Arvioi ja kehitä. Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä. Tuuli Nikula (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvioi ja kehitä. Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä. Tuuli Nikula (toim.)"

Transkriptio

1 Arvioi ja kehitä Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä Tuuli Nikula (toim.)

2 ISBN ISSN Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 10/2011 Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Ossi Lehtonen / Rodeo Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

3 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 3 Saatteeksi Terveyden edistämisen keskus on tehnyt terveyden edistämisen menetelmien ja arvioinnin kehitystyötä ennen kaikkea 2000-luvulla. Menetelmien ja palvelumallien kehittäminen on ollut paitsi yksi keskuksen laajimmista toimintakokonaisuuksista, myös tärkeä osa suomalaisen terveyden edistämisen laadun parantamista ja Terveyden edistämisen keskuksen jäsenjärjestöilleen antamaa tukea. Tähän kirjaan on koottu valikoima menetelmiä ja malleja, jotka on joko kehitetty Terveyden edistämisen keskuksessa tai joiden kehittämisessä Terveyden edistämisen keskus on ollut omalla panoksellaan vahvasti mukana. Menetelmien ja mallien kokoaminen on ollut osa Terveyden edistämisen keskuksen viimeisen toimintavuoden työtä ennen toiminnan siirtämistä osaksi uutta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:tä vuonna Terveyden edistämisen keskus toivoo, että kehitetyt menetelmät ja mallit palvelevat sosiaali- ja terveysalan toimijoita myös tulevaisuudessa ja kannustavat jatkuvaan kehittämiseen. Helsingissä Tuuli Nikula

4 4 Arvioi ja kehitä Sisällys 1 Johdanto Menetelmien ja palveluiden teoreettinen viitekehys Terveydestä ja sen edistämisestä Kansainvälisiä ja kansallisia asiakirjoja ja ohjelmia Keskeisiä teorioita ja malleja Suuntaviivoja suunnitteluun ja arviointiin kriteeristöt, tarkistuslistat ja standardit Kriteeristöt Osallisuutta lisäävien käytäntöjen arviointikriteeristö Päihdetyön koulutuksen laatukriteeristö Terveysaineistojen laatukriteeristö Terveyttä edistävien hankkeiden arviointi Terveyden edistämisen tutkimusohjelmien arviointi Tarkistuslistat Kouluterveyden ja hyvinvoinnin tarkistuslista Terveyttä edistävän viestinnän tarkistuslista Ulkoisen arvioinnin tilaamisen tarkistuslista Standardit Terveyden edistämisen ammatilliset standardit Menetelmiä suunnitteluun ja arviointiin SUUNTA Toiminnan ja arvioinnin suunnittelun työkalu Arvioinnin askeleet Arviointisuunnitelman laatiminen Yhteistyön arviointimenetelmiä Voimavaralähtöisen työyhteisökehittämisen malli Terveyden edistämisen käsitteitä...87 Lähteet

5 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 5 Kuviot Kuvio 1. Terveyden edistämisen promotiivinen ja preventiivinen näkökulma...9 Kuvio 2. Terveyden edistämisen asema toimintakentässä...10 Kuvio 3. Järjestöjen tarjoaman päihdetyön lisä- ja täydennyskoulutuksen laadun osatekijöitä...19 Kuvio 4. Terveyttä edistävän koulun osatekijät...36 Kuvio 5. Terveys- ja hyvinvointiohjelman laatimisen prosessi...39 Kuvio 6. SUUNTA-viitekehys...62 Kuvio 7. Yhteistyön arvioinnin prosessi...72 Taulukot Taulukko 1. Esimerkkejä terveyden edistämisen eri vaiheisiin sovellettavista teorioista ja malleista...13

6 6 Arvioi ja kehitä 1 Johdanto Tähän työkirjaan on koottu valikoima Terveyden edistämisen keskuksessa vuosien varrella kehitettyjä menetelmiä. Tarkoituksena on ollut koota menetelmät yhteen julkaisuun niiden löytämisen ja hyödyntämisen helpottamiseksi. Kirja ei tarjoa tyhjentävää vastausta terveyden edistämisestä tietoa etsivälle, vaan tavoitteena on ollut tiivistää sekä menetelmien kehittämisen taustalla vaikuttavaa teoreettista tietoa että julkaisuun valittuja menetelmiä niin, että lukijalle muodostuu jäsennelty kuva, jonka pohjalta hänen on helpompi joko käyttää pelkästään kuvattuja menetelmiä tai etsiä halutessaan lisätietoa itselleen tarpeellisista teorioista ja menetelmistä. Työkirjan päälähteinä on käytetty Terveyden edistämisen keskuksen dokumentteja, raportteja, esitys- ja koulutusmateriaaleja sekä julkaisuja, joissa menetelmät taustateorioineen ja käyttöohjeineen on kuvattu tarkemmin. Tämä kirja on tarkoitettu kaikille terveyden edistämisestä kiinnostuneille sekä nopeasti käyttöön otettavia suunnittelun ja arvioinnin välineitä etsiville opiskelijoista ammattilaisiin. Menetelmät ja palvelut on koottu ja kuvattu niin, että niistä kaikista löytyy mahdollisimman yksiselitteinen kuvaus menetelmän käyttötarkoituksesta, kohderyhmästä ja hyödyistä, vaiheittaiset ohjeet hyödyntämiseen sekä itse menetelmä. Mikäli lukija haluaa perehtyä menetelmän taustoihin ja kehitystyöhön syvemmin, on kunkin menetelmän kohdalla ilmoitettu lähdekirjallisuus ja mahdolliset lisätiedot. Kirja on luotu tarkoituksella siten, että menetelmät ja työkalut ovat tekstin lomassa, jotta lukijan ei tarvitse etsiä kutakin menetelmää erikseen liitteistä. Ratkaisulla on pyritty siihen, että menetelmät olisivat helposti omaksuttavissa.

7 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 7 Julkaisu on jaettu kuuteen päälukuun, joista luvussa kaksi hahmotetaan tiivistetysti kirjassa esiteltävien menetelmien taustalla vaikuttaneita terveyden edistämisen teorioita, malleja ja ohjelmia. Luvussa kolme on esitelty joukko terveyttä edistävän toiminnan suunnittelua ja arviointia helpottavia kriteeristöjä, tarkistuslistoja ja standardeja. Tarkoituksena on ollut kehittää suhteellisen nopeita ja helppokäyttöisiä arvioinnin välineitä terveyden edistämisen työn helpottamiseksi. Luvussa neljä on nostettu esiin kolme suunnittelun ja arvioinnin työkalupakettia: Ensiksi SUUNTA-työkalu, jota on hyödynnetty sosiaali- ja terveysalalla erilaisten hankkeiden ja toimintakokonaisuuksien suunnittelussa ja arvioinnissa jo vuosia. Toisena on kuvattu arvioinnin vaiheittaista suunnittelua tukevat Arvioinnin askeleet ja kolmantena uudempi, yhteistyöverkostojen arviointiin keskittyvä työkalukokonaisuus, jonka käyttö Suomessa on vasta alkuvaiheessa mutta jolle verkostotyöskentelyn suosion johdosta on tilausta. Viidennessä luvussa siirrytään työyhteisökehittämisen äärelle ja kuvataan voimavaralähtöisen työyhteisökehittämisen malli, joka on luotu erityisesti järjestöjen työyhteisöissä esiintyvän sosiaalisen pääoman tarkasteluun ja työyhteisöjen kehittämisen välineeksi. Kirjan viimeiseen lukuun on koottu terveyden edistämisen käsitteitä.

8 8 Arvioi ja kehitä 2 Menetelmien ja palveluiden teoreettinen viitekehys 2.1 Terveydestä ja sen edistämisestä Terveyden edistämisen keskuksen menetelmien ja palveluiden kehitystyön lähtökohtina ovat alusta asti olleet voimavaralähtöinen terveyskäsitys, promotiivinen terveyden edistämisen näkökulma sekä moniammatillisuus ja tieteiden välinen yhteistyö. Terveys käsitteenä on saanut monia tulkintoja eri aloilla, eikä yhteisymmärrykseen käsitteen sisällöistä ole täysin päästy (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 10). Yksi yleisimmistä terveyden määritelmistä on kuitenkin Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä vuodelta 1948, jossa terveys ei ole pelkästään sairauden tai raihnaisuuden poissaoloa, vaan kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia (WHO-internetsivut). Määritelmää on sittemmin kritisoitu sen absoluuttisuudesta ja epärealistisuudesta (WHO 1958, Lahtinen 1996 Savola & Koskinen- Ollonqvist 2005, 10 mukaan). WHO on sittemmin edelleen määritellyt terveyttä esimerkiksi Ottawan asiakirjassa (1986), jossa terveyttä ei nähdä niinkään päämääränä, vaan myönteisenä arkielämän voimavarana, jossa korostuvat yksilön sosiaaliset ja henkilökohtaiset voimavarat sekä fyysinen toimintakyky. Ottawan asiakirjassa otetaan kantaa myös siihen, että terveys kuuluu kaikille, ja siksi sen edellytyksien, kuten esimerkiksi taloudellisten ja kestävän kehityksen edellytysten sekä perustarpeiden ja -turvallisuuden, tulee täyttyä. (Ottawan asiakirja 1986; Savola & Ollonqvist 2005, 11.) Savola ja Koskinen-Ollonqvist (2005) korostavat, että Ottawan asiakirjan mukainen terveyskäsitys soveltuu myös terveyden edistämisen määritelmän 1 taustalle, sillä se mahdollistaa promotiivisen näkökulman eli ajatuksen terveyden edistämisestä jo ennen kuin ongelmat ovat syntyneet. Promotiivisen otteen vastakohtana pidetään puhtaasti preventiivistä otetta, jonka keskiössä on ongelmalähtöinen sairauksien ehkäisy. Promotiivisessa terveyden edistämisessä yksilöitä ja yhteisöjä suojaavia tekijöitä vahvistetaan ja tuetaan, jotta mahdolliset riskitekijät eivät vaikuttaisi niin vahvasti. Tämä tapahtuu käytännössä siten, että luodaan mahdollisuuksia terveeseen elämään yhteiskunnan eri tasoilla. Esimerkkejä suojaavista tekijöistä ovat yhteiskunnan tasolla 1 Terveyden edistäminen on arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja. Tuloksia ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. (Savola & Koskinen-Olloqvist 2005, 7.)

9 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 9 terveellinen yhteiskuntapolitiikka ja yksilötasolla puolestaan taloudellinen toimeentulo ja perustarpeiden tyydytys sekä hyvä itsetunto, sosiaaliset taidot ja kyky oppia. Koska promotiivinen terveyden edistäminen on laaja-alaista vaikuttamista erilaisiin suojaaviin tekijöihin, se toteutuu ennen kaikkea yhteisöjen ja yhteiskunnan tasoilla. (Mt., ) Kuvio 1. Terveyden edistämisen promotiivinen ja preventiivinen näkökulma (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 13). Kohdentuminen Mahdollisuuksien luominen Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy Hoito Kuntoutus Sisäiset suojaavat yksilölliset ja sosiaaliset tekijät Ulkoiset suojaavat yksilölliset, sosiaaliset ja ympäristötekijät Promootio Primääripreventio Sekundääripreventio Terveyden edistämisen vaihtelu Tertiääripreventio Terveyden edistäminen on laaja-alaista ja eri tieteenalat ylittävää, moniammatillista työtä. Siinä hyödynnetään eri tieteenalojen (yhteiskunta-, lääke-, hoito- ja luonnontieteet) tuottamaa tietoa ja pyritään muokkaamaan siitä sellaista, että se vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin myönteisesti. Terveyden edistäminen tarkoittaa siis ennen kaikkea sellaisten työ- ja viestintämenetelmien (ks. myös luku 3.2.2) hyödyntämistä, joiden avulla tieteellinen tieto muuttuu ihmisten arjessa terveyttä tukeviksi valinnoiksi. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 46.)

10 10 Arvioi ja kehitä Kuvio 2. Terveyden edistämisen asema toimintakentässä (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 46). Terveys ja hyvinvointi Terveyden edistäminen Yhteiskuntatieteet Lääketieteet ja hoitotieteet Luonnontieteet 2.2 Kansainvälisiä ja kansallisia asiakirjoja ja ohjelmia Terveyden edistämisen työtä ohjaavat näkyvästi erilaiset kansainväliset ja kansalliset asiakirjat ja ohjelmat. Tunnetuimpia kansainvälisiä terveyden edistämisen työtä linjoittavia asiakirjoja ovat Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisten terveyden edistämisen konferenssien asiakirjat ja julkilausumat (Milestones in Health Promotion Statements from Global Conferences 2009): The Ottawa Charter for Health Promotion First International Conference on Health Promotion Ottawa, November 1986 Adelaide Recommendations on Healthy Public Policy Second International Conference on Health Promotion, Adelaide, South Australia, 5 9 April 1988 Sundsvall Statement on Supportive Environments for Health Third International Conference on Health Promotion, Sundsvall, Sweden, 9 15 June 1991 Jakarta Declaration on Leading Health Promotion into the 21st Century The Fourth International Conference on Health Promotion: New Players for a New Era Leading Health Promotion into the 21st Century, Jakarta, Indonesia, July 1997

11 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 11 Mexico Ministerial Statement for the Promotion of Health: From Ideas to Action Fifth Global Conference on Health Promotion, Health Promotion: Bridging the Equity Gap, Mexico City, 5 9 June 2000 The Bangkok Charter for Health Promotion in a Globalized World 7 11 August 2005 Euroopan unionin terveysstrategia luo suuntaa terveyden parantamiseksi unionin alueella: Together for Health: A Strategic Approach for the EU Euroopan unionin terveysstrategia Kansallisesti terveyden edistämisen työtä ohjataan muun muassa laeilla, sosiaali- ja terveyspoliittisella strategialla, laatusuosituksella sekä erilaisten kehittämisohjelmien avulla, esimerkkeinä mainittakoon seuraavat: Suomen perustuslaki /731 Kansanterveyslaki /66 Terveydenhuoltolaki /1326 Terveydensuojelulaki /763 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia (STM) Terveyden edistämisen laatusuositus (STM) Terveys ohjelma (STM) Sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelma KASTE (STM)

12 12 Arvioi ja kehitä 2.3 Keskeisiä teorioita ja malleja Terveyden edistämisen menetelmien ja palveluiden taustalla vaikuttavat erilaiset teoreettiset kehykset ja mallinnukset, joiden olettamuksia on hyödynnetty kehitystyössä kokemustiedon lisäksi. Nutbeamin ja Harrisin (1998) mukaan teoriat ovat käsiterakennelmia, joilla ilmiö käsitteineen sekä niiden välisine suhteineen selitetään seikkaperäisesti auki. Teoriat vastaavat usein kysymykseen, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. Mallit ovat puolestaan eri teorioiden yhteensulautumia ja eräänlaisia sovelluksia, jotka vastaavat kysymykseen, miten asiat toimivat. Koska yksilön käyttäytymisen lisäksi terveyden edistämisessä ollaan kiinnostuneita yhteisöjen ja yhteiskuntien rakenteista, useimmat terveyden edistämisessä käytetyistä teorioista ja malleista on lainattu yhteiskuntatieteistä. (Nutbeam & Harris 1998.) Terveyden edistämisen työssä käytetyistä teorioista ja malleista voidaan mainita seuraavat, joista tarkemmat kuvaukset löytyvät Terveyden edistäminen esimerkein -julkaisusta (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 47 58):

