Iholiiton strategia
|
|
- Emilia Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Iholiiton strategia TAUSTAA Vuonna 2007 hyväksyttyjen sääntöjensä mukaan Iholiitto toimii jäsenjärjestöjensä keskusliittona ja työskentelee ihotautia sairastavien etujen ajamiseksi. Yhdistyksen säännöt eivät sinällään ole konkreettisen toiminnan kuvausta, eivät edes pidemmällä aikavälillä. Yhdistyksen on säännöllisesti peilattava sääntöjään suhteessa omiin resursseihin, esiin tulleisiin tarpeisiin ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämä korostuu Iholiitossa erityisesti, sillä kohderyhmässä esille tulevat tarpeet ovat hyvin moninaiset. Iholiiton säännöissä kuvatut tavoitteet tarkennetaan määräajoin uudistettavalla strategialla. Edellinen strategia astui voimaan Vaikka se ulottuu vuoteen 2017, ovat muutokset sekä toimintaympäristössä että Iholiiton organisaatiossa ja resursseissa saaneet aikaan tarpeen uudistaa strategiaa. Viime vuosien kuluessa Iholiiton rooli keskusliittona on muuttunut lähemmäksi perinteistä potilasjärjestöä, jossa toimintaa ja tavoitetta kehitetään yhä vahvemmin ja aidommin jäsenistöltä ja kohderyhmältä saadun palautteen ja tarpeenkartoituksen perusteella. Yleinen etujen ajaminen tai edunvalvonta on yhä enemmän muuttunut määriteltyjen kohderyhmien hyväksi tehtäväksi, käytännönläheiseksi vaikuttamistoiminnaksi. Toimintaa ja tavoitetta kehitetään yhä vahvemmin ja aidommin jäsenistöltä ja kohderyhmältä saadun palautteen ja tarpeenkartoituksen perusteella Iholiitossa on viime vuosina tehty työtä perusjärjestötoiminnan kehittämiseksi. Jäsenyhdistyksille ja niiden jäsenistölle suunnattujen palveluiden ja toimintojen toteuttamisessa on etsitty niin alueellista kuin kohderyhmän mukaista tasapainoa. Osana tätä prosessia on vuoden 2016 alusta lähtien pidetty yksittäisten yhdistysten kehittämispäiviä. Lisäksi vuoden aikana on tavattu yhdistysten vapaaehtoisia muiden alueellisten tilaisuuksien yhteydessä. 2
3 Yhdistyksiltä ja vapaaehtoisilta kerätyn palautteen perusteella pystytään suunnittelemaan tehokkaammin palveluita kohderyhmän tarpeiden mukaan sekä määrittelemään eroja valtakunnallisten ja alueellisten yhdistysten tarpeissa. Järjestötoiminnan aktiivisuuden lisääntyminen on johtanut siihen, että on saatu aikaan enemmän keskustelua ihotautia sairastaville merkittävistä asioista. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Strategialla Iholiitto määrittelee asemansa ja toimintansa päätavoitteita suhteessa toimintaympäristöön ja sen muutoksiin. Lähivuosina toteutettavat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelliset muutokset vaativat myös kolmannen sektorin toimijoita miettimään uudelleen omia pitkän ajan tavoitteitaan. Hallituksessa tehdyt sosiaali- ja terveydenhuollon säästöpäätökset, Kelan roolin muutokset sekä kansainvälinen kehitys voivat vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestön tulevaisuuteen. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan järjestöjen asemaan tulevaisuudessa vaikuttavat valinnanvapauden lisääntyminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimusten vahvistuminen sekä asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden ja osallistamisen merkityksen korostuminen. Potilasjärjestö on yhteydessä toimintaympäristöönsä monella eri tavalla ja tasolla. Kolmannen sektorin toimijat on perinteisesti nähty merkittävänä julkisen puolen palveluiden ja toimintojen täydentäjänä. Toisaalta järjestöjen asema ei ole itsestään selvää, eikä niillä esimerkiksi ole virallista yhteiskunnallista tehtävää. Lisäksi käydään keskustelua siitä, missä määrin järjestöt tuottavat sellaisia palveluita ja toimintaa, jotka viime kädessä kuuluisivat julkiselle sektorille. Järjestön tulee lunastaa itse oma paikkansa. Järjestön strategiassa on tärkeää huomioida ja jäsentää toimintaympäristön merkitys suhteessa järjestön omiin tavoitteisiin, palveluihin ja toimintaan sekä kohderyhmän tarpeisiin. Iholiitto tekee yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Osa yhteistyötä on verkostolähtöistä vaikuttamistyötä, osa taas tietyn projektin tai tavoitteen mukaista toimintaa. Myös kansainvälinen järjestöyhteistyö on yhä merkittävämpi osa järjestötyötä, erityisesti harvinaissairaita koskevissa asioissa. Tämän vuoksi Iholiitto on hakenut eurooppalaisen harvinaisyhdistysten kattojärjestön Eurordisin jäsenyyttä. Iholiiton palvelut täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Ihotautia sairastavan rooli ei kuitenkaan ole yksiselitteinen julkisella sektorilla. Toimijoita on paljon, ja toiminnan tasoja on useita. Erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, perusterveydenhuolto ja yksityinen terveydenhuolto ovat eri tavalla merkittäviä eri sairauksissa, ikäryhmissä ja sairauksien muodoissa. Lisäksi asiakkaan ja potilaan elämäntilanne ja varallisuus saattavat vaikuttaa siihen, mihin terveydenhuollon yksikköön hän ohjautuu. Sosiaalihuollon asema on vähäisempi ihosairauksissa, vaikka sen tarve saattaisi olla monien kohdalla itsestään selvää ja perusteltua. 3
4 Iholiiton rahoittaja Raha-automaattiyhdistys ( alkaen STEA) linjaa avustamiensa kohteiden toiminnan painopisteitä. Raha-automaattiyhdistys kannustaa järjestöjä uudistumaan ja kehittymään, jotta niiden toiminnot vastaisivat paremmin yhteiskunnan muutoksia ja yksilöiden muuttuvia tarpeita. Ihmisten auttaminen ja hyvinvoinnin edistäminen on Raha-automaattiyhdistyksen strategian mukaan keskeistä. Tämänkin vuoksi on tärkeää saada enemmän tietoa siitä, mitkä asiat saattavat uhata ihotautia sairastavien hyvinvointia. On myös luotava selkeämpi käsitys ja ymmärrys siitä, mitkä hyvinvoinnin osa-alueet painottuvat ihosairauksissa. Kaiken kaikkiaan Iholiiton on yhä vahvemmin löydettävä perusteluita sille, että sen toiminnat ja palvelut vastaavat Raha-automaattiyhdistyksen linjauksia. On tärkeää saada enemmän tietoa siitä, mitkä asiat saattavat uhata ihotautia sairastavien hyvinvointia KOHDERYHMÄT Iholiiton jäsenyhdistysten jäsenet edustavat kymmeniä eri diagnoosiryhmiä, joista osaan kuuluu satoja ja osaan vähimmillään vain yksi henkilö. Ihotautia sairastavat ja heidän läheisensä muodostavat ison ja osin vaikeasti määriteltävän kohderyhmän. Määrittelyn vaikeuteen liittyy ihosairauksien moninaisuus ja monimuotoisuus: ihosairauksia on paljon ja niiden ilmenemismuodot ovat moninaisia. Tämänkin vuoksi Iholiiton palveluiden ja toiminnan kosketuspinnat ihotautia sairastaviin ja heidän läheisiin ovat satunnaisempia ja epäyhtenäisempiä kuin yhdistysten jäseniin. Iholiiton palveluista osa on kohdennettu kaikille, jotka niitä tarvitsevat tai haluavat käyttää, ja esimerkiksi neuvonta- ja Ihopiste-palvelut ovat diagnooseista riippumattomia. Kaiken kaikkiaan kohderyhmäkeskustelussa on hyvä tunnistaa kolme toisistaan poikkeavaa ryhmää: jäsenyhteisöjen jäsenet, palveluiden käyttäjät ja ihotautia sairastavat ja heidän läheisensä. Tämän lisäksi voidaan puhua myös koko väestöstä. Iholiiton kohderyhmänä on perinteisesti kuvattu kaikki ihotautia sairastavat ja heidän läheisensä. Erikseen on nostettu esiin atooppista ihottumaa sairastavat sekä harvinaiset ihosairausryhmät. Tarvitaan kuitenkin kohdennetumpaa ja tarkemmin määriteltyä kohderyhmän kuvausta. Tärkeinä syinä päivittämiseen ovat Ihopiste-toiminnan supistuminen ja rahoittajan tarkentuneet toiveet sekä yleensä koko Iholiiton toiminnan tarkempi ja suunnitelmallisempi kohdentaminen. Iholiiton antama ihonhoitoon kohdistuvan ohjauksen ja neuvonnan osuus on vähentynyt. Edunvalvonnalla pyritään vaikuttamaan julkisen sektorin antaman ohjauksen ja neuvonnan laatuun. Kohderyhmän määrittelyä voidaan lähestyä toiminnalle asetettujen tavoitteiden, itse toiminnan tai palveluiden näkökulmasta. Käytännössä Iholiiton palvelut ja toiminta ovat olleet kohdennettuja 4
5 suhteellisen vakiintuneille ryhmille. On tärkeää määritellä, missä määrin yleinen ja kohdennettu kohderyhmä näkyvät Iholiiton toiminnassa: miten paljon ja missä asioissa Iholiitto pystyy toimimaan yleisenä, kaikkia ihotautia sairastavia palvelevana järjestönä, ja missä määrin tulisi keskittyä tarkemmin määriteltyihin kohderyhmiin. Viime vuosina Iholiitto on järjestänyt joko yksin tai yhdessä jonkin jäsenyhdistyksen kanssa vertaistukea painottavia tapaamisia tai tapahtumia seuraaville diagnoosiryhmille: atooppinen ihottuma vitiligo alopecia areata mastosytoosi ja urticaria pigmentosa epidermolysis bullosa iktyoosit hidradenitis suppurativa vaikeat palovammat pemfigus pemfigoidi Hailey-Hailey mycosis fungoides Darierin tauti hyvin harvinaiset ihosairaudet Lisäksi kurssitoimintaa on järjestetty seuraaville ryhmille: atooppinen ihottuma psoriasis/nivelpsoriasis alopecia areata urtikaria hereditäärinen angioödeema valoherkät jäkälöitymisihosairaudet prurigo nodularis Tietyille diagnoosiryhmälle suunnatun toiminnan lisäksi kursseja tapaamisia on järjestetty yli 60- vuotiaille ja lapsiperheille. Kohderyhmää voi määritellä tarkemmin työ- ja toimintakykyyn liittyvillä asioilla, ikäryhmäjaottelulla, elämänkaaren eri vaiheilla, elämäntilanteella, sairauden aiheuttamilla erityishaasteilla sekä sairauden harvinaisuudella ja yleisyydellä. Kohderyhmän valintaa voi myös perustella omassa toiminnassa kertyneellä tiedolla sekä toimintaympäristöstä ja tarpeista tehdyllä analyysilla. 5
6 IHOLIITON MISSIO Iholiitto on ihotautia sairastavien potilas- ja edunvalvontajärjestö. Jäsenjärjestöjensä kanssa Iholiitto edistää ihotautia sairastavien ja heidän läheistensä hyvinvointia. VISIO Ihotautia sairastavien asema yhteiskunnassa paranee. Tietoisuus ihosairauksista, erityisesti harvinaisista ihosairauksista, lisääntyy Iholiitto ja sen laadukas palvelu tunnetaan valtakunnallisesti. ARVOT 1. Tieto ja asiantuntijuus Sosiaali- ja terveydenalalla tapahtuvien muutosten ymmärtämisessä tarvitaan perusteltua, selvitettyä ja tutkittua tietoa. Tiedolla perustellaan oman toiminnan tavoitteet ja toiminta. Se antaa myös paremman tuen vaikuttamistoiminnalle ja edunvalvonnalle. Potilasjärjestöissä korostuu jokaisen oma kokemustieto ja siihen kohdistuvat selvitykset ja tutkimukset. Jokainen ihminen on viime kädessä oman asiansa asiantuntija, mutta yksittäisen ihmisen kokemus on osattava sitoa ja yhdistää laajempaan kontekstiin. Harvinaissairauksien kohdalla kokemustiedon merkitys korostuu suhteessa tutkittuun tietoon. 2. Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus Iholiiton edunvalvonnassa, omassa toiminnassa ja tavoitteissa otetaan huomioon yhdenvertaisuuden, oikeanmukaisuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteet. Muutokset sosiaalija terveydenhuollon järjestämisessä vaikuttavat myös ihotautia sairastavan asemaan yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus saattavat olla uhattuina niin alueellisesti kuin sisällöllisestikin. Omassa toiminnassa ja palveluiden järjestämisessä pyritään löytämään erityisen tuen tarpeessa olevat ihotautia sairastavat ja heidän läheisensä. Luodaan parempaa käsitystä kohderyhmän 6
7 tarpeista, ja perustellaan omaa toimintaa näillä tarpeilla. Lisäksi esimerkiksi kurssitoiminnan osallistujien valintakriteereitä tarkennetaan ja tehdään valinnoista läpinäkyviä. Pyritään aktiivisesti löytämään niitä ryhmiä, jotka ovat jääneet tai ovat uhattuina jäädä julkisen vallan tukitoimien ulkopuolelle. Jäsenistöltä ja ihotautia sairastavilta koottua tietoa hyödynnetään vaikuttamistoiminnassa. 3. Osallisuus ja omaehtoisuus Iholiiton jäsenyhdistysten jäsenten ja vapaaehtoisten tukemisen tavoitteena on omaehtoisuuden lisääminen. Järjestötoiminnan perustana on johdonmukainen ja tavoitteellinen vuoropuhelu työntekijöiden ja jäsenistön välillä. Aktiivinen vuoropuhelu edellyttää systemaattista yhteydenpitoa ja tiedonkulun tehostamista sekä työntekijöiden resurssien vahvistamista. Järjestökoulutusta suunnitellaan pitkäjänteisesti vastaamaan tarvetta. Jäsenistöä osallistetaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 7
8 STRATEGISET LINJAUKSET 1. Tarpeenmukaisiin palveluihin ja hoitoihin vaikuttaminen Selvitetään ja kartoitetaan ihotautia sairastavien palvelu- ja hoitoketjujen toimivuutta. Vaikutetaan omia palveluja ja toimintoja kehittämällä ja yhteiskunnan muutoksiin reagoimalla palvelu- ja hoitoketjujen parempaan toimivuuteen. Ihotautia sairastavien hoidoissa ja palveluissa on alueellisia ja sisällöllisiä eroja. Ihosairauksien hoidosta ja muista potilaalle ja asiakkaalle tarjotuista tuista ja palveluista tuntuu olevan erilaisia näkemyksiä tai ainakin käytäntöjä riippuen siitä missä päin Suomea ollaan. Lisäksi eri sairaanhoidon yksiköissä, ihotautien poliklinikoilla, terveysasemilla, työterveyshuollossa ja yksityissektorilla, saattaa olla erilaisia näkemyksiä potilaan ja asiakkaan esittämän tarpeen oikeudellisuudesta. Iholiittoon tulee palautetta siitä, että ei ole saatu aikaa terveysaseman lääkärin vastaanotolle tai lähetettä erikoissairaanhoitoon. Lisäksi hoito- ja palvelulinjaukset ovat esimerkkejä asioista, joissa koetuista epäkohdista annetaan palautetta. Jonkin verran tulee palautetta myös epäasialliseksi koetusta kohtelusta. Lähes puolet Iholiiton sosiaaliturva- ja palveluneuvonnoista liittyivät sosiaalija terveydenhuollossa kohdattuihin ongelmiin ja vääriksi koettuihin päätöksiin. Viidennes Iholiiton jäsenkyselyyn vastanneista ilmoitti, että heillä on ollut vaikeuksia saada sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ottamaan itseään vakavasti. Lisäksi vain runsas kolmannes vastaajista koki saaneensa sosiaali- ja terveydenhuollosta asianmukaista ohjeistusta ja neuvontaa. Iholiiton kehittämispäivillä yhdeksi keskeisimmäksi teemaksi nousi keskustelu lääkäripotilas-suhteesta - moni kokee, että lääkäreiden tekemä tarpeen arviointi eroaa sairastavan omasta kokemuksesta ja näkemyksestä. Hoito- ja palveluketjujen toimivuuden tai toimimattomuuden taustalla on käsitys ihotautien vaikutuksista työ- ja toimintakykyyn ja siitä, miten paljon niihin pystytään vaikuttamaan hoidolla ja palveluilla. Kuka pystyy parhaiten määrittelemään, milloin ihosairauden vaikutukset ovat niin merkittäviä, että tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten apua. Viime kädessä on siis kyse tarpeen määrittelystä eli sen miettimisestä, missä määrin ja millä toimenpiteillä ihosairauden aiheuttamiin haasteisiin pystytään kunkin yksilön kohdalla vaikuttamaan. Työ- ja toimintakykyä voidaan lähestyä sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä näkökulmasta. Eri näkökulmien painoarvot vaihtelevat ihosairaudesta toiseen. Toisaalta löytyy myös kaikkia ihosairauksia yhdistäviä työ- ja toimintakyvyn kysymyksiä. On tärkeää saada koottua yhteen tietoa ja kokemusta ihotautia sairastavan hoito- ja palveluketjuihin liittyvistä erityishaasteista ja - 8
9 tarpeista. Ihosairauksissa itsensä hoitamisella on vaikutuksia elämänlaadun ja -hallinnan arvioinnissa. Asiaa ei ole kuitenkaan laajemmin tutkittu. Jäsenkyselyn vastaajista vajaa 30 prosenttia arvioi käyttävänsä paljon aikaa sairautensa hoitamiseen. 68 prosenttia arvioi hoidon aiheuttavan ylimääräistä rasitusta arkeensa, ja kolmannes vastaajista koki ihosairauden hallitsevan elämäänsä. 2. Tiedon merkityksen korostaminen Panostetaan monipuoliseen, -tasoiseen ja -alaiseen tiedon tuottamiseen ja välittämiseen ihotaudeista, ihotautia sairastavista ihmisistä ja heidän läheisistään. Tiedon hallinta ja välittäminen on merkittävä osa sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaa. Oman osion muodostaa uuden tiedon tuottaminen. Tiedon käsittely, hallinta ja välittäminen on osa jokaisen työntekijän toimenkuvaa. Asianmukainen seurantajärjestelmä tuottaa tietoa toiminnan kehittämiseksi ja vaikuttamisen välineeksi. Lisäksi toiminnan yhdenmukainen ja systemaattinen dokumentointi tuottaa seurantajärjestelmää tukevan tiedontuottamisen väylän. Tiedon hyödyntäminen vaikuttamisen välineenä on järjestöjen elinehto. Erityisesti kokemukseen ja arjen käytänteisiin liittyvä tieto on ominaista sosiaali- ja terveysalan järjestölle. Kokemustiedon jalostaminen uskottavampaan tiedon muotoon antaa myös vaikuttamiselle vahvuutta. Erityisesti harvinaisissa ihosairauksissa on välttämätöntä saada kerättyä kokemustietoa ja pystyttävä vertaamaan sitä jo olemassa olevaan vastaavaan tietoon. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskettava tietomäärä on laaja, mutta sitä pitää pystyä analysoimaan oman toiminnan näkökulmista. Tiedon tarpeet ovat monenlaisia ja -tasoisia. Tietoa välitetään erilaisille kohderyhmille. Ihotautia sairastavien kohdalla esiintyy vielä tiedon puutetta, asenteellisuutta ja ennakkoluuloja. Tulevassa sote-uudistuksessa tavoitellaan asiakaskeskeistä palveluintegraatiota. Tarkoitus on, että sosiaali- ja terveydenhuolto sekä muut julkisen puolen toimijat työskentelevät entistä tiiviimmin yhdessä lähtökohtanaan asiakkaan ja potilaan tarpeet. Tarpeiden asianmukaiseen määrittelyyn tarvitaan monipuolista tietoa ja ymmärrystä ihotautien vaikutuksista itsesairastaviin ja läheisiin. Lähes puolet Iholiiton jäsenkyselyyn vastanneista koki ihosairautensa vaikuttaneen omaan opiskelu- ja uravalintaan. Lisäksi yli puolet kokee ihosairauden rajoittavan harrastusmahdollisuuksia. Ihotautia sairastavan elämänkaaren eri vaiheisiin liittyvä haasteellisten tilanteiden tarkempi selvittely antaisi paremman mahdollisuuden valita oikeat vaikuttamisen väylät ja keinot. 9
10 3. Yhdistysten toimintaedellytysten tukeminen ja turvaaminen Kehitetään ja yhdenmukaistetaan yhdistysten toimintaedellytyksiä yhteistyössä yhdistysten ja niiden toimijoiden kanssa. Iholiiton jäsenjärjestöjen ja yhdistysten tukemisen tavat ovat olleet muutoksessa viime aikoina. Jäsenyhdistykset ovat luonteeltaan erilaisia: yhdistyksissä on niin valtakunnallisia kuin valtakunnallisten liittojen alueellisia yhdistyksiä. Iholiiton järjestötoimintaan varatut resurssit ovat olleet suhteellisen vähäisiä, minkä vuoksi yhdistyksiä on tuettu enemmän ad hoc -tarpeen perusteella kuin systemaattisesti ja yhdenmukaisesti. Tämä on vaikuttanut myös siihen, että kokonaistuen tarpeesta ei ole ollut selkeää kuvaa. Yhdenmukaisen ja tavoitteellisen järjestötoiminnan perinne on Iholiitossa nuorta. Toimintaa ja tavoitetta kehitetään yhä vahvemmin ja aidommin jäsenistöltä ja kohderyhmältä saadun palautteen ja tarpeenkartoituksen perusteella. Järjestötoiminnan työntekijät liikkuvatkin paljon alueilla toisaalta tukemassa paikallista toimintaa, mutta toisaalta myös kartoittamassa alueellisten toimijoiden tarpeita ja toiveita. Vuoden 2016 aikana pidettiin kaikkien yhdistysten kanssa samansisältöiset kehittämispäivät. Niiden tarkoituksena oli selvittää yhdistysten toimintaedellytysten tilaa sekä Iholiiton yhdistyksille tarjoamien palveluiden kohdentumista. Edelleen kehittämispäivien tavoitteena on yhdenmukaistaa Iholiiton yhdistyksille tarjoamaa tukea sekä samanaikaistaa Iholiiton ja yhdistysten toiminnan suunnittelua. Yhdistyksille suunnatusta tuesta ja palveluista on tehty vuoden 2016 aikana ohjeistus, jossa käytännössä kuvataan yhdistyksille suunnatut palvelut, niiden mahdollinen hinta sekä eri työntekijöiden roolit suhteessa yhdistyksille tarjottuihin tukiin ja palveluihin. Ohjeistusta tarkennetaan vuoden 2017 aikana. Lisäksi yhdistysten tukemista jatketaan tiiviillä yhteydenpidolla, alueellisen ryhmätoiminnan tukemisella sekä tarvittaessa uusilla yhdistysten kehittämispäivillä. Vaikuttamiseen liittyvien asioiden käsittely ja eteenpäin vieminen on osoittanut tarpeensa niin valtakunnallisesti kuin paikalisestikin. Toimintaa jatketaan ensi vuonna vaikuttamistyöpaja-nimellä. Koulutusten tavoitteena on edelleen lisätä vapaaehtoistoimijoiden valmiuksia vaikuttaa omissa asioissaan. Lisäksi koulutusten tavoitteena on löytää eri vaikuttamisen muotoja ja avata vaikuttamisen sisältöjä ihotautia sairastavia ja heidän läheisiään koskevissa sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteissa. Lisäksi Iholiiton toiminnassa panostetaan yhä enemmän vapaaehtoisten osallistamiseen. Vuoden 2016 aikana tästä on saatu hyvää kokemusta, ja kertyneen kokemuksen perusteella osallistamista jatketaan yhä tehokkaammin. 10
11 Liite 1 Iholiiton strategia Toimenpiteet 1. Tarpeenmukaisiin palveluihin ja hoitoon vaikuttaminen Selvitetään ja kartoitetaan ihotautia sairastavien palvelu- ja hoitoketjujen toimivuutta. Vaikutetaan omia palveluja ja toimintoja kehittämällä ja yhteiskunnan muutoksiin reagoimalla palvelu- ja hoitoketjujen parempaan toimivuuteen. Uudistetaan kursseilla käytettävä lomakkeisto ja arviointiprosessi kartoittamaan paremmin työja toimintakykyä Analysoidaan kursseilla kerättävää ja dokumentoitavaa työ- ja toimintakykyä koskevaa aineistoa Tehdään systemaattinen kartoitus jonkun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmän näkemyksistä ihotautia sairastavan roolista sosiaali- ja terveydenhuollossa Kartoitetaan diagnoosikohtaisesti tietoa eri ihosairauksien yhteyksistä ja vaikutuksista työ- ja toimintakykyyn Kartoitetaan jo olemassa olevaa tietoa ihotautia sairastavan työ- ja toimintakyvystä Tehdään kirjattu ja perusteltu kannanotto ihotautia sairastavan hoito- ja palveluketjujen parantamiseksi 11
12 2. Tiedon merkityksen korostaminen Panostetaan monipuoliseen, -tasoiseen ja -alaiseen tiedon tuottamiseen ja välittämiseen ihotaudeista, ihotautia sairastavista ihmisistä ja heidän läheisistään. Säännönmukainen ja systemaattinen Kelan, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman tiedon analysointi ja välittäminen kohderyhmälle sekä hyödyntäminen oman toiminnan kehittämisessä Kokemustiedon systemaattisempi kerääminen ja analysointi Selvitysten tekeminen ihotautia sairastavien elämänlaadusta ja -hallinnasta Ulkomaisen harvinaissairauksia koskevan tiedon hyödyttäminen ja välittäminen kohderyhmälle 3. Yhdistysten toimintaedellytysten tukeminen ja turvaaminen Kehitetään ja yhdenmukaistetaan yhdistysten toimintaedellytyksiä yhteistyössä yhdistysten ja niiden toimijoiden kanssa. Iholiiton syys- ja kevätpäivien sekä kehittämispäivän uudistaminen Järjestökoulutuksen kehittäminen ja vahvistaminen Alueellisen ryhmätoiminnan tukeminen Vapaaehtoisten vahvempi osallistaminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin Neljän alueellisen vaikuttamistyöpajan järjestäminen 12
13 Iholiiton strategia Liite 2 Strategian syntyprosessi Iholiiton strategiatyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2016 alussa. Siihen kuului niin henkilöstön kuin yhdistysten edustajia. Strategian ensimmäisiä aihioita esiteltiin kevätpäivillä. Työryhmä jatkoi työskentelyään siten, että strategian ensimmäinen versio saatiin valmiiksi elokuussa pidetyille Iholiiton kehittämispäiville. Työryhmätyöskentelyn lisäksi Iholiiton jäsenyhdistyksiltä ja jäsenistöltä saatu palaute on antanut materiaalia strategialle ja sen sisällölle. Säännönmukainen, systemaattinen ja dokumentoitu yhteydenpito yhdistyksiin ja jäsenistöön antaa tukea ja tarvittavaa syötettä järjestön toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi järjestö- ja kurssitoiminnan yhdenmukaistettu seuranta on tuottanut materiaalia myös strategian tarpeisiin. Iholiitossa on vuodesta 2016 alkaen panostettu enemmän vapaaehtoisten osallistamiseen eri toiminnoissa, niiden suunnittelussa tai toteuttamisessa. Jokaisessa yleisötilaisuudessa, tapaamisessa ja kurssissa on vapaaehtoisen osuus. Osallistamisen avulla saadaan hyödynnettyä vapaaehtoisten osaamista ja saadaan selville tarpeita. Vapaaehtoiset antavat myös ensikäden palautetta toiminnan toteuttamisesta. Lisäksi pystytään osaltaan aktivoimaan yhdistysten toimintaa. Vuoden 2016 aikana on käyty kaikkien yhdistysten kanssa kehittämispäivät, joiden avulla on saatu yhdenmukaista tietoa yhdistysten toiveista ja tarpeista sekä eri yhdistysten erityisistä toiveista ja tarpeista. Kehittämispäivät ovat myös antaneet mahdollisuuden vuorovaikutuksen kehittämiseen Iholiiton työntekijöiden ja yhdistysten toimijoiden välillä. Elokuussa 2016 pidetyn koko Iholiiton kehittämispäivän aikana käytiin strategiaa taustoittavaa keskustelua sekä työskenneltiin ryhmissä kolmesta teemasta: hoito- ja palveluketjujen toimivuus, oma rooli ja osallisuus asiakkaana ja potilaana sekä työ- ja toimintakyky. Vuoden 2015 sopeutumisvalmennuskurssien osallistujille tehtiin kysely sosiaaliturvasta ja - palveluista. Vastaajia oli 168. Kyselyllä kartoitettiin sosiaalityön sekä sosiaalihuollon tukien ja palveluiden roolia osallistujien hoito- ja palveluketjuissa. Kesän 2016 aikana tehdyssä jäsenkyselyssä esitettiin väitteitä, joissa kartoitettiin ihosairauden vaikutuksia eri elämän tilanteissa. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, miten hyvin Iholiiton eri toimintoja ja palveluita tunnetaan ja miten tärkeinä niitä pidetään. Jäsenkyselyyn tuli 894 vastausta. Vastausprosentti oli
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotHarvinaiset-verkosto
Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-
LisätiedotVerkosta virtaa järjestötoimintaan
Verkosta virtaa järjestötoimintaan 1. Järjestöpäivät 7.9.2018 Anu Sauliala Mitä sanoja sinulle tulee mieleen verkkotoiminnasta? Mennään sinne missä ihmiset ovat Tarinoita arjesta Vertaisuutta Vapaaehtoistoimintaa
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotHarvinaiset-verkosto
Harvinaiset-verkosto Harvinaissairaan kokonaisvaltaisen arjen asiantuntijuutta Järjestöjen yhteistyötä harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien hyväksi Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa
LisätiedotKeliakialiiton strategia
Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
Lisätiedotwww.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus
KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotKunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!
APUVA! Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin! Järjestöillä ja kunnilla yhteinen tavoite: ihmisten hyvinvointi Pitäisi saada uusia aktiiveja, koska
LisätiedotPohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen
Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden
LisätiedotHARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja
HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten
LisätiedotLihastautiliiton strategia
Lihastautiliiton strategia 2017-2020 LIHASTAUTILIITON STRATEGIA 2017 2020 Strategia 2017 2020 on liittomme viitekehys, joka ohjaa kaiken toimintamme suunnittelua. Strategian valinnat ovat erityisasiantuntijuuden
LisätiedotSyöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena
Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotEnsi- ja turvakotien liitto.
1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari
LisätiedotTERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)
TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotKrits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia
Krits Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia 2019 2021 Tehtävä Visio Kriminaalihuollon tukisäätiön perustehtävä Kriminaalihuollon tukisäätiö tukee rikostaustaisia ja heidän läheisiään, edistää heidän hyvinvointiaan
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
Lisätiedot- Invalidiliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksytyt toimintasuunnitelman
YHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN syksy 2017 ohje Yleistä Yhdistyksen mallisääntöjen mukaan yhdistyksen hallituksen on valmisteltava toimintasuunnitelma ja talousarvio syyskokoukseen, joka on
LisätiedotJärjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä
Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä Sähköinen hyvinvointikertomus työryhmä 5.6.2018 Sara Löyttyjärvi, Hämeen Setlementti ry Yleistä Kokemustietoa keräämällä tavoitetaan
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotJärjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa
Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotKeski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke
Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke Järjestökartoituksen tausta, tarkoitus ja toteutus Tässä yhteydessä
LisätiedotSTRATEGIA HYVÄÄ ELÄMÄÄ MIGREENIN KANSSA ELÄVILLE
HYVÄÄ ELÄMÄÄ MIGREENIN KANSSA ELÄVILLE YHTEINEN UNELMA, JÄRJESTÖ Migreeniyhdistys 2025 on edelläkävijä migreenin kanssa elävien vapaaehtoistoimintaa, mitä jäsenet itse haluavat meille ja heidän läheistensä
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotMiksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.
Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotHarvinaissairauksien kansallisen ohjelman päivitys
Harvinaissairauksien kansallisen ohjelman päivitys 2018-2021 Järjestöjen yhteistyötä harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien hyväksi Taustaa päivitykselle Ensimmäisen ohjelman kausi 2014 2017 Toimintaympäristössä
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotHarvinaisesti yhdessä harvinaisen osallistuva -hanke ( )
Harvinaisesti yhdessä harvinaisen osallistuva -hanke (2018-2020) Vaikuttajafoorumi 6.10.2018, Tampere Järjestöpäällikkö Piritta Selin piritta.selin@epilepsia.fi 050 514 4484 1 2 Rahoittajana Sosiaali-
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotMaakuntastrategiatyöpaja. Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p
Maakuntastrategiatyöpaja Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p. 044 0190 476 helena.liimatainen@ppsotu.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube:
LisätiedotTOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ
TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset uudessa tilanteessa sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kulttuuri- ja taideyhdistyksille olennaista Pirkanmaan
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotMaakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa
Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa Järjestöt mukana muutoksessa maakuntahankkeiden verkostotapaaminen 11.1.2018 Erityisasiantuntija Minttu Ojanen Maakunnan järjestämisvastuu (HE
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotTässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto
Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto 21.9.2017 Kanta-Hämeessä Yhdistyksiä 3202, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
LisätiedotJärjestö 2.0 verkostotapaaminen Anne Astikainen Anu Hätinen
Järjestö 2.0 verkostotapaaminen 16.11.2018 Anne Astikainen Anu Hätinen Tuemme järjestöjä maakunta- ja sote-uudistuksen mukaan tuomassa toimintaympäristö muutoksessa. Vaikuttamisen kohteet Luodaan järjestöjen,
LisätiedotKeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö
KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen 2017-2019 Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö Miksi? 2 Toimintaympäristön muutokset -> mm. maakuntauudistus, työvoimapalveluiden
LisätiedotJÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!
JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI! JÄRJESTÖ 2.0 Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotSOTE-järjestöjen alueverkosto
SOTE-järjestöjen alueverkosto 19.2.2019 STEAn strategia ARVOT TEHTÄVÄMME STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. OIKEUDENMUKAISUUS
Lisätiedotminäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio
minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio Hyvä liittokokousedustaja ja hyvät jäsenyhdistykset, Haluamme, että järjestötoiminta on hauskaa. Haluamme
LisätiedotErityisen hyvää liikuntaa
Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan
LisätiedotKansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi
Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja
LisätiedotTaide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia
Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotLastensuojelupalvelut
Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
Lisätiedottoiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori
KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotJärjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI
Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI 18.12.2014 SOSTE Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö perustettu 2012, jolloin
LisätiedotJärjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma
Järjestöedustamo ja Kumppanuus 2020- ohjelma Tampereen kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Eläkeläisvaltuuston kokous 27.3.2018 1 Kumppanuus 2020-ohjelma Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotKUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN
KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Järvenpää 31.03.2017 @yverkosto #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen välistä
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö
MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa
LisätiedotJärjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista
Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista MIPA-päätösseminaari 6.2.2019 Diak, Helsinki Jouni Tourunen Rakenne Tutkimusteemoittain -Taustaa: mitä tutkittu, mistä keskusteltu
LisätiedotLUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI
Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen
ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana Mari Stycz & Jaakko Ikonen Seurantatiedon kerääminen kannattaa Järjestöissä vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn,
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotVaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,
Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotOAJ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018
OAJ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018 1. Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia
LisätiedotSOSTE Suomen sosiaalija terveys ry
SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotK u s t a n n u s v a i k u t t a v u u d e n v e r t a i s s p a r r a u s S o s t e O m a h o i d o n k o o r d i n a a t t o r i P
LUUSTOLIITON AVOKUNTOUTUSPALVELUT K u s t a n n u s v a i k u t t a v u u d e n v e r t a i s s p a r r a u s 3 1. 1. 2 0 1 8 S o s t e O m a h o i d o n k o o r d i n a a t t o r i P a u l i i n a Ta
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotNäkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu
LisätiedotMäärätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä
Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
Lisätiedot