Arvioi ja kehitä. Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä. Tuuli Nikula (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvioi ja kehitä. Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä. Tuuli Nikula (toim.)"

Transkriptio

1 Arvioi ja kehitä Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä Tuuli Nikula (toim.)

2 ISBN ISSN Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 10/2011 Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Ossi Lehtonen / Rodeo Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

3 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 3 Saatteeksi Terveyden edistämisen keskus on tehnyt terveyden edistämisen menetelmien ja arvioinnin kehitystyötä ennen kaikkea 2000-luvulla. Menetelmien ja palvelumallien kehittäminen on ollut paitsi yksi keskuksen laajimmista toimintakokonaisuuksista, myös tärkeä osa suomalaisen terveyden edistämisen laadun parantamista ja Terveyden edistämisen keskuksen jäsenjärjestöilleen antamaa tukea. Tähän kirjaan on koottu valikoima menetelmiä ja malleja, jotka on joko kehitetty Terveyden edistämisen keskuksessa tai joiden kehittämisessä Terveyden edistämisen keskus on ollut omalla panoksellaan vahvasti mukana. Menetelmien ja mallien kokoaminen on ollut osa Terveyden edistämisen keskuksen viimeisen toimintavuoden työtä ennen toiminnan siirtämistä osaksi uutta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:tä vuonna Terveyden edistämisen keskus toivoo, että kehitetyt menetelmät ja mallit palvelevat sosiaali- ja terveysalan toimijoita myös tulevaisuudessa ja kannustavat jatkuvaan kehittämiseen. Helsingissä Tuuli Nikula

4 4 Arvioi ja kehitä Sisällys 1 Johdanto Menetelmien ja palveluiden teoreettinen viitekehys Terveydestä ja sen edistämisestä Kansainvälisiä ja kansallisia asiakirjoja ja ohjelmia Keskeisiä teorioita ja malleja Suuntaviivoja suunnitteluun ja arviointiin kriteeristöt, tarkistuslistat ja standardit Kriteeristöt Osallisuutta lisäävien käytäntöjen arviointikriteeristö Päihdetyön koulutuksen laatukriteeristö Terveysaineistojen laatukriteeristö Terveyttä edistävien hankkeiden arviointi Terveyden edistämisen tutkimusohjelmien arviointi Tarkistuslistat Kouluterveyden ja hyvinvoinnin tarkistuslista Terveyttä edistävän viestinnän tarkistuslista Ulkoisen arvioinnin tilaamisen tarkistuslista Standardit Terveyden edistämisen ammatilliset standardit Menetelmiä suunnitteluun ja arviointiin SUUNTA Toiminnan ja arvioinnin suunnittelun työkalu Arvioinnin askeleet Arviointisuunnitelman laatiminen Yhteistyön arviointimenetelmiä Voimavaralähtöisen työyhteisökehittämisen malli Terveyden edistämisen käsitteitä...87 Lähteet

5 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 5 Kuviot Kuvio 1. Terveyden edistämisen promotiivinen ja preventiivinen näkökulma...9 Kuvio 2. Terveyden edistämisen asema toimintakentässä...10 Kuvio 3. Järjestöjen tarjoaman päihdetyön lisä- ja täydennyskoulutuksen laadun osatekijöitä...19 Kuvio 4. Terveyttä edistävän koulun osatekijät...36 Kuvio 5. Terveys- ja hyvinvointiohjelman laatimisen prosessi...39 Kuvio 6. SUUNTA-viitekehys...62 Kuvio 7. Yhteistyön arvioinnin prosessi...72 Taulukot Taulukko 1. Esimerkkejä terveyden edistämisen eri vaiheisiin sovellettavista teorioista ja malleista...13

6 6 Arvioi ja kehitä 1 Johdanto Tähän työkirjaan on koottu valikoima Terveyden edistämisen keskuksessa vuosien varrella kehitettyjä menetelmiä. Tarkoituksena on ollut koota menetelmät yhteen julkaisuun niiden löytämisen ja hyödyntämisen helpottamiseksi. Kirja ei tarjoa tyhjentävää vastausta terveyden edistämisestä tietoa etsivälle, vaan tavoitteena on ollut tiivistää sekä menetelmien kehittämisen taustalla vaikuttavaa teoreettista tietoa että julkaisuun valittuja menetelmiä niin, että lukijalle muodostuu jäsennelty kuva, jonka pohjalta hänen on helpompi joko käyttää pelkästään kuvattuja menetelmiä tai etsiä halutessaan lisätietoa itselleen tarpeellisista teorioista ja menetelmistä. Työkirjan päälähteinä on käytetty Terveyden edistämisen keskuksen dokumentteja, raportteja, esitys- ja koulutusmateriaaleja sekä julkaisuja, joissa menetelmät taustateorioineen ja käyttöohjeineen on kuvattu tarkemmin. Tämä kirja on tarkoitettu kaikille terveyden edistämisestä kiinnostuneille sekä nopeasti käyttöön otettavia suunnittelun ja arvioinnin välineitä etsiville opiskelijoista ammattilaisiin. Menetelmät ja palvelut on koottu ja kuvattu niin, että niistä kaikista löytyy mahdollisimman yksiselitteinen kuvaus menetelmän käyttötarkoituksesta, kohderyhmästä ja hyödyistä, vaiheittaiset ohjeet hyödyntämiseen sekä itse menetelmä. Mikäli lukija haluaa perehtyä menetelmän taustoihin ja kehitystyöhön syvemmin, on kunkin menetelmän kohdalla ilmoitettu lähdekirjallisuus ja mahdolliset lisätiedot. Kirja on luotu tarkoituksella siten, että menetelmät ja työkalut ovat tekstin lomassa, jotta lukijan ei tarvitse etsiä kutakin menetelmää erikseen liitteistä. Ratkaisulla on pyritty siihen, että menetelmät olisivat helposti omaksuttavissa.

7 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 7 Julkaisu on jaettu kuuteen päälukuun, joista luvussa kaksi hahmotetaan tiivistetysti kirjassa esiteltävien menetelmien taustalla vaikuttaneita terveyden edistämisen teorioita, malleja ja ohjelmia. Luvussa kolme on esitelty joukko terveyttä edistävän toiminnan suunnittelua ja arviointia helpottavia kriteeristöjä, tarkistuslistoja ja standardeja. Tarkoituksena on ollut kehittää suhteellisen nopeita ja helppokäyttöisiä arvioinnin välineitä terveyden edistämisen työn helpottamiseksi. Luvussa neljä on nostettu esiin kolme suunnittelun ja arvioinnin työkalupakettia: Ensiksi SUUNTA-työkalu, jota on hyödynnetty sosiaali- ja terveysalalla erilaisten hankkeiden ja toimintakokonaisuuksien suunnittelussa ja arvioinnissa jo vuosia. Toisena on kuvattu arvioinnin vaiheittaista suunnittelua tukevat Arvioinnin askeleet ja kolmantena uudempi, yhteistyöverkostojen arviointiin keskittyvä työkalukokonaisuus, jonka käyttö Suomessa on vasta alkuvaiheessa mutta jolle verkostotyöskentelyn suosion johdosta on tilausta. Viidennessä luvussa siirrytään työyhteisökehittämisen äärelle ja kuvataan voimavaralähtöisen työyhteisökehittämisen malli, joka on luotu erityisesti järjestöjen työyhteisöissä esiintyvän sosiaalisen pääoman tarkasteluun ja työyhteisöjen kehittämisen välineeksi. Kirjan viimeiseen lukuun on koottu terveyden edistämisen käsitteitä.

8 8 Arvioi ja kehitä 2 Menetelmien ja palveluiden teoreettinen viitekehys 2.1 Terveydestä ja sen edistämisestä Terveyden edistämisen keskuksen menetelmien ja palveluiden kehitystyön lähtökohtina ovat alusta asti olleet voimavaralähtöinen terveyskäsitys, promotiivinen terveyden edistämisen näkökulma sekä moniammatillisuus ja tieteiden välinen yhteistyö. Terveys käsitteenä on saanut monia tulkintoja eri aloilla, eikä yhteisymmärrykseen käsitteen sisällöistä ole täysin päästy (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 10). Yksi yleisimmistä terveyden määritelmistä on kuitenkin Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä vuodelta 1948, jossa terveys ei ole pelkästään sairauden tai raihnaisuuden poissaoloa, vaan kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia (WHO-internetsivut). Määritelmää on sittemmin kritisoitu sen absoluuttisuudesta ja epärealistisuudesta (WHO 1958, Lahtinen 1996 Savola & Koskinen- Ollonqvist 2005, 10 mukaan). WHO on sittemmin edelleen määritellyt terveyttä esimerkiksi Ottawan asiakirjassa (1986), jossa terveyttä ei nähdä niinkään päämääränä, vaan myönteisenä arkielämän voimavarana, jossa korostuvat yksilön sosiaaliset ja henkilökohtaiset voimavarat sekä fyysinen toimintakyky. Ottawan asiakirjassa otetaan kantaa myös siihen, että terveys kuuluu kaikille, ja siksi sen edellytyksien, kuten esimerkiksi taloudellisten ja kestävän kehityksen edellytysten sekä perustarpeiden ja -turvallisuuden, tulee täyttyä. (Ottawan asiakirja 1986; Savola & Ollonqvist 2005, 11.) Savola ja Koskinen-Ollonqvist (2005) korostavat, että Ottawan asiakirjan mukainen terveyskäsitys soveltuu myös terveyden edistämisen määritelmän 1 taustalle, sillä se mahdollistaa promotiivisen näkökulman eli ajatuksen terveyden edistämisestä jo ennen kuin ongelmat ovat syntyneet. Promotiivisen otteen vastakohtana pidetään puhtaasti preventiivistä otetta, jonka keskiössä on ongelmalähtöinen sairauksien ehkäisy. Promotiivisessa terveyden edistämisessä yksilöitä ja yhteisöjä suojaavia tekijöitä vahvistetaan ja tuetaan, jotta mahdolliset riskitekijät eivät vaikuttaisi niin vahvasti. Tämä tapahtuu käytännössä siten, että luodaan mahdollisuuksia terveeseen elämään yhteiskunnan eri tasoilla. Esimerkkejä suojaavista tekijöistä ovat yhteiskunnan tasolla 1 Terveyden edistäminen on arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja. Tuloksia ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. (Savola & Koskinen-Olloqvist 2005, 7.)

9 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 9 terveellinen yhteiskuntapolitiikka ja yksilötasolla puolestaan taloudellinen toimeentulo ja perustarpeiden tyydytys sekä hyvä itsetunto, sosiaaliset taidot ja kyky oppia. Koska promotiivinen terveyden edistäminen on laaja-alaista vaikuttamista erilaisiin suojaaviin tekijöihin, se toteutuu ennen kaikkea yhteisöjen ja yhteiskunnan tasoilla. (Mt., ) Kuvio 1. Terveyden edistämisen promotiivinen ja preventiivinen näkökulma (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 13). Kohdentuminen Mahdollisuuksien luominen Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy Hoito Kuntoutus Sisäiset suojaavat yksilölliset ja sosiaaliset tekijät Ulkoiset suojaavat yksilölliset, sosiaaliset ja ympäristötekijät Promootio Primääripreventio Sekundääripreventio Terveyden edistämisen vaihtelu Tertiääripreventio Terveyden edistäminen on laaja-alaista ja eri tieteenalat ylittävää, moniammatillista työtä. Siinä hyödynnetään eri tieteenalojen (yhteiskunta-, lääke-, hoito- ja luonnontieteet) tuottamaa tietoa ja pyritään muokkaamaan siitä sellaista, että se vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin myönteisesti. Terveyden edistäminen tarkoittaa siis ennen kaikkea sellaisten työ- ja viestintämenetelmien (ks. myös luku 3.2.2) hyödyntämistä, joiden avulla tieteellinen tieto muuttuu ihmisten arjessa terveyttä tukeviksi valinnoiksi. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 46.)

10 10 Arvioi ja kehitä Kuvio 2. Terveyden edistämisen asema toimintakentässä (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 46). Terveys ja hyvinvointi Terveyden edistäminen Yhteiskuntatieteet Lääketieteet ja hoitotieteet Luonnontieteet 2.2 Kansainvälisiä ja kansallisia asiakirjoja ja ohjelmia Terveyden edistämisen työtä ohjaavat näkyvästi erilaiset kansainväliset ja kansalliset asiakirjat ja ohjelmat. Tunnetuimpia kansainvälisiä terveyden edistämisen työtä linjoittavia asiakirjoja ovat Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisten terveyden edistämisen konferenssien asiakirjat ja julkilausumat (Milestones in Health Promotion Statements from Global Conferences 2009): The Ottawa Charter for Health Promotion First International Conference on Health Promotion Ottawa, November 1986 Adelaide Recommendations on Healthy Public Policy Second International Conference on Health Promotion, Adelaide, South Australia, 5 9 April 1988 Sundsvall Statement on Supportive Environments for Health Third International Conference on Health Promotion, Sundsvall, Sweden, 9 15 June 1991 Jakarta Declaration on Leading Health Promotion into the 21st Century The Fourth International Conference on Health Promotion: New Players for a New Era Leading Health Promotion into the 21st Century, Jakarta, Indonesia, July 1997

11 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 11 Mexico Ministerial Statement for the Promotion of Health: From Ideas to Action Fifth Global Conference on Health Promotion, Health Promotion: Bridging the Equity Gap, Mexico City, 5 9 June 2000 The Bangkok Charter for Health Promotion in a Globalized World 7 11 August 2005 Euroopan unionin terveysstrategia luo suuntaa terveyden parantamiseksi unionin alueella: Together for Health: A Strategic Approach for the EU Euroopan unionin terveysstrategia Kansallisesti terveyden edistämisen työtä ohjataan muun muassa laeilla, sosiaali- ja terveyspoliittisella strategialla, laatusuosituksella sekä erilaisten kehittämisohjelmien avulla, esimerkkeinä mainittakoon seuraavat: Suomen perustuslaki /731 Kansanterveyslaki /66 Terveydenhuoltolaki /1326 Terveydensuojelulaki /763 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia (STM) Terveyden edistämisen laatusuositus (STM) Terveys ohjelma (STM) Sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelma KASTE (STM)

12 12 Arvioi ja kehitä 2.3 Keskeisiä teorioita ja malleja Terveyden edistämisen menetelmien ja palveluiden taustalla vaikuttavat erilaiset teoreettiset kehykset ja mallinnukset, joiden olettamuksia on hyödynnetty kehitystyössä kokemustiedon lisäksi. Nutbeamin ja Harrisin (1998) mukaan teoriat ovat käsiterakennelmia, joilla ilmiö käsitteineen sekä niiden välisine suhteineen selitetään seikkaperäisesti auki. Teoriat vastaavat usein kysymykseen, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. Mallit ovat puolestaan eri teorioiden yhteensulautumia ja eräänlaisia sovelluksia, jotka vastaavat kysymykseen, miten asiat toimivat. Koska yksilön käyttäytymisen lisäksi terveyden edistämisessä ollaan kiinnostuneita yhteisöjen ja yhteiskuntien rakenteista, useimmat terveyden edistämisessä käytetyistä teorioista ja malleista on lainattu yhteiskuntatieteistä. (Nutbeam & Harris 1998.) Terveyden edistämisen työssä käytetyistä teorioista ja malleista voidaan mainita seuraavat, joista tarkemmat kuvaukset löytyvät Terveyden edistäminen esimerkein -julkaisusta (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 47 58):

13 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 13 Taulukko 1. Esimerkkejä terveyden edistämisen eri vaiheisiin sovellettavista teorioista ja malleista (sovellus Bartholomew ym. 2001, Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005 suomennos) Tehtävät terveyden edistämisen eri vaiheissa Terveyden edistämisen suunnittelu ja arviointi Interventioryhmien kuvaaminen ja valitseminen Käyttäytymisen määrittäminen Ympäristöolojen määrittäminen Käyttäytymisen ja ympäristötilan edellytysten määrittäminen Menetelmien valitseminen, muutoksen edistäminen ja teoreettisten menetelmien siirtäminen käytännön strategioiksi Esimerkkejä malleista Precede-Proceed -malli Intervention suunnittelu (Intervention mapping) Yleinen suunnittelu- ja arviointimalli (Generic logic model) Innovaatioiden leviäminen (Diffusion of innovations) Käyttäytymisen muutoksen vaihe- ja prosessimalli (Transtheoretical model and stages of change) Atribuutioteoria (Attribution theory) Sisäinen ja ulkoinen kontrollin sijainti (Internal and external locus of control) Itsesäätelyteoriat (Self-regulatory theories) Sosiaalis-kognitiivinen teoria (Social cognitive theory) Sosiaalinen tuki ja sosiaalinen verkostoitumisteoria (Social support and social network theory) Yhteisöjen organisointi ja kehittäminen (Community organization and community building) Terveysuskomusmalli (Health belief model) Perustellun toiminnan ja suunnitellun käyttäytymisen teoria (Theory of reasoned action and planned behavior) Ekologiset mallit (Ecological models) Suostuttelumalli (Persuasion communication model) Aktiivisen oppimisen malli (Conscientization) Sosiaalinen markkinointi (Social marketing) Viestintäteoria ja terveyskäyttäytymisen muutos (Communication theory and health behavior change)

14 14 Arvioi ja kehitä 3 Suuntaviivoja suunnitteluun ja arviointiin kriteeristöt, tarkistuslistat ja standardit 3.1 Kriteeristöt Terveyden edistämisen keskuksessa on vuosien saatossa kehitetty useita arviointiin ja laaduntarkkailuun tarkoitettuja kriteeristöjä. Kriteeristöt on esitelty aakkosjärjestyksessä, ja ne keskittyvät osallisuuden parantamiseen pyrkiviin käytäntöihin, päihdekoulutukseen, terveysaineistojen arviointiin sekä terveyden edistämisen hankkeiden ja tutkimusohjelmien tarkasteluun Osallisuutta lisäävien käytäntöjen arviointikriteeristö Käyttötarkoitus ja hyödyt Osallisuutta lisäämään pyrkivien käytäntöjen arviointikriteeristö syntyi osana Köyhyysvuosi 2010 Lupaavien käytäntöjen kilpailua, jonka valintakriteereistä tässä esiteltävä kriteeristö on muokattu. Kriteereissä on pyritty huomioimaan yleiset hyvän käytännön tunnuspiirteet eli tekijät, joiden avulla muun muassa käytäntöjen toimivuus ja soveltamiskelpoisuus tulevat arvioiduiksi. Lisäksi kriteereissä huomioidaan osallisuutta edistävät toimet ja niiden kohdentuminen huono-osaisiin eli köyhiin tai sosiaalisesti syrjäytyneisiin. Arvioinnissa painottuu erityisesti se, miten käytäntö tukee huono-osaisten olosuhteita, ehkäisee huono-osaisuutta tai vaikuttaa suoraan huono-osaisuuden vähentämiseen.

15 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 15 Kuka voi hyödyntää? Kriteeristö on hyödyllinen, kun suunnitellaan syrjäytymistä ehkäiseviä ja osallisuutta lisääviä uusia toimintoja ja käytäntöjä tai arvioidaan jo olemassa olevia käytäntöjä. Kriteeristö soveltuu käytäntöjen arviointiin yleisellä tasolla (kriteerit 1 7) ja haluttaessa sitä voi myös hyödyntää erityisesti osallisuutta parantamaan pyrkivien käytäntöjen arviointiin (kriteerit 8 9). Kriteeristön käyttö Pisteyttäminen on arviointia ja täten arvottamista. Osallisuutta lisäävien lupaavien käytäntöjen arvottamiselle luovat oman haasteensa käytäntöjen erilaisuus (sekä laajuudeltaan että toteutukseltaan), kuvaustapojen moninaisuus sekä teeman käsitteiden konkretisoinnin haasteellisuus. Käytäntöjen arvioijat joutuvat tekemään rajanvetoja ja valintoja pisteitä antaessaan. Arviointi tehdään sen aineiston pohjalta, joka arvioitsijalla on käytettävissään. Täyteen objektiivisuuteen pisteyttämisessä ei päästä. Jos halutaan, eri kriteerit voi pisteyttää myös eri painoarvoilla sen mukaan, mitä seikkoja pidetään tärkeimpinä kulloisessakin tilanteessa. Jos yleisten kriteerien (erityisesti kriteerit 1 7) täyttyminen koetaan erityisen tärkeäksi, voi pisteytyksessä painottaa niitä. Jos taas haluaa arvioida erityisesti käytännön osallistavuutta, on kriteeriä 8 hyvä painottaa pisteytyksessä vahvemmin kuin muita kriteereitä.

16 16 Arvioi ja kehitä Kriteeristö Pisteet KRITEERI 1: Käytännön tavoite 0 Käytännölle ei ole asetettu selkeää tavoitetta. 1 Käytännön yleiskuvauksessa näkyy toiminnan tavoite, joka on huono-osaisten tukeminen. 2 3 Pisteet Käytännön yleiskuvaus on selkeä. Siinä näkyy prosessi ja se, mihin toiminta tähtää. Tavoite on huono-osaisten tukeminen. Käytännön tavoite on selkeästi määritelty, ja toiminta tähtää selkeästi tulosten aikaansaamiseen, tavoitteena erityisesti huono-osaisuuden vähentäminen tai poisto. KRITEERI 2: Tarvelähtöisyys ja toiminnan suunnitteluun osallistumisen mahdollisuudet 0 Käytännön tarvelähtöisyys on heikko tai heikosti määritelty. 1 Käytännön tarve on tullut jostain muualta kuin kohderyhmästä. Käytäntö on syntynyt kohderyhmän ilmaisemasta tarpeesta ja/tai kohderyhmä on saanut vaikuttaa 2 toiminnan suunnitteluun. Käytäntö on lähtöisin kohderyhmästä, ja kohderyhmä on käytännön toimija, toisin sanoen kohderyhmä on 3 toiminnan suunnittelun ja toteutuksen taustalla. Pisteet KRITEERI 3: Kohderyhmä 0 Käytäntö ei tavoita huono-osaisia, köyhiä ja/tai syrjäytyneitä, tai se voi aiheuttaa kohderyhmälle haittaa. 1 Käytäntö tavoittaa joiltakin osin huono-osaisia, köyhiä ja/tai syrjäytyneitä. 2 Käytäntö tavoittaa hyvin huono-osaisia, köyhiä ja/tai syrjäytyneitä. Käytäntö tavoittaa hyvin kohderyhmän, ja sillä on edellytyksiä tavoittaa muita 3 kohderyhmiä laajemminkin. Pisteet KRITEERI 4: Tiedottaminen ja viestintä 0 Käytännöstä ei ole viestitty eikä tiedotettu. 1 Käytännöstä on tiedotettu. 2 Käytännöstä on tiedotettu monipuolisesti. Käytännöstä on tiedotettu monipuolisesti ja suunnitelmallisesti niin, että käytäntö 3 tavoittaa kohderyhmän tai kohderyhmät. Pisteet KRITEERI 5: Resurssit (raha, henkilö, materiaali)* Käytännön resursseja ei ole eritelty riittävän tarkasti käytännön arvioimiseksi, mikä vaikeuttaa käytännön 0 soveltamista muissa ympäristöissä. 1 Käytännön toteutus näyttää vaativan saavutettuun hyötyyn nähden paljon resursseja. 2 Käytännön toteutukseen vaadittavat kustannukset ja saavutettu hyöty näyttävät olevan tasapainossa. Käytännön resurssit on eritelty ja kuvattu selkeästi, ja niiden pohjalta on mahdollista 3 tarkastella toiminnan kustannushyötyä. *Osallisuutta lisäämään pyrkivien käytäntöjen arvioinnissa kustannushyödyn näkökulma on monin paikoin vaikea, sillä käytännöt, joilla köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn tartutaan, toteutetaan usein pienillä voimavaroilla, vapaaehtoisvoimin, niin sanotusti suurella sydämellä ja täysin arvolähtöisellä toimintaperiaatteella. Kustannusten tarkastelu auttaa kuitenkin eri tahoja tarkastelemaan, miten pienillä voimavaroilla saadaan paljon hyvää aikaiseksi.

17 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 17 Pisteet KRITEERI 6: Toiminnan tai käytännön sovellettavuus 0 Käytännössä ei ole helposti sovellettavia elementtejä. 1 Käytännössä on elementtejä, joita on mahdollista soveltaa joissakin tilanteissa. 2 Käytännön ydinelementit ovat siirrettävissä tai sovellettavissa muille kohderyhmille ja toimintaympäristöihin. 3 Muutkin tahot ovat jo soveltaneet käytäntöä ja ottaneet sen käyttöön. Pisteet KRITEERI 7: Käytännön arviointi 0 Käytännön arviointia ei ole kuvattu tai tehty eikä heikkouksia ja uhkia ole nimetty Pisteet Käytännön arvioinnissa on kuvattu heikkoudet ja uhat sekä mahdollisuudet ja vahvuudet. Käytännössä on joko enemmän tai saman verran heikkouksia ja uhkia kuin vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Käytännön arvioinnissa on kuvattu heikkoudet ja uhat sekä mahdollisuudet ja vahvuudet. Käytännössä on paljon enemmän mahdollisuuksia ja vahvuuksia kuin heikkouksia ja uhkia. Arviointi on kokonaisvaltainen ja käytäntö on kehitettävissä, eli heikkouksiin ja uhkiin vastaamiseksi on kuvattu toteuttamiskelpoisia keinoja. KRITEERI 8: Käytännön toteutuksen osallistavuus 0 Kohderyhmälle on annettu huonosti mahdollisuuksia osallistua käytännön toteutukseen. Kohderyhmän osallisuus käytännön toteutukseen on epämääräinen tai siihen ei ole kiinnitetty riittävästi 1 huomiota. 2 Kohderyhmä osallistuu käytännön toteutukseen joltain osin. Toimijat (kohderyhmä) ovat täysivaltaisia osallistujia (= osallisia) käytännön kehittämisessä ja toteutuksessa, 3 mikä osoittaa toimijoiden olevan aktiivisia ja toimintaan sitoutuneita. Pisteet KRITEERI 9: Muut erityishuomiot tai lisäpisteet perusteluineen* 0 Ei lisäpisteitä tai erityishuomioita 1 Yksi erityishuomio 2 Kaksi erityishuomiota 3 Kolme tai useampia erityishuomioita * Lisäpisteitä saa, kun käytäntö sisältää erityisiä piirteitä, jotka edistävät osallisuutta tai torjuvat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja joiden perusteella lisäpisteitä voidaan antaa. Pisteytys Pisteet Määrittely Kuvaus p Hyvä, lupaava käytäntö p Lupaava käytäntö 8 15 p 1 7 p Lupaavan käytännön aineksia Puutteellinen lupaava käytäntö 0 p Ei lupaava käytäntö Käytäntö edistää hyvin osallisuutta ja ottaa ansiokkaasti huomioon huono-osaisuuden, köyhät ja syrjäytyneet. Käytäntö edistää osallisuutta ja tavoittaa huono-osaisten, köyhien ja syrjäytyneiden kohderyhmän. Käytännössä on osallisuutta edistäviä aineksia ja se tavoittaa joiltain osin huono-osaisten kohderyhmän. Käytännössä on aineksia, mutta tavoitteisiin nähden joko kuvaus on jäänyt heikoksi tai käytäntö ei vastaa riittävästi odotuksia. Käytännössä ei ole aineksia osallisuutta edistäväksi lupaavaksi käytännöksi tai kuvaus käytännöstä on puutteellinen. Lähdekirjallisuus ja lisätiedot Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyn teemavuosi dokumentit, Terveyden edistämisen keskus ry. (Julkaisematon.) Mannonen, P. (toim.) (2010) Osallisuus kiinnittää elämään. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 6/2010. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus ry.

18 18 Arvioi ja kehitä Päihdetyön koulutuksen laatukriteeristö Käyttötarkoitus ja hyödyt Päihdekoulutuksen laatukriteerien kehittäminen syntyi tarpeesta tuottaa ammattilaisille laadukasta lisäkoulutusta, jonka avulla päihdetyö helpottuu ja ammattilaiset saavat keinoja selviytyä työssään aina ehkäisevästä työstä ja varhaisen puuttumisen tilanteista korjaavaan työhön. Koulutuksen laatu on useiden tekijöiden ja muuttujien summa. Koulutuksen laatua ovat kaikki ne toimet ja ominaisuudet, joilla koulutustilanne täyttää tilaajan asettamat tarpeet. Toiminnan laatua on oikeiden asioiden tekeminen ja niiden tekeminen oikein sekä jatkuva kehittämiskohteiden etsintä. Koulutuksessa laatutoiminnan ja arvioinnin keskeisenä tavoitteena on kehittää toimintaa ja parantaa oppimisen edellytyksiä (Helakorpi 2001). Päihdetyön lisä- ja täydennyskoulutuksen laadun kehittämisessä tulee huomioida koulutuksen sisällön, järjestämisen ja toteuttamisen sekä arvioinnin laatu. Laatukriteeristö on luotu näiden tekijöiden pohjalta. Laatukriteerit antavat järjestöille mahdollisuuden parantaa ja tuoda näkyväksi päihdekoulutusosaamistaan, mikä sekä edesauttaa koulutusten markkinointia että helpottaa yhteistyötä eri tahojen, kuten esimerkiksi korkeakoulujen, kanssa. Kuka voi hyödyntää? Kriteeristö on luotu järjestölähtöisen päihdetyön lisä- ja täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja arviointiin, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muiden koulutusten laatutyössä soveltuvin osin. Kriteeristön käyttö Koulutuksen laatukriteeristö on jaoteltu kolmeen vaiheeseen (Kuvio 3): suunnitteluvaihe (A), toteutusvaihe (B) ja arviointivaihe (C).

19 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 19 Kuvio 3. Järjestöjen tarjoaman päihdetyön lisä- ja täydennyskoulutuksen laadun osatekijöitä (Kujasalo, A. 2009, 22). 9. Laadun varmennus 1. Koulutuksen järjestäminen: tarpeet ja tavoitteet A. Suunnitteluvaihe 2. Oppimistavoitteet ja oppimisen arvioinnin suunnittelu 3. Sisällöt; minimisisällöt ja järjestöjen suositukset 8. Oppimisen arviointi C. Arviointivaihe 7. Koulutuksen arviointi Laadukas päihdetyön lisäja täydennyskoulutus B. Toteutusvaihe 4. Opetustilanteen suunnittelu 5. Opetustilanteen toteuttaminen 6. Oppimisen tuki ja ohjaus Jokaisessa vaiheessa, (A) suunnittelu, (B) toteutus ja (C) arviointi, on sarakkeet kyseisen vaiheen laatutekijöille, laadun osoittimille eli indikaattoreille, kriteereille, toteutumisen arvioinnille, kehittämistarpeille ja muille huomioille. Laadun osoittimet kuvataan toiminnallisin lausein, ja samassa sarakkeessa on kursiivilla painetut kriteerit, joiden toteutumista voidaan arvioida asteikolla 1 3 tai EOS = ei osaa sanoa. Laadun arvioinnissa saatu pistemäärä kasvaa suureksi, jos kyseisiin laatuseikkoihin on jatkossa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Mitä pienempi pistemäärä, sen laadukkaammin kyseinen osio on toteutettu. Koulutuksen sisältöä (laatutekijä 3) koskevat laadun osoittimet ja kriteerit on kuvattu yläkäsittein. Laadun osoittimena ovat Opetusministeriön minimivaatimuskohdat ja kriteereinä järjestöjen koulutussisältösuositukset. Niitä ei ole tässä tarkasti kuvattu, sillä jokaista koulutustilannetta suunniteltaessa on määriteltävä tarkat laadun osoittimet sen mukaan, mitkä ovat kyseisen koulutuksen sisältöä koskevat tavoitteet. Seuraavasta voi kuitenkin päätellä ne periaatteet, joiden mukaan laatukriteeristötaulukkoa voi soveltaa myös sisällön laadun osalta. Kriteeristön käyttäjä voi peilata lähdekirjallisuuden liitteenä olevia sisältösuosituksia (Kujasalo 2009, liitteet 1 7) kunkin koulutustilanteen mukaan.

20 20 Arvioi ja kehitä Kriteeristö A Suunnitteluvaihe Laatutekijät Osoittimet/indikaattorit kriteerit Arvio toteutumisesta Kehittämistarve Huomioita 1. Järjestäminen ja markkinointi Koulutuksen suunnittelu tapahtuu tilaajan ja toteuttajan yhteistyönä. Yhteistyö ja tehtävät on sovittu (esim. erillisellä sopimuksella) tilaajan ja toteuttajan kesken. Koulutuksen tavoite on määritelty ja jaettu osatavoitteisiin. Tilaajalle on kerrottu kouluttajan taustajärjestön arvopohja ja toimintaperiaatteet. Tilaajan odotukset ja tavoitteet on asetettu suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Koulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon kohderyhmä, sisällöt, toteutustapa, arviointisuunnitelma, käytännön järjestelyt ja markkinointi. Koulutuksen sisällöt on suunniteltu kohderyhmän tarpeiden ja siitä saatavien tietojen mukaisesti. Koulutuksen taustalla oleva oppimiskäsitys ja tieto koulutuksen toteuttamistavasta on selvitetty tilaajalle. Koulutukseen on rakennettu arviointisuunnitelma ja sen käytännön toteutus. Käytännön järjestelyt ja siihen liittyvät työnjaot ovat kunnossa (ajankohta, paikka, tilat, kustannukset, peruutusehdot). Koulutuksen markkinointi on suunnattu oikein (kohderyhmä saavutetaan ja saadaan riittävästi opiskelijoita). 2. Oppimistavoitteet ja oppimiseen kohdistuvan arvioinnin suunnittelu OPM:n minimisisällöt Oppimistavoitteet johdetaan oppimisen tarpeista käsin. Tilaaja on selvittänyt koulutettavien päihdetyön osaamiseen liittyvät oppimistarpeet suhteutettuna OPM:n minimisisältöihin. Tilaaja ja toteuttaja muodostavat oppimistarpeiden pohjalta oppimistavoitteet. Oppimistavoitteet ovat konkreettiset Arviointikriteerit johdetaan oppimistavoitteista käsin. Oppimistuloksien minimitasot on määritelty ts. vähimmäismäärä sille, mitä sisältöjä koulutuksen aikana tulee hallita/osata. Arviointiasteikko: 1= asia toteutuu hyvin, 2= asia toteutuu kohtalaisesti, 3= asia toteutuu huonosti, EOS = en osaa sanoa

21 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 21 Laatutekijät Osoittimet/indikaattorit kriteerit Arvio toteutumisesta Kehittämistarve Huomioita 3. Sisällöt Koulutuksen sisällöt suunnitellaan tavoitteiden pohjalta. Alkuvaiheessa määritellyt tavoitteet ovat suunnittelun lähtökohtana. Asianmukaiset koulutussisältösuositukset valitaan minimisisällöistä johdettujen oppimistavoitteiden perusteella (ks. liitteet 1 7): Järjestöjen suositukset (HUOM: Järjestöjen koulutussisältösuositukset tarkemmin liitteissä 1 7.) 1. Opiskelija hallitsee perustiedot päihteistä, niiden käytöstä ja käyttöön liittyvistä riskeistä. Päihdeaineet, päihteiden käytön ilmiöitä, päihteiden käytön yhteiskunnallinen näkökulma, riskit ja haitat. 2. Opiskelija on tietoinen omista asenteistaan päihteiden käyttöön liittyen ja pystyy suhtautumaan avoimesti ja ammatillisesti päihdeongelmiin ja niistä kärsiviin ihmisiin. Tietoisuus omista asenteista päihteiden käyttöön liittyen, kokemukset, asenteet, arvot, ennakkokäsitykset, ammatillisuus ja etiikka. 3. Opiskelija tuntee vähintään omaa alaansa koskevan päihteisiin liittyvän lainsäädännön ja oman alueensa moniammatillisen päihdetyön palveluverkoston sekä alueellisen ja paikallisen monialaisen päihdetyön perusteet niin, että kykenee osallistumaan siihen. Lain hengen tunteminen, politiikkaohjelmat, säädösten muutoksien seuraaminen, paikallinen päihdestrategia ja moniammatillinen palveluverkosto, yhteistyötaidot, asiakkaan ja muun verkoston voimavarojen hyödyntäminen. 4. Opetustilanteen suunnittelu Sisällön laatu varmistetaan. Päihdetyön koulutussisältösuosituksia on noudatettu sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Koulutuksen sisällön tiedon laatu ja ajankohtaisuus on varmistettu. Oppimisen onnistuminen varmistetaan. Oppimisympäristö on varattu, ja se soveltuu koulutuksen toteutukseen (kouluttajan tehtävä). Opetuksessa on yhdistetty teoriaa ja käytäntöä. On valittu opiskelijakeskeisen oppimisen menetelmiä. Opetus on toteutettu monimuotoisesti mahdollisuuksien mukaan: a) lähi- ja etätyöskentely, ennakko- ja välitehtävät b) kokemukselliset menetelmät c) vierailu- ja tutustumiskäynnit. Opiskelijoiden erityistarpeet otetaan huomioon opetuksessa. Kohderyhmän taustat, kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet on huomioitu opetuksessa. Arviointiasteikko: 1 = asia toteutuu hyvin, 2= asia toteutuu kohtalaisesti, 3= asia toteutuu huonosti, EOS = en osaa sanoa

22 22 Arvioi ja kehitä B Toteutusvaihe Laatutekijät Osoittimet/indikaattorit kriteerit Arvio toteutumisesta Kehittämistarve Huomioita 5. Opetustilanteen toteutus Opiskelijoiden motivaatiota vahvistetaan. Opiskelijat ovat tietoisia opetuksen sisällöistä. Opiskelijat ovat asettaneet henkilökohtaiset oppimistavoitteensa. Opiskelijoiden aktiivisuutta vahvistetaan. Opiskelijoiden taustat, kokemukset ja kysymykset on otettu huomioon. Opiskelijoiden yhteistyö- ja viestintätaitoja on edistetty. Opetus on keskustelevaa ja joustavaa. Aikuisopiskelijoiden ammatillista oppimista tuetaan. Opiskelijoiden oma osaaminen on hyödynnetty. Opetus on nivottu opiskelijoiden omaan käytännön työhön (esim. case-työskentely). Opiskelijoiden ammatillista itsetuntemusta, osaamista ja rohkeutta on edistetty. 6. Oppimisen tuki ja ohjaus Oppimista tuetaan yksilöllisesti. Kouluttajalla ja opiskelijalla on mahdollisuus käydä keskinäistä vuoropuhelua (hyödynnetään esim. oppimiskeskusteluja ja kokemuksellisia menetelmiä). Opiskelijoita on ohjattu seuraamaan omaa edistymistään. Oppimista ohjataan tavoitteiden mukaisesti. On varmistettu, että käytännön järjestelyt tukevat oppimista ja koulutuksen onnistumista. Koulutuksessa on tarvittaessa hyödynnetty myös muita asiantuntijoita. Käytännön päihdetyö otetaan huomioon. Oppimistavoitteiden toteutumisen tueksi on koulutuksessa hyödynnetty käytännön työ, esim. caset, vierailu- ja tutustumiskäynnit, ym. Arviointiasteikko: 1= asia toteutuu hyvin, 2= asia toteutuu kohtalaisesti, 3= asia toteutuu huonosti, EOS = en osaa sanoa

23 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 23 C Arviointivaihe Laatutekijät Osoittimet/indikaattorit kriteerit Arvio toteutumisesta Kehittämistarve Huomioita 7. Koulutuksen arviointi Arviointi liitetään koulutuksen suunnitteluun. Arvioinnin tavoista on sovittu suunnitteluvaiheessa. Koulutustilanne on arvioitu etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan. Arviointi on monipuolista. Arviointi on toteutettu kirjallisesti ja/tai suullisesti. Koulutuksen onnistumista on arvioitu eri näkökulmista. Arviointiin osallistuu eri osapuolia. Kouluttaja on arvioinut koulutuksen onnistumista ja tavoitteiden toteutumista. Opiskelijat ovat arvioineet koulutuksen onnistumista. 8. Oppimisen arviointi Oppimista ja etukäteen asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Tilaaja on teettänyt ja koonnut oppimisen arvioinnin. Opiskelijat ovat arvioineet omien oppimistavoitteidensa toteutumista kirjallisesti ja/tai suullisesti. Tilaaja on arvioinut lisä- ja täydennyskoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Koulutuksessa syntyneiden tietojen, taitojen tai asenteiden muutosta on arvioitu. Osaamisen kehittymistä on arvioitu. Toimintakäytäntöjen muutosta ehdotetaan arvioitavaksi. 9. Koulutuksen laadun varmennus Järjestö varmentaa koulutuksen laadun osana omaa laatutyötään. Koulutuksista saatujen arviointien kokoaminen on tilaajan/tuottajan taholta systemaattista. Kouluttaja hyödyntää arvioinnin tuloksia. Arvioinnista saatu palaute otetaan huomioon seuraavissa koulutustilanteissa. Omaa työtä tullaan kehittämään lisäkoulutuksen, työnohjauksen tai vertaiskehittämisen avulla. Päihdetyön koulutuksen laatukriteeristöä noudatetaan systemaattisesti koulutuksissa. Koulutuksen laatua tuetaan. Laadun varmistaminen on jatkuvaa toimintaa. Arviointia on osattu hyödyntää kouluttajan ammattitaidon ylläpitämisessä. Arviointiasteikko: 1= asia toteutuu hyvin, 2= asia toteutuu kohtalaisesti, 3= asia toteutuu huonosti, EOS = en osaa sanoa Lähdekirjallisuus ja lisätiedot Kujasalo, A. (toim.) (2009) Eväitä päihdetyön koulutuksen laadun kehittämiseen. Laatukriteereitä järjestöjen tarjoamalle päihdetyön lisä- ja täydennyskoulutukselle. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 5/2009. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus ry.

24 24 Arvioi ja kehitä Terveysaineistojen laatukriteeristö Käyttötarkoitus ja hyödyt Terveyttä edistävä aineisto on yksi väline, jonka laatuun panostamalla tuetaan ja ylläpidetään yksilöiden omavoimaistumista ja terveyttä. Terveysaineistojen arviointikriteereiden luomisessa on hyödynnetty asiantuntemusta, joka on kertynyt Terveyden edistämisen keskuksessa vuosikymmeniä toimineessa terveysaineistojen arviointipalvelussa, sekä alan asiantuntijoiden kanssa delfoi-menetelmää 2 hyödyntäen. Terveysaineistojen arviointipalveluiden tarkoituksena on ollut antaa aineistojen tuottajille vinkkejä siitä, mitä hyvää tuotetussa aineistossa on, miten sitä kannattaa käyttää ja mitä puolestaan tulisi edelleen kehittää tai selkiyttää. Yksi keskeinen näkökulma on ollut myös terveyden edistämisen arvopohjan huomioon ottaminen aineistossa. Terveysaineiston laatukriteereiden tarkoituksena on toimia terveysaineiston kehittämisen ja arvioinnin välineenä, parantaa terveysaineiston laatua erityisesti tavoitellun lukijaryhmän näkökulmasta ja tukea terveysaineiston johdonmukaista arviointia. Kuka voi hyödyntää? Terveyttä edistävää aineistoa tuotetaan hyvin monilla eri tahoilla, eikä sitä voi rajata vain terveyssektorin tuottamiin aineistoihin. Terveysaineistoiksi voi laskea aika laajasti monenlaisia aineistoja, jotka tavalla tai toisella tuovat esiin voimavaralähtöisen terveyden edistämisen näkökulman. Näin ollen terveysaineistojen laatukriteerejä voivat hyödyntää siis kaikki sellaiset tahot, jotka haluavat huomioida terveyden edistämisen aineistontuotannossaan. Terveysaineistojen laatukriteereiden toivotaan auttavan sekä aineiston tuottajaa että aineiston arvioijaa kiinnittämään huomiota aineistoon kokonaisuutena. 2 Delfoi-menetelmällä tarkoitetaan tiedon hankintaa asiantuntijoiksi luokitelluilta henkilöiltä. Menetelmää käytetään usein tilanteissa, joissa tietoa on vaikea saada. Tietoa hankitaan määräajoin suoritettavien kyselyiden avulla anonyymisti, ja asiantuntijat vastaavat kyselyihin toisistaan riippumatta. Analyysivaiheessa kyselyiden vastauksista luodaan yhteenveto. (Metsämuuronen 2003; Opetushallituksen tietopalvelut 2011.)

25 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 25 Kriteeristön käyttö Mikäli haluaa, voi kriteeristön ottaa myös kirjoitustyötä taustalla ohjaavaksi menetelmäksi, jolloin se on mukana ideointivaiheesta aina aineiston tuottamisvaiheen loppuun asti. Helpoin ja yleisin tapa soveltaa kriteeristöä on kuitenkin se, että käsikirjoitusvaiheessa olevaa aineistoa arvioidaan sen avulla ja tehdään sen jälkeen mahdolliset muutokset arvioinnin pohjalta. Yleiset terveysaineiston standardit on jaoteltu aineiston tarkastelunäkökulmien mukaan eri arviointialueisiin: standardit 1 4 täsmentävät terveyden edistämiseen liittyviä näkökulmia, standardit 5 6 täsmentävät aineiston sopivuutta kohderyhmälle ja 7. standardi keskittyy esitystapaan. Kaikkien standardien osa-alueiden ei tarvitse täyttyä, vaan kriteereistä tarkastellaan kulloisenkin aineiston näkökulmasta merkityksellisiä osioita.

26 26 Arvioi ja kehitä Kriteeristö Arviointialueet Standardit Kysymykset Kriteerit Numeerinen arvio 0-5 I Terveyden edistämisen näkökulmien esittäminen Standardi 1. Aineistolla on selkeä ja konkreettinen terveys- tai hyvinvointitavoite a) Mihin terveyttä ja hyvinvointia edistävään asiaan (promotiivinen) b) tai ongelmaan (preventiivinen) aineisto liittyy? c) Ilmeneekö tavoite selkeästi? d) Ovatko aineiston lähtökohdat selkeästi esillä? (Miksi aineisto tuotetaan) e) Onko sisältö tasapainoinen? f) Sisältyykö tavoitteisiin aineiston tuottamien muutosten ennakointi? g) Palveleeko sisältö yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tavoitteita? 1) Aineisto tarjoaa mahdollisuuksia ja vahvistaa terveyttä tukevia voimavaroja. 2) Aineisto antaa tietoa sairauksien ehkäisystä. 3) Otsikko ja johdanto auttaa ymmärtämään aineiston kokonaisuuden ja sisällön. 4) Aineistosta tulee esille keskeisin sanoma yksiselitteisenä ja perusteltuna. 5) Mainonta erottuu selkeästi muusta sisällöstä. 6) Ajankohtaisten ilmiöiden painoarvo on suhteutettu esitettävään asiaan. 7) Aineiston tarjoamat toimintamallit ovat suhteessa aineiston tavoitteisiin. 8) Aineistolla pyritään oikeudenmukaisuuteen, avoimuuteen, ihmisarvon kunnioittamiseen, rehellisyyteen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen. 9) Aineisto tarjoaa mahdollisuuden tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Standardi 2. Aineisto välittää tietoa terveyden taustatekijöistä (terveyteen vaikuttavista tekijöistä). a) Välittyykö aineistosta ymmärrettävä tieto tekijöistä, jotka tuottavat terveyttä, ja tekijöistä, joihin voi valinnoillaan (osallisuus ja käyttäytymisenmuutos) vaikuttaa? 10) Terveyden taustatekijöinä aineistossa ovat fyysiset, psykososiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset ja ympäristölliset sekä elintapoihin liittyvät tekijät. 11) Aineisto osoittaa ne kohdat, joihin on mahdollisuus osallisuuden kautta vaikuttaa. Standardi 3. Aineisto antaa tietoa keinoista, joilla saadaan aikaan muutoksia elämänoloissa tai käyttäytymisessä. a) Vahvistaako aineisto halua, taitoja ja mahdollisuuksia tehdä omaa ja/tai yhteisön terveyttä ja hyvinvointia koskevia myönteisiä päätöksiä? 12) Aineistosta tulevat esille ne terveyden taustatekijät, jotka mahdollistavat yksilön tai yhteisön terveyttä tuottavan käyttäytymisen. 13) Aineisto motivoi, kannustaa, antaa malleja ja keinoja sekä ehdotuksia osallisuuteen. Standardi 4. Aineisto on voimaannuttava ja motivoi yksilöitä tai ryhmiä terveyden kannalta myönteisiin päätöksiin. a) Vahvistaako aineisto oman ja muiden elämän merkityksellisyyden kokemista? b) Kannustaako aineisto kriittiseen ajatteluun? c) Kunnioitetaanko kohderyhmää oman terveytensä asiantuntijana? 14) Aineisto vahvistaa tunnetta, että pystyy hallitsemaan tilanteen ja löytää ratkaisuja. 15) Aineisto sisältää vuorovaikutteisia kysymyksiä, väittämiä tms. 16) Aineisto antaa perustan omien voimavarojen käyttöönotolle ja tarjoaa mahdollisuuden lisälähteille.

27 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 27 II Aineiston sopivuus kohderyhmälle Standardi 5. Sivusto palvelee käyttäjäryhmän tarpeita. a) Onko kohderyhmän kulttuuria kunnioitettu? b) Onko kohderyhmän tilanne selkeästi määritelty? c) Onko aineistossa riittävästi konkreettisia esimerkkejä? 17) Aineisto on rakennettu havainnollisesti konkreettisia esimerkkejä hyödyntäen. 18) Aineisto rakennettu kohderyhmän kulttuuriset piirteet, tiedontaso, arvot, normit ja kieli huomioiden. 19) Aineistossa asiat on esitetty lyhyesti ja johdonmukaisesti. 20) Aineisto vahvistaa samaistumista terveyttä tuottavaan tilanteeseen, ratkaisuihin tai henkilöön. Standardi 6. Aineisto herättää mielenkiinnon ja luottamusta sekä luo hyvän tunnelman. a) Herättääkö aineisto luottamusta? b) Onko aineisto asiantuntijan tarkastama? c) Tuottaako aineisto eläytymisen kokemuksia? 21) Aineiston laadinnassa on käytetty terveyden edistämisen asiantuntijoita. 22) Arvioinnissa hyödynnetään ennalta sovittuja kriteereitä. 23) Aineistossa on ajantasaista, näyttöön perustuvaa ja perusteltua tietoa. 24) Aineistossa on kohderyhmää kiinnostavia virikkeitä. III Esitystapa tukee tavoitteita Standardi 7. Aineistossa on huomioitu julkaisuformaatin, aineistomuodon ja sisällön edellyttämät vaatimukset. a) Onko aineistossa hyödynnetty internetin antamia mahdollisuuksia? b) Onko aineiston käyttötavat mietitty? c) Löytyykö sivusto helposti erilaisilla hakukoneilla? d) Houkutteleeko aineiston ulkoasu tutustumaan sivustoon tarkemmin? e) Onko aineiston saatavuus ja soveltuvuus käyttötarkoitukseensa pyritty varmistamaan? f) Onko linkit toimivia ja ajantasaisia? g) Onko aineistossa välineitä tai yhteystietoja, jotka mahdollistavat vuorovaikutteisuuden? h) Voiko verkkoaineiston käyttäjä olla yhteydessä palvelun tarjoajaan sekä verkon kautta että muulla tavoin? i) Onko aineiston tekninen laatu varmistettu? 25) Aineiston tekniset vaatimukset soveltuvat kohderyhmälle (selkeä, johdonmukainen liikkuminen sivustolla). 26) Sivusto toimii eritasoisilla ohjelmistoilla, laitteilla ja nettiyhteyksillä. 27) Aineistossa on esillä käytetty lähdemateriaali ja asiantuntijoiden tiedot. 28) Aineisto löytyy helposti kohderyhmän käyttämillä hakusanoilla ja sen suosimista paikoista. 29) Verkkoaineistossa on linkki palautteen lähettämistä varten. 30) Materiaalien muokkausajankohta ja aineiston julkaisuajankohta ovat esillä. 31) Sponsorit ja rahoittajat ovat esillä. 32) Lähdemerkinnät ovat asiamukaiset. 33) Sivuston omistava taho on esitelty. 34) Sisällöntuottajat on ilmoitettu. 35) Kirjoittajien pätevyys, koulutus ja sidokset ovat selkeästi esillä. 36) Aineiston graafinen ulkoasu on onnistunut. Lähdekirjallisuus ja lisätietoja Rouvinen-Wilenius, Päivi Tavoitteena hyvä ja hyödyllinen terveysaineisto. Kriteeristö aineiston tuotannon ja arvioinnin tueksi. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus ry.

28 28 Arvioi ja kehitä Terveyttä edistävien hankkeiden arviointi Käyttötarkoitus ja hyödyt Seuraavan kriteeristön pohjana on ollut SUUNTA-työkalu, johon kuuluu kuusi toiminnan suunnitelman laatimisen ja arvioinnin vaihetta. Tässä arviointikriteeristössä on yhdistetty Terveyden edistämisen tutkimusohjelmakriteeristön (ks. luku 3.1.5) ja SUUNTAtyökalun (ks. luku 4.2) sisältöjä vastaamaan nimenomaan hankearvioinnin tarpeita. Hankkeiden arvioinnin tueksi laaditussa laatukriteeristössä sekä tarkastellaan hankkeita kokonaisuutena (ydinkriteerit, 4 kpl) että arvioidaan kuhunkin eri toteuttamisvaiheiseen täsmennettyjen kriteerien täyttymistä tarkemmin. Kriteeristöön sisältyy sekä yleisiä hyvän hankkeen ominaisuuksia kuvaavia kriteereitä että täsmällisemmin terveyden edistämisen sisältöä ja luonnetta kuvaavia kriteereitä. Arvioinnin tavoitteena on luoda kokonaiskäsitys hankkeen tarpeellisuudesta, toteutuskelpoisuudesta ja laadusta. Kriteeristön käyttö mahdollistaa samalla hankkeen laadukkaan kirjaamisen, toteuttamisen ja arvioinnin. Kuka voi hyödyntää? Kriteeristöä voi hyödyntää erityisesti terveyttä edistävien hankkeiden arvioinnissa, mutta sitä voi käyttää soveltuvin osin myös muiden hankkeiden arvioinnissa. Kriteeristön käyttö Terveyden edistämisen hankkeiden arviointi toteutetaan vertaamalla hankkeita asetettuihin kriteereihin. Kriteeristön avulla saadaan mahdollisimman monipuolista tietoa suunnitelman eri osa-alueista. Se jättää tilaa arvioijan omalle harkinnalle ja terveyden edistämisen näkökulman vapaamuotoiselle suhteuttamiselle. Lopputuloksen ratkaisee kokonaisarvio, johon yhtenä osana sisältyy kriteeristön avulla laskettu pistemäärä.

29 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 29 Arviointikriteerien painopistealueet ja pisteyttäminen Väittäminä kuvattujen kriteerien toteutumista arvioidaan asteikolla 1) täysin samaa mieltä (= kriteeri toteutuu täysin) 2) jokseenkin samaa mieltä (= kriteeri toteutuu jossain määrin) 3) jokseenkin eri mieltä (= kriteeri ei valtaosin toteudu tutkimuksessa) 4) täysin eri mieltä (= kriteeri ei toteudu tutkimuksessa lainkaan). Täydet pisteet annetaan kriteerille, jonka toteuttamisesta arvioija on täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä -arvioista annetaan puolet täydestä pistemäärästä. Jokseenkin eri mieltä -arvio tuottaa kymmenesosan täydestä pistemäärästä. Täysin eri mieltä -arvio ei tuota yhtään pistettä.

30 30 Arvioi ja kehitä Kriteeristö ja pistetaulukko Kriteeri Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei arvioitavissa Ydinkriteerit 1. Hankkeen tarve on perusteltu terveyden edistämisen käyttösuunnitelman painopistealueilla Hanke on teoreettisesti perusteltu ja menetelmiltään hyväksyttävä Hanke on käytännössä toteuttamiskelpoinen Hankkeella on lisäarvoa terveyden edistämisessä Tarvekriteerit 5. Hanke on perusteltu terveyden edistämisen ja/tai yhteiskunnallisella tarpeella 5 2,5 0, Hanke vahvistaa terveyden edistämisen perustehtävän toteutumista 5 2,5 0, Hanke on perusteltu osallistujien tarpeella 5 2,5 0,5 0 Päämääräkriteerit 8. Hankkeen päämäärä tukee laajempaa terveyden edistämisen vaikuttamiskokonaisuutta 5 2,5 0, Hankkeella tuotetaan uudenlaista tai vahvistetaan terveyden edistämisen kannalta merkittävää yhteistyötä 5 2,5 0, Hanke mahdollistaa tai tuottaa innovatiivista terveyden edistämistä 5 2,5 0,5 0 Tavoitekriteerit 11. Hankkeen tavoitteet tukevat hankkeen terveyden edistämisen päämäärää 5 2,5 0, Hankkeen toteuma on ennakoitu 5 2,5 0, Hankkeen vaiheiden etenemistä seurataan ja arvioidaan määräajoin 5 2,5 0,5 0 Prosessi- ja keinokriteerit 14. Hankkeen tavoitteen tai tavoitteiden mukaiset toimintaprosessit tai keinot on määritelty 5 2,5 0, Hankkeen prosessien ei-odotetut vaikutukset on ennakoitu ja arvioitu 5 2,5 0, Hankkeelle on laadittu toteuttamiskelpoinen juurruttamis- ja levittämissuunnitelma 5 2,5 0,5 0 Tehtäväkriteerit 17. Hankkeeseen suunnitellut tehtävät ja resurssit ovat suhteessa tavoitteeseen 5 2,5 0,5 0 Tuotos- ja tuloskriteerit 18. Hankkeen prosessien odotetut tuotokset (output) ja tulokset (outcome) on kirjattu 5 2,5 0, Hankkeen tuotokset ovat suhteessa hankkeen päämäärään ja tavoitteeseen 5 2,5 0, Hankkeen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia (impact) on ennakoitu 5 2,5 0,5 0 Kaikki pisteet yhteensä Lähdekirjallisuus ja lisätiedot Lahtinen, E., Koskinen-Ollonqvist, P., Rouvinen-Wilenius, P. & Tuominen, P. (2003) Muutos ja mahdollisuus Terveyden edistämisen tutkimuksen arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:15. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Terveyden edistämisen hankkeiden arvioinnin laatukriteerit. Terveyden edistämisen keskuksen kehittämispapereita. (Julkaisematon.) SUUNTA Toiminnan ja arvioinnin suunnittelun työkalu. Terveyden edistämisen keskus ry.

31 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä Terveyden edistämisen tutkimusohjelmien arviointi Käyttötarkoitus ja hyödyt Terveyden edistämisen keskuksen ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä syntyneillä laatukriteereillä oli niiden kehittämisen aikaan hyvin käytännöllinen lähtökohta: niiden avulla haluttiin tehostaa ja yhtenäistää erityisesti terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettavien tutkimuksien ja tutkimusohjelmien arviointia sekä parantaa tutkimusten laatua. Samalla toiveena oli, että kriteerit voivat tukea muitakin rahoittajia ja toimijoita hankkeiden arvioinnissa. Kuka voi hyödyntää? Terveyden edistämisen ohjelmien ja tutkimusten arviointijärjestelmä palvelee niin terveyden edistämisen tutkijoita kuin rahoittajia. Kyse on pyrkimyksestä hallita tutkimusaluetta sekä auttaa mahdollisimman puolueettomien arviointien tekoa. Kriteeristö selkeyttää hankkeiden hallinnan kokonaisuutta, auttaa hankkeiden ulkopuolista arviointia ja itsearviointia sekä toimii tutkimushankkeen suunnittelun apuvälineenä. Kriteeristön käyttö Terveyden edistämisen tutkimusten arviointi toteutetaan vertaamalla tutkimushankkeita asetettuihin kriteereihin. Kriteeristön avulla saadaan mahdollisimman monipuolista tietoa tutkimussuunnitelman eri osa-alueista. Kriteeristö jättää tilaa arvioijan omalle harkinnalle ja terveyden edistämisen näkökulman vapaamuotoiselle suhteuttamiselle. Lopputuloksen ratkaisee kokonaisarvio, johon yhtenä osana sisältyy kriteeristön avulla laskettu pistemäärä. Kriteerit, joihin päädyttiin, noudattavat yleisesti hyväksyttyjä tutkimuksen kriteereitä, mutta samalla myös osoittavat terveyden edistämisen tutkimuksen erityislaatua. Terveyden edistämisen erityisyyttä kuvaavat kriteerit ovat 1, 2, 3, 4, 7, 8, 9 ja 10 (merkitty kriteeritaulukossa T). Yleisiä tutkimuksen edellytyksiä kuvaavat kriteerit ovat 5, 6, 11, 12, 13, 14, 15 ja 16 (merkitty kriteeritaulukossa Y). Arviointikriteerien painopistealueet ja pisteyttäminen Väittäminä kuvattujen kriteerien toteutumista arvioidaan asteikolla 1) täysin samaa mieltä (= kriteeri toteutuu täysin) 2) jokseenkin samaa mieltä (= kriteeri toteutuu jossain määrin) 3) jokseenkin eri mieltä (= valtaosin kriteeri ei toteudu tutkimuksessa) 4) täysin eri mieltä (= kriteeri ei toteudu tutkimuksessa lainkaan).

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi

1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi ULKOISEN ARVIOINNIN TILAAMISEN TARKASTUSLISTA Tarkistuslistan avulla tilaaja voi seurata ja jäsentää ulkoisen arvioinnin tilaamisen prosessin etenemistä. Taulukkomuotoon kirjatun tarkistuslistan kohdat

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Sanna Pylkkänen Preventiimi/HUMAK Sivu 1 Aikataulu 12.00 aloitus - esittäytymiskierros: nimi, titteli, organisaatio, laatuarviointi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

AOTT: Validoinnin laatutyökalu

AOTT: Validoinnin laatutyökalu 1. Yhteiset eurooppalaiset 1. Validoinnin tarkoituksenmukaisuus 1.1. Validointimenettelyn tavoite on selkeästi kuvattu ja yleisesti tunnustettu 1.2 Validointimenettely on olennainen osa organisaation toimintaa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot