Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 1, helmikuu 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 1, helmikuu 2014"

Transkriptio

1 TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 1, helmikuu 2014 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Elämän iloa ja ystävän tukea

2 Ansaitsemme turvallisen vanhuuden! Turvallisuus ja turvallisuuden tunteen merkitys korostuu ikääntyessä. Korkealla iällä ihminen alkaa haurastua ja elinpiiri alkaa kaveta. Ystävien määrä vähenee luonnostaan. Ikääntyneiden riski joutua hyväksikäytön kohteeksi on lisääntynyt. Ikääntyneet joutuvat myös väkivallan, rikosten ja tapaturmien uhriksi, ja näiden seuraukset ovat usein ikääntyneelle varsin kohtalokkaat yleisen haurauden vuoksi. Lehdissä on jatkuvasti uutisia ikääntyneisiin kohdistuvasta väkivallasta erityisesti ryöstöistä, mikä lisää entuudestaan turvattomuuden tunnetta. Viimeksi oli uutinen presidentin rouva Tellervo Koiviston ryöstöstä helsinkiläisessä raitiovaunussa keskellä päivää. Entinen pääministeri Harri Holkeri tönäistiin ryöstön yhteydessä nurin, eikä hän toipunut siitä koskaan. Äitini lompakko anastettiin Wiklundilla ostoskärryssä olleesta laukusta, minkä jälkeen hän ei enää juuri halunnut lähteä kotoaan. Turvattomuus ja turvattomuuden tunne kaventavat ihmisen elämänpiiriä ja heikentävät hänen hyvinvointiaan. Terve Suomi tutkimuksessa vuotiaista miehistä 66 prosenttia ja naisista 78 prosenttia ilmoitti kokevansa turvattomuutta. Niin miehet kuin naisetkin iästä riippumatta kokivat eniten PUHEENJOHTAJA Pirjo Immonen-Räihä 2 turvattomuutta toisten avusta riippuvuuden, muistin heikkenemisen, eläketulojen niukkuuden ja laitoshoitoon joutumisen tai sen pelon vuoksi. Naiset kokivat miehiä enemmän turvattomuutta monien syiden takia. Miesten ja naisten välillä oli eroja esimerkiksi hoivapalveluihin liittyvän turvattomuuden kokemisessa. Tämän voi nähdä ainakin osittain johtuvan naisten miehiä korkeammasta eliniästä ja siitä, että usein vaimo huolehtii miehestään vaikka voimiensa äärirajoilla. Turvattomuutta koettiin hoivapalvelujen korkean hinnan, vaikeuden saada apua/päästä hoitoon, toisten avusta riippuvuuden, muistin heikkenemisen sekä yksin asumisen vuoksi vuotiaat naiset kokivat puolestaan vuotiaita enemmän turvattomuutta laitoshoitoon joutumisen tai sen pelon sekä yksin asumisen takia. Hoivapalveluihin liittyy myös turvattomuuden kokemista. Julkisessa keskustelussa usein esillä olleet vanhusten hoidon resurssipuutteet ja pelko hoivapalvelujen hintojen noususta heijastuvat huoleksi elämän loppuvuosien huolenpidon järjestymisestä, aiheellisestikin. Hoivapalveluissa iäkkään ihmisen kotiin tulee vieraita ihmisiä pikaisille käynneille kuka mitäkin tarkoitusta varten. Palvelujärjestelmät ovat monimutkaisesti järjestettyjä asiakkaan ja omaisten kannalta. Terveydenhoitopalvelujen saatavuus ja laatu ovat usein tärkein turvallisuuteen vaikuttava tekijä silloin, kun asiaa kysytään ikääntyneiltä itseltään. Pitkiä jonoja on kuitenkin joka puolella palveluihin, joita on jaksettava hakea monelta luukulta. Ilkassa kirjoitettiin, että päätös vanhusten laitoshoidon vähentämisestä olisi ollut viisaampaa tehdä ilman hintalappua. Jos hallitus olisi kirjannut rakennepakettiin tavoitteekseen vain tukea nykyistä enemmän ikäihmisten itsenäistä kotona asumista, olisi päätös synnyttänyt hyvää mieltä eikä huolta. Nyt laitoshoidon alasajon kylkeen on liimattu 300 miljoonan säästölappu. Valtiolle säästäminen onnistuu sillä, että se yksinkertaisesti leikkaa kuntien

3 valtionapuja ja laitoshoitoon osoitetaan jatkossa vähemmän rahaa. Kuntien tuskaksi jää leikkauksista huolimatta palveluiden järjestäminen. Ikääntyneet rakentavat omalta osaltaan turvallisempaa yhteiskuntaa ja he ovat mukana turvallisuustyössä. Ikääntyneet edistävät turvallisuutta monin tavoin esimerkiksi isovanhempina, päätöksentekijöinä sekä aktiivisina kansalaisina. Ikääntyneiden turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen ylläpitäminen edellyttävät tiivistä viranomaisten välistä yhteistyötä ja yhteistyötä järjestöjen kanssa. Ikääntyneiden elämäntilanne tulee nähdä kokonaisuutena. Ikääntyneen itsensä ja hänen läheistensä tulee olla mukana suunnittelemassa ja luomassa ikääntyneille turvallisempaa yhteiskuntaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on tärkeää luoda turvallisuutta ja toiminnassaan ylläpitää turvallisuuden tunnetta. Monella ikääntyneellä on voimavaroja toimia aktiivisti turvallisuuden parantamiseksi. Heillä on oikeus tulla kuulluksi asioissa, jotka koskevat heitä itseään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusi pääjohtaja Juhani Eskola totesi, että säästöt eivät saa olla vanhustenhoidossa tärkein tavoite. Tärkeintä on ikääntyvän väestön arvokas elämä (Ylen Ykkösaamu ). Eskolan mukaan vanhustenhuoltoon ei ole panostettu riittävästi. Hän pitää Suomen tilannetta tässä suhteessa suorastaan katastrofina ja ihmisarvoisen elämän väheksymisenä. THL:n pääjohtaja arvioi myös, että yleisissä asenteissa ja päättäjien valmiuksissa on vanhustenhuollon suhteen paljon parannettavaa. Arvokas elämä tarkoittaa turvallisuutta, ikääntymisen mukanaan tuomien vaivojen ennaltaehkäisyä, oikea-aikaisia tukitoimia sekä tarvittaessa hyvää hoitoketjua. Näiden toteutuminen kunkin ikäihmisen kohdalla vaatii yksilöllisiä ratkaisuja, joiden kustannuksetkin vaihtelevat suuresti Runokilpailun satoa MINKÄ TANSSIN SINÄ HALUAT TANSSIA? Minähän tanssin sitä joka päivä. Sen tanssin nimi on Elämä. Sitä ei voi opetella etukäteen. Teen sen luonnostaan hyvin tai huonosti. Kun talvi valtaa luonnon, katselen lumisadetta. Painavat kinokset ovatkin tanssivia hiutaleita. Ja kun tuomi kukkii ja leivonen laulaa, liverrys saa jalkani hyppelemään. Minussa on linnun sielu. Tuuli pyörittää värikkäitä syksyn lehtiä vanhat sävelet muistoissani - jotakin oli jotakin meni. Kanna hellästi sitä, mitä on vielä tallella! Irmeli Rytkönen Muutoin olen sitä mieltä, että tarvitsemme uuden Portsakodin. 3

4 KUTSU YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUKSEEN Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona kello 18 alkaen Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistolla. Mikäli haluat tuoda esille jonkin asian kokouksessa, pyydämme sen kirjallisena mennessä osoitteella tai postitse toimitettuna yhdistyksen osoitteeseen. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Muista ottaa jäsenkorttisi mukaan! Tervetuloa! Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallitus Turun Seudun Vanhustuki ry:n kevätkokous 2014 Aika keskiviikko kello 18 Paikka yhdistyksen toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Asiat 1. Kokouksen avaus 2. Kokousvirkailijoiden valitseminen a. Puheenjohtaja b. Sihteeri c. 2 pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Asialistan hyväksyminen 5. Yhdistyksen toimintakertomuksen hyväksyminen vuodelta Yhdistyksen tuloslaskelman ja taseen hyväksyminen vuodelta Tilintarkastajan ja toiminnan tarkastajan lausunnon kuuleminen 8. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille 9. Huomionosoitukset 10. Muut esille tulevat asiat 11. Kokouksen päättäminen Välittömästi kevätkokouksen jälkeen aloitamme jäsentilaisuuden, jossa on mahdollisuus kahvikupin ääressä keskustella yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista ja tutustua toisiin yhdistyksemme jäseniin. Tervetuloa! 4

5 VUODEN 2014 TYÖRYHMÄT HALLITUS Immonen-Räihä, puheenjohtaja Varvikko Pirjo, I varapuheenjohtaja Kautonen Mirja, II varapuheenjohtaja Grönlund Seppo Löppönen Minna Raitanen Terttu, varasihteeri Salmi Olavi Varajäsenet: Sinervo Marjatta Tähtinen Eira EDUNVALVONTARYHMÄ Kapari Risto, vastaava Loponen Seija, varavastaava Kautonen Mirja, sihteeri Immonen-Räihä Pirjo Junninen Terttu Järvinen Arja Löppönen Minna Oldenburg-Tiitto Jenny Rinne Pirjo Salminen Maarit OHJELMATYÖRYHMÄ Tähtinen Eira, vastaava Oldenburg-Tiitto Jenny, varavastaava Salomaa Sirkku Armio Erja Grönlund Seppo, matkavastaava Mäkiö Tuula Söderman Anja Vaitinen Osmo Vaitinen Sirpa Sihteerinä yhdistyksen työntekijä SYKERYHMÄ Oldenburg-Tiitto Jenny, vastaava Salomaa Sirkku, varavastaava Anita Sorsimo, varasihteeri Sihteerinä yhdistyksen työntekijä sekä lisäksi kaikki yleisötilaisuuksien käytännön järjestelyihin osallistuvat vapaaehtoiset TIEDOTUSRYHMÄ Oldenburg-Tiitto Jenny, vastaava Haapanen Mia, varavastaava Varvikko Pirjo, varasihteeri Pajari Anni Raitanen Terttu Raunio Anna-Liisa Rintala Maarit Sihteerinä yhdistyksen työntekijä TOIMINTOJEN VASTAAVAT IKÄYSTÄVÄT Ritva Ilmanen ILMAISUTAITORYHMÄ Eila Puumalainen ILON LÄHETTILÄÄT Sirpa ja Oskari Vatinen JUTTUTUOKIO Riitta Vasenkari ja Irja Tiikkainen KÄSITYÖKERHO VAKKA Terttu Raitanen RITUN RIIMIT Ritva Aro SAVIKERHO Sirkku Salomaa TUOLIJUMPPA Anneli Virta TUOTEMYYNTI Tuula Mäkiö YSTÄVÄPIIRI Anna-Liisa Raunio ja Pirjo Varvikko 5

6 EDUNVALVONTARYHMÄ Yhdistyksemme edunvalvontaryhmä kokoontuu kuukausittain. Edunvalvontaryhmältä on lähtenyt useita kirjoituksia lehtiin. Osan kirjoituksista julkaisemme myös Tukiviestissä. Kaikki kirjoitukset ja aloitteet löytyvät kotisivuiltamme. VANHUS ON YKSI MEISTÄ EI KUSTANNUSERÄ JA RASITE Turun Sanomat Hallituksen kuntatalouden rakennemuutospaketissa vanhusten laitoshoitopaikkoja vähennetään niin, että saadaan 300 miljoonan euron säästö. Toiseksi suurin säästökohde on opetus- ja koulutoimi. Vanhuksen kotona asuminen ja omatoimista kotona selviytymistä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo pitkään olleet ensisijaisena tavoitteena. Mikään kunta ei nykyisessä kuntatalouden ahdingossa ja kustannusten kasvupaineessa pidä vanhuksia sairaansijoilla, vanhainkodeissa tai ympärivuorokautisen hoidon palvelu- ja hoivakodeissa enempää kuin on välttämätöntä. Turussa toistasataa huonokuntoista vanhusta, joiden on vaikea enää kotihoidon avullakaan selviytyä kotonaan tai palveluasunnoissa, odottaa jatkuvasti pääsyä turvalliseen ja inhimilliseen hoitopaikkaan. Jono ei juuri lyhene ja valitettavan usein vanhuksen kohtalona ennen laitospaikan saantia on sairaalaan joutuminen tai elämän päättyminen. Meillä on riittävä tieto siitä, mitkä asiat kaipaavat korjausta vanhustenhoidon palvelurakenteessa. Uusi vanhuspalvelulaki säätää perusasioista selkeästi. Yksilöllinen palvelusuunnitelma, tarvittavat sosiaalija terveyspalvelut sekä kuntoutus, kotona asumisen mahdollistavat kotihoito- ja tukipalvelut ja palvelukoti- tai hoitopaikka silloin, kun se on lääketieteellisesti perusteltua eikä vanhuksella enää ole voimia tai kykyä itsenäiseen suoriutumiseen edes autettuna. Jo vuodesta 2001 asti noudatetut vanhustenhoidon laatusuositukset ovat tuottaneet tulosta ja monissa kunnissa palvelut ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Kuntien talousvaikeudet yhdessä ikääntyneen väestön kasvun kanssa ovat viime vuosina heikentäneet tilannetta. Yhä useampi kunta joutuu säästämään myös keskeisten peruspalvelujen menoista. Monet vanhukset jäävät vaille tarvitsemaansa hoitoa ja palveluja. Vanhuksia ei tule kohdella julkisen talouden kustannusvajeen menoeränä ja laitoshoidon kustannuksina, joista pitää leikata. Vanhukset ansaitsevat arvostuksen ja tasa-arvoisen kohtelun. Heidän tarvitsemiaan palveluja on kehitettävä niin, että vanhukset voivat elää terveempinä ja pystyvät nykyistä pitempään suoriutumaan kotonaan tai kodinomaisissa palveluasunnoissa. Satojen miljoonien säästöt löytyvätkin toiminnallisista uudistuksista ja palveluratkaisuista, jotka oikealla tavalla edistävät vanhusten terveyttä ja hyvinvointia ja tukevat heidän omatoimista ja itsenäistä selviytymistään. Näin voidaan vähentää kalliin laitoshoidon kustannuksia oikealla ja inhimillisellä tavalla. Kuntien palvelurakenteet on uudistettava asukkaiden tarpeista lähtien. Vanhusneuvostoja, järjestöjä, yhdistyksiä ja vapaaehtoistyötä tarvitaan entistä enemmän. Omaishoitajien tärkeä ja merkittävä työpanos kaipaa lisää arvostusta ja tukea. Vanhusten hoito- ja hoivapalvelut tulevat ja luvuilla vaatimaan lisää työntekijöitä. Tarvitsemme uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja. Kuntatalouden menojen kasvu on saatava kuriin. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että vanhukset ja heikompiosaiset jätetään vaille kunnollisia palveluja, jos heillä itsellään ei ole varaa niitä maksaa. Suomen perustuslaissa on hyvällä tavalla säädetty kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuus ja oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Risto Kapari Turun Seudun Vanhustuki ry:n edunvalvontaryhmän vastaava 6

7 HOIVA-AVUSTAJAT VANHUSTEN ARJEN TUEKSI Turun Sanomat Hoiva-avustajien koulutus ei vastaa vanhustenhoidon tarpeisiin esitti Silja Paavola Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Turun Sanomissa TS Artikkelissaan Paavola mainitsee, että Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tekemän työvoimatarveselvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta puuttuu vuonna 2025 vähintään koulutettua työntekijää. TEM:in tavoitteena on täyttää työvoimavajetta kouluttamalla muun muassa pitkäaikaistyöttömistä sekä maahanmuuttajista hoivaavustajia. Laki ikääntyneiden väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (Vanhuspalvelulaki) velvoittaa entistä enemmän panostamaan myös kotona asuvien vanhusten elinolojen parantamiseen. Yhdistyksemme mielestä hoiva-avustajia tarvitaan kotona asuvien vanhusten kodinhoidollisiin tehtäviin lähihoitajien rinnalle. Auttavia käsipareja tarvitaan enemmän, koska laitospaikkoja vähennetään ja pyritään siihen, että vanhukset asuisivat entistä pidempään kotona. Nykyinen tilanne jo vaatii kiireellistä korjausta kotihoitoon. Hoiva-avustajakoulutukseen valittaessa kiinnitetään erityistä huomiota alalle sopivuuteen. Hoivaavustajien koulutus on laadukasta ja sitä voidaan edelleen kehittää. Opiskelijoille opetetaan mm. kuntoutusta, kasvatusta ja uusimpien apuvälineitten käyttöä. Tärkeintä on, kuten kommentoinut opiskelija totesi, empaattisuus ja sosiaalisuus. Hoiva -avustajia tarvitaan jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän, auttamaan vanhuksia monissa päivittäisissä toimissa, jotta vanhukset pärjäisivät omissa kodeissaan. Hoito-henkilöstö ei nykyisin riitä, eikä tule riittämäänkään jatkossakaan vanhusten määrän nopeasti kasvaessa, aikaa näihin välttämättömiin kotona selviytymistä tukeviin töihin. Hoivaavustajia tarvitaan siis käytännön tehtäviin vanhusten kodeissa. Hyvät tavoitteet saavutetaan, kun henkilökunnalla on tarvittava koulutus ja henkilökuntaa on riittävästi. Pirjo Immonen-Räihä Turun Seudun Vanhustuki ry, pj yleislääketieteen dosentti, geriatri SENIORIRANNEKE JA -KORTTI 65 vuotta täyttäneet turkulaiset voivat ostaa Seniorirannekkeen, jolla pääsee liikkumaan Turun kaupungin liikuntapaikkoihin kuten uimahalleihin, kuntosaleille ja kesällä maauimaloihin. Lisäksi tarjontaan kuuluu kulttuuripalveluja. Seniorirannekkeen lataus maksaa 20 euroa. Lataus on voimassa 6 kuukautta latauspäivästä. Ensimmäisellä latauskerralla maksetaan myös 7 euron rannekemaksu. Kaikille Seniorirannekkeen ostajille annetaan lisäksi pahvinen näyttökortti. Sillä pääsee kohteisiin, joissa ei ole sähköistä lukijalaitetta. Pahvinen näyttökortti on hyvä pitää aina mukana liikuntapaikoilla kulkiessa. Vanhoja muovisia Seniorikortteja voi tarvittaessa käyttää muualla paitsi ei Impivaarassa Ladatessasi uuden kauden saat lisäksi pahvisen näyttökortin. Sillä pääsee kohteisiin, joissa ei ole sähköistä lukijalaitetta. Jos haluat käydä Impivaaran uimahallissa, voit ostaa sieltä 7 euroa maksavan rannekkeen, johon Seniorikorttisi voimassa oleva kausi voidaan siirtää. Seniorirannekkeen ja -kortin palvelut Alla olevasta listasta voit tarkistaa, tarvitaanko sisäänpääsyyn Senioriranneke, muovinen Seniorikortti vai pahvinen näyttökortti. 7

8 KOLUMNI KUULUMISIA LUONNONMAALTA Tämän Tukiviestin ilmestyttyä elämme ja olemme jo talven selässä sen taittuessa kohti kevättä. Mutta minkälaisen talven me saimmekaan kokea! Syksy oli runsassateinen ja positiivista oli tietysti sienikauden pitkittyminen. Ajatus mustasta joulusta ei mielialaa kaamoksen keskellä juurikaan nostatellut, mutta oliko vaihtoehtoja? Lohdukkeeksi polttelin paljon kynttilöitä ja jouluvaloja, takkaan sytytin elävää tulta; kyllä se siitä hoitui valohoito joulumusiikin säestyksellä. Parhaimman joulumielen saimme kokea ystäviemme kanssa Kotkavuorella retkeillessä: nauttiessamme eväitä aurinko pilkahti muutamaksi sekunniksi esiin harmauden keskeltä kuin Taivaan lahja! Samalla hetkellä havaitsin alhaalla meressä jotakin mustaa ja pyöreää. Puolisoni kamera zoomasi ja tallensi näkyni elävän harmaahylkeen pääksi. Hylje toivotti meille koko olemuksellaan hymyillen kaikkea hyvää! Tieni on kulkenut Tl. Koskelta Mynämäen ja Ruskon kautta Naantaliin, Luonnonmaalle. Maaseudulle syntyneenä ja siellä varttuneena olen saanut tarkat silmät ja valppauden havainnoida luontoa. Pikkutyttönä pääsin usein metsätalousinsinööri-isäni mukana maataloihin (parasta niissä olivat koirat, kissat, lampaat, lehmät, possut, hevoset ) isän toimittaessa työtään talon isäntien kanssa. Isällä oli toisinaan tapana tuoda minulle jäniksen evästä niillä kerroilla, kun hän oli ollut pitkillä työrupeamilla vaikkapa taimikoita tarkastaen tai paperipuupinoja mitaten. Isän selkärepussa muhineet rukiiset eväsleivät maistuivat maailman parhailta voileiviltä. Tuskin koskaan unohdan niiden tuoksua, voipaperin rapinaa ja sitä, miten niitä kodin ulkoportailla istuen odotin. Nykyinen, kolmas koirani on rodultaan terhakka borderterrieri, ikä 13 vuotta. Näkö ja kuulo ovat 8 jo vajavaiset, mutta hajuaisti on pettämätön. Asumme Luonnonmaan takametsässä, joten koirani on saanut nauttia vapaudesta ilman talutinta näillä seuduin pennusta saakka. Ennen joulua lähdimme tavalliseen tapaan noutamaan postia vajaan 300 metrin päässä olevasta postilaatikostamme. Sinne saakka emme toki päässeet, sillä portilla Cinny suorastaan ampaisi ylös kallioille raivokkaasti haukkuen. Vastauksena kuulin voimakasta sihinää ja rääkymistä mieleeni en saanut heti näkemystä äänten aiheuttajasta. Niljakkaille kallioille kivuttuani löysin koirani ja samankokoisen supikoiran lähitaistelussa. Toisen irrottaessa otettaan toinen kävi uudelleen kiinni. En saanut koiraani kuulemaan, en myöskään päässyt siihen käsiksi, koska kallioinen ja litimärkä maasto oli kuin liukkaaksi saippuoitu. Kymmenen minuutin avuttomuuteni päättyi otusten lopulta laskeuduttua alas pellolle. Sain kiinni koirani lonkasta ja kaappasin Cinnyn syliini. Oma sydämeni takoi tiuhempaan kuin koirani sydän, olin litimärkä hiestä ja hervoton huolesta. Kannoin koiran kotiin, soitin eläinlääkärille (tontillamme liikkuu myös kapisia kettuja) ja sain ohjeet pestä koira hyvin sekä tarkistaa samalla sen mahdollisesti saamat puremat. Niitä en onneksi löytänyt, joten Cinny sai perusteellisen joulupesun! Seija-myrsky aiheutti myös sydämentykytyksiä. Yön pimeydessä kuulemani tam-tom-tumit osoittautuivat aamupäivän kävelyllä takametsässä useiden puiden repeytyneen irti kasvualustoistaan. Siellä ne makasivat pitkin pituuttaan komean uhkeat kuuset ja männyt sekä riuskat raidat. Vastahan nuo Tapanin myrskyn tuulenkaatamat oli ennätetty takkaklapeiksi paloitella. Kohta on kesä ja uudet havainnot käärmeistä ja peurojen puuhasteluista puutarhassa Anna-Liisa Raunio Kirjoittaja on Turun Seudun Vanhustuki ry:n TIedotusryhmän jäsen ja Ystäväpiiriohjaaja

9 YHDISTYKSEMME TARVITSEE UUSIA JÄSENIÄ! Turun Seudun Vanhustuki ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on vanhusten etujen valvonta, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sitoutumatonta. Kotipaikkamme on Turku ja toiminta-alueemme Turun seutukunta. Toimintaamme: Vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen sekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille, niin kuntatasolla, kuin valtakunnallisestikin. Kaikille avoin, maksuton toiminta. Ruusukorttelissa: Ikäystävät; toiminnallisia ja sosiaalisia kokoontumisia kuukausittain Tietoiskut; infotilaisuuksia ikääntyviä ja heidän omaisiaan koskettavista aiheista Tuolijumppa; maksuton ja kaikille avoin viikoittainen liikuntatuokio ikäihmisille Toimistolla: Käsityökerho Vakka; mukavaa yhdessäoloa käsitöiden merkeissä. Kaikille avoin. Juttutuokio; mukavaa yhdessäoloa keskustelun merkeissä. Kaikille avoin. Yleisötilaisuudet ikääntyviä kiinnostavista ja koskettavista aiheista Viihdekonsertit Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, Turku puh S-posti Studia Generalia -luennot mielenkiintoisista aiheista yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa Retkeilemme ja käymme teatterissa muutaman kerran vuodessa Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä kotona asuvien, yksinäisten vanhusten seuraksi Turussa. Koulutamme uusia tukiystäviä. Tervetuloa vapaaehtoiseksi tukiystäväksi iloiseen joukkoomme! Lisätietoja puhelin Yhteistyön tekeminen muiden vanhusten asioita ajavien toimijoiden kanssa. TERVETULOA MUKAAN KAIKKI VANHUSTEN HYVINVOINNISTA KIINNOSTUNEET! Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka toimii yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja tarkoitusperien hyväksi. Hakiessasi yhdistyksen jäsenyyttä: Täytä jäsenhakemuslomake ja leikkaa se irti. Postita toimistomme osoitteeseen. Voit myös soittaa numeroon tai ilmoittautua netin kautta JÄSENHAKEMUS varsinaiseksi jäseneksi 15 kannatusjäseneksi vähintään 50 /vuosi Etunimet Sukunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Hyväksyn Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnan tavoitteet. Päivämäärä Allekirjoitus 9

10 ONKO TEILLÄ KOKEMUKSIA IKÄSYRJINNÄSTÄ? Ikäsyrjintä on iäkkäisiin heidän ikänsä perusteella kohdistettua syrjintää, alistamista ja ennakkoluuloisuutta, mikä heikentää iäkkäiden elämänlaatua ja toimintakykyä. Ikäsyrjintä on yleismaailmallinen, monikerroksinen ja monisyinen ilmiö. Iäkkäitä ei kunnioiteta eikä heidän mielipiteitään ja tarpeitaan oteta riittävästi huomioon. Vähättelevät ilmeet ja eleet, epäystävällinen, vähättelevä ja holhoava puhutteleminen ja kohtelu ovat yleisiä. Syrjintä voi olla järjestelmällistä stereotypioimista ja alistamista tai ylisuojelevaa ja joko yksilöön tai ryhmään kohdistuvaa (esim. liian pienet tekstit kaupoissa ja virastoissa tai internetin pakkokäyttö asioiden hoitamisessa). Iäkkäiden syrjintä voi pahimmillaan johtaa kaltoinkohteluun. Maassamme on paljon tahoja, joissa kohdellaan ikääntyviä, ikääntyneitä ja vanhuksia arvostavasti ja kunnioittavasti. Osa ikääntyneistä kokee kuitenkin vanhuuden arvostuksen muuttuneen viime vuosina aikaisempaa huonommaksi. Yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia siitä, että iäkkäät voivat säilyttää ihmisarvonsa ja itsemääräämisoikeutensa. Suomen perustuslaki kieltää ikäsyrjinnän ehdottomasti, ja rikoslain mukaan ikäsyrjintä on rangaistavaa. Vetoamme teihin 65 vuotta täyttäneet kansalaiset. Kirjoittakaa meille, oletteko Te tai ikääntyneet omaisenne, sukulaisenne tai ystävänne kokeneet ikäsyrjintää tai puutteita itsemääräämisoikeudessa esimerkiksi arkielämään liittyvissä palveluissa, kuten liikenne-, asumis-, pankki-, vapaa-aika, ravintola-, oikeus-, kulttuuri- ja ympäristöpalveluissa tai joillakin muilla tahoilla, kuten terveyskeskuksissa, sairaaloissa, palvelutaloissa, koti- ja tukipalveluissa tai kuntoutuspalveluissa. Työsyrjinnästäkin voitte kirjoittaa, mikäli olette vielä työelämässä. Toivomme, että kerrotte kirjoituksissanne mm. seuraavista asioista: minkälaista ikäsyrjintää tai puutteita itsemääräämisoikeudessa olette kokenut missä ja milloin ikäsyrjintää tapahtui vai onko se jatkuvaa puututtiinko ikäsyrjintään jollakin tavalla ja loppuiko ikäsyrjintä ilmoititteko ikäsyrjinnästä jollekin henkilölle tai taholle ja miten mahdolliseen ilmoitukseen tai huomautukseen suhtauduttiin tehtiinkö ikäsyrjinnän puitteissa jotain suorastaan lainvastaista oletteko joutunut käyttämään oikeusturvakeinoja, esim. kantelua, ja oliko siitä apua kuuluuko ikäsyrjintä mielestänne suomalaiseen kulttuuriin, esimerkiksi virastojen, laitoksen tai muiden asioimanne tahojen normaaliin käytäntöön mitä mielestänne pitäisi tehdä ikäsyrjinnän poistamiseksi (lainsäädäntö ja vanhusasiavaltuutettu toimistoineen mitä muuta tarvitaan) haluatteko korostaa tai erityisesti kiittää jotakin, joka liittyy aiheeseen Vapaa kertomuksenne saisi olla enintään kaksi (2) koneella kirjoitettua A4 liuskaa (riviväli 1,5). Mikäli kirjoitatte käsin, toivoisimme, että teillä olisi mahdollisuus lähettää kirjoituksesta meille koneella kirjoitettu versio. Pyydämme Teitä lähettämään kirjoituksenne ilman kirjoittajan nimeä toukokuun 2014 loppuun mennessä osoitteella: Sari Vaapio, Valtakatu 7C 43, Pori. Merkitkää kirjekuoren vasempaan yläreunaan teksti: Ikäsyrjintäkokemus. Voitte lähettää kirjoituksenne myös sähköpostitse Sari Vaapiolle osoitteella: Teemme myös joitakin syvähaastatteluja. Jos haluatte tulla haastatelluksi, toivomme, että täytätte kyseisen kohdan lupalomakkeesta. Voitte vapaasti jakaa tätä kirjettä omaisille, ystäville ja tuttaville sekä lähellänne oleville yhteisöille, joiden jäsenillä voi olla kokemuksia ikäsyrjinnästä. Toivomme teidän täyttävän kirjoitusohjeiden lopussa olevan luvan käyttää kokemuksianne kirjan kirjoittamisessa ja tutkimustyössä. Kiitämme lämpimästi vaivannäöstänne! Tammikuussa 2014 Sirkka-Liisa Kivelä, professori emerita, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, tutkija ja tietokirjailija, Marika Salminen, gerontologian dosentti, tutkija ja tietokirjailija, Sari Vaapio, filosofian tohtori, tutkija ja tietokirjailija 10

11 Lähettäkää lupa allekirjoitettuna erillisessä suljetussa kirjekuoressa samassa lähetyksessä kertomuksenne kanssa tai erikseen, jos lähetätte kertomuksenne sähköpostilla: Sari Vaapio Valtakatu 7 C Pori Annan luvan kirjoitukseni ja haastatteluni sisällön käyttämisestä kirjoituksista koottavan kirjan tekemiseen ja tutkimustyöhön. Nimi Ikä Osoite Puhelin Sähköpostiosoite Halukkuus haastatteluun (kyllä/ei) Päiväys ja allekirjoitus HYVINVOINTILOMAT RY:N JÄRJESTÄMÄT TUETUT LOMAT Hyvinvointilomat järjestää taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein myönnettäviä lomia Raha-automaattiyhdistyksen tuella lähes henkilölle vuodessa. Lomaa hakiessa ei ole määrättyä tulorajaa. Vuoden 2014 kesän tuettujen lomien hakuaika on tammi-maaliskuu Lomahakemuskaavakkeita voi tulostaa täytettäväksi Hyvinvointilomien nettisivuilta ja maaliskuussa sen voi myös täyttää siellä. Lomien omavastuuosuus on /vrk eli esim Lomakoti Tammilehdossa 5 päivän loman hinnaksi tulee 100 täydellä ylöspidolla. Tuetut lomat kestävät aina 5 vrk. Lisätietoja HYVINVOINTILOMAT RY, arkisin klo puh Haku-kaavakkeita saa Turun Seudun Vanhustuen toimistolta! 11

12 ATK-APU SP-SYSTEMS OY Juhana Herttuan Puistokatu 3, Turku. puh: Jäsenkorttia näyttämällä tietokoneen huoltotyöt, mikrotuki, opetus ja kotikäynnit -15%. Tietokoneet ja tabletit - 10% normaalihinnoista. HOITOLA AIKA Kosmetologi Katri Mattila. Läntinen Pitkäkatu 26, Turku. Puh Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito 45 (norm. hinta 55 ). Hoito sisältää jalkakylvyn, kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. Voimassa toistaiseksi. HOLIDAY CLUB CARIBIA Teemakylpylän käyttö ma - to, ei aikarajoitusta, 6 / hlö pe - su, 3 h aikaraja, 13 / hlö Hinnat eivät ole voimassa koulujen lomaaikoina eikä arkipyhinä. Kuntosali ja vesijumppa 34 /10 kerran kortti (sarjakortista 7 korttimaksu) Edut koskevat yhdistyksen jäseniä ja edellyttävät mainintaa jäseneduista sekä jäsenkorin esittämistä. Jäsentarjous voimassa vuoden 2014 loppuun. JP-VAATE / MARILYN Humalistonkatu 13, Turku Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista 20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. Voimassa toistaiseksi. KÄSITYÖ-KAISA KY Hämeenkatu 3 A, Turku. Puh Avoinna ma-pe klo Jäsenkorttia näyttämällä kaikista tuotteista alennusta 10 %.Voimassa toistaiseksi. JÄSENEDUT VUONNA 2014 PARTURI-KAMPAAMO ART Maariankatu 5, Turku, puh Jäsenetuhinnat, jäsenkorttia näyttämällä: Naisten hiusten leikkaus 22 (norm.25 ). Miesten hiustenleikkaus 18 (norm.20,50). Permanentti+leikkaus+muotoonkuivaus alk.74. Värjäys+leikkaus+muotoonkuivaus alk.62,50. Raidat+leikkaus+muotoonkuivaus alk.70,50. Sävy+leikkaus+muotoonkuivaus alk.52. RUISSALON KYLPYLÄ Allasosaston käyttö 6 /hlö. Jäsenkorttia näyttämällä. Etu on voimassa toistaiseksi. TURUN HUOLTOEXPERTIT Jorma Puttonen Työmiehenkatu 1 A, Turku, puh Avoinna arkisin klo Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut viihde-elektroniikkalaitteet. Jäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat -15% normaalihinnoista sekä kotikäynnit 15% normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. Etu voimassa toistaiseksi. SenioriapuVARPU tarjoaa Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenille kotihoitopalveluja 10 % alennuksella. Soita tai tai 12

13 MUUTOKSIA KELAN ETUUKSIIN VUONNA 2014 Tämä vuosi tuo merkittäviä muutoksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Tässä on listattu osa muutoksista. Tarkemmat tiedot muutoksista löytyvät / ajankohtaista. Eläkeasioista voi tiedustella numerosta Lääkekatto laskee Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) alenee 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa jokaisesta ostamastaan korvattavasta lääkkeestä. Lisäksi apteekin perimä toimitusmaksu nousee 0,43 eurosta 2,39 euroon (sis. arvonlisäveron). Apteekki perii asiakkaalta toimitusmaksun jokaisesta lääkemääräyksellä toimitettavasta valmisteesta sitä ostettaessa. Suomessa kirjoitetulla reseptillä saa lääkkeitä myös muualta Euroopasta Eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä kaikkien EU-maiden apteekeista. Potilaan valinnanvapauden laajeneminen ei muuta matkojen korvausperusteita Vaikka asiakas voi vuoden alusta valita hoitopaikkansa kaikista Suomen terveysasemista ja erikoissairaanhoidon yksiköistä, Kela korvaa sairauden vuoksi tehdyt matkat edelleen lähimpään hoitopaikkaan. Sairausvakuutusmaksuihin pieniä muutoksia Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 1,32 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,49 %. Yleiseen asumistukeen pieni korotus Yleistä asumistukea korotetaan vuoden alusta vuokrien nousua vastaavasti. Samalla tuen saajien tulorajoja korotetaan vastaamaan työmarkkinatuen korotusta. Vammaistukia korotetaan 0,6 % Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki nousevat 0,6 %. Kelan eläkkeet nousevat 0,6 % Kansaneläke, takuueläke ja perhe-eläke nousevat 0,6 %. Indeksikorotukset tehdään automaattisesti ilman hakemusta. Täysi takuueläke nousee 4,56 euroa eli 743,38 euroon kuukaudessa. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, kun muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan. Omakotitalon kunnossapitonormi nousee kansaneläkeindeksillä 41,12 euroon kuukaudessa. Korotukset otetaan huomioon seuraavassa asumistuen tarkistuksessa. Rajat ylittävään terveydenhuoltoon uudistuksia Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tuli voimaan alkaen. Laki toimeenpanee Suomessa Euroopan unionin potilasdirektiivin. Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus saada Kelasta korvauksia jälkikäteen ulkomailla saadun sairaanhoidon kustannuksista. Korvauksen saaminen edellyttää, että annettu hoito on myös Suomessa korvattavaa. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste aloittaa toimintansa Uusi kansallinen rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste on avattu Kelaan sijoitettu yhteyspiste tarjoaa tietoa hoitoon hakeutumisesta ulkomaille sekä terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla ja Suomessa. Ulkomailla asuvan eläkeläisen hoito-oikeus Suomessa laajenee Ulkomailla asuvalla eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenillään on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa julkisessa terveydenhuollossa sinä aikana, kun he oleskelevat Suomessa tilapäisesti. Pirjo Varvikko 13

14 RUISSALON KYLPYLÄSSÄ NIIN MIELI KUIN KEHO RENTOUTUVAT Ruissalon saari on ollut jo vuosisatojen ajan turkulaisille paikka, missä voi rauhoittua kauniin luonnon keskelllä. Ainutlaatuisen kasvillisuutensa ansiosta osa saaresta on luonnonsuojelualuetta, joka takaa alueen säilymisen koskemattomana tulevillekin sukupolville. Mutta kauniin luonnon lisäksi ihminen kaipaa myös muunlaista viihdykettä. Tähän tarpeeseen rakennettiin vuonna 1971 Ruissalon Saaronniemeen hotelli, jossa oli ravintolan lisäksi myös erityisesti kaupungin nuorisoa miellyttänyt yökerho. Kylpylätoiminta tuli mukaan vuosikymmenen loppupuolella ja siitä lähtien on tätä kylpylähotellia laajennettu ja uudistettu säännöllisin väliajoin. Kylpylä on tullut tutuksi monelle ulkopaikkakuntalaisellekin, lukemattomat veteraani- ja kuntoutusryhmät ovat saaneet nauttia niin kylpylän moninaisista palveluista ja hoidoista kuin myös ympärillä avautuvasta upeasta saaristomaisemasta. Paikka on harmoninen kokonaisuus varsinkin aikuisten makuun, vesiliukumäkiä ja muita lapsiperheiden viihdykkeitä ei sieltä löydy. Mutta kysytäänpä muutamalta yhdistyksemme jäseneltä heidän kokemuksiaan Ruissalon ainutlaatuisesta kylpylähotellista. Raili Koski, yhdistyksemme aktiivijäsen ja Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjestämän runokilpailun voittaja, sai palkinnoksi lahjakortin kylpylään. - Olen silloin tällöin käynyt kylpylässä, joten paikka oli tuttu ennestään. Ruissaloon on sujuvat liikenneyhteydet, talvisinkin kerran tunnissa pääsee linja-autolla kauppatorilta aivan kylpylään asti. Ympäristö on todella viehättävä ja kaikkialla on siistiä. Hoitoja on tarjolla jokaiseen makuun ja uinnin ja saunomisen jälkeen voi nauttia myös ravintolan maukkaista aterioista. Iltaisin on usein elävää musiikkia ja tanssilattiakin on käytettävissä. Erittäin rentouttava paikka kaiken kaikkiaan. Pirjo Varvikko on vaikuttanut yhdistyksen toiminnassa jo usean vuoden ajan. Hän on tälläkin hetkellä hallituksen jäsen ja toimii myös yhdistyksen Tukiviesti-lehden tiedostusryhmässä. - Ruissalon kylpylä on minulle erittäin tuttu ja mieluinen paikka, käyn täällä kuukausittain. Tunnelma kylpylässä on rauhallinen ja tunnelmallinen. Talvi-iltoina suurten ikkunoiden takana paukkuva pakkanen ja pimeys luovat hienon vastakohdan altaiden lämpimille vesille. Ja aina on mahdollisuus myös käväistä avannossa virkistäytymässä. Ennen rentoutumista voi käydä reippaalla kävelyllä meri-ilmassa tai vierailla kuntosalilla, josta on myös upea näkymä merelle päin. Kaiken kaikkiaan vierailu kylpylässä rentouttaa ja samalla saan sieltä lisäenergiaa arkipäivään. Maarit Rintala 14

15 RUUSUKORTTELIN RITVA PIRISTÄÄ IKÄIHMISIÄ Vuosien ajan vapaaehtoistyötä vanhusten parissa tehnyt Ruusukorttelin Ritva oli ehdolla Vuoden turkulaiseksi. Tällä hetkellä hän vaikuttaa musiikkiryhmä Marimbassa, joka viihdyttää ikäihmisiä kuukausittain Ruusukorttelissa. Vuoden Turkulainen-äänestyksessä Ritva Ilmanen kilpaili kovassa sarjassa, sillä kilpailun ehdokaslistalla oli muun muassa presidentti Mauno Koivisto. Vaikka voittoa ei tullut, Ilmaselle pelkkä ehdokkuus oli jo suuri kunnia, jopamelkein liiankin suuri. - Kuullessani ehdokkuudesta kauhistuin ja yritin, että ettekö te ketään muuta voisi ehdottaa. Enhän minä nyt mikään niin kuuluisa turkulainen ole, hän kertoo. Vaikka monet Ruusukorttelin asukkaat ja tuttavat vapaaehtoistyöstä varmasti äänestivät Ilmasta, kaikkien suosikkiehdokas hän ei kuitenkaan ollut. - 6-vuotias pojanpoikani ilmoitti, että hän aikoo ainakin äänestää Robinia, Ilmanen nauraa. Lepsu ryhmänvetäjä Marimba- ryhmän Pirkko Rannikko muistelee tunteneensa Ilmasen kymmenisen vuotta. Hän kehuu Marimba-porukan henkeä hyväksi, koska Ilmanen ei ole vetäjänä turhan tiukka. Vaikka jokaviikkoisten tapaamisten tarkoituksena on harjoitella tulevaa ohjelmistoa, jutut lähtevät usein rönsyilemään. - Välillä Ritva on kyllä liiankin lepsu ja kiltti, ja tapaamiset meinaavat mennä ihan juoruiluksi, hän nauraa. Toinen Marimba-ryhmän jäsen, Eila Puumalainen, muistelee tutustuneensa Ilmaseen muutamia vuosia sitten. Tuolloin leskeksi jäänyt Puumalainen etsi uutta tekemistä, ja meni kysymään Ruusukorttelin toimistosta harrastusmahdollisuuksista. Toimistolta soitettiin Ilmaselle, joka sattui juuri olemaan paikalla. - Olin hieman itku silmässä, ja Ritva tuli heti toimistolle halaamaan ja ilmoitti, että sinähän tulet meille. Niin minä sitten tulin ryhmään kirjoittamaan sketsejä, Puumalainen muistelee. Yleisö saa jatkamaan Puumalaisen mukaan Ritva Ilmasesta tuli heti ensitapaamisessa lämmin ja positiivinen vaikutelma. Vaikutelma osoittautui oikeaksi, sillä Marimbaryhmän harjoituksissa nauretaan paljon, eikä meno ole turhan ryppyotsaista. - Eräänkin kerran Ritva soitti minulle ja ilmoitti, että sä oot nyt lehmä. Ja niin minä päädyin seuraavassa esityksessämme lehmäasussa lavalle, Puumalainen nauraa. Ritva Ilmasen mukaan Marimba-ryhmän työssä yhdistyvät hänen kaksi kiinnostuksen kohdettaan, laulu ja vanhukset. Hän kertoo, että vapaaehtoistyö ottaa paljon mutta antaa vielä enemmän. - Yleisömme on äärimmäisen kiitollinen ja kehuu meitä, vaikka mokia sattuu silloin tällöin, hän kehuu. Anni Pajari Ritva Ilmanen (keskellä) ja Marimba-ryhmä viihdyttävät ikäihmisiä Ruusukorttelissa. Kuva Anni Pajari 15

16 JALKATERVEYS ON TÄRKEÄ OSA IHMISEN KOKONAISTERVEYTTÄ Jalat ovat ihmisen liikkumisen ehdoton edellytys. Jalkojen merkityksen kuitenkin huomaan usein vasta silloin, kun jalat ovat kipeät ja liikkuminen tai selviytyminen päivittäisistä toimista ei sujukaan vanhaan tapaan. Iän karttuessa jaloissa, kuten muuallakin elimistössä, tapahtuu muutoksia. Muutokset näkyvät esimerkiksi jalkaterien ihon ohenemisena, jalkapohjan rasvapatjat surkastumisena tai alaraajojen lihasvoiman ja - massan vähenemisenä. Säännöllisellä ja huolellisella jalkojen omahoidolla voidaan näiden muutosten aiheuttamia vaikutuksia kehossa vähentää ja ennaltaehkäistä. Tässä artikkelissa kuvataan lyhyesti pääkohdittain päivittäin toteutettavan jalkojen omahoidon keskeiset sisällöt. Iho tarvitsee säännöllistä hoitoa Iho on ihmiskehon suurin elin ja sen hoito on koko terveyden kannalta tärkeää. Terve, ehjä ja joustava iho on paras suoja kehon ulkoapäin tulevia ärsykkeitä vastaan. Kuivaan ja joustamattomaan ihoon syntyy helposti kivuliaita kovettumia ja känsiä, jotka ovat seurausta ihoon kohdistuneesta paineesta, puristuksesta ja hankauksesta. Kovettumia ja känsiä voi ennaltaehkäistä rasvaamalla jalkapohjien ihoa säännöllisesti rasvaisella perusvoiteella (rasvapitoisuus 30 60). Jalkapohjan iho on paksumpaa kuin muualla kehossa ja tarvitsee sen takia rasvapitoisuudeltaan rasvaisempaa voidetta. Voide hierotaan pyörivin liikkein ihoon, jolloin edistetään sen imeytymistä ihoon. Varvasvälejä ei rasvata, koska varvasvälit ovat usein tiiviitä ja niiden rasvaaminen altistaa varvasvälit hautumille ja ihorikoille. Myös jalkojen liiallinen liottaminen lämpimässä vedessä kuivattaa ihoa, näin ollen pelkkä suihkuttaminen lämpimällä vedellä on riittävä jalkojen pesuksi. Jalkojen pesun ja rasvauksen yhteydessä kannattaa tarkistaa jalkapohjan, varvasvälien ja kynsien terveys. Varsin usein varvasväleissä on ihorikkoja, joiden hoitoon on suhtauduttava vakavasti, koska hoitamattomasta varvasvälihautumasta kehoon voi päästä erilaisia tulehduksia aiheuttavia bakteereja ja viruksia. Varvasvälien ihorikkoihin kannattaa laittaa apteekista saatavaa lampaanvillaa tai talkkia. Varpaankynnet leikataan varpaan pään muotoisesti Varpaankynsien tehtävä on suojata varpaan päätä hankaukselta ja paineelta. Varpaankynsien pituuskasvu on yksilöllistä ja niiden leikkausväli riippuu kasvunopeudesta. Varpaankynnet kasvavat sormenkynsiä hitaammin. On arvioitu, että varpaankynsi kasvaa kuukaudessa noin 1 millimetrin verran, kun sormenkynnet kasvavat puolestaan noin 3 millimetriä. Varpaankynsiä leikattaessa on syytä huolehtia, että jokaisella perheenjäsenellä on omat henkilökohtaiset kynsienhoitovälineet. Epäpuhtaiden välineiden kautta on mahdollista saada esimerkiksi kynsitai jalkasienitartunta. Kynnet leikataan varpaiden päiden muotoisesti kulmia kadottamatta. Terävät reunat voidaan tasoittaa kevyesti hiekkapaperiviilalla. Kynsi on sopivan mittainen, kun sen reuna tuntuu sormeen painettaessa kevyesti varpaan päästä. Liian lyhyeksi tai pyöristetyksi leikatut kynnet tunkeutuvat kasvaessaan kynsivalliin aiheuttaen kivuliaan kynsivallintulehduksen ja kynsien sisäänkasvun. Iäkkäillä henkilöillä esiintyy usein varpaankynsien paksuntumista korkeussuunnassa, puhutaan paksuntuneista kynsistä. Niitä on hankala lyhentää ja ohentaa itse, joten on suositeltavaa hakeutua jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin vastaanotolle, jolla on asianmukaiset välineet kynsien hoitoon. Jalkavoimistelu virkistää ja vahvistaa lihaksia Kaikenlainen liikunta on hyväksi jaloille. Säännölliset kävelylenkit, uinti, pyöräily, pallopelit ovat esimerkkejä jalkoja kuormittavasta liikun- 16

17 nasta. Hyvin liikkuvat ja toimivat alaraajan ja jalkaterän lihakset, nivelet ja nivelsiteet varmistavat hyvän pystyasennon ja lihastasapainon. Alaraajojen ja jalkojen lihaksistoa voi vahvistaa omatoimisesti yhdessä tai ryhmässä tehtävillä harjoitteilla jalka- tai fysioterapeutin ohjauksessa. Jalkaterveyttä tukevat kengät ovat liikkumisen perusta Kenkien tehtävä on suojata jalkateriä kuumalta, kylmältä, märältä ja teräviltä esineiltä. Tänä päivänä suositellaan kenkiä, joissa jalkaterän lihaksisto joutuu tekemään töitä. Kengän pohjan tulee olla ohut ja taipuisa mahdollistaen jalkapohjan ihotunnon ja jalkaterän asentotunnon toiminnan. Muita tärkeitä kenkien ominaisuuksia ovat: kevyt paino, suora lesti, jalkaterän mallinen kärjen muoto, riittävä kärkikorkeus, jotta varpailla on tilaa liikkua, säädettävä kiinnitys (nauhat, tarrat) ja enintään 2 senttimetrin koko kantapään levyinen korko. Kengän materiaalin tulee olla taipuisa ja joustava ja pohjan pitävä. Kengän oikea koko on myös yksi jalkaterveyttä edistävä tekijä. Varsin usein ihmiset käyttävät kenkiä, jotka ovat liian pieniä tai suuria suhteessa heidän jalkateränsä pituuteen. Kenkien numerointi ei ole standardoitua, mikä näkyy eri valmistajien saman numeroisten kenkien eri kokoisuuksina. Kengän kokoa mitattaessa on huomioitava monia seikkoja. Jalkaterien koko vaihtelee vuorokauden aikojen ja liikkeelläolon mukaan. Päivän aikana jalkoihin kohdistuva kuormitus tuottaa jalkaterään turvotusta. Kävely ja kuormitus näkyvät myös jalkaterän pituuden lisääntymisenä ja leveyden kasvuna. Istumasta seisomaan nousu pidentää jalkaterää noin 3 6 millimetriä. Kun ihminen lähtee liikkeelle jalkakaaret madaltuvat ja se näkyy jalkaterän pitenemisenä noin 3 5 millimetriä. Ylipainoisella henkilöllö muutos on vieläkin suurempi. Näiden fysiologisesti täysin normaalien muutosten takia, kengän kärkeen tarvitaan aikuisillakin 1 1,5 senttimetriä käyntivaraa pisimmän varpaan päähän. Jos henkilöllä on varpaiden asentomuutoksia, esimerkiksi vasaravarpaita, käyntivaraa voidaan tarvita vieläkin enemmän. Kenkiä ostettaessa on syytä muistaa muutama vinkki. Valtaosa markkinoilla olevista kenkämalleista noudattelee viimeisintä muotia, ei niinkään jalkaterveyden edistämistä. Varmin paikka löytää jalkaterveydelle hyvät kengät on asioida asiantuntijaliikkeessä. Kenkien valintaan ja sovittamisen on syytä varata aikaa. Iltapäivä on paras ajankohta kenkien sovitukselle, koska silloin jalkaterät ovat pisimmillään johtuen päivän kuormituksesta. Kenkiä ostettaessa jalkaterien malli ja koko on hyväksyttävä, niitä ei voida muuttaa, kenkiä sen sijaan voidaan. Jos käytössä on tukipohjalliset, varpaiden oikaisijat tai erikoissukat ne pitää ottaa mukaan sovitukseen, jotta voidaan luotettavasti arvioida kenkien ja apuvälineiden yhteensopivuus. Kengät sovitetaan aina kumpaankin jalkaterään nauhat tai tarrat kiinnitettyinä. Kenkien on tunnuttava hyvältä jo sovitusvaiheessa, siksi onkin tärkeää kävellä kengät jalassa tasaisella alustalla ja portaissa mahdollisimman kauan, jotta saa käsityksen kenkien sopivuudesta. Jalkaterveyden hoito vaatii säännöllistä huomiota Säännöllinen ja asianmukaisesti toteutettu jalkojen omahoito edistää jalkaterveyttä. Erilaiset sairaudet vaikuttavat jalkaterveyteen, kuten diabetes, nivelreuma, nivelrikko, mikä entisestään lisää jalkojen omahoidon merkitystä. Jos jaloissa on kipuja, iho- tai kynsimuutoksia, joita itse ei pysty hoitamaan, kannattaa varata aika jalkojenhoitajalle tai jalkaterapeutille jalkojen terveystarkastukseen. Tarkastuksen perusteella saadaan tieto jalkaterveyden tilasta ja ohjeita sekä suunnitelmia jalkaterveyden edistämiseen. Lisätietoja jalkojenhoidosta löytyy mm. kirjasta Saarikoski R, Stolt M & Liukkonen I Terveet jalat. Kustannus Oy Duodecim. Hyvää jalkaterveyttä kaikille lukijoille! Minna Stolt, TtT, jalkaterapeutti (AMK), yliopisto -opettaja, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto 17

18 18

19 YSTÄVÄPIIRI Vanhustyön keskusliiton järjestämä Ystäväpiirikoulutus alkoi Turussa Kotikunnaksen tiloissa elokuussa. Koulutuksen tarkoituksena on levittää ikääntyneiden yksinäisyyden lievittämiseksi kehitettyä Ystäväpiiri-toimintaa valtakunnalliseksi verkostoksi. Koulutus toteutui yhteistyössä Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n Avoimet ovet -hankkeen kanssa. Koulutus oli suunnattu sekä vapaaehtoistoimijoille että vanhusalan ammattilaisille. Koulutukseen valittiin haastattelujen pohjalta 14 henkilöä. Turun Seudun Vanhustuki ry:n vapaaehtoisista mukaan pääsivät Anna-Liisa Raunio ja Pirjo Varvikko. Koulutus koostui viidestä lähiopetuspäivästä Turussa ja yhdestä lisäkoulutuspäivästä Tampereella. Koulutuksen suorittaneet saivat todistuksen ja Ystäväpiiriohjaaja-nimikkeen. Ystäväpiiri-ryhmätoiminta on tarkoitettu yksinäisyyttä kokeville ikäihmisille. Jo toimineista ryhmistä kootun palautteen mukaan lähes 90 % ryhmiin osallistuneista kokee yksinäisyyden lievittyneen ryhmätoiminnan aikana. Noin 98 % ryhmiin osallistuneista suosittelee vastaavaa toimintaa muillekin. Lähes 60 % ryhmistä jatkaa tapaamisiaan omatoimisesti ohjatun toiminnan päätyttyä. Ystäväpiirien on mahdollista anoa toimintastipendiä kattamaan Ystäväpiiritoiminnasta aiheutuvia toiminta- ja matkakuluja ohjatun jakson päätyttyä. Zonta International Piiri 200 keräsi Sisarta ei jätetä -kampanjallaan euroa Suomessa asuvien ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseen. Avustus lahjoitettiin huhtikuussa 2013 suunnattuna Vanhustyön keskusliitto ry:n Ystäväpiiriryhmien omatoimisille jatkotapaamisille. Turun Seudun Vanhustuki ry:n tiloissa käynnistyi ensimmäinen Ystäväpiiri ja se päättyi Ystäväpiiri koostui neljästä vuosina syntyneestä osallistujasta. Ohjaajaparina toimivat yhdistyksen vapaaehtoiset Anna-Liisa Raunio ja Pirjo Varvikko. Ryhmäläisten kommentteja: Kolme kuukautta Ystäväpiirissä meni aivan liian äkkiä, toteaa Vuokko. Inkerin mielestä ohjelmassa oli paljon erilaista ja mielenkiintoista, josta sai uusia ajatuksia omien tavallisten päiviensä kulkuun. Ainolle ei ollut vaikeaa lähteä mukaan toimintaan, vaikka ketään tuttua ei tiedossa ollut nyt on tutuiksi tultu! Miten tämä Ystäväpiiri jatkuu, vai jatkuuko lainkaan? Pilke silmäkulmassa Aira paljastaa, että Ystävänpäivänä kokoonnutaan leivoskahville. Me ohjaajat saimme tutustua neljään valloittavaan Ystäväpiiriläiseen, joiden kanssa vietetyt maanantain tunnit jättivät meille hyviä, lämpimiä muistoja. Otimme ilolla vastaan Inkerin kutsun saapua kesäkahville Peltolan siirtolapuutarhaan hänen tontilleen, 54 vuotta hän on jo sitä puutarhaa rakkaudella vaalinut Anna-Liisa Raunio 19

20 ROHKEUTTA JA ILMAISUTAITOA IKÄIHMISEN ARKEEN Teemme hauskoja harjoituksia leikkimielellä. Rentoutumisharjoituksia, keskittymisharjoituksia ja improvisoimme eri tilanteita sekä kokeilemme erilaisia teatteriharjoituksia ja leikkejä. PÄÄSYVAATIMUKSENA AVOIN JA VASTAANOTTAVA MIELI Eila Puumalainen Ryhmää vetää ja yllyttää Marimba-ryhmästä tuttu Eila Puumalainen. Ilmoittautumiset mennessä puh /Eila tai yhdistyksen toimistoon Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, päivällä (ke tai to). Paikka tarkentuu myöhemmin. Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, Turku, puh , KYSY NEUVOA JA OHJAUSTA Neuvomme sinut oikeaan palveluun, autamme sähköisessä asioinnissa ja vastaamme yleisluontoisiin kysymyksiin julkisista palveluista. Kansalaisneuvonnassa ei voi saada vireille viranomaisasioita sen sijaan se opastaa viranomaisen luokse. Kiireellisissä hätätilanteissa, kun henki, terveys tai omaisuus on vaarassa, tulee soittaa hätänumeroon 112. Tarvitsetko tietoa julkisista palveluista tai apua niiden käytössä? Soita Kansalaisneuvonnan puhelinpalveluun. Soita (ma-pe 8-21, la 9-15). Palvelu on suljettu sunnuntaisin ja arkipyhinä. Jos sinulla on esimerkiksi puhe- tai kuulovamma, voit lähettää kysymyksesi tekstiviestinä numeroon Kirjoita kysymystekstin alkuun Kn. Puhelusta tai tekstiviestistä maksat vain operaattorisi paikallisverkko-, matkapuhelin- tai tekstiviestimaksun. Itse palvelu on maksuton. PUHELINTARJONNAN RAJOITUSPALVELU Yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus rajoittaa kaupallista puhelintarjontaa soittamalla palvelunumeroon ma pe klo (puhelun hinta 0,39 /min +pvm), johon ilmoitetaan nimi, numero ja osoite. Rajoituksen voi tehdä liittymäsopimuksen tehnyt täysi-ikäinen henkilö ja vain henkilökohtaisesti. Rajoitus on kerrallaan voimassa 3 vuotta. Kieltojen välittämiseen liittyvien järjestelyiden vuoksi kielto tulee voimaan n. 1 3 kuukauden kuluessa ilmoituksessa 20

21 Eira Tähtinen OHJELMATYÖRYHMÄN MONET TEHTÄVÄT Turun Seudun Vanhustuki ry on monen mukavan ja antoisan tapahtuman toteuttaja. Usein emme tule ajatelleeksi, ketkä ovat tämän toiminnan takana. Vuonna 2002 perustetun yhdistyksen alkuajoista lähtien on mukana ollut myös ohjelmatyöryhmä, jonka vastuulla on ollut moninaisen ohjelmatarjonnan suunnittelu ja toteutus. Erilaiset musiikkitapahtumat, luennot, tietoiskut, retket ja teatterimatkat vaativat paljon etukäteisjärjestelyjä. Esimerkiksi retket onnistuvat vain, jos ruokailu, liput, maksut ja vastuuhenkilöt ovat ajantasalla. On löydettävä sopivia esiintyjiä ja luennoitsijoita kuhunkin tilaisuuteen. Uusia ideoita kehitellään jatkuvasti, sillä tapahtumia on viikottain ja ohjelma julkaistaan etukäteen aina kolmen kuukauden välein. Eira Tähtinen toimii tällä hetkellä työryhmän puheenjohtajana. Hänen vastuullaan on järjestettävien tapahtuminen sujuminen suunnitelmien mukaan. Hän on vastuussa myös ohjelmaryhmän sisäisestä tiedottamisesta sekä raportoinnista yhdistyksen toiminnanjohtajalle, joka tiedottaa edelleen hallitukselle. Hänellä on kokemusta samantapaisesta toiminnasta jo työelämässä ja hän on rutinoitunut esiintyjä. Eiran säteilevästä olemuksesta ja kauniista lauluäänestä olemme saaneet nauttia useissa tapahtumissa. Hän on ollut monessa mukana, esimerkkinä YLE:n nenäpäivätempaus, joka järjestetään vuosittain Ruusukorttelissa, on hänen sydäntään lähellä. Ohjelmatyöryhmään kuuluvat tällä hetkellä Eiran lisäksi Tuula Mäkiö, Sirkku Salomaa, Anja Söderman, Sirpa ja Osmo Vaitinen, Erja Armio - edustaa Ruusukorttelin hyvinvointikeskusta, Seppo Grönlund - matkavastaava ja Jenny Oldenburg-Tiitto - toiminnanjohtaja. - Koen ohjelmatyöryhmän jäsenenä olemisen tärkeäksi väyläksi, joka tavoittaa suuren määrän ihmisiä. Pienikin hetki, joka tekee ihmisen onnelliseksi ja ilahtuneeksi näkemästään tai kuulemastaan, on tärkeä kyseiselle henkilölle, mutta myös meille, jotka olemme olleet toimintaa järjestämässä. Näille tapahtumille kallisarvoisia ominaisuuksia ovat ystävien tapaaminen, kuulumisten vaihtaminen ja toisistamme huolehtiminen. Jo tilaisuuksiin lähteminen lisää jokapäiväistä liikuntaa ja iloa tuottaa esimerkiksi Ikäystävien tilaisuuksissa osallistuminen yhteislauluun. Musiikin ihmeellinen voima koetaan niin usein parantavana ja hyvää energiaa tuottavana. Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksella on tärkeä rooli tapahtumien onnistumisessa. Sen keskeinen sijainti ja mukava ilmapiiri luovat kestävän perustan toiminnalle. Juhlasali on tilava ja sopii monenlaiseen ohjelmatarjontaan. Vakioesiintyjinä voi mainita Ritva Ilmasen vetämän Marimba-yhtyeen, joka tarjoaa musiikkia ja huumoria yleisölleen. Yhdistyksen kummi Arto Nuotio on myös esiintynyt tilaisuuksissamme. Myös näitä vapaaehtoisia toimijoita meidän on kiittäminen onnistuneista illanvietoista. Ohjelmatyöryhmä tekee arvokasta työtä kaikkien ikäihmisten hyväksi puheenjohtajansa johdolla. Maarit Rintala 21

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

2014 SYKSY LOKAKUU JOULUKUU

2014 SYKSY LOKAKUU JOULUKUU 2014 SYKSY LOKAKUU JOULUKUU ELÄMYKSIÄ TUETULTA TÄYSIHOITOLOMALTA HAE TUETULLE TÄYSIHOITOLOMALLE Lomatuki myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Lomatuki myönnetään korkeintaan

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Taavetinpuisto. Helsingin kaupungin senioripuisto Pikku Huopalahdessa. Liikuntaa ja elämäniloa!

Taavetinpuisto. Helsingin kaupungin senioripuisto Pikku Huopalahdessa. Liikuntaa ja elämäniloa! Taavetinpuisto Helsingin kaupungin senioripuisto Pikku Huopalahdessa Liikuntaa ja elämäniloa! Viihdy ja virkisty Taavetinpuistossa! Taavetinpuisto on ikäihmisten kohtaamispaikka keskellä kaupunkia. Puisto

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Helmi toukokuun tapahtumat ja toimintakalenteri ja yhteyshenkilöt

Helmi toukokuun tapahtumat ja toimintakalenteri ja yhteyshenkilöt Helmi toukokuun tapahtumat ja toimintakalenteri ja yhteyshenkilöt Aikoihin voi tulla muutoksia. Seuraa ilmoitteluamme Hämeen Sanomissa ja Kaupunkiuutisissa. Tapahtumat ovat Hyvinvointikeskuksessa, Hallituskatu

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot