SUOSITUS PERHEHOIDON TOIMINTAOHJEEKSI VUODELLE 2013

Transkriptio

1 SUOSITUS PERHEHOIDON TOIMINTAOHJEEKSI VUODELLE 2013 Hyväksytty tukiryhmän kokouksessa Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö Kaarina Koski tl Kustavi Laitila Lieto Parainen Marttila Naantali Oripää Paimio Pyhäranta Raisio Rusko Sauvo Somero Tarvasjoki Turku Uusikaupunki

2 1 SISÄLLYS 1 PERHEHOITO Perhehoidon säädöstausta Perhehoidon tarkoitus Perhehoidon toteutus Perhehoidon muodot PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Perhehoitaja Perhekoti TOIMEKSIANTOSOPIMUS PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET Hoitopalkkio Kulukorvaus Käynnistämiskorvaus Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Kiertävän perhehoitajan hoitopalkkio ja kulukorvaus PERHEHOITAJAN ASEMA Perhehoitajan eläketurva Perhehoitajan vakuutus Perhehoitajan valmennus, täydennyskoulutus ja työnohjaus PERHEHOIDOSSA OLEVAA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Perhehoidon asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma Perhehoidon asiakasmaksu Perhehoidossa olevan henkilön vakuutukset Perhehoidossa olevan henkilön yksityis- ja käyttövarat SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUS SEKÄ TIETOJEN SAANTI ASIAKKAAN VALITUS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET ASIAKKAAN KUOLEMA PERHEHOITOKODISSA VARSINAIS SUOMEN IKÄIHMISTEN JA KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITOYKSIKKÖ... 17

3 2 1 Perhehoito Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten maakunnan alueella toteutetaan ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Toimintaohjeen tavoitteena on luoda maakunnan alueelle yhtenäinen perhehoidon toteuttamistapa sekä lisätä ja kehittää perhehoitoa sekä yhtenäistää perhehoitopalkkiot. Perhehoidon toimintaohje palvelee perhehoidon kaikkia osapuolia: perhehoitoa järjestävää kuntaa, perhehoidossa olevaa henkilöä ja perhehoitajaa. 1.1 Perhehoidon säädöstausta Ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoitoa ohjaava voimassaoleva lainsäädäntö koostuu mm. seuraavista laeista ja asetuksista: Perhehoitajalaki (312/1992) Laki (517/1977) ja asetus (988/1977) kehitysvammaisten erityishuollosta Laki (380/1987) ja asetus (759/1987) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetus (6077/1983) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Kotikuntalaki (201/1994) Henkilötietolaki (523/1999) 1.2 Perhehoidon tarkoitus Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa (SHL 710/1982, 25). Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kuntoutuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Sen tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoon sijoittamisen lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne, aikaisemmat elämänkokemukset sekä tuen, ohjauksen, hoivan ja huolenpidon tarve. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle hänen tarpeidensa mukainen tuki, ohjaus, hoiva ja huolenpito perheenjäsenenä. Perhehoidolla pyritään edistämään hoidossa olevan henkilön toimintakyvyn ylläpitoa, perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita.

4 3 Perhehoito toteutetaan perhehoitajan kodissa, joka on yksityiskoti. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on muihin perhekodin jäseniin tasavertainen asema. Perhehoito tarjoaa kiinteän lähiyhteisön, pysyvät ihmissuhteet, jokapäiväisiä kodin askareita, yksilöllistä hoitoa ja turvallisuutta. Se voi olla jatkuvaa, tilapäistä tai osavuorokautista. Perhehoito sopii kaikenikäisille ihmisille. Perhehoidossa voi olla ikäihminen tai kehitysvammainen henkilö. 1.3 Perhehoidon toteutus Perhehoidon järjestämisestä huolehtivat Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon vastuuhenkilöiksi nimetyt perhehoidon koordinaattorit. He sijoittavat yhteistyössä kuntien perhehoidosta vastaavien henkilöiden kanssa ikäihmisiä ja kehitysvammaisia henkilöitä perhehoitoon, pääsääntöisesti Varsinais-Suomeen. Sijoittamisessa otetaan huomioon sijoitettavan henkilön omat toivomukset, hänen omaistensa/ läheistensä mielipide ja perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan. Perhehoitajien rekrytoinnista vastaavat perhehoitoyksikön ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon koordinaattorit. Perhehoitajien ennakkovalmennuksesta vastaavat perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutuksen käynyt työpari. Perhehoitajien täydennyskoulutuksen ja vertaistapaamisten järjestämisestä vastaavat perhehoitoyksikön koordinaattorit. Perhehoitajien työnohjauksesta, lähiohjauksesta ja toiminnan valvonnasta vastaa sijoittava kunta. 1.4 Perhehoidon muodot Perhehoito voi olla joko jatkuvaa tai lyhytaikaista perustuen yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on tukea ikäihmisen ja kehitysvammaisen henkilön kotihoitoa. Se voi olla ennakkoon tiedettyä tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa perhehoitoa, kriisi- tai tukiperhehoitoa. Tällä toiminnalla tuetaan perheiden jaksamista ja vähennetään laitoshoidon tarvetta. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös osavuorokautisena perhehoitona, joko päivä- tai yöhoitona. Jatkuva perhehoito on ensisijainen vaihtoehto kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät voi elää omassa kodissaan. Aikuisikäisten kehitysvammaisten henkilöiden jatkuva perhehoito voi olla joko itsenäiseen / tuettuun asumiseen valmentavaa tai pysyvä asumisen ja elämisen järjestely. Ikäihmisten jatkuva perhehoito tarjoaa hoivan, huolenpidon ja asumisen heille, joille sen arvioidaan olevan ensisijainen hoitovaihtoehto. Lyhytaikainen perhehoito on pääsääntöisesti kestoltaan enintään 14 päivää kuukaudessa. Jos lyhytaikainen perhehoito jatkuu yli 14 vrk kuukaudessa, se muuttuu jatkuvaksi ja aiemmin tehty sopimus tarkistetaan. Tarve määritellään asiakassuunnitelmassa. Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa turvallista hoitoa heille, jotka tarvitsevat perheenomaista hoitoa perhekodissa. Jatkuvaan perhehoitoon siirryttäessä voidaan aluksi tehdä lyhytaikainen toimeksiantosopimus ns. kokeilujakson ajaksi. Lyhytaikainen perhehoito ja osavuorokautinen perhehoito

5 4 - antaa omaishoitajille ja perhehoitajille mahdollisuuden pitää vapaata - tukee kotihoitoa, kun on kyse kuntouttavasta lyhytaikaisesta hoidosta kotihoidon tukena Osavuorokautinen hoito voi kestää enintään 10 h/vrk. Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero Omaishoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Mikäli henkilön hoitajana toimii oma lapsi, vanhempi, avo -tai aviopuoliso, hoito on omaishoitoa. 2 Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisen edellytykset 2.1 Perhehoitaja Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa sosiaalihuoltolain 25 :ssä määriteltyä perhehoitoa omassa kodissaan, jossa hän myös asuu. Perhehoitajaksi kunta voi hyväksyä henkilön, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja/tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (Perhehoitajalaki 1992, 1 ). Perhehoitajuudesta kiinnostuneille on annettava riittävästi tietoa ja tukea ennen perhehoitajaksi ryhtymistä. Perhehoito on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen. Kuka voi ryhtyä perhehoitajaksi: 1) Henkilö on saanut ennakkovalmennuksen ja hänellä on tehtävän edellyttämät valmiudet. 2) Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksinasuva. 3) Pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto: T-todistus terveydentilasta. 4) Alle 18-vuotiaita hoitavalta perhehoitajalta vaaditaan rikosrekisteriote. 5) Perheenjäsenten ihmissuhteet ovat kunnossa ja perheen talous on vakaa. 6) Perhehoitajana ei voi toimia hoidettavan henkilön oma lapsi, vanhempi, avo- tai aviopuoliso. Perhehoitoyksikkö vastaa ennakkovalmennuksen järjestämisestä. Valmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi. Ikäihmisten perhehoitajan valmennuksen tavoitteena on: taata jokaiselle ikäihmiselle tasavertainen mahdollisuus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen. antaa ikäihmisten perhehoitajuutta harkitseville mahdollisuus saada ennalta riittävästi tietoa tehtävästä, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä. taata ikäihmiselle hyvä hoito ja huolenpito niin, että perhehoitajalla on riittävästi tietoja ja taitoja vastata ikäihmisen yksilöllisiin tarpeisiin ja tehdä yhteistyötä ikäihmistä koskevissa asioissa muiden ihmisten kanssa.

6 5 Ikäihmisten perhehoitajan viisi valmiutta: pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista (hoivata) auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa on valmis sitoutumaan perhehoitajan tehtävään Kehitysvammaisten perhehoitajan valmennuksen tavoitteena on: taata jokaiselle perhehoitoon tulevalle lapselle, nuorelle ja aikuiselle mahdollisuus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen antaa perhehoitajiksi aikoville mahdollisuus saada ennalta riittävästi tietoa tehtävästä, jotta hän voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen tehtävään ryhtymisestä ja sitoutumisesta taata lapselle, nuorelle ja aikuiselle hyvä perhehoito ja huolenpito niin, että perhehoitajalla on riittävästi tietoja ja taitoja vastata perhehoidossa olevan lapsen, nuoren ja aikuisen yksilöllisiin tarpeisiin toimia kumppanina ja tehdä yhteistyötä perhehoidossa olevan henkilön läheisten, kunnan ja muiden tahojen kanssa Kehitysvammaisten perhehoitajan valmiudet: tukea hyvän elämän toteutumista tukea kehitystä ja toimintakykyä voimavaralähtöisesti tukea perhesuhteita ja yhteydenpitoa muihin läheisiin tehdä yhteistyötä sitoutua perhehoitajan tehtävään 2.2 Perhekoti Perhekoti on perhehoitajan yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin soveltuvuuden hyväksyy kunkin kunnan ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidosta vastaava viranhaltija. Perhekodin jäsenten tulee hyväksyä ja olla yksimielisiä kodin perhehoitotoiminnasta. Sopivuutta arvioitaessa kriteerinä ovat myös perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri. Perhekodissa tulee mahdollisimman hyvin huomioida esteettömyys ja turvallisuus. Perhehoidossa olevalle tulee olla pääsääntöisesti oma huone. Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 26 ). Sijoittajakunta hyväksyy perhekodin ja valvoo sen toimintaa. Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan turvallinen ja annettavalle hoidolle sopiva. Perhekoti on tarkoituksenmukainen, kodikas, viihtyisä ja siellä on myönteinen ilmapiiri. Perhekodin sijainti on asiakkaan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä Perhekoti on turvallinen. o Perhekodin tulee laatia pelastuslaitokselle turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma.

7 6 o Perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään paloviranomaisten ja perhehoidon yhdyshenkilön esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet välittömästi. o Perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan pelastuslaitoksen ohjeen mukaisesti. o Perhekodin ympäristö on hoidettavalle sopiva, perhekotiin on mahdollisuus tarvittaessa järjestää esteetön ympäristö ja erityisvarustus. Perhehoidossa olevalla on perhekodissa mahdollisuus yksityisyyteen. Perhehoitoon tulevalla henkilöllä on halutessaan mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on mahdollisuus käyttää kaikkia kodin yhteisiä tiloja. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhekodin jäsenten kanssa. Perhekodin koko Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä. Heistä toisella tulee olla tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto (Sosiaalihuoltolaki 26 a ). Mikäli hoitajalla ei ole asianmukaista koulutusta, on hoitoja palvelusuunnitelmassa sovittava siitä, miten tarvittavat sairaanhoidolliset palvelut järjestetään. Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta perhehoitoon tuleville sisaruksille tai muille saman perheen jäsenille (esim. avo- tai aviopari). Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakykynsä ja keskinäinen kanssakäymisensä mahdollistavat ylityksen (Sosiaalihuoltolaki 26 a ). 3 Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen ja se tehdään aina ennen perhehoitoon tulevan henkilön muuttoa perheeseen. Sopimuslomakkeena käytetään maakunnan omaa perhehoidon toimeksiantosopimuslomaketta. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja kunnan vastuullinen viranhaltija kunnan hallinto- tai johtosäännön mukaan. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii (Perhehoitajalaki 1992; laki perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta 2006). Sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi sovitusta päivästä alkaen.

8 7 Toimeksiantosopimuksen sisältö 1) Sopijaosapuolet 2) Perhehoidossa oleva henkilö 3) Palkkion saaja 4) Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä 5) Käynnistämiskorvaus 6) Perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuva erityisten kustannusten korvaaminen 7) Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien hoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta 8) Sopimuksen kestoaika 9) Perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus, täydennyskoulutus ja vertaisryhmätoiminta sekä niiden toteuttaminen 10) Perhehoidossa olevan henkilön kuukausittain maksettavat käyttövarat ja edunvalvonta kirjataan myös asiakassuunnitelmaan 11) Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 12) Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus ja tietojen antaminen/ saaminen hoidettavista 13) Perhehoitajan vakuuttaminen 14) Tarvittavat muut asiat 15) Allekirjoitukset Sopimuksen allekirjoittavat molemmat aviopuolisot, kun on tarkoitus, että he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista. Toimeksiantosopimukseen liitetään tarvittavat asiakassuunnitelmat. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua (Perhehoitajalaki 1992, 5 ). Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan perhehoitoyksikön tai sijoittavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (Perhehoitajalaki 1992, 5 ). 4 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään tarkemmin perhehoitajalaissa (Perhehoitajalaki 1992). Hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittaman indeksitarkistuksen mukaan. Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset maksetaan jatkuvassa perhehoidossa jälkikäteen kuluvan kuukauden viimeiseen päivään mennessä. Lyhytaikaisessa perhehoidossa hoitopalkkiot ja kulukorvaukset maksetaan jälkikäteen hoitoaikojen ja kunnan palkanmaksuaikataulujen mukaan.

9 8 4.1 Hoitopalkkio Perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. Perhehoitajalain 2 :n mukaan hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa vähintään 668,13 euroa ( alkaen) ja hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimuksessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Perhehoidosta maksettava hoitopalkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Ikäihmisten hoidon vaativuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna muun muassa toimintakykyä mittaavaa RAVA -indeksiä sekä muistitestiä ja tarvittaessa muita arviointivälineitä sekä yksilöllistä harkintaa. Kehitysvammaisten henkilöiden toimintakykyä ja hoidon vaativuutta arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna mm. Kelan vammaistukea sekä asiakkaan päivittäisen ohjauksen, valvonnan ja avun tarvetta. Arvioinnista vastaa sijoittavan kunnan työntekijä yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi huomioidaan, edellyttääkö alkava perhehoito perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta. Hoitopalkkioon vaikuttaa myös se, edellyttääkö asiakkaan hoito perhehoitajan täysaikaista kotona olemista. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Perhehoidosta maksettavat hoitopalkkiot Varsinais-Suomen kunnissa: Jatkuva perhehoito Lisäosa Lyhytaikainen perhehoito Palkkioluokka 1 * ikäihmiset: RAVA <2,5 tai MMSE >16 kehitysvammaiset henkilöt: vähintään Kelan perusvammaistuki Palkkioluokka 2 * 1027,90 /kk 1233,48 /kk ikäihmiset: RAVA 2,5 tai MMSE 16 kehitysvammaiset henkilöt: vähintään Kelan perusvammaistuki Erityistilanteissa hoidosta maksettavaa hoitopalkkiota voidaan korottaa max. 50%, kun hoidon ja huolenpidon tarve pysyvästi ja merkittävästi suurempi kuin normaalisti. 51,40 /vrk 61,67 /vrk Osavuorokautisesta perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 50 % lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettavasta palkkiosta. * mittareiden arvot ovat suuntaa antavat, jokaisen asiakkaan hoidon vaativuuteen perustuva hoitopalkkio arvioidaan tilannekohtaisesti 4.2 Kulukorvaus Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista todellisista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan kulukorvausta. Perhehoitajalaki (1992) oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn kulukorvauksen. Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Lain

10 9 mukaan kulukorvausten määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. ( alkaen kulukorvauksen vähimmäismäärä on 401,87 euroa/kk.) Perhehoidosta maksettavat kulukorvaukset Varsinais-Suomen kunnissa Jatkuva perhehoito Aikuisten perhehoito (ikäihmiset ja kehitysvammaiset henkilöt) 564,47 /kk Lasten perhehoito (kehitysvammaiset lapset) 523,41 /kk (0-12 v.) 646,57 /kk (13-20 v.) Lyhytaikainen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito Perhehoidosta maksettavaa kulukorvausta voidaan korottaa esim. erityisruokavaliosta ja muista erityisistä kuluista johtuen. 20,53 /vrk 20,53 /vrk 10,26 /vrk Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ravinnon, asumisen ja muut kulut sisältäen mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matka- ja puhelinkulut. Lapsilisä ja alle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan jatkuvassa perhehoidossa perhehoitajalle. Jatkuvassa perhehoidossa kulukorvaukseen sisältyvät: 1) Ravintomenot 2) Tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata, pesuaineet ja hygienia. 3) Asunnon käytöstä aiheutuvat menot: jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen 4) Vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset. 5) Ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidossa voidaan virkistys- ja harrastustoiminnasta aiheutuvien menojen käytöstä sopia toimeksiantosopimuksessa (esim. asiakkaalla on omia varoja, joista menot voidaan kustantaa) 6) Omalla autolla ajettujen perhehoitoon kuuluvien ajojen matkakuluvähennykset 7) Puhelinmaksut 8) Vakuutukset Mikäli asiakkaan tarpeista aiheutuu erityisiä kuluja, ne voidaan korvata perhehoitajalle erillisen sopimuksen mukaisesti. Kulukorvaus on perhehoitajalle veronalaista tuloa. Hän voi verotuksessa ilmoittaa saamansa kulukorvaukset verovähennyskelpoisina tulonhankkimiskuluina. Suositellaan, että perhehoitaja käy verovirastossa selvittämässä ennakonpidätysprosenttinsa.

11 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta jatkuvaa perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta (enimmäismäärä on lukien 2854,02 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti). Perhehoitajalle maksettavia käynnistämiskorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Lyhytaikaisessa perhehoidossa käynnistämiskorvaus on harkinnanvarainen. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää kahden vuoden kuluessa perhesijoituksen tapahduttua. Hankinnat tehdään tämän toimintaohjeen mukaisesti ja niistä sovitaan kunnan perhehoidon vastuuhenkilön ja perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksessa. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen sekä mahdolliset vuodevaatteet. Kulukorvauksena tehdyt kiinteät hankinnat ovat sijoittavan kunnan omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta siten, että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia sijoittavan kunnan hankintatoimen kanssa osan takaisinmaksusta esim. pyytää perhehoitajalta ostotarjous tai välineet palautetaan sijoittaneelle kunnalle. Näihin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat, joiden käyttöikä on 1-3 vuotta. 4.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajan sairastuessa Jatkuva perhehoito Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, toimitaan sijoittavan kunnan henkilöstön sairastumista koskevien ohjeiden mukaisesti (sairauslomatodistukset ym.). Perhehoitoyksikkö järjestää perhehoitoon sijoitetulle korvaavan hoidon yhteistyössä perhehoitajan ja sijoittavan kunnan kanssa. Ellei perhehoitajalle ole mahdollista järjestää sijaista hänen kotiinsa voidaan käyttää lyhytaikaista perhehoitoa tai kunta sijoittaa omat asiakkaansa. Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkio sairauspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + 9 arkipäivää). Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 1963, 1 ). Kulukorvauksesta vähennetään 50%, jos perhehoitoon sijoitettu henkilö siirretään muualle hoitoon yli 14 vuorokauden ylittäväksi ajaksi. Edellytyksenä omavastuuajan palkkion maksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairausloman alkua. Lyhytaikainen perhehoito

12 11 Lyhytaikaisen perhehoitajan sairastuessa tulee hänen sopia kunnan perhehoidon vastuuhenkilön kanssa poikkeusjärjestelystä esim. perhehoidettavan hoitojaksoista uudelleen. Jos perhehoitajalle tarvitaan sijaista, kunta vastaa sijaisjärjestelyistä yhdessä perhehoitoyksikön kanssa. Päätoimisen lyhytaikaisen perhehoitajan kohdalla sovelletaan jatkuvan perhehoidon poissaolon säännöksiä. Perhehoidon keskeytyessä perhehoitajasta riippumattomasta syystä Jos perhehoito vakituisen hoidettavan osalta keskeytyy hoitajasta riippumattomasta syystä (esim. hoidettavan sairaalahoito, vierailu omaisten luona), maksetaan perhehoitajalle sekä hoitopalkkio että 50% kulukorvausta yhtäjaksoisesti 30 vrk keskeytyksen jälkeen ja enintään 60 vrk/vuosi, ellei tilalle oteta toista hoidettavaa. Tällöin perhehoitajan edellytetään pitävän yhteyttä hoidettavaan ja olevan yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoidettavan tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiviksi. Perhehoitajan vapaapäivät Perhehoitajalain mukaan perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vrk perhehoitajana (Perhehoitajalaki 312/92). Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain. Vapaakausi alkaa 1.1. ja päättyy Jatkuva perhehoitaja saa vapaansa ajalta normaalin hoitopalkkion ja tältä ajalta maksetaan kulukorvausta 50%, jos hoidettava on ko. ajan muualle sijoitettuna. Jos jatkuva perhehoitaja on vapaalla ja hänelle tulee perhekotiin sijainen, maksetaan jatkuvalle perhehoitajalle hoitopalkkio ja kulukorvaus täytenä. Kun perhehoitajalle järjestetään sijainen jatkuvassa perhehoidossa, perhehoitajalla kuluu vapaapäivä. Perhehoitajalla on ilmoitusvelvollisuus toteutuneesta vapaasta kuntavastaavalle. Jatkuva perhehoito Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain. Varsinais-Suomen kunnissa ikäihmisiä tai kehitysvammaisia henkilöitä hoitavilla perhehoitajilla on vapaata 42 kalenteripäivää vuodessa. Poikkeuksellisesti jos vapaan pitäminen ei ole mahdollista, voidaan perhehoitajille maksaa pitämättömästä vapaasta rahallinen korvaus, joka on yhden kuukauden hoitopalkkion suuruinen. Perhehoitajille maksetaan pitämättömästä vapaasta rahakorvaus kesäkuussa ja joulukuussa. Perhehoitoyksikkö ja perhehoitaja järjestävät yhteistyössä sijoittavan kunnan kanssa perhehoidossa olevien henkilöiden hoidon perhehoitajan vapaan ajaksi. Hoidon järjestämisessä otetaan huomioon perhehoidossa olevan henkilön ja hänen lähiomaisten toiveet. Mikäli perhehoidossa on useampi kuin yksi henkilö, tulee vapaa järjestää kaikkien perhehoidossa olevien henkilöiden osalta yhtä aikaa. Perhehoitajan vapaan toteuttamisesta ja korvausten suorittamisesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoitajan kotiin voidaan järjestää toimeksiantosopimussuhteinen kiertävä perhehoitaja. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalla on yksi arkipäivä vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vrk. Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana. Vapaapäiväkorvaus määräytyy ko. kuukauden aikana pisimpään perhehoidossa olevan henkilön yhden hoitopäivän hoitopalkkion mukaan.

13 12 Perhehoitajan koulutus, valmennus ja vertaistapaamiset Perhehoitajan tilapäinen poissaolo tulee aina sopia erikseen perhehoitoyksikön kanssa. Poissaolo voidaan hyväksyä esimerkiksi koulutuksen, valmennuksen tai vertaisryhmätapaamisten perusteella. Poissaolo ei vaikuta maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi. Varahoitojärjestelyistä vastaa perhehoitoyksikkö yhdessä perhehoitajan kanssa. 4.5 Kiertävän perhehoitajan hoitopalkkio ja kulukorvaus Kiertävän perhehoitajan hoitopalkkio määritellään asiakaskohtaisissa toimeksiantosopimuksissa. Kiertävälle perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön vakituiselle perhehoitajalle maksettavaan hoitopalkkioon. Osavuorokautisessa perhehoidossa kiertävän perhehoitajan palkkio perustuu asiakasmäärään. Osavuorokautinen sijaistaminen eli sijaisen palkkio, kun sijaisuus kestää alle 10 tuntia Kiertävälle perhehoitajalle maksetaan osavuorokautisesta perhehoidosta seuraavat hoitopalkkiot Varsinais-Suomen kunnissa: asiakkaita hoitopalkkio Jos yhden perhehoitajan luokse on sijoitettu henkilöitä useammasta kunnasta, hoitopalkkio jaetaan tasan sijoittavien kuntien kesken. Lyhytaikainen sijaistaminen eli sijaisen palkkio, kun sijaisuus kestää yli 10 tuntia, mutta alle 14 vrk Kiertävälle perhehoitajalle maksetaan lyhytaikaisesta perhehoidosta lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio. Kun sijaisuus kestää yli 14 vrk Kiertävälle perhehoitajalle maksetaan yli 14 vuorokautta kestävistä sijaisuuksista jatkuvan perhehoidon mukainen hoitopalkkio, huomioiden hoitopäivät. Kulukorvaus ja matkakorvaus Lisäksi kiertävälle perhehoitajalle maksetaan kulukorvausta 10 euroa sekä matkakorvausta vähintään Kelan matkakorvausten oman auton kilometrikorvauksen mukaan (vuonna 2012 korvaus on 0.20 /km). 5 Perhehoitajan asema Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitajalaissa ja niistä sovitaan lähemmin toimeksiantosopimuksessa.

14 Perhehoitajan eläketurva Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Eläkkeelle siirtymisestä on perhehoitajan tiedotettava hyvissä ajoin sijoittavan kunnan perhehoidosta vastaavalle työntekijälle. 5.2 Perhehoitajan vakuutus Perhehoitajalla on lakisääteinen tapaturmavakuutusturva (Tapaturmavakuutuslaki 608/48, Perhehoitajalaki 1992). Sijoittava kunta on vakuuttanut perhehoitajat työssä tapahtuvan tapaturman varalta. Perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamiin vahinkoihin ei sijoittavalla kunnalla ole lakisääteistä velvollisuutta ottaa vakuutusta. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja sijoittavan kunnan kanssa. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen. 5.3 Perhehoitajan valmennus, täydennyskoulutus ja työnohjaus Rekrytointi ja valmennus Perhehoitoyksikkö vastaa uusien perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta. Rekrytointi toteutetaan alueellisesti ja tilaisuudet viedään lähelle tulevia perhehoitajia. Rekrytointitilaisuuksia ja valmennuksia järjestetään vuosittain toimintasuunnitelman mukaisesti. Perhehoitajien ennakkovalmennuksesta vastaavat perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutuksen käynyt työpari. Täydennyskoulutus Perhehoitoyksikkö järjestää perhehoitajille vuosittain tehtävän toimintasuunnitelman mukaisesti täydennyskoulutusta 3 4 pv/v. Perhehoitajille koulutusta suunniteltaessa otetaan huomioon alueen muu koulutustarjonta ja pyritään hyödyntämään jo tarjolla olevaa koulutusta. Täydennyskoulutussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Perhehoitajien täydennyskoulutuksesta vastaa perhehoitoyksikkö. Perhehoitajien koulutuksista laaditaan seurantalista. Kun perhehoitaja haluaa osallistua perhehoitoyksikön ulkopuolisen tahon järjestämään koulutukseen, hän selvittää koulutustilaisuuden sisällön perhehoitoyksikölle lomakkeella. Perhehoitoyksikkö on yhteydessä kyseisen perhehoitajan luo sijoittaneiden kuntien vastuuhenkilöihin ja vastuuhenkilöt tekevät yhdessä päätöksen siitä, näkevätkö he tarpeellisena, että perhehoitaja osallistuu kyseiseen koulutukseen. Perhehoitoyksikkö vastaa sijaisjärjestelyistä yhdessä perhehoitajan kanssa ja sijoittava kunta vastaa kustannuksista.

15 14 Ohjaus- ja valvontakäynnit Vastuu perhehoidon valvonnasta ja lähiohjauksesta on sijoittavalla kunnalla. Jokaisella perhehoitajalla on tiedossa oman kunnan perhehoidon vastuuhenkilö ja yhteistyötä tekevien avainhenkilöiden yhteystiedot. Perhehoitajan kotiin tehdään säännöllisiä ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä kunnan toimesta vähintään kerran vuodessa. Lisäksi yhteydenottoja perhehoitajaan tulee olla vähintään neljä kertaa vuodessa. Perhehoitoyksikkö tekee pääsääntöisesti yhden valvontakäynnin jokaisen toimivan perhehoitajan luo kerran vuodessa. Perhehoidon ohjaus- ja valvontakäynneillä voidaan päivittää toimeksiantosopimusta ja asiakassuunnitelmia mikäli asiakkaan hoitoisuus on muuttunut. Näillä ohjauskäynneillä huomioidaan perhehoitajan työssä jaksamisen tuki ja täydennyskoulutustarpeet. Työnohjaus Perhehoitajalla on mahdollisuus tarvittaessa saada yksilö- tai ryhmätyönohjausta, joka ei vähennä hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Sijoittava kunta organisoi työnohjauksen ja vastaa kustannuksista. Perhehoitoyksikkö vastaa sijaisjärjestelyistä yhdessä perhehoitajan kanssa ja sijoittava kunta vastaa kustannuksista. Vertaisryhmätoiminta ja yhteiset tapaamiset Perhehoitajat kohtaavat tehtävässään monia haasteellisia ja vaikeita asioita. Vertaisryhmässä kokemusten ja tunteiden jakaminen vertaisten kanssa helpottaa joskus vaikeilta tuntuvissa perhehoidon tilanteissa ja ehkäisee uupumista. Perhehoitoyksikkö järjestää ja organisoi perhehoidon vertaisryhmän käytännön tapaamiset. Perhehoitoyksikkö järjestää yhteisiä tapaamisia säännöllisesti vuosittain. Yhteisissä tapaamisissa käsitellään perhehoidon ajankohtaisia asioita, joissa voi olla mukana tarvittaessa asiantuntijoita. Perhehoitajien ja hoidettavien yhteisiä tapaamisia järjestetään yhteistyössä perhehoitoyksikön, terveys- ja sosiaalialan oppilaitosten sekä kolmannen sektorin kanssa. Vertaistapaamiset ovat perhehoitajan työaikaa. Sijaisjärjestelyistä vastaa perhehoitoyksikkö yhdessä perhehoitajan kanssa ja sijoittava kunta vastaa kustannuksista. 6 Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiat 6.1 Perhehoidon asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma Ikäihmiset Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle ikäihmiselle tehdään tarvittava perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelma, jota arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan yhteistyössä perhehoidon ohjaajan, perhehoidossa olevan henkilön ja hänen lähiomaistensa, perhehoitajan sekä tarvittavien muiden perhehoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa. Kehitysvammaiset henkilöt Perhehoidossa olevalle kehitysvammaiselle henkilölle voidaan tehdä yksilöllinen erityishuoltoohjelma EHO, joka sisältää työ- ja päivätoiminnan, asumisen tukitoimet, koululaisten iltapäivä ja

16 15 aamuhoidon, palveluohjauksen, tukihenkilön sekä erityisneuvolan tai kuntoutuskeskuksen tuottamat palvelut. Erityishuolto-ohjelman lisäksi tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, johon voidaan sisällyttää perhehoidon tavoitteet, sekä tarvittaessa kuntoutussuunnitelma (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista). Perhehoitaja voi osallistua perhehoidossa olevan lapsen HOJKS- suunnitelman (= henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) laadintaan. 6.2 Perhehoidon asiakasmaksu Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 19 :n mukaan perhehoidosta voidaan periä mainitun lain 7 c :ssä säädetty maksu (pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteet). Maksu määrätään maksukyvyn mukaan ja se voi olla enintään 85 prosenttia kuukausituloista. Maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavista tekijöistä, maksun määräämisen perusteena olevista tuloista ja tuloista tehtävistä vähennyksistä on säädetty asiakasmaksulain 10, 10 b ja 10 c :ssä. Jatkuvasta perhehoidosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7c ja asetus 19 ). Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan kuukausituloista. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 99 kuukaudessa. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään ikäihmisten ja aikuisten kehitysvammaisten kohdalla 25 /vrk. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 10,60 /päivä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6b ). Osavuorokautisesta perhehoidosta peritään 15 /vrk. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Perhehoidossa oleva asiakas maksaa omat terveydenhuoltomenonsa (mm. sairaalahoidon, kuntoutuksen, reseptilääkkeet, ambulanssikyydit) itse. Asiakasmaksua alennetaan em. kuluja vastaavasti. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon maksu tai päivätoiminnan maksu. 6.3 Perhehoidossa olevan henkilön vakuutukset Sijoittavalla kunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa tapaturmavakuutusta perhehoidossa olevalle henkilölle. 6.4 Perhehoidossa olevan henkilön yksityis- ja käyttövarat Perhehoidossa olevan henkilön varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänen edunvalvojalleen. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan ja kunnan perhehoidosta vastaavan viranhaltijan kanssa.

17 16 Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan tai kunnan perhehoidosta vastaavan viranhaltijan kanssa. Perhehoidossa olevalle henkilölle on suositeltavaa nimetä edunvalvoja. On suositeltavaa, että perhehoidossa olevan henkilön edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana toimii muu henkilö kuin perhehoitaja. 7 Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sekä tietojen saanti Perhehoitajalle voidaan antaa välttämättömät tiedot sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi Perhehoitajalla on elinikäinen vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kun asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja). Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi (Asiakaslaki 17.4 ). Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot säilytetään asianmukaisesti lukitussa paikassa. Salassa pidettävät asiakirjat palautetaan perhehoidon päättyessä sijoittavaan kuntaan. 8 Asiakkaan valitus- ja vaikutusmahdollisuudet Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään palveluun ja kohteluun sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaana. Asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus sellaiselle sosiaalihuollon toimivaltaiselle vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, joka voi vaikuttaa muistutuksen tekijän tilanteen muuttamiseksi, jos muistutus on aiheellinen. Varsinais-Suomen kunnissa on nimetty sosiaaliasiamies. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä. Asiakasta on neuvottava muistutuksen tekemisessä. Muistutukseen pitää vastata kohtuullisen ajan kuluessa. Kohtuullisena aikana pidetään 1-4 viikkoa. Muistutuksen tekeminen ei vaikuta asiakkaan oikeuteen hakea muutosta päätöksiin tai oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille.

18 17 9 Asiakkaan kuolema perhehoitokodissa Perhehoitaja soittaa 112:een ja pyytää, että puhelu yhdistetään poliisille. Perhehoitaja ilmoittaa asiakkaan kuoleman epäilystä ensin poliisille. Poliisityöpari tulee perhehoitajan kotiin, ja he toteavat asiakkaan kuoleman. Samalla suljetaan pois mahdollinen rikosepäily. Tämän jälkeen vainaja siirretään lähimpään terveyskeskukseen, jossa lääkäri vahvistaa kuoleman. Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta omaisille ja kuntaan, josta ilmoitetaan perhehoitoyksikköön. Asiakkaan omaisiin otetaan yhteyttä ja keskustellaan heidän kanssaan. Perhehoitoyksikkö järjestää perhehoitajalle tarvittavan tuen tai on perhehoitajan tukena asiakkaan kuoleman johdosta. Perhekodissa voidaan järjestää muistotilaisuus mahdollisesti yhteistyössä seurakunnan kanssa. Varsinais-Suomen perhehoitoyksikkö PL Kaarina Käyntiosoite: Oskarinaukio 5 B, 3.krs. Perhehoidon koordinaattori Kirsi Ollonqvist kirsi.ollonqvist@kaarina.fi p Perhehoidon koordinaattori Reija Suomi reija.suomi@kaarina.fi p Yksikön esimies: Vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom seija.sjoblom@kaarina.fi p Varsinais- Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön www-sivut osoitteessa: 10 Varsinais Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö