Tanja Nykänen, Tiia Paavola Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Keravalla alle kolmevuotiaiden päiväkotiryhmissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tanja Nykänen, Tiia Paavola Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Keravalla alle kolmevuotiaiden päiväkotiryhmissä"

Transkriptio

1

2 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Järvenpää instituutti Sosiaalialan koulutusohjelma Varhaiskasvatus TIIVISTELMÄ Opinnäytetyönämme teimme selvityksen Keravan alle kolmevuotiaiden päiväkotiryhmien varhaisen vuorovaikutuksen tilanteesta. Jaoimme osittain strukturoidun ja osittain avoimen kyselylomakkeen Keravalaisille alle kolmevuotiaiden päiväkotiryhmien työntekijöille. Tutkimuskysymyksinämme olivat: mitä päiväkodeissa tiedetään varhaisesta vuorovaikutuksesta, miten varhaista vuorovaikutusta tuetaan sekä onko henkilökunta saanut koulutusta asian tiimoilta. Opinnäytetyömme on osa Avaimia päivähoidon arkeen hanketta. Hankkeen tavoitteena on lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoa ja osaamista lapsen yksilöllisten tarpeiden havainnoimiseksi ja tukemiseksi. Selvityksemme toimii hankkeen osana keräten tietoa henkilöstön tiedoista ja osaamisesta varhaisen vuorovaikutuksen osalta. Työmme tarkoituksena oli selvittää Keravan kaupungin alle kolmevuotiaiden ryhmässä työskentelevien työntekijöiden suhtautuminen ja näkemys varhaisesta vuorovaikutuksesta ja sen tukemisesta. Halusimme tutkia myös, millaista koulutusta tai tietoa Keravan päivähoidolle voisi viedä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Opinnäytetyömme tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten 0-3-vuotiaiden ryhmässä tiedostetaan varhaista vuorovaikutusta (ja kiintymyssuhdetta). Samalla keräsimme ideoita ja jo valmiita toimintamalleja, miten varhaista vuorovaikutusta voidaan tukea päiväkotiryhmässä. Opinnäytetyömme toimi pilottihankkeena, jolloin myös testasimme kyselymme laatua ja toimivuutta. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voitaisiin hyödyntää varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksen kehittämisessä. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Veimme kyselyitä 15 päiväkotiin 57 työntekijälle. Täytettyjä kyselylomakkeita saimme takaisin 46. Vastausprosenttimme oli 81, joten pidämme tuloksia melko luotettavina. Kyselylomakkeemme avulla selvisi, että tietoa varhaisen vuorovaikutuksen menetelmistä löytyi, mutta niitä on ollut hankala viedä käytäntöön. Päivähoidon henkilökunta pitää tietojaan varhaisesta vuorovaikutuksesta hyvinä, mutta osa vastaajista kaipasi lisää tietoa ja koulutusta asian tiimoilta. Kyselymme avulla selvisi, että Keravalla on tarvetta varhaisen vuorovaikutuksen koulutukseen. Tanja Nykänen, Tiia Paavola Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Keravalla alle kolmevuotiaiden päiväkotiryhmissä Vuosi 2006 Sivumäärä Asiasanat varhainen vuorovaikutus, kiintymyssuhde, alle kolmevuotiaiden päivähoito

3 LAUREA POLYTECHNIC Laurea Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Varhaiskasvatus ABSTRACT

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTEYÖMME TAUSTA JA TAVOITTEET KÄSITTEET JA TEORIA Varhainen vuorovaikutus Sensitiivisyys ja ennakoitavuus Vanhemman ja lapsen välinen varhainen vuorovaikutus Työntekijän ja lapsen välinen varhainen vuorovaikutus Kiintymyssuhde Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde Työntekijän ja lapsen välinen kiintymyssuhde Alle 3-vuotiaiden päivähoito OPINNÄYTETYÖPROSESSIN KULKU Aiheen rajaus Ideavaihe Suunnitelmavaihe Opinnäytetyön valmistuminen AINEISTO Aineiston keruu Mittarit Aineiston analyysi Luokittelu Sisällönanalyysin haasteet TUTKIMUSKYSYMYKSET Kyselyn kysymykset ja niiden perustelut OPINNÄYTETYÖPROSESSIN ARVIONTI Luotettavuus Opinnäytetyömme SWAT-analyysi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat KYSELYN VASTAUSTEN TARKASTELU Taustatiedot Henkilökunnan ja lasten määrä... 39

5 8.1.2 Koulutustausta Työkokemus Mitä päiväkodeissa tiedetään varhaisesta vuorovaikutuksesta? Miten vanhemman ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta voi tukea? Miten työntekijän ja lapsen välistä vuorovaikutusta voi tukea? Miten varhaista vuorovaikutusta tuetaan? Päiväkodin henkilökunta tukee vanhemman ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta Päiväkodin henkilökunnalla on mahdollisuuksia vahvistaa vanhemman ja lapsen varhaista vuorovaikutusta Tyytyväisyys ryhmässä käytettäviin toimintatapoihin varhaisen vuorovaikutuksen suhteen Tyytyväisyys käytössä oleviin työtapoihin lapsen siirtyessä päivähoitoon Pyrin vahvistamaan työssäni minun ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta Minulla on työssäni riittävästi aikaa olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa Minulla on työssäni aikaa huomioida jokaisen lapsen yksilöllisiä tarpeita Esimiehemme on luonut edellytyksiä tukea varhaista vuorovaikutusta työssämme Onko varhaisesta vuorovaikutuksesta saatu koulutusta? Ryhmän käytössä olevat vanhemman ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta tukevat menetelmät Ryhmän käytössä olevat työntekijän ja lapsen välistä vuorovaikutusta tukevat menetelmät Lisää tietoa ja koulutusta Uusia menetelmiä päivähoidon arkeen tukemaan varhaista vuorovaikutusta Palautetta TULOSTEN TARKASTELU Vastausten johtopäätökset Mitä päiväkodeissa tiedetään varhaisesta vuorovaikutuksesta Miten varhaista vuorovaikutusta tuetaan? Onko varhaisesta vuorovaikutuksesta saatu koulutusta? Miten opinnäytetyömme lisää tietoa Miten tuloksia voi hyödyntää Jatkotutkimusaiheita POHDINTAA... 76

6 LÄHTEET Liite 1: KYSELYLOMAKE... 81

7 1 JOHDANTO Teimme opinnäytetyönämme selvityksen varhaisesta vuorovaikutuksesta Keravalla alle kolmevuotiaiden päiväkotiryhmissä. Varhainen vuorovaikutus on nostanut päätään päivähoidon piirissä ja tästä syystä halusimme lähteä tutkimaan aihetta tarkemmin. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys on äärimmäisen tärkeä huomioida ja tiedostaa lapsen varhaislapsuudessa. Varhaiset ihmissuhteet ja kiintymyssuhteet vaikuttavat pieneen lapseen kokonaisvaltaisesti. Lapsen psyykkisen että fyysisen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänellä on luotettava hoitaja sekä kotona että hoidossa. Lapsen tulisi pystyä luottamaan aikuisen läsnäoloon, sillä lapsi on ensimmäiset elinvuotensa riippuvainen aikuisen huolenpidosta. Kun varhainen vuorovaikutus hoitajan ja lapsen välillä on vastavuoroista, lapsen perusturvallisuuden tunne kasvaa. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaista huolenpito on ja miten lapsen tarpeisiin vastataan. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Veimme kyselyitä 15 päiväkotiin 57 työntekijälle. Toteutimme tutkimuksen kyselylomakkeella, joka jaettiin Keravan kunnallisiin ja yksityisiin päiväkoteihin alle kolmevuotiaiden ryhmissä työskenteleville. Kyselyllä selvitimme työntekijöiden tietoja, ajatuksia ja mielipiteitä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Opinnäytetyöllämme pyrimme kartoittamaan mitä tietoa ja millaisia työtapoja Keravalta löytyy varhaisesta vuorovaikutuksesta. Selvitimme myös millaista tietoa tai koulutusta henkilökunta haluaisi varhaisesta vuorovaikutuksesta. Opinnäytetyömme on osa Avaimia päivähoidon arkeen -hanketta, joka toteutetaan Keski- ja Länsi-Uudellamaalla. Hankkeella pyritään lisäämään päivähoidon henkilöstön tietoa ja osaamista. Opinnäytetyömme on pilottihanke, jonka kyselyn avulla pyritään keräämään tietoa varhaisesta vuorovaikutuksesta myös muista hankkeen kunnista. Opinnäyteyömme tavoitteena onkin testata mahdollista tiedonkeruutapaa: kyselymme toimivuutta ja laatua. Pyrimme myös saamaan materiaalia varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksen kehittämiseen.

8 8 2 OPINNÄYTEYÖMME TAUSTA JA TAVOITTEET Opinnäytetyömme idea syntyi yhteisessä keskustelussa, jossa mietimme varhaiskasvatuksen ulottuvuuksia. Huomasimme, että olimme molemmat pohtineet työntekijän vastuuta ja sensitiivisyyttä varhaiskasvatuksessa ja erityisesti pienten lasten parissa. Pienten lasten parissa on hyvin tärkeää kiinnittää huomiota tapaan ja tavoitteisiin, joilla varhaiskasvatusta toteutetaan. Mielestämme varhaiskasvatuksen yhtenä tärkeänä lähtökohtana tulisi olla varhainen vuorovaikutus unohtamatta kiintymyssuhdetta. Päiväkodin tulisi tukea lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta sekä edesauttaa kiintymyssuhteen syntyä hoitajan ja lapsen välille. Varhainen vuorovaikutus on aihe, joka koskettaa tällä hetkellä jokaista alle kolmevuotiaiden lasten parissa töitä tekeviä kasvattajia. Varhainen vuorovaikutus on aihe, joka puhuttaa paljon ja josta löytyy myös tietoa hyvin. Suomessa tietoa varhaisesta vuorovaikutuksesta ovat lisänneet erityisesti lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen ja kasvatustieteen tohtori Miriam Kalland. Opinnäytetyömme on osa Avaimia päivähoidon arkeen -hanketta, joka toteutetaan Keski- ja Länsi-Uudellamaalla. Hankkeen tavoitteena on lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoa ja osaamista lapsen yksilöllisten tarpeiden havainnoimiseksi ja tukemiseksi. (Sosiaalitaito 2006.) Selvityksemme toimii hankkeen osana keräten tietoa henkilöstön tiedoista ja osaamisesta varhaisen vuorovaikutuksen osalta. Keravalla tietoa ja osaamista voidaan lisätä esimerkiksi tuomalla kuntaan koulutusta varhaisesta vuorovaikutuksesta ja erityisesti sellaisista asioista, jotka nousevat kyselystämme esiin. Kyselymme toimii hankkeen pilottina. Jos kyselymme tuottaa tietoa varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksen tarpeesta, kyselyä voidaan käyttää tiedonkeruuseen myös muissa hankkeeseen osallistuvissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa. Opinnäytetyömme on Avaimia päivähoidon arkeen hankkeen pilotti-hanke, jolla testataan lomakekyselymme. Kyselyn onnistuessa kysely viedään mahdollisesti kaikkiin Avaimia päivähoidon arkeen hankkeen kuntiin. Kyselymme kautta hanke saa empiiristä tietoa siitä, mitä Keravan päivähoidossa ajatellaan ja tiedetään varhaisesta vuorovaikutuksesta. Saadun tiedon perusteella Avaimia päivähoidon arkeen hanke voi kehittää ja luoda uusia rakenteita varhaisen vuorovaikutuksen koulutukseen. Kyselyn avulla on myös mahdollista saada koulutusmateriaalia.

9 9 Työmme tarkoituksena oli selvittää Keravan kaupungin alle kolmevuotiaiden ryhmässä työskentelevien työntekijöiden suhtautuminen ja näkemys varhaisesta vuorovaikutuksesta ja sen tukemisesta. Halusimme tutkia myös, millaista koulutusta tai tietoa Keravan päivähoidolle voisi viedä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Opinnäytetyömme tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten 0-3-vuotiaiden ryhmässä tiedostetaan varhaista vuorovaikutusta (ja kiintymyssuhdetta). Samalla keräsimme ideoita ja jo valmiita toimintamalleja, miten varhaista vuorovaikutusta voidaan tukea päiväkotiryhmässä. Opinnäytetyömme toimi pilottihankkeena, jolloin myös testasimme kyselymme laatua ja toimivuutta. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voitaisiin hyödyntää varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksen kehittämisessä. 3 KÄSITTEET JA TEORIA Omat käsitteemme ovat varhainen vuorovaikutus, kiintymyssuhde sekä alle kolmevuotiaiden päivähoito. Oli selvää, että varhaisesta vuorovaikutuksesta tulee yksi käsitteistämme, sillä lähes koko opinnäytetyömme käsittelee juuri kyseistä aihetta. Varhaista vuorovaikutusta koskevassa teoriassa puhutaan paljon kiintymyssuhteesta, sillä varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde liittyvät olennaisesti toisiinsa. Toiseksi käsitteeksi tulikin kiintymyssuhde. Kolmantena käsitteenä opinnäytetyössämme on alle kolmevuotiaiden päivähoito. Lisäsimme käsitteen, koska teemme opinnäytetyömme juuri alle kolmevuotiaiden päivähoitoryhmissä. Koimme tärkeäksi perustella kolmen vuoden iän rajapyykkiä, joka määrittää ja rajaa opinnäytetyötämme. Myös varhaista vuorovaikutusta koskevassa teoriassa näkyy selvästi kolmen vuoden iän rajapyykki, jonka jälkeen varhaisen vuorovaikutuksen muoto muuttuu. Pelkkä käsitteiden esittely ei riitä, vaan käsitteitä tulee myös analysoida. Käsiteanalyysiin liittyy käsitteiden välisten suhteiden määrittely. (Metsämuuronen 2005, 42.) Opinnäytetyömme kaksi peruskäsitettä ovat varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde. Varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä hoitaja että lapsi ovat aktiivisesti kontaktissa toistensa kanssa. Vauvan puolelta vuorovaikutus on ilmeitä, eleitä, liikkeitä, ääntelyä ja asentoja, joihin hoitaja vastaa heijastamalla lapsen tunnetilaa, koskettamalla, puhumalla tai ottamalla syliin.

10 10 Kiintymyssuhde on lapsen pyrkimystä käyttää tärkeitä läheisiä turvallisuuden perustana. Arkisissa hoivatilanteissa lapselle voi syntyä tunne perusturvallisuudesta. (Sinkkonen 2002b, 31, ) Hyvä varhainen vuorovaikutus synnyttää hyvän ja turvallisen kiintymyssuhteen. Varhainen vuorovaikutus ei kuitenkaan ole kiintymyssuhteen edellytys, sillä lapsi kiintyy myös sellaiseen vanhempaan, joka ei toimi sensitiivisesti tai ennakoitavasti. Tällöin kiintymyssuhde ei tosin ole turvallinen lapsen kannalta. Vauvan riippuvaisuus hoidosta ja huolenpidosta auttaa lasta kiinnittymään myös silloin, kun lapsen saama hoiva ja vuorovaikutus on puutteellista tai huonoa. Lapsi kiintyy myös sellaiseen aikuiseen, joka kohtelee häntä kaltoin, esimerkiksi pahoinpitelemällä. Puutteellinenkin hoiva auttaa lasta pysymään hengissä. Lapsen kiintymystä edesauttaa myös tietämättömyys paremmasta. (Sinkkonen 2001, 33.) Hyvä varhainen vuorovaikutus synnyttää hyvän ja turvallisen kiintymyssuhteen. Varhainen vuorovaikutus ei kuitenkaan ole kiintymyssuhteen edellytys, sillä lapsi kiintyy myös sellaiseen vanhempaan, joka ei toimi sensitiivisesti tai ennakoitavasti. Tällöin kiintymyssuhde ei tosin ole turvallinen lapsen kannalta. Päivähoidon henkilökunnan ja lapsen välinen varhainen vuorovaikutus on tärkeää, jotta lapsi saa turvalliset varhaiset ihmissuhteet. Hoitajan ja lapsen välinen kiintymyssuhde on vaikeampi saada aikaan, mutta siihen olisi hyvä pyrkiä jos käytössä on esimerkiksi omahoitaja-menetelmä. Päivähoidon alkaessa päivähoidon henkilökunnalla ja lapsella ei ole yhteistä historiaa. Työntekijöiden ja lapsen tulee yhdessä rakentamaan historiaansa ja tutustumaan toisiinsa. Hoitaja ja lapsi joutuvat opettelemaan yhteiset keinot viestimiseen sekä vuorovaikutukseen. Ajan kuluessa hoitaja oppii tuntemaan lapsen tarpeita sensitiivisemmin sekä hän osaa vastata tarpeisiin lapselle sopivalla tavalla. Lapselle syntyy kokemus turvallisuudesta ja siitä, että häntä ymmärretään, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan. (Keskinen & Virjonen 2004, 134.) Suomessa varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta päivähoidossa on tehty useita projekteja. Uusin ja laajin niistä lienee ollut Helsingin päivähoidossa vuosina toteutettu Varhainen vuorovaikutus ja kasvatuskumppanuushanke VAVU. VAVU:n koulutus- ja kehittämismalli kohdennettiin päiväkotien alle kolmevuotiaiden varhaiskasvatustyöhön ja sen kohteena olivat pienen lapsen varhaiset vuorovaikutussuhteet, niiden tukeminen ja laajentaminen. Hankkeen keskeisinä tavoitteina oli kehittää päivähoidon työntekijöiden taitoja ja valmiuksia yhteistyöhön vanhempien kanssa, edistää vanhem-

11 11 pia kunnioittavia toimintatapoja, parantaa lapsen ongelmien tunnistamista ja niihin puuttumista ja painottaa työn kehittämistä alle kolmevuotiaiden ryhmissä. (Kaskela & Kekkonen 2006, 140.) Hankkeen kuntaraportista selvisi, että omahoitajuus-malli koettiin sekä vanhempien ja työntekijöiden puolelta hyväksi keinoksi yhdistämään lapsen ja vanhempien elämää kodin ja päiväkodin välillä. Päivähoidon työntekijät kokivat omahoitajuuden myös edistäneen kasvatuskumppanuutta sekä sitä kautta vaikeidenkin asioiden puheeksi ottamista. VAVU-hankeen aikana työntekijät tutustuivat myös muutamaan uuteen työkäytäntöön, jotka edesauttavat kasvatuskumppanuussuhteen syntymistä ja päivähoitoon siirtymistä. Tällaisia uusia työkäytäntöjä ovat aloitekeskustelu ja tutustumiskäynti lapsen kotona. Aloituskeskustelussa kasvattajan on tarkoitus tutustua perheeseen hyvissä ajoin ennen hoidon aloittamista. Tutustumiskäynnin tavoitteena taas on, että kasvattaja luo kontaktin lapseen hänelle turvallisessa ympäristössä, omassa kodissa. (Kaskela & Kekkonen 2006, , 141.) Helsingin jälkeen Varhainen vuorovaikutus ja kasvatuskumppanuushankkeen koulutusja kehittämismalli on toteutettu muun muassa Kirkkonummella, Siilinjärvellä sekä neljässä Kanta-Hämeessä sijaitsevassa kunnassa: Hattulassa, Janakkalassa, Rengossa ja Kalvolassa vuosina Varhaisesta vuorovaikutuksesta on tehty monia tutkimuksia, mutta monet näistä koskettavat lapsen ensimmäisiä elinviikkoja ja kuukausia. Useissa tutkimuksissa näkökulma on erityispedagogiikan puolella. Tutkimuksia on myös tehty päihdeäidin tai masentuneen äidin ja lapsen kiintymyssuhteesta. Päivähoidon henkilökunnan ja lapsen välisestä kiintymyssuhteesta ja varhaisesta vuorovaikutuksesta ei ole tehty tutkimuksia. Marja-Terttu Pajulo (2001) tutki väitöskirjassaan päihderiippuvuutta varhaisen äitiyden aikana ja sitä kuinka päihderiippuvuus vaikututtaa vanhemman ja lapsen varhaiseen vuorovaikutukselliseen käyttäytymiseen. Tällaisista tutkimuksista saamme tietoa varhaisesta vuorovaikutussuhteesta, muttemme vertailukohtaa omalle tutkimuksellemme.

12 Varhainen vuorovaikutus John Bowlbyn mukaan lapselle syntyy sisäisiä malleja varhaisesta vuorovaikutussuhteesta. Lapsen tapa käsittää itseään on riippuvainen varhaisesta vuorovaikutussuhteesta. Lapsi kokee olonsa rakastetuksi ja hyväksytyksi silloin, kun hoitaja on lapselle emotionaalisesti saatavilla. Nämä sisäiset mallit vaikuttavat lapsen tulevaisuudessa ihmissuhteita koskeviin odotuksiin ja tulkintoihin. Työmallit ovat suhteellisiin pysyviä, mutta ne voivat muuttua myöhemmin jos lapsen ja vanhemman tai hoitajan suhde muuttuu laadullisesti. (Kouvo & Silvén 2004.) Kun vanhempi on emotionaalisesti läsnä lapselleen, hän pystyy reagoimaan lapsensa tunnetiloihin oikealla tavalla: esimerkiksi itkuun surullisella äänellä ja iloon itsekin hymyilemällä. Vanhempi myös nimeää lapsen kokemia tunteita, vanhempi puhuu lapsen kokemista tunteista lapselleen. Varhainen vuorovaikutus syntyy, kun hoitaja heijastaa lapsen tunteita. Lapsi kokee monia eri tunteita, joihin hän odottaa hoitajan reagointia ja nimeämistä. Hoitaja mukautuu empaattisesti lapsen tunteiden mukaan. (Sinkkonen 2005, 37.) Lapsi kokee olonsa rakastetuksi ja hyväksytyksi silloin, kun vanhemmat tai vanhempi on lapselle emotionaalisesti saatavilla (Kouvo & Silvén 2004). Kun vanhempi on emotionaalisesti läsnä lapselleen, hän pystyy reagoimaan lapsensa tunnetiloihin oikealla tavalla: esimerkiksi itkuun surullisella äänellä ja iloon itsekin hymyilemällä. Vanhempi myös nimeää lapsen kokemia tunteita, vanhempi puhuu lapsen kokemista tunteista lapselleen. Vuorovaikutussuhde toiseen ihmiseen on ihmiselle yhtä tärkeää, kuin itsensä löytäminen ja muodostaminen. Ydinsuhteet, vuorovaikutussuhteet lapsen elämän tärkeimpiin ihmisiin, luovat lapsen psyykkisen todellisuuden perustan. (Aalto 1991, 30.) Lapsi muodostaa kuvaa itsestään sen varassa, millaista palautetta ja kuvaa muut ihmiset hänen ympärillään luovat hänestä. Läheisten ihmisten positiivinen palaute ja suhtautuminen lapseen mahdollistavat lapselle positiivisen kuvan itsestään. Lapsen ja vauvan temperamentti vaikuttaa varhaisen vuorovaikutuksen laatuun. Äidin tai hoitajan on vaikea ymmärtää lapsensa tarpeita, jos lapsi on temperamentiltaan vaikea. (Kivijärvi 2003, ) Lapsen ollessa temperamentiltaan vaikea, lapsi saattaa saada hoitajaltaan enemmän negatiivista palautetta. Hoitajan voi olla vaikea huomioida lapsen kaikkia kontaktinottoja. Lapsi vaatii hoitajaltaan jatkuvaa huomiota ja läheisyyttä. Hoitajan on vaikea kuitenkin olla jatkuvasti läsnä.

13 Sensitiivisyys ja ennakoitavuus Varhaisen vuorovaikutuksen laatu riippuu hyvin pitkälle hoitajan sensitiivisyydestä sekä ennakoitavuudesta. Sensitiivisyydellä tarkoitetaan vauvan viestien huomaamista ja niihin vastaamista nopeasti ja oikealla tavalla. Sensitiivinen vanhempi on vauvan tunnetilojen ymmärtäjä ja tulkitsija. Vanhemman tulee olla emotionaalisesti läsnä lapselleen, jotta hän pystyy vaikuttamaan lapsen tunnetiloihin. Äidin sensitiivisyyden on havaittu olevan yhteydessä lapsen perusolemukseen, psyykkiseen kehitykseen ja sosiaalisuuteen. Äidin sensitiivisyys on yhteydessä lapsen positiiviseen mielialaan ja onnellisuuteen. Sensitiivisyys näkyy myös lapsen tavassa leikkiä ja toimia sosiaalisissa tilanteissa. Tyytyväiseltä lapselta löytyy sensitiivinen äiti. (Kivijärvi 2003, 256.) Vauvan tai lapsen on tärkeää pystyä ennakoimaan vanhemman toimintaa esimerkiksi hoitotilanteissa. Vanhemman tulee vastata lapsen viesteihin johdonmukaisesti, tällä lailla lapselle syntyy varmuus ja luottamus siitä, että vanhempi vastaa hänen pahaan oloonsa. Nykyteoria lapsen varhaisesta kehityksestä korostaa, miten kehitys on oleellisesti riippuvainen suhteesta hoivaajan kanssa. Vuorovaikutus äidin ja vauvan välillä kehittyy kokemuksen myötä. Vuorovaikutus perustuu molemminpuoliseen kokemukseen ja samaistumiseen toinen toiseensa. Vauvan kannalta on olennaista, että äiti kykenee riittävän herkästi havaitsemaan vauvan tekemiä aloitteita vuorovaikutukseen, tulkitsemaan niitä. Vastaamalla lapsen tarpeisiin riittävän nopeasti, ennakoitavasti ja toistavasta, äiti ja vauva löytävät vastavuoroisuutta. Vuorovaikutuksessa on yhteensopivuutta, keskinäistä iloa ja nautintoa. (Kalland & Maliniemi-Piispanen 1999, 69). Hoitotilanteiden samankaltaisuus ja toistaminen luovat lapselle turvaa. Lapsi luottaa, että asiat tapahtuvat samankaltaisina, yllätyksettöminä esimerkiksi syöttötilanteissa ja vaipanvaihdossa. Lapsella on luottamus siihen, kun hän ilmaisee hätänsä esimerkiksi ruoan tai vaipan suhteen, hänen hätäänsä vastataan ja vanhempi reagoi tähän hätään tietyllä tavalla. Kun lapsi oppii luottamaan arjen perushoitotilanteissa ennakoitavuuteen, hänen perusturvallisuuden tunteensa auttaa häntä selviämään arjen vastoinkäymisissä ja muutoksissa.

14 Vanhemman ja lapsen välinen varhainen vuorovaikutus Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus alkaa jo ennen lapsen syntymää. Äiti ja isä aloittavat vuorovaikutussuhteen jo vauvan ollessa vatsassa hyväilemällä vatsaa ja juttelemalla vauvalleen. Äidillä syntyy vahvempi suhde lapseen ennen syntymää, sillä äiti tuntee jokaisen lapsen liikkeen ja elää lapsen kanssa vuorokauden ympäri. Isä voi olla vuorovaikutuksessa lapseen koskettelemalla äidin vatsaa ja tunnustelemalla vauvan liikkeitä, odottava äiti on taasen joka hetki kehollisessa vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa (Siltala 2003, 19). Vuorovaikutus sisältää siis ne asiat, joita kaksi osapuolta tekee yhdessä. Vastasyntynyttä ohjaa biologinen tarve kiinnittyä turvalliseen aikuiseen Vauva onkin heti syntymästään lähtien aktiivinen etsiessään ja hakiessaan läheltä ihmistä (Schulman 2002, 31). Vauvan tai lapsen aktiivisuus yksinään ei kuitenkaan riitä, sillä lapsi on riippuvainen ympäristön tuesta (Sinkkonen 2001, 31). Varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä vanhempi että lapsi ovat aktiivisesti kontaktissa toistensa kanssa. Vauvan puolelta vuorovaikutus on ilmeitä, eleitä, liikkeitä, ääntelyä ja asentoja, joihin vanhempi vastaa esimerkiksi heijastamalla lapsen tunnetilaa, koskettamalla, puhumalla tai ottamalla syliin. Vanhemman ja lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa on kysymys kehityksellisestä molemminpuolisuudesta vanhempien ja lapsen kehitysmahdollisuuksien kohtaamisesta. Siinä vaihtelevat voimakkaat ilon, onnen, hellyyden ja kärsivällisyyden hetket, mutta aina myös hämmennyksen ja kaaoksen, avuttomuuden, epäonnistumisen, epätoivon, vierauden ja outouden hetket. Vanhemmuuteen liittyy laaja tunteiden kirjo. Jokaisen lapsen syntyminen tuo mukanaan uuden vanhemmuustilan, jossa äidin ja isän mieli on kyllin avoin ottamaan vastaan uutta juuri tämän lapsen kanssa. (Siltala 2003, 16.) Vuorovaikutuksen ollessa toimiva, äiti ja lapsi vakuuttavat sanattomassa viestinnässä toisilleen onnistumista. Lapsi ja äiti vakuuttavat toisilleen olevansa hyviä ja onnistuneita äitinä ja lapsena. Normaalisti äiti riittää vauvalleen ja vauva äidilleen. (Kalland & Maliniemi-Piispanen 1999, 77.) Jos äiti ei kuitenkaan ole läsnä lapselleen, vaan on poissaoleva ja hiljainen, lapsi vastaa äidin tilaan olemalla jatkuvassa jännitystilassa, kunnes lapsi lamaantuu, ilo ja kiinnostus ympäristöön katoaa ja liikkeet hidastuvat. Loppujen lopuksi vauvan yritykset vuorovaikutukseen lakkaavat, sillä hän oppii siihen, ettei kukaan niihin vastaa. (Siltala 2003, )

15 15 Kun vuorovaikutus on empaattista ja eläytyvää, äiti luo lapselle eräänlaisen ihon, joka pitää lasta koossa ja suojaa lasta negatiivisilta tunteilta. Jos lapsi ei voi luottaa hoitajaansa, lapsi kehittää itse ihon suojaamaan häntä. Itseään kannattelemalla lapsi selviytyy, jos ei saa hoitajaltaan riittävää vuorovaikutusta. Lapsi korvaa itse hoitajan vuorovaikutuksen psyykkisen suojan. (Schulman 2002, ) Lapsi tietää olevansa turvassa myös silloin, kun hän kokee suurta hätää. Vanhemmilla on usein myös kyky lohduttaa lasta ja auttaa hänet yli suurenkin surun. Vanhempi osaa useimmiten vastata empaattisesti lapsen hätään ja samalla kuljettaa lapsen tunnetilaa positiivisempaan suuntaan. Usein tämä tapahtuu fyysisen turvan ja puheellisen turvan antamisella. Syli ja jutustelu vievät monet surut pois Työntekijän ja lapsen välinen varhainen vuorovaikutus Tämän päivän teoriat korostavat lapsen varhaisen kehityksen olevan suuresti riippuvainen varhaisen vuorovaikutuksen laadusta (Pajulo 2001, 15). Varhaisen kehityksen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että vanhemman ja lapsen välisen varhaisen vuorovaikutuksen lisäksi korostetaan myös muiden lapsen hoitajien ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta. Lapsen aloittaessa päivähoidon hänen iällään on suuri merkitys. Yhden tai kahden vuoden ikäisen lapsen identiteetti on hauras ja hän tarvitsee rinnalleen virittäytyneen hoitajan. (Schulman 2004, 16.) Lapsen aloittaessa päivähoidon työntekijöillä ja heidän pysyvyydellä on suuri merkitys. On tärkeää, että lapsi saa päivähoidossa rinnalleen hoitajan, johon voi turvautua pitkin päivää ja päivästä toiseen. On tärkeää, että panostetaan siihen, että lapsi tutustuu hoitajiinsa ja hyväksytään myös se, että lapsi todennäköisesti kiintyy erityisesti johonkin hoitajaan. On tärkeää, että päivähoidossa luodaan edellytyksiä lapsen ja hoitajan kiintymyssuhteeseen, joka edistää lapsen turvallista ympäristöön tutustumista kiinnostusta leikkiin ja sosiaalisiin suhteisiin (Keskinen & Virjonen 2004, 133). Kun ymmärretään lapsen ja hoitajan kiintymyssuhteen merkitys, ryhmässä ymmärretään hoitajan merkitys lapselle. Tällöin ei esimerkiksi kyseenalaisteta sitä, miksi tietty lapsi pyrkii tietyn hoitajan syliin. Tarvittaessa hoitaja olisi hyvä vapauttaa toisista tehtävistä, jotta juuri tämä hoitaja voi keskittyä lapsen ikävään tai muuhun murheeseen. Tämä hoitaja tuo turvaa juuri sille lapselle.

16 16 Pikkulapsen identiteetin kehityksen kannalta on keskeistä, miten hänen emotionaalisiin tarpeisiinsa vastataan ja miten tavoitetaan lapsen sanattomien viestien vivahteikas merkityksellisyys ja voima, joita hän ilmentää käyttäytymisellään. Lapsen hoitajan tulee herkistyä näille tasoille, jotta perusempatia säilyy tällä varhaisella tasolla ja vältyttäisiin epäsensitiivisiltä lapsenhoitojärjestelyiltä. Äidin sylin saatavuus on lapsen kehitykselle oleellinen asia. Se on pikkulapselle elintärkeä paikka, jossa hän voi voipua ja virkistäytyä, kun äiti on vastavuoroisesti reagoiva. (Schulman 2003, 84.) Kehityksen myötä lapsi alkaa kehittää omia selviytymiskeinoja, kun häntä varten läsnä olevaa aikuista ei aina ole. Jos lapsi kokee jonkin tilanteen sietämättömäksi eikä hän saa siihen apua toiselta, lapsi voi joutua sanattoman kauhun valtaan. Silloin lapseen jää niin paljon ahdistusta, ettei hän pysy ottamaan vastaan mitään. Syömättömyys on tavallista tällaisissa tilanteissa. Tilanne voidaan tulkita uhmaksi tai kiukutteluksi. Lapsi voi myös alistua ja vetäytyä tai hän alkaa riehua ja tulee aggressiiviseksi. Leikkimiskyvyn säilyminen heijastaa sitä, että lapsi kestää vanhemman poissaoloja ja alkaa käsitellä niitä symbolisesti. (Schulman 2003, 85.) 3.2 Kiintymyssuhde John Bowlby on jäänyt historiaamme kiintymyssuhdeteorian luojana. Ennen John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoriaa ajateltiin, että äidin ja lapsen suhde syntyy lapsen fysiologisista tarpeista käsin. Bowlby uskoi, että äidin ja lapsen suhteen välillä on myös muita elementtejä. Lapsi muodostaa kiintymyssuhteen siihen aikuiseen, joka tarjoaa lapselle säännöllistä fyysistä ja emotionaalista hoivaa. Bowlby nosti emotionaalisen näkökulman fysiologian rinnalle. (Kouvo & Silvén 2004.) John Bowlby kehitti 1950-luvulla teorian lapsen sosiaalis-emotionaalisesta kehityksestä. Tämän pohjalta syntyi niin sanottu kiintymyssuhdeteoria. Bowlbyn mukaan kiintymyssuhde on lapsen emotionaalinen side lähimpään hoitajaan. Lapsi hakee huomiota ja hoivaa hoitajaltaan syntymästään lähtien ja näin rakentaa kiintymyssuhdettaan hoitajaansa jos hoitaja vastaa hänen huomion ja hoivan tarpeeseen. (Kouvo & Silvén 2004.) Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja hänen hoitajansa välistä tunnesidettä, kiintymyssuhdeteoriassa tutkitaan lapsen ja hänen hoitajansa välistä vuorovaikutusta (Janhunen 1998). Kiintymyssuhde on lapsen pyrkimystä käyttää tärkeitä läheisiä turvallisuuden perustana. Kiintymyssuhteen tavoitteena on synnyttää tunne perusturvallisuudesta. Tämä syntyy arkisissa hoivatilanteissa. (Sinkkonen 2003b, 31, )

17 17 Kiintymyssuhdeteoria on teoria ihmisen tarpeesta luoda suhteita toisiin ihmisiin. Teorian toinen puoli kertoo siitä surusta ja ahdistuksesta, jota tärkeästä ihmisestä eroon joutuminen aiheuttaa. (Sinkkonen 2001, 16.) Lapsi pyrkii aina kiinnittymään ensisijaiseen hoitajaansa, toimi hoitaja sensitiivisesti tai ennakoitavasti tai ei. Lapsi kiinnittyy ensisijaiseen hoitajaansa myös tämän kohdellessa lasta kaltoin. Lapsi ei tiedä paremmasta. (Kalland & Maliniemi-Piispanen 1999, 24.) Ensisijainen hoitaja on se, joka pitää lapsen hengissä ja huolehtii tästä, vaikka huolehtiminen ei olisikaan riittävää. Vauva on riippuvainen aikuisesta ja tämä riippuvuussuhde mahdollistaa kiintymyssuhteen myös niissä tilanteissa, kun aikuinen esimerkiksi pahoinpitelee lasta. Vauva tyytyy siihen, mitä hän saa ja sopeutuu siihen tilanteeseen. Vauvalla ei ole tietoa, että asiat voisivat olla toisinkin, eikä hänellä ole keinoja muuttaa tilannetta. Bolwbyn mukaan kiintymyssuhteesta muodostuu hyvä ja turvallinen, kun äiti tai hoitaja vastaa lapsen tarpeeseen sensitiivisesti nopeasti, johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. (Kouvo & Silvén 2004.) Sensitiivisyys tarkoittaa vuorovaikutuksen vastavuoroisuutta ja samantahtisuutta (Janhunen 1998). Päiväkodissa ja myös ryhmäperhepäivähoidossa voi olla vaikea vastata alle yksivuotiaan lapsen tarpeisiin sensitiivisesti. Päiväkodissa lapselle on lähes mahdotonta tarjota oma hoitaja, joka vastaisi lapsen tarpeisiin. Lapselle tarjotaan monta hoitajaa, joista jokainen vastaa lapsen tarpeisiin omalla tyylillään ja niin nopeasti kuin ehtivät. Kolme hoitajaa eivät varmasti ehdi kovin nopeasti vastaamaan 12 alle kolmevuotiaan lapsen tarpeisiin aina nopeasti ja samalla tavalla johdonmukaisesti. Päiväkodissa on tärkeää ylläpitää lapsen kiinnittymistä äitiinsä. Pieni lapsi tarvitsee aikuisen apua ylläpitämään kuvaa hänen ensisijaisesta hoitajasta. Lapsen luottamus ensisijaisen hoitajan läheisyyteen pysyy yllä paremmin, jos lapsella on jotain muistuttamassa ensisijaisesta hoitajastaan. Muistuttajana voi toimia esimerkiksi huivi tai valokuva. (Kalland & Maliniemi-Piispanen 1999, ) Lapsella on päivän aikana moneen kertaan ikävä, etenkin silloin kuin lapsi on kovin pieni ymmärtämään, että äiti tai muu huoltaja tulee aina hakemaan lapsen takaisin kotiin. Hyvin pieni lapsi on myös kykenemätön palauttamaan mieleensä ensisijaisen hoitajansa turvallisuuden, jos hän kokee jotain mikä horjuttaa hänen turvallisuuden tunnettaan. Lapsen ikävä olisi tärkeä huomioida ja olla tukena, jolloin lapsi selviää paremmin ikävän yli.

18 Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde Kiinnittymisessä on neljä eri vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa lapsi tai vauva orientoituu häntä hoivaavaa aikuista kohtaan. Seuraavassa vaiheessa lapsen viestit eri henkilöille erilaistuvat. Lapsi saattaa viestiä esimerkiksi äidilleen ja isälleen erilailla, vauva orientoituu erityisesti jotain hoitajaa kohtaan. Kolmannessa vaiheessa lapsi käyttää ensisijaista kiintymyssuhdettaan turvallisuuden perustana. Tässä vaiheessa lapsi vierastaa muita aikuisia. Viimeisessä vaiheessa lapsi on saanut aktiivisemman osan vuorovaikutussuhteessa. (Kalland & Maliniemi-Piispanen 1999, 18.) Viimeisessä vaiheessa lapsi on oppinut erilaisia keinoja ilmaisemaan itseään ja tätä kautta hän saa aktiivisemman osan vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutussuhteessa. Lapsi ja ensisijaisen kiintymyksen kohde muodostavat keskustelusuhteen. Vauva on syntymästään saakka aktiivinen etsiessään ja hakiessaan läheltä ihmistä, johon kiinnittyä. Vauvan tai lapsen aktiivisuus yksinään ei kuitenkaan riitä, sillä lapsi on riippuvainen ympäristön tuesta. (Sinkkonen 2001, 31.) Pienellä lapsella syntyy yksi muita tärkeämpi kiintymyssuhde, johon hän ensimmäisenä turvautuu. Kiintymyssuhde muodostuu sellaiseen aikuiseen, joka on voimakkaimmin kiintynyt lapseen. Yleensä tällainen suhde muodostuu äidin ja lapsen välille, vaikka isä on yhtä tärkeässä asemassa lapsen elämässä. (Sinkkonen 2001, ) Lapsi tarvitsee itselleen hoitajan selvitäkseen hengissä ja tämä selviytyminen toimii motiivina vauvan kiintymykselle. Motiivin taustalta löytyvät vauvan läheisyyden ja turvallisuuden tarve. (Sinkkonen 2001, 31.) Lapsen ja hoitajan turvallisella ja jatkuvalla vuorovaikutussuhteella on myös vaikutusta lapsen positiiviseen mielikuvaan itsestään ja läheisistään. (Kouvo & Silvén 2004.) Vauvan riippuvaisuus hoidosta ja huolenpidosta auttaa lasta kiinnittymään myös silloin, kun lapsen saama hoiva on puutteellista tai huonoa. Lapsi kiintyy myös sellaiseen aikuiseen, joka kohtelee häntä kaltoin, esimerkiksi pahoinpitelemällä. Puutteellinenkin hoiva auttaa lasta pysymään hengissä. Lapsen kiintymystä edesauttaa myös tietämättömyys paremmasta. (Sinkkonen 2001, 33.) Työntekijän ja lapsen välinen kiintymyssuhde

19 19 Lapsi tarvitsee päiväkodissakin kiintymyssuhteen hoitajaansa. Kiintymyssuhde hoitajaan ei korvaa lapsen kiintymyssuhdetta vanhempiinsa, eikä kiintymyssuhde hoitajaan ole niin tärkeä, kuin vanhempaan. Hyvä ja turvallinen suhde päiväkodin hoitajaan antaa lapselle paremmat mahdollisuudet selvitä päivähoitopäivästä erossa vanhemmista. Tällöin lapsella on päiväkodissakin aikuinen, johon hän voi turvautua ja joka ylläpitää lapsen mielikuvaa hänen ensisijaisesta hoitajastaan. Jos lapselle ei synny kiintymyssuhdetta päiväkodissa, hän tuntee olonsa turvattomaksi. Tällöin lapsen energia menee läheisyyden hakemiseen hoitajalta. (Laitinen 2004, 17.) Hoitajan ja lapsen välinen kiintymyssuhde ei vie mitään pois vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteesta. Hoitajan tai työntekijän ja lapsen välinen kiintymyssuhde ei voi syrjäyttää tai vaarantaa lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta. Lapsen suhde hänen ensisijaiseen hoitajaansa on ensiarvoisen tärkeää. Lapset osoittavat kiintymystä useampaa kuin yhtä henkilöä kohtaan. Lapsella saattaa olla kiintymyssuhde äidin (tai muun lähimmän hoitajan) lisäksi isään ja pitkäaikaiseen päivähoitajaan. (Kouvo & Silvén 2004.) Päivähoidon aloittamisen myötä lapselle tulee vanhempien lisäksi vuorovaikutussuhteita myös muihin, aluksi vieraisiin aikuisiin. Näistä uusista haastavista vuorovaikutustilanteista selviytyäkseen lapsi tarvitsee tehostettua huomiota ja tukea vanhemmiltaan sekä empaattista ja eläytyvää kohtelua hoitajiltaan. Lapsen varhaisina vuosina kokema turvallinen ja vahva tunnesuhde omiin vanhempiin edesauttaa vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisuuden myönteistä kehittymistä. (Alijoki 1998, 18, 52.) Päivähoidon henkilökunnan olisi tärkeää jakaa vanhemmille tietoa kiintymyssuhteesta. Vanhempien tulisi tietää, kuinka tärkeitä he omille lapsilleen ovat ja kuinka tärkeä heidän kiintymyssuhteensa on. Vanhempien tulisi myös tiedostaa, miten kiintymyssuhdetta ja varhaista vuorovaikutusta voi tukea. Päivähoidon henkilökunta voisi kertoa kiintymyssuhteesta ja sen merkityksestä vanhemmille sekä vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteen että hoitajan ja lapsen välisen kiintymyssuhteen näkökulmasta. Varhaisesta vuorovaikutuksesta ja kiintymyssuhteesta olisi hyvä puhua ääneen. Pieni lapsi pystyy rakentamaan luottavaisia ihmissuhteita muihinkin aikuisiin, jos hänellä on luottavainen ja vakaa kiintymyssuhde omiin vanhempiinsa. Uusien suhteiden luominen ja päivähoidossa oleminen eivät vaikeuta lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta. Lapsen tullessa päivähoitoon hänen täytyy voida turvallisin mielin erota vanhemmistaan ja huomata, että voi luottaa häntä päivän aikana hoitavaan aikuiseen. (Munter 2001, 40, )

20 20 Kolmen ensimmäisen vuoden kuluessa lapsi kerää kokemuksia ihmissuhteista, niiden ennustettavuudesta ja jatkuvuudesta. Lapsi kokee itsensä yksilöksi, ajattelee ja tahtoo ja on vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vuorovaikutuksen ollessa positiivinen lapsi kiintyy ja kokee olonsa rakastetuksi ja hyväksytyksi. Lapsi ei tee itse aloitteita vuorovaikutukseen, jos hän huomaa, ettei hänen tarpeisiinsa ja aloitteisiin vastata sensitiivisesti. (Laitinen 2004, 17.) Tutkimustiedon mukaan varhainen päivähoidon aloittaminen ei vaaranna lapsen kehitystä silloin, kun aloitus on hyvin järjestetty. Päivähoidon aloittamiseen liittyvissä ajatuksissa ja mielikuvissa esiintyy niin huolta, levottomuutta ja syyllisyyttä kuin luottamusta, innostusta sekä uuden odotustakin. Päivähoidon aloittaminen tuo lapsen elämään isoja muutoksia. Lapsi joutuu luopumaan vanhempien jatkuvasta läsnäolosta, siirtymään kodista uuteen ympäristöön ja tottumaan vieraisiin aikuisiin sekä lapsiryhmään. (Munter 2001, 35, ) 3.3 Alle 3-vuotiaiden päivähoito Alle kolmevuotiaalle lapselle ero vanhemmasta on ahdistava, eikä hän aina osaa ilmaista ahdistusta. Lapsi usein saattaa lopettaa itkun, kun äiti on lähtenyt pois näkyvistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lapsi edelleen ikävöisi äidin perään. (Laitinen 2004, 17.) Sanonta pois silmistä, pois mielestä, ei ainakaan tässä kohdin pidä paikkaansa. Yli kolmevuotias lapsi osaa itse ylläpitää mielikuvaa äidistään tai isästään (Laitinen 2004, 17). Alle kolmevuotiaalle lapselle fyysisten tarpeiden tyydyttäminen ja tyydyttämättä jääminen vaikuttaa häneen kokonaisvaltaisesti. Alle kolmevuotias tekee asioita korostuneesti omalla kehollaan ja toteuttaa kehollaan pyrkimyksiään. Hän on myös hyvin tunteikas. Sen vuoksi lapsen varhaislapsuuden tunneilmastolla on tärkeä merkitys esimerkiksi hänen itsetunnon kehitykselle. (Siren-Tiusanen 2001, ) Kolmen ensimmäisen vuoden aikana lapsen kehityksessä eri kehityksen alueet sulautuvat yhteen kun lapsi oppii kävelemään, käsittelemään asioita, leikkimään ja puhumaan, hänen ajattelunsa, käyttäytymisen säätely ja havainnoimiskyky kehittyvät (Siren-Tiusanen 2001, 16). Kun lapsen eri kehityksen osa-alueet ovat sulautuneet yhteen, hänen tapansa kokea ja jäsentää maailmaa muuttuvat. Lapsi ei enää koe asioita fyysisesti, vaan hän kokee asioita kokonaisvaltaisesti, mielellään, kehollaan ja ajatuksillaan. Lapsi oppii myös käsitteel-

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI TERVETULOA!

VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI TERVETULOA! KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI 12.9.2011 TERVETULOA! Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke Sari Hintsa VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE Vuorovaikutukselle,

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Tunne-elämän kehittämisprosessi Maaliskuu Satakielen päiväkoti valittiin ppky Selänteen kehittämisyksiköksi

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot