Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Julkaisu

2 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Jari Karjalainen, JK Kehitystoimisto Oy Hannu Komu, Onvisio Consulting Painosmäärä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin Faksi Taitto Laura Jussila Kuvat Karelia Expert Matkailupalvelut Oy Painopaikka LaserMedia Oy 2014 Julkaisu on saatavana myös internetistä: ISBN (nid.) ISBN (PFD) ISSN

3 Julkaisu Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014

4 SAATESANAT Matkailu on globaali kasvuala. Suhdannevaihteluista huolimatta toimiala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 prosenttia. Nykyisin matkailu on Suomessa teollisuudenalana arvoltaan yli 13 miljardia euroa. Matkailuyritysten määrä on maassamme noin ja toimiala työllistää noin henkilöä. 1,2 Matkailun megatrendit suosivat myös tulevaisuudessa Suomea ja Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset vastata niihin. Matkailuelinkeino onkin yhä maakunnallemme suuri mahdollisuus, joka voi syttyä aiempaa nopeampaan kasvuun. Toimialan elinvoima on yrityksissä ja niiden toimintaedellytyksiä on myös yhteisin voimin tuettava. 1 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnisti vuoden 2014 alussa matkailun teema- ja toimenpideohjelman laadinnan. Ohjelmassa pyrittiin löytämään ne linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla voimme vauhdittaa matkailun yrityslähtöistä kasvua ja kehittymistä maakunnassamme. Valmistunut teema- ja toimenpideohjelma täydentää Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaa ja sitä tullaan käyttämään EU-ohjelmakauden rahoituksen ohjauksessa. Teema- ja toimenpideohjelman toimii myös kaudelle laaditun Pohjois-Karjalan matkailustrategian jatkumona. Ohjelman teossa on korostettu Pohjois-Karjalan matkailutoimialan kuulemista sekä toimialalta itseltään tulevien kehittämisesitysten ja tavoitteiden huomioimista. Nykyiseen muotoonsa ohjelman työstivät Jani Karjalainen / JK Kehitystoimisto Oy sekä Hannu Komu / Onvisio Consulting. Lisäksi työtä on ohjannut työryhmä, johon kuului sekä maakunnan matkailutoimijoiden että yrittäjätahojen edustajia. Strategiaprosessin johtamisesta on vastannut Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kehittämispäällikkö Pekka Huovinen ja prosessia on rahoitettu maakunnan tulevaisuusrahastosta. Strategiat ja dokumentit eivät ratkaise matkailumme menestystä vaan teot. Toivomme, että tämä ohjelma aktivoi ja ohjaa sinua oikeansuuntaisiin tekoihin ja askeliin toimialamme kehittämisessä. Kiitoksia kaikille ohjelmatyöhön osallistuneille ja voimia tuleviin kehittämisponnistuksiin tästä on hyvä jatkaa. Pekka Huovinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

5 MATKAILULLA ON MERKITYSTÄ! Matkailu on noussut Suomen kärkielinkeinojen joukkoon 1,2,6 Matkailu on globaali kasvuala, toimialan kasvu on tällä hetkellä noin 5 % vuodessa Matkailun kokonaiskysyntä (2012) 13,3 mrd Matkailuyritysten määrä (2012) kpl Matkailutoimialan työpaikkojen määrä (2011) Toimiala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 % Matkailun vientiin rinnastettava matkailutulo (2012) 4,2 mrd Matkailun verot ja veroluonteisen maksut (2012) 5,2 mrd Matkailun kokonaistulo on suurempi kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, pankkisektorilla, Hightech-viennissä tai elintarviketeollisuudessa. Näkökulmia matkailun tulevaisuudesta 1,2,3,4,5,6 Matkailupalveluiden varaus ja markkinointitoiminnot siirtyvät perinteisen internetin puolelta voimakkaasti mobiilivälineisiin - älypuhelimiin ja tabletteihin. Lisäksi sosiaalinen media nousee päärooliin nuorten aikuisten matkapäätöksissä. Matkailutoimiala jatkaa globaalia kasvuaan hetkellisistä maa- tai maaosakohtaisista notkahduksista huolimatta ja se näkyy kansainvälisenä kasvuna myös Pohjois-Karjalassa - sekä Venäjän että muiden markkinoiden osalta. Hyvinvointimatkailussa korostuvat entistä enemmän perinteiset hoitomuodot ja luontokokemukset. Mielenhyvinvointi on nousemassa yhdeksi tärkeimmäksi hyvinvointimatkailun osa-alueeksi. Hyvinvointipalveluiden käyttäjäkunta kasvaa koko ajan Euroopan väestön ikääntyessä, työn hektisyyden lisääntyessä ja suurten miljoonakaupunkien ihmisten etsiessä rauhoittavaa ympäristöä. Kulttuurimatkailussa Suomen ulkomaan markkinoinnin pääkohderyhmäksi nimettyjä moderneja humanisteja kiinnostaa yhä enemmän paikallinen historia, elämäntavat, ruokakulttuuri ja aidot kokemukset. Ilmastomuutoksen mukanaan tuoma olosuhteiden epävakaus edellyttää vaihtoehtoisten toimintamuotojen suunnitelmallista kehittämistä sekä yksittäisten yritysten että matkailukeskittyminen palveluvalikoiman osalta. Suomen matkailumarkkinointi saa tulevaisuudessa globaaleja piirteitä. Matkailun myynti- ja markkinointityö muuttuu entistä enemmän segmentti- ja teemakohtaiseksi. Samaan kohderyhmään kuuluvia kuluttajia tavoitellaan sähköisin myynti- ja markkinointikeinoin samanaikaisesti usealta kansainväliseltä markkina-alueelta. Kansainvälisessä matkailussa menestymisessä on tulevaisuudessa oleellista alueen hyvä imago, kiinnostava ja selkeä tuote, palvelujen helppo löydettävyys ja varattavuus internetin kautta, houkutteleva luonnonläheinen ympäristö sekä hyvät kulkuyhteydet. Maakunnallisen lentoaseman säilyminen ja kehittyminen on matkailun menestyksen elinehto. Lisäksi lähimarkkinoiden ja Venäjän kohteiden hyödyntämisen kannalta on tärkeää panostaa rajanylitysten sujuvuuteen. Suomessa venäläisten matkailijoiden määrät ovat kasvaneet poikkeuksellisen voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Venäjän taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen ovat kuitenkin hidastaneet kasvua voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Kevään 2014 aikana puhjennut Ukrainan kriisi voi kääntää Venäjän matkailun taantumaan lähitulevaisuudessa. Venäjän markkinoilla on kuitenkin mahdollisuus myös uuteen kasvusysäykseen, mikäli viisumivapaus jossain muodossa tulevaisuudessa toteutuu.

6 POHJOIS-KARJALAN MATKAILU TÄNÄÄN Pohjois-Karjalan matkailun nykytila 2, 3, 7, 8, 9,10 (luvut vuodelta 2013 ellei toisin mainita) Majoitus-, ohjelmapalvelu- ja ravitsemustoiminnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on Pohjois-Karjalassa noin 140 M ja työllistävyys 1500 henkilöä (2012). Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ylittivät ensimmäistä kertaa rajan. Pohjois-Karjalan rekisteröidyistä yöpymisistä 82 % tulee kotimaisista matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä on 18 %, josta noin 60 % on venäläisiä matkailijoita. Venäläisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat yli 200 % ohjelmakaudella , kun taas kotimaan yöpymisvuorokauden ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Suhteellisesti heikoin kehitys menneellä ohjelmakaudella oli muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausissa, jotka vähentyivät 6 %. Maakunnan majoitusyritysten liikevaihto on kasvanut 6 % vuosina Matkailun ohjelmapalveluyritysten liikevaihdon taso oli 10 M vuonna Maakunnan seutukuntien osalta voimakkainta kasvu on ollut maakunnan reuna-alueilla, Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Matkailun liikevaihdon kasvun keskeisin veturina on ollut erityisesti venäläisten matkailijoiden määrän kasvu. Venäläisten tuoman vähittäiskaupan verovapaa myynti kasvoi maakunnassa 2 miljoonasta eurosta yli 6 miljoonaan euroon vuosina kotimaasta ulkomailta 82 % 60 % Venäjältä Liikevaihto 140 M 18 % 40 % muualta Työllistävyys 1500 hlöä Matkailun rekisteröidyt yöpymiset Matkailutilastoinnissa toteutettiin vuoden 2012 alussa uudistus, jolloin Euroopan parlamentin ja neuvoston matkailutilastoasetus (692/2011) astui voimaan. Uusi liikkeiden vähimmäiskoko on 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa sekä retkeilymajat. Ennen vuotta 2012 tilastoon sisältyivät majoitusliikkeet, joissa oli vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Tilastoinnin ulkopuolelle on arvioitu jäävän noin 40 prosenttia majoitusliikkeistä, mutta majoituskapasiteetista alle 10 prosenttia. 2 Matkailun majoitus- ja ohjelmapalveluyritysten toimialaluokat Toimialaluokka 55: Majoitus. Luokkaan kuuluu lyhytaikaisen majoituksen tarjoaminen matkailijoille ja muille vierailijoille sekä myös pitempiaikaiseen käyttöön tarkoitettujen majoittumistilojen tarjoaminen komennustyöntekijöille ym. sekä oppilaskodeissa, opiskelija-asuntoloissa, sisäoppilaitoksissa. Jotkut majoitusliikkeet tarjoavat ainoastaan majoitusta, kun taas toiset tarjoavat yhdistettyjä majoitus-, ravitsemus- ja/tai virkistyspalveluja. 10 Matkailun ohjelmapalveluyritysten luokittelu: varauspalvelut ja matkaoppaiden palvelut (TOL 799), museoiden toiminta (TOL 9102), kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta (TOL 91040), urheilulaitosten toiminta (TOL 93110), kuntokeskukset (TOL 93130), huvi- ja teemapuistot (TOL 93210) sekä hiihto- ja laskettelukeskukset (TOL 93291). 10

7 Matkailun kehityslukuja Itä-Suomen maakunnissa , 3, 7 (suluissa suhteellinen kokonaismuutos prosentteina seurantajakson ajalta) Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet yhteensä Kotimaan matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Kainuu (Muutos +14,7 %) Kainuu ( Muutos +14,4 %) Pohjois-Savo (Muutos -7,8%) Pohjois-Savo (Muutos -9,3 %) Etelä-Savo (Muutos +23,7 %) Etelä-Savo (Muutos +6,7%) Etelä-Karjala (Muutos +49,8 %) Pohjois-Karjala (Muutos +2.5 %) Pohjois-Karjala (Muutos +9,9 %) Etelä-Karjala (Muutos +10,0 %) Venäläisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Toimialaluokkaan 55 rekisteröityjen majoitusyritysten liikevaihdon kehitys (t ) Etelä-Karjala (Muutos +167,2 %) Pohjois-Savo (Muutos -13 %) Etelä-Savo ( Muutos +344,0 %) Etelä-Karjala (Muutos +47 %) Kainuu ( Muutos +21,9) Pohjois-Karjala (Muutos +6 %) Pohjois-Savo (Muutos -4,3 %) Etelä-Savo (Muutos -4%) Pohjois-Karjala (Muutos +202,5 %) Kainuu (Muutos +17 %) Toimialaluokkiin TOL 55 (Majoitus) ja (Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut) rekisteröityjen yritysten liikevaihdon ( ) kehitys Pohjois-Karjalassa Rekisteröidyn huonekapasiteetin kehitys Pohjois-Karjala (Muutos +13 %) Pohjois-Savo (Muutos -1,7 %) Etelä-Savo (Muutos +13,2 %) Kainuu (Muutos +23,4 %) Joensuun seutukunta (Muutos +9 %) Etelä-Karjala (Muutos +38,1 %) Pohjois-Karjala (Muutos +9,4 %) Keski- ja Pielisen-Karjalan seutukunta (Muutos +23 %)

8 Vahvuuksia ja heikkouksia, voittoja ja tappioita katsaus Pohjois-Karjalan matkailun onnistumisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin Tapahtumamatkailussa on saavutettu menestystä. Erityisesti Joensuun ja Kontiolahden alueen suurien tapahtumien vaikutus on ollut merkittävä ja niiden kasvattama majoituskysyntä on ulottunut kauaksi itse tapahtumapaikasta. Myös tapahtumien kautta saatu positiivinen medianäkyvyys on ollut huomattava. Investointien suhteen onnistumisia ovat olleet mm. kylpyläinvestoinnit Kolilla, hotelli-investoinnit Joensuussa, laajennus- ja palveluinvestoinnit Bomba-Hyvärilä alueella, kylpyläinvestointi ja lomakylän laajennus Pajarinhovin alueella sekä Outokummun alueen uuden kehittymisen käynnistyminen. Myös Kiteen Aimo monitoimikeskus on onnistunut esimerkki osuuskuntamuotoisesta tapahtuma-, harraste- ja matkailupalvelu kokonaisuudesta. Tehdyistä investoinneista huolimatta matkailun kasvu ei ole saavuttanut sille edellisessä matkailustrategiassa asetettuja tavoitteita. Toimialan kasvun esteenä on edelleen sen palvelukapasiteettien pienuus ja hajanaisuus. Hitaan kasvun johdosta Pohjois-Karjalan majoituskapasiteetin määrä on nyt Itä-Suomen maakunnista pienin. Matkailukeskittymien profiilit eivät ole selkeitä eivätkä riittävästi toisistaan erottuvia ja toisaalta Pohjois-Karjalan kokonaisuutta tukevia. Näistä syistä toimijoilta puuttuu yhteinen päämäärä. Maakunnan ohjelmapalvelualan kehittyminen on polkenut paikallaan ja toimiala on säilynyt kooltaan ja palvelukapasiteetiltaan pienenä. Tämä on edelleen esteenä mm. kansainvälisen matkailun voimakkaammalle kehittymiselle maakunnassamme. Matkailun hanketoiminta on ollut edelleen hajanaista ja suurin osa hankeresursseista on ohjautunut muiden kuin suoraan matkailussa mukana olevien organisaatioiden oman toiminnan rahoitukseen. Matkailun kehittämishankkeiden yrityslähtöisyys on ollut liian heikkoa. Luontomatkailun ohjelmalliset sisällöt eivät vielä ole nousseet esimerkiksi valtakunnan tasolla tunnetuiksi vetovoimatekijöiksi. Maakunnan ainutlaatuiset kulttuurisisällöt eivät ole nousseet niiden suomien mahdollisuuksien mukaiseen asemaan. Luontomatkailu ja sen puitteet ovat kehittyneet, esimerkiksi Pohjois-Karjalan kansallispuistoihin ja luontoretkeilykohteisiin suuntautuneet matkailijamäärät ja niiden mukanaan tuomat aluetaloudelliset vaikutukset ovat olleet kasvussa. Pohjois-Karjalassa tai sen lähialueilla on helposti saavutettavissa kuusi kansallispuistoa (Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi, Kolovesi, Hiidenportti, Tiilikka), jotka yhdessä muodostavat kansainvälisille matkailumarkkinoille erittäin potentiaalisen vetovoimaympäristön. Myös esteettömyyttä on kehitetty maakuntamme luontomatkailukohteissa menestyksellisesti (Esim. Ruunaa, Petkeljärvi, Outokummun Erä- ja luontokeskus, Pamilon kosken alue). Venäjän matkailun kasvu on ollut maakunnassa voimakasta ja se ylitti sille viime ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet. Venäjän taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen ovat hidastaneet kasvua viimeisen vuoden aikana. Kevään 2014 aikana puhjennut Ukrainan kriisi voi kääntää Venäjän matkailun taantumaan lähitulevaisuudessa. Venäjän markkinoilla on kuitenkin mahdollisuus myös uuteen merkittävään kasvusysäykseen, mikäli viisumivapaus jossain muodossa tulevaisuudessa toteutuu. Kansainväliseen matkailuun liittyvä tuotteistamis-, markkinointi-, myynti- ja asiakaspalveluosaaminen ei ole riittävän hyvällä tasolla ja erityisesti Venäjän markkinoihin liittyen asioissa pitäisi laittaa uusi tehovaihde päälle. Palvelutasolla mm. kielitaito koetaan puutteellisena ja siihen tulisi hakea ratkaisua myös työvoiman tuonnilla Venäjän Karjalasta. Maakunnan voimistunut yhteinen markkinointi ja sen ikkunaksi rakennettu visitkarelia.fi -portaali ovat edenneet matkailun yhteismarkkinoinnin osalta oikeaan suuntaan. Matkailun kasvutavoitteet Kasvu % Matkailun rekisteröity huonekapasiteetti % Rekisteröidyn kapasiteetin käyttöaste 42 % 50 % 19 % Rekisteröidyt yöpymiset kotimaa % Rekisteröidyt yöpymiset muut ulkomaat % Rekisteröidyt yöpymiset Venäjä % Rekisteröidyt yöpymiset yhteensä % Majoitus- ja ravitsemustoimialan toimipisteet (kpl) (TOL 55 ja 56) % Majoitus- ja ravitsemustoimialan työpaikat (kpl) (TOL 55 ja 56) % Liikevaihto (t ) (TOL 55 ja 56) %

9 VISIO, TAVOITTEET JA IMAGO Linjaukset ja tavoitteet Matkailun kehittämisessä ja kasvussa tehdään merkittävä rytminvaihdos. Tämä toteutetaan ohjaamalla merkittävä osa seuraavan kolmen vuoden kehittämisresursseista matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen, kansainväliseen markkinointiin ja myyntiin sekä toimialan investointien edistämiseen Matkailun kasvuohjelma Matkailun kehittämistoimintaa linjataan yrittäjälähtöisemmäksi toimialan kehittämis- ja investointitukirahoitus ohjataan matkailutoimialan yrityksiin tai yritysten tärkeimmiksi katsomiin kehittämiskohteisiin. Kansainvälinen matkailu kasvaa valituilta markkinaalueilta (Venäjä, saksankielinen Eurooppa ja Hollanti). Matkailun kannalta kriittisimmät saavutettavuusrakenteet säilyvät ja kehittyvät nykyisestä (lento- ja junayhteydet, rajanylityspaikat ja matkailukeskusten sisäinen saavutettavuus). Matkailussa käynnistyy tuotekehitystoimenpiteitä, jotka vastaavat kansainvälisen matkailun uusiin kysyntätrendeihin. Matkailutoimijoiden osaaminen sähköisessä liiketoiminnassa ja kansainvälisessä liiketoiminnassa paranee. Matkailun yhteismarkkinointi selkeytyy ja resurssit ohjautuvat entistä tehokkaammin valituille markkinoille pääsääntöisesti Karelia Expert matkailupalvelun Oy:n ja visitkarelia.fi -brändin kautta. Määrälliset tavoitteet ja mittarit vuoteen 2020 mennessä Visio 2020 Pohjois-Karjala on kansainvälisesti vetovoimainen luonto-, kulttuuri- ja tapahtumamatkailualue, jossa omiin vahvuuksiin perustuva matkailuelinkeino luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia toimialan kestävälle kasvulle ja investoinneille. Matkailun rekisteröity majoituskapasiteetti kasvaa keskimäärin 3 % vuodessa tavoitteena 400 uutta hotellihuonetta Majoitustoiminnan käyttöaste kasvaa keskimäärin 3 % yksikköä vuodessa tavoitteena 50 % käyttöastetaso Matkailun yöpymisvuorokaudet kasvavat keskimäärin 5 % vuodessa tavoitteena rekisteröityä yöpymistä Imago Pohjois-Karjalan matkailun yhteisessä imagoviestinnässä nojaudutaan seuraaviin vahvuuksiin ja arvoihin: Ainutlaatuinen Koli Karjalainen vieraanvaraisuus ja hyvä palvelu Iloisuus, rempseys, välittömyys ja aitous Kiehtova luonto ja kulttuuri Suomen tapahtumamyönteisin maakunta Matkailutoimialan liikevaihto kasvaa keskimäärin 5 % vuodessa tavoitteena 60 M lisää liikevaihtoa Matkailualan työpaikat kasvavat keskimäärin 3 % vuodessa tavoitteena 400 uutta työpaikkaa

10 MATKAILUN KEHITTÄMISTEEMAT JA TOIMENPITEET Matkailumarkkinoinnin ja -myynnin tehostaminen Markkinoinnin toimenpiteet ja resurssit keskitetään kansainvälisen matkailun kasvattamiseen. Yhteistyönä tehtävän kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kohdemaiksi valitaan saksankielinen Eurooppa, Venäjä ja Hollanti. Lisäksi tehdään täsmätoimenpiteitä uusilla markkina-alueilla. Aasiaan ei suunnata omia yhteismarkkinointiresursseja tai hankkeita, vaan markkinointityötä tehdään valtakunnallisten toimijoiden käynnistämien hankkeiden kautta. Myyntiä tuetaan asiakas- ja trendilähtöisellä tuotekehitystyöllä. Kaiken tuettavan tuotekehityksen edellytys on, että niiden palvelukapasiteetti mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan, ja että tuotteille on osoitettavissa ns. myynti- /varausputki. Myynnin, markkinoinnin sekä niitä tukeva tuotekehityksen painopiste suunnataan matkailun sesonkiaikoihin. Lisäksi haetaan ympärivuotisuutta panostamalla seniori- sekä työhyvinvointiasiakasryhmille suunnattuun tuotekehitykseen ja markkinointiin. Resursoidaan Visitkarelia.fi -portaalin jatkokehitystyötä sekä markkinointia. Varmistetaan maakunnan matkailutoimijoiden menestys ja kilpailukyky näkyvällä läsnäololla matkailun sähköisen markkinoinnin ja myynnin keskeisissä kanavissa. Huolehditaan erityisesti hyvän tunnettavuuden saavuttaneen koli.fi -portaalin kehittämisestä ja yhteensopivuudesta visitkarelia.fi portaalin kanssa. Tuetaan matkailun sähköisten myynti- ja markkinointityökalujen käytön lisäämiseen ja tehostamiseen suunnattuja yrityskohtaisia kehittämis- ja koulutustoimenpiteitä. Tuetaan lisäksi matkailuyrittäjien kielitaitoa ja palveluosaamista kehittävää koulutusta. Vastuutahot: Karelia Expert Matkailuyhdistykset Matkailuyritykset Koulutusorganisaatiot Matkailun rahoittajat Matkailun valtakunnalliseen ja kansalliseen imagomarkkinointiin käytettävissä olevat resurssit ohjataan ja keskitetään tehtyjen imagolinjausten mukaisesti pääsääntöisesti Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n kautta. Tapahtumamatkailun kehittäminen Brändätään Pohjois-Karjalaa iloisena tapahtuma-alueena ja nostetaan säännöllisesti toistuvia laadukkaita tapahtumiamme matkailukeskittymien ja koko maakunnan imagotuotteiksi. Tuetaan olemassa olevien ja jo menestyneiden valtakunnallisten tapahtumien tuotekehitystä, kehittämisinvestointeja ja markkinointia. Tavoitellaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti liikunnan, urheilun, kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoihin liittyviä merkittäviä tapahtumia yhdessä paikallisten tahojen kanssa. Lisäksi tavoitellaan erilaisia suurten yhdistysten, järjestöjen, ammattiryhmien ja muiden tahojen valtakunnallisia vuositapahtumia ja -kokouksia. Synnytetään tapahtumista sarjoja, joissa rytmittyvät säännöllisesti toistuvat vetovoimaiset isot tapahtumat ja jatkuvalla työllä alueelle hankittavat kertaluonteiset tapahtumat. Tuetaan tapahtumien järjestämis- ja markkinointiosaamista edistävää koulutusta. Vahvistetaan kokous- ja kongressimatkailumme kilpailukykyä kehittämällä niiden yhteydessä tarjottavia persoonallisia ja laadukkaita oheisohjelmia (mm. matkat Venäjän Karjalaan). Vastuutahot: Tapahtumien järjestäjät Karelia Expert Matkailun rahoittajat Koulutusorganisaatiot Matkailuyritykset Vahvistetaan Karelia Expertin kautta tehtävää valtakunnallisten tapahtumien yhteismarkkinointia sekä kokoushankintaa. Selvitetään tapahtumatoimintaa koordinoivan ja käytännön työtä tekevä tapahtumayksikön perustamista Karelia Expertin matkailupalvelu Oy:n yhteyteen. Esimerkkejä menestyneistä ja tuettavista matkailutapahtumista Ilosaarirock Kontiolahden urheilutapahtumat Vaarojen maraton Pogostan hiihto Ahman hiihto Kolin maisemahiihto Karelia soutu Lieksan Vaskiviikko Kihaus Folk Puruveden lohikuninkuus Kolin retkiviikko

11 Matkailukeskittymien kilpailukyvyn ja tarjonnan kehittäminen Toteutetaan kolmivuotinen Matkailun kasvuohjelma hanke, jonka kautta ohjataan merkittävä osa seuraavan kolmen vuoden kehittämisresursseista matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen, kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin sekä toimialan investointien edistämiseen. Selkeytetään tiiviin strategiaprosessin avulla jokaisen matkailukeskittymän liikeidea, oma erityisprofiili ja kärkituotteet (toteutetaan matkailu kasvuohjelman kautta). Strategiatyön laajuus sovitetaan matkailukeskittymän tarpeisiin niiden koon ja luonteen mukaisesti, mutta toteutetaan kuitenkin yhdenmukaisella menetelmällä samanaikaisesti kaikissa matkailukeskittymissä. Työn tavoitteena on synnyttää yhteinen näkemys matkailukeskittymien imagosta, kärkituotteista, tärkeimmistä asiakassegmenteistä ja pitemmän aikavälin visiosta. Matkailun kehittämisrahoitusta ohjataan painotetusti matkailukeskittymien majoitus- ja palvelukapasiteetteja kasvattaviin sekä infrastruktuuria kehittäviin investointeihin (erityisesti reitistöt). Maaseutumatkailun palveluinvestointeja ja kehittymistä tuetaan, kun se kytkeytyy Pohjois-Karjalan imagon mukaiseen tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä matkailukeskittymien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tuotteistetaan Karjalan elävät kylät matkailupalvelukokonaisuus. Joensuun matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä: Sirkkalanpuiston kylpylähanke Joensuun vesistömatkailupalvelujen kehittäminen Outokummun aarrekaupungin jatkoinvestoinnit Ilomantsin alueen investoinnit painopisteenä majoituspalvelut sekä kansallispuistojen palvelurakenteita kehittävät investoinnit Huhmarin laajennusinvestoinnit Kontiolahden urheilumatkailua sekä Kontioniemen entisen varuskunta-alueen matkailullista hyödyntämistä tukevat investoinnit Uuden lapsi- ja perhematkailun syntymiseen johtavat investoinnit Onttolan lentoaseman alueen matkailupalvelujen kehittämisinvestoinnit Pielisen Karjalan matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä Kolin alueen uusien hotelli- ja leirintäalueinvestointien käynnistyminen Kevyen liikenteen väyläinvestoinnit välillä Purnuniemi Loma-Koli ja Jerontiehaara Ukko-Koli Kolin alueen reitistöjen ja suunnistukseen liittyvien palvelurakenteiden kehittämiseen suunnatut investoinnit Kolin rinnepalveluja kehittävät investoinnit Bomban alueen palvelujen laatua, karjalaisuuden uutta tulemista sekä kylpyläpalvelujen uudistamista tukevat investoinnit Ruunaan retkeilyalueen kehittymistä tukevat investoinnit Kansallispuistoihin liittyvät palvelurakenneinvestoinnit Vastuutahot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Seudulliset elinkeinoyhtiöt Karelia Expert Matkailuyritykset Pohjois-Karjalan matkailualueet ja -keskittymät Joensuun matkailualue * Joensuun matkailukaupunki * Kontiolahden talviurheilukeskus * Outokummun Aarrekaupunki * Huhmari * Ilomantsi Pielisen Karjalan matkailualue * Koli * Bomban ja Hyvärilän alue * Ruunaa ja Vuoniskylät Keski-Karjalan matkailualue * Pajarinhovin alue * Niiralan rajanylitysaseman alue *Kiteen Aimo monitoimikeskus Pielisen ja Lieksanjoen hyödyntämiseen liittyvien matkailupalvelujen kehittäminen (Lieksan satama - Timitran niemi - Lieksan kaupunkikeskusta, Kolin, Juuan ja Nurmeksen pienvenesatamat) Keski Karjalan matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä: Pajarinhovin alueen jatkoinvestoinnit Niiralan rajanylitysasemaa ja alueen palveluja kehittävät investoinnit Valtatie 9:n uudistaminen välillä Onkamo Niirala Kiteen Aimo monitoimikeskuksen yritystoimintaa kehittävät toimenpiteet Paksuniemen alueen kehittäminen vesistömatkailun näkökulmasta

12 Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen Katse kansallispuistoihin! Lisätään Pohjois-Karjalan matkailun kansainvälistä vetovoimaa uusiin kysyntätrendeihin suunnattujen tuotteistamis-, markkinointi- ja myyntitoimenpiteiden avulla. Tehtävä työ pohjataan maakunnan luonnon ja kulttuurin vahvuuksiin. Hyödynnetään molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa tarjottavia matkailupalveluita erottuvuus- ja kilpailutekijänä. Lisätään Pohjois-Karjalassa tai sen lähialueilla on helposti saavutettavissa olevien kansallipuistojen (Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi, Kolovesi, Hiidenportti, Tiilikka) kansallispuistojen hyödyntämistä matkailun vetovoimatekijänä ja sisältönä. Tuetaan kansallispuistojen ja luontokohteiden matkailulliseen hyödyntämiseen liittyvää verkostoitumista (Esim. Euroopan Geopark -verkosto). Kehitetään luontomatkailun esteettömyydestä yksi Pohjois-Karjalan matkailun kilpailueduista. Kiinnitetään erityistä huomiota myös esteettömien ohjelmapalveluiden kehittämiseen. Kehitetään luontokuvaukseen liittyviä tuotteita ja tapahtumia sekä aktivoidaan niihin liittyvää luontomatkailukohteiden markkinointia sosiaalisen median kautta. Lisätään villieläinten katseluun ja kuvaukseen perustuvaa tuotteistamista ja markkinointia (mm. petoeläimet ja linnut). Hyödynnetään melontaa ja pyöräilyä entistä enemmän luontomatkailun sisältönä. Hyödynnetään avantouintia matkailun tuotteiden ja tapahtumisen sisältönä. Kehitetään maakunnan kalastusmatkailupalveluja kansainvälisten asiakasryhmien näkökulmasta. Nostetaan yhdeksi kärkialueeksi Ruunaa. Kehitetään maakunnan kalastusmatkailutarjontaa myös muiden yksittäisten kohteiden kautta (esim. Pielinen, Höytiäinen, Puruvesi ja Pyhäjärvi). Tuetaan investointi- ja kehittämistoimenpiteitä, joiden kautta saadaan kohteisiin kapasiteetiltaan riittävä palveluvarustus sekä niihin perustuvat laadukkaat tuotteet. Tuetaan kalastuksen säätelyä ja kestävien kalastustapojen kehittämistä siten, että matkailukalastuskohteiden saalisvarmuus paranee. Hyödynnetään suunnistusta Pohjois-Karjalan liikunta- ja tapahtumamatkailun vetovoimatekijänä. Kehitetään ja päivitetään lajiin liittyviä tukipalveluita. Tehdään lajin matkailulliseen hyödyntämiseen liittyvää tuotekehitystä yhteistyössä suunnistusjärjestöjen kanssa. Tuotteistetaan ja markkinoidaan ulkomaisille matkailijoille suunnattuja, paikalliseen kulttuuriin, elämäntapaan, ja ruokakulttuuriin perustuvia tuotteita (esimerkiksi karjalainen kulttuuri, Kolin karelianismi, sotahistoria, ruokakulttuuri ja käsityöperinteet). Toteutetaan karjalaisuuteen perustuvien sisältöjen uudistaminen ja modernisointi Bomban alueella. Nostetaan Kolin kulttuuriperintö sille kuuluvaan arvoon ja tuetaan valtakunnallista ja kansainvälistä huomioarvoa sisältävien kulttuuritapahtumien sekä niiden toteutusedellytysten kehittymistä alueella. Hyödynnetään maakunnan jo olemassa olevaa, ja jo tuotteistettua teatteritarjontaa erityisesti ryhmämatkailun markkinoinnissa sekä kehitetään sen ympärivuotisuutta (Esim. Joensuun kaupunginteatteri, Pohjois-Karjalan teatterikesä, Pielisen Karjalan teatterikesä). Vastuutahot: Matkailuyritykset Karelia Expert Matkailuyhdistykset Seudulliset elinkeinoyhtiöt Matkailun rahoittajat Metsähallitus Bongaa ja kuvaa luonto! Melat heilumaan! Pyörät pyörimään! Avannot auki! Enemmän kireitä siimoja! Suunnistuksesta uutta suhinaa! Kukoistusta populaari- ja korkeakulttuurista!

13 OHJAUS JA SEURANTA Matkailun teema- ja toimenpideohjelman ohjauksesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Lisäksi ohjelman toteutumista aktivoidaan ja seurataan säännöllisesti Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n toimesta. Seuranta- ja ohjaustyötä tehdään myös vuosittain järjestettävässä, kaikille matkailun yrityksille, toimijoille ja sidosryhmille avoimessa matkailuparlamentissa. Ohjelman seurantatyön lisäksi kokouksissa koordinoidaan eri matkailun kehittämistoimijoiden keskinäistä yhteistyötä (maakuntaliitto, Karelia Expert matkailupalvelu Oy, matkailuyhdistykset, seudulliset elinkeinoyhtiöt, kunnat, matkailualan koulutustoimijat). SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TIIVISTELMÄ Ohjelmalla on huomattavia myönteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia lisäämällä matkailualan yritystoimintaa ja työpaikkoja. Se nostaa alkuperäisluonnon, kulttuurimaiseman sekä kulttuurin matkailun keskeiseksi voimavaraksi ja siten lisää luonnon ja kulttuurin arvostusta toimialan ja alueen ihmisten silmissä. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Ekologiset vaikutukset voivat olla merkittävästikin myönteisiä, mutta ohjelma sisältää myös riskejä. Matkailuohjelmaan toteutumiseen liittyvistä investoinneista, rakentamisesta ja liikenteen lisääntymisestä aiheutuu ympäristövaikutuksia. Lisäksi lisääntyvä matkailukäyttö voi koetella luontokohteiden kantokykyä mm. melun ja jätteiden lisääntymisenä. SOVA ryhmä näkee tärkeänä, että ohjelman toteutuksessa otetaan ennakoivasti ja elinkaaritarkastelua hyödyntäen huomioon energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut. Lisäksi pitäisi edistää kokonaisvaltaisesti kestävää luonto- ja kulttuurimatkailua sekä ehkäistä melua ja muita mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Torjumalla haitalliset vaikutukset ennakkoon säästetään käyttöaikaisia kustannuksia ja vahvistetaan matkailukohteiden imagoa tavalla, joka hyödyttää myös markkinointia.

14 LÄHTEET 1. Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät. Katse vuoteen TEM raportteja 2/ https://www.tem.fi/files/35515/matkailun_infograafi_2012.pdf 4. Tilastokeskus 2013 a. Matkailutilastot. 5. Tilastokeskus 2013b. Matkailutilasto, marraskuu. 6. Saukkonen, Saukkonen Pasi. Arvioita Venäjä - yhteistyön työllistävistä vaikutuksista Pohjois-Karjalassa. 7. Puhakka, R Matkailukysynnän trendit vuoteen Lahden ammattikorkeakoulu. Matkailun ala. TULEVA Tulevaisuuden matkailijat -projekti Matkailun edistämiskeskus Modernit humanistit ja matkustaminen Suomeen. TNS Gallup Oy & Matkailun edistämiskeskus Kauppalehti. Pääkirjoitus Toimialaonline. Yritys- ja toimipaikkarekisteri Työ- ja elinkeinoministeriö Majoitustoiminta. Toimialaraportti 8/ Työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun toimialaraportti 9/ Tilastokeskus Toimialaluokitus

15 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja Pohjois-Karjalan liiton nimi muuttui Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi Toimintasuunnitelma ja talousarvio Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi , toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi Joensuun seudun seutukaava Toimintakertomus Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista 6 Kuntayhtymäsuunnitelma , toimintasuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma 10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät 11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille korjattu painos osittain korjattu painos Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel 14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta 16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla 17 Toimintakertomus Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille Kuntayhtymäsuunnitelma , toimintasuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia 21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Toimintakertomus vuodelta Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteistyössä 24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia Pohjois-Karjalan matkailufakta Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet 27 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta luova periferia 29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina Toimintakertomus Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosituhannelle 36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös Euroopan metsämaakunta Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi Kauneimmat Karjalasta Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä , loppuraportti 39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma By Joint Work Party to the Information Society 43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia 44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Toimintakertomus Pohjois-Karjala Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio (4)

16 48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Tilinpäätös Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia 52 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategia Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka 55 Tilinpäätös Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja 58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä 59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys 61 KASPNET Summary of Urban Structures 62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa 63 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 66 Toimintakertomus Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 69 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Toimintakertomus Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia Maakuntaohjelma POKAT Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 76 Raitis Elämä -projekti Loppuraportti 77 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutusalueille 80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta Toimintakertomus Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt 84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 85 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys 87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89 Elävänä Pohjois-Karjalassa Toimintakertomus Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 93 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia Maakunta liikkumaan Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto Tiivistelmä 98 Toimintakertomus POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus 2 (4)

17 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti 103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys Toimintakertomus Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma Yhteistä Hyvää Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia Pohjoiskarjalainen hyvinvointi Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti Pohjois-Karjalan matkailustrategia Ruoasta Elämys Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja 113 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 115 Toimintakertomus Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 118 The Path from Development Project to Service Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä Pohjois-Karjalan yritysselvitys Toimintakertomus Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Strategiaosa 122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta 124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 125 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma 128 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus 130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015 Uusiutuva teknologiateollisuus 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 133 Tilinpäätös Rural Transport Solutions in Northern Periphery 135 Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa 136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) 137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen 138 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi 141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala 142 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014, Osa 1: Strategiaosa Osa 2: Liitteet 143 Tankit täyteen Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma Tilinpäätös Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma 147 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio Itä-Suomi uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso 3 (4)

18 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Tiivistelmä Locally Renewably Effi ciently Climate and Energy Programme of North Karelia 2020 A Summary 152 Vaikuttavuutta etsimässä Pohjoiskarjalaisten, vuonna toteutettujen bioenergiahankkeiden arviointi 153 Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa Tilinpäätös Materiaali- ja energiatehokas toimisto 156 DART Declining Ageing and Regional Transformation Suomenkielinen käsikirja väestön ikääntymisen ja vähenemisen alueellisista ratkaisumalleista 157 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 158 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Seniorimatkailun hyvät käytännöt 172 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Tilinpäätös Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1: Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä 163 Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa 164 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmas vaihe Maakuntakaavaselostus Liite 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa Liite 2 Natura-arviointi 166 Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus Pohjois-Karjalan palvelutarvekartoitus 55- ja 65-vuotiaiden arviota palvelujen nykytilasta ja niiden tulevaisuudesta 168 Tilinpäätös (4)

19

20 ISBN ISSN

POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN TEEMA- JA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2020

POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN TEEMA- JA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2020 POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN TEEMA- JA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2020 SAATESANAT Matkailu on globaali kasvuala. Suhdannevaihteluista huolimatta toimiala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 prosenttia.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015. Toteuttamissuunnitelma 2012 2013

Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015. Toteuttamissuunnitelma 2012 2013 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 Toteuttamissuunnitelma 2012 2013 Julkaisu 150 2012 Julkaisu 150 2012 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 Toteuttamissuunnitelma 2012 2013 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2007 ISBN 978-952-5717-03-7 (nid.) ISBN 978-952-5717-04-4 (PDF) ISSN 1795-5610

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2007 ISBN 978-952-5717-03-7 (nid.) ISBN 978-952-5717-04-4 (PDF) ISSN 1795-5610 Julkaisu 108 2007 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2007 ISBN 978-952-5717-03-7 (nid.) ISBN 978-952-5717-04-4 (PDF) ISSN 1795-5610 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007 2013 Painosmäärä 500 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT

Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT 1 Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT IA 32 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011 2012 2010 IA 31 Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014 2010 IA 30 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN VENÄJÄÄ EDELLÄKÄVIJÖILLE: RUCOLA+ Miikka Raulo Matkailun ja elämystuotannon OSKE Miksi? Matkailu Venäjältä kasvoi 27% vuonna 2011, markkina, jonka saavutettavuus paranee edelleen.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot