Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 41/2013 vp Langattoman teknologian haittavaikutukset Eduskunnan puhemiehelle Viime vuosien aikana julkaistuissa tieteellisissä tutkimuksissa on langattomalla teknologialla havaittu selkeitä haittavaikutuksia alle nykyisin sallittujen altistustasojen. Viime vuonna teollisuuden rahoituksesta riippumattomat kymmenen eri maan tiedemiehet laativat aiheesta Bio- Initiative-raportin. Tätä varten tutkijat kävivät läpi uutta tutkimusraporttia. BioInitiativeraportti tuo esiin huolestuttavia kysymyksiä langattoman teknologian vaikutuksesta terveyteen. Sen mukaan erityisen herkkiä riskeille ovat lapset, raskaana olevat naiset ja perheenlisäystä suunnittelevat. Raportin tutkijoiden mukaan ihmisen elimistön toiminnot ovat pitkälti biosähköisiä; mm. sydämen ja aivojen säätelymekanismit tapahtuvat biosähköisten signaalien avulla. Ympäristön keinotekoiset sähkömagneettiset kentät voivat vaikuttaa näihin elimistön perustavaa laatua oleviin biologisiin järjestelmiin. Euroopan ympäristövirasto (EEA) kehottikin raportin pohjalta väestöä noudattamaan varovaisuutta uuden teknologian käytössä. Viesti suunnattiin myös päättäjille infrastruktuuria rakennettaessa. Matkapuhelinsäteilylle altistuminen liitetään yli kymmenessä uudessa tutkimuksessa spermavaurioihin. Matkapuhelin taskussa tai vyöllä, kannettavat tietokoneet ja taulutietokoneet, joissa on langaton internetyhteys, voivat vahingoittaa sperman DNA-rakennetta, johtaa epämuodostuneiden jälkeläisten syntyyn sekä vaikeuttaa jälkikasvun hankintaa. Myös syntymättömän lapsen kehitys voi vaurioitua, mikäli raskaana oleva äiti käyttää matkapuhelinta tai altistaa sikiötä langattomille verkoille. Aivojen kehitys voi herkässä vaiheessa vahingoittua, ja lapsella saattaa myöhemmin ilmetä ADHD:n kaltaisia käyttäytymishäiriöitä sekä oppimis- tai muistivaikeuksia. Tämä on nähty sekä ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa että eläinkokeissa. Pitkäaikainen altistus voi heikentää psyykkistä hyvinvointia ja johtaa neurologisiin sairauksiin sekä syöpään. Toistetuissa tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että uni- ja keskittymisvaikeudet, päänsärky ja syöpäriski lisääntyvät kroonisessa altistuksessa matkapuhelinantenneille. Kaikkiaan 98 eri tutkimusta osoittavat, että säteily saa aikaan vahingollisia vaikutuksia aivoissa. Professori Lennart Hardell on todennut tutkimusnäyttöä olevan olemassa matkapuhelimen ja langattoman DECT-puhelimen pitkäaikaiskäytön aiheuttamasta altistumisesta pahanlaatuiselle aivokasvaimelle sekä kuulohermokasvaimelle. Papageorgioun raportin mukaan WLAN-tukiaseman säteily voi vaikuttaa haitallisesti työmuistiin. Ateenan teknillisen korkeakoulun tutkija Argiro E. Maganiti selvitti WLAN-teknologiaa vastaavan säteilyn vaikutuksia aivojen sähköiseen aktiivisuuteen ja totesi säteilyn heikentävän merkittävästi alpha- ja beta-alueiden toimintaa naisilla. Argentiinalaistutkijat puolestaan totesivat WLAN-säteilyn heikentävän sperman laatua. Langattomia verkkoja vastaavalle säteilylle altistetulla ryhmällä todettiin tilastollisesti merkitseviä DNA-muutoksia spermassa sekä alentunut siittiöiden liikkuvuus altistamattomaan ryhmään verrattuna. Atasoy kumppaneineen selvitti rottakokeissa langattoman internetyhteyden vaikutus- Versio 2.0

2 ta eläinten kiveksiin. Tuloksena havaittiin, että DNA-vaurioista kertovien aineiden määrät olivat lisääntyneet. Lisäksi elimistön itsensä muodostamien antioksidanttien katalaasin ja glutationin tasot laskivat koeryhmässä, mikä tutkijoiden mukaan saattoi johtua radiotaajuisen säteilyn entsyymiaktiivisuutta vähentävästä vaikutuksesta. Koulutuksen osalta tavoitteena on, että uusissa oppimisympäristöissä voitaisiin ottaa yhä enemmän käyttöön tietotekniikkaa kouluissa ja oppilaitoksissa. Tavoitteena on, että jokaisella oppilaalla olisi oma kannettava tietokoneensa varustettuna mieluiten juuri langattomalla yhteydellä, ja näin ollen langattomien lähettimien määrä oppilaitoksissa koko ajan kasvaa. Monien tutkimusten mukaan näillä on kuitenkin haitallisia terveysvaikutuksia. Venäjän säteilyturvallisuudesta vastaava RNCNIRP pitää erityisen riskialttiina sellaista tilannetta luokkahuoneissa, joissa kaikilla oppilailla on WLAN käytössä samanaikaisesti, koska säteilytasot silloin kasvavat. Meillä Suomessa on omat normimme ja WLAN-reitittimien ja äläpuhelinten säteily pysyy kaukana näistä suurimmista sallituista säteilytasoista. Säteilyturvakeskuksen mukaan älypuhelimien ja WLAN-reitittimien säteilyarvot ovat alhaisia, eikä niistä ole vaaraa lapsille. Nämä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymät normit ottavat kuitenkin huomioon vain lyhytaikaisen alle 30 minuutin altistumisen, mutta ei esim. koulupäivän mittaista pitkää altistusta. Yllä on lueteltu vain muutamia tutkimustuloksia aiheesta. On selvää, että tieteessä on aukkoja eikä läheskään kaikkia vaikutusmekanismeja vielä tunneta. Tutkimustulokset herättävät kuitenkin suurta huolta etenkin lasten ja nuorten terveydestä. Langatonta teknologiaa ollaan koko ajan lisäämässä esimerkiksi juuri oppilaitoksissa. Lasten ja nuorten altistuksen vähentämiseksi olisikin syytä selvittää, mitä mahdollisuuksia turvallisemmalla kaapeloidulla teknologialla olisi etenkin kouluympäristöissä. Viranomaistahot mm. Sveitsissä, Itävallassa, Ranskassa, Venäjällä ja Israelissa suosittavat kaapeloituja nettiratkaisuja. Tulee myös pohtia, tulisiko langaton teknologia kokonaan kieltää kouluissa ja päiväkodeissa. Pitäisikö perustaa matkapuhelinsäteilystä vapaita alueita julkisiin tiloihin? Suomessa hallitus korostaa uuden LTE-tekniikan eli 4Gverkon tulevaisuuden mahdollisuuksia: nopeutta, laatua ja maantieteellistä kattavuutta. Tulee kuitenkin huomata, että se läpäisee paremmin myös rakenteita myös niiden rakennusten rakenteita, joissa lapset oleskelevat. Euroopan ympäristövirasto on kehottanut noudattamaan varovaisuutta uuden teknologian käytössä. WHO:n syöväntutkimuslaitos (IARC) luokitteli vuonna 2011 radiotaajuiset verkot (30 khz 300 GHz) "mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle" eli luokkaan 2B, jossa ovat myös monet haitalliset kemikaalit, kuten DDT ja matalataajuiset magneettikentät. Myös Suomessa on syytä ottaa nämä varoitukset vakavasti ja ryhtyä niiden myötä toimenpiteisiin kansalaisten terveysriskien ehkäisemiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä ennaltaehkäistäkseen ja suojellakseen etenkin lapsia ja nuoria langattomien lähettimien aiheuttaman radiotaajuisen säteilyn haitoilta? Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2013 Eeva-Johanna Eloranta /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 41/2013 vp Eeva-Johanna Eloranta /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 41/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä ennaltaehkäistäkseen ja suojellakseen etenkin lapsia ja nuoria langattomien lähettimien aiheuttaman radiotaajuisen säteilyn haitoilta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Langattomat verkot (mm. WLAN) ja matkapuhelintukiasemat altistavat väestöä hyvin heikolle radiotaajuiselle säteilylle, joka alittaa selvästi voimassa olevat altistumisrajat. Suomessa väestön altistumista radiotaajuiselle säteilylle rajoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksella 294/2002. Asetuksen enimmäisarvot ovat yhdenmukaiset Euroopan unionin neuvoston suosituksen 1999/519/EY kanssa. Vastaavat rajat ovat käytössä suurimmassa osassa EU-maita. Enimmäisarvot suojaavat kaikilta radiotaajuisen säteilyn tunnetuilta haittavaikutuksilta sekä lyhyt- että pitkäkestoisessa altistumisessa. WLAN-verkkojen aiheuttamaa radiotaajuiselle säteilylle altistumista on selvitetty laajasti Ison-Britannian terveydensuojeluviraston HPA:n tutkimusohjelmassa. Altistumista arvioitiin mittauksin sekä laboratorio-olosuhteissa että koululuokassa ja simuloinnein. Tulosten perusteella WLAN-verkkojen aiheuttama altistuminen alittaa selvästi STM:n asetuksen mukaiset enimmäisarvot. Tutkimusohjelman loppupäätelmänä HPA toteaa, ettei ole mitään terveydellistä syytä, miksei WLAN-verkkoja voisi käyttää kouluissa tai muuallakin. Säteilyturvakeskus (STUK) on tehnyt kymmeniä radiotaajuisen säteilyn mittauksia kiinteistöissä, joiden katolla on tukiasema-antenneja. Tyypillisesti suurin altistuminen on ollut alle tuhannesosa STM:n asetuksen enimmäisarvoista. On esitetty arvioita, että uuden LTE-matkapuhelintekniikan signaali läpäisisi rakennuksia paremmin kuin vanhat tekniikat. LTE poikkeaa radioteknisesti hyvin vähän vanhemmista tekniikoista (GSM, UMTS), joten signaalien rakenteiden läpäisevyydessä ei ole merkittäviä eroja. Radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista on tehty tuhansia tutkimuksia. Kokonaisriskinarviossa on tämän vuoksi syytä arvioida kaikkia julkaisuja kokonaisuutena yksittäisten tutkimusten sijaan. Tieteellisten artikkelien merkityksen ja laadun arvioiminen edellyttää suurta asiantuntemusta kyseiseltä alalta. Tämän vuoksi riskinarvio on järkevää perustaa riippumattomien monialaisten asiantuntijapaneelien tekemiin kirjallisuuskatsauksiin. Näitä ovat julkaisseet muun muassa WHO (World Health Organization), Euroopan komission alainen SCENIHR (Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks), ICNIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection), HPA (Health Protection Agency, UK) ja SSM (Strålsäkerhetsmyndigheten, Ruotsi). Näiden johtopäätökset ovat tiivistettävissä siihen, että nykyisellä raja-arvot alittavalla altistumisella ei ole haitallisia terveysvaikutuksia. Rajojen suuruusluokkaa olevasta altistumisesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa lopullisen johtopäätöksen tekemiseksi. WHO:n alainen kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) luokitteli vuonna 2011 radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti karsinogeeni- 3

4 Ministerin vastaus seksi (luokka 2B). Luokitus perustuu käytännössä vain matkapuhelinten käyttöä koskeviin tutkimuksiin. IARC:n mukaan on saatu rajallinen näyttö kahden aivokasvaintyypin ja matkapuhelimen käytön kausaalisesta yhteydestä. Muiden altistumistyyppien (mm. tukiasemien aiheuttamat taustakentät) sekä muiden syöpätyyppien osalta IARC katsoo todisteet karsinogeenisuudesta riittämättömiksi johtopäätösten tekemiseen. IARC:n luokitukseen ei voida vedota puhuttaessa langattomien verkkojen tai matkapuhelintukiasemien riskeistä; näiden aiheuttama altistuminen on selvästi heikompaa kuin matkapuhelinten aiheuttama altistuminen. Matkapuhelinten terveysvaikutuksiin sisältyy toistaiseksi joitakin epävarmuuksia. Tämän vuoksi STUK on todennut kannanotossaan vuonna 2009, että turhan altistumisen välttäminen on järkevää. Suositus kohdennettiin erityisesti lapsille muun muassa siksi, että lapsia koskevaa tutkimustietoa on varsin vähän ja lapset ehtivät altistua pidempään kuin aikuisena matkapuhelimen käytön aloittaneet. Altistumisen välttäminen ei estä tekniikan hyödyntämistä, koska altistumista voidaan vähentää merkittävästi yksinkertaisilla menetelmillä. Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2013 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4

5 Ministerns svar KK 41/2013 vp Eeva-Johanna Eloranta /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 41/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Eeva-Johanna Eloranta /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att förebygga och skydda särskilt barn och unga från de skador som orsakas av radiofrekvent strålning från trådlösa sändare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Trådlösa nät (bl.a. WLAN) och basstationer för mobiltelefoner utsätter befolkningen för en mycket liten radiofrekvent strålning, som klart underskrider de gällande exponeringsgränserna. Den finländska befolkningens exponering för radiofrekvent strålning begränsas genom socialoch hälsovårdsministeriets (SHM) förordning 294/2002. Maximivärdena i förordningen följer Europeiska unionens rekommendation 1999/519/EG. Motsvarande gränser används i de flesta EU-länder. Maximivärdena skyddar mot alla kända skadliga effekter av radiofrekvent strålning både vid kort- och långvarig exponering. Storbritanniens hälsoskyddsverk HPA har ingående utrett exponeringen för radiofrekvent strålning från WLAN-nät i sitt forskningsprogram. Exponeringen bedömdes genom mätningar både i laboratorieförhållanden och i en skolklass samt genom simulering. Resultaten visar att exponeringen från WLAN-nät klart underskrider maximivärdena i SHM:s förordning. Som en slutsats till forskningsprogrammet konstaterar HPA att det inte finns någon hälsorelaterad orsak varför WLAN-nät inte kunde användas i skolor och även annanstans. Strålsäkerhetscentralen (STUK) har utfört tiotals mätningar av radiofrekvent strålning i fastigheter med en basstationsantenn på taket. I allmänhet har den största exponeringen legat under en tusendel av maximivärdena i SHM:s förordning. Det har framförts uppskattningar om att signalen hos den nya LTE-tekniken i mobiltelefoner lättare skulle tränga igenom byggnader än gamla tekniker. LTE avviker radiotekniskt sett mycket lite från äldre tekniker (GSM, UMTS), så det finns inga betydande skillnader i hur bra signalerna överförs genom konstruktioner. Det har gjorts tusentals undersökningar om hälsoeffekterna av radiofrekvent strålning. I en bedömning av den totala risken finns det därför skäl att utvärdera alla publikationer som en helhet i stället för enskilda undersökningar. Att bedöma en vetenskaplig artikels betydelse och kvalitet är en uppgift som kräver stor sakkunskap på området i fråga. Det är därför förnuftigt att basera riskbedömningen på litteraturöversikter som har sammanställts av oberoende paneler sammansatta av experter från flera områden. Sådana har publicerats av bland andra Världshälsoorganisationen (WHO), EU-kommissionens vetenskapskommitté SCENIHR (Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks), den internationella kommissionen IC- NIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection), det brittiska hälsoskyddsverket HPA (Health Protection Agency) och den svenska Strålsäkerhetsmyndigheten (SSM). Slutsatserna i dessa översikter kan sammanfattas så, att en exponering som ligger under de nuvarande gränsvärdena inte har vetenskapligt bevisade skadliga verkningar. I fråga om ex- 5

6 Ministerns svar ponering som är i samma storleksordning som gränsvärdena behövs däremot ytterligare forskningsresultat för att en definitiv slutsats ska kunna dras. Det internationella institutet för cancerforskning (IARC), som verkar under WHO, klassificerade 2011 den radiofrekventa strålningen som möjligen cancerframkallande (klass 2B). Klassificeringen grundar sig i praktiken enbart på undersökningar om användningen av mobiltelefoner. Enligt IARC finns det begränsad evidens för ett kausalt samband mellan två typer av hjärntumörer och användningen av mobiltelefoner. I fråga om övriga typer av exponering (bl.a. bakgrundsfält som basstationerna ger upphov till) samt övriga typer av cancer anser IARC att bevisen för cancerframkallande egenskaper inte är tillräckliga för att några slutsatser ska kunna dras. Man kan inte hänvisa till IARC:s klassificering när man talar om risker med trådlösa nät eller basstationer för mobiltelefoner; den exponering som dessa medför är klart mindre än den som orsakas av mobiltelefoner. I fråga om mobiltelefonernas inverkan på hälsan finns fortfarande en del osäkerhet. Därför har STUK i sitt ställningstagande 2009 konstaterat att det är förnuftigt att undvika onödig exponering. Rekommendationen riktades särskilt till barn bland annat därför att det finns relativt lite forskningsbaserad kunskap som gäller barn och därför att de som har börjat använda mobiltelefon som barn hinner bli exponerade under en längre tid än de som har börjat använda mobiltelefon som vuxna. Även om exponering bör undvikas hindrar det inte att tekniken används, eftersom exponeringen kan minskas betydligt med enkla medel. Helsingfors den 1 mars 2013 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6