EU:n Research for the benefit of SME s -ohjelma ja kokemuksia rahoitushakemusten arvioinnista Brysselissä

Transkriptio

1 EU:n Research for the benefit of SME s -ohjelma ja kokemuksia rahoitushakemusten arvioinnista Brysselissä Perttu Heino Artikkelissa käsitellään pk-yrityksille tähdättyä rahoitusohjelmaa Research for the benefit of SME s EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmassa ja kokemuksia toiminnastani rahoitushakemusten arvioitsijana, erityisesti kyseisen rahoitusohjelman kevään 2008 hakukierrokseen liittyen. Research for the benefit of SME s rahoitusohjelma sopii erinomaisesti pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteisten kansainvälisten hankkeiden rahoittamiseen. Pk-yritysten kannattaakin olla yhteydessä toiminnaltaan ja sijainniltaan lähellä olevaan ammattikorkeakouluun tuoteinnovaatioidensa vauhdittamiseksi EU:n rahoituksella. Rahoitushakemusten on kuitenkin oltava joka suhteessa erinomaisia tullakseen hyväksytyksi rahoituksen piiriin. Arvioitsijana toimiminen on erinomainen tapa kouluttautua EU:n tutkimusrahoituksen ja erityisesti rahoitushakemusten laadinnan asiantuntijaksi. Johdanto Osallistuminen EU:n 7. puiteohjelman hankkeisiin on tärkeä osa ammattikorkeakoulujen ja niiden kumppaniyritysten t&k-toiminnan kansainvälistymistä. Kovasta kilpailusta ja tiukasta arviointimenettelystä johtuen puiteohjelman hakukierrokset ovat hyvä tapa mitata oman osaamisen ja kumppaniverkoston laatua. Hakemusten on kuitenkin oltava erinomaisia kaikkien arviointikriteereiden osalta tullakseen hyväksytyksi rahoituksen piiriin. Arvioitsijaksi ryhtyminen on erinomainen tapa hankkia paremmat valmiudet korkealaatuisten hakemusten laadintaan. Erityisen houkuttelevia ammattikorkeakoulujen näkökulmasta ovat pk-yrityksille suunnatut rahoitusohjelmat, koska ammattikorkeakoulut ovat luontevia t&k-kumppaneita pk-yrityksille. Pk-yrityksille nämä ohjelmat ovat selvittämisen arvoinen mahdollisuus. Yhteistyö läheisen ammattikorkeakoulukumppanin kanssa saattaa johtaa kansainvälistymiseen osana oman alan edelläkävijöiden eurooppalaista verkostoa ja uusiin kansainvälisillä markkinoilla menestyviin tuotteisiin. PK-yritysten tutkimushankkeet EU:n 7. puiteohjelmassa EU:n 7. puiteohjelman budjetti vuosille on n M. Siitä valtaosa on varattu strategisiin tutkimushankkeisiin eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyönä (Collaboration Cooperative research). Pienempiä siivuja on varattu erilaisiin valmiuksia parantaviin rahoitusohjelmiin, yhtenä niistä tutkimuksen edellytyksiin suunnattu 1 3/2008

2 ohjelma (Research capacities), jolle on varattu M. Yksi tämän ohjelman tavoitteista on tukea innovatiivisten pk-yritysten tutkimustoimintaa. Tähän on varattu M, eli pkyrityksien eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön tullaan satsaamaan kyseisen ohjelman kautta n. 200 M vuodessa. Pk-yritysten tutkimustoiminnan tukeminen tähän tapaan poikkeaa edukseen aikaisemmista rahoitusmuodoista. Rahoitusmuodon nimi, Research for the Benefit of SME s, kuvaa sen tavoitteita varsin hyvin. EU:n 6. puiteohjelmassa oli jo samankaltainen ohjelma CRAFT, mutta siihen jätettyjen hakemusten arvioinnissa painottuivat nykyistä ohjelmaa enemmän EU:n tutkimusrahoituksen sisällölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet. Research for the Benefit of SME s -ohjelman projektiehdotusten arviointikriteerit painottavat nyt aikaisempia ohjelmia enemmän tutkimustyön tuloksiin pohjautuvan liiketoiminnan mahdollisuuksia. Ohjelman rahoituksella tuetaan pk-yritysten liiketoimintaa edistäviä hankkeita eri aloilta. Lisätietoa ohjelmasta löytyy EU:n tutkimusrahoitusportaalista [1]. Ammattikorkeakouluille tämä rahoitusohjelma sopii erityisen hyvin, koska pk-yritykset tekevät usein yhteistyötä juuri oman alueensa ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulut voivat auttaa pk-yrityksiä toteuttamaan haasteellisia tutkimus- ja kehityshankkeita EU:n tuella. Nykyään pk-yrityksilläkin on omat kansainväliset verkostonsa, mutta ammattikorkeakoulu voi tarvittaessa auttaa löytämään lisää sopivia yhteistyökumppaneita EU-maista. Projekti voidaan suunnitella sellaiseksi, että ammattikorkeakoulu ja sen ulkomaiset korkeakoulukumppanit toimivat tutkimusosapuolina. EU:n rahoitus edellyttää, että merkittävä osa projektista on tutkimusalihankintaa, ja sillä tulee kattaa tutkimusosapuolien kustannukset täysimääräisesti. Pk-yritysten kannattaa aktiivisesti hakeutua EU-hankkeisiin tähtäävään yhteistyöhön toiminnaltaan ja sijainniltaan läheisen ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeiden myötä toteutuva verkostoituminen oman alan edelläkävijöiden kanssa ja tuoteinnovaatioiden kehittäminen korkeatasoisten asiantuntijoiden muodostamassa konsortiossa on erinomainen mahdollisuus kansainvälistyä ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kannattaa muistaa, että EU:lla on oma määritelmänsä pk-yritykselle. Pk-yrityksiä EU:n tutkimusrahoituksessa ovat sellaiset yritykset, joiden henkilöstön määrä on alle 250 henkeä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 43 milj. euroa laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla [2]. EU:n tutkimusohjelman projekteihin osallistuvat pk-yritykset eivät siis useinkaan ole ihan pieniä. Toinen samantyyppinen eurooppalainen ohjelma on EUREKA-verkoston Eurostars. Myös se rahoittaa pk-yritysten innovatiivisia yhteishankkeita, joilla pyritään luomaan uutta liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille. Hakemusten arvioinnin suorittavat EUREKAsihteeristön valitsemat asiantuntijat ja riippumaton arviointipaneeli ja rahoitus tulee kunkin maan kansallisten rahoittajien kautta eli Suomessa siis Tekesistä. Lisätietoja ohjelmasta löytyy EUREKA-verkoston sivustolta [3]. Tekesillä on myös pk-yrityksille suunnatun ohjelman sähköpostirinki, johon voi liittyä ottamalla yhteyttä Tekesin yhteyshenkilöihin EU:n 7. puiteohjelman pk-yrityksiä ja toimialoja hyödyttävän tutkimuksen osa-alueella. Hakemusten arviointikriteerit Hakemusten arviointikriteerit julkaistaan aina samalla kun hakukierros avautuu. Hakemuksen valmistelutyöhön ryhtyvien kannattaakin heti alusta alkaen käyttää hyväkseen tätä tietoa, koska se auttaa keskittymään oikeisiin asioihin projektikonsortiosta ja hankkeen sisällöstä käytävissä keskusteluissa. 2 3/2008

3 Kriteerit noudattelevat samaa kaavaa kaikissa puiteohjelman eri osissa. Ollakseen kilpailukykyinen, hakemuksen täytyy olla hyvä joka suhteessa: - Hanke edistää merkittävällä tavalla työohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista (relevance) - Hankkeella on selkeä myönteinen vaikutus eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn tai eurooppalaisen yhteiskunnan kehittymiseen (potential impact) - Hanke edustaa oman alansa huippua ja vie alaa selkeästi eteenpäin (S&T excellence) - Konsortio on monipuolinen ja koostuu kovatasoisista tutkimusryhmistä (quality of the consortium) - Hankkeen johtamisen pohjaksi on laadittu hyvä suunnitelma (quality of the management) - Hankkeelle on suunniteltu riittävät ja tarkoituksenmukaiset resurssit (mobilisation of the resources). Jos jollakin näistä kuudesta osa-alueesta on sellaisia puutteita, joita hankkeeseen myönteisestikin suhtautuvan arvioitsijan on vaikea jättää huomiotta, hankkeella ei ole mitään mahdollisuuksia läpäistä arviointia. Ei siis kannata lähettää arvioitavaksi huonoa hakemusta siinä toivossa, että se menisi vahingossa läpi arvioinnista. Tärkeintä on kuitenkin, että vähintään yksi hankkeelle nimetyistä 4-6 arvioitsijoista innostuu hankkeesta, antaa sille omassa arvioinnissaan (Individual Reading / Individual Assessment Report) huippupisteet, ja puhuu hankkeen puolesta arvioitsijoiden konsensuspalaverissa (Consensus Meeting / Consensus Report). Kaikki arvioitsijat ovat yksilöitä ja kovan luokan asiantuntijoita omilla työohjelmaa sivuavilla aloillaan. Onkin vaikeaa ennakoida, miten saisi arvioitsijat innostumaan omasta hankkeestaan. Omien kokemuksieni valossa väittäisin, että parhaiten tässä onnistuvat hankkeet, joissa on löydetty jokin innovatiivinen ja kiehtova uusi tapa ratkaista tärkeä osa työohjelmaan kirjatuista ongelmista. On siis tärkeää panostaa aivan hankevalmistelun alkuvaiheessa siihen, että löytyy innovatiivinen ja kiehtova uusi idea hankkeen lähtökohdaksi. Helposti käy niin, että tehdään valtavasti turhaa työtä keskinkertaisen idean pohjalta. Keskinkertaiselle idealle on lähes mahdotonta saada rahoitusta, vaikka hakemus olisikin aukoton ja korkeatasoinen. Toinen asia, johon on syytä kiinnittää erityistä huomiota jo aivan hankevalmistelun alkuvaiheessa, on konsortio. Vain kovatasoiset konsortiot voivat saada rahoitusta. Tällöin puhutaan tyypillisesti tutkimusryhmistä, jotka ovat jo aiemmin osallistuneet alan huippua edustaviin hankkeisiin ja tehneet merkittäviä tieteellisiä julkaisuja. Tämä on erityisen tärkeää huippututkimukseen tähtäävissä sisällöllisesti tarkkaan suunnatuissa puiteohjelman Cooperation-osion hankkeissa. Research for the Benefit of SME s ohjelmassakin konsortion kompetenssi on pystyttävä osoittamaan, mutta ei välttämättä tieteellisten näyttöjen kautta. Huippututkijoiden lisäksi konsortiossa on oltava eurooppalaisen elinkeinoelämän keskeisiä toimijoita. Huippututkimukseen suuntautuneissa puiteohjelman Cooperation-osion hankkeissa saattaa olla vaikeaa osoittaa elinkeinoelämän selkeä sitoutuminen hankkeeseen ja toiminnan riittävä suuntautuminen yritysten tarpeisiin. Research for the Benefit of SME s ohjelmassa taas saattaa olla ongelmallista osoittaa projektin riittävä alakohtainen ja maantieteellinen vaikuttavuus ja kattavuus, koska pk-yritykset toimivat omilla maantieteellisesti ja toiminnallisesti rajatuilla markkinoillaan, joiden ulkopuolella niiden tunnettuus on vähäistä. 3 3/2008

4 Arvioitsijoiden valintamenettely Arvioitsijaksi voi pyrkiä täyttämällä EMM-järjestelmän (Expert Management Module) sähköisen ilmoittautumislomakkeen puiteohjelman sivustolla [4]. Arvioitsijaksi ryhtyminen on erinomainen tapa pysyä ajan tasalla oman alansa eurooppalaisen tutkimuksen kehityksestä ja EU:n tutkimusrahoituksen painotuksista. Korkeakoulumaailmasta tulevat arvioitsijat ovat tyypillisesti tohtorin tutkinnon suorittaneita, mutta yritysmaailmaa edustavat arvioitsijat voivat olla muutoin ansioituneita. Ilmoittautumislomakkeella kysytään taustatietoja työkokemuksesta ja koulutuksesta. Lisäksi omaa osaamista pyydetään luonnehtimaan puiteohjelman eri osa-alueisiin liittyvien avainsanojen avulla. Aikaisempaa kokemusta arviointitehtävistä EU:n ohjelmissa ja muualla kysytään myös, ja lopuksi pyydetään lyhyttä luetteloa omista keskeisistä julkaisuista. Komissio nimeää kuhunkin hakuun liittyen omasta henkilöstöstään joukon vastuuhenkilöitä, jotka kokoavat arviointipaneelit EMM-järjestelmään ilmoittautuneista henkilöistä. Näiltä vastuuhenkilöiltä tulee hyvissä ajoin ennen arviointijaksoa mukaan pyydettäville asiantuntijoille sähköpostitse alustava pyyntö. Jos siihen vastaa myönteisesti, saattaa jonkin ajan kuluttua (esim. 1 kk) saada varsinaisen osallistumispyynnön, jossa pyydetään sitovaa ilmoittautumista evaluointijaksoon, joka käsittää etätyönä suoritettavan työskentelyjakson ja osallistumisen Brysselissä toteutettavaan arviointityöpajaan. Osallistumisesta maksetaan korvaus työajasta, matkakulut sekä kulukorvaus matkapäivistä. Komissiolta tulee täytettäväksi ja allekirjoitettavaksi sopimus sekä pankkiyhteystietoihin liittyvä paperi. Sopimukseen sisältyy vakuutus riippumattomuudesta, eli arvioitsijat eivät saa osallistua omien tai läheisten kumppaniensa hakemusten arviointiin. Korvaus työajasta on hiukan korkeampi kuin julkisen sektorin asiantuntijatehtävissä toimivien palkat Suomessa. Matkakuluista korvataan tositteita vastaan vain lentoliput; majoitus- ja muut kulut kattaa matkapäivien määrästä riippuva kulukorvaus. Kokemuksia "Research for the benefit of SME s" -ohjelman kevään 2008 hakemusten arvioinnista Research for the benefit of SME s -ohjelman kevään 2008 hakukierros on minun tuorein kokemukseni EU:n puiteohjelman arvioitsijana toimimisesta. Ensimmäinen yhteydenotto tuli komission vastuuhenkilöltä maaliskuun lopulla. Koska evaluoinnin ajankohta toukokesäkuussa tuntui sopivan aikatauluuni, vastasin myönteisesti heti paluupostissa, ja huhtikuun lopulla tuli varsinainen osallistumispyyntö. Etätyöskentelyvaiheen ilmoitettiin olevan toukokuuta ja Brysselissä järjestettävän arviointityöpajan olevan kesäkuuta. Vastasin jälleen myönteisesti ja merkitsin päivät kalenteriini sekä ryhdyin etsimään halpoja lentoja ja majoitusta Brysseliin. Siellä tuli olla paikalla 11. kesäkuuta klo 9 ja varautua viipymään paikalla seuraavaan päivään klo 17 asti. Etätyöskentelyvaiheessa minulle lähetettiin arvioitavaksi viisi rakentamiseen ja onnettomuuksiin liittyvää projektiehdotusta. Ne oli määrä lukea huolellisesti ja arvioida ohjelman kriteerien valossa vajaan kolmen viikon pituisen etätyöskentelyjakson aikana. Kustakin tuli kirjata henkilökohtainen arviointiraportti erityiseen sähköiseen järjestelmään. Etätyöskentelyjakson loppupuolella sain vielä pyynnön laatia kahden projektiehdotuksen osalta yhteenvetoraportit, joihin on koottu minun ja kahden muun arvioitsijan näkemykset. Työ oli mielenkiintoista, mutta se kuormitti melkoisesti iltaisin tuona ajanjaksona, koska arviointi piti tehdä muiden töiden ohella. Työ samojen projektiehdotusten parissa jatkui n. kahden viikon kuluttua arviointityöpajassa 4 3/2008

5 Brysselissä. Komission vastuuhenkilö oli käynyt läpi henkilökohtaiset raportit ja yhteenvedot. Kustakin projektiehdotuksesta käytiin nyt hänen kommenttiensa pohjalta keskusteluja ja yhteenvetoraporteista laadittiin viimeistellyt versiot. Jokaisen arviointiin osallistuneen asiantuntijan piti hyväksyä viimeistellyn version sisältö ja sanamuodot sekä allekirjoittaa dokumentit. Jotkut projektiehdotuksista olivat laadultaan selkeästi alle vaaditun tason ja voitiin käsitellä suhteellisen nopeasti, mutta joidenkin kohdalla arvioitsijoiden näkemykset erosivat toisistaan ja konsensuksen saavuttamiseksi ja arviointikommenttien muotoilemiseksi vaadittiin pitkiä ja perusteellisia keskusteluja. Omalta osaltani arviointityöpaja oli sikäli lievä pettymys, että en päässyt osalliseksi yhdenkään hyväksytyksi tulleen projektiehdotuksen arvioinnista. Tärkein arviointityöpajasta saamani oppi liittyykin tyypillisiin projektiehdotuksen hylkäämisen syihin. Minun arvioitavakseni annetuissa hakemuksissa ei myöskään ollut yhtään suomalaisia partnereita mukana. Työ oli kuitenkin muilta osin äärimmäisen mielenkiintoista ja opettavaista. Suosittelenkin osallistumista kaikille puiteohjelmasta kiinnostuneille, jotka uskovat kokemuksensa riittävän arvioitsijan tehtäviin. Mitkä sitten olivat tyypillisiä syitä projektiehdotuksen hylkäämiselle? Kehitettävän innovaation liiketoimintapotentiaali epäilytti arvioitsijoita monessa tapauksessa. Ajateltiin, että uusi tuote ei ole riittävästi vanhoja parempi. Teknisen ratkaisun toimivuutta ja erityisesti luotettavuutta epäiltiin myös useasti. Ajateltiin, että kaikkia tilanteita ja olosuhteita ei oltu otettu huomioon. Yksi ehdotus kaatui lähinnä siihen, että ehdotetut ratkaisut katsottiin yksityiskohtaisesti kuvatuilta osiltaan puutteellisiksi ehdotuksessa kuvattuihin ongelmiin verrattuna. Johtopäätökset EU:n 7. puiteohjelman pk-yrityksille suunnattu rahoitus tarjoaa hyviä mahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille ja niiden kumppaneina toimiville ammattikorkeakouluille. Rahoitusta kannattaa hakea, jos on hyvä keskipitkän tai pitkän aikavälin kehityspanostusta kaipaava tuoteidea ja tarvitaan eurooppalaisia kumppaneita. T&k-toimintaan saatavan rahoituksen ohella hyötynä on myös eurooppalaisen kumppaniverkoston syntyminen projektin myötä. Ammattikorkeakoulujen kannattaa olla aktiivisia ja auttaa pk-yrityskumppaneitaan lähtemään mukaan. Research for the Benefit of SME s -ohjelma sopii erityisen hyvin pkyritysten kanssa toimiville soveltavaa tutkimusta tekeville tahoille. Osana valmiuksien parantamista kannattaa harkita arvioitsijaksi ryhtymistä. Sen voi nähdä EU:n täysin maksamana koulutuksena, joka valmentaa hyvien EU-projektien valmisteluun. Viittaukset [1] [2] [3] [4] 5 3/2008