Kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 16/2015 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 17:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Käsittelyjärjestys Lausuntopyyntö, valitus päätökseen Kotkan terveydenhuollon sekä eräiden sosiaalihuollon tehtävien keskittäminen Kymenlaakson keskussairaalan yhteyteen sekä siihen liittyen omavelkainen takaus Carea-Sairaalat Oy:lle / Pentti Tiusanen ym Pentti Tiusasen ym. valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle omavelkaisen takauksen myöntämistä koskevasta valtuuston päätöksestä Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle talouden tasapainotusohjelmaa koskevasta valituksesta Samuli Sibakoffin valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä koskien talouden tasapainotusohjelmaa Eroanomus luottamustehtävästä; Silvala Suvi Kehitysvammaisten autetun asumisen yksikön perustaminen / Nuuttikoti Laskelma taloudesta Henkilöstösuunnitelma Pakolaisten vastaanottokeskuksen paikkaluvun nostaminen Sopimus pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanoton järjestämisestä Migrin pyynnöt vastaanottokeskuksen laajennuksesta Yleistietoa maahanmuutosta ja pakolaisten vastaanotosta Tiivistelmä maahanmuutosta Kotkassa Taloudellinen laskelma esitetyistä laajennuksista Henkilöstösuunnitelma Eriävä mielipide, vastaehdotus, toivomus Kelpoisuusvaatimukset ja nimikemuutos/perustettavat tehtävät/lakkautettava tehtävä/ Miepä-keskus Henkilöstösuunnitelma Täyttöluvat Liite vakituiset täyttöluvat Vastaus valtuustoaloitteeseen julkisen liikenteen turvaamiseksi Valtuustoaloite Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset... 71

2 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus ESITYSLISTA KOKOUSAIKA Maanantai klo 17:00 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Mertsu Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Jari Elomaa Raino Hassinen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotkassa Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

3 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

4 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu Pöytäkirjan tarkastajat Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

5 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu Käsittelyjärjestys Kh Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

6 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 5 D/79/ / Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle omavelkaisen takauksen myöntämistä koskevasta valtuuston päätöksestä Kh Valmistelija: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala puh Tiivistelmä: Itä-Suomen hallinto-oikeus on mennessä pyytänyt kaupunginhallituksen lausuntoa Pentti Tiusasen ym. valituksesta, joka koskee Kotkan kaupunginvaltuuston päätöstä Päätöksessä on ilmaistu Kotkan kaupungin ennakkokanta Carea-Sairaalat Oy:n takauspyyntöön. Esittelyteksti: Kaupunginlakimies Marianna Ruonalan lausunto : Kotkan kaupunginvaltuusto on päättänyt Carea-Sairaalat Oy:n kirjelmän johdosta ilmoittaa ennakkokantanaan yhtiölle, että se tulee myöntämään yhtiölle omavelkaisen takauksen 17 miljoonan euron suuruiselle lainalle. Samalla valtuusto on valtuuttanut Carea-Sairaalat Oy:n yksilöimään tarkemmin ne lainat, joihin takauspäätös kohdistetaan. Samassa yhteydessä valtuusto on myös vahvistanut, ettei sen tahtotila kaupungin terveydenhuollon sekä eräiden sosiaalihuollon tehtävien keskittämisen suhteen ole muuttunut. Kaupunginvaltuuston päätökseen ei ole annettu valitusosoitusta. Muutoksenhakukiellon perusteena on kuntalain 91. Pentti Tiusanen ym. on valittanut päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeudelle saapuneella kirjelmällään. Tiusanen ym. pyytää asiassa valituslupaa. Valituskirjelmästä ei ilmene, että itse päätökseen pyydettäisiin muutosta tai sitä vaadittaisiin kumottavaksi. Kuntalain 91 :n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Asian valmisteluksi on oikeuskäytännössä katsottu erilaiset periaatepäätökset ja ennakkokannanotot, jotka vielä edellyttävät asian ottamista uudelleen päätettäväksi. Oikeuskäytännössä valmisteluksi ja päätöksiksi, joista ei ole ollut valitusoikeutta, on katsottu mm. joukkoliikenteen raideratkaisun hyväksyminen jatkovalmistelun pohjaksi (KHO 2010:8), ja terveysaseman perustamissuunnitelman hyväksyminen, kun se oli vielä uudelleen saatettava kuntainliiton valtuuston ratkaistavaksi (KHO /3982). Valituskelpoisiksi sen sijaan on katsottu mm. päätös tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmasta, joka sisälsi kunnan kannanoton ohitustien linjausvaihtoehtoon ja hankkeiden kiireellisyysjärjestykseen (KHO 1991-A-26) sekä mm. päätös kunnan menemisestä mukaa kiinteistöyhtiön rakennushankkeeseen hotelli- ja ravintotilojen osalta (KHO t. 4109), päätös toimenpideohjelmaksi alijäämän kattamiseksi (KHO 2009:75). Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

7 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 6 Valituskirjelmässä on perusteltu Tiusasen ym. käsitystä valtuuston päätöksen luonteesta. Selkeää linjausta siitä, minkälainen päätös on valmistelua ja minkälainen päätös on lopullinen, ei oikeuskäytännöstä voida osoittaa. Tapaukset on ratkottava kukin erikseen. Lähtökohtaisesti voidaan kuitenkin katsoa, että mikäli ko. asia tiedetään tuotavan uudelleen päätöksentekoelimen ratkaistavaksi, on ensimmäinen asiaa koskeva päätös yleensä valmistelua. Merkitystä on myös sillä, minkälaisia oikeusvaikutuksia päätöksellä on. Nyt kyseessä olevassa valtuuston päätöksessä on vahvistettu eräät aiemmin tehdyt periaatepäätökset. Tämä osa päätöksestä on selkeästi kuntalain 91 :n tarkoittamaa valmistelua, josta ei voi valittaa kunnallisvalituksella. Sen lisäksi valtuuston päätöksen mukaan on päätetty erikseen ilmoittaa Carea-Sairaalat Oy:lle kaupungin ennakkokantana, että kaupunki myöntää tietyin edellytyksin yhtiölle omavelkaisen takauksen. Samoin on päätetty ilmoittaa yhtiölle ennakkokantana, että kaupunki valtuuttaa Carea-Sairaalat Oy:n hallituksen yksilöimään ne lainat, joihin takauspäätös kohdistuu. Päätöksen takausta koskevasta osuudesta voidaan nähdä, että tarkoitus on, että takausta koskeva asia tulee vielä uudelleen valtuuston päätettäväksi voimaan tulleen uuden kuntalain 129 :ssä säädetään edellytyksistä mm. takauksen myöntämiselle. Tämän säännöksen edellytyksiä takauksen myöntämiseksi ei ole ko. valtuuston päätöksessä tarkemmin käyty läpi. Tämä seikka tukee sitä käsitystä, että asia on tulossa uudelleen ratkaistavaksi selvityksin lainkohdan tarkoittamista takauksen myöntämisen edellytyksistä. Katson, että valitus tulee jättää tutkimatta sillä perusteella, että valituksen kohteena oleva päätös sisältää ainoastaan vanhan kuntalain 91 :n tarkoittamaa valmistelua, josta ei voi valittaa. Liitteet: Pentti Tiusasen ym. valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet ovat nähtävillä kokouksessa. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja on osoitteessa +bid=762 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää kaupunginlakimiehen lausuntoon viitaten esittää Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Pentti Tiusasen ym. valituksesta kaupunginvaltuuston päätöksestä , että valitus jätetään valitusoikeuden puuttumisen vuoksi tutkimatta. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Tämä pykälä tarkistetaan heti.

8 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 7 Toimeenpano: Ote + asiakirjat + luettelo asiakirjoista: Itä-Suomen hallinto-oikeus mennessä Ei oikaisuvaatimusohjetta (KuntaL 91 ) Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

9 LIITE: Kaupunginhallitus / 230

11 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 10 D/468/ / Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle talouden tasapainotusohjelmaa koskevasta valituksesta Kh Valmistelija: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala puh Tiivistelmä: Kaupunginvaltuusto on päättänyt Kotkan kaupungin talouden tasapainotusohjelmasta Samuli Sibakoff on valittanut valtuuston päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeudelle siltä osin kuin se koskee Metsolan, Hovinsaaren ja Tiutisen koulujen lakkauttamista tai yhdistämistä muihin kouluihin. Valittaja pyytää lisäksi ko. koulujen lakkauttamiselle täytäntöönpanokieltoa siksi kunnes hallinto-oikeus on ratkaisut asian tai asiassa muutoin toisin päätetään. Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallituksen lausuntoa mennessä. Esittelyteksti: Kaupunginlakimies Marianna Ruonalan lausunto : Kaupunginvaltuusto on päättänyt Kotkan kaupungin taloudentasapainotusohjelmasta Hyväksytty tasapainotusohjelma on luonteeltaan perusta ja ohje viranhaltijoille valmistella eri hallinnonalojen toiminta siten, että tasapainotusohjelman tavoitteet saavutetaan. Kyseisellä tasapainotusohjelmalla ei ole vielä lopullisesti ratkaistu valituskirjelmässä mainittuja Metsolan ja Hovinsaaren koulujen lakkauttamisia tai yhdistämistä perustettavaan Langinkosken yhtenäiskouluun. Päätöksellä ei myöskään ole lopullisesti ratkaistu Tiutisen koulun yhdistämistä Hakalan kouluun. Kaikki nämä mainitut asiat tullaan ratkaisemaan myöhemmin erillisellä päätöksellä. Silloin kun on kyse koulujen lakkauttamisesta, viranomainen on velvollinen varaamaan kuntalaisille vaikuttamismahdollisuuksia asian suhteen ennen lopullisen lakkauttamispäätöksen tekemistä. Tässä sellaista kuulemista ei ole edes voitu tehdä, koska lopullinen tasapainotusohjelma on syntynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen pohjalta vasta valtuustossa. Valittaja tuo valituksessaan esiin sekä seikkoja, jotka koskevat rakennusta, jossa koulu toimii että varsinaista opetustoimintaa. Valtuusto ei ole päätöksellään ratkaissut mitään varsinaisia koulurakennuksia koskevia seikkoja. Tämänhetkisten koulurakennusten tuleva käyttö tai myynti ratkaistaan erillisillä päätöksillä ja eri selvitysten pohjalta. Siltä osin kuin valittajan valitus koskee koulurakennuksia, se tulee jättää tutkimatta. Koulujen opetuksen siirtäminen toisiin rakennuksiin ja mahdolliset koulujen nimen muutokset ratkaistaan eri päätöksillä. Myös oppilaiden koulukuljetusten järjestäminen päätetään eri päätöksellä. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

12 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 11 Perusopetuslain 6 :n 1 momentin säännösten mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Koulujen opetuksen järjestämisessä tullaan noudattamaan sitä, mitä lainsäädäntö opetuksen järjestämispaikasta säätää. Valituskirjelmässä on mainittu lisäksi lukuisia tärkeitä seikkoja, jotka asian valmistelijat joutuvat ottamaan huomioon opetusta ja sen järjestämispaikkaa koskevia ratkaisuja valmistellessaan. Katson, ettei valittajalla ole, vanhan kuntalain 91 :n säännös huomioon ottaen, valitusoikeutta talouden tasapainotusohjelmaa koskevaan valtuuston päätökseen siinä esitettyjen koulujen lakkauttamisista johtuvien säästöjen osalta, koska kyse ei ole lopullisista päätöksistä. Kyse on Kotkan kaupungin kannalta asioiden valmistelupäätöksestä. Valittajan valitus tulee tältä osin niin ikään jättää tutkimatta. Edellä olevan johdosta myös valittajan vaatima täytäntöönpanokielto on tarpeeton ja se tulee jättää tutkimatta. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet ovat nähtävänä kokouksessa. Valtuuston pöytäkirja on osoitteessa +bid=1162 Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Samuli Sibakoffin Kotkan kaupunginvaltuuston päätöksestä tekemästä valituksesta, kaupunginlakimiehen lausuntoon viitaten, esittää, että hallinto-oikeus jättää valituksen ja siihen liittyvän täytäntöönpanokieltovaatimuksen tutkimatta. Tämä pykälä tarkastetaan heti. Toimeenpano: Ote ja asiakirjat sekä asiakirjaluettelo: Itä-Suomen hallinto-oikeus mennessä Ei oikaisuvaatimusohjetta (KuntaL 91 ) Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

22 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 21 D/1546/ / Eroanomus luottamustehtävästä; Silvala Suvi Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Suvi Silvala pyytää eroa lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsenyydestä henkilökohtaisista syistä. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan kokoonpano: Rosendal Anne Harkko Mia Eerola Seppo Kansonen Jani Komulainen Rita Nironen Kimmo Silvala Suvi Viitanen Kimmo Virtanen Sami Voutilainen Emmi Wikman Leif Ylä-Kujala Petri Renlund Tarja Puhakka Reetta Tilli Juha Aro Leena Moilanen Olavi Tuominen Sami Väisänen Hannu Suomalainen Vesa Ylivarvi Merja Pakkanen Katja Pimiä Tuomo Kärnä Olga Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Suvi Silvalalle eron lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsenyydestä - valita lasten ja nuorten palveluiden lautakuntaan uuden jäsenen hänen tilalleen. Toimeenpano: Kv: Ote: Suvi Silvala uudeksi jäseneksi valittu Ilmoitus: lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

23 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 22 D/1145/ / Kehitysvammaisten autetun asumisen yksikön perustaminen / Nuuttikoti Sotela / 111 Valmistelijat: Vammaistyön johtaja Heli Kulmala, puh , controller Maija Spännäri, puh , toimitilapäällikkö Tero Huusko, puh ja sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Tiivistelmä: Kaupunki on perustamassa uutta omaa 10-paikkaista kehitysvammaisten autetun asumisen yksikköä. Tila vuokrataan Palvelutaloyhdistys Koskenrinteeltä ja se on aikaisemmin toiminut vanhusten palveluasumisen yksikkönä. Yksikkö edellyttää 7 uuden vakanssin perustamista. Koskenrinteeltä hankitaan yövalvonta sekä siivous, mikä on merkittävä synergiaetu. Tiloihin tehdään pintaremontti ja kaupunki tekee 5 vuoden vuokrasopimuksen. Omalla yksiköllä voidaan vähentää Carean palvelujen käyttöä sekä muita ostopalveluja talouden tasapainotusohjelman mukaisesti. Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta Kyseessä on uuden oman toimintayksikön perustaminen. Kustannusarvio tälle vuodelle on noin euroa ja asiakasmaksutulot euroa sekä kertaluontoiset hankinnat käynnistykseen noin euroa. Vuodesta 2016 vuositason menot noin euroa ja maksutulot euroa. Nettokustannus noin euroa. 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan Päätöksellä toteutetaan tasapainotusohjelman kohtaa Carean kehitysvammapalvelujen uudelleenorganisoinnista siirtämällä asukkaita Kuusaalta sekä yksityisistä palveluyksiköistä Kotkaan. Arvio vuositason säästöstä nettona noin euroa. 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa? On Esittelyteksti: Vammaispalvelujen suunnitelmissa on hyväksytty mm. Carean palvelujen käytön vähentäminen myös asumisessa ja päivä- ja työtoiminnoissa. Lisäksi eräiden yksityisten palveluntuottajien toiminnan muutokset ja lupaehdot edellyttävät asukkaiden palvelujen uudelleen järjestämistä. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Uutena mahdollisuutena tuli keväällä yhteistyö Koskenrinteen palvelutaloyhdistyksen kanssa. Koskenrinteen Nuuttikoti (Närhintie 2) vapautui ja tila todettiin hyvin soveltuvaksi kehitysvammaisten autetun asumisen tarpeisiin. Nuuttikoti toimisi edelleen 10-paikkaisena.

24 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 23 Tila vaatii pintaremonttia ja siitä on suunnitelma, jonka Koskenrinne toteuttaa. Kotkan kaupungin tilapalveluyksikkö on neuvotellut vuokrasopimuksen ja vuokra-aika olisi viisi (5) vuotta. Tilassa on jo säädettävät sängyt, hälytysjärjestelmä on juuri uusittavana ja tila on myös sprinklattu. Toiminnallisen yhteistyön hyötyjä on saatavissa yövalvonnassa, joka ostetaan Koskenrinteeltä sekä siivouksessa, jonka myös hankitaan osana Koskenrinteen siivoussopimusta. Asiakkaiden ateriat hankitaan Kymijoen Ravintopalveluilta. Toimintaan on perustettava 7 uutta työsopimussuhdetta ja henkilöstön määrä on käytännössä 6,5. Vastaava ohjaaja-sairaanhoitaja tehtävällä saataisiin aikaisempaa paremmin myös sairaanhoidollinen osaaminen yksikön sisälle, yksi ohjaaja olisi AMK-tason koulutuksella ja 5 perustutkinnon (lähihoitaja tai vastaava) suorittaneita. Yksi vakanssi täytetään vain osa-aikaisena. Tila on käytettävissä lokakuussa ja käytännössä toiminta voidaan aloittaa portaittain marraskuun aikana, jos henkilöstö saadaan rekrytoitua. Tulevat asukkaat ja heidän omaisensa saavat tietoja muutoksista syyskuussa ja pääsevät lokakuussa tutustumaan yksikköön. Liitteet: Laskelma Nuuttikodin taloudesta Perustettavat vakanssit Esittelijä: Ehdotus: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää perustaa uuden kehitysvammaisten autetun asumisen yksikön (Nuuttikoti) alkaen. Muutoksen taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon mahdollisessa lisätalousarviossa sekä vuoden 2016 talousarvion laadinnassa. Samalla lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle liitteen mukaisten vakanssien perustamista lukien. Päätös: Hyväksyttiin. Kh Valmistelijat: vammaistyön johtaja Heli Kulmala, puh controller Maija Spännäri, puh toimitilapäällikkö Tero Huusko, puh sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Tiivistelmä: Kaupunki on perustamassa uutta omaa 10-paikkaista kehitysvammaisten autetun asumisen yksikköä. Yksikkö edellyttää 7 uuden vakanssin Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

25 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 24 perustamista. Koskenrinteeltä hankitaan yövalvonta sekä siivous, mikä on merkittävä synergiaetu. Omalla yksiköllä voidaan vähentää Carean palvelujen käyttöä sekä muita ostopalveluja talouden tasapainotusohjelman mukaisesti. Liitteet: 1. Laskelma Nuuttikodin taloudesta Perustettavat vakanssit Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää perustaa liitteestä ilmenevät vakanssit (kehitysvammaisten autetun asumisen yksikkö; Nuuttikoti) lukien. Toimeenpano: Kv: Ote: Heli Kulmala Maija Spännäri Heli Sahala Maija Kaltakari Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

26 LASKELMA KEHITYSVAMMAISTEN AUTETUN ASUMISEN YKSIKÖN KUSTANNUKSISTA Nuuttikoti vuositason 2015 Menot laskelma 2 kk henkilöstökulut yövalvonta (osto) ateriat lääkejakelu + hoitotarv Tilan vuokra siivous (osto) muut toimintamenot yhteensä Tulot asiakasmaksut vuokrat asukkailta Perustamiseen liittyvät hankinnat: kalusteet, tekstiilit netto Arvioitu erotus suunniteltujen asiakkaiden nykyiseen asumiseen ( /vuosi) asumispalvelut päivä- ja työtoiminta Kustannusvaikutus LIITE: Kaupunginhallitus / 233

27 NUKSISTA LIITE: Kaupunginhallitus / 233

28 HENKILÖSTÖSUUNNITELMALOMAKE PERUSTETTAVAT TEHTÄVÄT / NUUTTIKOTI SOSIAALIHUOLTO/VAMMAISTYÖ Perustettava tehtävän nimike 1 vastaava ohjaajasairaanhoitaja Virka/ Toimi Perustamisajankohta Palkkahinnoittelu Vaikutus TA:oon Palkat sivukuluineen toimi SOS030B Vammaistyö/ Nuuttikoti 1 ohjaaja toimi SOS050B Vammaistyö/ Nuuttikoti 5 ohjaajaa toimi SOS060AA Vammaistyö/ Nuuttikoti Työyksikkö Pätevyysvaatimus Perustelut Tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutut kinto Tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutut kinto Tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto. Perustelut päätöstekstissä Perustelut päätöstekstissä Perustelut päätöstekstissä LIITE: Kaupunginhallitus / 233

29 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 28 D/1143/ / Pakolaisten vastaanottokeskuksen paikkaluvun nostaminen Sotela / 113 Valmistelijat: Vastaanottokeskuksen johtaja Janne Autio, puh Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Tiivistelmä: Migri on kirjallisesti pyytänyt lisäämään vastaanottokeskuksen paikkaluvun 250:een toistaiseksi sekä lisäämään alaikäisten paikkoja kolmella määräaikaisesti ja selvittämään toisen ryhmäkoti- tai tukiasumisyksikön perustamisen edellytykset. Tämän lisäksi suoraan Kotkaan on myös alkanut saapua maahantulijoita, joiden majoitus on järjestettävä. Ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa vastaanottokeskuksia, jonne heitä voitaisi siirtää. Esitetyt muutokset on mahdollista toteuttaa liitteissä esitetyllä tavalla. Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta Nettovaikutus toiminnasta on nolla, koska valtio korvaa kustannukset. Kaupunki saa hallinnon osalta laskennallisia korvauksia. Muutosesityksen taloudelliset vaikutukset on eritelty liitteessä. 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan Muutosesitykseen ei ole voitu valmistautua turvapaikanhakijoiden yllättävän suuren maahantulon vuoksi. Esittelyteksti: Suomeen saapuu tänä vuonna ennätysmäärä turvapaikan hakijoita. Arvio kokonaismäärästä on yli , kun se vuonna 2014 oli hieman yli Julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan valtio on perustamassa uusia vastaanottokeskuksia ja olemassa olevien paikkamääriä pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut myös yleisesti Euroopassa. Taustalla vaikuttaa maailman kriisitilanteiden kehitys: turvallisuustilanne esimerkiksi Irakissa, Syyriassa, Somaliassa ja Afganistanissa on vähintään yhtä huono kuin ennenkin. Näistä maista Suomeen tulee paljon turvapaikanhakijoita. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Kotkan vastaanottokeskuksen paikkamäärä oli vuodenvaihteessa 150 aikuis- ja perhepaikkaa sekä erillinen alaikäisyksikkö. Kotkan kaupungilla ja Maahanmuuttovirastolla on sopimus vastaanottokeskuksen ylläpidosta. Tilaaja ja palveluntuottaja sopivat vastaanottokeskuksen laajentamisesta tai supistamisesta vastaanottokeskuksen toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistamisen yhteydessä ja tarvittaessa muulloinkin, jos kansainvälistä suojelua hakevien tai tilapäistä suojelua saavien määrän kasvaminen tai vähentyminen taikka muu erityinen syy sitä edellyttää.

30 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 29 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Vastaanottokeskuksen laajentaminen tai supistaminen vahvistetaan Maahanmuuttoviraston toimeksiannolla. Sopimuksen kohdassa 5. määritelty majoituspaikkojen määrä voi muuttua toimeksiantojen perusteella. Majoituspaikkojen lisääminen tai supistaminen ei edellytä sopimuksen uusimista. Sopimuksen mukaisesti paikkamäärää on keväällä kasvatettu jo 25:llä Migrin pyynnöstä ja elokuussa on tehty toinen 25 paikan nosto maassa vallitsevan paikkapulan vuoksi. Tuolloin useissa vastaanottokeskuksissa oli henkilöitä ylipaikoilla. Uudet majoituspaikat on saatu ns. hajasijoitusmallin mukaisesti eri puolille kaupunkia lähinnä Kotkan Asuntojen vuokraasuntoihin. Migri on kirjallisesti pyytänyt lisäämään vastaanottokeskuksen paikkaluvun 250:een toistaiseksi sekä lisäämään alaikäisten paikkoja kolmella määräaikaisesti ja selvittämään toisen ryhmäkoti- tai tukiasumisyksikön perustamisen edellytykset. Tämän lisäksi suoraan Kotkaan on myös alkanut saapua maahantulijoita, joiden majoitus on järjestettävä. Ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa vastaanottokeskuksia, jonne heitä voitaisi siirtää. Tähänastiset lisäykset on pystytty hoitamaan olemassa olevalla henkilöstöllä, mutta nyt esitetyt muutokset edellyttävät myös merkittäviä henkilöstölisäyksiä etenkin alaikäisten yksiköissä. Laajennusten mahdollisuutta on selvitetty ja pyydetyt laajennukset kokonaisuudessaan ovat toteutettavissa tai vaihtoehtoisesti vain osa niistä jätetään toteuttamatta. Liitteessä on tarkempi erittely vaihtoehdoista, henkilöstötarpeista sekä taloudellisista vaikutuksista. Valtio korvaa vastaanottokeskuksen kustannukset täysimääräisesti ja maksaa hallinnollisista kustannuksista kunnille prosentuaalisen korvauksen. Vuositasolla nykyinen korvaus kasvaisi noin euroa, jos kaikki pyydetyt lisäykset toteutetaan. Aikuisten yksikön laajennus voidaan toteuttaa yhteistyössä Kotkan asuntojen kanssa siten, että vapaana olevia suurempia asuntoja osoitetaan vastaanottokeskukselle. Lisäys edellyttää 2 ohjaajan palkkaamista sekä yhden sairaanhoitajan vakanssin lisäyksen. Alaikäisyksikkö Koivula Koivulan paikkaluku on 14, mitä on Migrin pyynnöstä nostettu 18 paikkaan vuoden 2016 loppuun saakka. Nyt pyydetään vielä 3 paikan lisäystä eli paikkaluku olisi 21 vuoden 2016 loppuun saakka. Henkilöstölisäyksiä ei tarvita. Jo ennen muutoksia on suunniteltu Koivulan yläkerran käyttöä nuorten itsenäistymis- ja tukiasuntoina. Tämä vapauttaisi alaikäispaikkoja alakerrassa. Mikäli yksikkö toteutettaisiin 12-paikkaisena, muutos vaatii viiden ohjaajan lisäystä, koska esim. yötyössä tarvitaan toinen työntekijä. Seurakunnan kerhotoiminnan siirto Koivulan koulun tiloihin on valmistelussa yhteistyössä seurakunnan ja toimitilayksikön kanssa.

31 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 30 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Uusi alaikäisten ryhmäkoti on mahdollista perustaa, kun sille löydetään sopiva tila. Tilavaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. Alaikäisyksikköön sovelletaan lastensuojeluyksiköitä koskevaa mitoitusta, joten henkilöstönä tarvittaisiin 14-paikkaiseen ryhmäkotiin vastaava ohjaaja sekä 14 ohjaajaa. Ryhmäkodin ollessa 7-paikkainen on henkilökuntamäärä tästä noin puolet. Sairaanhoitajan lisävakanssi on tarpeen, jos sitä ei tule aikuispuolen laajennuksen yhteydessä. Henkilöstön osalta lopullinen ratkaisu neuvotellaan Migrin kanssa korvausten pohjaksi. Migrillä on ohjeistus, jonka mukaan taloussuunnitelmat on jo laskettu. Rekrytoitava henkilöstö palkataan toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vastaanottokeskuksen työsuhteiden perustamisesta ja lakkauttamisesta. Yleistä Kotkan maahanmuutosta Seurantatietoja Kotkan maahanmuuttajatilanteesta on koottu liitteeseen. Tiivistetysti voidaan todeta, että suurimmat kansalaisuus- ja kieliryhmät ovat ns. omaehtoisesti maahan ja Kotkaan saapuneet Venäjän ja Viron kansalaiset. Turvapaikan hakijoiden osalta nyt noin 30 % saa oleskeluluvan Suomeen. Jos lupaa ei saa, hakija poistetaan maasta. Oleskeluluvan saaneille pyritään osoittamaan mahdollisimman nopeasti kuntapaikka ja tässä vastaanottokeskus on mukana aktiivisena toimijana. Kotkan vastaanottokeskuksessa asuneista vuonna 2014 sai oleskeluluvan 82 henkilöä ja heistä 35 asettui Kotkaan. Tänä vuonna oleskelulupia on tullut 43 ja heistä 10 jäi Kotkaan. Kiintiöpakolaisia on otettu vastaan 1990-luvulta lähtien. Vuodesta 2009 lähtien vastaanotettujen määrä on ollut noin 15 henkilöä vuodessa. Vuosina otettiin kiintiöpakolaisina vastaan yhteensä 128 henkilöä ja 40 ruokakuntaa. Saapuneista ainakin 8 henkilöä on muuttanut pois Kotkasta. Lisäksi muutama henkilö on kuollut. Tästä on annettu erillisselvitys sosiaali- ja terveyslautakunnalle maaliskuussa Valtion korvaukset: Valtiolta korvausta vastaanoton järjestelyistä johtuviin kustannuksiin saavat sopimuksen tehneet kunnat. Ne on tarkoitettu pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun heidän kotoutumistaan tukevaan toimintaan. Korvauksia saadakseen kunnalla on oltava kotouttamisohjelma. Vastaanottokeskuksen osalta sopimuksen mukaisesti kaikki kustannukset sekä 5 % hallinnollista korvausta Kiintiössä tulleista henkilöistä korvausaika on 4 vuotta ja turvapaikkamenettelyn kautta tulleista henkilöistä 3 vuotta. Toimeentulotuen kustannukset korvataan 3 vuoden ajan todellisten kustannusten mukaan.

32 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 31 Erityiskustannuksia voidaan korvata yksilöllisen päätöksen mukaisesti sairauksien hoidosta enintään 10 vuoden ajan ensimmäisestä kuntaan rekisteröintipäivästä. Laskennallista korvausta saa jokaisesta vastaanotetusta henkilöstä /vuosi yli 7-vuotiaista /vuosi alle 7-vuotiaista Yhteenveto valtiolta saaduista korvauksista (pl. vastaanottokeskus) on myös liitemateriaalissa. Kotoutumisaikana asiakkaat kuntalaisina saavat samat palvelut ja tuet kuin muutkin kuntalaiset. He ovat maahanmuuttotoimiston asiakkaina, koska sitä kautta hoidetaan kotoutumispalvelut sekä menojen seuranta valtion korvausta varten. Kotoutumisajan päätyttyä he siirtyvät samojen palvelupisteiden asiakkaiksi kuin kotkalaiset. Mitään erillistä seurantaa maahanmuuttajista statuksesta riippumatta ei ole laillista tehdä asiakaskunnasta. Suomen kansalaisuuden saaminen lakkauttaa korvaukset. Esitetyt muutokset merkitsevät huomattavaa toiminnan lisäystä, mikä tarkoittaa myös yli 20 uuden työpaikan perustamista. Osa työpaikoista tultaisiin tässä tilanteessa tarjoamaan kaupungin uudelleen sijoitettavalle henkilöstölle. Talouslaskelmista käyvät ilmi muut seutukunnalle kohdistuvat taloudelliset panostukset kuten päivittäishankinnat. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Kotkan kaupungin ja Maahanmuuttoviraston sopimus pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanoton järjestämisestä. Migrin pyynnöt vastaanottokeskuksen laajennuksesta (2 kpl) Yleistietoa maahanmuutosta ja pakolaisten vastaanotosta Tiivistelmä maahanmuutosta Kotkassa Taloudelliset laskelmat esitetyistä laajennuksista Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää: lisätä Kotkan vastaanottokeskuksen paikkamäärän 250 paikkaan mahdollisimman pian, lisätä Koivulan alaikäisyksikön paikkamäärää kolmella paikalla saakka, perustaa 12-paikkaisen itsenäistymis- ja tukiasumisyksikön, perustaa uuden 14-paikkaisen alaikäisille turvapaikanhakijoille tarkoitetun ryhmäkodin. Lisäksi lautakunta päättää perustaa alustavan suunnitelman nojalla tarvittavat vakanssit toistaiseksi (liite): uusi alaikäisten ryhmäkoti: vastaava ohjaaja ja 14 ohjaajaa aikuisyksikön laajennus 2 ohjaajaa itsenäistymis- ja tukiasumisyksikkö: 5 ohjaajaa yhteisiin toimintoihin sairaanhoitaja. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

33 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 32 Vakanssit voidaan täyttää lukien, mikäli Maahanmuuttovirasto lopullisessa sopimuksen laajuuden tarkennuksessa hyväksyy ne korvattaviksi kustannuksiksi. Asian käsittely: Lautakunnan jäsen Kirsi Hakala esitti päätösehdotukseen seuraavan vastaehdotuksen: Esitän, ettei vastaanottokeskuksen nykyistä paikkalukua nosteta miltään osin, vaan pidetään se ennallaan. Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksessä talousarviovaikutukset on laskettu nollaksi. Valtio korvaa kuitenkin oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kunnalle aiheuttamat kustannukset ainoastaan 3 ensimmäisen vuoden ajalta. Oleskeluluvan saaneiden on luontevinta jäädä asumaan paikkakunnalle, jossa vastaanottokeskus sijaitsee. Jos jokaisen oleskeluluvan saaneen mukana tulee perheenyhdistämisen myötä myös tämän perhe, merkitsee se Kotkalle kasvavia toimeentulotukiym. sosiaalimenoja, puhumattakaan lisääntyvistä pitkäaikaistyöttömien Kelan sakkomaksuista. Kielitaidottoman ja kouluttamattoman on jokseenkin mahdotonta saada työtä (ilman massiivisia työllistämistoimenpiteitä) Kotkassa, jossa kantaväestönkin työttömyysaste hipoo pilviä. Hajasijoitusmalli, jonka mukaan lähinnä Kotkan Asunnoilta vuokrataan asuntoja turvapaikanhakijoiden käyttöön, kohtelee väärin kotkalaisia asunnontarvitsijoita. Kotkan Asuntojen asunnot ovat kotkalaisia varten, eivät turvapaikanhakijoita. Jäsen Kari Kujamäki kannatti Hakalan esitystä. Jäsen Pirkko Leskinen esitti, että asia palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi. Palautusehdotusta kannatti varajäsen Mia Holmberg. Asian käsittelyn aikana pidettiin tekninen tauko klo Tauon jälkeen puheenjohtaja totesi äänestysjärjestyksen. Ensin äänestettiin asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Asian palauttamisen puolesta äänestettiin JAA ja käsittelyn jatkamisen puolesta EI. Äänet jakaantuivat asian käsittelyn jatkamisen puolesta 7 5 seuraavasti: JAA Holmberg Mia Hakala Kirsi Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuorivuori Satu EI Eerola Aila Hokkanen Risto Holmroos Anna Nuora Irma Pakarinen Juha Pekkola Petri Vornanen Timo Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

34 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 33 Seuraavaksi asetettiin vastakkain Hakalan vastaehdotus ja esittelijän pohjaehdotus. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestettiin JAA ja vastaehdotuksen puolesta EI. Äänet jakaantuivat esittelijän pohjaehdotuksen puolesta 10 2 seuraavasti: JAA Eerola Aila Holmberg Mia Hokkanen Risto Holmroos Anna Leskinen Pirkko Nuora Irma Nuorivuori Satu Pakarinen Juha Pekkola Petri Vornanen Timo EI Hakala Kirsi Kujamäki Kari Jäsen Kari Kujamäki poistui kokouksesta äänestysten jälkeen klo Liite: Liite: Päätös: Jäsen Kirsi Hakala jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka päätettiin ottaa pöytäkirjan liitteeksi. Jäsenet Petri Pekkola ja Irma Nuora esittivät toiveen Kaakonkulman Kulttuurimyllyn avustuksen palauttamisesta entiselle tasolleen, jotta se pystyy osaltaan jatkamaan hyvää työtään kotouttamisessa. Toive otettiin pöytäkirjan liitteeksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti: lisätä Kotkan vastaanottokeskuksen paikkamäärän 250 paikkaan mahdollisimman pian, lisätä Koivulan alaikäisyksikön paikkamäärää kolmella paikalla saakka, perustaa 12-paikkaisen itsenäistymis- ja tukiasumisyksikön, perustaa uuden 14-paikkaisen alaikäisille turvapaikanhakijoille tarkoitetun ryhmäkodin. Lisäksi lautakunta päätti perustaa alustavan suunnitelman nojalla tarvittavat vakanssit toistaiseksi (liite): uusi alaikäisten ryhmäkoti: vastaava ohjaaja ja 14 ohjaajaa aikuisyksikön laajennus 2 ohjaajaa itsenäistymis- ja tukiasumisyksikkö: 5 ohjaajaa yhteisiin toimintoihin sairaanhoitaja. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

35 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 34 Vakanssit voidaan täyttää lukien, mikäli Maahanmuuttovirasto lopullisessa sopimuksen laajuuden tarkennuksessa hyväksyy ne korvattaviksi kustannuksiksi. Kh Valmistelijat: vastaanottokeskuksen johtaja Janne Autio, puh sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Liitteet: Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Maahanmuuttovirasto (Migri) on kirjallisesti pyytänyt lisäämään vastaanottokeskuksen paikkaluvun 250:een toistaiseksi sekä lisäämään alaikäisten paikkoja kolmella määräaikaisesti ja selvittämään toisen ryhmäkoti- tai tukiasumisyksikön perustamisen edellytykset. Tämän lisäksi suoraan Kotkaan on myös alkanut saapua maahantulijoita, joiden majoitus on järjestettävä. Ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa vastaanottokeskuksia, jonne heitä voitaisi siirtää. Esitetyt muutokset on mahdollista toteuttaa liitteissä esitetyllä tavalla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan / 113 tehnyt seuraavan päätöksen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti: lisätä Kotkan vastaanottokeskuksen paikkamäärän 250 paikkaan mahdollisimman pian lisätä Koivulan alaikäisyksikön paikkamäärää kolmella paikalla saakka perustaa 12-paikkaisen itsenäistymis- ja tukiasumisyksikön perustaa uuden 14-paikkaisen alaikäisille turvapaikanhakijoille tarkoitetun ryhmäkodin. Lisäksi lautakunta päätti perustaa alustavan suunnitelman nojalla tarvittavat vakanssit toistaiseksi (liite): uusi alaikäisten ryhmäkoti: vastaava ohjaaja ja 14 ohjaajaa aikuisyksikön laajennus 2 ohjaajaa itsenäistymis- ja tukiasumisyksikkö: 5 ohjaajaa yhteisiin toimintoihin sairaanhoitaja Vakanssit voidaan täyttää lukien, mikäli Maahanmuuttovirasto lopullisessa sopimuksen laajuuden tarkennuksessa hyväksyy ne korvattaviksi kustannuksiksi. 1. Kotkan kaupungin ja Migrin välinen sopimus pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä 2. Migrin pyynnöt vastaanottokeskuksen laajennuksesta (2 kpl) 3. Yleistietoa maahanmuutosta ja pakolaisten vastaanotosta 4. Tiivistelmä maahanmuutosta Kotkassa

36 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 35 Esittelijä: 5. Taloudelliset laskelmat esitetyistä laajennuksista 6. Perustettavat vakanssit 7. Kirsi Hakalan eriävä mielipide SOTELAn päätökseen 8. Petri Pekkolan ja Irma Nuoran SOTELAssa esittämä toivomus Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää vahvistaa sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemän päätöksen / 113 ja ilmoittaa asiasta maahanmuuttovirastolle. Toimeenpano: Ote: Maahanmuuttovirasto Janne Autio Heli Sahala Sirpa Kosonen Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

44 TOIMEKSIANTO VASTAANOTTOKESKUKSELLE MIG MIGDno/2015/14 Johtaja Janne Autio Kotkan vastaanottokeskus Eteläinen Karjalantie Kotka KOTKAN VASTAANOTTOKESKUKSEN RYHMÄKOTIYKSIKÖN MAJOITUSKAPASITEETIN LISÄÄMINEN Turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt alkuvuodesta 2015 ja kesällä lähtenyt kasvuun merkittävästi. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikkö on tehnyt toimeksiantoja vastaanottokeskuksille lisätä majoituskapasiteettia tai perustaa uusia yksiköitä yhteensä yli 1500 majoituspaikan verran mikä on kasvattanut vastaanottojärjestelmän kokonaismajoituskapasiteetin 2586 paikasta 3851 paikkaan. Alaikäisyksikköjen majoituskapasiteettia on kasvatettu vastaavasti ryhmäkodeissa ja tukiasuntoyksiköissä 160 paikkaan ja säilöönottoyksikköjen kapasiteetti on pysynyt ennallaan 70 paikassa (tilanne ). Tällä hetkellä kaikki turvapaikanhakijoiden majoitusyksiköt ovat täynnä ja majoituskapasiteettia tarvitaan lisää tulijamäärien ollessa edelleen tavanomaista korkeammalla. Maahanmuuttovirasto pyytää Kotkan vastaanottokeskuksen ryhmäkotia nostamaan majoituskapasiteetin määräajaksi 21 paikkaan saakka sekä kartoittamaan alueellaan toisen ryhmäkoti- tai tukiasumisyksikön perustamisen edellytykset. Johtaja Ylitarkastaja Jorma Kuuluvainen Visa Knape Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Maahanmuuttovirasto klo 16:02. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Johtaja Janne Autio Maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka, Kotkan kaupunki Ylijohtaja Jorma Vuorio, SM/MMO Maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne, SM/MMO Ylijohtaja Jaana Vuorio, Maahanmuuttovirasto Johtaja Jouko Salonen, Maahanmuuttovirasto Johtaja Esko Repo, Maahanmuuttovirasto Valmiustoiminnan päällikkö Leena Kämäräinen, SPR keskustoimisto Laskentapäällikkö Maija Bröijer, Maahanmuuttovirasto Viestintäpäällikkö Hanna Kautto, Maahanmuuttovirasto LIITE: Kaupunginhallitus / 234

45 TOIMEKSIANTO VASTAANOTTOKESKUKSELLE MIG MIGDno/2015/14 Johtaja Janne Autio Kotkan vastaanottokeskus Eteläinen Karjalantie Kotka KOTKAN VASTAANOTTOKESKUKSEN MAJOITUSKAPASITEETIN NOSTO 250 PAIKKAAN Turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt alkuvuodesta 2015 ja kesällä lähtenyt kasvuun merkittävästi. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikkö on tehnyt toimeksiantoja vastaanottokeskuksille lisätä majoituskapasiteettia tai perustaa uusia yksiköitä yhteensä yli 1500 majoituspaikan verran mikä on kasvattanut vastaanottojärjestelmän kokonaismajoituskapasiteetin 2586 paikasta 3851 paikkaan. Alaikäisyksikköjen majoituskapasiteettia on kasvatettu vastaavasti ryhmäkodeissa ja tukiasuntoyksiköissä 160 paikkaan ja säilöönottoyksikköjen kapasiteetti on pysynyt ennallaan 70 paikassa (tilanne ). Tällä hetkellä kaikki turvapaikanhakijoiden majoitusyksiköt ovat täynnä ja majoituskapasiteettia tarvitaan lisää tulijamäärien ollessa edelleen tavanomaista korkeammalla. Maahanmuuttovirasto pyytää Kotkan vastaanottokeskusta nostamaan majoituskapasiteettia 50 paikalla, jolloin vastaanottokeskuksen kokonaiskapasiteetti nousisi 250 majoituspaikkaan. Muutos toteutetaan mahdollisimman nopeasti kaupungin lautakuntakäsittelyn jälkeen. Muutokset tulee päivittää vastaanottokeskuksen talousarvioon ja käynnistää tarvittava rekrytointiprosessi lisähenkilöstön palkkaamiseksi tämän paikkalisäyksen johdosta. Henkilöstömäärän laskemisessa käytetään lähtökohtana Maahanmuuttoviraston laatimaa vastaanottokeskuksen henkilöstömitoitus liitettä. Johtaja Jorma Kuuluvainen Ylitarkastaja Visa Knape Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Maahanmuuttovirasto klo 10:45. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Johtaja Janne Autio Maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka, Kotkan kaupunki Ylijohtaja Jorma Vuorio, SM/MMO Maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne, SM/MMO Ylijohtaja Jaana Vuorio, Maahanmuuttovirasto Johtaja Jouko Salonen, Maahanmuuttovirasto Johtaja Esko Repo, Maahanmuuttovirasto Valmiustoiminnan päällikkö Leena Kämäräinen, SPR keskustoimisto Laskentapäällikkö Maija Bröijer, Maahanmuuttovirasto Viestintäpäällikkö Hanna Kautto, Maahanmuuttovirasto LIITE: Kaupunginhallitus / 234

46 Sosiaalijohtaja Heli Sahala MAAHANMUUTON KÄSITTEITÄ, KUSTANNUSVASTUUT, PAKOLAISTILANNE SUOMESSA VUONNA 2015 SEKÄ VAIKUTUKSET KOTKAN VASTAANOTTOKESKUKSEEN Maahanmuuton keskeistä terminologiaa Maahanmuuttaja/Maastamuuttaja Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Siirtolainen Henkilö, joka asettuu asumaan Suomeen tilapäiväisesti tai pysyvästi. Siirtolaisia ovat kaikki, jotka tulevat toisesta maasta Suomeen työskentelemään, opiskelemaan tai asumaan. Kiintiöpakolainen UNHCR:n pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä. Kiintiöpakolaisina valitaan henkilöitä, jotka ovat jo pakolaisina jossakin toisessa maassa ja joita UNHCR esittää uudelleensijoitettaviksi. Uudelleensijoittamisella tarkoitetaan pakolaisten valintaa ja siirtoa ensimmäisestä turvapaikkamaasta johonkin toiseen valtioon, joka on valmis myöntämään pakolaisille oleskeluluvan. UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä on viime vuosina uudelleensijoittanut 25 valtiota kuten esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa pakolaisten vastaanotto toteutuu kiintiöjärjestelmän puitteissa. Pakolainen Ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen. Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen, sillä hänen pakolaisuuttaan ei ole vielä selvitetty. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Osaan muista perusteista on tehtävä erillinen, maksullinen oleskelulupahakemus. Kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden kuntiin sijoittamisen lähtökohtana on sopimus valtion ja kunnan välillä. Tavoitteena on ollut, että ELY-keskus sijoittaisi kiintiöpakolaisten tavoin myös oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kuntiin. Näin on haluttu varmistaa, että henkilöt saavat asunnon ja pääsevät kotouttamis- ja peruspalvelujen piiriin. Valitettavasti tarvittavia kuntapaikkoja ei ole saatu, minkä seurauksena myönteisen lupapäätöksen saaneet ovat alkaneet muuttaa omatoimisesti sinne, mistä ovat saaneet asuinpaikan. Vastaanottokeskusten ohjauksesta vastaava Maahanmuuttovirasto on asettanut kuntaan siirtymisen tavoitteeksi kaksi kuukautta lupapäätöksen saamisesta. Pitkä odottaminen ei ole hyväksi kenellekään. Se aiheuttaa turhautumista ja laskee pahimmassa tapauksessa motivaatiota kotoutua. 1 LIITE: Kaupunginhallitus / 234

47 Turvapaikanhakijat odottavat päätöstä vastaanottopaikkakunnalla yleensä useita kuukausia. Usein he ehtivät asettua paikkakunnalle. Monille luontaisin paikka jatkaa asumista Suomessa on alue, jolla vastaanottokeskus sijaitsee. Pitkään oleskelulupaa odotelleilla voi myös olla verkostoja muissa kaupungeissa asuviin maanmiehiinsä ja siten selkeät suunnitelmat siitä, mihin he haluavat asettua asumaan. Omaehtoinen ja itsenäinen muutto vastaanottokeskuksista kuntaan on muuttanut alkuperäistä, valtion ja kunnan sopimukseen perustuvaa vastaanottojärjestelmää. Muutolle ei kuitenkaan voida asettaa esteitä, sillä oleskeluluvan saaneet voivat valita asuinpaikkansa Suomessa samoin kuin muutkin maan asukkaat. Turvapaikkatutkinta Menettely, jossa poliisi tai rajavartija ensin selvittää turvapaikanhakijan henkilötiedot ja hänen matkareittinsä. Sen jälkeen Maahanmuuttovirasto puhuttelee hakijan selvittääkseen hänen perusteensa turvapaikkahakemukselle. Turvapaikka Jatkuva oleskelulupa, joka myönnetään, jos ihminen pelkää kotimaassaan joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Oleskelulupa Ellei hakija täytä turvapaikan saamisen edellytyksiä, hänelle voidaan myöntää väliaikainen tai jatkuva oleskelulupa, joka perustuu muihin syihin, esimerkiksi toissijaiseen suojeluun. Oleskelulupa voidaan myöntää toissijaisen suojelun perusteella, jos hakijaa uhkaa kotimaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Oleskeluluvan voi saada myös humanitäärisistä syistä, esimerkiksi hakijan maassa tapahtuneen katastrofin perusteella. Myös opinnot, työpaikka tai perhesuhteet voivat olla peruste oleskeluluvan myöntämiselle. Jos hakija ei täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä, mutta hän kieltäytyy lähtemästä Suomesta esimerkiksi terveyssyistä tai siksi, ettei hän voi palata kotimaahansa, oleskelulupa voidaan myöntää myös väliaikaisena. Pakolaisten vastaanottaminen Humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan tarkoituksena on tarjota suojaa niille, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa painavista syistä. Uuteen maahan asettuessaan pakolaiset tarvitsevat neuvontaa ja opastusta päästäkseen elämässään eteenpäin. Tätä kotoutumiseen johtavaa työtä tehdään kunnissa. Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut tarjoamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville henkilöille. Perustana ovat Geneven pakolaissopimus ja muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä EU-lainsäädäntö. Suomi allekirjoitti pakolaissopimuksen vuonna Ensimmäiset pakolaiset Suomeen tulivat Chilestä vuonna Kansainvälistä suojelua annetaan Suomessa pakolaisaseman, toissijaista suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Pakolaisaseman saavat ne, joille myönnetään turvapaikka tai jotka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä. Maahanmuuttovirasto määrittelee, onko turvapaikanhakija pakolainen vai saako hän oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Suomi on vastaanottanut kansainvälistä suojelua saavia, yleiskielellä pakolaisia, jo nelisenkymmentä vuotta. Aluksi he tulivat lähes yksinomaan vuosittaisen pakolaiskiintiön 2 LIITE: Kaupunginhallitus / 234

48 kautta. Nykyisin valtaosa heistä on saapunut maahan oma-aloitteisesti turvapaikanhakijoina ja saanut myönteisen oleskelulupapäätöksen. Humanitaarinen maahanmuutto on pieni osa Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta. Suomeen tullaan pääosin perheen, opiskelun tai työnteon vuoksi. Maahanmuuttoviraston myöntämistä oleskeluluvista 6,6 % myönnettiin kansainvälisen suojelun perusteella vuonna Vastaanottokeskukset ja niiden palvelut Turvapaikanhakijoiden vastaanotto toteutetaan eri puolilla maata sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa. Ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan alaikäisille tarkoitettuihin ryhmäkoteihin tai tukiasumisyksiköihin. Vastaanottokeskuksen ja ryhmäkodin ylläpitäjä voi olla valtio, kunta tai Suomen Punainen Risti. Toimintaa ohjaa ja koordinoi Maahanmuuttovirasto. Vastaanottokeskusten perustehtävänä on turvapaikanhakijoiden välttämättömästä suojasta ja turvasta huolehtiminen. Vastaanottokeskus tarjoaa turvapaikanhakijoille majoituksen, järjestää välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut, huolehtii tarvittaessa toimeentulosta, järjestää työ- ja opintotoimintaa sekä tarvittavat tulkkipalvelut ja antaa neuvontaa oikeusavun saamisessa. Ryhmäkodeissa tärkeänä osana on näiden lisäksi lasten iänmukainen huolenpito: hoito, kasvatus ja tuki. Turvapaikanhakija saa vastaanottorahaa, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo. Mikäli turvapaikanhakija on työssä, hän ei ole oikeutettu vastaanottorahaan. Vastaanottoraha on määrältään pienempi kuin toimeentulotuki. Vastaanottorahan perusosa kattaa vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen ja puhelimen käytöstä aiheutuvat menot sekä muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot sekä ruokamenot silloin, kun vastaanottokeskus ei järjestä ateriapalvelua. Ilman huoltajaa maassa oleskeleville lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa ja tukiasuntoloissa voidaan järjestää täysi ylläpito. Tällöin lapsi saa vastaanottorahan sijaan niin sanottua käyttörahaa. Turvapaikanhakija voi myös järjestää majoituksensa itse ja asua yksityismajoituksessa ystäviensä tai sukulaistensa luona. Vastaanottopalvelujen saaminen edellyttää osoitteen ilmoittamista ja vuokrasopimuksen esittämistä tai muun kirjallisen selvityksen tekemistä. Mikäli turvapaikanhakija asuu yksityismajoituksessa muualla kuin vastaanottokeskuksen sijaintipaikkakunnalla, hän voi tarvittaessa käyttää kyseisen kunnan terveyspalveluita. Tämän tulisi kuitenkin tapahtua ainoastaan vastaanottokeskuksen terveydenhoitajan lähetteellä. Turvapaikanhakijoille tarjottavista palveluista kunnan vastuulle jäävät lasten perus- ja esiopetus sekä lastensuojelun palvelut. Perusopetuslain pykälän 4 ( /1288) mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Tämä säännös koskee myös turvapaikanhakijoita, joilla on oikeus perus- ja esiopetukseen mutta ei oppivelvollisuutta. Lisäksi kunta järjestää tarvittaessa lastensuojeluun liittyvät toimenpiteet (Lastensuojelulaki 16 ). Lastensuojelun kustannuksista vastaa kuitenkin se vastaanottokeskus, jossa alaikäinen turvapaikanhakija on kirjoilla. Valtion korvaukset kunnille Valtiolta korvausta vastaanoton järjestelyistä johtuviin kustannuksiin saavat sopimuksen tehneet kunnat. Ne on tarkoitettu pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun 3 LIITE: Kaupunginhallitus / 234

Näytä lisää