13 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 13 Taulukko 1. Esimerkkejä terveyden edistämisen eri vaiheisiin sovellettavista teorioista ja malleista (sovellus Bartholomew ym. 2001, Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005 suomennos) Tehtävät terveyden edistämisen eri vaiheissa Terveyden edistämisen suunnittelu ja arviointi Interventioryhmien kuvaaminen ja valitseminen Käyttäytymisen määrittäminen Ympäristöolojen määrittäminen Käyttäytymisen ja ympäristötilan edellytysten määrittäminen Menetelmien valitseminen, muutoksen edistäminen ja teoreettisten menetelmien siirtäminen käytännön strategioiksi Esimerkkejä malleista Precede-Proceed -malli Intervention suunnittelu (Intervention mapping) Yleinen suunnittelu- ja arviointimalli (Generic logic model) Innovaatioiden leviäminen (Diffusion of innovations) Käyttäytymisen muutoksen vaihe- ja prosessimalli (Transtheoretical model and stages of change) Atribuutioteoria (Attribution theory) Sisäinen ja ulkoinen kontrollin sijainti (Internal and external locus of control) Itsesäätelyteoriat (Self-regulatory theories) Sosiaalis-kognitiivinen teoria (Social cognitive theory) Sosiaalinen tuki ja sosiaalinen verkostoitumisteoria (Social support and social network theory) Yhteisöjen organisointi ja kehittäminen (Community organization and community building) Terveysuskomusmalli (Health belief model) Perustellun toiminnan ja suunnitellun käyttäytymisen teoria (Theory of reasoned action and planned behavior) Ekologiset mallit (Ecological models) Suostuttelumalli (Persuasion communication model) Aktiivisen oppimisen malli (Conscientization) Sosiaalinen markkinointi (Social marketing) Viestintäteoria ja terveyskäyttäytymisen muutos (Communication theory and health behavior change)

14 14 Arvioi ja kehitä 3 Suuntaviivoja suunnitteluun ja arviointiin kriteeristöt, tarkistuslistat ja standardit 3.1 Kriteeristöt Terveyden edistämisen keskuksessa on vuosien saatossa kehitetty useita arviointiin ja laaduntarkkailuun tarkoitettuja kriteeristöjä. Kriteeristöt on esitelty aakkosjärjestyksessä, ja ne keskittyvät osallisuuden parantamiseen pyrkiviin käytäntöihin, päihdekoulutukseen, terveysaineistojen arviointiin sekä terveyden edistämisen hankkeiden ja tutkimusohjelmien tarkasteluun Osallisuutta lisäävien käytäntöjen arviointikriteeristö Käyttötarkoitus ja hyödyt Osallisuutta lisäämään pyrkivien käytäntöjen arviointikriteeristö syntyi osana Köyhyysvuosi 2010 Lupaavien käytäntöjen kilpailua, jonka valintakriteereistä tässä esiteltävä kriteeristö on muokattu. Kriteereissä on pyritty huomioimaan yleiset hyvän käytännön tunnuspiirteet eli tekijät, joiden avulla muun muassa käytäntöjen toimivuus ja soveltamiskelpoisuus tulevat arvioiduiksi. Lisäksi kriteereissä huomioidaan osallisuutta edistävät toimet ja niiden kohdentuminen huono-osaisiin eli köyhiin tai sosiaalisesti syrjäytyneisiin. Arvioinnissa painottuu erityisesti se, miten käytäntö tukee huono-osaisten olosuhteita, ehkäisee huono-osaisuutta tai vaikuttaa suoraan huono-osaisuuden vähentämiseen.

15 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 15 Kuka voi hyödyntää? Kriteeristö on hyödyllinen, kun suunnitellaan syrjäytymistä ehkäiseviä ja osallisuutta lisääviä uusia toimintoja ja käytäntöjä tai arvioidaan jo olemassa olevia käytäntöjä. Kriteeristö soveltuu käytäntöjen arviointiin yleisellä tasolla (kriteerit 1 7) ja haluttaessa sitä voi myös hyödyntää erityisesti osallisuutta parantamaan pyrkivien käytäntöjen arviointiin (kriteerit 8 9). Kriteeristön käyttö Pisteyttäminen on arviointia ja täten arvottamista. Osallisuutta lisäävien lupaavien käytäntöjen arvottamiselle luovat oman haasteensa käytäntöjen erilaisuus (sekä laajuudeltaan että toteutukseltaan), kuvaustapojen moninaisuus sekä teeman käsitteiden konkretisoinnin haasteellisuus. Käytäntöjen arvioijat joutuvat tekemään rajanvetoja ja valintoja pisteitä antaessaan. Arviointi tehdään sen aineiston pohjalta, joka arvioitsijalla on käytettävissään. Täyteen objektiivisuuteen pisteyttämisessä ei päästä. Jos halutaan, eri kriteerit voi pisteyttää myös eri painoarvoilla sen mukaan, mitä seikkoja pidetään tärkeimpinä kulloisessakin tilanteessa. Jos yleisten kriteerien (erityisesti kriteerit 1 7) täyttyminen koetaan erityisen tärkeäksi, voi pisteytyksessä painottaa niitä. Jos taas haluaa arvioida erityisesti käytännön osallistavuutta, on kriteeriä 8 hyvä painottaa pisteytyksessä vahvemmin kuin muita kriteereitä.

16 16 Arvioi ja kehitä Kriteeristö Pisteet KRITEERI 1: Käytännön tavoite 0 Käytännölle ei ole asetettu selkeää tavoitetta. 1 Käytännön yleiskuvauksessa näkyy toiminnan tavoite, joka on huono-osaisten tukeminen. 2 3 Pisteet Käytännön yleiskuvaus on selkeä. Siinä näkyy prosessi ja se, mihin toiminta tähtää. Tavoite on huono-osaisten tukeminen. Käytännön tavoite on selkeästi määritelty, ja toiminta tähtää selkeästi tulosten aikaansaamiseen, tavoitteena erityisesti huono-osaisuuden vähentäminen tai poisto. KRITEERI 2: Tarvelähtöisyys ja toiminnan suunnitteluun osallistumisen mahdollisuudet 0 Käytännön tarvelähtöisyys on heikko tai heikosti määritelty. 1 Käytännön tarve on tullut jostain muualta kuin kohderyhmästä. Käytäntö on syntynyt kohderyhmän ilmaisemasta tarpeesta ja/tai kohderyhmä on saanut vaikuttaa 2 toiminnan suunnitteluun. Käytäntö on lähtöisin kohderyhmästä, ja kohderyhmä on käytännön toimija, toisin sanoen kohderyhmä on 3 toiminnan suunnittelun ja toteutuksen taustalla. Pisteet KRITEERI 3: Kohderyhmä 0 Käytäntö ei tavoita huono-osaisia, köyhiä ja/tai syrjäytyneitä, tai se voi aiheuttaa kohderyhmälle haittaa. 1 Käytäntö tavoittaa joiltakin osin huono-osaisia, köyhiä ja/tai syrjäytyneitä. 2 Käytäntö tavoittaa hyvin huono-osaisia, köyhiä ja/tai syrjäytyneitä. Käytäntö tavoittaa hyvin kohderyhmän, ja sillä on edellytyksiä tavoittaa muita 3 kohderyhmiä laajemminkin. Pisteet KRITEERI 4: Tiedottaminen ja viestintä 0 Käytännöstä ei ole viestitty eikä tiedotettu. 1 Käytännöstä on tiedotettu. 2 Käytännöstä on tiedotettu monipuolisesti. Käytännöstä on tiedotettu monipuolisesti ja suunnitelmallisesti niin, että käytäntö 3 tavoittaa kohderyhmän tai kohderyhmät. Pisteet KRITEERI 5: Resurssit (raha, henkilö, materiaali)* Käytännön resursseja ei ole eritelty riittävän tarkasti käytännön arvioimiseksi, mikä vaikeuttaa käytännön 0 soveltamista muissa ympäristöissä. 1 Käytännön toteutus näyttää vaativan saavutettuun hyötyyn nähden paljon resursseja. 2 Käytännön toteutukseen vaadittavat kustannukset ja saavutettu hyöty näyttävät olevan tasapainossa. Käytännön resurssit on eritelty ja kuvattu selkeästi, ja niiden pohjalta on mahdollista 3 tarkastella toiminnan kustannushyötyä. *Osallisuutta lisäämään pyrkivien käytäntöjen arvioinnissa kustannushyödyn näkökulma on monin paikoin vaikea, sillä käytännöt, joilla köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn tartutaan, toteutetaan usein pienillä voimavaroilla, vapaaehtoisvoimin, niin sanotusti suurella sydämellä ja täysin arvolähtöisellä toimintaperiaatteella. Kustannusten tarkastelu auttaa kuitenkin eri tahoja tarkastelemaan, miten pienillä voimavaroilla saadaan paljon hyvää aikaiseksi.

17 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 17 Pisteet KRITEERI 6: Toiminnan tai käytännön sovellettavuus 0 Käytännössä ei ole helposti sovellettavia elementtejä. 1 Käytännössä on elementtejä, joita on mahdollista soveltaa joissakin tilanteissa. 2 Käytännön ydinelementit ovat siirrettävissä tai sovellettavissa muille kohderyhmille ja toimintaympäristöihin. 3 Muutkin tahot ovat jo soveltaneet käytäntöä ja ottaneet sen käyttöön. Pisteet KRITEERI 7: Käytännön arviointi 0 Käytännön arviointia ei ole kuvattu tai tehty eikä heikkouksia ja uhkia ole nimetty Pisteet Käytännön arvioinnissa on kuvattu heikkoudet ja uhat sekä mahdollisuudet ja vahvuudet. Käytännössä on joko enemmän tai saman verran heikkouksia ja uhkia kuin vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Käytännön arvioinnissa on kuvattu heikkoudet ja uhat sekä mahdollisuudet ja vahvuudet. Käytännössä on paljon enemmän mahdollisuuksia ja vahvuuksia kuin heikkouksia ja uhkia. Arviointi on kokonaisvaltainen ja käytäntö on kehitettävissä, eli heikkouksiin ja uhkiin vastaamiseksi on kuvattu toteuttamiskelpoisia keinoja. KRITEERI 8: Käytännön toteutuksen osallistavuus 0 Kohderyhmälle on annettu huonosti mahdollisuuksia osallistua käytännön toteutukseen. Kohderyhmän osallisuus käytännön toteutukseen on epämääräinen tai siihen ei ole kiinnitetty riittävästi 1 huomiota. 2 Kohderyhmä osallistuu käytännön toteutukseen joltain osin. Toimijat (kohderyhmä) ovat täysivaltaisia osallistujia (= osallisia) käytännön kehittämisessä ja toteutuksessa, 3 mikä osoittaa toimijoiden olevan aktiivisia ja toimintaan sitoutuneita. Pisteet KRITEERI 9: Muut erityishuomiot tai lisäpisteet perusteluineen* 0 Ei lisäpisteitä tai erityishuomioita 1 Yksi erityishuomio 2 Kaksi erityishuomiota 3 Kolme tai useampia erityishuomioita * Lisäpisteitä saa, kun käytäntö sisältää erityisiä piirteitä, jotka edistävät osallisuutta tai torjuvat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja joiden perusteella lisäpisteitä voidaan antaa. Pisteytys Pisteet Määrittely Kuvaus p Hyvä, lupaava käytäntö p Lupaava käytäntö 8 15 p 1 7 p Lupaavan käytännön aineksia Puutteellinen lupaava käytäntö 0 p Ei lupaava käytäntö Käytäntö edistää hyvin osallisuutta ja ottaa ansiokkaasti huomioon huono-osaisuuden, köyhät ja syrjäytyneet. Käytäntö edistää osallisuutta ja tavoittaa huono-osaisten, köyhien ja syrjäytyneiden kohderyhmän. Käytännössä on osallisuutta edistäviä aineksia ja se tavoittaa joiltain osin huono-osaisten kohderyhmän. Käytännössä on aineksia, mutta tavoitteisiin nähden joko kuvaus on jäänyt heikoksi tai käytäntö ei vastaa riittävästi odotuksia. Käytännössä ei ole aineksia osallisuutta edistäväksi lupaavaksi käytännöksi tai kuvaus käytännöstä on puutteellinen. Lähdekirjallisuus ja lisätiedot Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyn teemavuosi dokumentit, Terveyden edistämisen keskus ry. (Julkaisematon.) Mannonen, P. (toim.) (2010) Osallisuus kiinnittää elämään. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 6/2010. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus ry.

18 18 Arvioi ja kehitä Päihdetyön koulutuksen laatukriteeristö Käyttötarkoitus ja hyödyt Päihdekoulutuksen laatukriteerien kehittäminen syntyi tarpeesta tuottaa ammattilaisille laadukasta lisäkoulutusta, jonka avulla päihdetyö helpottuu ja ammattilaiset saavat keinoja selviytyä työssään aina ehkäisevästä työstä ja varhaisen puuttumisen tilanteista korjaavaan työhön. Koulutuksen laatu on useiden tekijöiden ja muuttujien summa. Koulutuksen laatua ovat kaikki ne toimet ja ominaisuudet, joilla koulutustilanne täyttää tilaajan asettamat tarpeet. Toiminnan laatua on oikeiden asioiden tekeminen ja niiden tekeminen oikein sekä jatkuva kehittämiskohteiden etsintä. Koulutuksessa laatutoiminnan ja arvioinnin keskeisenä tavoitteena on kehittää toimintaa ja parantaa oppimisen edellytyksiä (Helakorpi 2001). Päihdetyön lisä- ja täydennyskoulutuksen laadun kehittämisessä tulee huomioida koulutuksen sisällön, järjestämisen ja toteuttamisen sekä arvioinnin laatu. Laatukriteeristö on luotu näiden tekijöiden pohjalta. Laatukriteerit antavat järjestöille mahdollisuuden parantaa ja tuoda näkyväksi päihdekoulutusosaamistaan, mikä sekä edesauttaa koulutusten markkinointia että helpottaa yhteistyötä eri tahojen, kuten esimerkiksi korkeakoulujen, kanssa. Kuka voi hyödyntää? Kriteeristö on luotu järjestölähtöisen päihdetyön lisä- ja täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja arviointiin, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muiden koulutusten laatutyössä soveltuvin osin. Kriteeristön käyttö Koulutuksen laatukriteeristö on jaoteltu kolmeen vaiheeseen (Kuvio 3): suunnitteluvaihe (A), toteutusvaihe (B) ja arviointivaihe (C).

19 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 19 Kuvio 3. Järjestöjen tarjoaman päihdetyön lisä- ja täydennyskoulutuksen laadun osatekijöitä (Kujasalo, A. 2009, 22). 9. Laadun varmennus 1. Koulutuksen järjestäminen: tarpeet ja tavoitteet A. Suunnitteluvaihe 2. Oppimistavoitteet ja oppimisen arvioinnin suunnittelu 3. Sisällöt; minimisisällöt ja järjestöjen suositukset 8. Oppimisen arviointi C. Arviointivaihe 7. Koulutuksen arviointi Laadukas päihdetyön lisäja täydennyskoulutus B. Toteutusvaihe 4. Opetustilanteen suunnittelu 5. Opetustilanteen toteuttaminen 6. Oppimisen tuki ja ohjaus Jokaisessa vaiheessa, (A) suunnittelu, (B) toteutus ja (C) arviointi, on sarakkeet kyseisen vaiheen laatutekijöille, laadun osoittimille eli indikaattoreille, kriteereille, toteutumisen arvioinnille, kehittämistarpeille ja muille huomioille. Laadun osoittimet kuvataan toiminnallisin lausein, ja samassa sarakkeessa on kursiivilla painetut kriteerit, joiden toteutumista voidaan arvioida asteikolla 1 3 tai EOS = ei osaa sanoa. Laadun arvioinnissa saatu pistemäärä kasvaa suureksi, jos kyseisiin laatuseikkoihin on jatkossa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Mitä pienempi pistemäärä, sen laadukkaammin kyseinen osio on toteutettu. Koulutuksen sisältöä (laatutekijä 3) koskevat laadun osoittimet ja kriteerit on kuvattu yläkäsittein. Laadun osoittimena ovat Opetusministeriön minimivaatimuskohdat ja kriteereinä järjestöjen koulutussisältösuositukset. Niitä ei ole tässä tarkasti kuvattu, sillä jokaista koulutustilannetta suunniteltaessa on määriteltävä tarkat laadun osoittimet sen mukaan, mitkä ovat kyseisen koulutuksen sisältöä koskevat tavoitteet. Seuraavasta voi kuitenkin päätellä ne periaatteet, joiden mukaan laatukriteeristötaulukkoa voi soveltaa myös sisällön laadun osalta. Kriteeristön käyttäjä voi peilata lähdekirjallisuuden liitteenä olevia sisältösuosituksia (Kujasalo 2009, liitteet 1 7) kunkin koulutustilanteen mukaan.

20 20 Arvioi ja kehitä Kriteeristö A Suunnitteluvaihe Laatutekijät Osoittimet/indikaattorit kriteerit Arvio toteutumisesta Kehittämistarve Huomioita 1. Järjestäminen ja markkinointi Koulutuksen suunnittelu tapahtuu tilaajan ja toteuttajan yhteistyönä. Yhteistyö ja tehtävät on sovittu (esim. erillisellä sopimuksella) tilaajan ja toteuttajan kesken. Koulutuksen tavoite on määritelty ja jaettu osatavoitteisiin. Tilaajalle on kerrottu kouluttajan taustajärjestön arvopohja ja toimintaperiaatteet. Tilaajan odotukset ja tavoitteet on asetettu suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Koulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon kohderyhmä, sisällöt, toteutustapa, arviointisuunnitelma, käytännön järjestelyt ja markkinointi. Koulutuksen sisällöt on suunniteltu kohderyhmän tarpeiden ja siitä saatavien tietojen mukaisesti. Koulutuksen taustalla oleva oppimiskäsitys ja tieto koulutuksen toteuttamistavasta on selvitetty tilaajalle. Koulutukseen on rakennettu arviointisuunnitelma ja sen käytännön toteutus. Käytännön järjestelyt ja siihen liittyvät työnjaot ovat kunnossa (ajankohta, paikka, tilat, kustannukset, peruutusehdot). Koulutuksen markkinointi on suunnattu oikein (kohderyhmä saavutetaan ja saadaan riittävästi opiskelijoita). 2. Oppimistavoitteet ja oppimiseen kohdistuvan arvioinnin suunnittelu OPM:n minimisisällöt Oppimistavoitteet johdetaan oppimisen tarpeista käsin. Tilaaja on selvittänyt koulutettavien päihdetyön osaamiseen liittyvät oppimistarpeet suhteutettuna OPM:n minimisisältöihin. Tilaaja ja toteuttaja muodostavat oppimistarpeiden pohjalta oppimistavoitteet. Oppimistavoitteet ovat konkreettiset Arviointikriteerit johdetaan oppimistavoitteista käsin. Oppimistuloksien minimitasot on määritelty ts. vähimmäismäärä sille, mitä sisältöjä koulutuksen aikana tulee hallita/osata. Arviointiasteikko: 1= asia toteutuu hyvin, 2= asia toteutuu kohtalaisesti, 3= asia toteutuu huonosti, EOS = en osaa sanoa

21 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 21 Laatutekijät Osoittimet/indikaattorit kriteerit Arvio toteutumisesta Kehittämistarve Huomioita 3. Sisällöt Koulutuksen sisällöt suunnitellaan tavoitteiden pohjalta. Alkuvaiheessa määritellyt tavoitteet ovat suunnittelun lähtökohtana. Asianmukaiset koulutussisältösuositukset valitaan minimisisällöistä johdettujen oppimistavoitteiden perusteella (ks. liitteet 1 7): Järjestöjen suositukset (HUOM: Järjestöjen koulutussisältösuositukset tarkemmin liitteissä 1 7.) 1. Opiskelija hallitsee perustiedot päihteistä, niiden käytöstä ja käyttöön liittyvistä riskeistä. Päihdeaineet, päihteiden käytön ilmiöitä, päihteiden käytön yhteiskunnallinen näkökulma, riskit ja haitat. 2. Opiskelija on tietoinen omista asenteistaan päihteiden käyttöön liittyen ja pystyy suhtautumaan avoimesti ja ammatillisesti päihdeongelmiin ja niistä kärsiviin ihmisiin. Tietoisuus omista asenteista päihteiden käyttöön liittyen, kokemukset, asenteet, arvot, ennakkokäsitykset, ammatillisuus ja etiikka. 3. Opiskelija tuntee vähintään omaa alaansa koskevan päihteisiin liittyvän lainsäädännön ja oman alueensa moniammatillisen päihdetyön palveluverkoston sekä alueellisen ja paikallisen monialaisen päihdetyön perusteet niin, että kykenee osallistumaan siihen. Lain hengen tunteminen, politiikkaohjelmat, säädösten muutoksien seuraaminen, paikallinen päihdestrategia ja moniammatillinen palveluverkosto, yhteistyötaidot, asiakkaan ja muun verkoston voimavarojen hyödyntäminen. 4. Opetustilanteen suunnittelu Sisällön laatu varmistetaan. Päihdetyön koulutussisältösuosituksia on noudatettu sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Koulutuksen sisällön tiedon laatu ja ajankohtaisuus on varmistettu. Oppimisen onnistuminen varmistetaan. Oppimisympäristö on varattu, ja se soveltuu koulutuksen toteutukseen (kouluttajan tehtävä). Opetuksessa on yhdistetty teoriaa ja käytäntöä. On valittu opiskelijakeskeisen oppimisen menetelmiä. Opetus on toteutettu monimuotoisesti mahdollisuuksien mukaan: a) lähi- ja etätyöskentely, ennakko- ja välitehtävät b) kokemukselliset menetelmät c) vierailu- ja tutustumiskäynnit. Opiskelijoiden erityistarpeet otetaan huomioon opetuksessa. Kohderyhmän taustat, kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet on huomioitu opetuksessa. Arviointiasteikko: 1 = asia toteutuu hyvin, 2= asia toteutuu kohtalaisesti, 3= asia toteutuu huonosti, EOS = en osaa sanoa

22 22 Arvioi ja kehitä B Toteutusvaihe Laatutekijät Osoittimet/indikaattorit kriteerit Arvio toteutumisesta Kehittämistarve Huomioita 5. Opetustilanteen toteutus Opiskelijoiden motivaatiota vahvistetaan. Opiskelijat ovat tietoisia opetuksen sisällöistä. Opiskelijat ovat asettaneet henkilökohtaiset oppimistavoitteensa. Opiskelijoiden aktiivisuutta vahvistetaan. Opiskelijoiden taustat, kokemukset ja kysymykset on otettu huomioon. Opiskelijoiden yhteistyö- ja viestintätaitoja on edistetty. Opetus on keskustelevaa ja joustavaa. Aikuisopiskelijoiden ammatillista oppimista tuetaan. Opiskelijoiden oma osaaminen on hyödynnetty. Opetus on nivottu opiskelijoiden omaan käytännön työhön (esim. case-työskentely). Opiskelijoiden ammatillista itsetuntemusta, osaamista ja rohkeutta on edistetty. 6. Oppimisen tuki ja ohjaus Oppimista tuetaan yksilöllisesti. Kouluttajalla ja opiskelijalla on mahdollisuus käydä keskinäistä vuoropuhelua (hyödynnetään esim. oppimiskeskusteluja ja kokemuksellisia menetelmiä). Opiskelijoita on ohjattu seuraamaan omaa edistymistään. Oppimista ohjataan tavoitteiden mukaisesti. On varmistettu, että käytännön järjestelyt tukevat oppimista ja koulutuksen onnistumista. Koulutuksessa on tarvittaessa hyödynnetty myös muita asiantuntijoita. Käytännön päihdetyö otetaan huomioon. Oppimistavoitteiden toteutumisen tueksi on koulutuksessa hyödynnetty käytännön työ, esim. caset, vierailu- ja tutustumiskäynnit, ym. Arviointiasteikko: 1= asia toteutuu hyvin, 2= asia toteutuu kohtalaisesti, 3= asia toteutuu huonosti, EOS = en osaa sanoa

23 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 23 C Arviointivaihe Laatutekijät Osoittimet/indikaattorit kriteerit Arvio toteutumisesta Kehittämistarve Huomioita 7. Koulutuksen arviointi Arviointi liitetään koulutuksen suunnitteluun. Arvioinnin tavoista on sovittu suunnitteluvaiheessa. Koulutustilanne on arvioitu etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan. Arviointi on monipuolista. Arviointi on toteutettu kirjallisesti ja/tai suullisesti. Koulutuksen onnistumista on arvioitu eri näkökulmista. Arviointiin osallistuu eri osapuolia. Kouluttaja on arvioinut koulutuksen onnistumista ja tavoitteiden toteutumista. Opiskelijat ovat arvioineet koulutuksen onnistumista. 8. Oppimisen arviointi Oppimista ja etukäteen asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Tilaaja on teettänyt ja koonnut oppimisen arvioinnin. Opiskelijat ovat arvioineet omien oppimistavoitteidensa toteutumista kirjallisesti ja/tai suullisesti. Tilaaja on arvioinut lisä- ja täydennyskoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Koulutuksessa syntyneiden tietojen, taitojen tai asenteiden muutosta on arvioitu. Osaamisen kehittymistä on arvioitu. Toimintakäytäntöjen muutosta ehdotetaan arvioitavaksi. 9. Koulutuksen laadun varmennus Järjestö varmentaa koulutuksen laadun osana omaa laatutyötään. Koulutuksista saatujen arviointien kokoaminen on tilaajan/tuottajan taholta systemaattista. Kouluttaja hyödyntää arvioinnin tuloksia. Arvioinnista saatu palaute otetaan huomioon seuraavissa koulutustilanteissa. Omaa työtä tullaan kehittämään lisäkoulutuksen, työnohjauksen tai vertaiskehittämisen avulla. Päihdetyön koulutuksen laatukriteeristöä noudatetaan systemaattisesti koulutuksissa. Koulutuksen laatua tuetaan. Laadun varmistaminen on jatkuvaa toimintaa. Arviointia on osattu hyödyntää kouluttajan ammattitaidon ylläpitämisessä. Arviointiasteikko: 1= asia toteutuu hyvin, 2= asia toteutuu kohtalaisesti, 3= asia toteutuu huonosti, EOS = en osaa sanoa Lähdekirjallisuus ja lisätiedot Kujasalo, A. (toim.) (2009) Eväitä päihdetyön koulutuksen laadun kehittämiseen. Laatukriteereitä järjestöjen tarjoamalle päihdetyön lisä- ja täydennyskoulutukselle. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 5/2009. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus ry.

24 24 Arvioi ja kehitä Terveysaineistojen laatukriteeristö Käyttötarkoitus ja hyödyt Terveyttä edistävä aineisto on yksi väline, jonka laatuun panostamalla tuetaan ja ylläpidetään yksilöiden omavoimaistumista ja terveyttä. Terveysaineistojen arviointikriteereiden luomisessa on hyödynnetty asiantuntemusta, joka on kertynyt Terveyden edistämisen keskuksessa vuosikymmeniä toimineessa terveysaineistojen arviointipalvelussa, sekä alan asiantuntijoiden kanssa delfoi-menetelmää 2 hyödyntäen. Terveysaineistojen arviointipalveluiden tarkoituksena on ollut antaa aineistojen tuottajille vinkkejä siitä, mitä hyvää tuotetussa aineistossa on, miten sitä kannattaa käyttää ja mitä puolestaan tulisi edelleen kehittää tai selkiyttää. Yksi keskeinen näkökulma on ollut myös terveyden edistämisen arvopohjan huomioon ottaminen aineistossa. Terveysaineiston laatukriteereiden tarkoituksena on toimia terveysaineiston kehittämisen ja arvioinnin välineenä, parantaa terveysaineiston laatua erityisesti tavoitellun lukijaryhmän näkökulmasta ja tukea terveysaineiston johdonmukaista arviointia. Kuka voi hyödyntää? Terveyttä edistävää aineistoa tuotetaan hyvin monilla eri tahoilla, eikä sitä voi rajata vain terveyssektorin tuottamiin aineistoihin. Terveysaineistoiksi voi laskea aika laajasti monenlaisia aineistoja, jotka tavalla tai toisella tuovat esiin voimavaralähtöisen terveyden edistämisen näkökulman. Näin ollen terveysaineistojen laatukriteerejä voivat hyödyntää siis kaikki sellaiset tahot, jotka haluavat huomioida terveyden edistämisen aineistontuotannossaan. Terveysaineistojen laatukriteereiden toivotaan auttavan sekä aineiston tuottajaa että aineiston arvioijaa kiinnittämään huomiota aineistoon kokonaisuutena. 2 Delfoi-menetelmällä tarkoitetaan tiedon hankintaa asiantuntijoiksi luokitelluilta henkilöiltä. Menetelmää käytetään usein tilanteissa, joissa tietoa on vaikea saada. Tietoa hankitaan määräajoin suoritettavien kyselyiden avulla anonyymisti, ja asiantuntijat vastaavat kyselyihin toisistaan riippumatta. Analyysivaiheessa kyselyiden vastauksista luodaan yhteenveto. (Metsämuuronen 2003; Opetushallituksen tietopalvelut 2011.)

25 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 25 Kriteeristön käyttö Mikäli haluaa, voi kriteeristön ottaa myös kirjoitustyötä taustalla ohjaavaksi menetelmäksi, jolloin se on mukana ideointivaiheesta aina aineiston tuottamisvaiheen loppuun asti. Helpoin ja yleisin tapa soveltaa kriteeristöä on kuitenkin se, että käsikirjoitusvaiheessa olevaa aineistoa arvioidaan sen avulla ja tehdään sen jälkeen mahdolliset muutokset arvioinnin pohjalta. Yleiset terveysaineiston standardit on jaoteltu aineiston tarkastelunäkökulmien mukaan eri arviointialueisiin: standardit 1 4 täsmentävät terveyden edistämiseen liittyviä näkökulmia, standardit 5 6 täsmentävät aineiston sopivuutta kohderyhmälle ja 7. standardi keskittyy esitystapaan. Kaikkien standardien osa-alueiden ei tarvitse täyttyä, vaan kriteereistä tarkastellaan kulloisenkin aineiston näkökulmasta merkityksellisiä osioita.

26 26 Arvioi ja kehitä Kriteeristö Arviointialueet Standardit Kysymykset Kriteerit Numeerinen arvio 0-5 I Terveyden edistämisen näkökulmien esittäminen Standardi 1. Aineistolla on selkeä ja konkreettinen terveys- tai hyvinvointitavoite a) Mihin terveyttä ja hyvinvointia edistävään asiaan (promotiivinen) b) tai ongelmaan (preventiivinen) aineisto liittyy? c) Ilmeneekö tavoite selkeästi? d) Ovatko aineiston lähtökohdat selkeästi esillä? (Miksi aineisto tuotetaan) e) Onko sisältö tasapainoinen? f) Sisältyykö tavoitteisiin aineiston tuottamien muutosten ennakointi? g) Palveleeko sisältö yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tavoitteita? 1) Aineisto tarjoaa mahdollisuuksia ja vahvistaa terveyttä tukevia voimavaroja. 2) Aineisto antaa tietoa sairauksien ehkäisystä. 3) Otsikko ja johdanto auttaa ymmärtämään aineiston kokonaisuuden ja sisällön. 4) Aineistosta tulee esille keskeisin sanoma yksiselitteisenä ja perusteltuna. 5) Mainonta erottuu selkeästi muusta sisällöstä. 6) Ajankohtaisten ilmiöiden painoarvo on suhteutettu esitettävään asiaan. 7) Aineiston tarjoamat toimintamallit ovat suhteessa aineiston tavoitteisiin. 8) Aineistolla pyritään oikeudenmukaisuuteen, avoimuuteen, ihmisarvon kunnioittamiseen, rehellisyyteen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen. 9) Aineisto tarjoaa mahdollisuuden tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Standardi 2. Aineisto välittää tietoa terveyden taustatekijöistä (terveyteen vaikuttavista tekijöistä). a) Välittyykö aineistosta ymmärrettävä tieto tekijöistä, jotka tuottavat terveyttä, ja tekijöistä, joihin voi valinnoillaan (osallisuus ja käyttäytymisenmuutos) vaikuttaa? 10) Terveyden taustatekijöinä aineistossa ovat fyysiset, psykososiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset ja ympäristölliset sekä elintapoihin liittyvät tekijät. 11) Aineisto osoittaa ne kohdat, joihin on mahdollisuus osallisuuden kautta vaikuttaa. Standardi 3. Aineisto antaa tietoa keinoista, joilla saadaan aikaan muutoksia elämänoloissa tai käyttäytymisessä. a) Vahvistaako aineisto halua, taitoja ja mahdollisuuksia tehdä omaa ja/tai yhteisön terveyttä ja hyvinvointia koskevia myönteisiä päätöksiä? 12) Aineistosta tulevat esille ne terveyden taustatekijät, jotka mahdollistavat yksilön tai yhteisön terveyttä tuottavan käyttäytymisen. 13) Aineisto motivoi, kannustaa, antaa malleja ja keinoja sekä ehdotuksia osallisuuteen. Standardi 4. Aineisto on voimaannuttava ja motivoi yksilöitä tai ryhmiä terveyden kannalta myönteisiin päätöksiin. a) Vahvistaako aineisto oman ja muiden elämän merkityksellisyyden kokemista? b) Kannustaako aineisto kriittiseen ajatteluun? c) Kunnioitetaanko kohderyhmää oman terveytensä asiantuntijana? 14) Aineisto vahvistaa tunnetta, että pystyy hallitsemaan tilanteen ja löytää ratkaisuja. 15) Aineisto sisältää vuorovaikutteisia kysymyksiä, väittämiä tms. 16) Aineisto antaa perustan omien voimavarojen käyttöönotolle ja tarjoaa mahdollisuuden lisälähteille.

27 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 27 II Aineiston sopivuus kohderyhmälle Standardi 5. Sivusto palvelee käyttäjäryhmän tarpeita. a) Onko kohderyhmän kulttuuria kunnioitettu? b) Onko kohderyhmän tilanne selkeästi määritelty? c) Onko aineistossa riittävästi konkreettisia esimerkkejä? 17) Aineisto on rakennettu havainnollisesti konkreettisia esimerkkejä hyödyntäen. 18) Aineisto rakennettu kohderyhmän kulttuuriset piirteet, tiedontaso, arvot, normit ja kieli huomioiden. 19) Aineistossa asiat on esitetty lyhyesti ja johdonmukaisesti. 20) Aineisto vahvistaa samaistumista terveyttä tuottavaan tilanteeseen, ratkaisuihin tai henkilöön. Standardi 6. Aineisto herättää mielenkiinnon ja luottamusta sekä luo hyvän tunnelman. a) Herättääkö aineisto luottamusta? b) Onko aineisto asiantuntijan tarkastama? c) Tuottaako aineisto eläytymisen kokemuksia? 21) Aineiston laadinnassa on käytetty terveyden edistämisen asiantuntijoita. 22) Arvioinnissa hyödynnetään ennalta sovittuja kriteereitä. 23) Aineistossa on ajantasaista, näyttöön perustuvaa ja perusteltua tietoa. 24) Aineistossa on kohderyhmää kiinnostavia virikkeitä. III Esitystapa tukee tavoitteita Standardi 7. Aineistossa on huomioitu julkaisuformaatin, aineistomuodon ja sisällön edellyttämät vaatimukset. a) Onko aineistossa hyödynnetty internetin antamia mahdollisuuksia? b) Onko aineiston käyttötavat mietitty? c) Löytyykö sivusto helposti erilaisilla hakukoneilla? d) Houkutteleeko aineiston ulkoasu tutustumaan sivustoon tarkemmin? e) Onko aineiston saatavuus ja soveltuvuus käyttötarkoitukseensa pyritty varmistamaan? f) Onko linkit toimivia ja ajantasaisia? g) Onko aineistossa välineitä tai yhteystietoja, jotka mahdollistavat vuorovaikutteisuuden? h) Voiko verkkoaineiston käyttäjä olla yhteydessä palvelun tarjoajaan sekä verkon kautta että muulla tavoin? i) Onko aineiston tekninen laatu varmistettu? 25) Aineiston tekniset vaatimukset soveltuvat kohderyhmälle (selkeä, johdonmukainen liikkuminen sivustolla). 26) Sivusto toimii eritasoisilla ohjelmistoilla, laitteilla ja nettiyhteyksillä. 27) Aineistossa on esillä käytetty lähdemateriaali ja asiantuntijoiden tiedot. 28) Aineisto löytyy helposti kohderyhmän käyttämillä hakusanoilla ja sen suosimista paikoista. 29) Verkkoaineistossa on linkki palautteen lähettämistä varten. 30) Materiaalien muokkausajankohta ja aineiston julkaisuajankohta ovat esillä. 31) Sponsorit ja rahoittajat ovat esillä. 32) Lähdemerkinnät ovat asiamukaiset. 33) Sivuston omistava taho on esitelty. 34) Sisällöntuottajat on ilmoitettu. 35) Kirjoittajien pätevyys, koulutus ja sidokset ovat selkeästi esillä. 36) Aineiston graafinen ulkoasu on onnistunut. Lähdekirjallisuus ja lisätietoja Rouvinen-Wilenius, Päivi Tavoitteena hyvä ja hyödyllinen terveysaineisto. Kriteeristö aineiston tuotannon ja arvioinnin tueksi. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus ry.

28 28 Arvioi ja kehitä Terveyttä edistävien hankkeiden arviointi Käyttötarkoitus ja hyödyt Seuraavan kriteeristön pohjana on ollut SUUNTA-työkalu, johon kuuluu kuusi toiminnan suunnitelman laatimisen ja arvioinnin vaihetta. Tässä arviointikriteeristössä on yhdistetty Terveyden edistämisen tutkimusohjelmakriteeristön (ks. luku 3.1.5) ja SUUNTAtyökalun (ks. luku 4.2) sisältöjä vastaamaan nimenomaan hankearvioinnin tarpeita. Hankkeiden arvioinnin tueksi laaditussa laatukriteeristössä sekä tarkastellaan hankkeita kokonaisuutena (ydinkriteerit, 4 kpl) että arvioidaan kuhunkin eri toteuttamisvaiheiseen täsmennettyjen kriteerien täyttymistä tarkemmin. Kriteeristöön sisältyy sekä yleisiä hyvän hankkeen ominaisuuksia kuvaavia kriteereitä että täsmällisemmin terveyden edistämisen sisältöä ja luonnetta kuvaavia kriteereitä. Arvioinnin tavoitteena on luoda kokonaiskäsitys hankkeen tarpeellisuudesta, toteutuskelpoisuudesta ja laadusta. Kriteeristön käyttö mahdollistaa samalla hankkeen laadukkaan kirjaamisen, toteuttamisen ja arvioinnin. Kuka voi hyödyntää? Kriteeristöä voi hyödyntää erityisesti terveyttä edistävien hankkeiden arvioinnissa, mutta sitä voi käyttää soveltuvin osin myös muiden hankkeiden arvioinnissa. Kriteeristön käyttö Terveyden edistämisen hankkeiden arviointi toteutetaan vertaamalla hankkeita asetettuihin kriteereihin. Kriteeristön avulla saadaan mahdollisimman monipuolista tietoa suunnitelman eri osa-alueista. Se jättää tilaa arvioijan omalle harkinnalle ja terveyden edistämisen näkökulman vapaamuotoiselle suhteuttamiselle. Lopputuloksen ratkaisee kokonaisarvio, johon yhtenä osana sisältyy kriteeristön avulla laskettu pistemäärä.

29 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä 29 Arviointikriteerien painopistealueet ja pisteyttäminen Väittäminä kuvattujen kriteerien toteutumista arvioidaan asteikolla 1) täysin samaa mieltä (= kriteeri toteutuu täysin) 2) jokseenkin samaa mieltä (= kriteeri toteutuu jossain määrin) 3) jokseenkin eri mieltä (= kriteeri ei valtaosin toteudu tutkimuksessa) 4) täysin eri mieltä (= kriteeri ei toteudu tutkimuksessa lainkaan). Täydet pisteet annetaan kriteerille, jonka toteuttamisesta arvioija on täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä -arvioista annetaan puolet täydestä pistemäärästä. Jokseenkin eri mieltä -arvio tuottaa kymmenesosan täydestä pistemäärästä. Täysin eri mieltä -arvio ei tuota yhtään pistettä.

30 30 Arvioi ja kehitä Kriteeristö ja pistetaulukko Kriteeri Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei arvioitavissa Ydinkriteerit 1. Hankkeen tarve on perusteltu terveyden edistämisen käyttösuunnitelman painopistealueilla Hanke on teoreettisesti perusteltu ja menetelmiltään hyväksyttävä Hanke on käytännössä toteuttamiskelpoinen Hankkeella on lisäarvoa terveyden edistämisessä Tarvekriteerit 5. Hanke on perusteltu terveyden edistämisen ja/tai yhteiskunnallisella tarpeella 5 2,5 0, Hanke vahvistaa terveyden edistämisen perustehtävän toteutumista 5 2,5 0, Hanke on perusteltu osallistujien tarpeella 5 2,5 0,5 0 Päämääräkriteerit 8. Hankkeen päämäärä tukee laajempaa terveyden edistämisen vaikuttamiskokonaisuutta 5 2,5 0, Hankkeella tuotetaan uudenlaista tai vahvistetaan terveyden edistämisen kannalta merkittävää yhteistyötä 5 2,5 0, Hanke mahdollistaa tai tuottaa innovatiivista terveyden edistämistä 5 2,5 0,5 0 Tavoitekriteerit 11. Hankkeen tavoitteet tukevat hankkeen terveyden edistämisen päämäärää 5 2,5 0, Hankkeen toteuma on ennakoitu 5 2,5 0, Hankkeen vaiheiden etenemistä seurataan ja arvioidaan määräajoin 5 2,5 0,5 0 Prosessi- ja keinokriteerit 14. Hankkeen tavoitteen tai tavoitteiden mukaiset toimintaprosessit tai keinot on määritelty 5 2,5 0, Hankkeen prosessien ei-odotetut vaikutukset on ennakoitu ja arvioitu 5 2,5 0, Hankkeelle on laadittu toteuttamiskelpoinen juurruttamis- ja levittämissuunnitelma 5 2,5 0,5 0 Tehtäväkriteerit 17. Hankkeeseen suunnitellut tehtävät ja resurssit ovat suhteessa tavoitteeseen 5 2,5 0,5 0 Tuotos- ja tuloskriteerit 18. Hankkeen prosessien odotetut tuotokset (output) ja tulokset (outcome) on kirjattu 5 2,5 0, Hankkeen tuotokset ovat suhteessa hankkeen päämäärään ja tavoitteeseen 5 2,5 0, Hankkeen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia (impact) on ennakoitu 5 2,5 0,5 0 Kaikki pisteet yhteensä Lähdekirjallisuus ja lisätiedot Lahtinen, E., Koskinen-Ollonqvist, P., Rouvinen-Wilenius, P. & Tuominen, P. (2003) Muutos ja mahdollisuus Terveyden edistämisen tutkimuksen arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:15. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Terveyden edistämisen hankkeiden arvioinnin laatukriteerit. Terveyden edistämisen keskuksen kehittämispapereita. (Julkaisematon.) SUUNTA Toiminnan ja arvioinnin suunnittelun työkalu. Terveyden edistämisen keskus ry.

31 Kokoelma terveyden edistämisen malleja, mittaristoja ja menetelmiä Terveyden edistämisen tutkimusohjelmien arviointi Käyttötarkoitus ja hyödyt Terveyden edistämisen keskuksen ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä syntyneillä laatukriteereillä oli niiden kehittämisen aikaan hyvin käytännöllinen lähtökohta: niiden avulla haluttiin tehostaa ja yhtenäistää erityisesti terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettavien tutkimuksien ja tutkimusohjelmien arviointia sekä parantaa tutkimusten laatua. Samalla toiveena oli, että kriteerit voivat tukea muitakin rahoittajia ja toimijoita hankkeiden arvioinnissa. Kuka voi hyödyntää? Terveyden edistämisen ohjelmien ja tutkimusten arviointijärjestelmä palvelee niin terveyden edistämisen tutkijoita kuin rahoittajia. Kyse on pyrkimyksestä hallita tutkimusaluetta sekä auttaa mahdollisimman puolueettomien arviointien tekoa. Kriteeristö selkeyttää hankkeiden hallinnan kokonaisuutta, auttaa hankkeiden ulkopuolista arviointia ja itsearviointia sekä toimii tutkimushankkeen suunnittelun apuvälineenä. Kriteeristön käyttö Terveyden edistämisen tutkimusten arviointi toteutetaan vertaamalla tutkimushankkeita asetettuihin kriteereihin. Kriteeristön avulla saadaan mahdollisimman monipuolista tietoa tutkimussuunnitelman eri osa-alueista. Kriteeristö jättää tilaa arvioijan omalle harkinnalle ja terveyden edistämisen näkökulman vapaamuotoiselle suhteuttamiselle. Lopputuloksen ratkaisee kokonaisarvio, johon yhtenä osana sisältyy kriteeristön avulla laskettu pistemäärä. Kriteerit, joihin päädyttiin, noudattavat yleisesti hyväksyttyjä tutkimuksen kriteereitä, mutta samalla myös osoittavat terveyden edistämisen tutkimuksen erityislaatua. Terveyden edistämisen erityisyyttä kuvaavat kriteerit ovat 1, 2, 3, 4, 7, 8, 9 ja 10 (merkitty kriteeritaulukossa T). Yleisiä tutkimuksen edellytyksiä kuvaavat kriteerit ovat 5, 6, 11, 12, 13, 14, 15 ja 16 (merkitty kriteeritaulukossa Y). Arviointikriteerien painopistealueet ja pisteyttäminen Väittäminä kuvattujen kriteerien toteutumista arvioidaan asteikolla 1) täysin samaa mieltä (= kriteeri toteutuu täysin) 2) jokseenkin samaa mieltä (= kriteeri toteutuu jossain määrin) 3) jokseenkin eri mieltä (= valtaosin kriteeri ei toteudu tutkimuksessa) 4) täysin eri mieltä (= kriteeri ei toteudu tutkimuksessa lainkaan).

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot