Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Julkaisu

2 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Jari Karjalainen, JK Kehitystoimisto Oy Hannu Komu, Onvisio Consulting Painosmäärä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin Faksi Taitto Laura Jussila Kuvat Karelia Expert Matkailupalvelut Oy Painopaikka LaserMedia Oy 2014 Julkaisu on saatavana myös internetistä: ISBN (nid.) ISBN (PFD) ISSN

3 Julkaisu Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014

4 SAATESANAT Matkailu on globaali kasvuala. Suhdannevaihteluista huolimatta toimiala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 prosenttia. Nykyisin matkailu on Suomessa teollisuudenalana arvoltaan yli 13 miljardia euroa. Matkailuyritysten määrä on maassamme noin ja toimiala työllistää noin henkilöä. 1,2 Matkailun megatrendit suosivat myös tulevaisuudessa Suomea ja Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset vastata niihin. Matkailuelinkeino onkin yhä maakunnallemme suuri mahdollisuus, joka voi syttyä aiempaa nopeampaan kasvuun. Toimialan elinvoima on yrityksissä ja niiden toimintaedellytyksiä on myös yhteisin voimin tuettava. 1 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnisti vuoden 2014 alussa matkailun teema- ja toimenpideohjelman laadinnan. Ohjelmassa pyrittiin löytämään ne linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla voimme vauhdittaa matkailun yrityslähtöistä kasvua ja kehittymistä maakunnassamme. Valmistunut teema- ja toimenpideohjelma täydentää Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaa ja sitä tullaan käyttämään EU-ohjelmakauden rahoituksen ohjauksessa. Teema- ja toimenpideohjelman toimii myös kaudelle laaditun Pohjois-Karjalan matkailustrategian jatkumona. Ohjelman teossa on korostettu Pohjois-Karjalan matkailutoimialan kuulemista sekä toimialalta itseltään tulevien kehittämisesitysten ja tavoitteiden huomioimista. Nykyiseen muotoonsa ohjelman työstivät Jani Karjalainen / JK Kehitystoimisto Oy sekä Hannu Komu / Onvisio Consulting. Lisäksi työtä on ohjannut työryhmä, johon kuului sekä maakunnan matkailutoimijoiden että yrittäjätahojen edustajia. Strategiaprosessin johtamisesta on vastannut Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kehittämispäällikkö Pekka Huovinen ja prosessia on rahoitettu maakunnan tulevaisuusrahastosta. Strategiat ja dokumentit eivät ratkaise matkailumme menestystä vaan teot. Toivomme, että tämä ohjelma aktivoi ja ohjaa sinua oikeansuuntaisiin tekoihin ja askeliin toimialamme kehittämisessä. Kiitoksia kaikille ohjelmatyöhön osallistuneille ja voimia tuleviin kehittämisponnistuksiin tästä on hyvä jatkaa. Pekka Huovinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

5 MATKAILULLA ON MERKITYSTÄ! Matkailu on noussut Suomen kärkielinkeinojen joukkoon 1,2,6 Matkailu on globaali kasvuala, toimialan kasvu on tällä hetkellä noin 5 % vuodessa Matkailun kokonaiskysyntä (2012) 13,3 mrd Matkailuyritysten määrä (2012) kpl Matkailutoimialan työpaikkojen määrä (2011) Toimiala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 % Matkailun vientiin rinnastettava matkailutulo (2012) 4,2 mrd Matkailun verot ja veroluonteisen maksut (2012) 5,2 mrd Matkailun kokonaistulo on suurempi kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, pankkisektorilla, Hightech-viennissä tai elintarviketeollisuudessa. Näkökulmia matkailun tulevaisuudesta 1,2,3,4,5,6 Matkailupalveluiden varaus ja markkinointitoiminnot siirtyvät perinteisen internetin puolelta voimakkaasti mobiilivälineisiin - älypuhelimiin ja tabletteihin. Lisäksi sosiaalinen media nousee päärooliin nuorten aikuisten matkapäätöksissä. Matkailutoimiala jatkaa globaalia kasvuaan hetkellisistä maa- tai maaosakohtaisista notkahduksista huolimatta ja se näkyy kansainvälisenä kasvuna myös Pohjois-Karjalassa - sekä Venäjän että muiden markkinoiden osalta. Hyvinvointimatkailussa korostuvat entistä enemmän perinteiset hoitomuodot ja luontokokemukset. Mielenhyvinvointi on nousemassa yhdeksi tärkeimmäksi hyvinvointimatkailun osa-alueeksi. Hyvinvointipalveluiden käyttäjäkunta kasvaa koko ajan Euroopan väestön ikääntyessä, työn hektisyyden lisääntyessä ja suurten miljoonakaupunkien ihmisten etsiessä rauhoittavaa ympäristöä. Kulttuurimatkailussa Suomen ulkomaan markkinoinnin pääkohderyhmäksi nimettyjä moderneja humanisteja kiinnostaa yhä enemmän paikallinen historia, elämäntavat, ruokakulttuuri ja aidot kokemukset. Ilmastomuutoksen mukanaan tuoma olosuhteiden epävakaus edellyttää vaihtoehtoisten toimintamuotojen suunnitelmallista kehittämistä sekä yksittäisten yritysten että matkailukeskittyminen palveluvalikoiman osalta. Suomen matkailumarkkinointi saa tulevaisuudessa globaaleja piirteitä. Matkailun myynti- ja markkinointityö muuttuu entistä enemmän segmentti- ja teemakohtaiseksi. Samaan kohderyhmään kuuluvia kuluttajia tavoitellaan sähköisin myynti- ja markkinointikeinoin samanaikaisesti usealta kansainväliseltä markkina-alueelta. Kansainvälisessä matkailussa menestymisessä on tulevaisuudessa oleellista alueen hyvä imago, kiinnostava ja selkeä tuote, palvelujen helppo löydettävyys ja varattavuus internetin kautta, houkutteleva luonnonläheinen ympäristö sekä hyvät kulkuyhteydet. Maakunnallisen lentoaseman säilyminen ja kehittyminen on matkailun menestyksen elinehto. Lisäksi lähimarkkinoiden ja Venäjän kohteiden hyödyntämisen kannalta on tärkeää panostaa rajanylitysten sujuvuuteen. Suomessa venäläisten matkailijoiden määrät ovat kasvaneet poikkeuksellisen voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Venäjän taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen ovat kuitenkin hidastaneet kasvua voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Kevään 2014 aikana puhjennut Ukrainan kriisi voi kääntää Venäjän matkailun taantumaan lähitulevaisuudessa. Venäjän markkinoilla on kuitenkin mahdollisuus myös uuteen kasvusysäykseen, mikäli viisumivapaus jossain muodossa tulevaisuudessa toteutuu.

6 POHJOIS-KARJALAN MATKAILU TÄNÄÄN Pohjois-Karjalan matkailun nykytila 2, 3, 7, 8, 9,10 (luvut vuodelta 2013 ellei toisin mainita) Majoitus-, ohjelmapalvelu- ja ravitsemustoiminnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on Pohjois-Karjalassa noin 140 M ja työllistävyys 1500 henkilöä (2012). Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ylittivät ensimmäistä kertaa rajan. Pohjois-Karjalan rekisteröidyistä yöpymisistä 82 % tulee kotimaisista matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä on 18 %, josta noin 60 % on venäläisiä matkailijoita. Venäläisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat yli 200 % ohjelmakaudella , kun taas kotimaan yöpymisvuorokauden ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Suhteellisesti heikoin kehitys menneellä ohjelmakaudella oli muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausissa, jotka vähentyivät 6 %. Maakunnan majoitusyritysten liikevaihto on kasvanut 6 % vuosina Matkailun ohjelmapalveluyritysten liikevaihdon taso oli 10 M vuonna Maakunnan seutukuntien osalta voimakkainta kasvu on ollut maakunnan reuna-alueilla, Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Matkailun liikevaihdon kasvun keskeisin veturina on ollut erityisesti venäläisten matkailijoiden määrän kasvu. Venäläisten tuoman vähittäiskaupan verovapaa myynti kasvoi maakunnassa 2 miljoonasta eurosta yli 6 miljoonaan euroon vuosina kotimaasta ulkomailta 82 % 60 % Venäjältä Liikevaihto 140 M 18 % 40 % muualta Työllistävyys 1500 hlöä Matkailun rekisteröidyt yöpymiset Matkailutilastoinnissa toteutettiin vuoden 2012 alussa uudistus, jolloin Euroopan parlamentin ja neuvoston matkailutilastoasetus (692/2011) astui voimaan. Uusi liikkeiden vähimmäiskoko on 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa sekä retkeilymajat. Ennen vuotta 2012 tilastoon sisältyivät majoitusliikkeet, joissa oli vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Tilastoinnin ulkopuolelle on arvioitu jäävän noin 40 prosenttia majoitusliikkeistä, mutta majoituskapasiteetista alle 10 prosenttia. 2 Matkailun majoitus- ja ohjelmapalveluyritysten toimialaluokat Toimialaluokka 55: Majoitus. Luokkaan kuuluu lyhytaikaisen majoituksen tarjoaminen matkailijoille ja muille vierailijoille sekä myös pitempiaikaiseen käyttöön tarkoitettujen majoittumistilojen tarjoaminen komennustyöntekijöille ym. sekä oppilaskodeissa, opiskelija-asuntoloissa, sisäoppilaitoksissa. Jotkut majoitusliikkeet tarjoavat ainoastaan majoitusta, kun taas toiset tarjoavat yhdistettyjä majoitus-, ravitsemus- ja/tai virkistyspalveluja. 10 Matkailun ohjelmapalveluyritysten luokittelu: varauspalvelut ja matkaoppaiden palvelut (TOL 799), museoiden toiminta (TOL 9102), kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta (TOL 91040), urheilulaitosten toiminta (TOL 93110), kuntokeskukset (TOL 93130), huvi- ja teemapuistot (TOL 93210) sekä hiihto- ja laskettelukeskukset (TOL 93291). 10

7 Matkailun kehityslukuja Itä-Suomen maakunnissa , 3, 7 (suluissa suhteellinen kokonaismuutos prosentteina seurantajakson ajalta) Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet yhteensä Kotimaan matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Kainuu (Muutos +14,7 %) Kainuu ( Muutos +14,4 %) Pohjois-Savo (Muutos -7,8%) Pohjois-Savo (Muutos -9,3 %) Etelä-Savo (Muutos +23,7 %) Etelä-Savo (Muutos +6,7%) Etelä-Karjala (Muutos +49,8 %) Pohjois-Karjala (Muutos +2.5 %) Pohjois-Karjala (Muutos +9,9 %) Etelä-Karjala (Muutos +10,0 %) Venäläisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Toimialaluokkaan 55 rekisteröityjen majoitusyritysten liikevaihdon kehitys (t ) Etelä-Karjala (Muutos +167,2 %) Pohjois-Savo (Muutos -13 %) Etelä-Savo ( Muutos +344,0 %) Etelä-Karjala (Muutos +47 %) Kainuu ( Muutos +21,9) Pohjois-Karjala (Muutos +6 %) Pohjois-Savo (Muutos -4,3 %) Etelä-Savo (Muutos -4%) Pohjois-Karjala (Muutos +202,5 %) Kainuu (Muutos +17 %) Toimialaluokkiin TOL 55 (Majoitus) ja (Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut) rekisteröityjen yritysten liikevaihdon ( ) kehitys Pohjois-Karjalassa Rekisteröidyn huonekapasiteetin kehitys Pohjois-Karjala (Muutos +13 %) Pohjois-Savo (Muutos -1,7 %) Etelä-Savo (Muutos +13,2 %) Kainuu (Muutos +23,4 %) Joensuun seutukunta (Muutos +9 %) Etelä-Karjala (Muutos +38,1 %) Pohjois-Karjala (Muutos +9,4 %) Keski- ja Pielisen-Karjalan seutukunta (Muutos +23 %)

8 Vahvuuksia ja heikkouksia, voittoja ja tappioita katsaus Pohjois-Karjalan matkailun onnistumisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin Tapahtumamatkailussa on saavutettu menestystä. Erityisesti Joensuun ja Kontiolahden alueen suurien tapahtumien vaikutus on ollut merkittävä ja niiden kasvattama majoituskysyntä on ulottunut kauaksi itse tapahtumapaikasta. Myös tapahtumien kautta saatu positiivinen medianäkyvyys on ollut huomattava. Investointien suhteen onnistumisia ovat olleet mm. kylpyläinvestoinnit Kolilla, hotelli-investoinnit Joensuussa, laajennus- ja palveluinvestoinnit Bomba-Hyvärilä alueella, kylpyläinvestointi ja lomakylän laajennus Pajarinhovin alueella sekä Outokummun alueen uuden kehittymisen käynnistyminen. Myös Kiteen Aimo monitoimikeskus on onnistunut esimerkki osuuskuntamuotoisesta tapahtuma-, harraste- ja matkailupalvelu kokonaisuudesta. Tehdyistä investoinneista huolimatta matkailun kasvu ei ole saavuttanut sille edellisessä matkailustrategiassa asetettuja tavoitteita. Toimialan kasvun esteenä on edelleen sen palvelukapasiteettien pienuus ja hajanaisuus. Hitaan kasvun johdosta Pohjois-Karjalan majoituskapasiteetin määrä on nyt Itä-Suomen maakunnista pienin. Matkailukeskittymien profiilit eivät ole selkeitä eivätkä riittävästi toisistaan erottuvia ja toisaalta Pohjois-Karjalan kokonaisuutta tukevia. Näistä syistä toimijoilta puuttuu yhteinen päämäärä. Maakunnan ohjelmapalvelualan kehittyminen on polkenut paikallaan ja toimiala on säilynyt kooltaan ja palvelukapasiteetiltaan pienenä. Tämä on edelleen esteenä mm. kansainvälisen matkailun voimakkaammalle kehittymiselle maakunnassamme. Matkailun hanketoiminta on ollut edelleen hajanaista ja suurin osa hankeresursseista on ohjautunut muiden kuin suoraan matkailussa mukana olevien organisaatioiden oman toiminnan rahoitukseen. Matkailun kehittämishankkeiden yrityslähtöisyys on ollut liian heikkoa. Luontomatkailun ohjelmalliset sisällöt eivät vielä ole nousseet esimerkiksi valtakunnan tasolla tunnetuiksi vetovoimatekijöiksi. Maakunnan ainutlaatuiset kulttuurisisällöt eivät ole nousseet niiden suomien mahdollisuuksien mukaiseen asemaan. Luontomatkailu ja sen puitteet ovat kehittyneet, esimerkiksi Pohjois-Karjalan kansallispuistoihin ja luontoretkeilykohteisiin suuntautuneet matkailijamäärät ja niiden mukanaan tuomat aluetaloudelliset vaikutukset ovat olleet kasvussa. Pohjois-Karjalassa tai sen lähialueilla on helposti saavutettavissa kuusi kansallispuistoa (Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi, Kolovesi, Hiidenportti, Tiilikka), jotka yhdessä muodostavat kansainvälisille matkailumarkkinoille erittäin potentiaalisen vetovoimaympäristön. Myös esteettömyyttä on kehitetty maakuntamme luontomatkailukohteissa menestyksellisesti (Esim. Ruunaa, Petkeljärvi, Outokummun Erä- ja luontokeskus, Pamilon kosken alue). Venäjän matkailun kasvu on ollut maakunnassa voimakasta ja se ylitti sille viime ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet. Venäjän taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen ovat hidastaneet kasvua viimeisen vuoden aikana. Kevään 2014 aikana puhjennut Ukrainan kriisi voi kääntää Venäjän matkailun taantumaan lähitulevaisuudessa. Venäjän markkinoilla on kuitenkin mahdollisuus myös uuteen merkittävään kasvusysäykseen, mikäli viisumivapaus jossain muodossa tulevaisuudessa toteutuu. Kansainväliseen matkailuun liittyvä tuotteistamis-, markkinointi-, myynti- ja asiakaspalveluosaaminen ei ole riittävän hyvällä tasolla ja erityisesti Venäjän markkinoihin liittyen asioissa pitäisi laittaa uusi tehovaihde päälle. Palvelutasolla mm. kielitaito koetaan puutteellisena ja siihen tulisi hakea ratkaisua myös työvoiman tuonnilla Venäjän Karjalasta. Maakunnan voimistunut yhteinen markkinointi ja sen ikkunaksi rakennettu visitkarelia.fi -portaali ovat edenneet matkailun yhteismarkkinoinnin osalta oikeaan suuntaan. Matkailun kasvutavoitteet Kasvu % Matkailun rekisteröity huonekapasiteetti % Rekisteröidyn kapasiteetin käyttöaste 42 % 50 % 19 % Rekisteröidyt yöpymiset kotimaa % Rekisteröidyt yöpymiset muut ulkomaat % Rekisteröidyt yöpymiset Venäjä % Rekisteröidyt yöpymiset yhteensä % Majoitus- ja ravitsemustoimialan toimipisteet (kpl) (TOL 55 ja 56) % Majoitus- ja ravitsemustoimialan työpaikat (kpl) (TOL 55 ja 56) % Liikevaihto (t ) (TOL 55 ja 56) %

9 VISIO, TAVOITTEET JA IMAGO Linjaukset ja tavoitteet Matkailun kehittämisessä ja kasvussa tehdään merkittävä rytminvaihdos. Tämä toteutetaan ohjaamalla merkittävä osa seuraavan kolmen vuoden kehittämisresursseista matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen, kansainväliseen markkinointiin ja myyntiin sekä toimialan investointien edistämiseen Matkailun kasvuohjelma Matkailun kehittämistoimintaa linjataan yrittäjälähtöisemmäksi toimialan kehittämis- ja investointitukirahoitus ohjataan matkailutoimialan yrityksiin tai yritysten tärkeimmiksi katsomiin kehittämiskohteisiin. Kansainvälinen matkailu kasvaa valituilta markkinaalueilta (Venäjä, saksankielinen Eurooppa ja Hollanti). Matkailun kannalta kriittisimmät saavutettavuusrakenteet säilyvät ja kehittyvät nykyisestä (lento- ja junayhteydet, rajanylityspaikat ja matkailukeskusten sisäinen saavutettavuus). Matkailussa käynnistyy tuotekehitystoimenpiteitä, jotka vastaavat kansainvälisen matkailun uusiin kysyntätrendeihin. Matkailutoimijoiden osaaminen sähköisessä liiketoiminnassa ja kansainvälisessä liiketoiminnassa paranee. Matkailun yhteismarkkinointi selkeytyy ja resurssit ohjautuvat entistä tehokkaammin valituille markkinoille pääsääntöisesti Karelia Expert matkailupalvelun Oy:n ja visitkarelia.fi -brändin kautta. Määrälliset tavoitteet ja mittarit vuoteen 2020 mennessä Visio 2020 Pohjois-Karjala on kansainvälisesti vetovoimainen luonto-, kulttuuri- ja tapahtumamatkailualue, jossa omiin vahvuuksiin perustuva matkailuelinkeino luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia toimialan kestävälle kasvulle ja investoinneille. Matkailun rekisteröity majoituskapasiteetti kasvaa keskimäärin 3 % vuodessa tavoitteena 400 uutta hotellihuonetta Majoitustoiminnan käyttöaste kasvaa keskimäärin 3 % yksikköä vuodessa tavoitteena 50 % käyttöastetaso Matkailun yöpymisvuorokaudet kasvavat keskimäärin 5 % vuodessa tavoitteena rekisteröityä yöpymistä Imago Pohjois-Karjalan matkailun yhteisessä imagoviestinnässä nojaudutaan seuraaviin vahvuuksiin ja arvoihin: Ainutlaatuinen Koli Karjalainen vieraanvaraisuus ja hyvä palvelu Iloisuus, rempseys, välittömyys ja aitous Kiehtova luonto ja kulttuuri Suomen tapahtumamyönteisin maakunta Matkailutoimialan liikevaihto kasvaa keskimäärin 5 % vuodessa tavoitteena 60 M lisää liikevaihtoa Matkailualan työpaikat kasvavat keskimäärin 3 % vuodessa tavoitteena 400 uutta työpaikkaa

10 MATKAILUN KEHITTÄMISTEEMAT JA TOIMENPITEET Matkailumarkkinoinnin ja -myynnin tehostaminen Markkinoinnin toimenpiteet ja resurssit keskitetään kansainvälisen matkailun kasvattamiseen. Yhteistyönä tehtävän kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kohdemaiksi valitaan saksankielinen Eurooppa, Venäjä ja Hollanti. Lisäksi tehdään täsmätoimenpiteitä uusilla markkina-alueilla. Aasiaan ei suunnata omia yhteismarkkinointiresursseja tai hankkeita, vaan markkinointityötä tehdään valtakunnallisten toimijoiden käynnistämien hankkeiden kautta. Myyntiä tuetaan asiakas- ja trendilähtöisellä tuotekehitystyöllä. Kaiken tuettavan tuotekehityksen edellytys on, että niiden palvelukapasiteetti mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan, ja että tuotteille on osoitettavissa ns. myynti- /varausputki. Myynnin, markkinoinnin sekä niitä tukeva tuotekehityksen painopiste suunnataan matkailun sesonkiaikoihin. Lisäksi haetaan ympärivuotisuutta panostamalla seniori- sekä työhyvinvointiasiakasryhmille suunnattuun tuotekehitykseen ja markkinointiin. Resursoidaan Visitkarelia.fi -portaalin jatkokehitystyötä sekä markkinointia. Varmistetaan maakunnan matkailutoimijoiden menestys ja kilpailukyky näkyvällä läsnäololla matkailun sähköisen markkinoinnin ja myynnin keskeisissä kanavissa. Huolehditaan erityisesti hyvän tunnettavuuden saavuttaneen koli.fi -portaalin kehittämisestä ja yhteensopivuudesta visitkarelia.fi portaalin kanssa. Tuetaan matkailun sähköisten myynti- ja markkinointityökalujen käytön lisäämiseen ja tehostamiseen suunnattuja yrityskohtaisia kehittämis- ja koulutustoimenpiteitä. Tuetaan lisäksi matkailuyrittäjien kielitaitoa ja palveluosaamista kehittävää koulutusta. Vastuutahot: Karelia Expert Matkailuyhdistykset Matkailuyritykset Koulutusorganisaatiot Matkailun rahoittajat Matkailun valtakunnalliseen ja kansalliseen imagomarkkinointiin käytettävissä olevat resurssit ohjataan ja keskitetään tehtyjen imagolinjausten mukaisesti pääsääntöisesti Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n kautta. Tapahtumamatkailun kehittäminen Brändätään Pohjois-Karjalaa iloisena tapahtuma-alueena ja nostetaan säännöllisesti toistuvia laadukkaita tapahtumiamme matkailukeskittymien ja koko maakunnan imagotuotteiksi. Tuetaan olemassa olevien ja jo menestyneiden valtakunnallisten tapahtumien tuotekehitystä, kehittämisinvestointeja ja markkinointia. Tavoitellaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti liikunnan, urheilun, kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoihin liittyviä merkittäviä tapahtumia yhdessä paikallisten tahojen kanssa. Lisäksi tavoitellaan erilaisia suurten yhdistysten, järjestöjen, ammattiryhmien ja muiden tahojen valtakunnallisia vuositapahtumia ja -kokouksia. Synnytetään tapahtumista sarjoja, joissa rytmittyvät säännöllisesti toistuvat vetovoimaiset isot tapahtumat ja jatkuvalla työllä alueelle hankittavat kertaluonteiset tapahtumat. Tuetaan tapahtumien järjestämis- ja markkinointiosaamista edistävää koulutusta. Vahvistetaan kokous- ja kongressimatkailumme kilpailukykyä kehittämällä niiden yhteydessä tarjottavia persoonallisia ja laadukkaita oheisohjelmia (mm. matkat Venäjän Karjalaan). Vastuutahot: Tapahtumien järjestäjät Karelia Expert Matkailun rahoittajat Koulutusorganisaatiot Matkailuyritykset Vahvistetaan Karelia Expertin kautta tehtävää valtakunnallisten tapahtumien yhteismarkkinointia sekä kokoushankintaa. Selvitetään tapahtumatoimintaa koordinoivan ja käytännön työtä tekevä tapahtumayksikön perustamista Karelia Expertin matkailupalvelu Oy:n yhteyteen. Esimerkkejä menestyneistä ja tuettavista matkailutapahtumista Ilosaarirock Kontiolahden urheilutapahtumat Vaarojen maraton Pogostan hiihto Ahman hiihto Kolin maisemahiihto Karelia soutu Lieksan Vaskiviikko Kihaus Folk Puruveden lohikuninkuus Kolin retkiviikko

11 Matkailukeskittymien kilpailukyvyn ja tarjonnan kehittäminen Toteutetaan kolmivuotinen Matkailun kasvuohjelma hanke, jonka kautta ohjataan merkittävä osa seuraavan kolmen vuoden kehittämisresursseista matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen, kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin sekä toimialan investointien edistämiseen. Selkeytetään tiiviin strategiaprosessin avulla jokaisen matkailukeskittymän liikeidea, oma erityisprofiili ja kärkituotteet (toteutetaan matkailu kasvuohjelman kautta). Strategiatyön laajuus sovitetaan matkailukeskittymän tarpeisiin niiden koon ja luonteen mukaisesti, mutta toteutetaan kuitenkin yhdenmukaisella menetelmällä samanaikaisesti kaikissa matkailukeskittymissä. Työn tavoitteena on synnyttää yhteinen näkemys matkailukeskittymien imagosta, kärkituotteista, tärkeimmistä asiakassegmenteistä ja pitemmän aikavälin visiosta. Matkailun kehittämisrahoitusta ohjataan painotetusti matkailukeskittymien majoitus- ja palvelukapasiteetteja kasvattaviin sekä infrastruktuuria kehittäviin investointeihin (erityisesti reitistöt). Maaseutumatkailun palveluinvestointeja ja kehittymistä tuetaan, kun se kytkeytyy Pohjois-Karjalan imagon mukaiseen tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä matkailukeskittymien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tuotteistetaan Karjalan elävät kylät matkailupalvelukokonaisuus. Joensuun matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä: Sirkkalanpuiston kylpylähanke Joensuun vesistömatkailupalvelujen kehittäminen Outokummun aarrekaupungin jatkoinvestoinnit Ilomantsin alueen investoinnit painopisteenä majoituspalvelut sekä kansallispuistojen palvelurakenteita kehittävät investoinnit Huhmarin laajennusinvestoinnit Kontiolahden urheilumatkailua sekä Kontioniemen entisen varuskunta-alueen matkailullista hyödyntämistä tukevat investoinnit Uuden lapsi- ja perhematkailun syntymiseen johtavat investoinnit Onttolan lentoaseman alueen matkailupalvelujen kehittämisinvestoinnit Pielisen Karjalan matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä Kolin alueen uusien hotelli- ja leirintäalueinvestointien käynnistyminen Kevyen liikenteen väyläinvestoinnit välillä Purnuniemi Loma-Koli ja Jerontiehaara Ukko-Koli Kolin alueen reitistöjen ja suunnistukseen liittyvien palvelurakenteiden kehittämiseen suunnatut investoinnit Kolin rinnepalveluja kehittävät investoinnit Bomban alueen palvelujen laatua, karjalaisuuden uutta tulemista sekä kylpyläpalvelujen uudistamista tukevat investoinnit Ruunaan retkeilyalueen kehittymistä tukevat investoinnit Kansallispuistoihin liittyvät palvelurakenneinvestoinnit Vastuutahot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Seudulliset elinkeinoyhtiöt Karelia Expert Matkailuyritykset Pohjois-Karjalan matkailualueet ja -keskittymät Joensuun matkailualue * Joensuun matkailukaupunki * Kontiolahden talviurheilukeskus * Outokummun Aarrekaupunki * Huhmari * Ilomantsi Pielisen Karjalan matkailualue * Koli * Bomban ja Hyvärilän alue * Ruunaa ja Vuoniskylät Keski-Karjalan matkailualue * Pajarinhovin alue * Niiralan rajanylitysaseman alue *Kiteen Aimo monitoimikeskus Pielisen ja Lieksanjoen hyödyntämiseen liittyvien matkailupalvelujen kehittäminen (Lieksan satama - Timitran niemi - Lieksan kaupunkikeskusta, Kolin, Juuan ja Nurmeksen pienvenesatamat) Keski Karjalan matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä: Pajarinhovin alueen jatkoinvestoinnit Niiralan rajanylitysasemaa ja alueen palveluja kehittävät investoinnit Valtatie 9:n uudistaminen välillä Onkamo Niirala Kiteen Aimo monitoimikeskuksen yritystoimintaa kehittävät toimenpiteet Paksuniemen alueen kehittäminen vesistömatkailun näkökulmasta

12 Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen Katse kansallispuistoihin! Lisätään Pohjois-Karjalan matkailun kansainvälistä vetovoimaa uusiin kysyntätrendeihin suunnattujen tuotteistamis-, markkinointi- ja myyntitoimenpiteiden avulla. Tehtävä työ pohjataan maakunnan luonnon ja kulttuurin vahvuuksiin. Hyödynnetään molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa tarjottavia matkailupalveluita erottuvuus- ja kilpailutekijänä. Lisätään Pohjois-Karjalassa tai sen lähialueilla on helposti saavutettavissa olevien kansallipuistojen (Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi, Kolovesi, Hiidenportti, Tiilikka) kansallispuistojen hyödyntämistä matkailun vetovoimatekijänä ja sisältönä. Tuetaan kansallispuistojen ja luontokohteiden matkailulliseen hyödyntämiseen liittyvää verkostoitumista (Esim. Euroopan Geopark -verkosto). Kehitetään luontomatkailun esteettömyydestä yksi Pohjois-Karjalan matkailun kilpailueduista. Kiinnitetään erityistä huomiota myös esteettömien ohjelmapalveluiden kehittämiseen. Kehitetään luontokuvaukseen liittyviä tuotteita ja tapahtumia sekä aktivoidaan niihin liittyvää luontomatkailukohteiden markkinointia sosiaalisen median kautta. Lisätään villieläinten katseluun ja kuvaukseen perustuvaa tuotteistamista ja markkinointia (mm. petoeläimet ja linnut). Hyödynnetään melontaa ja pyöräilyä entistä enemmän luontomatkailun sisältönä. Hyödynnetään avantouintia matkailun tuotteiden ja tapahtumisen sisältönä. Kehitetään maakunnan kalastusmatkailupalveluja kansainvälisten asiakasryhmien näkökulmasta. Nostetaan yhdeksi kärkialueeksi Ruunaa. Kehitetään maakunnan kalastusmatkailutarjontaa myös muiden yksittäisten kohteiden kautta (esim. Pielinen, Höytiäinen, Puruvesi ja Pyhäjärvi). Tuetaan investointi- ja kehittämistoimenpiteitä, joiden kautta saadaan kohteisiin kapasiteetiltaan riittävä palveluvarustus sekä niihin perustuvat laadukkaat tuotteet. Tuetaan kalastuksen säätelyä ja kestävien kalastustapojen kehittämistä siten, että matkailukalastuskohteiden saalisvarmuus paranee. Hyödynnetään suunnistusta Pohjois-Karjalan liikunta- ja tapahtumamatkailun vetovoimatekijänä. Kehitetään ja päivitetään lajiin liittyviä tukipalveluita. Tehdään lajin matkailulliseen hyödyntämiseen liittyvää tuotekehitystä yhteistyössä suunnistusjärjestöjen kanssa. Tuotteistetaan ja markkinoidaan ulkomaisille matkailijoille suunnattuja, paikalliseen kulttuuriin, elämäntapaan, ja ruokakulttuuriin perustuvia tuotteita (esimerkiksi karjalainen kulttuuri, Kolin karelianismi, sotahistoria, ruokakulttuuri ja käsityöperinteet). Toteutetaan karjalaisuuteen perustuvien sisältöjen uudistaminen ja modernisointi Bomban alueella. Nostetaan Kolin kulttuuriperintö sille kuuluvaan arvoon ja tuetaan valtakunnallista ja kansainvälistä huomioarvoa sisältävien kulttuuritapahtumien sekä niiden toteutusedellytysten kehittymistä alueella. Hyödynnetään maakunnan jo olemassa olevaa, ja jo tuotteistettua teatteritarjontaa erityisesti ryhmämatkailun markkinoinnissa sekä kehitetään sen ympärivuotisuutta (Esim. Joensuun kaupunginteatteri, Pohjois-Karjalan teatterikesä, Pielisen Karjalan teatterikesä). Vastuutahot: Matkailuyritykset Karelia Expert Matkailuyhdistykset Seudulliset elinkeinoyhtiöt Matkailun rahoittajat Metsähallitus Bongaa ja kuvaa luonto! Melat heilumaan! Pyörät pyörimään! Avannot auki! Enemmän kireitä siimoja! Suunnistuksesta uutta suhinaa! Kukoistusta populaari- ja korkeakulttuurista!

13 OHJAUS JA SEURANTA Matkailun teema- ja toimenpideohjelman ohjauksesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Lisäksi ohjelman toteutumista aktivoidaan ja seurataan säännöllisesti Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n toimesta. Seuranta- ja ohjaustyötä tehdään myös vuosittain järjestettävässä, kaikille matkailun yrityksille, toimijoille ja sidosryhmille avoimessa matkailuparlamentissa. Ohjelman seurantatyön lisäksi kokouksissa koordinoidaan eri matkailun kehittämistoimijoiden keskinäistä yhteistyötä (maakuntaliitto, Karelia Expert matkailupalvelu Oy, matkailuyhdistykset, seudulliset elinkeinoyhtiöt, kunnat, matkailualan koulutustoimijat). SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TIIVISTELMÄ Ohjelmalla on huomattavia myönteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia lisäämällä matkailualan yritystoimintaa ja työpaikkoja. Se nostaa alkuperäisluonnon, kulttuurimaiseman sekä kulttuurin matkailun keskeiseksi voimavaraksi ja siten lisää luonnon ja kulttuurin arvostusta toimialan ja alueen ihmisten silmissä. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Ekologiset vaikutukset voivat olla merkittävästikin myönteisiä, mutta ohjelma sisältää myös riskejä. Matkailuohjelmaan toteutumiseen liittyvistä investoinneista, rakentamisesta ja liikenteen lisääntymisestä aiheutuu ympäristövaikutuksia. Lisäksi lisääntyvä matkailukäyttö voi koetella luontokohteiden kantokykyä mm. melun ja jätteiden lisääntymisenä. SOVA ryhmä näkee tärkeänä, että ohjelman toteutuksessa otetaan ennakoivasti ja elinkaaritarkastelua hyödyntäen huomioon energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut. Lisäksi pitäisi edistää kokonaisvaltaisesti kestävää luonto- ja kulttuurimatkailua sekä ehkäistä melua ja muita mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Torjumalla haitalliset vaikutukset ennakkoon säästetään käyttöaikaisia kustannuksia ja vahvistetaan matkailukohteiden imagoa tavalla, joka hyödyttää myös markkinointia.

14 LÄHTEET 1. Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät. Katse vuoteen TEM raportteja 2/ https://www.tem.fi/files/35515/matkailun_infograafi_2012.pdf 4. Tilastokeskus 2013 a. Matkailutilastot. 5. Tilastokeskus 2013b. Matkailutilasto, marraskuu. 6. Saukkonen, Saukkonen Pasi. Arvioita Venäjä - yhteistyön työllistävistä vaikutuksista Pohjois-Karjalassa. 7. Puhakka, R Matkailukysynnän trendit vuoteen Lahden ammattikorkeakoulu. Matkailun ala. TULEVA Tulevaisuuden matkailijat -projekti Matkailun edistämiskeskus Modernit humanistit ja matkustaminen Suomeen. TNS Gallup Oy & Matkailun edistämiskeskus Kauppalehti. Pääkirjoitus Toimialaonline. Yritys- ja toimipaikkarekisteri Työ- ja elinkeinoministeriö Majoitustoiminta. Toimialaraportti 8/ Työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun toimialaraportti 9/ Tilastokeskus Toimialaluokitus

15 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja Pohjois-Karjalan liiton nimi muuttui Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi Toimintasuunnitelma ja talousarvio Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi , toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi Joensuun seudun seutukaava Toimintakertomus Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista 6 Kuntayhtymäsuunnitelma , toimintasuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma 10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät 11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille korjattu painos osittain korjattu painos Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel 14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta 16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla 17 Toimintakertomus Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille Kuntayhtymäsuunnitelma , toimintasuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia 21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Toimintakertomus vuodelta Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteistyössä 24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia Pohjois-Karjalan matkailufakta Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet 27 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta luova periferia 29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina Toimintakertomus Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosituhannelle 36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös Euroopan metsämaakunta Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi Kauneimmat Karjalasta Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä , loppuraportti 39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma By Joint Work Party to the Information Society 43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia 44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Toimintakertomus Pohjois-Karjala Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio (4)

16 48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Tilinpäätös Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia 52 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategia Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka 55 Tilinpäätös Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja 58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä 59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys 61 KASPNET Summary of Urban Structures 62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa 63 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 66 Toimintakertomus Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 69 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Toimintakertomus Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia Maakuntaohjelma POKAT Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 76 Raitis Elämä -projekti Loppuraportti 77 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutusalueille 80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta Toimintakertomus Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt 84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 85 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys 87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89 Elävänä Pohjois-Karjalassa Toimintakertomus Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 93 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia Maakunta liikkumaan Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto Tiivistelmä 98 Toimintakertomus POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus 2 (4)

17 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti 103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys Toimintakertomus Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma Yhteistä Hyvää Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia Pohjoiskarjalainen hyvinvointi Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti Pohjois-Karjalan matkailustrategia Ruoasta Elämys Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja 113 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 115 Toimintakertomus Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 118 The Path from Development Project to Service Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä Pohjois-Karjalan yritysselvitys Toimintakertomus Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Strategiaosa 122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta 124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 125 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma 128 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus 130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015 Uusiutuva teknologiateollisuus 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 133 Tilinpäätös Rural Transport Solutions in Northern Periphery 135 Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa 136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) 137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen 138 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi 141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala 142 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014, Osa 1: Strategiaosa Osa 2: Liitteet 143 Tankit täyteen Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma Tilinpäätös Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma 147 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio Itä-Suomi uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso 3 (4)

18 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Tiivistelmä Locally Renewably Effi ciently Climate and Energy Programme of North Karelia 2020 A Summary 152 Vaikuttavuutta etsimässä Pohjoiskarjalaisten, vuonna toteutettujen bioenergiahankkeiden arviointi 153 Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa Tilinpäätös Materiaali- ja energiatehokas toimisto 156 DART Declining Ageing and Regional Transformation Suomenkielinen käsikirja väestön ikääntymisen ja vähenemisen alueellisista ratkaisumalleista 157 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 158 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Seniorimatkailun hyvät käytännöt 172 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Tilinpäätös Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1: Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä 163 Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa 164 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmas vaihe Maakuntakaavaselostus Liite 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa Liite 2 Natura-arviointi 166 Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus Pohjois-Karjalan palvelutarvekartoitus 55- ja 65-vuotiaiden arviota palvelujen nykytilasta ja niiden tulevaisuudesta 168 Tilinpäätös (4)

19

20 ISBN ISSN

POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN TEEMA- JA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2020

POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN TEEMA- JA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2020 POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN TEEMA- JA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2020 SAATESANAT Matkailu on globaali kasvuala. Suhdannevaihteluista huolimatta toimiala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 prosenttia.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015. Toteuttamissuunnitelma 2012 2013

Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015. Toteuttamissuunnitelma 2012 2013 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 Toteuttamissuunnitelma 2012 2013 Julkaisu 150 2012 Julkaisu 150 2012 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 Toteuttamissuunnitelma 2012 2013 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kymenlaakson Liiton julkaisuluettelo

Kymenlaakson Liiton julkaisuluettelo Kymenlaakson Liiton julkaisuluettelo SARJA A: käsittää pääjulkaisut esim. maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma, maakuntakaava, strategia A:26 Kymenlaakson rakennuskulttuuri. 1991. A:34 Kymenlaakson kotiseutu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan No ordinary Destination / Lapland -- The North of Finland Case 1 Lapland The North of Finland IAB Grand One 2013 seminaari 4.4.2013 Hanna-Mari Pyry Talvensaari,

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Matkailu ja kaupallinen keskusta

Matkailu ja kaupallinen keskusta Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä Matkailu nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti 9.9.2016 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä ASIAKAS Liikunta ja urheilu PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, aktiviteetit tapahtumat,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet. Lapin matkailuparlamentti 2013

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet. Lapin matkailuparlamentti 2013 Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 Matkailu ei ole nappikauppaa, vaan kasvuala Suomessa rekisteröitiin 5,8 miljoonaa ulkomaista yöpymistä Top rekisteröidyt yöpymiset

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto

Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous 23.9.2014 Päivi Holopainen, Lapin liitto VATT:n laskelmien pohjalla Kansantalouden tilinpito 2008-2012 2008 vuoden panos-tuotos -rakenne aikaisemmat historia-analyysit

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT

Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT 1 Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT IA 37 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 2014 IA 36 Häme-ohjelma, Strateginen maakuntaohjelma 2014+ 2013 IA 35 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta Suomen liitto ry Suomen liitto Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu 2010 2015 Tausta 1/2 2020 15 000 kilpailijaa (lisenssi) 12 000 Kilpailijaa 60 000 Suunnistajaa suunnistajat 50 000 suunnistajaa 400

Lisätiedot