Kenelle metsän äänet?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kenelle metsän äänet?"

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 26. MAALISKUUTA 2015 Nro 6 PERUSTETTU 1933 Kenelle metsän äänet? Metsälehti selvitti, minkä puolueiden ehdokkaita metsänomistajat aikovat äänestää eduskuntaan. Sivut 9 12 Kuva Anna Back Uutinen: Metsät on taas inventoitu sivu 3 Haastattelu: Raportti torjuu kiinteistöveron sivu 6 Metsänhoito: Taimikkoon, mars! sivut Kokeiltua: Polariksen uutuuskelkka testissä sivu 20

2

3 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO tässä numerossa AJASSA Uutuuskolumnisti kaipaa keskustelua Metsäala yrittää vaieta ongelmiaan kuoliaaksi, Heikki Smolander sanoo. Sivu 5 Metsätilakauppa teki ennätyksen Sivu 7 Mikko Riikilä a j Etujärjestöt ovat törmäyskurssilla Sivu 8 Katseet jo kohti kesäleimikkoja Sivut a METSÄSTÄ Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan suuri osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turv la. Pohjoisessa puureserviä Suurimman kestävän ja toteutuneiden hakkuiden ero (ainespuukertymä, milj. m3/v) 2,57 s Kulttuurikohteet saatu kartoitettua Sivut Metsä tuottaa, kun on monessa mukana Sivut Kontortamännystä oli turha luopua Sivu 19 Ammattisahaus vaatii ajokortin Ruotsissa Suomeen moottorisahakorttia on kaavailtu vain vapaaehtoisena. Sivu 21 PILKKEITÄ Energiapuun hinta ei ole kohdallaan Jos tavaran tuottaminen maksaa sen arvoa enemmän, puuhastelussa ei ole mieltä, Veli Pohjonen kirjoittaa. Sivu 24 Hakkuutyömaa houkuttaa riistaa Sivu 25 Näsijärven uitto kansien väliin Sivu 26 Alligaattorilammikoihin ei harvesterilla mennä Sivu 30 Täällä sitä puuta olisi VMI: Puuta riittää uusille tehtaille, mutta aiempaa suurempi osa pitää hankkia turv ta. MIKKO HÄYRYNEN Metsien vuosikasvu on noussut 105,5 miljoonaan kuutiometriin ja puuvaranto 2,4 miljardiin kuutiometriin, juuri valmistunut 11. valtakunnan metsien inventointi (VMI) osoittaa. Luonnonvarakeskuksen inventointi mittaa mennyttä kasvua ja kasvuluvut tarkoittavat vuotta Kasvua ovat vauhdittaneet etenkin parhaassa kasvuiässä olevat ojitusalueet ja Pohjois-Suomen mittavat uudistusalat sekä se, että puustopääoma on ylipäätään kasvanut. Ilmastonmuutos ja metsänjalostus vaikuttavat samaan suuntaan, mutta vaikutusta on yliarvioitu. Kasvu nousee vieläkin, mutta hitaammin luvulta tähän päivään kestänyttä kasvupyrähdystä ei enää nähdä, erikoistutkija Kari T. Korhonen sanoo. Korjaamatonta puuta etenkin suomaakunnissa Suurin runkopuun hakkuumäärä, joka ei pienennä huomisen hakkuumahdollisuuksia, on 81 miljoonaa kuutiometriä ja sen arvioidaan nousevan 86 miljoonaan ensi vuosikymmenellä. Teollisuus on viime vuosina käyttänyt kotimaan puuta 53 miljoonaa kuutiometriä. Uudet sellutehtaat lisäisivät havukuitupuun käyttöä jopa 14 miljoonalla kuutiometrillä. VMI:n mukaan kotimaan puu riittää. Toinen kysymys on, että saadaanko sitä kannattavasti markkinoille. Professori Tuula Packalen korostaa, että VMI:stä nähdään metsävarojen suuruusluokat, mutta ei puunhankinnan kustannuksia. Iso osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turv la. Mikä on todellinen hankintakustannus, jossa ovat mukana kuljetus ja korjuu, ja kuinka hyvin hintaodotus ja maksukyky kohtaavat, hän pohtii. Alihakattuja maakuntia ovat etenkin Lappi, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Pienimmät lisäämismahdollisuudet ovat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Hämeessä. Hintapainetta eri suuntiin VMI-tuloksista ja ennakoidusta kysynnän kasvusta voi päätellä, että hintapaineet ovat mäntykuitupuulla ylöspäin ja Etelä-Suomen kuusikuitupuulla alaspäin. Jos sellutehtaat rakennetaan, niin 2,21 1,68 0,85 1,95 1,65 1,99 1,66 2,02 0,90 1,99 0,03 Lähde: Luke 0,98 0,48 1,02 kilpailu kasvaa hankinta-alueiden raja-alueilla. Etenkin mäntytukin hakkuita pitää lisätä, jotta tarvittava mäntykuitupuu saadaan liikkeelle. Toisaalta Etelä-Suomessa kuusikuitupuuta on käytön kasvua enemmän, Tuula Packalen sanoo. Varttuneissa kasvatusmetsissä parhaan laadun runkoja on selvästi vähemmän kuin uudistuskypsissä metsissä, joten sahojen pitää jatkossa elää heikkolaatuisemman tukkisuman kanssa. Tilanne saattaa olla väliaikainen. Nuorissa kasvatusmetsissä paraslaatuisia tukkirunkoja on ainakin lukumäärällisesti. Osa niistä poistuu harvennuksissa, joten päätehakkuuvaiheen puuston laatua on vaikea ennustaa. Vakavia metsätuhoja varsin vähän Töitä nuorten metsien kanssa riittää, sillä sekä taimikonhoidon että ensiharvennusten rästit ovat noin hehtaaria. Inventoinnin mukaan energiapuuta riittää tavoiteltuun 13,5 miljoonan kuutiometrin korjuuseen, jos puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina. Todellisuus metsätuhoista on mielikuvaa lievempi. Vakavia tuhoja on vain kolmella prosentilla metsäalasta. Tunnistetuista syypäistä suurimpia ovat lumi, sienitaudit kuten juurikääpä ja hirvi. Jyrsijätuhot sen sijaan ovat marginaalisia. s a

4 4 ajassa 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 METSALEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS VERKKOKESKUSTELU Silmiini ei ole sattunut yhtään kuusentaimien kasvu -laatuvertailua. Nettiä selaamalla selvisi, että ainakin Metla tutkii asiaa. Lienevätkö tutkimustulokset niin tulenarkoja, ettei niistä kerrota taimien käyttäjille? Timppa Entisenä taimitutkijana sanoisin, että istutustaimien kasvuun vaikuttaa eniten sellaiset tekijät kuin alkuperä eli siemenen tyyppi, taimen tyyppi, taimihuolto, istutuksen huolellisuus ja tietysti istutuspaikan olosuhteet. Näihin tekijöihin verrattuna taimitarhan vaikutus on niin häviävän pieni, ettei sitä varmaan pystyttäisi kokeellisesti edes osoittamaan. A. Jalkanen Sitten vielä vaikuttaa aika paljon sekin, jätetäänkö istutetut taimet ensimmäisiksi elinvuosiksi oman onnensa nojaan, vai huolehtiiko joku niistä. Puun takaa Hyvänkin taimen saa hengiltä, jos on tohelo istuttaja. Varastoinnin merkitystäkään eivät kaikki tajua, taimet voivat olla puolikuolleita jo istutusvakassa. Yhistyksen metsuri Taisi olla Matti Kärkkäinen, joka huomasi, että taimitarhatoimituksissa pisimmät taimet jatkavat voittoisaa kasvua myös vuosien kuluttua. Eli jos halutaan hyvää taimiainesta metsiin, ostetaan 1-vuotiasta hyvin kasvanutta tavaraa. Kuitupuun kasvattaja 2-vuotiailla tulee joskus ahtautunut juuristo ja siksi pikkupaakussa oleva 2-vuotias taimi ei saisi olla kovin pitkä ja että juuristovarsi-suhde on sopiva. Ahtautunut juuristo näkyy heikompana pituuskasvuna. Ammattiraivooja gallup Aiotko äänestää? Ei 12% Yhteinen tavoite, erilaiset keinot Metsälehden teettämä vaaligallup vahvistaa ilmiön, joka näkyy muissakin puoluekannatuskyselyissä. Eduskuntavaalien voittajaksi veikattu keskusta on lisännyt kannatustaan myös metsänomistajien keskuudessa. Mielenkiintoista on, että keskusta on saamassa lähes puolet metsänomistajien äänistä. Se oli ykkössijalla myös viime eduskuntavaalien alla 2011 tehdyssä kyselyssä, mutta ero seuraaviin oli paljon pienempi. Silloin vajaa kolmannes metsänomistajista aikoi äänestää keskustaa. Tällä kertaa kannatuskyselyssä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneiden puolueiden paikat ovat vaihtuneet. Yllättäen perussuomalaiset näyttävät menettävän metsänomistajien ääniä kokoomusta enemmän. Kokoomus on noussut toiseksi suosituimmaksi puolueeksi 19 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten suosio on pudonnut 13 prosenttiin, NÄKÖKULMA Metsäpuolue r.p. Metsää omistaa eri tavoin noin suomalaista. Joukkoon mahtuu myös alaikäisiä, mutta varovaisenkin arvion mukaan äänioikeutettuja metsänomistajia on Lasketaanpa. Suomessa on yhteensä noin 4,4 miljoonaa äänioikeutettua. Heistä metsänomistajia on siten noin 16 prosenttia. Sillä pääsisi läpi tuurista ja metsänomistajien äänestysaktiivisuudesta riippuen kansanedustajaa. Suurimman puolueen asemasta LUKIJAKUVA kun se neljän vuoden takaisessa kyselyssä oli 20 prosenttia. Muutoksia selittää hallituksen kompurointi loppusuoralla suurten rakenneuudistusten kanssa, mikä on satanut opposition ja varsinkin keskustan laariin. Samassa sumassa oli metsäalalla eripuraa aiheuttanut haketuki, jonka eduskunta hyväksyi täpärästi. Esitystä vastustanut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kiirehti sälyttämään äänestystuloksen salista puuttuneiden perussuomalaisten syyksi. Muuten hallitus on suoriutunut metsäpolitiikasta vähintään tyydyttävästi. Harva sen edeltäjistä on urakoinut yhtä paljon isoja metsäalan lakiuudistuksia. Saavutusten listalla on myös muun muassa biotalousstrategia. Tästä on seuraavan hallituksen hyvä jatkaa. Suunta on selvä. Kaik Metsäpuolue r.p. ei kilpailisi, mutta paikka hallitusneuvotteluissa olisi taattu. Ehdotus hallitusohjelmaksikin olisi valmis ehkä yksipuolinen, mutta silti. Pääkohtia olisivat metsien kiinteistöveron torppaaminen, metsäverotuksen uudistaminen ja kotimaisen energian edistäminen. Muuten olisi varaa olla joustava. Ehkä jo ensi vaaleissa? EERO SALA ki puolueet haluavat edistää luonnonvaroihin perustuvaa taloutta, mutta keinoista mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi SITAATTI Vaikka ihmisten mieltymykset vaihtelevat, niin osin niitä ohjaavat hyvin alkukantaiset perustarpeet. Esimerkiksi metsän suojasta avautuvat näkymät koetaan useimmiten miellyttävinä, koska niihin liittyy turvallisuuden ja hallinnan kokemus. Tällaiset kokemukset ovat harju illa liikkuessa tavallisia. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Terhi Ryttäri harjumetsien hoidosta. Pystykarsintaa Koura puussa ja sovellettua karsintaa: tätä se nykypäivän talvisavotointi pitää sisällään. Vuosi vuodelta isompia koivunreuhakkeita joutuu ylispuuhakkuilla poistamaan. Suorittava porras Moni äänestäjä epäröi yhä valintaansa, mikä näkyi myös Metsälehden gallupissa. Ehdokkailla on siis vielä hyvin aikaa vaikuttaa metsänomistajiin. Yksi keino siihen on Metsälehden ja Tapion vaalikone, johon parhaillaan keräämme kansanedustajaehdokkaiden vastauksia. Äänestäjille vaalikone aukeaa vastaajia 167 Kyllä 88% Uusi kysymys: Kasvatatko visakoivua? Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Osallistu kyselyyn osoitteessa Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Sähköposti:

5 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 ajassa 5 AJankoHTAINEN Metsäala vaikenee Suoran keskustelun puute haittaa metsätalouden kehitystä, sanoo Metsälehden kolumnistina aloittava tutkija Heikki Smolander. VALTTERI SKYTTÄ, teksti KIMMO BRANDT, kuva Metsälehden sivuille on luvassa lisää suoraa mutta perusteltua puhetta metsäalan nykytilasta. Näin lupaa lehden uusi kolumnisti, metsäntutkija Heikki Smolander. Smolander on kommentoinut julkisuudessa aiemmin suorasanaisesti muun muassa metsätalouden tukijärjestelmiä ja organisaatiouudistuksia. Työuransa juuri päättävä tutkija ei aio muuttaa reipasta tyyliään eläkkeelläkään. Jussi Kylätasku määritteli aikanaan kirjailijan roolin niin, että kun hän näkee edessään seinän, hän potkaisee. Jos seinä kaatuu, oli aikakin. Jos se kestää, hyvä on. Smolander aikoo siis kyseenalaistaa metsäalan rakenteita. Hän ihmettelee sitä, etteivät metsäalan toimijat halua tuoda mielipiteitään julkisuuteen omilla nimillään. Metsäala haluaa peitellä ongelmiaan. Kuvitellaan, että ongelmat häviävät sillä, kun ne kielletään tai niistä vaietaan. Metsäntutkimus kriisissä Kirjoituksissaan Smolander aikoo käsitellä kotimaista metsätaloutta ja sen parannusmahdollisuuksia. Kokenut tutkija sanoo, että suomalaismetsien erinomaisuutta hehkutetaan tällä hetkellä liikaa. Vastoin juhlapuheita metsien tilanne ei ole niin hyvä. Alle kolmasosa nuorista kasvatusmetsistä on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa. Se ei ole kunniakas tilanne maailman johtavalle metsätalousvaltiolle. Suonenjoen metsäntutkimusasemaa pitkään johtanut Smolander jää eläkkeelle aikana, jolloin metsäntutkimus on syvässä murroksessa. Valtio leikkaa tutkimusrahoitustaan ja Metla liitettiin uuteen Luonnonvarakeskukseen. Uudistus on tuonut syvän kriisin metsäntutkimukseen. Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla ei paljon metsää näy, Smolander sanoo. Hän toivoo, että tilanne paranee jossain vaiheessa. Argumentoivan keskustelun puute on yksi metsäalan uusiutumisen este. Kun on erilaisia, perusteltuja mielipiteitä, löytyy uutta ja maailma muuttuu. Smolanderin ensimmäinen kolumni löytyy tuosta alta. FakTA Heikki Smolander»» 65-vuotias metsäntutkija.»» Jää eläkkeelle Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan paikalta.»» Viime vuosien päällimmäinen työsarka metsäntutkimushankkeiden järjestely ja johtaminen.»» Kolumnikirjoittelun ohella aikoo eläkkeellä paneutua puutarhakasvien viljelyyn. Heikki Smolanderin mielestä metsäalan rakenteita tulee koetella ja tarvittaessa uudistaa. KOLUMNI Siemenet liian pieni toimiala kilpailulle Metsäpuiden siemenhuoltoa maa- ja metsätalousministeriö on pannut kuntoon kymmenen vuoden välein teettämällä työryhmämuistioita. Puolenkymmentä vuotta sitten niitä valmistui kaksi: Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus sekä Metsäpuiden siementarvearvioryhmän muistio. Nyt työryhmäkauden puolivälissä on hyvä vaihe katsoa onko tilanne kohentunut, eli realisoituvatko metsänjalostukseen laitetut mittavat panokset. Se edellyttää, että metsänviljelyyn on saatavissa jalostettua materiaalia ja sitä myös käytetään. Luonnollisesti viljelytaimikot on myös hoidettava kunnolla. Koivun istutukset tehdään jalostetulla materiaalilla. Männyn taimitarhakylvöistä reilu puolet tehdään jalostetulla siemenellä ja kylvöistä alueesta riippuen prosenttia. Jalostettu kuusen siemen on niukkuusartikkeli. Sen osuus oli vuosituhannen vaihteessa jo noin 80 prosenttia, mutta on sen jälkeen vaihdellut ollen alimmillaan 20 prosentin luokkaa. Mikä tässä mättää? Kuusen kohdalla on kyse saatavuudesta. Siemenviljelmiä perustettiin mäntyhuuman aikaan liian vähän ja usein huonoille kasvupaikoille. Hoitoakin laiminlyötiin. Kuusella hyviä siemenvuosia on vain 1 2 vuosikymmenessä. Uuden polven siemenviljelysten perustaminen ja hoito ovat kunnossa ja ne antavat lisää jalostushyötyä. Männyn osalta on kyse myös halusta maksaa hyvästä perimästä. Metsänomistajat, jotka ovat valmiita maksamaan tuotantoeläinten ja koirien hyvistä vanhemmista, eivät ole valmiita maksamaan jalostetusta siemenestä vaan käyttävät halvempaa metsikkösiementä. Siemenhuolto tulee kuntoon vain rakenteellisella muutoksella, sillä sen perimmäinen ongelma on vakavan kehitystyön puute. Vahvasti yhteiskunnan tukeen pohjaavalla toimialalla on kisaamassa kolme valtion organisaatiota: Siemen-Forelia, Siemen-Tapio ja Otso. Koko toimialan liikevaihto on alle viisi miljoonaa euroa. Ministeriö uskoo, että näinkin pienellä tukiin pohjaavalla toimialalla kilpailu tuo tehokkuutta enemmän kuin keskitetty tutkimukseen pohjaava kehitystyö. Näennäiskilpailua parempi vaihtoehto on yhdistää voimat ja perustaa yksi, siementen käyttäjien ja tutki- joiden kanssa yhteistyössä toimiva, voittoa tuottamaton organisaatio, joka vastaa siemenhuollon koko prosessista. Laittamalla siemenen hintaan kohtuulliset kehittämiskulut saadaan hoidettua monet nykyisen siemenhuollon ongelmat. Käyttäjien valvoman monopolin epäilijöille suosittelen paneutumista Ekokem Oyj:n historiaan. Kolmen toimijan omistajat ovat hiljan ylpeilleet siemen bisneksensä olevan plussalla. Verovaroilla plussalla olo ei ole ylpeilyn paikka silloin, kun edes perusasiat eivät ole kunnossa. Ylpeillä voi sitten, kun on saatavilla riittävästi hyvää jalostettua materiaalia. Tähän päästään parhaiten luopumalla näennäiskilpailusta ja turhista tuista. Siementen käyttäjien on otettava vastuu ja kustannukset omiin käsiin. Jalostushyöty ja paremmat saannot taimitarhoilla ja kylvöaloilla peittävät siemenen hintaan tulevat kehittämiskustannukset. Heikki smolander Kirjoittaja on erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa.

6 12 ajassa 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO henkilöä työskenteli puunkorjuussa tammikuussa 2015 (5 400 henkilöä tammikuussa 2014) Lähde: Luke puukauppa Energiapuun hinnat nousivat MIKKO HÄYRYNEN Viime vuoden lopulla energiapuun hinnat nousivat, mutta korjuumäärät pienenivät. Suurimman energiapuulajin eli karsitun rangan kantohinta nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä kahdeksan prosenttia. Koko maan keskihinta oli 4,3 euroa kuutiometriltä. Hankintahinnat nousivat kolmella prosentilla 25,1 euroon. Energiapuusta oli karsittua rankaa hieman yli puolet. Karsimattoman kokopuun hinnat olivat pystykaupoissa 0,7 ja hankintakaupoissa 21,3 euroa. Hankintapuu kallistui koko vuoden ajan ja pystykauppapuu vuoden jälkipuoliskolla etenkin rangan ja latvusmassan hintojen noustessa. Energiapuun kauppa hiljeni selvästi alkukesän jälkeen ja laajoilla alueilla jopa pysähtyi. Taustalla oli hakkeen heikko menekki, suuret puuvarastot, lauha loppuvuosi ja tukipolitiikan muutokset. Tasaisimmin kävi karsitun rangan ja kokopuun kauppa. Luonnonvarakeskuksen tilastoimat hinnat eivät sisällä tukia. Korjuutuki on koko maassa seitsemän euroa ja nuoren kasvatusmetsän harvennuksen tuki 4 7 euroa kuutiometrille. Taulukko viereisellä sivulla Metsäneuvoja Teemu Paavola kävi viime perjantaina tekemässä suuren harvennusleimikon perikunnan omistamalle metsätilalle Rovaniemen pohjoispuolella. Kesäleimikoita tekemään Nyt on aika tehdä puunmyyntisuunnitelma eli leimikko. Kesäkohteilla on kohtalainen kysyntä. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Vaikka puukauppa on viime viikkoina käynyt nihkeästi, puuta tarvitaan kevään ja kesän korjuuseen. Nyt on sopiva aika suunnitella puunmyyntejä. Etelässä ovat maat jo sulaneet ja Pohjois-Suomessa vallitsevat hankikelit. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Teemu Paavola on viime viikot hiihdellyt uutterasti leimikoita tekemässä. Kelitkin ovat olleet todella hyvät, metsässä on voinut hiihtää jopa tavallisilla suksilla. Muuten olosuhteet ovat metsässä liikkujan kannalta olleet Pohjois-Suomessa vaihtelevat. Alkuvuodesta oli metrin verran pehmeää lunta, eikä edes moottorikelkalla päässyt kunnolla etenemään. Sitten jatkui upottavaa suojakeliä useampi viikko. Nyt on ollut toinen ääripää hanki kestää ja metsätietkin ovat pysyneet jäässä. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9 12 keskiarvo Koko maa Kantohinnat 54,42 54,07 41,73 15,74 16,64 15,35 22,45 23,58 Uudistushakkuu 56,00 54,99 43,32 17,20 17,83 16,94 24,49 24,61 Harvennushakkuu 48,25 47,57 38,00 14,56 14,83 14,17 19,37 Ensiharvennus 45,00 44,61 33,58 14,28 13,72 13,35 20,92 Hankintahinnat 57,45 54,92 47,49 27,81 30,24 29,34 34,14 KYMI-SAVO Kantohinnat 56,11 54,81 43,14 15,61 16,59 15,34 21,82 Uudistushakkuu 57,37 55,73 44,51 17,14 17,93 17,29 Harvennushakkuu 49,48 46,95 38,43 14,86 14,76 14,41 Ensiharvennus 45,92 45,10 13,40 13,96 12,96 Hankintahinnat 57,59 55,63 49,53 28,85 29,45 29,67 Etelä-Suomi Kantohinnat 54,63 54,56 40,27 15,46 17,11 15,56 22,32 Uudistushakkuu 56,47 55,37 41,48 16,43 18,20 16,87 23,11 Harvennushakkuu 49,69 49,80 14,97 14,99 14,68 Ensiharvennus 45,87 45,54 14,80 15,04 14,40 21,83 Hankintahinnat 61,07 55,92 45,64 28,15 31,48 28,46 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 55,58 53,79 16,73 16,95 16,64 24,22 25,39 Uudistushakkuu 56,80 54,35 18,43 17,37 17,70 26,10 26,24 Harvennushakkuu 46,80 14,61 14,49 14,36 19,71 Ensiharvennus 46,19 14,89 14,97 22,53 Hankintahinnat 53,31 51,13 27,53 28,44 33,90

7 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 ajassa 13 Hyvät kelit ovat helpottaneet leimikon tekijöiden lisäksi muitakin metsässä liikkujia. Metsänhoitotöitä ja metsätilakauppoja on ollut helppo suunnitella, etenkin jos kohteet ovat syrjäisiä. Paavolaa ovat työllistäneet leimikoiden teot sekä jonkin verran tila-arviot. Leimikoita on tehty normaalin puunmyynti- tai hoitotarpeiden pohjalta, Paavola kertoo. Kemeroilla kohta kiire Myös kemeran vajaatuottoisten metsien uudistamistuen loppuminen on herättänyt metsänomistajat leimausten tekoon. Paavolan mukaan kemerakohteita löytyy vielä etenkin sellaisten metsänomistajien metsistä, jotka eivät ole puuta kovin innokkaasti myyneet. Kemeratuen saa niiden vajaatuot- toisten metsien uudistamiseen, joiden puista on tehty kaupat viimeistään 17. huhtikuuta. Hakkuiden ja uudistamistöiden tekemiseen on sen jälkeen useampi vuosi aikaa. Kemerakohteiden puukertymä jää yleensä vähäiseksi, keskimäärin kuutiometriin hehtaarilla. Sen vuoksi mukaan tarvitaan tavallisesti myös muuta hakkuuta, harvennusta tai uudistushakkuita. Isoja leimikoita Paavolan tekemät leimikot ovat viime viikkoina olleet lappilaisittain melkoisen suuria, puuta saattaa kertyä kuutiometriä. Esimerkiksi viime viikolla Paavola lävi hiihtelemässä erään kuolinpesän noin sadan hehtaarin tilalla. Hakkuita ei ollut tehty 30 vuoteen, joten leimikonpaikkoja ei tarvinnut etsiä. Puunmyyntisuunnitelmaan kerättiin kesäkorjuukelpoiset harvennukset, joista kertyy puuta noin tuhat kuutiometriä. Koska leimikko sijoittuu hyvän metsätien varteen, kohde houkuttelee ostajia. Leimikkoa tehtäessä kerätään hakkuukohteista tarvittavat puustotiedot ja tallennetaan ne leimausselosteeseen. Perinteistä nauhoitusta tehdään Paavolan mukaan lähinnä tilanrajoille. Myös hakkuutavan muutoskohdat merkitään, jos vierekkäisillä kuvioilla on eri hakkuutapa. Tarjouksia on kesäkohteista tullut ihan kohtalaisesti, mutta mitään suurta ryntäystä ei puukaupoille ole ollut. Osa ostajista on tehnyt tarjouksia melko valikoivasti., Paavola kertoo. Talvitiekohteet pian korjattu Vaikka talvikelit ovat Lapissa jatkuneet viime viikot hyvinä, leimikoiden korjuussa ollaan Paavolan mukaan siirtymässä talviteiden varsilta kesäajokelpoisten teiden äärelle. Hakkuukohteet voivat edelleen olla talvikorjuun vaativia, mutta puuta ei enää juuri uskalleta korjata talviteiden varsille. Muutama lämmin päivä sulattaa helposti tiet sellaisiksi, että tukkirekoilla ei leimikolle ole enää asiaa. Talvikohteita on Lapissa saatu korjattua kohtalaisesti, vaikka talvi tuli normaalia myöhemmin ja kevät aikaisemmin, joten talvikorjuuaika on jäämässä vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Kantohintojen kehitys Lapissa Euroa Ostomäärät m3 viikolla 12 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 50 Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Mäntytukki Metsäkeskus Määrä Kuusitukki m 3 Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kuusikuitu Kainuu Mäntykuitu Koivukuitu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 60 0,6 0, m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla viikot 1 12, vko Energiapuun kantohinnat loka joulukuussa 2014 Alue Puutavaralaji /m³ Kannot Latvusmassa Kokopuu Rankapuu Keskimäärin Koko maa 0,95 3,45 0,74 4,34 3,62 Etelä-Suomi 0,75 4,02 1,73 3,44 3,41 Keski-Suomi 1,15 3,71-0,94 6,46 4,68 Savo-Karjala 0,48 2,12 2,60 2,05 Kymi-Savo 3,00 1,51 2,46 2,64 Etelä-Pohjanmaa 1,18 3,50 6,31 5,09 Kainuu-Pohjanmaa 2,78 1,59 1,84 2,16 Lappi 2,31 Tilasto kattaa noin kaksi kolmasosaa koko maan energiapuun kaupasta. Lähde: Luke Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ETELÄ- POHJANMAA KESKI- SUOMI ETELÄ- SUOMI LAPPI KAINUU- POHJANMAA SAVO- KARJALA KYMI- SAVO KESKI-SUOMI Kantohinnat 55,59 54,54 41,48 15,79 17,18 15,88 Uudistushakkuu 57,11 55,42 43,53 17,00 18,27 17,50 Harvennushakkuu 48,47 48,09 14,67 15,49 13,93 Ensiharvennus 45,85 44,74 15,06 14,08 14,06 Hankintahinnat 56,14 54,38 46,48 28,35 29,00 29,07 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 51,34 50,78 15,81 15,33 15,06 22,04 24,61 Uudistushakkuu 52,63 51,75 16,85 16,02 16,18 24,26 Harvennushakkuu 45,23 13,40 12,57 19,12 Ensiharvennus 14,50 13,38 19,37 Hankintahinnat 52,82 53,59 26,28 25,85 28,74 SAVO-KARJALA Kantohinnat 53,42 52,15 41, ,37 14,61 20,17 Uudistushakkuu 55,36 53,52 43,50 16,77 17,03 16,74 Harvennushakkuu 47,60 45,59 14,53 14,45 14,19 Ensiharvennus 44,63 43,00 12,96 10,40 12,21 Hankintahinnat 55,85 53,53 45,15 28,41 28,37 30,56 35,69 LAPPI Kantohinnat 45,86 44,29 16,32 14,40 13,47 20,36 Uudistushakkuu 47,34 45,02 17,63 15,97 14,35 22,58 Harvennushakkuu 43,16 12,73 18,38 Ensiharvennus 41,00 15,01 11,66 Hankintahinnat 53,91 27,21 29,94

8 MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 M E metsänhoito Aika tarkastaa taimikko T S ä s t ä Kun lumet ovat sulaneet, on aika tarkastaa taimikoiden kunto. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen ja metsänomistaja Pertti Linnamäki kävivät maaliskuun puolivälissä katsomassa, miten Mäntsälässä sijaitseva taimikko voi. Keväinen käynti taimikossa kertoo, miten taimet ovat selvinneet talvesta. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Lumien sulettua on aika käydä tarkastamassa taimikoiden kunto. Näkyvyys on taimikoissa silloin parhaimmillaan, sillä heinät eivät ole vielä ehtineet vallata aluetta. Kun lumi on sulanut, näkee taimista koko rungon. Voi katsoa, onko kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat, sanoo metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen. Taimia voivat koetella talven aikana niin myyrät, routa kuin lumikin. Myyristä tuhoja aiheuttaa eniten peltomyyrä. Se nakertaa lumipeitteen alla sekä havu- että lehtipuiden taimien kuorta. Jos taas havupuiden kärkisilmut on syöty ja latvakasvaimien kuorta nakerrettu, on kyseessä todennäköisesti metsämyyrä. Hienojakoisilla mailla taimien riesana on routa. Routa nostaa varsinkin syksyllä istutettuja taimia herkästi ylös maasta. Jos taas taimikkoa ei ole syksyllä heinätty, on lumen painosta lakoontunut heinä voinut taittaa taimia. Alkukeväästä uhkana on ahava. Ahavaa esiintyy, jos puu ei saa vettä jäätyneestä maasta mutta haihdunta on suurta aurinkoisen ja tuulisen sään takia. Seurauksena on latvaversojen kuivuminen. Lisäksi keväällä voi esiintyä hallaa. Kuitunauhaa mukaan Taimikon tarkastus onnistuu ilman erityisiä työvälineitä, mutta Kukkonen kehottaa ottamaan mukaan hieman kuitunauhaa. Heikentyneet tai arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla. Silloin niiden kunto on helppo käydä tarkastamassa uudelleen kesällä tai syksyllä, hän sanoo. Taimikko kannattaa Kukkosen mukaan käydä läpi järjestelmällisesti, mutta jos kuvio on laaja, tulee ainakin riskialttiit paikat tarkastaa. Tällaisia ovat painanteet, joissa hallan vaara on suuri sekä rehevimmät laikut, joissa myyrät viihtyvät. Myyrille on tyypillistä suuri kannanvaihtelu. Tuhoriski on suurin myyräkantojen ollessa huipussaan. Jos on oletettavissa, että myyrät ovat tehneet taimikossa tuhojaan, kannattaa taimikon tarkastukseen Kukkosen mukaan varata mukaan myös mittakeppi. Sen avulla voi selvittää, onko taimikossa riittävästi elinvoimaisia taimia. Mittakepin kanssa pyörähdetään ympäri ja lasketaan muodostuneen ympyrän sisälle osuneiden taimien määrä. Jos mittakeppi on neljän metrin mittainen, vastaa jokainen taimi 200 taimea hehtaarilla. Metsänhoidon suositusten mukaan kuusen taimia tulisi olla hehtaarilla 1 800, männyn taimia ja koivun taimia Kukkonen suosittelee täydennysistutusta, jos elinvoimaisten taimien määrä on kymmenen prosenttia pienempi. Toki taimia tulee luontaisestikin, mutta ne eivät yleensä ole taloudellisesti yhtä arvokkaita kuin istutustaimet. Lisäksi kato on usein laikuittaista, kun taas tavoitteena on tasainen taimikko, hän sanoo. Väri hyvä mittari Mistä terveen taimen tunnistaa? Kukkosen mukaan siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuores-

9 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 METSÄSTÄ 15 Vinkit taimikon tarkastukseen Istutuspaikalla on väliä. Tarkasta taimikon kunto heti lumien sulettua. Tarkasta taimien kunto. Käy taimikko läpi mahdollisimman tarkasti. Painanteeseen kertyvä lumi painaa herkästi taimen kumoon, kun taas mättääseen istutettu taimi selviää talvesta pystyssä. Terveen taimen tunnistaa siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuoressa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo suorassa. Katso, onko taimien kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat. Terveen taimen neulaset ja silmut ovat vihreät. Kierrä koko metsä. Merkitse heikentyneet taimet kuitunauhalla ja tarkasta niiden kunto uudelleen kesällä tai syksyllä. Kuitunauhaa mukaan. Arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla ja tulla tarkastamaan uudelleen kesällä tai syksyllä. Jos kuolleita tai vaurioituneita taimia on paljon, arvioi täydennysistutuksen tarve. 6 Tarkasta taimikon kunto uudelleen viimeistään syksyllä. Taimikon lisäksi kannattaa tarkistaa, miten metsä muuten voi. Pertti Linnamäen kuusta ja koivua kasvava kaksijaksoinen metsikkö kaipaa pian koivujen harvennusta. sa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo suorassa. Esimerkiksi koivuntaimien kunnon näkee tosin lopullisesti vasta lehtien puhjettua. Kaikki vaurioituneetkaan taimet eivät ole elinkelvottomia. Esimerkiksi ahava aiheuttaa yleensä lähinnä kasvutappiota. Hallan aiheuttamat vauriot sen sijaan vaihtelevat pelkistä kasvutappioista rungon laatuvikoihin. Pienimpiä taimia halla myös tappaa. Itse kävisin läpi koko metsikön ainakin kerran vuodessa. Myös peltomyyrä voi tappaa taimen. Taimi kuolee, jos syöntijälki ulottuu rungon ympäri. Pienemmät syöntijäljet kylestyvät mutta voivat vioittaa puuainesta. Metsämyyrien tekemä silmujen syönti taas aiheuttaa varsinkin mäntyihin mutkia. Jos vaurioituneita taimia ei ole paljon, voi ne Kukkosen mukaan jättää kasvamaan ja poistaa harvennusten yhteydessä. Jos taas kato on suuri, kannattaa taimikkoa täydentää uusilla taimilla. Taimia on Kukkosen mukaan keväisin yleensä hyvin saatavilla täydennysistutuksiin. Jos tarvittava taimimäärä lähentelee tuhatta, siirtyy täydennysistutus kuitenkin todennäköisesti syksyyn. Täydennystaimiksi kannattaa valita isopaakkuisia varttuneita taimia. Mitä varttuneempi taimikko on, sitä varttuneempia tulee täydennystaimien olla. Jos kato iskee heti istutusta seuraavana talvena, voi täydennysistutuksessa käyttää kaksivuotisia taimia. Heinää kasvavassa taimikossa pärjää parhaiten kolmivuotinen isopaakkuinen taimi, Kukkonen sanoo. Tarkastuskierros kattavaksi Miten kauan taimikko sitten vaatii tarkastuskäyntejä? Kukkosen mukaan taimikossa tulee käydä vähintään kaksi kertaa kasvukaudessa vähintään kahtena vuotena istutuksen jälkeen. Sen jälkeen taimet pärjäävät yleensä vesakonraivaukseen asti omillaan. Minimi on keväällä ja syksyllä. Keväällä tulee käydä tarkastamassa taimien kunto ja syksyllä polkemassa heinä taimien ympäriltä, Kukkonen sanoo. Hänen mukaansa metsään ei kuitenkaan kannata mennä tarkastamaan pelkän taimikon kuntoa. Kerralla kannattaa kiertää isompi ala. Itse kävisin läpi koko metsikön ainakin kerran vuodessa. Nykyisin on kaikenlaisia vitsauksia, esimerkiksi kirjanpainajia, jotka tappavat varttuneita kuusikoita. Tuhoalueille vielä tukea Talven aikana tuhoutuneen taimikon uudistamiseen voi vielä muutaman viikon ajan hakea valtion myöntämää kemeratukea. Uudessa kemeralaissa metsänuudistamista ei näillä näkymin enää tueta. Nykyisen kemeralain mukaan metsäalueen uudelleenviljelyyn saa tukea, jos viljellyn alueen joutuu uudistamaan myrsky- tai lumituhon tai jonkin muun luonnontuhon takia. Jos metsäalue on alun perin viljeltykin kemeratuella, saa tukea myös täydennysviljelyyn. Tuen saaminen edellyttää, että taimikko on kehityskelvoton ja kooltaan vähintään puoli hehtaaria. Tukihakemuksen on oltava Suomen metsäkeskuksessa viimeistään 17. huhtikuuta.

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Energiapuun kauppa, huhti kesäkuu 2014 16.10.2014 Jukka Torvelainen Ostetusta energiapuusta puolet karsittua rankaa Metlan

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Puun ostot ja hinnat heinäkuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 28.8.1998 448 Puukauppa vilkastui heinäkuussa Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat lokakuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 18.11.1997 413 Puukaupassa ennätysvauhti lokakuussa Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2009 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 24.4.2009 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2008 reaalinen kantohintataso 14 prosenttia

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2010

Puukauppa, helmikuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2010 Puukauppa, helmikuu 2010 11.3.2010 Yrjö Sevola Helmikuun puukauppa vain 1,2 miljoonaa kuutiometriä Puukauppa mataa, vaikka

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista. jakson jälkeen. Metsäteollisuus osti marraskuussa yksityismetsistä raakapuuta pysty- ja hankintakaupoilla

Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista. jakson jälkeen. Metsäteollisuus osti marraskuussa yksityismetsistä raakapuuta pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat marraskuu 1998 Toimittajat: Mika Mustonen Kaarina Linna 16.12.1998 465 Marraskuun puukauppa 3,3 miljoonaa kuutiometriä Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista vilkkaammaan syys lokakuu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen

Lisätiedot

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 16.4.2004 717 Kuitupuun hinnat ennätyksellisen alhaalla

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 2013 Hakkuut ja puuvarojen käyttö

Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 2013 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 213 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Suomen Metsäkeskus Häme Uusimaa 17.8.21 Seppo Leinonen 212-215 seuranta Kasvatushakkuut 35 3 1 hehtaaria 25 2 15 1 5 Ylispuiden poisto

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa heinäkuu 2005 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 17.8.2005 785 Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 Jari Viitanen ja Pekka Ollonqvist Uuden aluejaon vaikutus puumarkkinoiden hintainformaatioon Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 WWW.METSALEHTI.FI Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille.

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 8/2014 10.3.2014 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 5,6 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Puukauppa Heinäkuu Kantohintojen nousu pysähtyi heinäkuussa

Puukauppa Heinäkuu Kantohintojen nousu pysähtyi heinäkuussa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Heinäkuu 2007 Toimittaja: Martti Aarne 10.8.2007 880 Kantohintojen nousu pysähtyi heinäkuussa Puukauppaa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puukauppaa on käyty tasaista mutta verkkaista tahtia vuoden alkukuukausina.

Puukauppaa on käyty tasaista mutta verkkaista tahtia vuoden alkukuukausina. A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa helmikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 16.3.2006 811 Puukauppa vähentynyt 40 prosenttia alkuvuonna

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.9.217 Elinkeinopäällikkö, Jouni Rantala Sisältö Metsänhoitotyöt Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt hehtaaria 25 Nuoren metsän hoito,

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Puukauppa. Lokakuu Puukauppa. hiljenemässä Puukaupan hiljeneminen näkyi lokakuussa kantohintojen 0 4 prosentin

Puukauppa. Lokakuu Puukauppa. hiljenemässä Puukaupan hiljeneminen näkyi lokakuussa kantohintojen 0 4 prosentin A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Lokakuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 20.11.2007 890 Puukauppa hiljenemässä Metsäteollisuus osti

Lisätiedot

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot