kiinnitettävä jo maassa olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen. Laadittaessa maahanmuuttoa koskevia valtakunnallisia politiikkalinjauksia ja strategioita on otettava huomioon myös eri alueiden erilaiset tarpeet. Maahanmuuttoa koskeviin valtakunnallisiin selvityksiin ja toimenpide-ehdotuksiin tulee aina sisällyttää myös alueelliset analyysit. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin kaupunkiseutuihin ja maakuntiin, joihin maahanmuutto keskittyy. Erilaisten alueiden vetovoimaisuutta maahanmuuttajien asuinkuntina tulee edistää tuomalla esille tietoa niiden työ-, asuin- ja harrastusmahdollisuuksista. Kunnat tarvitsevat työperusteista maahanmuuttoa Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä yli palkansaajaa, joista vuoteen 2025 mennessä jää eläkkeelle noin puolet. Kunnallisesta henkilöstöstä yli puolet toimii sosiaali- ja terveysaloilla. Suomen väestö ikääntyy ja hoidon ja hoivan palvelujen tarve kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien on ajoissa varauduttava kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Työperusteista maahanmuuttoa tulee edistää tervetulleena ja välttämättömänä lisänä suomalaiseen työelämään. Maahanmuutto turvaa osin kuntien 3

4 työvoiman saantia. Tulevaisuuden kilpailussa työvoimasta menestyvät ne työnantajat ja työyhteisöt, jotka ovat tietoisesti kehittäneet ulkomaisen työvoiman rekrytointia, ovat valmentautuneet kohtaamaan muista kulttuureista tulevia työntekijöitä sekä pystyvät toimimaan tuloksellisesti monikulttuurisuutta hyödyntäen. Rekrytoinnin on oltava vastuullista ja eettisesti korkeatasoista. Monimuotoisen työyhteisön johtamiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Maahanmuuttajien kotoutumista on edistettävä Kotouttamisen tarkoitus on helpottaa maahanmuuttajan asettumista maahamme ja edistää osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja tekee todellisia omaan ja perheensä elämään vaikuttavia valintoja ja päätöksiä sekä voi toimia aktiivisena kansalaisena. On tärkeää, että maahanmuuttajalla on samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet muun väestön kanssa. Kotoutumisen tärkeimpiä edellytyksiä ovat työllistyminen, kielitaito ja koulutus. Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisessa on turvattava kuntien mahdollisuudet järjestää palvelut tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä varmistettava riittävä valtion rahoitus. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen on selkeästi oltava TE-toimistojen vastuulla. Maahanmuuton kasvaessa on työ- ja elinkeinohallinnon voimavaroja voitava ohjata maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kaikille maahanmuuttajille on turvattava pääsy työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen piiriin. Tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan mahdollisimman pikainen työllistyminen. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää erityisesti maahanmuuttajien sosiaalisen verkoston laajentamisessa koko ympäröivään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajajärjestöjen panos maahanmuuttajan oman äidinkielen, kulttuurin ja uskonnon ylläpitämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Kolmannen sektorin toimijat tarvitsevat sellaisia toimintansa rahoitusvälineitä, joiden turvin jatkuvaa kotouttamistyötä voidaan tehdä. Maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa on kehitettävä valtakunnallisesti yhteistyössä eri viranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Palveluiden tulee olla saatavilla maahanmuuttajille sopivalla tavalla eri kanavia ja välineitä hyödyntäen siten, että turvataan tasapuolisesti palvelun saatavuus ja laatu riippumatta maahanmuuttajan tiedoista tai taidosta käyttää tietoteknisiä välineitä. Muun muassa videoneuvotteluyhteyksien avulla tarjottavilla etäpalveluilla voidaan turvata palvelujen saatavuus ja laatu myös pienillä paikkakunnilla kustannustehokkaasti. Kuntien palvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttajien palvelutarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet vaativat peruspalvelujen mukauttamista sekä erillisjärjestelyjä palvelujen tarjoamisessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työelämän ulkopuolella olevien haavoit- 4

5 tuvien ryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää monipuolisia toimenpiteitä, joihin tulee ryhtyä riittävän varhaisessa vaiheessa. Sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto lisäävät maahanmuuttajille suunnattujen opetus- ja kulttuuripalvelujen tarvetta. Maahanmuuttajille suunnattuja opetuspalveluja on kehitettävä osana koko koulutusjärjestelmää. On tärkeää säilyttää tarpeeksi suuri paikallinen päätösvalta järjestää opetuspalveluja eri tavoin paikallisista lähtökohdista. Tulevaisuudessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden väestörakenteeltaan tasapainoiseen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevässä työssä ja ennakkoluulojen vähentämisessä toiminta asuinalueilla on avainasemassa. Kuntien mahdollisuudet pakolaisten vastaanottoon on turvattava Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tavoitteena tulee olla, että sijoittaminen tapahtuu suunnitelmallisesti ja nopeasti ja että kotoutumista edistävät toimet aloitetaan välittömästi sijoittumisen jälkeen. Pakolaisten vastaanoton tulee säilyä kunnille vapaaehtoisena. Kuntien mahdollisuuksia ottaa pakolaisia vastaan lisäisi se, että kunnille maksettavat kustannusten korvaukset korotetaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Pakolaisten kuntaan osoittaminen on aina toteutettava kunnan kanssa yhteistyössä. Kuntaan osoittamisen tulee perustua kunnan ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen. Tämän menettelytavan rinnalle ei pidä luoda muita, hallinnollisiin ohjeisiin perustuvia toimintatapoja pakolaisten kuntiin osoittamisessa tai omaehtoiseen muuttoon tukemisessa. 5

6 Valtion ja kuntien kustannusvastuu Kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät yleisen kustannustason nousun vuoksi enää kata palvelutuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Korvausten määrä on nostettava vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Yksinomaan kustannustason nousu edellyttää noin 50 %:n korotusta. Kiintiöpakolaisten usein vaikeat taustat asettavat kuntien kotouttamistoimille erityisiä haasteita. Siksi kiintiöpakolaisista tulee maksaa kaksinkertainen laskennallinen korvaus verrattuna muihin korvauksiin oikeuttaviin ryhmiin. Laskennallisten korvausten korvausajan pitäisi olla pidempi kuin kolme vuotta. Tämä koskee sekä kiintiöpakolaisia että muita kunnan vastaanottamia henkilöitä. Kaikki maahanmuuttajat tarvitsevat kunnan järjestämiä palveluja. Palvelujen eritysjärjestelyjen aiheuttamia kustannuksia otetaan huomioon toiminta- ja taloussuunnittelussa. Yleisesti kunnissa on todettu, että esimerkiksi palveluun käytettävän ajan ja henkilöresurssin tarve maahanmuuttajien palveluissa on noin 1,5 2-kertainen verrattuna kantaväestön tarvitsemiin palveluihin. Valtionosuusjärjestelmässä tulee ottaa huomioon maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärä erityisenä laskennallisena kustannustekijänä peruspalvelujen valtionosuuksissa. Maahanmuuttajien osallisuus yhteiskunnassa Maahanmuuttajien osallisuutta on parannettava ottamalla heidät mukaan kunnan palvelujen kehittämiseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Myös äänestysaktiivisuutta on pyrittävä lisäämään. Järjestötoiminnassa erilaiset kuntalaiset kohtaavat ja voivat lisätä keskinäistä kanssakäymistään. Yhteiskunnallisen osallisuuden tukemisessa on kiinnitettävä huomiota myös maahanmuuttajanaisten ja -miesten erilaisiin mahdollisuuksiin ja valmiuksiin. Kotouttamisen yhtenä haasteena on tiedottaminen perusoikeuksista ja suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista. Monimuotoisuus kunnan voimavarana Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa Suomenkin kunnissa hyvin moninaiset. Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa. Onnistunut kaksisuuntainen integraatio luo paikallistasolla edellytykset sille, että eri väestöryhmien väliset suhteet ovat hyvät ja että paikallisyhteisöt ovat aidosti monikulttuurisia. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä. 6

7 Linjausten taustamuistio Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta Suomen Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset Suomen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Ulkomaalaisten määrä Suomessa on vuodesta 1995 yli kaksinkertaistunut. Tuolloin Suomessa asui noin ulkomaalaista ja vuoden 2009 lopussa heitä oli noin Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä on noin 2,9 %. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi, kun otetaan huomioon ulkomailla syntyneet Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt. Tärkein Suomeen muuton peruste on perhesiteet, mutta työperusteisen maahanmuuton Suomeen odotetaan jälleen kasvavan laman väistymisen jälkeen. Maahanmuutto keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Ulkomaan kansalaisten osuus (%) kunnan väestöstä Ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan maassa vakituisesti asuvaa henkilöä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ne ulkomaan kansalaiset, jotka eivät ole rekisteröineet oleskeluaan, eivät näy tilastoissa. 7

8 Maahanmuutto kunnittain 2009 Suomessa on tällä hetkellä enemmän työn perusteella maahan muuttaneita kuin koskaan aikaisemmin. Tämän muutoksen merkitystä lisää myös väestön ikääntymisen myötä näkyvissä oleva kiristyvä kilpailu osaavasta työvoimasta kaikilla työmarkkinasektoreilla sekä Suomessa että muissa EU-maissa. Ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen voimakas kasvu samanaikaisesti työvoiman tarpeen kasvun kanssa lisää Suomen tarvetta saada ulkomaalaista työvoimaa. Kaikki maahanmuuttajat käyttävät ja tarvitsevat kuntien palveluita. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet on otettava huomioon palvelutuotannossa. Koko yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia maahanmuuttajien kotouttamisesta. Onnistunut kaksisuuntainen integraatio luo paikallistasolla edellytykset sille, että eri väestöryhmien väliset suhteet ovat hyvät ja että paikallisyhteisöt ovat aidosti monikulttuurisia. Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä. Kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. 8

9 Maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta Tulevaisuuden alueet ja kunnat ovat monikulttuurisia ja kansainvälisesti verkottuneita toimijoita. Alueiden ja kuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa hallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä. Kunnilla ja maakunnilla on merkittävä rooli työvoimassa tapahtuvien muutosten ennakoinnissa. Korkeakoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen saatavuus sekä edellytykset vastata alueen työvoima- ja kehittämistarpeisiin tulee turvata. Toistaiseksi maahanmuuttajien osaamista ei ole pystytty hyödyntämään riittävästi. Erityisesti maahanmuuttajille suunnattujen kieli-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen sekä muun tarvittavan koulutuksen kehittämisellä on tuettava maahanmuuttajien työllistymistä. Tutkintojen ja osaamisen tunnustamista on kehitettävä siten, että maahanmuuttajien kyvyt ja ammattitaito saadaan käyttöön. Työllisyyden hoidossa on erityistä huomiota kiinnitettävä jo maassa olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen. Maahanmuutto keskittyy tietyille alueille Suurin osa maamme tämän hetkisestä väestönkasvusta on maahanmuuton ansiota. Pääasiassa maahanmuutto keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Laadittaessa maahanmuuttoa koskevia valtakunnallisia politiikkalinjauksia ja strategioita on otettava huomioon myös eri alueiden erilaiset tarpeet. Maahanmuuttoa koskeviin selvityksiin ja toimenpide-ehdotuksiin tulee aina sisällyttää myös alueelliset analyysit. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin kaupunkiseutuihin ja maakuntiin, joihin maahanmuutto keskittyy. Maakunnan liitot laativat alueellisia kehittämisstrategioita, jotka toimivat maakunnan kehittämisen lähtökohtana. Näissä strategioissa määritellään maakunnan väestö-, koulutus- ja työpaikkatavoitteet. Maahanmuutto nähdään usein maakunnan kehittämisstrategioissa kokonaisuutena sisältäen niin työperusteisen kuin humanitaarisenkin maahanmuuton. Kunnissa maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä pitää suunnitella etukäteen ja koordinoida osana maahanmuuton kokonaiskehittämistä. Kuntien välinen yhteistyö on hyvä väline maahanmuuttajien vastaanoton ja kotouttamisen kehittämisessä. Seutukohtaisesti voidaan tarkastella elinkeinoelämän ja palvelujen kehittämistä niin, että otetaan huomioon mahdollisuus hyödyntää myös maahanmuuttajien ammatillista osaamista. Maaseudun ja maaseutumaisten kuntien vetovoimaisuutta maahanmuuttajien asuinkuntina voitaisiin edistää eriyttämällä kotouttamiskeinoja paikallisesti sekä tarjoamalla tietoa maaseudun työ-, asuin- ja harrastusmahdollisuuksista. Maaseudulla toimivilla järjestöillä on tärkeä tehtävä ja mahdollisuus saada maahanmuuttajia mukaan toimintaansa. 9

10 Ulkomaan kansalaisten osuus (%) maakunnan väestöstä v Ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan maassa vakituisesti asuvaa henkilöä, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ne ulkomaan kansalaiset, jotka eivät ole rekisteröineet oleskeluaan, eivät näy tilastoissa. 10

11 Vieraskielisten osuus (%) maakunnan väestöstä v Vieraskielisten ryhmään kuuluvat muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat, maassa pysyvästi asuvat tai oleskelunsa rekisteröineet henkilöt. Vieraskielisellä henkilöllä voi olla myös Suomen kansalaisuus. 11

12 Työperusteinen maahanmuutto Kunnat tarvitsevat työperusteista maahanmuuttoa Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä yli palkansaajaa, joista vuoteen 2025 mennessä jää eläkkeelle noin puolet. Suurimmat yksittäiset poistumat ovat vuosina 2014 ja 2015, jolloin kumpanakin eläköityy lähes henkilöä. Kunnallisesta henkilöstöstä yli puolet toimii sosiaali- ja terveysaloilla. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja erilaiset sitä valmistelevat toimet ovat nyt ajankohtaisia, koska taloudellinen taantuma on vähitellen väistymässä. Suomen väestö ikääntyy ja hoidon ja hoivan palvelujen tarve kasvaa. Työllinen työvoima vähenee muutamien vuosien kuluessa nopeasti ja siksi kuntien ja kuntayhtymien on ajoissa varauduttava kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Työvoimavaje on hieman kasvamassa. Kasvukeskuksissa ongelmia on jo selvemmin nähtävissä, eikä taantuman takia vapautuneen työvoiman ja kunta-alan tarve kohtaa. Pysyvä maahanmuutto on tähän asti ollut vain vähäisessä määrin työperusteista. Sitä tulee edistää tervetulleena ja välttämättömänä lisänä suomalaiseen työelämään. Työperusteinen maahanmuutto turvaa osin kuntien työvoiman saantia. Alueiden ja kuntien hyvinvointi edellyttää osaavaa työvoimaa kaikille sektoreille. Siksi myös kunta-ala tarvitsee jatkossa ulkomaista työvoimaa turvatakseen palvelutuotantonsa. Työperusteisen maahanmuuton hyötynäkökohtia on tuotava entistä voimakkaammin esille ja tällä perusteella maahan tulleiden henkilöiden 12

13 kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan on tuettava. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja sen perusteella tapahtuva rekrytointi on parhaimmillaan työnantajalähtöistä ja siinä mielessä tarveharkintaista ja kohdennettua. Vastuullinen, eettisesti korkeatasoinen ja läpinäkyvä toiminta on välttämätöntä ja kaikkien edun mukaista. Työnantajien verkostoituminen parantaa mahdollisuuksia onnistuneeseen työvoiman hankintaan ulkomailta, jossa sekä tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen, tarvittava lisäkoulutus että kieliopinnot on turvattu. Kansainvälistyvä toimintaympäristö edellyttää kunnilta monikulttuurisen asiakaskunnan huomioon ottamista. Kuntapalveluissa tulee yhä useammin eteen tilanteita, joissa tarvitaan uudenlaista sekä kielellistä että kulttuuritaustan tuntevaa palveluosaamista. Muutamat kunnat ovatkin ottaneet tavoitteekseen rekrytoida palvelukseensa ulkomaalaistaustaista työvoimaa alueellaan asuvien ulkomaalaisten määrään suhteutettuna. Tulevaisuuden kilpailussa työvoimasta menestyvät ne työnantajat ja työyhteisöt, jotka ovat tietoisesti kehittäneet ulkomaisen työvoiman rekrytointia, ovat valmentautuneet kohtaamaan muista kulttuureista tulevia työntekijöitä ja työtovereita sekä pystyvät toimimaan tuloksellisesti monikulttuurisuuden huomioon ottaen ja sitä hyödyntäen. Myös monikulttuurisuuden ja monimuotoisen työyhteisön johtamiseen on kiinnitettävä enenevää huomiota. Elinkeinoelämän kilpailukyvylle etua maahanmuuttajista Innovatiivisella elinkeinotoiminnalla on oltava edellytykset kytkeytyä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin yritysten sijainnista riippumatta. Tämä edellyttää toimivan infrastruktuurin rinnalle myös osaavaa työvoimaa, jolla on kielitaitoa ja kykyä ymmärtää vieraita toimintakulttuureja. Maahanmuuttajien osaaminen ja verkostot tulisi nähdä myös elinkeinojen innovatiivisen ja kansainvälisen kehittämisen voimavarana. Ulkomaalaisten työntekijöiden pääsyä suomalaiseen työelämään ja yrittäjiksi tulee helpottaa. On erittäin tärkeää, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia työehtoja ja työehtosopimuksia. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijällä on tehtävään tarvittava riittävä pätevyys, osaaminen ja kielitaito. Laissa tai muissa työnantajaa sitovissa määräyksissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla on tarkoituksenmukaista määrätä pätevyydestä vain niissä tilanteissa ja siinä määrin, joissa se tehtävän hoitamisen kannalta on välttämätöntä. Työnantajalla tulee olla mahdollisuus valita tehtäviin parhaaksi katsomansa henkilöt, joiden ammattitaito ja osaaminen on voinut kertyä myös ulkomailla. Kaikkien työelämäosapuolien tulee edistää suotuisaa asenneilmapiiriä työpaikoilla ja torjua tietämättömyydestä johtuvia ennakkoluuloja ja rasismia. Kansainvälisten erityisosaajien sitouttaminen alueelle edellyttää muun muassa kuntien vahvaa peruspalvelujen tarjontaa, koulutusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille sekä viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä. 13

14 Maahanmuuttajien kotoutumista on edistettävä Kotouttamisen tarkoitus on helpottaa maahanmuuttajan asettumista maahamme ja edistää osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja tekee todellisia omaan ja perheensä elämään vaikuttavia valintoja ja päätöksiä sekä voi toimia aktiivisena kansalaisena. On tärkeää, että maahanmuuttajalla on samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet muun väestön kanssa. Kotoutumisen tärkeimpiä edellytyksiä ovat työllistyminen, kielitaito ja koulutus. Kunnan tehtävät Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan ja työvoimaviranomaisten yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa on välttämätöntä. Kunnat laativat kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi kotouttamisohjelman. Ohjelma sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä. Tavoitteena on, että kotouttamisohjelmat sovitetaan osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua, jolloin ne voivat edistää hyviin etnisiin suhteisiin ja kotoutumiseen liittyvien tavoitteiden valtavirtaistamista. Monet kunnat ovat linjanneet omissa kotouttamisohjelmissaan maahanmuuttopolitiikkaansa ja liittäneet sen osaksi kunnan kansainvälistymis- ja muita kehittämisstrategioita. Koko maakunnan kattava maahanmuuttostrategia luo pohjan laaja-alaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Kunnan peruspalvelut ovat pääsääntöisesti samat kantaväestölle ja maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita on tarkasteltava erityisinä palveluina, jotka ovat joko muokattuja tai erillisjärjestelyin toteutettuja peruspalveluita tai vain maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Erillisjärjestelyt ja vain maahanmuuttajille suunnatut kotoutumista tukevat palvelut vaativat lisäresursointia. Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisessa on turvattava kuntien mahdollisuudet järjestää palvelut tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä varmistettava riittävä valtion rahoitus. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän estämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnittelu tukee kunnissa hyvää hallintoa sekä henkilöstön ja palveluiden kehittämistä. Tasa-arvolain mukaan kuntien viranomaisina tulee myös edistää sukupuolten tasa-arvoa työnantajina, palvelujen tarjoajina sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja osallisuudessa. Eurooppalaisessa paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjassa kiinnitetään huomiota moninkertaiseen syrjintään muun muassa etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella. Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt tasa-arvon peruskirjan 2006 ja suositellut sitä kunnille ja maakuntien liitoille. 14

15 Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon eri väestöryhmien ja sukupuolten erilaiset tarpeet. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille suunnatut positiiviset erityistoimet edistävät kaikkien kotoutumista. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen tulisi olla luonteva osa palvelujen paikallista kehittämistä. Tähän tarvitaan kunnissa resursseja tiedon lisäämiseksi ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Työ- ja elinkeinohallinnon tehtävät Työ- ja elinkeinohallinnon rooli aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa on keskeinen. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen on selkeästi oltava TEtoimistojen vastuulla, jotta kotouttamisen työelämälähtöisyys voidaan varmistaa. Maahanmuuton kasvaessa on työ- ja elinkeinohallinnon voimavaroja voitava ohjata maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kaikille maahanmuuttajille on turvattava pääsy työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen piiriin. Aikuisten maahanmuuttajien ensisijainen alkukartoituksen tekijä on TE-toimisto. Tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan mahdollisimman pikainen työllistyminen. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen varattujen resurssien riittämättömyyden vuoksi maahanmuuttajia on ohjattu kotoutumiskoulutukseen rinnastettavaan omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoinen opiskelu on koulutusta, johon maahanmuuttaja itse hakeutuu työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen sijasta esimerkiksi kansalaisopistoon, ammatilliseen peruskoulutukseen tai lukioon. Omaehtoiseen opiskeluun tulee sisältyä suomen tai ruotsin kielen opiskelua ja sen tulee vahvistaa maahanmuuttajan työllistymisen edellytyksiä. Maahanmuuttajien omaehtoinen opiskelu kasvattaa ammatillisen koulutuksen järjestäjäluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkatarvetta. Kunnat rahoittavat ammatillisesta peruskoulutuksesta lähes 60 %. Omaehtoisen opiskelun tulee olla kokonaan valtion rahoittamaa ja järjestämislupien ulkopuolella olevaa koulutusta. Erityisen tärkeää on varata ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäluvan mukaiset paikat ilman toisen asteen tutkintoa oleville nuorille. Työ- ja elinkeinotoimistojen palveluissa on tärkeää ottaa kaikkien maahanmuuttajien erityistarpeet huomioon läpileikkaavana periaatteena. Kolmannen sektorin tehtävät Kolmannella sektorilla on hyvät mahdollisuudet täydentää viranomaisten palveluita. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää erityisesti maahanmuuttajien sosiaalisen verkoston laajentamisessa koko ympäröivään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien omien järjestöjen panos maahanmuuttajan oman äidinkielen, kulttuurin ja uskonnon ylläpitämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvien kotouttamiskäytäntöjen levittämiseen on panostettava. Kolmannen sektorin toimijat tarvitsevat sellaisia toimintansa rahoitusvälineitä, joiden turvin jatkuvaa kotouttamistyötä voidaan tehdä. 15

16 Kuntien palvelut maahanmuuttajille Kunnan palveluissa eri kulttuurien kohtaaminen konkretisoituu. Maahanmuuttoasiat koskettavat kaikkia kunnan palvelusektoreita. Maahanmuuttajien palvelutarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen. Kunnat ovat todenneet, että varsinkin maassa olon alkuvaiheessa maahanmuuttajien palvelemiseen käytetään aikaa ja henkilöresursseja noin 1,5 2-kertaisesti kantaväestöön verrattuna. Tehtyjen selvitysten mukaan maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet vaativat peruspalvelujen mukauttamista sekä erillisjärjestelyjä palvelujen tarjoamisessa. Näistä aiheutuu lisäkustannuksia peruspalveluihin. Peruspalvelujen valtionosuuksissa tulee ottaa maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärä huomioon erityisenä laskennallisena kustannustekijänä. Joidenkin palvelujen käyttö sosiaali- ja terveystoimessa on maahanmuuttajilla vähäisempää kuin kantaväestöllä. Tietoa käytettävissä olevista palveluista on tarpeen jakaa maahanmuuttajille maahantulon yhteydessä annettavassa perustietopaketissa. Julkishallinnon yhteistyö maahanmuuttajien asiakaspalvelussa lisää sekä palvelun laatua, saatavuutta että kustannustehokkuutta. 16

17 Kunnat, joissa oli eniten vieraskielisiä vuonna

18 Kunnat, joissa vieraskielisten osuus (%) oli suurin v

19 Sosiaali- ja terveyspalvelut Erityisesti humanitaarisin perustein tulleilla maahanmuuttajilla on usein pitkäaikainen tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kaikki pakolaiset eivät hyvin erilaisten taustojensa vuoksi työllisty, vaan saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviytymiseensä pitkäänkin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työelämän ulkopuolella olevien nuorten, vammaisten ja ikääntyneiden palveluihin. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää monipuolisia toimenpiteitä, joihin täytyy ryhtyä riittävän varhaisessa vaiheessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on vahva säädöspohja ja työetiikka, joiden pohjalta oikeiksi ja hyviksi koetut menettelytavat ovat muodostuneet. Sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan hyväksymään tietyissä määrin vieraan kulttuurin vaatimia erilaisia toimintatapoja. Nämä eivät kuitenkaan saa koskaan johtaa Suomen lainsäädännön vastaiseen menettelyyn. Opetus, kulttuuri ja maahanmuuttajat Sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto lisäävät maahanmuuttajille suunnattujen opetus- ja kulttuuripalvelujen tarvetta. Erityisen tärkeää on, että maahanmuuttajat voivat oppia suomen tai ruotsin kieltä. Maahanmuuttajille suunnattuja opetuspalveluja on kehitettävä osana koko koulutusjärjestelmää. On myös tärkeää säilyttää tarpeeksi suuri paikallinen päätösvalta järjestää opetuspalveluja eri tavoin, jotta joustavuus ja paikallisten tarpeiden huomioiminen olisi mahdollisimman hyvä. Eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaaminen on osa koulun arkipäivää. Opettajakoulutuksessa tulisi entistä enemmän käsitellä monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Maahanmuuttajien parissa työskennelleiden opettajien kokemukset olisi saatava käyttöön voimavarana opettajankoulutuksessa sekä opettajien täydennyskoulutuksessa. Maahanmuuttajista huomattava osa on lapsia ja nuoria. Opetus ja koulutus ovat keskeisessä asemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Myös aikuisten maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan voidaan edistää lasten ja nuorten koulunkäynnin kautta. On välttämätöntä huolehtia siitä, ettei kuntiin synny oppilaitoksia, joiden oppilasaines muodostuu yksinomaan tai lähes ainoastaan maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten tiivis vuorovaikutus kantaväestön lasten ja nuorten kanssa parantaa yhteenkuuluvuutta, nopeuttaa suomen tai ruotsin kielen oppimista sekä lisää osallistumista yhteiskuntaan. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön on tärkeää kutsua maahanmuuttajanuorten vanhemmat. Koulutuksessa on kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisedellytykset turvattava siten, että jatkokoulutukseen pääsyn vaatimukset saavutetaan. Tavoitteena tulee olla, että myös maahanmuuttajanuoret saavat joko lukio- tai ammatillisen perustutkinnon toiselta asteelta, valmiuden elinikäiseen oppimiseen ja työelämään. Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutus, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat oivallinen keino integroitumisessa. Eri kulttuurien toimintatapojen ymmärtämisessä kulttuuri-, kirjasto-, nuorisoja liikuntapalveluilla on tärkeä merkitys. Matalan kynnyksen palveluina liikunta- ja nuorisotoimi tavoittavat maahanmuuttajanuoret helposti. Tärkeää on, että myös 19

20 maahanmuuttajanuorten vanhemmat saavat tietoa toiminnasta, jotta he voivat antaa nuortensa osallistua. Kielikoulutuksen tehostamisessa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö on tärkeää. Seudullinen yhteistyö on havaittu monilla alueilla hyväksi keinoksi tehostaa kielikoulutusta. Asuminen Tulevaisuudessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden väestörakenteellisesti tasapainoiseen kehittämiseen. Suurissa kaupungeissa eri väestöryhmien välisten suhteiden säilyminen hyvinä edellyttää, että kaupunginosat ja asuinalueet eivät erilaistu liikaa. Erilaistuminen muodostuu ongelmalliseksi silloin, jos sen seurauksena tietyt asuinalueet leimautuvat ja jos asuinalueiden kasvuikäinen nuoriso syrjäytyy. Tyypillistä on silloin alueen ja sen palveluiden, kuten koulujen, huono maine. Alueen julkisiin palveluihin voi olla vaikea saada tehtävien edellyttämää pätevää henkilöstöä. Tällaiset negatiiviset kierteet on katkaistava ja niiden syntyminen on pyrittävä ehkäisemään. Yhdyskuntapolitiikassa on tarpeen kiinnittää huomiota ongelmallisten alueiden ja palveluiden monipuoliseen kohentamiseen. Suomessa on onnistuttu välttämään erilaistumista kaavoituksen avulla ja sijoittamalla asuinalueille erityyppisiä ja eri hallintamuotoja edustavia asuintaloja ja muodostamalla valtion rahoittamiin vuokrataloihin heterogeenisia asukasrakenteita. Näiden periaatteiden noudattamista on syytä jatkaa. On myös huolehdittava siitä, että ulkomailta tuleville erityisosaajille ja työntekijöille on tarjolla asianmukaisia asuntoja. Ennaltaehkäisevässä työssä ja ennakkoluulojen vähentämisessä toiminta asuinalueilla on tärkeässä asemassa. Oma asuinalue ihmissuhteineen ja palveluineen on maahanmuuttajille tärkeä toimintaympäristö. Asukaskokoukset ja asukastoimikunnat sekä asukastupatoiminta ovat yksi tie, jota kautta maahanmuuttajat voivat kohdata naapureitaan. Maahanmuuttajille on usein tarpeen antaa asumisopastusta ja rohkaista heitä osallistumaan asuinyhteisönsä toimintaan. Monilla kuntien ja kolmannen sektorin hankkeilla on pyritty lisäämään maahanmuuttajien tietoisuutta suomalaisesta asumistavasta. Olisikin suositeltavaa, että koottaisiin näiden hankkeiden hyvistä käytännöistä opas, joka voitaisiin jakaa kaikille maahanmuuttajille maahantulon yhteydessä. Valtaväestön ja vähemmistöjen yhteistyöhön on panostettava nykyistä enemmän. 20

21 Kuntien mahdollisuudet pakolaisten vastaanottoon on turvattava Suomessa valtiolla on päävastuu pakolaispolitiikasta. Valtio päättää oleskelulupien myöntämisestä maahanmuuttajille. Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttymisen kannalta kuitenkin myös kunnat ovat tärkeässä asemassa vastuun kantajina. Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tavoitteena tulee olla, että sijoittaminen tapahtuu suunnitelmallisesti, nopeasti ja että kotoutumista edistävät toimet aloitetaan välittömästi sijoittamisen jälkeen. Pakolaispolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunnilla on mahdollisuus ja resurssit ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kunnat vastaanottavat pakolaisia ELY-keskusten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Varmuus voimavarojen riittävyydestä kannustaisi kuntia ottamaan vastaan pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Suurimmat ongelmat vastaanotossa liittyvät resurssien puutteeseen sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa, asuntojen saamiseen, tulkkausongelmiin ja aikuisten kielikurssien vähyyteen. Pakolaisten vastaanoton tulee jatkossakin säilyä kunnille vapaaehtoisena. Kaikilla kunnilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia järjestää pakolaisille näiden tarvitsemia erityispalveluja. Kuntasijoitusten vapaaehtoisuus on tärkeää myös kaikkien kuntalaisten palvelujen yhdenvertaisuuden kannalta. Yhdenvertaisuus edistää eri väestöryhmien välisiä hyviä suhteita. Kuntien mahdollisuuksia ottaa pakolaisia vastaan lisäisi se, että kunnille maksettavat korvaukset korotetaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on kunnille hyvin haasteellista. Valtion vastuuta erityisesti pakolaiskiintiössä tulevista hätätapauksista tulee kasvattaa. Hätätapauksena tulevat henkilöt tarvitsevat erityisosaamista vaativaa asiantuntija-apua. Valtion tulisi järjestää tämä apu keskitetysti varsinkin maahan tulon alkuvaiheessa. Kuntien kannalta on kestämätöntä, että ne joutuvat erittäin vaikeisiin, ennakoimattomia kustannuksia vaativiin kotouttamistilanteisiin. Pakolaisten kuntaan osoittaminen on aina toteutettava kunnan kanssa yhteistyössä ja sen tulee perustua kunnan ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen. Tämän menettelytavan rinnalle ei pidä luoda muita, hallinnollisiin ohjeisiin perustuvia toimintatapoja pakolaisten kuntiin osoittamisessa tai omaehtoiseen muuttoon tukemisessa. Maahanmuuttajien itsenäinen ja omaehtoinen muutto, jota valtion viranomaiset nykyisin jopa tukevat, aiheuttaa kunnille suuria ongelmia tilanteen ennakoimattomuuden ja hallitsemattomuuden takia. Maahanmuuttajat puolestaan jäävät vaille kotouttamistoimia, koska kunnat eivät ole voineet varautua heidän saapumiseensa eivätkä välttämättä edes tiedä heidän tulostaan. TE-toimistojen tärkeä rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa korostuu pakolaisten työllistymisen edistämisessä ja kielikoulutukseen ohjaamisessa. TE-toimistoille on osoitettava riittävästi resursseja pakolaisten kotouttamiseen. Humanitaarisin perustein tulleiden maahanmuuttajien työllistymistä on tuettava tarvittaessa erityistoimenpitein. Maahanmuuttajien työllistäminen edistää humanitaarisen maahanmuuton tavoitteita, koska mahdollisuus huolehtia omasta toimeentulosta helpottaa asettumista uuteen asuinmaahan. 21

22 Valtion ja kuntien kustannusvastuu Valtioneuvoston vuonna 2008 kotouttamislain toimeenpanosta antamassa selonteossa käsitellään kotouttamislain ja maahanmuuton kustannuksia. Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavan korvauksen tarkoituksena on korvata palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Selonteon mukaan pakolaisista aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin vaikeasti selvitettävissä. Yrityksistä huolimatta ei ole onnistuttu yksityiskohtaisesti selvittämään kunnille pakolaisten kuntaan muutosta aiheutuvia kustannuksia, koska Suomen lainsäädäntö ei mahdollista erillisten maahanmuuttajataustaisten palvelujen käyttöä koskevien seurantatiedostojen ylläpitoa ja koska kustannukset jakautuvat kaikille kuntien toimialoille. Tästä syystä paras saavutettavissa oleva tieto perustuu valtaosin kunnissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiin maahanmuuttajien kantaväestöön nähden poikkeavasta palvelutarpeesta ja niiden käytöstä. Tällaista kokemukseen perustuvaa tietoa voidaan suhteuttaa myös kustannuksina. Tällöin hyödynnetään kuntakentässä yleisesti käytettäviä keskimääräisiä yksikkökustannuksia. Palvelujen erityisjärjestelyjen aiheuttamat kustannukset voidaan arvioida toiminta- ja taloussuunnittelussa. Yleisesti kunnissa on todettu, että esimerkiksi palveluun käytettävän ajan ja henkilöresurssin tarve maahanmuuttajien palveluissa on noin 1,5 2 -kertainen verrattuna kantaväestön tarvitsemiin palveluihin. Eduskunnan hallintovaliokunta on antanut mietinnön valtioneuvoston selonteosta kotouttamislain toimeenpanosta (HaVM 8/2009). Mietinnössään valiokunta 22

23 toteaa, että kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät enää kata yleisen kustannustason kehityksen johdosta palvelutuotannosta aiheutuvia kustannuksia ja että korvausten määrä on nostettava vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Vuoden 2010 alussa tehty laskennallisten korvausten kymmenen prosentin korotus on ensimmäinen sitten vuoden Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat vuodesta 1993 vuoteen 2009 nousseet 56,2 %. Kunnille maksettava korvaus pakolaisten vastaanotosta on osoittautunut riittämättömäksi eikä tehty 10 %:n korotus ole riittävä. Korvaustasoa tulee nostaa vastaamaan todellista tarvetta. Jatkossa tulee pitää huolta siitä, että korvaukset pysyvät kustannuskehityksen mukaan oikeassa tasossa ilman eri toimenpiteitä. Kiintiöpakolaisten usein vaikeat taustat asettavat kuntien kotouttamistoimille erityisiä haasteita. Siksi kiintiöpakolaisista tulee maksaa kaksinkertainen laskennallinen korvaus verrattuna muihin korvauksiin oikeuttaviin ryhmiin. Kunnille on aiheutunut ongelmia myös siitä, että perheenyhdistämisten, pakolaisten omaehtoisen muuton ja inkerinsuomalaisten paluumuuton takia kuntiin tulevien maahanmuuttajien määrä kasvaa ennalta suunnitellusta. Kolmen vuoden aika valtion korvausten saamiseen on osoittautunut liian lyhyeksi. Laskennallisten korvausten korvausajan pitäisi olla pidempi kuin kolme vuotta. Tämä koskee sekä kiintiöpakolaisia että muita kunnan vastaanottamia henkilöitä. Erityisen tärkeää korvausajan pidentäminen on silloin, kun kotoutumissuunnitelma-aika on pitempi kuin kolme vuotta. Vaikeaa ja pitkäaikaista hoitoa vaativien kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia tulee korvata kunnille ilman aikarajaa. Myöskään Suomen kansalaisuuden saaminen ei poista erityistoimenpiteiden ja kustannuskorvausten tarvetta. Myös muut kuin humanitaarisin perustein tulleet maahanmuuttajat tarvitsevat ja käyttävät kunnan järjestämiä palveluja. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen muista syistä kuin pakolaisina. Myös heidän palvelemisensa varsinkin maassa olon alkuvaiheessa vaatii erityistoimenpiteitä. Uudistettu valtionosuusjärjestelmä astui voimaan vuoden 2010 alusta. Siinä ei kuitenkaan sosiaali- ja terveystoimen osalta ole lainkaan maahanmuuttajia koskevia kustannustekijöitä. Valtionosuusjärjestelmässä tulee ottaa huomioon maahanmuuttajien/vieraskielisten lukumäärä erityisenä laskennallisena kustannustekijänä peruspalvelujen valtionosuuksissa. 23

24 Tietoyhteiskunta, tiedottaminen ja neuvonta Maahanmuuttajat tarvitsevat tiedotusta ja neuvontaa kotoutuakseen. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa tulee myös neuvonnan ja tiedottamisen tarve kasvamaan. Maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa on kehitettävä valtakunnallisesti yhteistyössä eri viranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Toisaalta maahanmuuttajien tarpeet on huomioitava osana kaikille kansalaisille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa niin verkossa kuin kasvotusten annettuna. Tietoyhteiskunnan välineet tarjoavat keinoja ja mahdollisuuksia maahanmuuttajille tiedonhankintaan, koulutukseen ja itsenäiseen toimintaan. Palveluiden tulee olla saatavilla maahanmuuttajille sopivalla tavalla eri kanavia ja välineitä hyödyntäen siten, että turvataan tasapuolisesti palvelun saatavuus ja laatu riippumatta maahanmuuttajan tiedoista tai taidosta käyttää tietoteknisiä välineitä. Kunnissa on asiakaspalvelupisteitä ja monessa kunnassa on valtionhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteinen yhteispalvelupiste julkishallinnon palvelujen tarjoamiseen. Erilaiset asiakaspalvelupisteet tarjoavat kunnissa kirjastojen ohella nykyaikaiset asiakaspäätteet internetin ja sähköisten palvelujen hyödyntämiseen. On tärkeää, että asiakaspäätteitä on käytettävissä itsepalveluun, mutta myös käytön opastusta on oltava saatavilla. Jatkossa asiakaspalvelupisteistä voitaisiin antaa omakielisiä palveluita etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden avulla. Palveluntuottajat voivat tarjota palveluja sieltä, missä niiden osaamisresurssit ovat, ja etäpalveluilla voidaan turvata palvelujen saatavuus sekä niiden laatu myös pienillä paikkakunnilla kustannustehokkaasti. Suomessa puhuttavien kielten määrä ja niiden tulkkaustarve kasvaa maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Valtakunnallisella etätulkkausratkaisulla pystytään tarjoamaan laadukasta palvelua esimerkiksi sellaisten yhteispalvelupisteiden kautta, joissa on etäpalveluvarustus eli videoneuvottelulaitteet. Etätulkkauksella voidaan turvata tulkkauksen saatavuus ja parantaa palvelujen laatua. Suuriin kaupunkeihin perustetut maahanmuuttajille suunnatut asiakaspalvelupisteet voivat palvella tietoyhteiskunnan välineitä hyödyntäen myös muita kuntia. 24

25 Kunnissa puhuttujen vieraiden kielten lukumäärät vuonna 2009 Vieras kieli on joku muu kuin suomen, ruotsin tai saamen kieli. 25

26 Maahanmuuttajien osallisuus yhteiskunnassa Maahanmuuttajien osallisuutta on pyrittävä parantamaan ottamalla heidät mukaan kunnan palvelujen kehittämiseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Myös äänestysaktiivisuutta on pyrittävä lisäämään. Yhteiskunnallisen osallisuuden tukemisessa on kiinnitettävä huomiota myös maahanmuuttajanaisten ja -miesten erilaisiin mahdollisuuksiin ja valmiuksiin. Monissa kunnissa on perustettu vaikuttamisen ja osallistumisen kanavaksi neuvoa-antavia monikulttuurisuustoimikuntia tai -neuvottelukuntia. Näissä eri väestöryhmien edustajat voivat tuoda esiin näkemyksensä kunnan kehittämiseen. Osallistava suunnittelu on omiaan edistämään uusien kuntalaisten kiinnostusta oman kunnan asioihin ja lisäämään äänestysaktiivisuutta. Järjestötoiminnassa erilaiset kuntalaiset kohtaavat ja voivat lisätä keskinäistä kanssakäymistään. Työyhteisöjen valmentautuminen monimuotoisuuden johtamiseen tukee aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan syntymistä. Asenteisiin vaikuttamisessa päiväkodeilla ja kouluilla on keskeinen asema. Oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa painotetaan suvaitsevaisuuskasvatusta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Monikulttuurinen ja monimuotoinen kasvuympäristö on etu kaikille nuorille, joiden tulevaisuutta muovaavat globaalimaailman tarpeet. Kulttuurien tuntemus ja vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevan tärkeitä tulevilla työmarkkinoilla. Yhteiseen vaikuttamiseen kannustava, osallistava toiminta jo esiopetuksessa, kouluissa, opiskelijoiden keskuudessa ja asuinalueilla on avainasemassa. Osallistumismahdollisuudet merkitsevät maahanmuuttajanuorten kohdalla myös tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta kantaväestöön kuuluvien nuorten kanssa. Tärkeää on kiinnittää huomiota eri kulttuurien näkemyksiin esimerkiksi tyttöjen ja poikien osallisuuden tukemisessa. Kouluissa ja harrastuksissa tulisi löytää keinoja ja ympäristöjä, joilla myös maahanmuuttajatyttöjen mahdollisuuksia yhteiseen toimintaan voitaisiin lisätä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös maahanmuuttajavanhempien tiedon lisääminen on tärkeää. Kotouttamisen yhtenä haasteena on tiedottaminen suomalaisen yhteiskunnan periaatteista ja toimintatavoista. 26

27 Monimuotoisuus kunnan voimavarana Vieraiden kulttuureiden ymmärtäminen on välttämätöntä globaalissa ja avoimessa ympäristössä. Kansainvälistyvä toimintaympäristö sekä maahanmuuton kasvu pakottavat myös kunnat kehittämään ja uudistamaan toimintatapojaan. Palveluissa on otettava huomioon kaikkien kuntalaisten tarpeet. Sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto vaikuttavat kuntien toimintaan monin tavoin. Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa Suomenkin kunnissa hyvin moninaiset. Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa. Kotoutuminen tapahtuu paikallisella tasolla. Kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaamiseen ja yhteiseen toimintaan tarvitaan luontevia tapaamisen areenoita. Yhteistoiminta kouluissa, asuinalueella, erilaisissa yhdistyksissä ja harrastuksissa ovat tärkeitä myös rasismia ennaltaehkäisevässä työssä. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä. 27

28 Maahanmuuton merkitys on selvästi lisääntynyt sekä valtakunnallisesti että kuntien toiminnassa. Uudistuva kotouttamislainsäädäntö lisää maahanmuuton painoarvoa. Suomen Kuntaliiton hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittiset linjaukset Monimuotoinen kunta Elinvoimainen kunta joulukuussa Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä. Kunnilla on myös tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. Maahanmuuttopoliittisissa linjauksissa tarkastellaan maahanmuuttoa alueiden ja kuntien elinvoimaisuuden ja kuntien työvoimatarpeen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään kuntien ja työ- ja elinkeinohallinnon työnjakoon maahanmuuttajien kotouttamisessa, pakolaisten vastaanottoon sekä valtion ja kuntien kustannusvastuuseen. Linjauksissa tarkastellaan myös keinoja lisätä maahanmuuttajien osallistumista yhteiskunnan toimintaan sekä kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa asenneilmapiiriin. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 Puhelin Helsinki Telefax PL 200, Helsinki 28 Helsinki 2011