Kenelle metsän äänet?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kenelle metsän äänet?"

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 26. MAALISKUUTA 2015 Nro 6 PERUSTETTU 1933 Kenelle metsän äänet? Metsälehti selvitti, minkä puolueiden ehdokkaita metsänomistajat aikovat äänestää eduskuntaan. Sivut 9 12 Kuva Anna Back Uutinen: Metsät on taas inventoitu sivu 3 Haastattelu: Raportti torjuu kiinteistöveron sivu 6 Metsänhoito: Taimikkoon, mars! sivut Kokeiltua: Polariksen uutuuskelkka testissä sivu 20

2

3 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO tässä numerossa AJASSA Uutuuskolumnisti kaipaa keskustelua Metsäala yrittää vaieta ongelmiaan kuoliaaksi, Heikki Smolander sanoo. Sivu 5 Metsätilakauppa teki ennätyksen Sivu 7 Mikko Riikilä a j Etujärjestöt ovat törmäyskurssilla Sivu 8 Katseet jo kohti kesäleimikkoja Sivut a METSÄSTÄ Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan suuri osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turv la. Pohjoisessa puureserviä Suurimman kestävän ja toteutuneiden hakkuiden ero (ainespuukertymä, milj. m3/v) 2,57 s Kulttuurikohteet saatu kartoitettua Sivut Metsä tuottaa, kun on monessa mukana Sivut Kontortamännystä oli turha luopua Sivu 19 Ammattisahaus vaatii ajokortin Ruotsissa Suomeen moottorisahakorttia on kaavailtu vain vapaaehtoisena. Sivu 21 PILKKEITÄ Energiapuun hinta ei ole kohdallaan Jos tavaran tuottaminen maksaa sen arvoa enemmän, puuhastelussa ei ole mieltä, Veli Pohjonen kirjoittaa. Sivu 24 Hakkuutyömaa houkuttaa riistaa Sivu 25 Näsijärven uitto kansien väliin Sivu 26 Alligaattorilammikoihin ei harvesterilla mennä Sivu 30 Täällä sitä puuta olisi VMI: Puuta riittää uusille tehtaille, mutta aiempaa suurempi osa pitää hankkia turv ta. MIKKO HÄYRYNEN Metsien vuosikasvu on noussut 105,5 miljoonaan kuutiometriin ja puuvaranto 2,4 miljardiin kuutiometriin, juuri valmistunut 11. valtakunnan metsien inventointi (VMI) osoittaa. Luonnonvarakeskuksen inventointi mittaa mennyttä kasvua ja kasvuluvut tarkoittavat vuotta Kasvua ovat vauhdittaneet etenkin parhaassa kasvuiässä olevat ojitusalueet ja Pohjois-Suomen mittavat uudistusalat sekä se, että puustopääoma on ylipäätään kasvanut. Ilmastonmuutos ja metsänjalostus vaikuttavat samaan suuntaan, mutta vaikutusta on yliarvioitu. Kasvu nousee vieläkin, mutta hitaammin luvulta tähän päivään kestänyttä kasvupyrähdystä ei enää nähdä, erikoistutkija Kari T. Korhonen sanoo. Korjaamatonta puuta etenkin suomaakunnissa Suurin runkopuun hakkuumäärä, joka ei pienennä huomisen hakkuumahdollisuuksia, on 81 miljoonaa kuutiometriä ja sen arvioidaan nousevan 86 miljoonaan ensi vuosikymmenellä. Teollisuus on viime vuosina käyttänyt kotimaan puuta 53 miljoonaa kuutiometriä. Uudet sellutehtaat lisäisivät havukuitupuun käyttöä jopa 14 miljoonalla kuutiometrillä. VMI:n mukaan kotimaan puu riittää. Toinen kysymys on, että saadaanko sitä kannattavasti markkinoille. Professori Tuula Packalen korostaa, että VMI:stä nähdään metsävarojen suuruusluokat, mutta ei puunhankinnan kustannuksia. Iso osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turv la. Mikä on todellinen hankintakustannus, jossa ovat mukana kuljetus ja korjuu, ja kuinka hyvin hintaodotus ja maksukyky kohtaavat, hän pohtii. Alihakattuja maakuntia ovat etenkin Lappi, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Pienimmät lisäämismahdollisuudet ovat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Hämeessä. Hintapainetta eri suuntiin VMI-tuloksista ja ennakoidusta kysynnän kasvusta voi päätellä, että hintapaineet ovat mäntykuitupuulla ylöspäin ja Etelä-Suomen kuusikuitupuulla alaspäin. Jos sellutehtaat rakennetaan, niin 2,21 1,68 0,85 1,95 1,65 1,99 1,66 2,02 0,90 1,99 0,03 Lähde: Luke 0,98 0,48 1,02 kilpailu kasvaa hankinta-alueiden raja-alueilla. Etenkin mäntytukin hakkuita pitää lisätä, jotta tarvittava mäntykuitupuu saadaan liikkeelle. Toisaalta Etelä-Suomessa kuusikuitupuuta on käytön kasvua enemmän, Tuula Packalen sanoo. Varttuneissa kasvatusmetsissä parhaan laadun runkoja on selvästi vähemmän kuin uudistuskypsissä metsissä, joten sahojen pitää jatkossa elää heikkolaatuisemman tukkisuman kanssa. Tilanne saattaa olla väliaikainen. Nuorissa kasvatusmetsissä paraslaatuisia tukkirunkoja on ainakin lukumäärällisesti. Osa niistä poistuu harvennuksissa, joten päätehakkuuvaiheen puuston laatua on vaikea ennustaa. Vakavia metsätuhoja varsin vähän Töitä nuorten metsien kanssa riittää, sillä sekä taimikonhoidon että ensiharvennusten rästit ovat noin hehtaaria. Inventoinnin mukaan energiapuuta riittää tavoiteltuun 13,5 miljoonan kuutiometrin korjuuseen, jos puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina. Todellisuus metsätuhoista on mielikuvaa lievempi. Vakavia tuhoja on vain kolmella prosentilla metsäalasta. Tunnistetuista syypäistä suurimpia ovat lumi, sienitaudit kuten juurikääpä ja hirvi. Jyrsijätuhot sen sijaan ovat marginaalisia. s a

4 4 ajassa 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 METSALEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS VERKKOKESKUSTELU Silmiini ei ole sattunut yhtään kuusentaimien kasvu -laatuvertailua. Nettiä selaamalla selvisi, että ainakin Metla tutkii asiaa. Lienevätkö tutkimustulokset niin tulenarkoja, ettei niistä kerrota taimien käyttäjille? Timppa Entisenä taimitutkijana sanoisin, että istutustaimien kasvuun vaikuttaa eniten sellaiset tekijät kuin alkuperä eli siemenen tyyppi, taimen tyyppi, taimihuolto, istutuksen huolellisuus ja tietysti istutuspaikan olosuhteet. Näihin tekijöihin verrattuna taimitarhan vaikutus on niin häviävän pieni, ettei sitä varmaan pystyttäisi kokeellisesti edes osoittamaan. A. Jalkanen Sitten vielä vaikuttaa aika paljon sekin, jätetäänkö istutetut taimet ensimmäisiksi elinvuosiksi oman onnensa nojaan, vai huolehtiiko joku niistä. Puun takaa Hyvänkin taimen saa hengiltä, jos on tohelo istuttaja. Varastoinnin merkitystäkään eivät kaikki tajua, taimet voivat olla puolikuolleita jo istutusvakassa. Yhistyksen metsuri Taisi olla Matti Kärkkäinen, joka huomasi, että taimitarhatoimituksissa pisimmät taimet jatkavat voittoisaa kasvua myös vuosien kuluttua. Eli jos halutaan hyvää taimiainesta metsiin, ostetaan 1-vuotiasta hyvin kasvanutta tavaraa. Kuitupuun kasvattaja 2-vuotiailla tulee joskus ahtautunut juuristo ja siksi pikkupaakussa oleva 2-vuotias taimi ei saisi olla kovin pitkä ja että juuristovarsi-suhde on sopiva. Ahtautunut juuristo näkyy heikompana pituuskasvuna. Ammattiraivooja gallup Aiotko äänestää? Ei 12% Yhteinen tavoite, erilaiset keinot Metsälehden teettämä vaaligallup vahvistaa ilmiön, joka näkyy muissakin puoluekannatuskyselyissä. Eduskuntavaalien voittajaksi veikattu keskusta on lisännyt kannatustaan myös metsänomistajien keskuudessa. Mielenkiintoista on, että keskusta on saamassa lähes puolet metsänomistajien äänistä. Se oli ykkössijalla myös viime eduskuntavaalien alla 2011 tehdyssä kyselyssä, mutta ero seuraaviin oli paljon pienempi. Silloin vajaa kolmannes metsänomistajista aikoi äänestää keskustaa. Tällä kertaa kannatuskyselyssä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneiden puolueiden paikat ovat vaihtuneet. Yllättäen perussuomalaiset näyttävät menettävän metsänomistajien ääniä kokoomusta enemmän. Kokoomus on noussut toiseksi suosituimmaksi puolueeksi 19 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten suosio on pudonnut 13 prosenttiin, NÄKÖKULMA Metsäpuolue r.p. Metsää omistaa eri tavoin noin suomalaista. Joukkoon mahtuu myös alaikäisiä, mutta varovaisenkin arvion mukaan äänioikeutettuja metsänomistajia on Lasketaanpa. Suomessa on yhteensä noin 4,4 miljoonaa äänioikeutettua. Heistä metsänomistajia on siten noin 16 prosenttia. Sillä pääsisi läpi tuurista ja metsänomistajien äänestysaktiivisuudesta riippuen kansanedustajaa. Suurimman puolueen asemasta LUKIJAKUVA kun se neljän vuoden takaisessa kyselyssä oli 20 prosenttia. Muutoksia selittää hallituksen kompurointi loppusuoralla suurten rakenneuudistusten kanssa, mikä on satanut opposition ja varsinkin keskustan laariin. Samassa sumassa oli metsäalalla eripuraa aiheuttanut haketuki, jonka eduskunta hyväksyi täpärästi. Esitystä vastustanut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kiirehti sälyttämään äänestystuloksen salista puuttuneiden perussuomalaisten syyksi. Muuten hallitus on suoriutunut metsäpolitiikasta vähintään tyydyttävästi. Harva sen edeltäjistä on urakoinut yhtä paljon isoja metsäalan lakiuudistuksia. Saavutusten listalla on myös muun muassa biotalousstrategia. Tästä on seuraavan hallituksen hyvä jatkaa. Suunta on selvä. Kaik Metsäpuolue r.p. ei kilpailisi, mutta paikka hallitusneuvotteluissa olisi taattu. Ehdotus hallitusohjelmaksikin olisi valmis ehkä yksipuolinen, mutta silti. Pääkohtia olisivat metsien kiinteistöveron torppaaminen, metsäverotuksen uudistaminen ja kotimaisen energian edistäminen. Muuten olisi varaa olla joustava. Ehkä jo ensi vaaleissa? EERO SALA ki puolueet haluavat edistää luonnonvaroihin perustuvaa taloutta, mutta keinoista mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi SITAATTI Vaikka ihmisten mieltymykset vaihtelevat, niin osin niitä ohjaavat hyvin alkukantaiset perustarpeet. Esimerkiksi metsän suojasta avautuvat näkymät koetaan useimmiten miellyttävinä, koska niihin liittyy turvallisuuden ja hallinnan kokemus. Tällaiset kokemukset ovat harju illa liikkuessa tavallisia. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Terhi Ryttäri harjumetsien hoidosta. Pystykarsintaa Koura puussa ja sovellettua karsintaa: tätä se nykypäivän talvisavotointi pitää sisällään. Vuosi vuodelta isompia koivunreuhakkeita joutuu ylispuuhakkuilla poistamaan. Suorittava porras Moni äänestäjä epäröi yhä valintaansa, mikä näkyi myös Metsälehden gallupissa. Ehdokkailla on siis vielä hyvin aikaa vaikuttaa metsänomistajiin. Yksi keino siihen on Metsälehden ja Tapion vaalikone, johon parhaillaan keräämme kansanedustajaehdokkaiden vastauksia. Äänestäjille vaalikone aukeaa vastaajia 167 Kyllä 88% Uusi kysymys: Kasvatatko visakoivua? Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Osallistu kyselyyn osoitteessa Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Sähköposti:

5 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 ajassa 5 AJankoHTAINEN Metsäala vaikenee Suoran keskustelun puute haittaa metsätalouden kehitystä, sanoo Metsälehden kolumnistina aloittava tutkija Heikki Smolander. VALTTERI SKYTTÄ, teksti KIMMO BRANDT, kuva Metsälehden sivuille on luvassa lisää suoraa mutta perusteltua puhetta metsäalan nykytilasta. Näin lupaa lehden uusi kolumnisti, metsäntutkija Heikki Smolander. Smolander on kommentoinut julkisuudessa aiemmin suorasanaisesti muun muassa metsätalouden tukijärjestelmiä ja organisaatiouudistuksia. Työuransa juuri päättävä tutkija ei aio muuttaa reipasta tyyliään eläkkeelläkään. Jussi Kylätasku määritteli aikanaan kirjailijan roolin niin, että kun hän näkee edessään seinän, hän potkaisee. Jos seinä kaatuu, oli aikakin. Jos se kestää, hyvä on. Smolander aikoo siis kyseenalaistaa metsäalan rakenteita. Hän ihmettelee sitä, etteivät metsäalan toimijat halua tuoda mielipiteitään julkisuuteen omilla nimillään. Metsäala haluaa peitellä ongelmiaan. Kuvitellaan, että ongelmat häviävät sillä, kun ne kielletään tai niistä vaietaan. Metsäntutkimus kriisissä Kirjoituksissaan Smolander aikoo käsitellä kotimaista metsätaloutta ja sen parannusmahdollisuuksia. Kokenut tutkija sanoo, että suomalaismetsien erinomaisuutta hehkutetaan tällä hetkellä liikaa. Vastoin juhlapuheita metsien tilanne ei ole niin hyvä. Alle kolmasosa nuorista kasvatusmetsistä on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa. Se ei ole kunniakas tilanne maailman johtavalle metsätalousvaltiolle. Suonenjoen metsäntutkimusasemaa pitkään johtanut Smolander jää eläkkeelle aikana, jolloin metsäntutkimus on syvässä murroksessa. Valtio leikkaa tutkimusrahoitustaan ja Metla liitettiin uuteen Luonnonvarakeskukseen. Uudistus on tuonut syvän kriisin metsäntutkimukseen. Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla ei paljon metsää näy, Smolander sanoo. Hän toivoo, että tilanne paranee jossain vaiheessa. Argumentoivan keskustelun puute on yksi metsäalan uusiutumisen este. Kun on erilaisia, perusteltuja mielipiteitä, löytyy uutta ja maailma muuttuu. Smolanderin ensimmäinen kolumni löytyy tuosta alta. FakTA Heikki Smolander»» 65-vuotias metsäntutkija.»» Jää eläkkeelle Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan paikalta.»» Viime vuosien päällimmäinen työsarka metsäntutkimushankkeiden järjestely ja johtaminen.»» Kolumnikirjoittelun ohella aikoo eläkkeellä paneutua puutarhakasvien viljelyyn. Heikki Smolanderin mielestä metsäalan rakenteita tulee koetella ja tarvittaessa uudistaa. KOLUMNI Siemenet liian pieni toimiala kilpailulle Metsäpuiden siemenhuoltoa maa- ja metsätalousministeriö on pannut kuntoon kymmenen vuoden välein teettämällä työryhmämuistioita. Puolenkymmentä vuotta sitten niitä valmistui kaksi: Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus sekä Metsäpuiden siementarvearvioryhmän muistio. Nyt työryhmäkauden puolivälissä on hyvä vaihe katsoa onko tilanne kohentunut, eli realisoituvatko metsänjalostukseen laitetut mittavat panokset. Se edellyttää, että metsänviljelyyn on saatavissa jalostettua materiaalia ja sitä myös käytetään. Luonnollisesti viljelytaimikot on myös hoidettava kunnolla. Koivun istutukset tehdään jalostetulla materiaalilla. Männyn taimitarhakylvöistä reilu puolet tehdään jalostetulla siemenellä ja kylvöistä alueesta riippuen prosenttia. Jalostettu kuusen siemen on niukkuusartikkeli. Sen osuus oli vuosituhannen vaihteessa jo noin 80 prosenttia, mutta on sen jälkeen vaihdellut ollen alimmillaan 20 prosentin luokkaa. Mikä tässä mättää? Kuusen kohdalla on kyse saatavuudesta. Siemenviljelmiä perustettiin mäntyhuuman aikaan liian vähän ja usein huonoille kasvupaikoille. Hoitoakin laiminlyötiin. Kuusella hyviä siemenvuosia on vain 1 2 vuosikymmenessä. Uuden polven siemenviljelysten perustaminen ja hoito ovat kunnossa ja ne antavat lisää jalostushyötyä. Männyn osalta on kyse myös halusta maksaa hyvästä perimästä. Metsänomistajat, jotka ovat valmiita maksamaan tuotantoeläinten ja koirien hyvistä vanhemmista, eivät ole valmiita maksamaan jalostetusta siemenestä vaan käyttävät halvempaa metsikkösiementä. Siemenhuolto tulee kuntoon vain rakenteellisella muutoksella, sillä sen perimmäinen ongelma on vakavan kehitystyön puute. Vahvasti yhteiskunnan tukeen pohjaavalla toimialalla on kisaamassa kolme valtion organisaatiota: Siemen-Forelia, Siemen-Tapio ja Otso. Koko toimialan liikevaihto on alle viisi miljoonaa euroa. Ministeriö uskoo, että näinkin pienellä tukiin pohjaavalla toimialalla kilpailu tuo tehokkuutta enemmän kuin keskitetty tutkimukseen pohjaava kehitystyö. Näennäiskilpailua parempi vaihtoehto on yhdistää voimat ja perustaa yksi, siementen käyttäjien ja tutki- joiden kanssa yhteistyössä toimiva, voittoa tuottamaton organisaatio, joka vastaa siemenhuollon koko prosessista. Laittamalla siemenen hintaan kohtuulliset kehittämiskulut saadaan hoidettua monet nykyisen siemenhuollon ongelmat. Käyttäjien valvoman monopolin epäilijöille suosittelen paneutumista Ekokem Oyj:n historiaan. Kolmen toimijan omistajat ovat hiljan ylpeilleet siemen bisneksensä olevan plussalla. Verovaroilla plussalla olo ei ole ylpeilyn paikka silloin, kun edes perusasiat eivät ole kunnossa. Ylpeillä voi sitten, kun on saatavilla riittävästi hyvää jalostettua materiaalia. Tähän päästään parhaiten luopumalla näennäiskilpailusta ja turhista tuista. Siementen käyttäjien on otettava vastuu ja kustannukset omiin käsiin. Jalostushyöty ja paremmat saannot taimitarhoilla ja kylvöaloilla peittävät siemenen hintaan tulevat kehittämiskustannukset. Heikki smolander Kirjoittaja on erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa.

6 12 ajassa 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO henkilöä työskenteli puunkorjuussa tammikuussa 2015 (5 400 henkilöä tammikuussa 2014) Lähde: Luke puukauppa Energiapuun hinnat nousivat MIKKO HÄYRYNEN Viime vuoden lopulla energiapuun hinnat nousivat, mutta korjuumäärät pienenivät. Suurimman energiapuulajin eli karsitun rangan kantohinta nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä kahdeksan prosenttia. Koko maan keskihinta oli 4,3 euroa kuutiometriltä. Hankintahinnat nousivat kolmella prosentilla 25,1 euroon. Energiapuusta oli karsittua rankaa hieman yli puolet. Karsimattoman kokopuun hinnat olivat pystykaupoissa 0,7 ja hankintakaupoissa 21,3 euroa. Hankintapuu kallistui koko vuoden ajan ja pystykauppapuu vuoden jälkipuoliskolla etenkin rangan ja latvusmassan hintojen noustessa. Energiapuun kauppa hiljeni selvästi alkukesän jälkeen ja laajoilla alueilla jopa pysähtyi. Taustalla oli hakkeen heikko menekki, suuret puuvarastot, lauha loppuvuosi ja tukipolitiikan muutokset. Tasaisimmin kävi karsitun rangan ja kokopuun kauppa. Luonnonvarakeskuksen tilastoimat hinnat eivät sisällä tukia. Korjuutuki on koko maassa seitsemän euroa ja nuoren kasvatusmetsän harvennuksen tuki 4 7 euroa kuutiometrille. Taulukko viereisellä sivulla Metsäneuvoja Teemu Paavola kävi viime perjantaina tekemässä suuren harvennusleimikon perikunnan omistamalle metsätilalle Rovaniemen pohjoispuolella. Kesäleimikoita tekemään Nyt on aika tehdä puunmyyntisuunnitelma eli leimikko. Kesäkohteilla on kohtalainen kysyntä. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Vaikka puukauppa on viime viikkoina käynyt nihkeästi, puuta tarvitaan kevään ja kesän korjuuseen. Nyt on sopiva aika suunnitella puunmyyntejä. Etelässä ovat maat jo sulaneet ja Pohjois-Suomessa vallitsevat hankikelit. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Teemu Paavola on viime viikot hiihdellyt uutterasti leimikoita tekemässä. Kelitkin ovat olleet todella hyvät, metsässä on voinut hiihtää jopa tavallisilla suksilla. Muuten olosuhteet ovat metsässä liikkujan kannalta olleet Pohjois-Suomessa vaihtelevat. Alkuvuodesta oli metrin verran pehmeää lunta, eikä edes moottorikelkalla päässyt kunnolla etenemään. Sitten jatkui upottavaa suojakeliä useampi viikko. Nyt on ollut toinen ääripää hanki kestää ja metsätietkin ovat pysyneet jäässä. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9 12 keskiarvo Koko maa Kantohinnat 54,42 54,07 41,73 15,74 16,64 15,35 22,45 23,58 Uudistushakkuu 56,00 54,99 43,32 17,20 17,83 16,94 24,49 24,61 Harvennushakkuu 48,25 47,57 38,00 14,56 14,83 14,17 19,37 Ensiharvennus 45,00 44,61 33,58 14,28 13,72 13,35 20,92 Hankintahinnat 57,45 54,92 47,49 27,81 30,24 29,34 34,14 KYMI-SAVO Kantohinnat 56,11 54,81 43,14 15,61 16,59 15,34 21,82 Uudistushakkuu 57,37 55,73 44,51 17,14 17,93 17,29 Harvennushakkuu 49,48 46,95 38,43 14,86 14,76 14,41 Ensiharvennus 45,92 45,10 13,40 13,96 12,96 Hankintahinnat 57,59 55,63 49,53 28,85 29,45 29,67 Etelä-Suomi Kantohinnat 54,63 54,56 40,27 15,46 17,11 15,56 22,32 Uudistushakkuu 56,47 55,37 41,48 16,43 18,20 16,87 23,11 Harvennushakkuu 49,69 49,80 14,97 14,99 14,68 Ensiharvennus 45,87 45,54 14,80 15,04 14,40 21,83 Hankintahinnat 61,07 55,92 45,64 28,15 31,48 28,46 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 55,58 53,79 16,73 16,95 16,64 24,22 25,39 Uudistushakkuu 56,80 54,35 18,43 17,37 17,70 26,10 26,24 Harvennushakkuu 46,80 14,61 14,49 14,36 19,71 Ensiharvennus 46,19 14,89 14,97 22,53 Hankintahinnat 53,31 51,13 27,53 28,44 33,90

7 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 ajassa 13 Hyvät kelit ovat helpottaneet leimikon tekijöiden lisäksi muitakin metsässä liikkujia. Metsänhoitotöitä ja metsätilakauppoja on ollut helppo suunnitella, etenkin jos kohteet ovat syrjäisiä. Paavolaa ovat työllistäneet leimikoiden teot sekä jonkin verran tila-arviot. Leimikoita on tehty normaalin puunmyynti- tai hoitotarpeiden pohjalta, Paavola kertoo. Kemeroilla kohta kiire Myös kemeran vajaatuottoisten metsien uudistamistuen loppuminen on herättänyt metsänomistajat leimausten tekoon. Paavolan mukaan kemerakohteita löytyy vielä etenkin sellaisten metsänomistajien metsistä, jotka eivät ole puuta kovin innokkaasti myyneet. Kemeratuen saa niiden vajaatuot- toisten metsien uudistamiseen, joiden puista on tehty kaupat viimeistään 17. huhtikuuta. Hakkuiden ja uudistamistöiden tekemiseen on sen jälkeen useampi vuosi aikaa. Kemerakohteiden puukertymä jää yleensä vähäiseksi, keskimäärin kuutiometriin hehtaarilla. Sen vuoksi mukaan tarvitaan tavallisesti myös muuta hakkuuta, harvennusta tai uudistushakkuita. Isoja leimikoita Paavolan tekemät leimikot ovat viime viikkoina olleet lappilaisittain melkoisen suuria, puuta saattaa kertyä kuutiometriä. Esimerkiksi viime viikolla Paavola lävi hiihtelemässä erään kuolinpesän noin sadan hehtaarin tilalla. Hakkuita ei ollut tehty 30 vuoteen, joten leimikonpaikkoja ei tarvinnut etsiä. Puunmyyntisuunnitelmaan kerättiin kesäkorjuukelpoiset harvennukset, joista kertyy puuta noin tuhat kuutiometriä. Koska leimikko sijoittuu hyvän metsätien varteen, kohde houkuttelee ostajia. Leimikkoa tehtäessä kerätään hakkuukohteista tarvittavat puustotiedot ja tallennetaan ne leimausselosteeseen. Perinteistä nauhoitusta tehdään Paavolan mukaan lähinnä tilanrajoille. Myös hakkuutavan muutoskohdat merkitään, jos vierekkäisillä kuvioilla on eri hakkuutapa. Tarjouksia on kesäkohteista tullut ihan kohtalaisesti, mutta mitään suurta ryntäystä ei puukaupoille ole ollut. Osa ostajista on tehnyt tarjouksia melko valikoivasti., Paavola kertoo. Talvitiekohteet pian korjattu Vaikka talvikelit ovat Lapissa jatkuneet viime viikot hyvinä, leimikoiden korjuussa ollaan Paavolan mukaan siirtymässä talviteiden varsilta kesäajokelpoisten teiden äärelle. Hakkuukohteet voivat edelleen olla talvikorjuun vaativia, mutta puuta ei enää juuri uskalleta korjata talviteiden varsille. Muutama lämmin päivä sulattaa helposti tiet sellaisiksi, että tukkirekoilla ei leimikolle ole enää asiaa. Talvikohteita on Lapissa saatu korjattua kohtalaisesti, vaikka talvi tuli normaalia myöhemmin ja kevät aikaisemmin, joten talvikorjuuaika on jäämässä vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Kantohintojen kehitys Lapissa Euroa Ostomäärät m3 viikolla 12 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 50 Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Mäntytukki Metsäkeskus Määrä Kuusitukki m 3 Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kuusikuitu Kainuu Mäntykuitu Koivukuitu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 60 0,6 0, m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla viikot 1 12, vko Energiapuun kantohinnat loka joulukuussa 2014 Alue Puutavaralaji /m³ Kannot Latvusmassa Kokopuu Rankapuu Keskimäärin Koko maa 0,95 3,45 0,74 4,34 3,62 Etelä-Suomi 0,75 4,02 1,73 3,44 3,41 Keski-Suomi 1,15 3,71-0,94 6,46 4,68 Savo-Karjala 0,48 2,12 2,60 2,05 Kymi-Savo 3,00 1,51 2,46 2,64 Etelä-Pohjanmaa 1,18 3,50 6,31 5,09 Kainuu-Pohjanmaa 2,78 1,59 1,84 2,16 Lappi 2,31 Tilasto kattaa noin kaksi kolmasosaa koko maan energiapuun kaupasta. Lähde: Luke Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ETELÄ- POHJANMAA KESKI- SUOMI ETELÄ- SUOMI LAPPI KAINUU- POHJANMAA SAVO- KARJALA KYMI- SAVO KESKI-SUOMI Kantohinnat 55,59 54,54 41,48 15,79 17,18 15,88 Uudistushakkuu 57,11 55,42 43,53 17,00 18,27 17,50 Harvennushakkuu 48,47 48,09 14,67 15,49 13,93 Ensiharvennus 45,85 44,74 15,06 14,08 14,06 Hankintahinnat 56,14 54,38 46,48 28,35 29,00 29,07 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 51,34 50,78 15,81 15,33 15,06 22,04 24,61 Uudistushakkuu 52,63 51,75 16,85 16,02 16,18 24,26 Harvennushakkuu 45,23 13,40 12,57 19,12 Ensiharvennus 14,50 13,38 19,37 Hankintahinnat 52,82 53,59 26,28 25,85 28,74 SAVO-KARJALA Kantohinnat 53,42 52,15 41, ,37 14,61 20,17 Uudistushakkuu 55,36 53,52 43,50 16,77 17,03 16,74 Harvennushakkuu 47,60 45,59 14,53 14,45 14,19 Ensiharvennus 44,63 43,00 12,96 10,40 12,21 Hankintahinnat 55,85 53,53 45,15 28,41 28,37 30,56 35,69 LAPPI Kantohinnat 45,86 44,29 16,32 14,40 13,47 20,36 Uudistushakkuu 47,34 45,02 17,63 15,97 14,35 22,58 Harvennushakkuu 43,16 12,73 18,38 Ensiharvennus 41,00 15,01 11,66 Hankintahinnat 53,91 27,21 29,94

8 MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 M E metsänhoito Aika tarkastaa taimikko T S ä s t ä Kun lumet ovat sulaneet, on aika tarkastaa taimikoiden kunto. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen ja metsänomistaja Pertti Linnamäki kävivät maaliskuun puolivälissä katsomassa, miten Mäntsälässä sijaitseva taimikko voi. Keväinen käynti taimikossa kertoo, miten taimet ovat selvinneet talvesta. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Lumien sulettua on aika käydä tarkastamassa taimikoiden kunto. Näkyvyys on taimikoissa silloin parhaimmillaan, sillä heinät eivät ole vielä ehtineet vallata aluetta. Kun lumi on sulanut, näkee taimista koko rungon. Voi katsoa, onko kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat, sanoo metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen. Taimia voivat koetella talven aikana niin myyrät, routa kuin lumikin. Myyristä tuhoja aiheuttaa eniten peltomyyrä. Se nakertaa lumipeitteen alla sekä havu- että lehtipuiden taimien kuorta. Jos taas havupuiden kärkisilmut on syöty ja latvakasvaimien kuorta nakerrettu, on kyseessä todennäköisesti metsämyyrä. Hienojakoisilla mailla taimien riesana on routa. Routa nostaa varsinkin syksyllä istutettuja taimia herkästi ylös maasta. Jos taas taimikkoa ei ole syksyllä heinätty, on lumen painosta lakoontunut heinä voinut taittaa taimia. Alkukeväästä uhkana on ahava. Ahavaa esiintyy, jos puu ei saa vettä jäätyneestä maasta mutta haihdunta on suurta aurinkoisen ja tuulisen sään takia. Seurauksena on latvaversojen kuivuminen. Lisäksi keväällä voi esiintyä hallaa. Kuitunauhaa mukaan Taimikon tarkastus onnistuu ilman erityisiä työvälineitä, mutta Kukkonen kehottaa ottamaan mukaan hieman kuitunauhaa. Heikentyneet tai arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla. Silloin niiden kunto on helppo käydä tarkastamassa uudelleen kesällä tai syksyllä, hän sanoo. Taimikko kannattaa Kukkosen mukaan käydä läpi järjestelmällisesti, mutta jos kuvio on laaja, tulee ainakin riskialttiit paikat tarkastaa. Tällaisia ovat painanteet, joissa hallan vaara on suuri sekä rehevimmät laikut, joissa myyrät viihtyvät. Myyrille on tyypillistä suuri kannanvaihtelu. Tuhoriski on suurin myyräkantojen ollessa huipussaan. Jos on oletettavissa, että myyrät ovat tehneet taimikossa tuhojaan, kannattaa taimikon tarkastukseen Kukkosen mukaan varata mukaan myös mittakeppi. Sen avulla voi selvittää, onko taimikossa riittävästi elinvoimaisia taimia. Mittakepin kanssa pyörähdetään ympäri ja lasketaan muodostuneen ympyrän sisälle osuneiden taimien määrä. Jos mittakeppi on neljän metrin mittainen, vastaa jokainen taimi 200 taimea hehtaarilla. Metsänhoidon suositusten mukaan kuusen taimia tulisi olla hehtaarilla 1 800, männyn taimia ja koivun taimia Kukkonen suosittelee täydennysistutusta, jos elinvoimaisten taimien määrä on kymmenen prosenttia pienempi. Toki taimia tulee luontaisestikin, mutta ne eivät yleensä ole taloudellisesti yhtä arvokkaita kuin istutustaimet. Lisäksi kato on usein laikuittaista, kun taas tavoitteena on tasainen taimikko, hän sanoo. Väri hyvä mittari Mistä terveen taimen tunnistaa? Kukkosen mukaan siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuores-

9 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 METSÄSTÄ 15 Vinkit taimikon tarkastukseen Istutuspaikalla on väliä. Tarkasta taimikon kunto heti lumien sulettua. Tarkasta taimien kunto. Käy taimikko läpi mahdollisimman tarkasti. Painanteeseen kertyvä lumi painaa herkästi taimen kumoon, kun taas mättääseen istutettu taimi selviää talvesta pystyssä. Terveen taimen tunnistaa siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuoressa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo suorassa. Katso, onko taimien kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat. Terveen taimen neulaset ja silmut ovat vihreät. Kierrä koko metsä. Merkitse heikentyneet taimet kuitunauhalla ja tarkasta niiden kunto uudelleen kesällä tai syksyllä. Kuitunauhaa mukaan. Arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla ja tulla tarkastamaan uudelleen kesällä tai syksyllä. Jos kuolleita tai vaurioituneita taimia on paljon, arvioi täydennysistutuksen tarve. 6 Tarkasta taimikon kunto uudelleen viimeistään syksyllä. Taimikon lisäksi kannattaa tarkistaa, miten metsä muuten voi. Pertti Linnamäen kuusta ja koivua kasvava kaksijaksoinen metsikkö kaipaa pian koivujen harvennusta. sa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo suorassa. Esimerkiksi koivuntaimien kunnon näkee tosin lopullisesti vasta lehtien puhjettua. Kaikki vaurioituneetkaan taimet eivät ole elinkelvottomia. Esimerkiksi ahava aiheuttaa yleensä lähinnä kasvutappiota. Hallan aiheuttamat vauriot sen sijaan vaihtelevat pelkistä kasvutappioista rungon laatuvikoihin. Pienimpiä taimia halla myös tappaa. Itse kävisin läpi koko metsikön ainakin kerran vuodessa. Myös peltomyyrä voi tappaa taimen. Taimi kuolee, jos syöntijälki ulottuu rungon ympäri. Pienemmät syöntijäljet kylestyvät mutta voivat vioittaa puuainesta. Metsämyyrien tekemä silmujen syönti taas aiheuttaa varsinkin mäntyihin mutkia. Jos vaurioituneita taimia ei ole paljon, voi ne Kukkosen mukaan jättää kasvamaan ja poistaa harvennusten yhteydessä. Jos taas kato on suuri, kannattaa taimikkoa täydentää uusilla taimilla. Taimia on Kukkosen mukaan keväisin yleensä hyvin saatavilla täydennysistutuksiin. Jos tarvittava taimimäärä lähentelee tuhatta, siirtyy täydennysistutus kuitenkin todennäköisesti syksyyn. Täydennystaimiksi kannattaa valita isopaakkuisia varttuneita taimia. Mitä varttuneempi taimikko on, sitä varttuneempia tulee täydennystaimien olla. Jos kato iskee heti istutusta seuraavana talvena, voi täydennysistutuksessa käyttää kaksivuotisia taimia. Heinää kasvavassa taimikossa pärjää parhaiten kolmivuotinen isopaakkuinen taimi, Kukkonen sanoo. Tarkastuskierros kattavaksi Miten kauan taimikko sitten vaatii tarkastuskäyntejä? Kukkosen mukaan taimikossa tulee käydä vähintään kaksi kertaa kasvukaudessa vähintään kahtena vuotena istutuksen jälkeen. Sen jälkeen taimet pärjäävät yleensä vesakonraivaukseen asti omillaan. Minimi on keväällä ja syksyllä. Keväällä tulee käydä tarkastamassa taimien kunto ja syksyllä polkemassa heinä taimien ympäriltä, Kukkonen sanoo. Hänen mukaansa metsään ei kuitenkaan kannata mennä tarkastamaan pelkän taimikon kuntoa. Kerralla kannattaa kiertää isompi ala. Itse kävisin läpi koko metsikön ainakin kerran vuodessa. Nykyisin on kaikenlaisia vitsauksia, esimerkiksi kirjanpainajia, jotka tappavat varttuneita kuusikoita. Tuhoalueille vielä tukea Talven aikana tuhoutuneen taimikon uudistamiseen voi vielä muutaman viikon ajan hakea valtion myöntämää kemeratukea. Uudessa kemeralaissa metsänuudistamista ei näillä näkymin enää tueta. Nykyisen kemeralain mukaan metsäalueen uudelleenviljelyyn saa tukea, jos viljellyn alueen joutuu uudistamaan myrsky- tai lumituhon tai jonkin muun luonnontuhon takia. Jos metsäalue on alun perin viljeltykin kemeratuella, saa tukea myös täydennysviljelyyn. Tuen saaminen edellyttää, että taimikko on kehityskelvoton ja kooltaan vähintään puoli hehtaaria. Tukihakemuksen on oltava Suomen metsäkeskuksessa viimeistään 17. huhtikuuta.

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 Jari Viitanen ja Pekka Ollonqvist Uuden aluejaon vaikutus puumarkkinoiden hintainformaatioon Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 WWW.METSALEHTI.FI Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille.

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2014 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Lusto juhlii kiireen keskellä 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 Ajankohtaista: Metsä Group

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kuusesta tuli museotavaraa

Kuusesta tuli museotavaraa METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. ELOKUUTA 2014 Nro 15 WWW.METSALEHTI.FI Kuusesta tuli museotavaraa Mäntän Serlachius-museoiden uusimpaan rakennukseen kului 23 kilometriä kuusilautaa. Sivut 16 17

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Puukauppa alueittain 2013

Puukauppa alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 11/2014 Puukauppa alueittain 2013 1.4.2014 Martti Aarne Vuoden 2013 reaalinen kantohintataso 2 prosenttia edellisvuotta korkeampi

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 28. ELOKUUTA 2014 Nro 16 WWW.METSALEHTI.FI Mokan kanssa hirvijahtiin Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 16.1.2002 608 Vuoden 2001 puukauppa jäi 30 miljoonaan kuutiometriin Vuosi 2001 oli puumarkkinoilla hiljainen, vaikka marraskuun myrskyt lisäsivätkin

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001. Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa 19.12.2001 605

Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001. Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa 19.12.2001 605 Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.12.2001 605 Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa Koko syksyn puolivauhdilla käyneessä puukaupassa näkyi marraskuussa piristymisen merkkejä.

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot